Maahanmuuttajat putoavat nyt Suomen työmarkkinoille huonoon aikaan. Taantuma kurittaa taloutta.
– Työllistyminen riippuu hirveästi siitä, mihin tilanteeseen maahanmuuttajat tulevat. Jos tullaan suoraan laskusuhdanteeseen, niin työelämään on vaikea päästä kiinni. Se vaikuttaa jopa enemmän kuin ihmisen oma osaaminen, sanoo Annika Forsander.
Forsander on työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö, joka johti aiemmin pitkään Helsingin maahanmuuttoasioita.
– Kun suhdemarkkinat ovat paremmat, niin esimerkiksi kielitaitovaatimuksistakin joustetaan työpaikoilla.
Maahanmuuttaja lähtee työllistymisessä takamatkalta eikä saavuta suomalaisia. Pellervon taloustutkimuksen erikoistutkija Signe Jauhiainen on tarkastellut Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja eteläisestä Afrikasta Suomeen 2000-luvun alkuvuosina tulleiden 15–64-vuotiaiden työllistymistä.
Heidän työllisyysasteensa jäi Jauhiaisen tarkastelussa noin 50 prosenttiin, kun se kantaväestöllä on vajaat 70 prosenttia. Keskeinen ero syntyi miesten ja naisten eroista.
– Miesten työllisyysaste voi nousta lähelle 60:tä prosenttia, mutta naisilla se näyttää jäävän selvästi alle 50:n. Kantaväestöllähän miesten ja naisten välillä on vain aivan pieni ero, Jauhiainen vertaa.
Ei kielitaitoa, ei töitä
Kielitaito on työnsaannissa yhä keskeisin tekijä.
Maahanmuuttajat työllistyvät usein ensin siivousalalle, ravintoloihin, varastotöihin tai kuljetustyöhön – erityisesti näiden alojen lievempien koulutustaso- ja kielivaatimusten vuoksi.
– Siivousalalla saattaa pärjätä heikommallakin kielitaidolla, ellei edellytetä asiakaspalvelua. Meillä vaaditaan asiakaspalvelutehtäviin soveltuvaa kielitaitoa, ja jo esimiestehtävissä kielitaidon puute voi nousta esteeksi, kun pitää esimerkiksi lukea ja täyttää raportteja, sanoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen.
HOK-Elanto on rekrytoinut runsaasti maahanmuuttajia pääasiassa ravintoloihin ja kauppoihin. Alepa-ketjun henkilökunnasta enemmän kuin joka kymmenes on Leväsen mukaan maahanmuuttajia.
– Maahanmuuttaja palveluammatissa on täällä pääkaupunkiseudulla perusarkea, ja kielitaito ratkaisee. Maalaisserkuille maahanmuuttajan palkkaaminen voi ehkä olla vielä sellaista, jota muutenkin pohditaan, Levänen sanoo.
Yritys pohtii Leväsen mukaan parhaillaan, voisivatko he tarjota syksyllä maahan tulleille turvapaikanhakijoille työharjoittelupaikkoja.
Vaarana "aivotuhlaus"
Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työttömyyttä ei ole erikseen tutkittu.
Korkeasti koulutettujen ammattien kielitaitovaatimukset ovat yleensä muita ammatteja vaativammat, joten käytännössä esimerkiksi opettajien on vaikea saada Suomesta osaamistaan vastaavaa työtä.
Tampereen yliopistossa hyväksyttiin marraskuun lopulla ensimmäinen aihetta tutkinut väitöskirja. Kasvatustieteiden lisensiaatti Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo haastatteli aikuisina Suomeen tulleita henkilöitä heidän ollessaan pätevöitymisopinnoissa.
Haastateltujen oli ollut vaikea saavuttaa vaadittava suomen kielen taso siitä huolimatta, että heillä oli hyvä koulutus ja moni oli ollut opettajana jo kotimaassaan.
– Kielitaito on tosi suuri kynnyskysymys. Turhautumistakin tuli vastaan siiitä, että edes aksenttien kirjoa ei oikein hyväksytä. Työllistyminen voi olla hankalaa, vaikka saavuttaisit erinomaisen kielitaidon, Koskinen-Sinisalo kuvaa.
Koskinen-Sinisalon mukaan voidaan puhua jopa aivotuhlauksesta, jos koulutetut ihmiset jäävät työmarkkinoiden marginaaliin.
– Ihmisiä peilataan paljon kielitaidon kautta. Yksi haastateltava koki loukkaavaksi, että hänelle ehdotettiin ensin johonkin muuhun tehtävään ryhtymistä. Kielitaidon perusteella ei pidä tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä henkilön kyvyistä.
Toinen yleinen koulutettujen maahanmuuttajien ryhmä on lääkärit.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lääkärien ammattipätevyyden tunnustaminen Suomessa kestää useita vuosia. Maahanmuuttajalääkärin on suoritettava puolivuotinen sairaalaharjoittelu ja kielitutkinto, ja niiden jälkeen hän pääsee pätevöitymistentteihin. Tentteihin kuluu Valviran mukaan noin kaksi vuotta, ja yhteen tenteistä on tällä hetkellä vuoden jono.
Ennen tätä kielitaito on opiskeltava omin päin, joten aikaa voi kulua jopa kymmenen vuotta. Vuosina 2010–2014 Valvira myönsi lääkäri- tai hammaslääkärioikeudet 228 EU- tai ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneelle henkilölle.
Vastaanottokeskuksia aletaan seuloa nykyistä tarkemmin
Suomeen on tänä syksynä tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heidän ammatti- ja koulutustaustaansa ei kysytä, koska keskiössä on ensin henkilön turvapaikkaedellytysten täyttyminen.
– Turvapaikanhakijoiden osaamis- ja koulutusprofiilista on nykyisellään hyvin hatarat tiedot, sanoo johtaja Kirsi Kangaspunta opetusministeriöstä.
Kangaspunta on ollut valmistelemassa uutta kotouttamisen toimintasuunnitelmaa, jonka valtioneuvosto julkisti marraskuun lopussa.
Hallitus yrittääkin kiihdyttää kotouttamista.
Muutamassa vastaanottokeskuksessa tehdään ensi vuonna kartoitus, jotta tulijoiden yleisestä osaamis- ja koulutustasosta saadaan kuva. Lisäksi virkamiehet valmistelevat yhtenäistä kysymyspatteristoa, jonka turvapaikanhakija täyttäisi saavuttuaan Suomeen. Siinä kysytään koulutustaustasta ja ammattiosaamisesta.
Ajatus on saada maahan jäävät turvapaikanhakijat mahdollisimman nopeasti oikeanlaiseen koulutukseen tai työharjoitteluun.
– Yritämme löytää yhtenäisen tavan kysyä asiat, jotta saamme mahdollisimman yhtenäistä tietoa. Pitäisi saada nopeasti selville, kuka lukee latinalaisilla kirjaimilla, kuka ei lainkaan ja kuka on korkeakoulutettu, ja saada heidät sitten järkevään koulutukseen, Kangaspunta sanoo.
Käytännössä tieto voi osoittautua hajanaiseksi, eikä vaikeista oloista tulleiden hakijoiden koulunkäynnistä tai ammattitaustasta välttämättä saada kunnollista kuvaa.
Yrityksenä kolmen vuoden pikaputki työelämään
Maahanmuuttajan kotoutumisen on laskettu kestävän ihannetapauksessa korkeintaan kolme vuotta.
Helsingissä moni nuori maahanmuuttaja aloittaa kotoutumisputken Eiran aikuislukiosta. Koulu antaa valmistavat kieliopinnot ja suomalaisia peruskouluopintoja. Sitten oppilaat jatkavat muualle, useimmin sosiaali- ja terveysalalle, rakennusalalle, kone- ja metallialalle tai logistiikka-alalle.
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on havahduttanut viranomaiset ja poliitikot kotouttamisen tärkeyteen, sanoo Eiran aikuislukion apulaisrehtori Sari Liski.
– Tänä syksynä on kasvanut pitkin harppauksin ajatus siitä, että tässä maassa tosiaan on maahanmuuttajia, hän sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi aiemmin tiukat kielitaitovaatimukset ovat löystymässä.
– Koulupuolella on tehty positiivisia ratkaisuja. Enää ei ajatella, että pitää olla valmis kielitaito ennen kuin voit alkaa opiskella ammattia, vaan että kielenopiskelu jatkuu ammattikoulussa ja työelämässä.
Iso osa syksyllä Suomeen tulleista on nuoria aikuisia, eli juuri sellaisia kuin Eiran aikuislukiossa koulutetaan.
Liskin mukaan on tärkeää, että heille kyetään antamaan oikeanlaista tukea ja koulutusta. Vuosia ei saisi hukata turhaan, mutta ei myöskään tyrkkiä nuoria aloille, joista he eivät ole kiinnostuneita.
– Siitä olen huolissani, ettei nyt tehtäisi hirveän pikaisia ratkaisuja ja laiteta tulijoita hätäisesti kouluihin tai työpaikoille ilman valmistautumista. Niistä saattaa tulla huonoja kokemuksia, jotka leimaavat.