Republikaaniehdokkaan haastatteluja lukenut yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkija Thomas Wright toteaa, että Trump on kannoissaan hyvin johdonmukainen, ollut jo 30 vuotta. Hänen yhteenvetonsa julkaistiin Politico-lehdessä tammikuussa tänä vuonna.
Ylen kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen tapasi Wrightin Washingtonissa.
Donald Trump toistaa vaalikampanjassaan, että johtajan on oltava mielipiteissään joustava. Jos aiemmin on ollut väärässä, niin samaa virhettä ei pidä toistaa, hän sanoo. Tällä hän perustelee tiuhaan vaihtuvia mielipiteitään.
Tutkija Thomas Wright hämmästelee, että Trumpin ulkopolitiikka on pysynyt linjassa 1980-luvun puolivälistä asti.
Trump paljasti kantansa näyttävästi syksyllä 1987, kun hän osti mm. New York Timesista ja muista valtalehdistä sadalla tuhannella dollarilla etusivun ilmoitukset ja kertoi avoimessa kirjeessä amerikkalaisille näkemyksensä Yhdysvaltojen ulko- ja puolustuspolitiikasta.
Tuolloin 41-vuotias Trump ihmetteli, miksi Yhdysvallat on vuosikymmeniä maksanut mm. Japanin puolustuksesta, vaikka valtiolla itsellään olisi rahaa yllin kyllin.
Tekstin mukaan Japani, monen muun valtion tavoin, oli rikastunut hyväksikäyttämällä Yhdysvaltoja. Palkkioksi hyväuskoisuudesta Yhdysvallat sai vielä toisten naurut päälle, viestitti Trump.
Samassa ilmoituksessa Trump päivittelee, kuinka Yhdysvallat suojelee Persianlahden öljytankkereita, vaikka alueen valtioilla on mitätön merkitys Yhdysvaltojen energiansaannille.
Samat rahat pitäisi käyttää amerikkalaisista viljelijöistä, sairaista ja kodittomista huolehtimiseen. Tunne julkisesta nöyryytyksestä on Trumpille kestämätön.
Tämän hän toi selvästi esiin myös ensimmäisessä linjapuheessaan Washingtonissa huhtikuun lopussa tänä vuonna.
Tapasin tutkija Thomas Wrightin Brookings-instituutissa tällä viikolla päivänä, jolloin Donald Trumpin valinta republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi käytännössä varmistui.
Niinpä keskustelu Trumpin linjasta sai uutta syvyyttä.
Playboy kysyi oikeat asiat
Tutkija Thomas Wright päätyi selvitystyössään myös miestenlehti Playboyn sivuille.
Donald Trump antoi pitkän haastattelun tälle julkaisulle vuonna 1990. Siinä hän kuvasi, että presidenttinä hänen toimintaansa määrittelisi epäluottamus ja suuttumus, ei vihollisia vaan ystäviä ja liittolaisia vastaan. Yhdysvaltojen oma toiminta perustuisi ehdottomaan sotilaallisen ylivaltaan.
Trumpin ajatus on, että Yhdysvaltojen ei pidä juuttua pitkällisiin sotiin mukamas rakentamaan kansakuntia, vaan käytettävä sotilaitaan oman olemassa olonsa turvaamiseen.
Tarkkoja Nato-kantoja ei kuulla
Brookingsin tutkija Thomas Wright arvelee, että jos Trump valittaisiin presidentiksi, hän ei tekisi Natosta, sen jäsenmaiden tai Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta ulkopolitiikkansa ydintä.
Tätä tukee se, että hän ei ole vielä ottanut kertaakaan esille Venäjän uhkaa Itä-Euroopassa. Sen sijaan Trump on sanonut presidenttinä asettavansa Yhdysvaltojen edun aina ja kaikessa ensisijalle.
Sekin on linjassa Yhdysvaltojen eristäytymistä ajavan 30-luvulta kumpuavan suunnan, 'America First’-ajattelun kanssa, jonka tutkija Wright tunnisti vanhoista haastatteluista jo ennen kuiin Trump otti historiallisen termin esille huhtikuussa.