Roihuvuoren ala-asteella Itä-Helsingissä vietetään tänään torstai-iltana halloween-juhlaa. Vuosien saatossa juhla on muodostunut perinteeksi, joka on koko syksyn kohokohta lapsille.
Opettajat ja vanhempainyhdistyksen jäsenet näkevät kovasti vaivaa juhlan eteen, ja lapset pukeutuvat niin karmaiseviin asuihin, että kaikkein pienimpiä pelottaa.
Frankensteinin hirviöt, vampyyrit, luurangot, zombit, velhot ja noita-akat valtaavat koulun käytävät, mutta tänä vuonna yksi hahmo on julistettu pannaan. Se on klovni.
Roihuvuoren ala-asteen rehtori Seppo Salmivirta päätti näin, koska viime aikojen pellehysteria on herättänyt niin paljon pelkoa lasten keskuudessa.
– Se on aiheuttanut hämmennystä varsinkin pienille lapsille, että tämmöinen hahmo, joka on yleensä hauska, niin siitä on tullut uhkakuva ja pelotteluaspekti.
Pelleasu kiellettiin Wilma-viestissä
Koululaisten vanhemmat ovat saaneet Wilma-viestin rehtorilta, jossa kotiväkeä kehotetaan varmistamaan kotona, ettei kukaan oppilaista lähde juhlaan pelleasussa.
– Joku saattaa yhdistää nämä kaksi asiaa eli halloween-juhlan ja klovnit. Toivon, ettei kukaan oppilaista lähde viljelemään sellaista huumoria, Salmivirta sanoo.
Hän sai pian viestin lähetettyään vanhemmilta hyvää palautetta, että nämä ovat samalla linjalla juhlan pukukoodin suhteen. Vanhempainyhdistys on luvannut valvoa koulun ovella, että sisään pääsevät vain asiallisiin kauhuasuihin pukeutuneet hahmot.
WhatsApp-ryhmissä liikkuu pelottava kiertoviesti pelleistä
Salmivirta on keskustellut myös muiden Helsingin rehtorien kanssa klovnihysteriasta. Tilanne vaikuttaa olevan samantyyppinen muissakin kaupungin kouluissa, joissa pellepelko vaivaa pienten lasten mieliä.
Kymmenvuotiaat pojat ovat rehvakkaasti todenneet, että he antavat pellelle köniin. Pakilan ala-asteen opettaja Tommi Tiittula
Uutisten lisäksi lapset ovat kuulleet klovneista sosiaalisen median kautta. Monet lapset kuuluvat WhatsApp-ryhmiin, joissa on kiertänyt epämääräisiä viestejä pelleistä.
Salmivirta kertoo nähneensä alkuopetusikäisen pojan WhatsApp-ryhmässä pelottavan ja ristiriitaisen pelleviestin, joka on kiertänyt lapselta toiselle kiertokirjeen tavoin.
– Viestissä oli toimintaohjeita, jos kohtaa pellen. Siinä kehotettiin soittamaan poliisille ja välttämään yksinäisiä paikkoja, kuten siltojen aluksia. Sitten tuli epämiellyttävä kohta, jossa luki isoilla pölkkykirjaimilla kuin huutaen, että pellet säikyttelevät, mutta saattavat myös tappaa. Lopuksi pyydettiin välittämään tätä viestiä eteenpäin. Siis ihan tuulesta temmattu juttu, mutta lapsille hyvin pelottava.
Viestin alkuperäinen lähde ei selvinnyt Salmivirralle, mutta se ei ollut ainakaan pienen pojan itsensä kirjoittama.
Opettaja: Huhuja liikkuu, mutta pellejä ei näy
Myös Pakilan ala-asteen koulun neljännen luokan opettaja Tommi Tiittala kertoo, että WhatsApp-ryhmissä liikkuvat pelleviestit ovat kylväneet pelkoa lasten keskuudessa, vaikka kukaan ei ole pelleä itse nähnyt.
– Huhut lähtevät äkkiä liikkeelle, että jonkun tuttu tai pikkuserkku on melkein nähnyt pellejä, ja kohta ne ovat varmaan tännekin tulossa, Tiittala kertoo.
Meidän tehtävämme ei ole maalailla peikkoja seinille. Pakilan ala-asteen opettaja Tommi Tiittula
Tiittala keskustelee lasten kanssa pelleistä aina silloin, kun näillä on siihen tarvetta. Viimeisen parin viikon aikana lapset ovat ottaneet asian esille lähes päivittäin.
– Pohdimme yhdessä, mikä voisi olla oikea toimintatapa. Kymmenvuotiaat pojat ovat rehvakkaasti todenneet, että he antavat pellelle köniin, mutta aika nopeasti tällaiset ajatukset ovat sitten jääneet pois. Olemme tulleet siihen tulokseen, että kun kaikilla on nykyään kännykkä taskussa, niin parasta on poistua välittömästi paikalta ja soittaa jollekin tutulle aikuiselle. Myös yhteydenottoa poliisiin on harjoiteltu.
Aikuisten tehtävä on rauhoitella lapsia
Pakilan ala-asteen opettajainhuoneessa on sovittu, että aikuiset suhtautuvat rauhallisesti ja asiallisesti pellejuttuihin.
– Meidän tehtävämme ei ole maalailla peikkoja seinille, Tiittala sanoo.
Myös Roihuvuoren ala-asteella on kehotettu lapsia kertomaan jollekin aikuiselle joko koulun tai kodin piirissä, jos nämä havaitsevat jotain outoa koulun lähistöllä.
Ennen kaikkea opettajat pyrkivät suhtautumaan pelleilmiöön rauhallisesti, etteivät he lietsoisi oppilaiden pelkoja enempää. Myös sillä on merkitystä, miten asiasta puhutaan kotona.
– Tällaiset asiat on hyvä käsitellä sekä koulussa että kotona. Yleensä se rauhoittaa tilannetta lasten näkökulmasta, kun he saavat keskustella järkevien aikuisten kanssa. Turvallisuuden tunne on hirmu tärkeä asia koulussa, rehtori Salmivirta sanoo.
Korjattu Tommi Tiittalan nimi oikeaan muotoon 27.10. klo 17.45