Jääkaudella 15 000 vuotta sitten luolien seiniin maalatut eläimet ovat paljastaneet Euroopan esihistoriasta biisonilajin, josta ei vielä pari vuosikymmentä sitten ollut mitään tietoa.
Nimensä tuo arobiisonin ja varhaisen naudan yhteinen jälkelänen on saanut sanaleikistä: Higgsin biisoni viittaa hiukkastutkijoiden muutama vuosi sitten tekemään ainutlaatuiseen alkeishiukkaslöytöön, Higgsin bosoniin. Molemmat olivat pitkään pelkkä olettamus, ennen kuin ne onnistuttiin todistamaan tosiksi.
– Tällaiset hybridinä syntyneen aivan uuden nisäkäslajin ei pitäisi olla edes mahdollinen, sanoo australialaisen Adelaiden yliopiston DNA-tutkija Alan Cooper lajista, joka ilmestyi Euroopan tasangoille 120 000 vuotta sitten.
Higgsin biisoni piti kylmästä
Tutkimusta johtaneen Cooperin lisäksi työhän osallistui muun muassa biisonilöytöjen konservoinnin asiantuntijoita Puolasta ja paleontologeja muualta Euroopasta ja Venäjältä.
Eri puolilta Eurooppaa, Uralilta ja Kaukasuksesta löydetyistä luista ja hampaista vuosituhannen alussa saadut DNA-näytteet hämmensivät tutkijoita, sillä perimä ei ollut arobiisonin eikä minkään muunkaan vanhastaan tunnetun eläinlajin.
Outo laji oli radiohiiliajoituksen mukaan Euroopassa yleinen tuhansien vuosien ajan. Välillä laji oli arobiisonia yleisempi, välillä dominoivat arobiisonit.
Vaihtelu näytti noudattavan ilmaston vaihtelun aiheuttamia ympäristömuutoksia. Uusi laji oli vahvimmillaan kylminä kausina, jolloin sää ei lämmennyt kesälläkään.
Luolamaalarit tunsivat biisoninsa
Yllättävä – ja samalla ratkaiseva – vinkki tuli ranskalaisilta luolataiteen tutkijoilta. He kertoivat, että muun muassa Lascaux'n ja Pergouset'n luolissa oli kuvia kahdenlaisista biisoneista, jotka erosivat toisistaan selvästi. Esihistoriallisista luolista on löytynyt kaikkiaan yli 800 biisoninkuvaa.
Osa luoliin maalatuista eläimistä on lyhytsarvisia ja kyttyräselkäisiä, siis aika lailla samanlaisia kuin nykyiset euroopanbiisonit eli visentit. Toisilla taas on pitkät sarvet ja jykevä eturuumis, kuten tämän päivän amerikanbiisoneilla. Euroopan- ja amerikanbiisonit ovat ainoat yhä elävät biisonilajit.
Euroopanbiisoni kehittyi Euroopan luontoon ilmaston lämmetessä viimeisen jääkauden jälkeen. Vaikka se on Higgsin biisonin jälkeläinen ja näyttääkin siltä, perimässä on isoja eroja. Se johtuu 1920-luvun geneettisestä pullonkaulasta. Lajin säilyminen oli silloin vähimmillään 12 yksilön varassa.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.