Pääkaupunkiseudulla asuvat Karoliina Ek ja Tomi Andersson seurasivat huolestuneina syksyllä puhjennutta pakolaiskriisiä. Pariskunnan mielissä heräsi kysymys: miten me voimme auttaa?
Kun Ek ja Andersson kuulivat Refugees Welcome Finland -verkostosta, joka organisoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta, he päättivät lähteä mukaan toimintaan, vaikka eri kulttuurista tulevan ventovieraan ihmisen majoittaminen omaan kotiin arvelutti aluksi.
– Oli kaikenlaisia skenaarioita, mutta sitten ajattelimme, että he ovat ihmisiä kuten mekin. Jos olisimme itse samassa tilanteessa, niin haluaisimme, että joku ottaisi meidätkin kotiinsa, ja kaikki on mennyt ihan loistavasti, Ek sanoo.
Ekin ja Anderssonin talossa oli sopivasti yksi huone vapaana, ja marraskuussa sinne muutti uusi asukas, Irakista tullut 29-vuotias Sahar.
"Naisen voi ostaa kuin jonkun huonekalun"
Sahar on ollut vain kerran aikaisemmin kotimaansa ulkopuolella. Silloin nainen kävi perheensä kanssa ostoksilla Turkissa.
Lähtö Suomeen koitti, kun Isis alkoi saada jalansijaa Irakissa. Sahar ei tiennyt Suomesta juuri mitään, mutta oli kuullut, että Suomi voisi olla hänelle hyvä maa, koska täällä on uskonnonvapaus.
Isisin tapa kohdella naisia huolestuttaa Saharia, sillä erityisesti hänen kaltaisensa naimattomat naiset ovat vaarassa joutua seksiorjiksi.
– He ajattelevat, että naisen voi ostaa kuin jonkun huonekalun, ja se on naisen osa tässä elämässä, Sahar sanoo.
Usein Irakissa avioidutaan noin 25 ikävuoteen mennessä, mutta Sahar ei ole halunnut vielä naimisiin. Hän on opiskellut tietojenkäsittelyä yliopistossa ja haluaisi myös työpaikan, mutta naiselle se ei ole helppoa Irakissa.
– Sinua ei pidetä työntekijänä vaan naisena, jonka paikka on kotona.
Miehet määräävät
Irakissa naisten elämä on ollut rajoitettua jo ennen Isisin aikaa. Jopa ostoksille mennessä on hyvä olla mukana joku miespuolinen henkilö, kuten aviomies, isä tai veli. Niin on turvallisempaa, ja yksin liikkuvaa naista voidaan pitää myös "huonona naisena".
Suomessa Sahar on yhtäkkiä vapaa. Perheen miehet eivät enää kontrolloi hänen tekemisiään tai pukeutumistaan.
– Voin päättää itse, miten pukeudun, ja peitänkö pääni vai en. Voin päättää itse, mitä teen elämälläni. Irakissa vallitseva kulttuuri päättää puolestani.
Voiko Suomessa seurustella menemättä kihloihin?
Suomessa turvapaikanhakijat ovat kahden kulttuurin vaikutuspiirissä. Irakilaisella yhteisöllä on vahva vaikutus, vaikka Suomessa on eri säännöt.
Suomessa ollessaan Sahar ei ole tapaillut miehiä, mutta seurustelukulttuuri on iso puheenaihe hänen naispuolisten ystäviensä keskuudessa. Irakissa naisen ja miehen pitää mennä kihloihin, jotta he voivat tapailla. Sen vuoksi lähes tuntemattomat ihmiset voivat kihlautua, mutta se ei välttämättä johda avioliittoon, ja kihlaus voidaan myös purkaa.
Turvapaikanhakijat joutuvat pohtimaan, miten heidän nyt pitäisi toimia. Voiko Suomessa seurustella ilman kihlausta? Voivatko naiset liikkua yksin? Miten pitäisi suhtautua, jos miespuoliset turvapaikanhakijatuttavat yrittävät rajoittaa naisten menoja?
Näistä asioista Sahar voi keskustella isäntäperheensä kanssa. Juuri tässä on kotimajoituksen etu verrattuna vastaanottokeskukseen, jossa turvapaikanhakijat ovat enimmäkseen keskenään. Kotimajoituksessa he kuulevat kieltä päivittäin ja saavat luontevan kosketuksen suomalaiseen kulttuuriin. Saharille uutta on esimerkiksi se, että perheen isä osallistuu kotitöihin.
Irakissa naiset saavat olla hyvällä tavalla itsekkäitä
Mutta Saharin tulo on antanut myös isäntäperheelle mahdollisuuden oppia uusia asioita. Kahdeksanvuotias Tinka-tytär osaa jo parikymmentä sanaa arabiaa, ja koko perhe on saanut tutustua arabialaisen keittiön herkullisiin makuihin.
Sahar on myös opettanut perheen äidille, Karoliina Ekille, että Irakissa naiset suovat itselleen monia ylellisyyksiä. Rajoitettua elämää piristävät kauneushoidot, joihin käytetään paljon rahaa. Hiukset ja tukka ovat aina kunnossa, kun lähdetään ulos.
– Suomessa me kotiäidit huolehdimme perheestä enemmän kuin itsestämme. Voisimme kuitenkin olla hyvällä tavalla itsekkäämpiä, Ek sanoo.
Naisista on jo tullut hyviä ystäviä. Kun Ekillä oli pikkujoulut, Sahar laittoi hänelle hienot kynnet. Myös pukeutuminen on yksi naisten puheenaiheista.
– Karoliinan mielestä on tärkeintä, että vaatteet ovat lämpimiä, mutta irakilaisille tyyli ja ulkonäkö ovat tärkeämpiä, Sahar sanoo.
Tärkeintä on vapaus ja oikeus mielipiteisiin
Mutta palataan olennaiseen. Ulkonäköasioita tärkeämpää Saharille on vapaus, jota hän on oppinut suomalaiselta ystävältään.
– Ei irakilaisen ja suomalaisen naisen elämää voi edes verrata. Täällä nainen on todella vaikutusvaltainen henkilö. Hänellä on oikeuksia ja mielipiteitä. Hän voi tehdä ihan mitä haluaa.
Sahar toivoo, että hän saa jäädä Suomeen. Vapautta maistanut ei halua luopua siitä.