Kotouttamisesta vastaava työministeriö on aloittamassa kunnianhimoista projektia. Kaikille Suomesta kansainvälistä suojelua saaville turvapaikanhakijoille aiotaan löytää kuntapaikka.
Urakka on valtava. Suomeen on tullut tänä vuonna 31 200 turvapaikanhakijaa, joista työministeriön arvion mukaan kolmasosa saa ensi vuonna turvapaikan, tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Ennen kuin heille voidaan osoittaa kuntapaikka, kunnat pitäisi saada vastaanottamaaan pakolaiset.
Ensimmäinen ongelma on, että kuntapaikkoja ei ole tarpeeksi. Viime vuosina kuntapaikat on löydetty käytännössä kiintiöpakolaisille, joita on otettu 750–1 050 vuosittain. Asetetuista tavoitteista on jääty jopa tuhannella, vaikka tarve on ollut moninkertaisesti tulevaa vuotta pienempi.
Nyt tavoitteet ovat aivan toista luokkaa, kun kuntapaikat yritetään järjestää kiintiöpakolaisten lisäksi vastaanottokeskuksista poistuville. Toistaiseksi kuntapaikat on sovittu enintään muutaman tuhannen pakolaisen sijoittamiseen.
– Siitä on vielä aika pitkä matka 10–15 tuhanteen. Kunnat tekevät tällä hetkellä päätöksiä 20–30 hengen ryhmistä. Olemme kiitollisia ihan joka ikisestä kuntapaikasta, mutta ne ovat ikävä kyllä riittämättömiä, sanoo erityisasiantuntija Tarja Rantala työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisryhmästä.
"Pääkaupunkiseudulle ei mahdu"
Seuraava ongelma on saada pakolaiset todella muuttamaan heille osoitettuihin kuntiin. Hallituksen suunnitelmana on hajasijoitus, eli pakolaisten ohjaaminen tasaisesti eri puolille Suomea.
– Ajatuksemme on hajauttaa heitä eri puolille maata. Jos jollakin alueella on tietystä osaamisesta pulaa, niin voimme ohjata ihmisiä näille kyseisille alueille, sanoo työministeri Jari Lindström (ps.).
Tähän on selkeä syy: pakolaisten ei haluta keskittyvän suurkaupunkien – etenkin Helsingin, Espoon ja Vantaan – lähiöihin.
– Pääkaupunkiseudun asuntotilanne on erityisen kriittinen. Ja jos pakolaisten muuttamista ei voida ennakoida, niin kuntien on vaikea järjestää yhtäkkiä kotouttamiskoulutuksen paikkoja, perustelee työministeriön Tarja Rantala.
Onko hajasijoittamisen tarkoituksena myös välttää asuinalueiden maahanmuuttajalähiöiden "gettoutuminen"?
– Voihan sen noinkin nähdä. Mutta ennemminkin tässä on tarkoituksena saada ihmisiä eri puolille Suomea tasaisesti.
Tehtävä ei ole helppo. Syksyllä pikavauhtia perustetut vastaanottokeskukset ja niissä asuvat turvapaikanhakijat sijoittuvat enemmän tai vähemmän tasaisesti ympäri Suomea.
Sen sijaan maahanmuuttajien koko joukko keskittyy pienelle alueelle. Suomen noin 320 000 maahanmuuttajasta yli puolet asuu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa tai Tampereella. Tämän vuoksi joka toinen maahanmuuttaja asuu Uudenmaan maakunnassa.
Maahanmuuttajien maan sisäistä muuttoliikettä koskeva tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajat siirtyvät kantaväestöä hanakammin maaseudulta maakuntien keskuskaupunkeihin. Jotkin kansallisuudet, kuten turvapaikanhakijoissa vahvasti edustetut irakilaiset ja somalialaiset, keskittyvät vielä voimallisemmin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.
Siten on mahdollista, että iso osa tulevista maakuntiin ohjatuista pakolaisistakin päätyy lopulta suurkaupungin maahanmuuttajalähiöön.
Tutkija kritisoi hajasijoitusta: "Meidän pitää oppia Ruotsin virheistä"
Pakolaiset siis pyritään ohjaamaan tasaisesti Suomen kaupunkeihin ja kuntiin, mutta onko se järkevää? Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan ei.
– Maahanmuuttajat eivät pysy näillä paikkakunnillaan, koska siellä ei ole töitä. Tyhjiä asuntoja ja potentiaalisia sijoituspaikkoja on paljon juuri sen takia, että työmahdollisuudet puuttuvat, Vaattovaara sanoo.
Työmahdollisuuksien lisäksi pääkaupunkiseudulla on valmiiksi maahanmuuttajia, mikä Vaattovaaran mukaan helpottaa uusien tulokkaiden työnsaantia.
– Maahanmuuttajille omien verkostojen käyttö sijoittumisvaiheessa on äärimmäisen tärkeää. Kun hajasijoitus otetaan toimintatavaksi, verkostojen käyttö työnhankinnassa käy mahdottomaksi.
Vaattovaara ei ymmärrä miksi Suomessa pohditaan hajasijoittamista, kun siitä ollaan huonojen tuloksien vuoksi muualla pohjoismaissa luopumassa. Ruotsissa alettiin jo 80-luvulla lähettää pakolaisia tyhjeneviin kuntiin.
– Ajateltiin, että maahanmuuttajat toisivat jotain menetettyä vireyttä ja toimeliaisuutta seuduille. Näin ei käynyt. Tutkimus kertoo, että hajasijoitetut maahanmuuttajat ovat pärjänneet heikommin kuin ne, jotka ovat tulleet suoraan kaupunkiseudulle.
Maakuntiin lähetetyt pakolaiset eivät löytäneet töitä ja päätyivät lopulta Malmön, Tukholman ja Göteborgin halvimmille vuokra-asuntoalueille.
– Tällä tavalla toimittaessa maahanmuuttajista tulee paljon enemmän sosiaaliturvan ja virallisen avun varassa eläviä.
Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista kärsii väestökadosta. Vaattovaaran mielestä pakolaisia ei tulisi ohjata niihin, vaan elinvoimaisille alueille.
– Se, että ongelma jaetaan tasan kaikille, ei tätä ongelmaa poista. Ratkaisun on löydyttävä isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisältä. Ja myöskin tänne valtiollinen tuki pitää suunnata.
Mutta eikö siitä tule myös ongelmia, jos maahanmuuttajat keskittyvät alueille, joilla heitä on jo nyt paljon?
– Ihan varmasti. Siitä huolimatta kasvavilla kaupungeilla on kasautumisetuja. Meillä on vahva näyttö siitä, että ne myös imevät mukaansa ja tuottavat uusia työpaikkoja.
"Ei nyt minnekään korpikylään"
Työministeriön erityisasiantuntija Tarja Rantala sanoo, että hajasijoittamisen mahdolliset ongelmat ovat tiedossa, mutta se ei poista esimerkiksi sitä tosiasiaa, että Helsingissä on jo nyt asuntopula.
– Olisihan se mukava sijoittaa ihmiset sinne missä kaikilla olisi erilaisia mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä meillä ei ole siihen mahdollisuutta. Kaikki ei yksinkertaisesti mahdu pääkaupunkiseudulle, tai Uudellemaalle, Rantala toistaa.
Rantala kuitenkin rauhoittelee, että pakolaisia ei olla ohjaamassa alueille, jossa minkäänlaisia elämisen edellytyksiä ei ole.
– Ei voi ajatella, että ihmisiä aivan sellaisiin korpikyliin sijoitettaisiin. Mutta onhan meillä täällä joukko pieniä kaupunkeja, jotka minun mielestäni ainakin sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.