Naton puolustusministerit saavat tänään kokouksessaan Brysselissä käsiteltäväkseen Turkin pyynnön. Se haluaisi Naton auttavan pakolaiskriisin hallinnassa Turkin rannikolla.
– Ministerit käsittelevät asian, koska pakolaiskriisi on vakava huolenaihe. Otamme pyynnön vakavasti ja katsomme, miten Nato voi auttaa kriisissä, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi toimittajille kokouksen alla.
Nato alkaa kokouksessa valmistautua huippukokoukseen, jonka maat pitävät Varsovassa heinäkuussa. Suomi ja neljä muuta "edistynyttä kumppania" ovat saaneet kutsun tämän päivän kokouksen työillalliselle. Suomea edustaa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Näissä asioissa Naton ratkaisut heijastuvat Suomeenkin:
Pakolaiskriisi. Saksa ja Turkki kokevat, että EU ei pärjää pakolaiskriisin kanssa. Nato harkitsee avunpyyntöä, koska pakolaistilanne huonontaa Euroopan turvallisuutta. EU:n 28:sta jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon.
Itämeri. Itämeren jännitteet ovat lisääntyneet. Suomikin on osallistunut Nato-kumppanina arvioimaan Itämeren turvallisuutta. Nato vastaa Venäjän sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen kasvattamalla omaa läsnäoloaan Itämerellä.
Enemmän itään. Nato aikoo edelleen vahvistaa toimintaansa Baltiassa ja muualla Itä-Euroopassa, koska jäsenmaat ovat huolestuneet Venäjän uhkan kasvamisesta. Edellisessä Walesin huippukokouksessa se päätti jo lisätä toimintaa muun muassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yhdysvallat on lähettänyt joukkoja Baltiaan ja ilmoittanut nelinkertaistavansa Euroopan-joukkojensa määrän.
Pelote ja puolustus. Nato puhuu vuosien tauon jälkeen pelotteesta. Sen tarkoitus on ennaltaehkäistä vihollisten aikeita heikentää Nato-maiden turvallisuutta. Nato on palannut perustehtäväänsä – vastaamaan jäsentensä puolustuksesta. Samalla se korostaa, että Naton turvatakuut koskevat nimenomaan jäsenmaita.
Puhevälit Venäjän kanssa. Naton ja Venäjän välit ovat huonontuneet Ukrainan kriisin jälkeen eikä Nato–Venäjä-neuvosto ole kokoontunut. Nyt Nato yrittää käynnistää uudelleen keskustelun Venäjän kanssa.