EU on luvannut Turkille pakolaisten olojen kohentamiseksi jo kolme miljardia euroa. Huippukokouksessa Turkki voi vaatia jo nyt lisää varoja, jotta se pystyy pysäyttämään unioniin laittomasti sen alueelta pyrkivät tulijat.
Turkissa oleskelee arviolta noin 2,7 miljoonaa syyrialaista ja satoja tuhansia muista maista paenneita.
Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä Turkille. Maa on toivonut Syyrian sisällissodan alkuajoista lähtien kansainvälisen yhteisön perustavan puskurivyöhykkeen Syyriaan. Sotaa pakenevat voisivat asua vyöhykkeellä, joten heidän ei tarvitsisi paeta Turkkiin.
Maa tuonee kysymyksen kokouksessa jälleen esille, sillä presidentti Recep Tayyip Erdoğan nosti asian esiin viime viikolla puhumalla Pohjois-Syyriaan pakolaisille perustettavasta omasta kaupungista, jossa heidän olisi turvallista asua.
Turkki saattaa myös vaatia sopimusta pakolaisten uudelleensijoittamisesta EU:n jäsenvaltioihin. EU-valtiot ottaisivat turvapaikanhakijoita suoraan Turkista, jolloin heitä saataisiin laillisesti ja turvallisesti EU-alueelle – ja siis pois Turkista.
Paikallisten kärsivällisyys koetuksella
Pakolaisten luoma paine Turkissa on kova: Syyrian rajaseudun kaupungeista osassa väkiluku on jopa yli kaksinkertaistunut pakolaisten asetuttua niihin.
Pakkotilanteessa pimeitä töitä tekevät syyrialaiset ovat polkeneet paikallisten palkkoja ja samalla vuokrat ovat nousseet, kun asunnoista on pulaa. Paikallisten kärsivällisyys alkaa loppua.
Turkki kohtelee syyrialaisia yhä ’vieraina’, joiden oikeudet ovat rajoitetut. Työlupasäädöksiä on hiljattain muutettu, mutta käytännössä pakolaisten on yhä mahdotonta saada työlupaa.
Terveydenhuoltoon pääsy on hankalaa ja Turkissa oleskelevista noin 600 000 syyrialaislapsesta 400 000 ei pääse kouluun.
Ihmisiä ammutaan rajalle
EU:n lupaamien kolmen miljardin avulla on tarkoitus kohentaa juuri näitä sekä pakolaisleirien olosuhteita. Silti Turkki on EU:n kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen ennemminkin koventanut otteitaan.
Turkki väittää yhä pitävänsä ovensa auki turvaa etsiville. Eri tarkkailijoiden mukaan raja Syyrian ja Turkin välillä on kuitenkin ollut pääosin kiinni jo vuoden päivät.
Rajalta raportoidaan jatkuvasti tapauksia, joissa Turkkiin pyrkiviä turvapaikanhakijoita on ammuttu tai pakotettu takaisin Syyriaan. Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että Turkkia ei voi pitää pakolaisille turvallisena maana.
Rajalla tapahtuvien välikohtausten lisäksi järjestöt ovat raportoineet myös laittomista pidätyksistä ja pakolaisten pitämisestä vankilaolosuhteissa leireillä.
EU katsoo toisaalle
Kokouksessa Turkki toivoo EU:n ummistavan näiltä tosiasioilta silmänsä, kuten myös maassa muuten huononevalta ihmisoikeustilanteelta.
Turkin valtio käy sotaa kurdien aseellista PKK-järjestöä vastaan ja konflikti on johtanut törkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin maan kurdialueilla. Sananvapauden karusta tilasta saatiin taas viime viikolla uusi esimerkki, kun valtio otti haltuunsa tärkeän oppositiomedian.
Turkille pakolaiset ovat vahva neuvotteluvaltti. Maa voikin luottaa siihen, että EU ei todennäköisesti uskalla puuttua ihmisoikeusongelmiin. Turkki voikin kokouksessa turvallisin mielin hakea omien jäsenyysneuvottelujensa vauhdittamista ja muutenkin lämmitellä suhteitaan unioniin.
Yksi Turkin vaatimuksista tulee olemaan taata sen omille kansalaisille jo luvattu viisumivapaa liikkuminen EU-alueella. Turkissa viisumivapaus on toivottu asia, jota arvostavat myös ne, jotka muuten arvostelevat islamilaiskonservatiivista AKP-hallintoa.
Pakolaisten ’roskakori’
Arvostelijat tosin kysyvät, onko Turkista tullut EU:n rajavartija tai jopa roskakori, johon unioni voi heittää epätoivotut pakolaiset. Moni myös huolehtii pelinappuloiksi päätyneiden pakolaisten asemasta ja kysyy, että mitä hallitus aikoo tehdä miljoonilla pakolaisilla?
Sitä pohti jälleen Turkissa moni, kun Kreikasta viime viikolla palautettiin ensimmäistä kertaa Turkista tulleita turvapaikanhakijoita EU:n ja Turkin palautussopimuksen mukaisesti.
Samanaikaisesti heitä pyrkii koko ajan maahan lisää, erityisesti Syyriasta.