Nobel-juhla alkaa fanfaareilla ja kunniavieraiden näyttävällä sisääntulolla alas marmoriportaita Tukholman kaupungintalon juhlasaliiin. Tapana on, että kukin Ruotsin kuningasperheen jäsen astelee juhlaan Nobel-palkitun tai palkitun puolison kanssa.
Suomalainen Nobel-palkittu Bengt Holmströn saa kuitenkin käsipuoleensa kehitysapuministeri Isabella Lövinin. Ruotsalaislehdet julkaisivat lauantaina istumajärjestyksen.
Nobel-palkittuja on tänä vuonna varsin monia, kun kemian palkinto on jaettu kolmen henkilön kesken ja fysiikan ja talouden palkinnot kumpikin kahdelle. Fysiikan ja kemian nobelistit eskorteeraavat prinsessoja.
Ruotsin Nobel-viikko huipentuu tänään lauantaina 1300 vieraan illallisiin. Läsnä ovat kuninkaallisten ja nobelistien lisäksi maan hallitus sekä muun muassa tiedeväkeä ja diplomaatteja.
Tavallisia ruotsalaisia edustavat keskinäisissä arpajaisissaan paikan saaneet opiskelijat. Poptähtiä tai urheilijoita ei näy.
Pienet annokset menivät alas parilla hotkaisulla, ei siinä ehtinyt nauttia. Perttu Pölönen
Nobel-säätiön isäntien tarkkaan suunnittelema istumajärjestys paljastuu muille vasta lauantaina, mutta kuninkaalliset saavat tietää nobelisti-naapurinsa etukäteen. Näin he ehtivät tehdä kotitehtäviä, jotta keskustelu pysyy yllä neljän tunnin illallisella.
Perttu Pölösen ei tarvinnut jännittää keskustelua kolme vuotta sitten. Juhlassa oli paljon samanhenkisiä tieteen arvostajia, eikä hän muutenkaan pelkää tehdä tuttavuutta.
Pölönen oli voittanut Sävelkello-keksinnöllään EU:n nuorten tutkijoiden pääpalkinnon vuonna 2013. Keksintö on kellotauluun pohjautuva apuväline musiiikin opiskeluun.
Osana palkintoa nuoret tutkijat osallistuivat seminaariin, joka huipentui Nobel-juhliin Ruotsissa.
21-vuotias Pölönen onkin niitä harvoja suomalaisia, joilla on kokemusta sekä itsenäisyyspäivän vastaanotosta että Nobel-juhlista.
Nobel-illallisille seurue pääsi limusiinikyydillä. Etikettiä oli opeteltu etukäteen.
– Pitää katsoa silmiin skoolatessa ja sellaista, Pölönen kertoo kokemuksestaan.
Etiketti sai joustaa, kun nuorilla oli kova nälkä pitkän seremoniapäivän päätteeksi.
– Pienet annokset menivät alas parilla hotkaisulla, ei siinä ehtinyt nauttia.
Vasta jälkeenpäin he lukivat menusta, että alkupalat olivat tryffeleitä. Pölönen muistelee, kuinka nuoret juhlijat miettivät kilohintoja.
Alkoholiakin tarjoiltiin Pölösen mukaan varsin tiuhaan.
Kun oli tanssin aika, kuninkaalliset lähtivät edellä toiseen saliin.
– Meistä moni otti ohi mennessään kuninkaallisten pöydästä heidän nimikorttejaan.
Pölösen mukaan juhlassa oli monia hienoja hetkiä, kuten koko salin kumarrukset palkinnonsaajille.
Kesken Ruotsin-viikon Pölönen lensi kuin rokkitähti käymään Tampereella itsenäisyyspäivän juhlissa.
Vuoden 2013 presidentin vastaanotto oli linnan remontin takia Tampereella. Pukukoodi oli silloin väljempi ja yleisö kuunteli penkeissä konserttia.
Muita vieraita oli helppo lähestyä.
– Esittäydyin Tero Pitkämäelle, joka on ollut idolini ja innostanut urheilemaan. Olen voittanut kolmiloikan Suomen mestaruuden, Pölönen sanoo.
Pölösen mukaan juhlia ei voi verrata. Ne ovat niin erilaiset.
Pölönen on juuri palannut Kalifornian Piilaaksosta, jossa hän osallistui älykkönuorille järjestettyyn tutkimusohjelmaan. Hän toivoo palaavansa Piilaaksoon.
Haaveileeko Pölönen Nobelista?
– Hauska ajatus. Teoriassa voisi olla mahdollista saada palkinto, mutta alalleni ei ole kategoriaa.
Pölösen mukaan hänellä on kavereita, joista voisi tulla Nobel-voittajia.
Vieraat istuvat pöydissä kolmen ruokalajin illallisen ajan. He kuuntelevat musiikkia ja muun muassa nobelistien puheita.
– Puheen pitäisi olla henkilökohtainen ja hauska, ei luento. Usein ne ovat liian vaikeita, valittelee Pernilla Månsson Colt. Hän on yksi Ruotsin television Nobel-ohjelman juontajista ja keskittyy illan tyyliasioihin ja juhlijoiden vaatteisiin.
Pöydissä istuminen tekee juhlasta arvokkaamman mutta myös jäykemmän. Kuninkaallisia ei noin vain lähestytä. Linnan juhlissa kierretään frakeissa noutopöytää, mutta samalla kenen tahansa kohtaaminen on helppoa.
Nobel-juhlan kuvissa näkyy silti iloisia ja veikeitäkin ilmeitä, ja puheensorinaa sanotaan kovaksi.
Televisoitu Nobel-juhla onkin eräänlaista kansanhuvia Ruotsissa, mutta paljon harvemmalle joukolle kuin Linnan juhlat Suomessa.
Linnan juhlien tapaan Nobel-juhlankin viihdearvo on koko ajan noussut. Kuningasperheen rooli on kasvanut, kun kuvaukselliset prinsessat ovat tulleet edustusikään. Seuraavan päivän lehdet täyttyvät pukuarvioista.
Nobel-säätiö on vain mielissään eikä pelkää, että tiede hautautuu mekkojen alle.
Kuningasperheen suuresta suosiosta tihkuu muillekin iloa.
– Mitä useampia kuninkaallisia on paikalla, sitä enemmän otetaan kuvia myös kuninkaallisten vieressä istuvista palkinnonsaajista, Nobel-museon intendentti Gustav Källstrand hymyilee.
Viime vuonna prinsessa Sofialla oli yllään yli 7000 euron arvoinen Oscar de la Rentan juhlapuku. Laajempaa ihmettelyä kuningasperheen kuluista ei syntynyt. Yksi bloggaaja kysyi, voiko prinsessan hyväntekeväisyystyöhön tämän jälkeen suhtautua vakavasti.
Näytän Pernilla Månsson Coltille videolta muutamia Linnan parhaina pidettyjä pukuja. Hän ihmettelee pitkän kättelyn suuria katsojalukuja.
– Tässä kyllä puvut pääsevät hyvin näkyviin.
Månsson Colt ihastelee muun muassa aitajuoksija Nooralotta Nezirin fuksianpunaista pukua ja vuoden pakolaisnaisen Rita Kostaman olemusta. Yleisvaikutelma on hänestä kuitenkin aika tavanomainen.
Suomessa on kohistu liian paljastavista Linnan puvuista. Månsson Colt katsoo pitkään entisen kansannedustajan Satu Taiveahon asua.
– Läpikuultavassa puvussa ei voisi mennä Nobel-juhliin, hän vertaa.
Nobel-juhlien ruoka on salaisuus viime hetkeen asti. Ruuasta vastaa toistamiseen Sayan Isaksson, jolla on neljä ravintolaa Tukholmassa. Niille vastuu valtakunnan ykkösjuhlasta on huippumainontaa.
Isaksson on oppinut viime vuodesta.
– Tein yhden tarjottavan yksin. Siihen meni kaksi päivää ja yö. Enää en aio olla kaupungintalolla yötä, hän sanoo.
Juhlailtaa edeltää Isakssonin mukaan kymmenen kuukauden suunnittelu. Keittiössä häärii 40 ammattilaista ja tarjoilemassa 200.
Monet ruotsalaiset ovat ryhtyneet pitämään omia Nobel-juhlia. He pukeutuvat parhaimpiinsa ja syövät hienoa illallista samalla kun katsovat juhlaa televisiosta.
Kunnianhimoisimmat kotikokit hankkivat Nobel-keittokirjan ja matkivat edellisvuosien juhlaruokia.
Ruotsilta puuttuu itsenäisyyspäivä, joten Nobel-juhlinta korvaa ainakin joillekin ruotsalaisille sen paikkaa. Monet ruotsalaiset ovat myös ylpeitä tunnetusta kansainvälisestä tiede- ja kirjallisuuspalkinnostaan.
Televisoitu Nobel-juhla onkin eräänlaista kansanhuvia Ruotsissa, mutta paljon harvemmalle joukolle kuin Linnan juhlat Suomessa.
Ruotsin television lähetystä juhlista seuraa runsas miljoonaa katsojaa. Tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlaa katsoi puolestaan 2,6 miljoonaa ihmistä eri puolella Suomea.
Ruotsalaisia on liki kymmenen miljoonaa, joten väkilukuun suhteutettuna katsojia on Linnan juhlilla paljon enemmän.
Juttua on päivitetty klo 13.40 pöytäjärjestyksen tultua julki.