Suomalaisten ammattien vaatimustasosta on totuttu pitämään tiukasti kiinni. Se haittaa vakavasti koulutettujenkin maahanmuuttajien sijoittumista työelämään.
Kotouttamisesta vastaavat toivovat joustavampia käytäntöjä aikaisempien opintojen hyväksilukuun.
– Volyymit ovat sellaisia, että nyt tarvittaisiin isossa mittakaavassa koulutuksen tunnistaminen ja mahdollisimman joustava hyväksiluku ja niin, että töihin pääsisi, vaikka sitten vielä jotain osatutkintoja täydentäisikin myöhemmin, sanoo Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela.
Osaamisen tunnistamisesta on apua työvoiman sijoittumisen ohjaamisessa
Haahtelan mukaan osaamisen tunnistamisessa olisi hyötyä siinäkin, että pääkaupunkiseudun taakkaa maahanmuuttajien kotouttamisesta voitaisiin kevventää ohjaamalla osaavaa työvoimaa muualle, missä heidän osaamisestaan tiedettäisiin olevan kysyntää.
– Meidän pitäisi nähdä missä päin Suomea minkäkinlaiselle osaamiselle on tarvetta. Tällä hetkellä maahanmuuttajat eivät sijoitu valtakunnallisesti mitenkään elinkeinopolitiikan näkökulmista ja meidän pitäisi ajatella heidät nimenomaan elinkeinopoliittisena voimavarana ja auttaa sijoittumaan paikkakunnille, joissa olisi mahdollista löytää tulevaisuudessa töitä.
Marokkolaistaustainen Khalid Bentlib on koulutukseltaan koneinsinööri. Hän on erilaisia töitä tehtyään sijoittunut hyvään ja mieleiseen työhön, mutta ei ole koskaan saanut koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Myös hän pitää nopeampien työllistymispolkujen löytämistä tärkeänä.
– Tämä prosessi pitäisi jollain tavoin lyhentää. Täältä maahanmuuttajista löytyy paljon osaamista ja viisautta ja työvoimaa valmiina. On turhaa tuhlata aikaa semmosiin prosesseihin, missä hyöty on epävarma. Parempi mennä suoraan asiaan, Bentlib toteaa.
Vertaistuesta olisi hyötyä työurien edistämisessä
Khalid Bentlib työskentelee liikenne-esimiehenä Pohjolan Liikenteessä, jossa noin puolet linja-autonkuljettajista on ulkomaalaistaustaisia, ja monella on koulutusta muihinkin ammatteihin. Bentlibin mukaan myös vertaistuki olisi otettava käyttöön ulkomaalaistaustaisten työurien edistämisessä.
– Tässä prosessissa pitäisi olla mukana myös ulkomaalaisia, jotka ovat menestyneet tässä maassa. He pystyvät käyttämään omaa kokemustaan ulkomaalaisten ja Suomen hyväksi ja myöskin lähentämään näitä molempia puolia tässä hommassa.
Koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisessä iso ongelma on kykyjen jääminen hyödyntämättä. Ilkka Haahtelan mukaan väliaikaisena ratkaisuna koulutusta vastaamatonkin työ on hyväksi.
– Siinä on se etu, että meillä on tehtäviä tarjolla henkilöille, joilla ei vielä ole suomalaiseen työelämään näyttöjä, ja pääsee kuitenkin arjessa jo kehittämään kielitaitoa, oppii suomalaisen työelämän pelisääntöjä, saa arkeen rytmiä ja saa tuloja. Mutta, jos se ei sitten toimi ponnahduslautana, jos sieltä ei pääse eteenpäin, niin silloin me ollaan kyllä tuhlaamassa isoja resursseja.