Yhdeksällä Etelä-Suomen kunnalla on vaikeuksia lastensuojelulain määräaikojen noudattamisessa. Kirkkonummi ja Hämeenlinna ovat saaneet Aluehallintovirastolta huomautuksen ylityksistä. Hallinnollista ohjausta on annettu muun muassa Lohjan ja Tuusulan kaupungeille. Ohjauskirje, eli lievin huomautus, lähti Helsingille ja Vantaalle.
Viivytykset johtuvat enimmäkseen työvoimapulasta.
– Sosiaalityöntekijöitä ei tunnu olevan riittävästi saatavilla. Yliopistoissa ei ole tarpeeksi aloituspaikkoja, ja osa valmistuvista sosiaalityöntekijöistä menee suoraan muihin töihin, sanoo Aluehallintoviraston johtava ylitarkastaja Marja-Leena Stenroos.
Huolestuttavin asia on se, että sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kohdata näitä lapsia. Marja-Leena Stenroos
Myös huono palkka vaikuttaa työntekijäpulaan.
– Toki myös koetaan, että palkkaus ei vastaa sitä vaativuustasoa, mikä varsinkin lasten parissa tehtävässä sosiaalityössä on, Stenroos taustoittaa.
550 lastensuojeluilmoitusta puolessa vuodessa
Esimerkiksi Lohjalla on tehty 550 lastensuojeluilmoitusta huhtikuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Niin sanottuja palvelutarpeen arviointeja on tänä aikana tehty 230.
Lastensuojelulain mukana palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa ja lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Määräaika on ylittynyt Lohjalla neljä kertaa.
– Rekrytointi on iso ongelma, ja tilannetta on hankaloittanut entisestään tiukentuneet sijaisten pätevyysvaatimukset. Meillä on aikaisemmin käytetty sijaisuuksissa sosiaaliohjaajia, joilla on laaja kokemus lastensuojelusta. Heitä ei kuitenkaan voi enää palkata, vaan sijaisen täytyy olla vähintään sosiaalityön opiskelija, Lohjan kaupungin sosiaalipalvelupäällikkö Heli Ranta-Salonen kertaa.
Ranta-Salonen vakuuttaa, että kiireelliset tapaukset pystytään aina hoitamaan määräajan puitteissa. Joissakin tapauksissa viivästys saattaa johtua myös siitä, että asianosaisia ei tavoiteta määräajan kuluessa.
Mielenterveysongelmat ja päihteet perheiden murheena
Perheitä kuormittavat ja sosiaalityöntekijöitä työllistävät tänä päivänä erityisesti mielenterveysongelmat ja päihteet. Molemmista kärsivät sekä lapset että aikuiset.
– Nuorilla on hyvin paljon aika vakavaakin psyykkistä oireilua. Nuoret saattavat olla esimerkiksi ihan psykiatrisessa hoidossa ja palata sieltä lastenkotiin, tai lastensuojelu alkaa siitä hoidosta. Toinen on päihteet, joita käyttävät sekä nuoret että vanhemmat. Mielenterveysongelmia on myös perheiden vanhemmilla, Aluehallintoviraston Marja-Leena Stenroos toteaa.
Sosiaalityöntekijäpula hankaloittaa sekä perheiden avunsaantia että myös lastensuojelun omaa työntekoa.
– Huolestuttavin asia on se, että sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kohdata näitä lapsia, tilanteita ja lastensuojelun tarpeessa olevia perheitä. Siinä mielessä tämä on vakava ongelma ja jatkunut pitkään. Se aiheuttaa myös sosiaalityöntekijöille eettistä kuormaa, kun he eivät ajanpuutteen vuoksi voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisivat ja osaisivat, Stenroos huomauttaa.
Suunta kuitenkin parempaan
Aluehallintovirasto tekee puolivuosittaisen valvontakierroksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen perusteella. Valvonta kohdistetaan niihin kuntiin, joissa viivästyksiä tiedetään olevan.
– Lastensuojelussa on siinä mielessä parempi suunta, että aikaisempina vuosina Etelä-Suomessa on ollut kymmeniä kuntia, jotka eivät pysty näitä määräaikoja noudattamaan. Nyt ilmeisesti tämä säännöllinen valvonta on saanut aikaan sen, että meillä on enää kymmenkunta paikkakuntaa puolivuosittaisessa valvonnassa, Marja-Leena Stenroos kiittelee.
Sosiaalityöntekijät selvittävät lastensuojeluilmoitusten taustat ja mahdollisen avuntarpeen aina asianosaisten kanssa. Perheille tarjotaan ensisijaisesti avohuollon tukitoimia ennen mahdollista huostaanottomenettelyä.