Suomen Punainen Risti arvioi vastaanotto- ja hätämajoituskeskuksiaan joulu–tammikuun aikana. Myös Lapin kahdeksaan vastaanottoyksikköön tehtiin tarkastus joulukuussa.
– Työntekijät arvioivat tilojen toimivuutta. Selvitimme myös, miten asiat on on käytännössä järjestetty ja mitä keskuksissa tehdään, SPR:n järjestöjohtaja Marita Salo kertoo.
Myös asukkaita eli turvapaikanhakijoita haastateltiin.
Lapissa oli jo tarkistuksesta irrallaan tullut ilmi, että Rovaniemen Apukan vastaanottoyksikössä oli paljon kosteusvaurioita.
– Meille ovat terveysvalvontaviranomaiset antaneet kehotuksen, että niistä tiloista tulee luopua ja siirtää se toiminta muihin tiloihin, kertoo SPR:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Oinaala.
Kyseessä on venäläisomisteinen lomakylä, joka on vuokrattu SPR:lle. Aiemmin rakennukset kuuluivat entiselle maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuslaitokselle.
Apukan vastaanottoyksikkö suljetaankin helmikuun lopussa.
Kerrostalo parempi kuin laitos
Hyviäkin arvioita Lapista tuli, kun tarkastajat kävivät ihmisiä haastettelemassa.
Kun arvioitiiin tilojen toimivuutta, parhaimmat arvosanat saivat kerrostaloissa sijaitsevat vastaanottoyksiköt. Tällaisia vastaanottokeskuspaikkoja on Rovaniemelllä, Torniossa, Kemissä ja Kemijärvellä.
– Ne ovat paras vaihtoehto ja tekevät elämän normaalimmaksi, Sirkka-Liisa Oinaala sanoo.
Oinaalan mukaan laitostyyppisessä asumisessa, kuten Rovaniemen Laajakaistalla, Rovamotellissa ja jo mainitussa Apukassa, on ollut enemmän haasteita.
– Siellä on yhteiset pesutilat ja yhteiset ruuanvalmistustilat, Oinaala selventää.
Järjestöjohtaja Marita Salon mukaan lähes kaikki Suomen keskukset käytiin läpi. Kierros tehtiin, jotta toimintaa voitaisiin parantaa.
– Valtaosa tiloista soveltuu erittäin hyvin vastaanottokeskustoimintaan, Marita Salo kertoo.
Tiloja on myös muutettu vastaamaan majoitustarpeita. Salon mukaan muuntaminen on onnistunut hyvin.
Marita Salo muistuttaa, että jotkin tiloista on alun perin tarkoitettu vain hätämajoituskäyttöön. Useita vastaanottoyksiköitä onkin nyt ajettu alas ja siirrytty parempiin tiloihin.
– Pikku hiljaa olemme pystyneet harventamaan asukastiheyttä. Alkuvaihehan oli hätämajoitustyyppistä, kattoa pään päälle turvaamista, kertoo Sirkka-Liisa Oinaala Lapin kokemuksista.
Tilaratkaisut vaikuttavat arjen kulkuun
Tärkeää on paitsi se, että asukkailla on tilaa riittävästi, myös esimerkiksi saniteetti- ja ruuanlaittotilojen on oltavat kunnolliset.
– Monet kokevat, että kokkaaminen tuo arkeen ryhtiä. Voi tehdä mieluista ruokaa, hallitsee itse omaa arkea. Esimerkiksi laitoskeittiöitä on muutettu yhteiskeittiöiksi, Marita Salo kertoo.
Kyselyssä huomattiinkin se, että turvapaikahankijat haluavat mielekästä tekemistä päiviinsä.
– Turhautumisen ehkäiseminen nousi valtakunnallisesti esille, Salo sanoo.
Myös turvallisuudesta keskusteltiin vastaanottokeskusten henkilökunnan ja asukkaiden kanssa. Koko Suomessa Salon mukaan turvallisuuden todettiin yleensä olevan hyvällä tasolla.
Lapissa kokemukset ovat "ihan hyvää keskitasoa"
– Mitenkään erityisen turvattomaksi eivät missään vastaanottoyksikössä asukkaat eivätkä myöskään työntekijät ole kokeneet oloaan.
Poliisivoimien vähäisyys arveluttaa Lapissa
Koko maassa SPR:n vastaanottokeskusten turvallisuustilanne oli tarkastuksen mukaan parempi kuin mitä julkisuudessa on nostettu esiin, Sirkka-Liisa Oinaala kertoo.
– Meillä Lapissa ei onneksi ole ollut niitä ulkoapäin kohdistuneita hyökkäyksiä meillä ei ole ollut.
Sen sijaan Kemin vastaanottokeskuksessa sattunut puukotus oli Sirkka-Liisa Oinaalan mukaan vakavin tapaus koko Lapin vastaanottokeskusten historiassa. Hän muistuttaa, että Rovaniemellä vastaanottokeskus on ollut jo lähes 20 vuotta.
Turvallisuuskeskustelussa on Oinaalan mukaan ollut oma lappilainen piirteensä.
– Meillä on Lapissa aika vähän poliisivoimia varsinkin päivystystilanteessa. Jos poliisia äkillisesti tarvitaan, niin siihen voi kulua aikaa.
Vastaanottokeskuksen turvallisuus lähtee hänen mukaansa kuitenkin vastaanottohenkilökunnan työskentelystä ja myös siitä, että asukkailla on arjessa puuhaa.
– Totta kai täytyy katsoa sitä sijoittelua. Miten turvataan, että perheet saavat olla yhdessä ja rauhassa. Turvallisuus on hyvin laaja käsite, Sirkka-Liisa Oinaala summaa.