Suomen kielen opettaminen tuhansille Suomeen paenneille irakilaismiehille on ponnistus, joka vaatii lähivuosina miljoonia euroja ja lisää päteviä opettajia. Maahanmuuttoviraston tavoite on, että turvapaikanhakija askaroi kielen alkeiden parissa jo kahden viikon kuluttua maahantulostaan.
Lapissa tähän ei aivan päästä, sanoo SPR:n Lapin vastaanottokeskusten johtaja Pirkko Rytkönen. Kolmisen viikkoa toimineissa Kemijärven ja Kolarin vastaanottokeskuksissa opettaja on vielä palkkaamatta. Rovaniemellä sen sijaan opetusta annetaan niin Ounasrinteellä, Apukassa kuin Muurolassakin.
- Me pyritään siihen, että suomea opetetaan vähintään kahtena päivänä viikossa yhteensä neljä oppituntia, kertoo Rytkönen. Opetus jatkuu koko sen ajan, jonka ihminen vastaanottokeskuksessa asuu.
Kielikurssibudjetti halutaan tuplata
Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, vastuu kotouttamisesta siirtyy Työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskukset kilpailuttavat kotouttamiskoulutuksen järjestäjät. Lapissa tarjouskilpailuissa toistuvat samat nimet: Rovala-opisto, Kemin lyseon lukio, Arffman Consulting Oy ja Kielimaa Oy. Tänä vuonna koulutusta on ostettu 2,3 miljoonalla eurolla kaksivuotisin sopimuksin.
- Tällä hetkellä valmistelemme Työ- ja elinkeinoministeriölle lisämäärärahaesitystä kaksinkertaisesta summasta ensi vuodelle, kertoo Lapin ELY-keskuksen koulutusasiantuntija Helena Niska.
Rahaa on siis jaossa kenties jopa tuplasti ensi vuoden kotouttamiskoulutukseen, jossa tärkeintä on kielenopetus. Niska kertoo, että Lapin ELY-keskuksen arvioissa hinnan painoarvo on 20 % eli läheskään aina halvin tarjous ei voita. Tarjouskilpailun voittajaa valittaessa verrataan opettajien pätevyyttä ja opetussuunnitelman vakuuttavuutta. Tosin aina valinnan varaa ei ole. Joskus tarjouksia ei ole tullut kuin yksi, Niska tunnustaa.
Opettaja arvioi itse työnsä laadun
Suomea opettavien taso huolettaa alan yhdistystä. Suomi toisena kielenä –opettajat ry:n puheenjohtaja Marja-Terttu Lounavaara pitää pahaenteisenä esimerkkinä Uudenmaan ELY-keskuksen tapaa antaa tarjouksen hinnalle 75 prosentin painoarvo. Lounavaara uskoo, että hintaa painetaan alas opettajien pätevyysvaatimuksista tinkimällä.
- Jos opettaja on vaikka maantiedon maisteri ja hänellä ei ole pedagogista pätevyyttä, hänellä ei varmasti ole tarpeeksi tietoa siitä, miten kohdataan hyvinkin eritasoiset oppijat. Kyllä pedagoginen pätevyys voisi olla ehdoton edellytys, toteaa Lounavaara. Varsinaisesti pätevänä opettajana voidaan pitää suomen kielen ja kirjallisuuden maisterin tutkinnon suorittaneita.
- Olemme oikeasti huolissamme, miten opetuksen tason käy. Pahimmillaan jotkut oppilaat käyvät samoja alkeiskursseja uudestaan ja uudestaan, Lounavaara sanoo.
Kotouttamiskoulutuksen tavoitteena on ”toimivan peruskielitaidon” saavuttaminen eli selviäminen arjessa. Tavoite on varsin vaativa. Kuinka hyvin se toteutuu, sitä voi vain arvailla. Oppilaiden kielitaito arvioidaan jokaisen koulutusvaiheen jälkeen, mutta arvioinnin tekee koulutuksen järjestäjä itse. Arvion luotettavuudesta voi siis olla montaa mieltä.