Yhdysvalloissa pahamaineinen mafiajohtaja James ”Whitey” Bulger on kuollut. Bulger löytyi kuolleena pian sen jälkeen, kun hänet oli siirretty Hazeltonin rangaistusvankilaan Länsi-Virginiassa.

Boston Globe -lehden mukaan 89-vuotias Bulger olisi surmattu samana päivänä, kun hän saapui uuteen vankilaan. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet kuolinsyytä. Viranomasiet kuitenkin kertovat, että kuolemaa tutkitaan tappona.

Bulger tuomittiin kahteen elinkautiseen viisi vuotta sitten 11 murhasta. Bulger oli vuosia yksi Yhdysvaltain etsityimpiä rikollisia. Hän johti Bostonin Winter Hill -rikollisjärjestöä 1970–80-luvuilla. Bulger toimi myös liittovaltion poliisin FBI:n tietolähteenä.

Bulger oli viranomaisia paossa vuodesta 1994 saakka, kunnes hänet löydettiin Kalifornian Santa Monicasta 2011.

Bulgerin tarinaa hyödynsi Martin Scorsese elokuvassaan Departed. Puolestaan Scott Cooperin ohjaama gansterielokuva Black Mass kertoo Bulgerin tarinan.

Täydennettu 23:03 tieto, että tutkitaan tappona.

Kymmenen vuotta jatkuvaa mykkäkoulua. Siihen todellisuuteen kouvolalaiset Tero ja Vuokko Suutari heräsivät vuosituhannen alussa.

Yli sadan hehtaarin kasvinviljelytilan kehittäminen, oman kodin rakentaminen ja nelilapsisen perheen arjen pyörittäminen veivät voimia. Yhteistä aikaa ei ollut ja puhuminen kävi yhä vaikeammaksi.

– Ymmärrys toista kohtaan oli vajavaista, koska ei osattu ja uskallettu keskustella asioista tarpeeksi laajasti, Vuokko Suutari sanoo.

Yhdessä yritystä pyörittävälle ja töitä tekevälle maanviljelijäpariskunnalle parisuhteen toimiminen on erittäin tärkeää.

– Jos kaikki energia menee parisuhteen ongelmien miettimiseen, se on pois jostain muusta. Päähän ei jää tilaa työlle tai lapsille, Tero Suutari sanoo.

Ulkoiset paineet maatalousparien riesana

Kaikissa parisuhteissa on omat ongelmansa. Puhumattomuus, läheisyyden puute ja aikapula vaivaavat muitakin pariskuntia, mutta maatalousyrittäjien suhteita koettelevat myös monet ulkoiset paineet.

Talousvaikeudet ovat yksi haaste. Maataloutta ovat koetelleet viime aikoina muun muassa huonot satovuodet, maidon tuottajahinnan lasku ja heikko kannattavuus.

Vaikka tilan pitäminen ei olisi enää kannattavaa, siitä luopuminen on iso kynnys, sillä monet tilat ovat olleet samalla perheellä useiden sukupolvien ajan. Tilan jatkaminen on monelle kunniakysymys, vaikka taitoa tai halua tilan pyörittämiseen ei olisikaan.

Joskus taas tilan entinen isäntäpari ei osaa antaa riittävästi valtaa tilan jatkajille. Kun puolison vanhemmat häärivät tilalla joka päivä ja sekaantuvat päätöksentekoon, voi se olla tiukka paikka tilalle ulkopuolelta tulleelle puolisolle.

– Kotitilallaan oleva puoliso on avainasemassa, onko hän puolisonsa rinnalla vai vanhempiensa puolella. Jos on vanhempiensa puolella uutta ihmistä vastaan, se voi olla hyvin vahingollinen tilanne, Tero Suutari sanoo.

Yhä useampi hakeutuu parisuhdeterapiaan

Maatalousyrittäjien tilanteeseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on rientänyt avuksi.

Yksin pärjäämisen kulttuuri elää vahvana, mutta nyt yhä useampi uskaltaa puhua ongelmistaan ja hakea apua, iloitsee Melan Välitä viljelijästä -hankkeen projektinvetäjä Pirjo Ristola.

– Kaiken aikaa tulee lisää väkeä avun piriin. Kynnys ottaa yhteyttä on madaltunut. Nyt uskalletaan puhua talous- ja jaksamisongelmista, kun tiedetään, että niiden kanssa ei olla yksin.

Mela jakaa ostopalvelusitoumuksia, joiden turvin maatalousyrittäjät voivat saada apua erilaisiin ongelmiin. Suurin osa käyttää ne yksilö- ja parisuhdeterapiaan.

Auttamassa ovat myös monet maakunnalliset hankkeet, kuten kolmivuotinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Parisuhdekeskus Katajan Yksissä-hanke, jossa Keski-Suomen alueen maatalousyrittäjille tarjotaan terapeutin tilakäyntejä sekä parisuhde- ja sinkkutapahtumia.

– Kyllä me varmasti aika monta avioeroa on estetty. Vaikka asiat eivät ole vielä korjaantuneet, ainakin eron uhka on poistunut. Ihmisillä on harhakäsitys siitä, että asiat pitää olla ihan päin prinkkalaa ennen kuin voi hakea apua, sanoo projektipäällikkö Riitta Ala-Luhtala.

Parisuhdeleirit antavat sekä osallistujille että vetäjille

Suutareiden tilanteen käänsi aikoinaan viikonlopun mittainen parisuhdeleiri, jolta he saivat työkaluja ongelmiensa työstämiseen. Pienin askelin he saivat oman parisuhteensa vähitellen toimimaan.

Tällä hetkellä he ovat tyytyväisiä suhteeseensa ja näyttävät onnellisilta.

– Meidänkin suhde muuttuu koko ajan. Esimerkiksi seksuaalisuus on muuttunut tosi paljon matkan varrella. Tyytyväisyys ainakin omalta osalta on kasvanut silläkin sektorilla, Tero Suutari sanoo ja katsoo hymyillen Vuokkoa.

Suutarit halusivat alkaa auttaa myös muita. Nyt he ovat vetäneet kymmenen vuotta parisuhdeleirejä kerran pari vuodessa. Seuraava leiri on helmikuussa.

Vaikka niiden järjestäminen on omien tilan töiden ohella vaativaa, se antaa heille paljon. Omat työt unohtuvat hetkeksi ja muiden auttamisesta tulee hyvä mieli.

– Erityisen vahvasti on jäänyt mieleen eräs leiri, jossa pariskunnat olivat aika kriisiytyneessä tilassa, ei ollut edes katsekontaktia puolisoiden kesken. Viiden päivän jälkeen he kävelivät käsi kädessä pois leiriltä. Katselimme sitä Vuokon kanssa tippa linssissä ja vieläkin se herkistää, Tero Suutari sanoo liikuttuneena.

Yrittäjän vapautta kannattaa hyödyntää

Yhteisen ajan löytäminen maatiloilla voi olla haastavaa, mutta sen voi järjestää, jos molemmilla puolisoilla on siihen halua. Esimerkiksi automatkat ja yhteiset ruokatauot ovat hyviä mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon.

Tero Suutari suosittelee järjestämään vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa voi rauhassa kohdata toisen ja keskustella päällimmäiset kuulumiset. Se voi olla vaikka puolen tunnin kävelylenkki lauantai-iltana.

– Se varmasti antaa takaisin enemmän kuin ottaa, Tero Suutari lupaa.

Vuokko Suutari muistuttaa yrittäjän vapaudesta.

– Aluksi oli vaikea ajatella, että voiko keskellä päivää viettää yhteistä hetkeä, kun on opetettu, että päivät tehdään töitä. Mutta mikäs meitä estää? hän pohtii pilke silmäkulmassa.

Tero Suutarin mukaan maalaisihmiset ovat monesti kovia tekemään, joten keskustelukin saattaa sujua luontevammin yhdessä puuhaillessa. Pöydän ääressä istumisen sijaan voi jutella vaikka yhdessä pyykkejä levitellessä.

– Voi olla myös aika painostavaa jos toinen sanoo, että istu tähän, nyt puhutaan. Jos puhuminen tuntuu hankalalta, voi vaikka kirjoittaa, Vuokko Suutari neuvoo.

Seksikin alkaa sujua, kun toista huomioi

Yhteinen hassuttelu ja huumori auttavat jaksamaan. Tärkeää Suutareiden mielestä on myös olla utelias ja kiinnostunut toisesta.

Välillä voi olla hyvä lähteä yhdessä jonnekin ihan muualle. Paikan vaihtaminen voi auttaa jättämään tilaa koskevat asiat pois mielestä, jolloin pystyy paremmin keskittymään puolisoon.

Yhdessä olisi hyvä puhua elämän tärkeysjärjestyksistä.

– Kumpi on tärkeämpää, yhteinen loma puolison kanssa vai uusi perälevy traktoriin? Vuokko Suutari kysyy.

Hänen mielestä olisi tärkeää myös antaa kumppanille positiivista palautetta. Maaseudulla työskennellään usein kahden kesken eikä ympärillä ole työyhteisöä, josta palautetta voisi saada. Siksi olisi tärkeää, ettei kumppani aina muistuttaisi vain asioista, jotka ovat tekemättä.

Palautteen antaminen kertoo myös siitä, että arvostaa sitä mitä toinen tekee, Tero Suutari muistuttaa.

– Pitäisi löytää kumppanille sopiva muoto huomioida häntä. Toisille on tärkeää, että tuodaan kukkia, toisille se on joku muu huomionosoitus. Toisen huomioiminen auttaa siihen, että seksuaalisuus alkaa sujua. Jos se ei suju, niin kyllähän siitä suhteesta puuttuu jotain.

Lue myös:

Myrskytuhot, lapsen kuolema ja pakkohuutokaupan uhka pakottivat viljelijäpariskunnan hakemaan apua – "Jos tilalta lähdetään, lähdetään yhdessä"

Karppilan isäntä uupui, masentui ja luopui karjastaan, kuten moni muukin tilallinen – "Tajusin, että jos haluan itseni työllä tappaa, sekin onnistuu"

Jopa 1100 lypsykarjatilaa lopettaa vuoteen 2020 mennessä – Heikot sadot, tappiot ja uupumus kaatavat maatiloja

Maanantaina julkisuuteen tullut amerikkalaisyhtiö Silent Partner Groupin datakeskushanke tuntuu herättävän koko joukon kysymyksiä. Suunnitelmien mukaan yhtiö aikoo pystyttää Sotkamoon ja Haminaan 250 megawatin suuruiset datakeskukset.

Silent Partner Groupin tiedotteen mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta 10 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

Suomalaisena kumppanina tiedotteessa mainitaan Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen sanoo, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

– Pystymme toimimaan kumppanina molemmin puolin, kun siihen tulee sekä sähkön tuotantoa että kulutusta. Ne eivät aina mene välttämättä käsi kädessä tasan. Välitämme sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä kuluttajille, sanoo Puranen.

Yle on pyytänyt Silent Partner Groupilta tarkempia tietoja datakeskuksista sähköpostitse, mutta toistaiseksi kysymyksiin ei ole vastattu.

Kokoluokka ja rahoitus mietityttävät

Sekä Sotkamon että Haminan kuntapäättäjille suunnitelmat tulivat yllätyksenä. Esimerkiksi Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoi joutuneensa googlaamaan yhtiötä uutisen kuultuaan.

Kehitysyhtiö Kainuun Edun toimitusjohtajalle Antti Toivaselle amerikkalainen Silent Partner Group ei ole tullut aiemmin esille, vaikka Kainuuseen on houkuteltu aiemmin useita datakeskuksia. Toivanen pitää hanketta epärealistisena.

– Hankkeen kokoluokka, ilmoitettu sähköomavaraisuus ja rahoituksen puute viittaavat suureen epävarmuuteen.

Sotkamon kuntaan Silent Partner Group ei ole ollut missään yhteyksissä.

– Ei ole kysytty lupa-asioita, eikä tonttia ole varattu. Ketään virkamiestä ei ole edes lähestytty. Oikeastaan täällä kuullaan asiasta nyt ensimmäistä kertaa, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen sanoi maanantaina.

Toteutuessaan maailman suurimpia datakeskuksia

Uutinen tuli yllätyksenä myös Invest in Finlandin datakeskuksista vastaavalle johtajalle Alpo Akujärvelle. Akujärvi sanoo mittaluokan kuulostavan suurelta. Hän ei äkkiseltään muista yhtäkään saman kokoista laitosta maailmasta.

– Nyt puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Kymmenien tai satojen megawattien laitokset ovat niin valtavia, että siihen vaaditaan monen tyyppisiä resursseja niin rahoituksen kuin asiakaspotentiaalin suhteen.

Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus. Sotkamoa Akujärvi kuvailee syrjäisemmäksi sijaintinsa puolesta.

– Toisaalta Kajaani on vieressä ja siellä sijaitsee vanha UPM:n paperitehdas, joten sähköinfrastruktuuria voisi löytyä sieltäkin.

Myös Akujärvi pitää hieman erikoisena sitä, että kuntiin ei ole oltu lainkaan yhteydessä esimerkiksi tonttivarausten tai minkään muunkaan suhteen.

– En ole ollut näihin yrityksiin yhteyksissä, mutta jos kuntapäättäjätkään eivät tiedä, niin ehkä näissä projekteissa ollaan aika alkuvaiheessa, sanoo Alpo Akujärvi.

Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja. Datakeskusten osalta Suomi on Akujärven mukaan hyvin kilpailussa mukana. Etuina ovat tietotaidon lisäksi hyvä sähkön saatavuus, sähkön hinta sekä yleisesti vakaat olosuhteet.

Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

Mielisairaalasta jäi lämpimät muistot. Kun kirjauduin keväällä sisään Auroran sairaalan osastolle numero 10, olin tärisevä ihmisraunio, joka purskahteli itkuun milloin sattui. Kymmenen viikkoa myöhemmin katsoin lapsieni nauravan, ja minuakin alkoi yhtäkkiä hymyilyttää. Silloin tajusin, että jokin on muuttunut parempaan suuntaan. Olin rauhallisempi ja jopa läsnä.

Tosin toisin kuin luulisi, sairaalassa on ihan to-del-la vaikea saada rauhoittavia lääkkeitä. Siis vaikka oikein mankuisi, niin ei saa. Sen sijaan sinulle tarjotaan ties mitä piikkimattoa, painopeittoa, jääpaloja ja chilikarkkeja.

Chilikarkkeja!

Voin vannoa, että kun oikein ahdistaa, niin todella riepoo tämä lääkkeetön suuntaus. Eikä enää saisi puhua edes “mielisairaalasta”. Onneksi lääkelinja ei ollut niin tiukka suljetulla, akuutilla ensi-hoito-osastolla tai vuodeosastolla, joissa olin yötä päivää. Kymppiosastolla ollaan vain päivisin. Mutta varsinkaan siellä ei pääse lepäämään tai olemaan rauhassa. Koko ajan pitää puhua, opiskella ja harjoitella. Tunteiden tunnistamista, rentoutumista, tietoista läsnäoloa, mitä kaikkea.

Sairaalassa me monet olimme niin pihalla syvimmistä tunteistamme, että luimme pitkiä listoja siitä, mitä tunteita ylipäänsä on olemassa.

Vaikeidenkin traumojen ”hoidosta” iso osa on perusasioita kertaavaa käytännöllistä self-helppiä: On tärkeää pitää vuorokausirytmi, syödä hyvin, liikkua. Itselle pitää olla armollinen. Näin opit sietämään ahdistusta, näin tehdään läsnäoloharjoitus – ja muista toimia toisin kuin tunne yllyttää! Sairaalassa me monet olimme niin pihalla syvimmistä tunteistamme, että luimme pitkiä listoja siitä, mitä tunteita ylipäänsä on olemassa.

Juuri nuo tunteet yllyttävät meitä ihan kaikkia ajatuksiin ja tekoihin, jotka ovat joskus itsellemme haitallisia. Sairaalajaksolla ymmärsin, että pohjimmiltaan hulluus on kovin arkista. Kaikkien ominaisuuksiemme, oireidemme ja oikkujemme suhteen me olemme kaikki samoilla skaaloilla. Samalla janalla, mutta eri kohtaa – eli ”kirjolla”, kuten erilaisten kirjainyhdistelmäalkuisten oireyhtymien vertaispiireissä tavataan sanoa. Yhdelle tulee helposti kurja mieli hetkeksi, toinen taas jää tuhoisasti jumiin kielteisiin ajatuksiin. Ääripäät ovat erilaisia, mutta skaala on sama.

Ei ole meitä ja teitä, terveitä ja sairaita.

Minulla on vihreä kansio, johon ohjatusti kokosin sairaalassa kertyneen opetusmateriaalin sekä ylös kirjoittamiani ajatuksia. Ne eivät ole kovin hulluja. Ne ovat sellaisia kuin meillä kaikilla:

”Onko kaikki vain epävarmuutta siitä, hyväksytäänkö minut?”

”Haluaisin tuntea iloa.”

Raja terveen ja sairaan välillä on häilyvä ja merkityksetön, eikä palaudu yksittäisiin mittareihin. Ei ole meitä ja teitä, terveitä ja sairaita. Ei ole olemassa hullujen houreista maailmaa. Sen sijaan mielen häiriöt estävät toiminnan nimenomaan tässä meidän kaikkien yhteisessä maailmassa. On joko niin, että tavallisia asioita ei pysty tekemään vaikka haluaisi, tai sitten niin, että niitä tavallisia asioita tehdessä alkaa säännöllisesti ahdistaa niin, että järki lähtee ja kuolema tulee.

Kaikilla meillä on lamaannuttavia tunteita, joiden kanssa pitää elää. Sairaalaan päätyvät ne ihmiset, joilla traumat ja elämän mullistukset sysäävät jonkun skaalan mittarin punaiselle tai ne, joilla on jo syntyjään vähän erikoisempi mieli, jonka kanssa on vaikea toimia nykyajan aika vaativassakin yhteiskunnassa. Kenestä nykymaailma muka ei tunnu välillä aika rankalta? Vastaus on meille kaikille sama. Kyse on siitä, miten omien taipumustemme, oireilumme ja vaikeampien jaksojen aikana pystymme pysymään toimintakykyisenä. Siitä, että jaksamme tehdä ihan tavallisia asioita, pieniä itsemme kannalta hyvä valintoja.

Hoitojaksollani oli kolme tavoitetta: tunteiden vapaampi kokeminen, joustavampi suhtautuminen itseen ja muihin sekä mielekkyyden ja ilon löytäminen. Kuka ei haluaisi tavoitella niitä? Entäpä nämä sairaalasta saadun ”hyvinvoinnin päiväohjelman” kohdat – saisitko sinä rastin ruutuun?

Syö aamupala.

Tee jokin itseäsi miellyttävä tai rauhoittava asia.

Harrasta liikuntaa.

Tapaa ystäviä.

Tee jokin toinen itseäsi miellyttävä tai rauhoittava asia.

Tee asia, josta ei ole mitään hyötyä, joka on vain kiva.

Mene ajoissa nukkumaan.

Vaikka hoito kuulostaa kepeältä, ongelmat niiden taustalla eivät tietenkään ole. Sairaalassa oppii vaikkapa sen, kuinka julmia ihan tavalliset vanhemmat voivat olla lapsilleen – ja mitä siitä seuraa. Arkinen elämä on heittänyt ruman möykyn monen potilaan sisään. Se säteilee ulos monin tavoin: päihdeharrastuksena, syvänä masennuksena, pelkotiloina, ahmimisena, anoreksiana, jatkuvana ahdistuksena, pakko-oireisina rutiineina.

Omien rutiinien muuttaminen hyvinvointia parantaviksi on vaikeaa kenelle tahansa, saati hänelle, joka on surkeassa henkisessä kunnossa. Se ei onnistu terveyskeskuksen peruspaketilla eli juttelemalla kolme kertaa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Pidemmät hoitojaksot ja päivittäinen yhteisön tuki ovat joillekin elintärkeitä, vaikka aluksi kaikki kammoavat ryhmätilanteita.

Jaksomme lopuksi koko ryhmämme kuitenkin itki vuorovaikutuksen loppumista. Niin käy kuulemma lähes aina.

Omien tunteiden syvään päähän sukeltaminen on monelle uutta. Se tuntuu onnistuvan vasta tilassa, jossa kenelläkään ole enää voimia pitää rooleja yllä. Silloin esiin pääsevät kielletyt ja padotut tunteet: limainen suru, voimaton katkeruus ja raivoava viha.

Ennen kaikkea hulluus on täynnä arvottomuutta ja häpeää, mutta kymmenessä viikossa tapahtuu myös pieniä ihmeitä. Ne ovat ihan tavallisia oivalluksia: En olekaan ainoa, joka kokee näin. Voinkin olla arvokas. Minun ei tarvitse hävetä. Kaikki ei ole minun syytäni. Tunnistan ja hallitsen tunteitani. Ehkä minä kelpaan.

Pieniä lauseita, jotka pelastavat henkiä.

Saamani hoito on harvojen herkkua. Esimerkiksi kotikaupungissani Helsingissä vastaavat intensiiviset ryhmämuotoiset kuntoutusosastot on yhtä lukuunottamatta lopetettu ja muutettu löyhiksi avohoidoiksi.

Se on virhe. Avohoidossa voidaan tukea ehkä kriiseissä, mutta korjaavaksi hoidoksi siitä ei ole. Ihminen ei parane yksin. Hän tarvitsee meitä, koska hän on yksi meistä.

Riku Siivonen

Kirjoittaja on toimittaja ja käsikirjoittaja.

Artikkelia muokattu 30.10.2018 klo 18.51. Ammattinimike psykologinen sairaanhoitaja korjattu muotoon psykiatrinen sairaanhoitaja.

Kauhajoen Päntäneellä, keskellä maaseutua, ohikulkijan silmään pistää iso kauppakiinteistö. Lankatalo Tapion kauppa on yksi Suomen suurimmista lankakaupoista. Reilun tuhannen neliön kiinteistöstä löytyy 100 000 lankakerää kaikissa mahdollisissa väreissä.

– Lajitelmien määrässä ja neliöissä olemme Suomen suurimpia, kauppias Tapio Nevanpää vahvistaa.

Tuleeko täällä lankaähky?

– Ei tule. Näitä on kiva katsella ja kätellä, vakuuttaa Tapion puoliso, kauppias Eeva Nevanpää.

Mutta tarvitseeko kuluttaja kerralla näin paljon tarjontaa?

– Kyllä he tarvitsevat. Malleja on monenlaisia ja naisilla on kaikenlaisia ajatuksia. Naiset ovat taitavia, Eeva Nevanpää perustelee.

Tapio Nevanpään mukaan perheen lankakauppa tarvitsisi päinvastoin vielä enemmän valinnanvaraa.

– Joka päivä myydään eioota, Tapio Nevanpää virnistää.

Sekatavarakauppa jatkoi lankakauppana

Eeva ja Tapio Nevanpää tekivät vuosikymmeniä päivittäistavarakauppaa. Kun kyläkauppa toisensa jälkeen alkoi Suomessa hiipua, Nevanpäätkin alkoivat suunnitella uutta elämää isolle kauppakiinteistölleen.

– Vuonna 2002 täytin 50 vuotta. Olikohan kyse sitten viidenkympin villityksestä, kun aloitimme uuden elämän. Valitsimme langat ja käsityötarvikkeet, Tapio Nevanpää kertaa.

Alussa myynnissä oli myös miehisiä käsityötarvikkeita, mutta lankahyllyt korvasivat nopeasti työkaluhyllyt. Nevanpäät myivät lankaa jo päivittäistavarakaupassaan ja langoille oli menekkiä silloinkin, mutta yrittäjät eivät voineet uskoa lankakauppansa saamaa suosiota.

– Tämä on yllättänyt meidät itsekin, että lankamäärä on paisunut näin suureksi, Eeva Nevanpää kertoo.

Maalaiskylän turistirysä!

Lankatalo Tapion kauppa ei ole vain lankakauppa, vaan siitä on vuosien varrella kehittynyt Kauhajoelle turistikohde. Tämän tuosta kaupan pihaan kaartaa linja-autollinen vieraita hämmästelemään lankojen määrää ja siinä lomassa syntyy myös kauppoja. Nevanpäät yllättyivät tästäkin.

– Miten meistä tuli turistikohde, emme oikein tiedä sitä itsekään. Silloin vuonna 2002 oli sellainen buumi, että kauppaan tuli nuoria tyttöjä, käsitöiden harrastajia. Siitä se lähti ja nyt porukoita tai yksittäisiä asiakkaita tulee eri puolilta Suomea, Tapio Nevanpää selvittää.

Lankakauppojen Etelä-Pohjanmaa

Lankakauppojen määrä on kutistunut pieneen siitä ajasta, jolloin lankojen tai ylipäätään käsityötarvikkeiden erikoisliike löytyi vielä lähes jokaisesta kirkonkylästä. Nyt lankakaupat löytyvät enää lähinnä vain suurista kaupungeista ja netistä.

– Poikkeuksen moneen muuhun maakuntaan tekee Etelä-Pohjanmaa. Meiltä löytyy vielä useita, hyvin isojakin lankakauppoja. Kauhajoen lisäksi niitä on muun muassa Kauhavalla ja Jurvassa, sanoo Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja.

Laitilainen tekstiilityön opettaja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen on onnekas. Hän saa työpaikkakunnallaan Kauhajoella marssia paikalliseen alan liikkeeseen. Lokakuisena maanantaina hän haki tarvikkeita kansalaisopiston jouluiselle askartelukurssille.

– Onhan tämä ihan valtavaa, että tällainen myymälä löytyy maaseudulta. Kaikkiin kankaisiin ja lankoihin liittyy se, että sun pitää päästä niitä itse kokeilemaan ja hypistelemään. Täällä saa myös neuvoja ja törmää uusiin juttuihin, joista ei itsellä ole vielä mitään tietoa.

Hannele Mäki-Ettala-Mustosen mukaan Suomessa toimii enää niin vähän lanka- ja kangaskauppoja, että kuluttaja on usein pulassa.

– Jos tarvitset ompelulankaa korjataksesi jotain tai tarvitset nappeja tai vetoketjun, niin niitä on usein vaikea löytää.

Marketista ja netistä

Pohjoismaiden suurimmalla käsityölankojen valmistajalla, suomalaisella Novitalla oli vielä 1980-luvun alkupuolella yli 30 liikkeen myymäläketju. Tällä hetkellä yrityksellä on vain yksi tehtaanmyymälä Kouvolassa. Suomalaisten suosimia Novita-lankoja myydään tietysti jäljellä olevissa erikoisliikkeissä, mutta ennen kaikkea netissä ja marketeissa.

– Olemme vieneet Novitan langat sinne, missä kuluttajat liikkuvat, toteaa Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.

Perheyrityksen omistaja Daniela Yrjö-Koskinenkin näkisi mielellään lankojen erikoisliikkeitä nykyistä enemmän, mutta totuus on toinen.

– Tämä ei koske vain lankakauppoja vaan kauppoja yleensä. Elämme parhaillaan todella isoa kaupan murrosta. Kuluttajat päättävät, mistä he ostavat eli yhä enemmän verkosta.

Yrityksen jatkajasta kiinni

Yrjö-Koskinen uskoo, että moni palvelua tarjoava lankojen erikoisliike on joutunut lopettamaan, kun eläköityvien yrittäjien jälkeen kaupalle ei ole löytynyt jatkajaa. Kauhajoen Päntäneellä on käynyt toisin. Lankatalo Tapion kaupan palveluksessa on jo kymmenisen vuotta työskennellyt perheen poika Ville Nevanpää, joka aikoo jatkaa kaupanpitoa vanhempiensa jälkeen.

– Ville on luonut meille nettikaupan, Eeva Nevanpää esittelee poikansa toimia yrityksen hyväksi.

Nettikaupan osuus Lankatalo Tapion kaupan myynnistä alkaa parhaimpina kuukausina lähennellä jo puolta yrityksen kokonaismyynnistä. Siitä huolimatta tuleva yrittäjä Ville Nevanpää pitää kivijalkakaupan puolia.

– Kivijalkakauppa pysyy. Lankoja pitää hypistellä ja värit ovat tärkeitä, Ville Nevanpää sanoo.

Itse tehtyä arvostetaan

Lankatalo Tapion kaupan periltä löytyy myös kerhohuone.

– Tapion Tikku Iitat kokoontuvat siellä joka kuukauden ensimmäinen tiistai. Heitä on 50–60, mutta kerralla koolla on noin 20–30 Tikku Iitaa, Tapio Nevanpää myhäilee. Tikku Iitat neulovat yhdessä hyväntekeväisyystöitä. Eivätkä he ole tässä maassa ainoita lajiaan. Tosin moni vastaava ryhmä toimii netissä.

Novitan Daniela Yrjö-Koskisen mukaan neulebuumi on jatkunut Suomessa jo pitkään. Puikoilla tehdään vaatteita niin itselle, lahjaksi tai myytäväksi hyvän asian puolesta.

– Itsetekemisen arvostus on noussut todella paljon ja myös muoti suosii neulottuja vaatteita. Suomessa todennäköisesti neulotaan asukaslukuun suhteutettuna eniten koko maailmassa, Yrjö-Koskinen uskaltaa veikata.

Villasukan kantapää YouTubesta

Neulotuista vaatteista kiistatta suosituin Suomessa on villasukka. Villasukkabuumi on jatkunut jo pitkään, eikä laantumisen merkkejä ole näkyvissä. Suomalaiset neulovat niin perusvillasukkaa kuin mitä vaativimpia malleja.

– Villasukka on enemmän kuin pelkkä sukka. Niitä neulotaan paljon lahjoiksi, jolloin sukkaan liittyy paljon tunteita, rakkautta ja antamisen iloa, Daniela Yrjö-Koskinen tiivistää.

Lankatalo Tapion kaupan kassa käy, kun kauhajokelainen Eija Köykkä maksaa ostoksiaan.

– Pussiin jäi tällä kerralla sukkalankoja ja kun olen kudontapiirissä, hain myös matonkuteita eli okulinkudetta.

Eija Köykkä ei ole neulonut villasukkia 35 vuoteen, mutta nyt niitä taas syntyy.

– Tytär neuloo tosi koristeellisia villasukkia. Ajattelin, että kyllä minäkin. Olen YouTubesta opetellut uudelleen kutomaan villasukkia.

Joko kantapään teko onnistuu?

– Nyt kun olen viidettoista sukat tehnyt, niin se on jo moitteeton. Harjoittelua piti kyllä olla paljon, Eija Köykkä nauraa ja sanoo tyytyvänsä ihan perinteisten sukkien neulomiseen. Tyttärelle jäävät edelleen ne vaativat kuviot ja koristeet.

Ei enää lääkekuurin aiheuttamia haittavaikutuksia; lääkärin määräämä lääkehoito tehoaa heti ja syöpäpotilaalle voidaan määrätä heti se tehoava ja turvallinen lääkehoito, kun aiemmin se on pitänyt löytää kokeilemalla.

Farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta sanoo, että juuri tällaista on tulevaisuuden lääkehoito. Luvassa on vähemmän kustannuksia ja ennen kaikkea vähemmän inhimillistä kärsimystä.

Käynnissä olevilla biopankkitutkimuksilla etsitään tehokkaampaa ja turvallisempaa lääkehoitoa. Professori uskoo Suomen olevan tulevaisuudessa suunnannäyttäjä tällä saralla. Suomella on useita vahvuuksia, jotka ovat tässä hyödyksi. Kuten se, että suomalaiset ovat kohtuullisen samanlaisia geneettisiltä ominaisuuksiltaan.

Erot geeniperimässä vaikuttavat siihen, miten erilaiset lääkkeet kehossa vaikuttavat. Toisille lääke aiheuttaa pahoinvointia, toisille lääke ei tehoa toivotulla tavalla.

Tulevaisuudessa sopivaa lääkehoitoa ei tarvitse enää hakea kokeilujen kautta, vaan lääkärit osaavat määrätä heti potilaalle sopivan lääkehoidon.

Biopankit mahdollistavat edistyksellisen perimätutkimuksen

Helsingin biopankin laboratoriossa käsitellään parhaillaan viereisestä sairaalan laboratoriosta tuotuja näytteitä. Ne on kerätty tavanomaisten laboratoriokäyntien yhteydessä.

– Käytämme hyvin suurella todennäköisyydellä tutkimuksissamme näitä näytteitä, Niemi sanoo.

Näytteiden lisäksi biopankkeihin varastoidaan muuta potilastietoa, jota on kerätty esimerkiksi näytteenoton yhteydessä. Kaikilla näytteillä on luovuttajan lupa.

Tällä hetkellä suomalaisilla biopankeillaon jo kerättynä noin 75 000 näytettä, joita voidaan hyödyntää erilaisissa tutkimuksissa.

Mikko Niemen mukaan biopankit tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden uudenlaiseen tutkimukseen. Hän povaa Suomesta suunnannäyttäjää maailmalle alan tutkimuksessa.

– Meillä on erinomaiset terveydenhuollon rekisterit, koko maan kattava biopankkiverkosto, tutkimusmyönteinen yhteiskunta ja edistyksellinen lainsäädäntö, Niemi luettelee Suomen vahvuuksia menestykseen.

– Olemme Suomessa ainutlaatuisessa tilanteessa, jossa biopankit, perustettava genomikeskus, syöpäkeskukset ja muut tutkimusta tukevat infrastruktuurit tulevat mahdollistamaan aivan toisenlaisen tutkimuksen kuin olemme aiemmin tehneet, hän jatkaa.

Perimä vaikuttaa yleisen masennuslääkkeen tehokkuuteen

Tutkijat tuntevat perimän vaikutuksia jo satakuntaan lääkkeeseen. Yksi tutkittu lääke on hyvin yleisesti käytetty masennuslääke sitalopraami.

Perimän takia lääkeaine vaikuttaa suomalaisiin eri tavoin. Lääke aiheuttaa pienelle joukolle suomalaisia haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä tai huimausta. Toisaalta sitalopraami ei tehoa riittävällä tavalla perimästä johtuen joka viidennellä suomalaisella.

Lisäksi tuore suomalainen tutkimus antaa viitteitä siitä, että perinnöllisistä syistä heikoksi jäävä sitalopraamin teho saattaa altistaa käyttäjän itsemurhaan. Uraauurtava tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja Niemi korostaa, että vielä tarvitaan lisää tutkimuksia varmistamaan asia.

Perimä voidaan tutkia verikokeella

Sitalopraamin kohdalla masennuspotilaan perimä voitaisiin tutkia nykymenetelmin verikokeella. Näytteen jälkeen lääkäri voisi valita potilaalle toisen lääkkeen tai pienentää annoskokoa, jos sitalopraami ei perimän takia tehoa tai se aiheuttaa haittavaikutuksia.

Vielä verikoetta ei tehdä, sillä kaikkien masennuspotilaiden tutkiminen ei ole toistaiseksi kannattavaa.

– Se on iso muutos terveydenhuollossa, kun geenejä aletaan testata ennen lääkehoidon aloittamista, Niemi kertoo.

– Tietyissä sairauksissa geenitestiä jo käytetään ja on käytetty jo toistakymmentä vuotta. Mutta tällaisissa lääkkeissä, kuten masennuslääkkeissä, on kyse isoista potilas- ja lääkäriryhmistä. Se [testaaminen ja tulosten tulkinta] vaatii myös koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille.

Vielä siis riittää tehtävää ennen kuin kaikkien potilaiden perimä testataan ennalta. Niemi kuitenkin uskoo, että niin tullaan lähitulevaisuudessa tekemään.

– Näen kestämättömänä, että tulevaisuudessa perimätekijät jätettäisiin tutkimatta. Pidän hyvin todennäköisenä sitä, että ainakin osalta potilaista tutkitaan lääkehoitoihin vaikuttavat perintötekijät, Niemi sanoo.

– Lopulta se johtaa siihen, että perimä on kaikilta tutkittu.

Niemen mukaan testaamisen estää tänä päivänä erikoisdiagnostiikan hitaus. Käytännössä lääkäri määrää lääkehoidon heti, kun tauti on diagnosoitu. Tämän takia voisi olla järkevää testata lääkehoitoihin liittyvät perintötekijät yhdellä kertaa.

Kohti sopivampia kolesterolilääkkeitä

Professori Niemen johdolla tutkitaan genetiikan vaikutusta kolesterolilääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen. Niemen mukaan jopa 20 prosenttia lääkkeen käyttäjistä lopettaa lääkityksen sen tuomien melko lievienkin haittavaikutusten takia, vaikka lääkitys on tarkoitettu yleensä elinikäiseksi.

Tutkittava aineisto löytyi biopankista. Niemen mukaan biopankin näytteistä noin puolet oli sellaisia, että ne soveltuvat tähän kolesterolilääketutkimukseen.

Tutkimuksessa selvitetään, millainen geeniperimä altistaa kolesterolilääkkeen haittavaikutuksille tai ohjaa lääkkeenkäytön lopettamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda algoritmi, jonka avulla potilaalle voitaisiin määrätä juuri sellainen kolesterolilääke, joka hänelle sopii.

Äkkijarrutukset tai väistöt tiessä olevien silmukoiden kohdalla eivät enää pelasta kaahailijaa. Rikesakko tai sakko napsahtaa riippumatta kepulikonsteista, sillä uuden sukupolven tutkatekniikkaan pohjautuvat peltipoliisit mittaavat ajonopeuksia jopa 150 metrin päästä.

Kamera voi seurata 32 ajoneuvon nopeuksia samanaikaisesti eri kaistoilta.

Poliisin laskelmissa viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille tulee 500 kameratolppaa, joissa kameroita on 150. Uuteen automaattivalvontaan tulee kaikkiaan 700 kilometriä. Uudet kamerat ja tolpat maksavat asennuksineen noin 4,4 miljoonaa euroa.

Ensi vaiheessa uusia peltipoliiseja tulee nelos- ja kuutosteille kaikkiaan 37. Uusia kameroita saadaan nelisenkymmentä: osa näistä menee kaupunkikeskustoihin. Kamerat tolppiin asennetaan ensi vuoden alkupuolella.

Tolppa tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaan katsomatta. Heikki Ihalainen

Kamerat ovat ruotsalaisia ja Ruotsin poliisi on käyttänyt niitä jo vuosien ajan liikenteen valvonnassa.

– Ruotsissa on noin 2 000 tolppaa ja jokaisessa tolpassa on kamera. Suomi on vähän köyhempi valtio. Joka tolppaan ei kameraa riitä, paljastaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Vanhatkin peltipoliisit pysyvät

Vanhat peltipoliisit säilyvät entisillä paikoillaan mitaten nopeuksia entiseen tapaan tiessä olevien silmukoiden avulla. Ne on todettu toimintavarmoiksi, vaikka silmukkamittauksessa tietyt puutteet ovatkin.

Tekniikka on niissäkin parantunut vuosien varrella. Kameroita on uusittu ja kuvat välittyvät poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Malmille langattomasti kaikista kameroista.

Suomen teillä on nykyisellään 971 peltipoliisia, tosin suurin osa niistä on ilman kameraa.

– Kameroita on käytettävissä enimmillään noin 130, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.

Peltipoliisit välähtävät noin 600 000 kertaa vuodessa. Puolet ajoneuvojen kuljettajista selviää huomautuksella.

Kuvamäärä on valtaisa, mutta poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa ollaan valmiina kuvatulvan kasvuun uusien peltipoliisien myötä.

– Suuntaus on ollut pitkään, että ylinopeuksien määrä liikennevirrassa on vähentynyt, lisäksi henkilökuntaa on vahvistettu, Pasterstein kertoo.

Yksi työntekijä käsittelee keskimäärin 15 000 huomautusta tai sakkoa vuodessa.

Alennetun nopeuden risteysalueet valvontaan

Uusia peltipoliiseja on tulossa nelos- ja kuutosteiden ohella ainakin valtatielle 26 Haminan ja Taavetin välille. Lopuille mietitään vielä sijoituspaikkaa.

ELY-keskukset ovat yhdessä poliisin kanssa katsoneet uusille peltipoliiseille sopivimmat paikat. Automaattikameroita tulee tieosuuksille, joissa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia.

Erityisesti alennetun nopeuden risteysalueita tullaan valvomaan automaattikameroilla.

Uudenmaan ELY-keskuksesta liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka on ollut mukana suunnittelemassa uusien peltipoliisien sijoituspaikkoja muun muassa 4-tielle Lusin ja Vaajakosken välille.

Tällä osuudella on tapahtunut paljon onnettomuuksia ja siellä on mitattu huomattavia ylinopeuksia.

– Monestihan puhutaan sakkorysistä. Ehkäpä 20 vuotta sitten peltipoliiseja ei ole asennettu kaikkein fiksuimpiin paikkoihin. Nyt niitä aletaan asentaa liittymiin ja niissä on monesti alennettu nopeusrajoitus.

– Rajoituksen noudattamisen ideana on nimenomaan se, että vältetään onnettomuuksia, Kelkka mainitsee.

Ei enää silmukoita tien pintaan

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on ollut kehittämässä automaattivalvontaa poliisille jo 1990-luvulta lähtien. Hän kertoo, että huomattavin etu uusissa kameroissa on, että silmukoita ei tarvitse enää asennella tien pintaan.

– Tässä ei tarvitse olla enää sidoksissa silmukoihin, vaan ajonopeuksia voidaan seurata pidemmältä matkalta kuin aikaisemmin. Kamera voi seurata jopa 32 ajoneuvon nopeuksia samanaikaisesti eri kaistoilta.

Ehkäpä 20 vuotta sitten asennettuja peltipoliiseja ei ole kaikkein fiksuimmissa paikoissa. Marko Kelkka

Vaikka tutka mittaa nopeuksia jopa 150 metriin asti, varsinainen nopeuden mittauspiste katsotaan aina erikseen paikasta riippuen, Ihalainen kertoo.

Uusien kameroiden lisäksi poliisille tulee kaksi uutta autoa, jotka varustetaan samoilla uudenaikaisilla tutkalaitteilla. Liikkuvia tutkapartioita on tulevaisuudessa kaikkiaan 25, joten poliisia näkee jatkossakin valvomassa ajonopeuksia myös tien päällä.

– Tolppa on siinä mielessä hyvä, että se tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaa katsomatta.

Tutkavalvontaa kaupunkien valoristeyksiin

Uusi tutkatekniikka on tulossa vauhdilla myös kaupunkivalvontaan, Ihalainen kertoo. Parhaillaan poliisilaitoksen käyvät neuvotteluja kymmenen kaupungin kanssa. Tässä vaiheessa varmistumassa ovat Helsinki, Tampere ja Turku.

– Vaikka olisi ollut halukkuuttakin laittaa vähän enemmän kaupunkikameroita, on todettu, että kaapeleita on tien alla niin paljon, että se on estänyt silmukoiden laittamisen. Tämä on ollut ongelma, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.

– Lisänä kameroihin on otettu vielä videovarmistus, jota voidaan käyttää hyödyksi varsinkin risteyksissä, kun ajetaan punaista päin. Kamerat ottavat videokuvaa jonkin aikaa aina kuvaushetkellä.

Ihalainen on vakuuttunut automaattikameroiden valvonnan hyödyistä.

– Tolppa on siinä mielessä hyvä, että se tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaan katsomatta. Se tekee sitä räntäsateessa ja lumisateessa. Poliisi voisi olla vähän nirsompi näihin asioihin, Ihalainen hymähtää.

– Paina shift pohjaan ja sitten dee. Ei kun yhtä aikaa. Jos sähköposti tulee takaisin, se tarkoittaa että kirjoittamassasi osoitteessa on joku virhe.

Tältä kuulostaa, kun digitaidottomalle opetetaan sähköpostin lähettämistä. Perustaito Suomessa syntyneille, mutta ei välttämättä Suomeen muualta muuttaneille.

Oppitunti on osa helsinkiläisen Irakin Naisten Yhdistyksen digitaitojen kurssia. Konalassa sijaitsevan yhdistyksen tiloissa istuu kahdeksan oppilasta. Kaikki ovat naisia ja äitejä.

Kellään heistä ei ole työpaikkaa. Kaikki haluaisivat sellaisen. "Tietenkin", kuuluu vastaus toimittajan hölmöön kysymykseen.

Juuri naisten heikko työllisyys painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas. Kaikista huonoin työllisyysaste on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien kohdalla. Siis juuri heillä, joita istuu nyt tässä huoneessa.

Mistä siis kiikastaa?

1. Nainen jää kotiin hoitamaan lapsia, eikä opi kieltä

Kysyn kahdeksan naisen ryhmältä, mikä on suurin yksittäinen este heidän työllistymisensä tiellä. Vastaus tulee kuin yhdestä suusta: Kielitaidon puute.

Tarkemmin sanoen vastaus tulee vasta sitten, kun kysymys on tulkattu arabiaksi ja kurdiksi. Siitä huolimatta, että vastaajista suuri osa on asunut Suomessa jo vuosia.

Maryan Jama ei tarvitse tulkkausta. Hän muutti Somaliasta Suomeen jo 20 vuotta sitten. Valtaosan ajasta Jama on kuitenkin ollut kotiäitinä, suomea hän oppi vasta asuttuaan maassa jo yli kymmenen vuotta.

Jama kertoo selkeän syyn maahanmuuttajanaisten kielitaidon puutteeseen:

– Jos nainen ei ole saanut koulutusta lapsena ja nuorena ja tulee perheensä kautta Suomeen, hän on pitkään kotiäitinä. Silloin on vaikea oppia kieltä, tai saada töitä.

Lasten syntyminen vaikeuttaa suomalaistaustaistenkin naisten työllistymistä. Ulkomaalaistaustaisille äideille vaikutus on kuitenkin suurempi, koska määräaikaiset työsuhteet ovat heillä yleisempiä. Silloinkin kun he löytävät Suomeen tullessaan töitä, harvalla on äitiysloman jälkeen työpaikka johon palata.

2. Joka kolmas pienen lapsen äiti on käynyt vain peruskoulun, tai ei sitäkään

Maahanmuuttajien koulutusaste on suomalaistaustaisia matalampi. Erityisen matala se on pienten lasten äideillä. Heistä joka kolmannen koulunkäynti ei ole edennyt peruskoulua pidemmälle. Suomalaisten äitien kohdalla vain joka kymmenes on jättänyt koulunkäynnin tälle tasolle.

Suomessa on niukasti mahdollisuuksia kouluttautua muulla kuin suomen kielellä, joten kielitaidon puute johtaa pätevän koulutuksen puutteeseen. Myös koulun keskeyttäminen on kaksi kertaa yleisempää maahanmuuttajilla kuin suomalaistaustaisilla.

– Jos suomen kieli ei riitä, ei voi päästä ammattikouluun. Jos pääsee ammattikouluun mutta ei ymmärrä hyvin suomea, tulee haasteita ja hän keskeyttää koulutuksen, sanoo Irakin naisten yhdistyksen toiminnanjohtaja Ala Saeed.

Koulutuksen tai kielitaidon puute ei kuitenkaan täysin selitä maahanmuuttajanaisten huonoa työllisyysasetta. Maahanmuuttajanaisten työllisyys on miehiä matalampi nimittäin silloinkin kun koulutusta on.

Osa vastauksesta tuntuu piilevän kulttuurieroissa.

3. Ensin lapset, sitten oma elämä

Maahanmuuttajaäitien työllisyystilastoissa on suuria eroja kansallisuuksien välillä. Esimerkiksi Venäjältä ja entisistä neuvostomaista Suomeen muuttaneiden äitien työllisyysaste on vain pari prosenttia matalampi kuin lapsettomilla. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden äitien työllisyys on vain 22 prosenttia, kun lapsettomien kohdalla prosenttiluku on 46.

Mistä ero johtuu?

Yksi selitys on perhekoossa. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikan maissa perheet ovat suuria.

Toinen syy on ajattelutapojen erossa. Kotona lapsilaumaa paimentava somaliäiti ei välttämättä edes ajattele töiden hankkimista. Sen sijaan hän saattaa mieltää työkseen ja tärkeimmäksi tehtäväkseen lastensa kasvattamisen.

Irakin naisten yhdistyksen toiminnanjohtaja Ala Saeed havainnollistaa asiaa kertomalla kyselystä, jonka he vuosi sitten esittivät kurssille osallistuneille kotiäideille.

– Kysyimme heiltä, mikä on heidän unelmansa. Kaikkien unelmat liittyivät heidän lapsiinsa, että lapset saisivat hyvän koulutuksen, hyvän uran ja tulevaisuuden.

Kun sama kysymys esitettiin miesten ryhmälle, vastaukset olivat itsekeskeisempiä: toinen halusi olla ammattilaisjalkapalloilija, toinen unelmoi omakotitalosta.

– Kukaan naisista ei unelmoinut asioita itselleen, Saeed sanoo.

4. Ulkomaalaisia syrjitään, etenkin afrikkalaisia naisia

Sitten on sellainen asia kuin syrjintä ja suoranainen rasismi.

– Kadulla kuulee harmittavia sanoja, haukutaan toisinaan. Sanotaan, että "ulkomaalainen", tai "neekeri", Maryan Jama sanoo.

Syrjintä ei jakaudu tasa-arvoisesti. Tilastokeskuksen ja THL:n vuonna 2014 tekemä tutkimus osoitti, että syrjintää kokevat etenkin Afrikan maista Suomeen muuttaneet naiset. Heistä lähes joka toinen kertoi kokeneensa epäoikeidenmukaista kohtelua julkisella paikalla kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana.

Rasismi ja syrjintä tuskin rajoittuu julkisille paikoille, Jama tuumaa. Sitä on myös työpaikoilla, mikä varmasti osaltaan vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, hän sanoo.

– On sellaisia firmoja, jotka eivät ota töihin, jos on ulkomaalainen nimi, Jama sanoo.

Työsuojeluviranomaisten kokemusten ja kyselytilastojen mukaan syrjintä ei ole suomalaisilla työpaikoilla poikkeuksellista. Tilastojen perusteella syrjintää kokevat etenkin teollisuuden aloilla työskentelevät maahanmuuttajat, jotka ovat ylikoulutettuja työhönsä.

5. Nainen ei pääse töihin, koska mies ei anna lupaa

Epätasa-arvoiseen kohteluun voi törmätä myös omassa kodissaan. Joskus maahanmuuttajanaisen työunelmien tiellä on aviomies, jonka mielestä naisen paikka on kotona lasten kanssa, eikä töissä.

Ala Saeed kertoo törmäävänsä tällaisiin tilanteisiin silloin tällöin. Tavallisesti asia ilmenee, kun kielikurssilta kadonneelta naiselta kysytään, miksi hän ei ole tullut tunneille.

– Kun kysymme miksi hän ei tule kurssille, hän vastaa, että mies ei anna siihen lupaa. Vaikka kurssille osallistuu vain naisia.

Saeed arvioi, että ilmiö ei ole yleinen.

– Tiedämme tällä hetkellä neljä tällaista tapausta meidän kurssien naisten joukossa. Näillä naisilla ei ole sellaisia ongelmia, hän sanoo viittilöiden digitaitojen kurssille osallistuneisiin.

Entä jos maahanmuuttajan voisi palkata halvemmalla?

Viime viikolla talousnobelisti Bengt Holmström totesi, että kouluttamattomat maahanmuuttajat pääsisivät helpommin töihin, jos näille voisi maksaa muita pienempää palkkaa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhtyi mielipiteeseen, mitä hän joutui myöhemmin pahoittelemaan.

Kysytäänpä naisilta: Pääsisittekö helpommin töihin, jos teille voisi maksaa muita pienempää palkkaa?

– Ehdotus on hyvä, sillä emme halua olla sisällä, sanoo yksi kurssille osallistujista.

Muita hyväksyviä kommentteja ei kuulu.

– Jos opin Suomen kielen, haluan samaa palkkaa kuin suomalainenkin, sanoo toinen.

– Sama ammatti, sama palkka, sanoo kolmas.

– Suomi on tasa-arvomaa. Toivottavasti jatkamme samalla tavalla, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Saeed.

Holmströmin ja Fjäderin ehdotukselle ei lämpene myöskään työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

– Meidän täytyy katsoa maahanmuuttajia samalla tavalla kuin muitakin heikommassa työmarkkina-asemassa olevia. Me ei voida perustuslaillisestikaan asettaa toista väestöryhmää muita huonompaan asemaan.

Entäpä kotihoidon tuki, josta taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:kin huomautti? Tulisiko kotiäitien taloudellinen tukeminen lopettaa, jotta töihin meno houkuttelisi enemmän maahanmuuttajaäitejä?

– Jos seuraava hallitus uudistaa kotihoidon tukea, olisi tärkeää, että huomioitaisiin sen vaikutukset myös maahanmuuttajaväestöön, Hämäläinen tuumaa.

Ala Saeedin mielestä olennaisin tapa parantaa työllistymistä olisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kielen opiskeluun. Kielikurssille tulisi voida päästä, vaikka ei olisikaan työtön työnhakija ja siten kotoutumispalvelujen piirissä, hän sanoo.

.

Saeedin ja hänen kurssilaistensa kannalta hyvä uutinen on, että juuri tällaista kielikoulutusta lisätään parhaillaan. Maahanmuuttajien kielikoulutus on tänä vuonna siirretty työministeriön vastuulta opetusministeriölle, joka on varannut maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen uudistamiseen viiden miljoonan vuosittaisen määrärahan.

Idea on juurikin palvella kotiäitien kaltaisia maahanmuuttajia, jotka ovat aiemmin jääneet vaille kielikoulutusta, sanoo työministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

– He ovat olleet väliinputoajina. Jatkossa kunta voi ohjata heidät vapaan sivistystyön järjestämään koulutukseen. Koska eihän se kotiäitiys ole pysyvä tilanne.

Maryan Jama on ollut kotiäitinä parikymmentä vuotta. Nyt hän puhuu suomea ja opettelee käyttämään tietokonetta.

Mitä seuraavaksi? Haluaisitko mennä palkkatöihin?

– Kyllä. Haluaisin olla lasten ja nuorten erityisohjaaja.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on sitä parempi, mitä kauemmin aikaa Suomessa on vietetty, ja mitä vanhempia heidän lapsensa ovat. Jos Jaman toive toteutuu, sekin siis noudattelisi yleistä trendiä.

Lue myös:

Akavan hallitus: Maahanmuuttajien palkkoja kommentoinut Fjäder saa jatkaa tehtävässään

Akava väläyttää: Kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa pienempää palkkaa, jotta he pääsisivät töihin

Valtatiellä 12 Hollolassa on sattunut kaksi uhria vaatinut henkilöauton ja kuorma-auto välinen kolari. Turma sattui keskiviikkona hieman puolen päivän jälkeen.

Osallisena oli kolme ihmistä. Poliisi kertoo, että onnettomuudessa kuoli kaksi henkilöautossa ollutta kaksi ihmistä.

Turmassa loukkaantunut on viety jatkohoitoon.

Tie oli poikki puolisen tuntia onnettomuuden vuoksi Hollolan Kukonkoivun kohdalla. Viranomaiset ohjasivat liikennettä onnettomuuspaikan ohi poliisitutkinnan ajan.

Liikenne turmapaikalla saatiin sujumaan illalla kuuden jälkeen.

Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuuspaikalle hieman kello 13 jälkeen.

Päivitetty kello 19.09. Liikenne sujuu taas.

Jo aiemmin on kerrottu, että Muji aikoo jäädä pysyvästi Suomeen. Mujilla on ollut Suomessa aiemmin vain pop-up-liike.

Pelkistettyjä kodintavaroita ja vaatteita myyvä designtuoteketju tarkensi tänään suunnitelmiaan kertomalla, että se avaa vuoden päästä kaupan Kamppiin. Siitä tulee yksi Mujin suurimmista myymälöistä koko maailmassa.

Lisäksi Muji ja suomalainen automatisoituja autoja suunnitteleva Sensible 4 kehittelevät maailman ensimmäistä itseajavaa robottibussia, joka toimii säässä kuin säässä.

Tiedotteen mukaan Sensible 4 on kehittänyt pikkubussin itseohjautuvan ajojärjestelmän, jonka ansiosta bussin paikannus-, navigointi- ja esteentunnistusominaisuudet ovat huippuluokkaa. Muji puolestaan on tuonut projektiin design- ja käyttäjäkokemusta.

Bussi esitellään ensimmäistä kertaa yleisölle Helsingissä maaliskuussa 2019. Esittelytilaisuuden jälkeen Gacha-bussi toimii matkustajaliikenteessä kolmessa kaupungissa Suomessa. Laajempaan tuotantoon robottibussit on tarkoitus saada vuonna 2021.

Vuonna 1980 perustettu Muji syntyi vastaiskuna kulutusyhteiskunnalle sekä brändi- ja sunnittelijalähtöiselle muodille. Nimi kääntyy suomeksi "merkittömiksi laatutuotteiksi". Japanilaisketjulla on 900 liikettä ympäri maailman ja 2,7 miljardin euron liikevaihto.

Lue lisää: Kansainvälinen designjätti Muji haluaisi perustaa lippulaivamyymälänsä Helsinkiin

Pohjois-Satakunnassa Merikarvialla on löytynyt uusi neula elintarvikkeesta.

Eilen tiistaina poliisi kertoi, että kahdesta K-marketista ostetusta leipomotuotteesta on löytynyt ompeluneula.

Keskiviikkona poliisi tiedotti, että kolmannesta neulasta tuli virkavallalle tieto keskiviikkona. Neula löytyi makkarasta, joka oli myyty toisessa merikarvialaisessa kaupassa.

Ei vammoja

Uusimman neulalöydön teki asiakas käsitellessään makkaraa. Neula ei aiheuttanut hänelle vammoja.

Kaikki neulat on poliisin mukaan löydetty viikolla 43 eli viime viikolla.

Poliisin mukaan Merikarvialla toimivat liikkeet ovat tapausten takia lisänneet valvontaa entisestään. Arvion mukaan neulat on pistänyt elintarvikkeisiin joku liikkeissä asioinut henkilö.

Verot ovat suomalaisen hyvinvoinnin perusta. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä, vaikka verotuksen tasosta, kohteista ja oikeudenmukaisuudesta käydään ikuista keskustelua niin valtaapitävien saleissa kuin kuppiloiden pöydissäkin.

Suomalaisia on verotettu jo vuosisatoja. Valtion, tuolloin kruunun, verotus alkoi jo 1200-luvulla. Jo sitä ennen oli kirkko vienyt kymmenyksiään.

Ylen verolaskuri kertoo, mihin vuonna 2018 verorahasi käytettiin – ja kuinka monta euroa juuri sinä olet sijoittanut kouluihin, eläkkeisiin, maataloustukiin tai ympäristönsuojeluun.

Verolaskurin ovat yhteistyössä toteuttaneet Yle ja Veronmaksajat.

Mikä verotuksessa yllätti? Mihin tulisi panostaa enemmän tai vähemmän? Osallistu keskusteluun artikkelin lopussa.

Aloita syöttämällä oma kuukausitulosi ja asuinkuntasi.

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa on tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut, miten seksuaalivähemmistöjen huomioiminen vaikuttaa yritysten markkina-arvoon, kannattavuuteen ja innovatiivisuuteen. Viime vuosina monet yritykset ovat ottaneet kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta, sekä Suomessa että globaalisti.

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että seksuaalivähemmistöjen huomioiminen hyödyttää yrityksiä, ja että seksuaalivähemmistöjä huomioivat yritykset ovat muita innovatiivisempia ja luovat enemmän patentteja.

– Yritykset, jotka suhtautuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin myönteisesti olivat kannattavampia ja niillä oli isompi markkina-arvo kuin yrityksillä, joiden suhtautuminen ei ollut yhtä myönteistä, Vähämaa sanoo.

Tutkijat vertailivat amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tunnuslukuja sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa kartoittavaa indeksiä keskenään.

Aineistona tutkimuksessa olivat liki 600 suuren amerikkalaisen pörssiyhtiön tunnusluvut sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan The Human Rights Campaignin vuosittain tekemä Corporate Equality -indeksi, joka kartoittaa työpaikkojen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää tasa-arvoa, mainontaa ja julkisia kannanottoja.

Idea Yhdysvalloista – miksi haluttiin edistää seksuaalioikeuksia, vaikka se oli taloudellinen riski

Professori Vähämaa kertoo saaneensa idean tutkimukseen katsoessaan uutista, jossa kerrottiin yli miljoonan ihmisen allekirjoittaneen vetoomuksen amerikkalaisen kauppaketju Targetin boikotoimisesta.

– He olivat harmistuneet Targetin päätöksestä, jonka mukaan kauppaketjun vessoja sai käyttää vapaasti oman sukupuoli-identiteettinsä mukaan.

Tutkijoita kiinnosti, miksi yhdysvaltalaiset yritykset olivat valmiita puhumaan tai toimimaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä edistävästi, vaikka se saattoi aiheuttaa ääritapauksessa jopa boikotteja.

– Tässä ei ollut tarkoitus tukea kenenkään agendaa tai mielipiteitä, vaan kyseessä on objektiivinen tieteellinen tutkimus. Teorioita on olemassa sekä seksuaalivähemmistöjen huomioimisen puolesta että vastaan. Seksuaalivähemmistöjen huomioimisella voi olla joko positiivinen tai negatiivinen vaikutus riippuen asiakkaiden tai muiden sidosryhmien suhtautumisesta, Vähämaa sanoo.

Myös yrityksen henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella voi olla vaikutusta. Vähämaan mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edistävä yritys voi olla työympäristönä mukavampi kuin vähemmän suvaitsevainen yritys ja tasa-arvo sekä seksuaalivähemmistöjen huomioiminen saattaa helpottaa yrityksen rekrytointeja

– On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan Yhdysvalloissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat keskimäärin koulutetumpia ja heillä on keskimäärin korkeampi tulotaso kuin heteroilla.

Seksuaalivähemmistöjen huomioiminen ei vaikuttanut negatiivisesti edes konservatiivisimmissa osavaltioissa

Vähämaan mukaan seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta koituva positiivinen vaikutus oli voimakkaampi Yhdysvaltain liberaaleilla alueilla, kuten olettaa saattoi. Poliittisesti tai uskonnollisesti konservatiivisilla alueilla vaikutus taas oli pienempi tai jopa nolla.

– Kaikkien konservatiivisimmillakin alueilla vaikutus oli kuitenkin aina joko nolla tai positiivinen, mutta ei koskaan negatiivinen, Vähämaa kertoo.

Tutkijat varmistivat, että tulokset eivät johtuneet siitä, että seksuaalivähemmistömyönteiset yritykset toimisivat paremmin kannattavilla toimialoilla kuin kielteisemmin suhtautuvat yritykset, tai että hyvin menestyvillä yrityksillä ”olisi varaa” olla vähemmistömyönteinen.

– Tuloksemme osoittavat selkeästi, että tässä on syy-seuraussuhde seksuaalivähemmistöihin suhtautumisen mukaan.

Tuloksia voi Vähämaan mukaan tulkita niin, että Suomessa yritys voi olla myönteinen seksuaalivähemmistöjä kohtaan ilman pelkoa siitä, että yrityksen imago kokisi kolauksia.

– Suomessa on Yhdysvaltoja vähemmän hyvin konservatiivisia ihmisiä, joten ehkä riski seksuaalivähemmistöjen huomioimisen negatiivisesta vaikutuksesta on täällä pienempi, Vähämaa arvioi.

Istanbulin syyttäjän mukaan toimittaja Jamal Khashoggi surmattiin heti kun tämä oli astunut Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaattiin. Khashoggi surmattiin kuristamalla ja hänen ruumiinsa paloteltiin ja hävitettiin heti, kertoi syyttäjä Irfan Fidan CNN Türkille.

Fidanin mukaan toimittajan surma oli suunniteltu murha.

Syyttäjän mukaan saudien syyttäjältä on yritetty saada tietoa siitä, missä Khashoggin jäännökset sijaitsevat. Tapaamisissa Turkin ja Saudi-Arabian syyttäjän Saud al-Mojebin kanssa ei kuitenkaan ole edistytty.

Istanbulin syyttäjä on kutsuttu Saudi-Arabiaan. Turkki ja Saudi-Arabia ovat perustaneet yhteisen tutkimusryhmän tapauksen selvittämiseksi.

Aiemmin saudien yleinen syyttäjä on kertonut, että Khashoggin surma oli tahallinen.

Toimittaja Khashoggi astui sisään Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaattiin 2. lokakuuta, eikä palannut kihlattunsa luokse. Khashoggi oli hakemassa asiakirjoja, jotta voisi mennä naimisiin.

Saudi-Arabian selitykset Khashoggin kohtalosta ovat muuttuneet useita kertoja. Aluksi miehen väitettiin olevan elossa tai kadonneen. Toissaviikonloppuna saudiviranomaiset vihdoin myönsivät Khashoggin kuolleen.

Lue lisää:

Saudi-Arabian ulkoministeri: Khashoggin kuolemasta on syntynyt mediahysteria

Morsian: Khashoggi ei uskonut joutuvansa isoihin ongelmiin Saudi-Arabian konsulaatissa

Ennen Khashoggin murhaa Saudi-Arabia on muiluttanut Euroopasta ainakin kolme toisinajattelijaprinssiä – He kaikki ovat kadonneet

Sauditoimittaja Khashoggi oli monikasvoinen – eliittisuvun poika kulki maailmalla Afganistanista Yhdysvaltoihin mutta maksoi lopulta hengellään kuningashuoneen arvostelusta

Saudien kootut selitykset: Näin kertomus Khashoggin kohtalosta on muuttunut – ja näin eri käänteitä on maailmalla kommentoitu

Pääkaupunkiseudun taksiyhtiöiden uusi hinnoittelumalli huomioi matkan pituuden lisäksi myös koko matka-ajan. Tämä tuo mojovat korotukset ruuhka-aikojen taksimatkojen hintoihin. Kaiken aikaa raksuttava minuuttiveloitus kun kostautuu matkanteon hidastuessa.

– Ruuhka on siirretty kokonaan asiakkaan riskiksi. Matka-ajan piteneminen kymmenen minuuttia nostaa lyhyenkin kyydin hintaa lähes kymmenellä eurolla, Yleen yhteyttä ottanut asiakas toteaa.

Hän tarjoaa esimerkiksi 21 minuuttia kestäneen seitsemän kilometrin matkan Etelä-Haagasta Ruoholahteen. Hän on tottunut kulkemaan sen kello 8 ja 9 välisenä aikana arkiaamuisin.

– Ennen uutta hinnoittelua matka maksoi 23,80 euroa. Uuden mallin mukaan sama matka maksaa nyt 30,10 euroa, asiakas päivittelee.

Hiljaisina aikoina kyydit halpenivat

Uuden hinnoittelun ovat lokakuussa ottaneet käyttöön muun muassa Lähitaksi, Kovanen ja Taksi Helsinki. Perus- ja kilometrimaksua on alennettu, mutta aikaperusteinen veloitus sen sijaan kattaa koko matkan. Aikaisemmassa mallissa minuuttiveloitus oli käytössä vain sen ajan, kun taksi lähestulkoon seisoi paikallaan.

Taksi Helsinki perustelee muutosta halullaan madaltaa taksinkäytön kynnystä. Uusi hinnoittelu halventaakin taksimatkoja erityisesti hiljaisina aikoina sekä lyhyillä matkoilla.

Entistä kalliimpia ruuhka-ajoja Taksi Helsingin toimitusjohtaja Jari Kantonen perustelee autojen saatavuuden parantamisella.

– Meidän pitää saada myös autoilijoita töihin. Mitä enemmän on ruuhkaa, sitä vaikeampaa se on. Tiettyihin aikoihin ei meinannyt saada tiettyihin Helsingin kaupunginosiin autoja millään. Se on pitänyt tehdä vähän houkuttelevammaksi, Kantonen toteaa.

Hänen mukaansa kyseessä on niin sanottu _win-win-_tilanne.

– Asiakkaat saa paremmin autoja ja joutuu ehkä vähän enemmän maksamaan, mutta autoilijat ja kuljettajat menevät myös töihin.

Jari Kantosen mukaan yhtiöön on tullut uudesta hinnoittelusta “muutamia reklamaatioita”.

Navigaattori voi tuplata taksimatkan

Taksiasiakkaat joutuvat yhä enemmän olemaan tarkkoina myös kuljettajien kanssa, jotka käyttävät suunnistamiseen navigaattoreita tai navigointisovelluksia.

Varsinkin ruuhka-aikoina ne saattavat neuvoa reitille, joka on jopa kaksinkertainen lyhimpään vaihtoehtoon nähden. Näin käy, jos navigaattori on asetettu laskemaan nopein reitti.

Erityisesti uudessa hinnoittelumallissa tämä voi kostautua, mikäli asiakas ei ole tarkkana. Vain muutaman minuutin nopeammasta matkasta voi rapsahtaa tuplakilometrien mukainen lasku.

Lisätty 31.10. klo 13.30 viimeinen kappale.

Lastenvaatemerkki Gugguun toimistolla on esillä vaatteita, jotka on suunniteltu yhteistyössä Minttu Räikkösen kanssa. Malliston äärellä häärii sekä Gugguun työntekijöitä että kuvausryhmä. Lastenvaatemerkin Oulun toimistolla kuvataan esittelyvideota.

Se on yrittäjyyden maailmanmestaruuskilpailuja varten, johon Gugguun yrittäjäsisarukset Miia Riekki ja Anne Valli on kutsuttu mukaan.

Gugguu kisaa Suomen parhaan kasvuyrittäjäkilpailun voitosta, sillä se on yksi parhaiten menestyvistä kotimaisista lastenvaatemerkeistä. Gugguu teki viime vuonna liki 4,5 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja voittoa lähes miljoona euroa.

Uusien kotimaisten lastenvaatemerkkien ympärille on syntynyt lyhyessä ajassa useiden miljoonien eurojen bisnes.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo, että 2010-luvulla Suomeen on perustettu parikymmentä uutta lastenvaatemerkkiä. Osa niistä on kasvanut nopeasti miljoonaluokkaan ja osa on jäänyt pienemmäksi.

Kestävä kehitys ajaa kotimaisia vaateyrityksiä kasvuun

Anna-Kaisa Auvinen arvio, että kotimaisten lastenvaatteiden suosiossa näkyy osittain ostokäyttäytymisen muuttuminen. Osa kuluttajista haluaa ostaa määrän sijaan laatua.

Myös kotimaisuudesta, laadusta ja kestävästä kehityksestä ollaan lastenvaatteiden kohdalla valmiita maksamaan.

Lastenvaatteisiin käytettävä kokonaisrahasumma ei kuitenkaan ole kasvanut. Tämä voi kertoa siitä, että kotimaiset merkit ovat kasvaneet ulkomaisten brändituotteiden kustannuksella, Auvinen sanoo.

Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n selvitysten mukaan suomalaiset kuitenkin ostavat vaatteensa pääsääntöisesti marketeista ja isoista kansainvälisistä ketjuista.

Suosio yllätti Gugguun

Gugguun toimitusjohtaja ja suunnittelusta vastaava Miia Riekki sanoo, että yrityksen nopea kasvu on tullut yllätyksenä, eivätkä he vieläkään ole tottuneita suosioon

– Töitä on tehty paljon, eikä ole päästy hengähtämään, sillä emme voi jäädä seisomaan paikoilleen, sillä koskaan ei tietää tulevasta.

Esimakua suosion laajuudesta saatiin keväällä 2015, kun yritys julkisti kevätvaatemallistonsa. Tuolloin myyntiin tulivat hupparit ja colleget. 27 000 ihmistä pyrki verkkokauppaan ostoksille yhtä aikaa.

– Verkkokaupan sivut kaatuivat, tuotteita loppui kesken ja niitä myytiin yli saldojen. Se oli varmaan käännekohta, Riekki muistelee.

Verkkokaupasta vastaava Anne Valli kertoo kuinka tilauksia alkoi kertyä tulvimalla. Kysyntä yllätti täysin.

– Tein töitä yömyöhään asti ja kun sain kaikki tilaukset selvitettyä, itkin.

Sen jälkeen yritys on kehittänyt verkkosivuilleen vuoronumerojärjestelmän, jonka ansiosta sivut eivät pääse kaatumaan.

Se että tuotteita oli alussa saatavilla vain rajoitettu määrä, teki niistä entistä halutumpia. Vallin mukaan menekkiä ei osattu ennakoida. Kysynnän kasvettua myös tuotantoa on lisätty.

Alun asenteet olivat tyrmääviä

Gugguun liikevaihdosta 90 prosenttia tulee kotimaisesta kulutuksesta ja 10 prosenttia viennistä. Suurin vientikohde on Kiina. Tulevaisuudessa Gugguun tavoitteena on kasvaa ja tehdä brändi tunnetuksi myös ulkomailla.

Nyt kun yritys on näyttänyt kykynsä ja menestyt, toimiminen myös muiden tahojen, kuten rahoittajien kanssa on helpompaa.

Kun Riekki ja Valli aloittelivat yritystoimintaansa, uskoa kotimaiseen lastenvaatebisnekseen ei juuri löytynyt. Gugguu aloitti toimintansa pankkilainalla ja henkilökohtaisella riskillä.

– Meitä ei otettu tosissaan. Erilaisilla toimijoilla, kuten rahoittajilla ja yritystakomoilla oli hyvin negatiivinen käsitys ja asenne, että mihin me pystytään, Riekki sanoo.

Valli kertoo, että hänen oli taisteltava saadakseen starttiraha yritystoiminnan alkuun. Myös ulkopuolisten kommentit olivat tyrmääviä.

– Asenne oli vähän sellainen, että antaa tyttöjen harrastaa

.

Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan vaatebisneksen aloittaminen ei ole Suomessa helppoa, sillä alaa ei ymmärretä. Sitä ei myöskään pidetä varteenotettavana bisneksenä, ja suhtautuminen on aavistuksen vähättelevää, Auvinen sanoo.

– Tässä ei kehitetä yhtä laitetta, jota sitten myytäisiin, vaan uusia mallistoja tehdään vähintään pari kertaa vuodessa. Niissä on paljon kiinni rahaa.

Auvinen toivoo alan nousevan varteenotettavaksi sijoituskohteeksi myös Suomessa, kun nuorten miesten kiinnostus pukeutumista kohtaan lisääntyy.

Tekstiili- ja muotibisnes on maailmanlaajuisesti valtava, ja suomalaisyrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada siitä entistä suurempi siivu itselleen. Alalla on erinomaisia kasvun mahdollisuuksia, Auvinen sanoo.

Leikkivaatteet ajoivat lantiofarkkujen ohi

Tutkittua tietoa kotimaisten lastenvaatemerkkien menestyksestä ei ole. Auvisen mukaan menestyneillä yrityksillä on kuitenkin yhteisiä tekijöitä.

– Ne ovat onnistuneet rakentamaan innostuksen brändin ympärille ja niillä on vahva läsnäolo sosiaalisessa mediassa, Auvinen sanoo.

Myös menestyneiden merkkien vaatteissa on yhteneväisyyksiä.

– Ne valmistavat mukavia, joustavia, kestäviä ja värikkäitä lastenvaatteita. Sellaisia joissa on hyvä leikkiä ja liikkua.

Kotimaiset lastenvaatteet myös näyttävät syntyneen tarpeeseen, sillä 2010-luvun alkupuolella monet kansainväliset vaateketjut tarjosivat lapsille hyvin aikuismaisia, piukkoja ja niukkoja vaatteita, kuten lantiofarkkuja, Auvinen kertoo.

Myös Gugguu syntyi tarpeesta. Miia Riekillä ja Anne Vallilla on molemmilla kolme lasta. Heidän oli vaikea löytää lapsilleen mieluisia vaatteita, joten Riekki alkoi suunnitella niitä itse.

Auvisen mukaan moni uusista lastenvaateyrityksistä on syntynyt samalla tavalla.

Suunnittelijan ei tarvitse osata ommella tai piirtää

Riekki aloitti Gugguun käytännössä nollasta, sillä hänellä ei ollut alan koulutusta tai suhdeverkostoja. Riekki ei omien sanojensa mukaan osaa ommella tai piirtää, mutta hän on onnistunut suunnittelemaan tuotteita, joista lasten vanhemmat ja varsinkin äidit pitävät.

Gugguun asiakkailleen järjestämiin myyntitapahtumiin on jonotettu ja halutuimpien tuotteiden perässä on juostu.

Kotimaisten lastenvaatteiden suosion kasvusta on kirjoitettu värikkäin sanankääntein. Mediassa ja netin keskustelupalstoilla on puhuttu maniasta, joukkohysteriasta ja hurahtamisesta. Riekki ja Valli sanovat, että lastenvaatetapahtumien uutisoinnissa on ollut negatiivinen kaiku.

– Enemmänkäkin kyse on siitä, että äidit ja isätkin haluavat ostaa lapsille kestäviä, ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita ja kannattaa kotimaista yritystä.

Miksi lastenvaateharrastusta moralisoidaan?

Myös kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto on pohtinut lastenvaateharrastuksen herättämää keskustelua blogissaan Paikka kaikelle.

Aalto näkee lastenvaateharrastuksen yhtenä keräilyn muotona. Keräily puolestaan on ihmisten ikiaikainen kiinnostuskohde.

Aallon mukaan keräilyä pidetään yleensä kunniallisena harrastuksena, mutta kun kyse on äitien harrastamasta kalliiden lastenvaatteiden keräämisestä, moni on valmis pyörittelemään silmiään ja moralisoimaan.

Naisten kulutusta ylipäätään pidetään usein tyhjänpäiväisempänä ja kevytmielisempänä kuin miesten, Aalto sanoo Ylelle.

Lastenvaatteiden harrastamiseen liittyy myös yhteisöllisyyttä. Auvisen mukaan esimerkiksi Noshin vaatteita myydään kotikutsuilla, joka lisää yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys on tärkeää myös Gugguulle. Tuotteista esimerkiksi keskustellaan sosiaalisen median ryhmissä.

– Myyntitapahtumiin tullaan tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä ja myös solmimaan uusia ystävyyssuhteita, Riekki sanoo.

Aallon mukaan harrastuksen voi vetää myös niin sanotusti överiksi ja pilata sillä luottotietonsa. Lastenvaateharrastaja ei kuitenkaan ole harhaanjohdettu, eikä tyhmä, vaan tekee oman, aikuisen valintansa mukaisesti asiaa, josta kukaan vanhempi ei voi kokonaan välttyä: lapsille on hankittava vaatteita joka tapauksessa, Aalto kirjoittaa blogissaan.

"Ammattimaista ja inhimillistä", "Kiitämme Meksikoa siitä, että he pyrkivät tekemään yhteistyötä YK:n pakolaisviraston UNHCR:n kanssa", "Kiitos Meksiko, odotamme yhteistyötä kanssanne".

Tällaista suitsutusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa jäsenet ovat antaneet Meksikolle tavasta, jolla se on suhtautunut Meksikon halki kohti Yhdysvaltoja taivaltavaan tuhansien keskiamerikkalaisten karavaaniin.

Samaan aikaan, kun Yhdysvallat on ilmoittanut lähettävänsä tuhansia sotilaita omalle rajalleen estämään siirtolaisten hallitsemattoman maahanpääsyn, Meksiko on luvannut maasta turvapaikkaa hakeville karavaanin jäsenille tietyin ehdoin työtä ja henkilöpaperit.

– Olet kotona, julisti Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto siirtolaisille.

Samaan aikaan Meksiko on lähettänyt lisää joukkoja etelärajalleen suitsimaan hallitsematonta maahantuloa.

Muutos on melkoinen keväästä, jolloin Trump tviittasi: "Meksiko tekee vain vähän, jos mitään" estääkseen laittoman siirtolaisuuden etelärajansa yli.

Ei ole mitään yllättävää siinä, että Trump on nostanut siirtolaiskaravaanin näkyvästi esille, varsinkin, kun Yhdysvaltain välivaalit lähestyvät. Mutta miksi Meksiko on ryhtynyt toimimaan aktiivisesti siirtolaisvirran hillitsemiseksi, ja miksi juuri nyt?

Kysyimme tätä Tampereen yliopiston Latinalaisen Amerikan historian dosentilta Pekka Valtoselta.

"Jottei suhde enää huononisi"

– Luulisin, että kyse on lähinnä Yhdysvaltain rauhoittamisesta. Meksiko ei halua enää enempää pilata suhteitaan Yhdysvaltoihin, Valtonen sanoo.

Hän toteaa, että vaikutusta on varmasti myös Yhdysvaltain esittämillä uhkauksilla. Trump on uhannut leikata apua asianosaisille maille sekä varoittanut voivansa sulkea Yhdysvaltain Meksikon-rajan.

Yhdysvaltain ja Meksikon suhteet ovat huonontuneet Trumpin aikana muun muassa, koska Trump on puhunut rajalle rakennettavasta muurista.

– Hän on leimannut meksikolaiset, jollei rikollisiksi ja raiskaajiksi, ainakin Yhdysvaltoja hyväksikäyttämään pyrkiviksi laittomiksi siirtolaisiksi, Valtonen huomauttaa.

Valtosen mukaan Meksikossakin kuitenkin varmaan ajatellaan, että Trump ei ole ikuisesti vallassa.

– Siksi tyynnyttelypolitiikka voi olla tässä vaiheessa viisaampaa kuin avoin konfrontaatiolinja.

Karavaanissa ei mitään uutta

Kohuttu siirtolaiskaravaani saapui Meksikoon Guatemalasta kuun puolivälissä. Karavaanissa on noin 4 000 ihmistä, ja enemmistö on hondurasilaisia. He taivaltavat kohti Yhdysvaltojen rajaa toiveenaan päästä maahan.

Väkijoukko pakenee kotimaansa väkivaltaa ja köyhyyttä.

Karavaani ei ole kuitenkaan mitenkään erikoinen näky, vaikka se onkin suhteellisen suuri. Pelkästään tiistaina Meksikoon tuli toinen, yli tuhannen siirtolaisen karavaani. Yhdysvaltoihin pyrkii yleensä muutamassa päivässä saman verran ihmisiä kuin näissä kahdessa karavaanissa on.

Vastaavia karavaanejakin on ollut säännöllisesti vuosien varrella. Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta tulevat ihmiset kulkevat usein joukon mukana, koska se on turvallisempaa.

Asia onkin nyt noussut puheenaiheeksi lähinnä siksi, että Trump on tehnyt siitä ison numeron.

– Vaikka karavaani tuntuu isolta, joukko on pieni Yhdysvaltain ja Meksikon välisessä ihmisliikenteessä. Meksiko on valinnut todennäköisesti senkin takia Yhdysvaltoja miellyttävän tien, Valtonen arvioi.

Tässä vaiheessa Meksikon toimissa on kyse nimenomaan tämän ryhmän saamasta huomiosta ja tarpeesta hallita tätä ryhmää, hän sanoo.

"Humaanimpi mielikuva"

Toinen tekijä Meksikon valitsemassa linjassa voi Valtosen mukaan olla se, että Meksiko haluaa näyttäytyä humaanina ja rakentavaa politiikkaa noudattavana valtiona verrattuna Yhdysvaltoihin.

– Kovakourainen suhtautuminen siirtolaisiin olisi voinut ehkä miellyttää Trumpia ja Trumpin kannattajia, mutta olisi voinut aikaansaada huonoa Meksiko-kuvaa maailmalla ja Keski-Amerikassa.

Oma lehmä ojassa

Toisaalta Meksikolle on tärkeää, ettei Yhdysvaltain raja sulkeudu ja ehkä senkin takia Meksiko haluaa näyttää Yhdysvalloille tekevänsä jotakin, Valtonen arvioi.

Hän huomauttaa, että satoja tuhansia meksikolaisia kulkee joka vuosi rajan yli. Osa käy siirtotöissä, esimerkiksi poimimassa appelsiineja Kaliforniassa, ja palaa takisin. Osa haluaa jäädä pysyvästi Yhdysvaltoihin.

Meksiko ei ole aikaisemmin juurikaan puuttunut ihmisten kulkuun rajansa yli.

– Voi olla, että Yhdysvaltain uhkailujen takia asiaan kiinnitetään enemmän huomiota.

Mielikuva jengiläisistä

Valtonen kertoo, että keskiamerikkalaisten siirtolaisuuteen liittyy myös sellainen piirre, että etenkin El Salvadorista ja Hondurasista tulevien joukossa on tavattoman paljon jenginuoria. He saattavat jo Meksikon alueella syyllistyä rikoksiin tai osallistua huumekauppaan.

Hänen mukaansa väkivalta on noussut Meksikossa hälyttävälle tasolle, mutta El Salvador ja Honduras ovat vielä sitäkin väkivaltaisempia.

– Hallitsematon kauttakulku nähdään uhkana tai ainakin Meksikon omaa epävakautta lisäävänä tekijänä.

Trump on väittänyt, että myös nyt otsikoihin nousseessa karavaanissa olisi mukana jengiläisiä ja "hyvin pahoja ihmisiä".

– Menkää takaisin, ette pääse Yhdysvaltoihin muutoin kuin laillista tietä. Tämä on invaasio maahamme ja armeijamme odottaa teitä, Trump tviittasi maanantaina.

Valtosen mukaan Trumpin tviitissä saattaa olla perääkin, mutta uutiskuvien perusteella karavaanissa on myös paljon perheitä.

Voi olla, että Yhdysvaltain yleisessä mielipiteessä El Salvadorista ja Hondurasista tuleviin liittyy mielikuva jengiläisistä ja Trumpin on helppo ratsastaa tämän mielikuvan varassa, Valtonen sanoo.

Retoriikkaako vain?

Valtonen huomauttaa, että huolimatta Trumpin siirtolaisuusretoriikasta sekä Yhdysvaltain ja Meksikon suhteiden heikentymisestä tosiasia on, että kumpikin maa tarvitsee toista.

– Yhdysvaltain rajaosavaltioissa talous pysähtyisi, jos siirtolaisvirta lakkaisi. Vaikkei Trump sitä ääneen sano, kyllä sen hänenkin neuvonantajansa tietävät.

Meksiko on puolestaan sidoksissa Yhdysvaltoihin taloudellisesti ja Yhdysvaltain-kaupalla on sille suuri merkitys.

Valtonen arvioikin, että Trumpin siirtolaisuuspuheissa on kyse omien kannattajien tyynnyttämisestä.

– Yleisesti ottaen Trumpin kannattajakunta asuu alueilla, joissa siirtolaisia on aika vähän ja siinä mielessä siirtolaiset ovat hyvä vihollinen Trumpin kannattajille. Trump ottaa tästä tietysti kaiken poliittisen hyödyn irti, Valtonen toteaa.

Lue myös:

Trumpin uhkaus Keski-Amerikan valtioille: Leikkaamme tukia, koska ette estäneet siirtolaiskulkuetta

Meksiko tarjoaa apua Keski-Amerikan maahanmuuttajille – heidän on kuitenkin jäätävä kahteen eteläisimpään osavaltioon saadakseen apua

Yhdysvallat sijoittaa yli 5 000 sotilasta Meksikon-vastaiselle rajalle – osa heistä aseistetaan

Aiemmin sanapari Airisto ja helmi soittivat kelloja vain harvalle. Nyt Airiston Helmi taipuu monen suomalaisen suussa. Nimessä on joillekin sellainen kalske, että niskakarvat nousevat pystyyn.

Tämän kaiken on todennut yhtiön johtoon vastikään pestattu entinen it-johtaja Dan Högström.

Paraisten saaristossa useita kiinteistöjä omistavan Airiston Helmen hallituksessa ovat puhaltaneet muutoksen tuulet sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi teki syyskuussa suuroperaation yhtiön tiloihin.

Suomen kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen mukaan hallituksen ainoana jäsenenä toimii tätä nykyä Högström. Varajäseneksi on nimitetty kolmikymppinen latvialaismies.

Syyskuussa Airiston Helmen kiinteistöille tehty suuri poliisioperaatio vei yhtiön kirjanpidon viranomaisten haltuun, kaksi työntekijää telkien taakse ja säikäytti yhteistyökumppanit pahemman kerran.

Högströmin tarkoituksena ei ole keskittyä yhtiön maineen kirkastamiseen, vaan hankkia kirjanpito takaisin ja laittaa yhtiön omistuksessa olevat mökit talviteloille.

Mikä sai suomalaismiehen lähtemään mukaan yhtiön toimintaan? Högströmillä ei omien sanojensa mukaan ole aiempia yhteyksiä yhtiöön tai sen taustalla toimiviin ihmisiin.

Ennen sitä kysymystä on hyvä tutustua miehen taustoihin.

Eläkeläinen tylsistyi

Dan Högström on tehnyt työuransa Suomessa tietotekniikka-alalla, muun muassa Atealla, HP:lla ja InstruDatalla. Mies kertoo, että kymmenisen vuotta sitten hän jäi eläkkeelle päivätyöstä. Tätä nykyä hän on 63-vuotias.

Högström istuu edelleen kahden suomalaisen it-yrityksen hallituksessa ja toimii rakennusliikkeen toimitusjohtajana.

Ei siis taustaa matkailuyrityksen hoitamisesta, jollaiseksi Airiston Helmeä on Suomessa luonnehdittu.

Högströmin omien sanojen mukaan eläkkeelläolo ja rauhallisesti ottaminen eivät sopineet hänen luonteelleen, ja pian hän alkoi haalia itselleen uusia projekteja. Näiden projektien kautta hän uskoo näyttäneensä kyntensä myös Airiston Helmen kipparoimiseen.

Ensin Högström oli mukana perustamassa vesiosuuskuntaa Pernajan saaristoon. Sitten hän oli mukana selvittelemässä aktiivikeskuksen toimintaa Kirkkonummella. Välillä hän teki pienempiä projekteja.

Ja nyt seuraavaksi mies aikoo laittaa Airiston Helmen asiat kuntoon. Mukaan projektiin Högström lähti, kun pyydettiin.

Airiston Helmen yhteydenotto yllätti

Airiston Helmi nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi teki syyskuussa operaation Paraisten saaristoon. Poliisi ratsasi alueella kymmenkunta kiinteistöä, otti ihmisiä kiinni ja takavarikoi lähes 3,5 miljoonaa euroa käteistä.

Operaatioon osallistui satoja viranomaisia ja se kesti koko viikonlopun. Asiasta oli informoitu etukäteen valtionjohtoa presidenttiä myöten.

Högström seurasi tapausta median kautta. Pari viikkoa sitten hänen puhelimensa soi.

Sanokaa missä on se rikos, mistä ne rahat ovat tulleet. Kari Uoti

Asialla oli Airiston Helmen venäläisen pääomistajan asiamies. Toimeksianto oli Högströmin mukaan seuraava: Ota firma haltuun.

– Ensimmäinen ajatus oli että ohhoh, olipahan yhteydenotto.

Högström suhtautui alusta lähtien tarjoukseen varovaisen myönteisesti. Pian hän otti jo pestin vastaan.

Taustalla vaikutti se, että Högström piti Airiston Helmeä Suomen mielenkiintoisimpana tapauksena.

– Mitä haastavampi, sitä parempi, Högström kertaa mukaan lähtemisen periaatteitaan.

Kaaostilanne päällä

Viime viikolla Högström vieraili ensimmäistä kertaa Airiston Helmen kiinteistöillä.

Huomion herätti viimeisen päälle rakennetut mökit, hyvin huolletut veneet ja vuokraajille tarkkaan laaditut ohjeet.

Tällä viikolla Högström aikoo mennä uudestaan Paraisille. Tarkoituksena on päästä puheisiin alueen ihmisten kanssa.

On jää rikottavana, jotta Airiston Helmen asiat saadaan kuntoon.

Airiston Helmen kiinteistöjä ovat hoitaneet paikalliset yrittäjät ja yritykset. Högström aikoo vakuuttaa nämä jatkamaan yhteistyötä Airiston Helmen kanssa.

Reissu ei taatusti jää viimeiseksi Paraisille, sillä luottamuksen rakentamisessa on paljon työsarkaa. Moni ei halua olla rikosepäilyjen takia missään tekemisissä yrityksen kanssa.

– Tässä on tämmöinen kaaostilanne päällä.

Högström itse on sitoutunut yhtiön johtoon toistaiseksi. Hänellä on omien sanojensa mukaan valtuudet tehdä se, minkä hän parhaaksi näkee.

Aina valmiina haastaviin tapauksiin

Eikö Högströmiä itseään sitten arveluta olla mukana yrityksen toiminnassa, jota muut kavahtavat?

Högström kertoo olevansa aina valmis haastaviin tapauksiin, joissa tarvitaan luotettavaa miestä.

Hän kertoo saavansa työtarjouksia aika ajoin. Mutta aiemmin ei ole tarjottu mitään Airiston Helmen kaltaista. Högström näkee tapauksen ainutlaatuisena Suomessa.

Högströmin käsityksen mukaan yrityksen omistava venäläismies on hankkinut rahansa laillisesti lvi-alan yritystoiminnalla ja erilaisilla patenteilla.

Högström ei halua ottaa kantaa siihen, pitävätkö Airiston Helmeä koskevat talousrikosepäilyt paikkaansa. Niiltä osin hän kertoo olevansa lehtitietojen varassa.

Eikä menneisyys oikeastaan edes kiinnosta Högströmiä. Hän sanoo katsovansa eteenpäin.

Latvialaismies mukana puunjalostusalan yrityksessä

Airiston Helmen ympärillä leijailevaa salamyhkäisyyden verhoa on uskaltanut raottaa myös kolmikymppinen latvialaismies. Hänet Airiston Helmen taustalla vaikuttava venäläismies on valinnut hallituksen varajäseneksi.

Dan Högström ei omien sanojensa mukaan tunne miestä. Ei ole ikinä edes keskustellut tämän kanssa.

Latvialaismies vastaa puhelimeen kotimaastaan. Hän kertoo olevansa mukana yhtiön toiminnassa, mutta ei halua kommentoida asiaa enempää.

Myöskään latvialaismiehellä ei ole julkisten asiakirjojen mukaan aiempaa kokemusta matkailuyrityksen arjesta. Latvian kaupparekisterin mukaan mies pyörittää puunjalostusalan yritystä.

Aiemmin hän on ollut mukana kahdessa muussa yhtiössä. Toinen oli rekisteröity moottoriajoneuvojen vuokraukseen ja toinen oli hoitanut taloushallintoa, datanhallintaa ja muita informaatiopalveluita.

Lisäksi latvialaismies vaikuttaa olevan innokas harrastajajääkiekkoilija. Hänen jääkiekkojoukkueensa kotisivuilla miehen lempiruoan kerrotaan olevan kasvispata runsaalla lihalla ja lempimaa Latvia ennen kriisiä.

Mutta siihen tiedot miehestä tyssäävät. Hänestä ei löydy aiempia merkintöjä Suomen kaupparekisteristä.

Lisäkysymyksissä mies neuvoo kääntymään Airiston Helmen lakimiehen puoleen. Suomessa tämä on Kari Uoti.

Uoti ei suostu kommentoimaan latvialaismiehen ja yhtiön taustalla vaikuttavan venäläismiehen yhteyttä.

Airiston Helmen omistaja kiistää syyllisyytensä

Uoti sai Airiston Helmen omistajalta yhteydenoton parisen viikkoa sitten eli samoihin aikoihin kuin Högström.

Oikeastaan Uoti oli se taho, joka alun perin suositteli Högströmiä hoitamaan yhtiön asioita.

Uotiin Airiston Helmen omistaja otti yhteyttä toisen asianajajansa kautta.

Uotin mukaan he tulevat vaatimaan poliisia selvittämään perusteet sille, miksi Airiston Helmen kiinteistöille tehtiin täysin poikkeuksellisen mittakaavan operaatio.

– Sanokaa missä on se rikos, mistä ne rahat ovat tulleet, Uoti sanoo viitaten epäiltyihin rikosnimikkeisiin.

Tutkinta on vasta alkutekijöissään, mutta poliisi epäilee vyyhtiin liittyvän monia raskaita talousrikoksia: törkeän rahanpesun, törkeän veropetoksen, kaksi törkeää kirjanpitorikosta ja työeläkevakuutuspetoksen.

Uotin mukaan hänen päämiehensä kieltää jyrkästi syyllisyytensä rikoksiin.

Uoti kertoo, että hänen päämieheltään saamien selvitysten perusteella Airiston Helmen ja yhtiön taustalla vaikuttavan miehen suomalainen omaisuus on hankittu laillisella rahalla.

– Tämä näyttää äärimmäisen omituiselta sen tiedon valossa, mitä minulla on, hämmästelee Uoti.

Tutkinnanjohtaja Tomi Taskila kertoo, että poliisioperaation yhteydessä takavarikoidun käteisen arvo on tarkentunut 3,5 miljoonaan euroon.

Uotin mukaan takavarikoidut varat ovat hänen päämiehensä henkilökohtaisia rahoja. Uoti ei lähde erittelemään tarkemmin rahojen alkuperää, mutta toteaa, että hänen päämiehensä on erittäin menestynyt liikemies Venäjällä.

Vangitut miehet hoitivat Airiston Helmen asioita aiemmin

Poliisi on etsintäkuuluttanut tapaukseen liittyviä ihmisiä, mutta tutkinnanjohtaja Tomi Taskilan mukaan kansainvälisiä kuulutuksia ei ole tutkinnallisista syistä annettu.

Poliisi on Taskilan mukaan kuullut esitutkinnan aikana useita ihmisiä, mutta sillä on edelleen tavoittamatta tahoja, joita se haluaisi kuulla. Maailmalle on vetämässä useita virka-apupyyntöjä.

Talousrikostutkinnoissa on tyypillistä, että yrityksen johtoa epäillään rikoksesta. Taskila tai Uoti eivät suostu kommentoimaan, onko poliisi jo kuullut yhtiön taustalla vaikuttavaa venäläismiestä.

Keskusrikospoliisi ei edelleenkään vahvista rikosepäilyn kohteeksi joutuneen yrityksen nimeä.

Poliisioperaation yhteydessä kiinniotetut ja myöhemmin vangitut kaksi miestä on edelleen tutkintavankeudessa. Uotin mukaan miehet ovat hoitaneet Airiston Helmen ja yrityksen taustalla vaikuttavan venäläismiehen asioita Suomessa.

Ainakin toinen miehistä vaatii jälleen tällä viikolla vapauttamistaan. Poliisi vastustaa vaatimusta rikoksen sotkemisvaaraan vedoten.

Miesten kiinniottamisen jälkeen yhtiön omaisuutta ei ole hoitanut kukaan, sanovat Uoti ja Högström.

Nyt asioihin on tulossa muutos.

Tarkennettu 31.10.2018 kello 13.38 Uotin titteli lakimieheksi.

Lue myös:

Airiston Helmen kiinteistökauppojen miljoonat tulivat veroparatiisista – ostaja ja myyjä olivat sama taho

Venäjän turvallisuuspalvelut tarvitsevat pestyä rahaa kansainvälisiin tehtäviinsä – "Turun saaristossa saattoi olla kyse monitoimioperaatiosta"

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana

Suuri osa maapallon koskemattomista ekosysteemeistä sijaitsee vain viiden valtion alueella, kertoo The Guardian. The Nature-lehdessä julkaistussa kartassa kuvataan, miten ihminen on toiminnallaan vaikuttanut ekosysteemeihin joka puolella maapalloa.

Viisi valtiota, joiden alueella koskemattomat maat sijaitsevat, ovat Venäjä, Kanada, Brasilia, Yhdysvallat ja Australia. Kartalle ei ole laskettu mukaan etelämannerta.

Tutkijat Queenslandin yliopistosta ja Wildlife Conservation Society (WCS) järjestöstä rakensivat kartan, jonka avulla voi nähdä, mitkä maat ovat vastuussa maaperästä, jolla ei ole runsasta teollista toimintaa.

Kartta tehtiin lisäämällä maiden rajat pari vuotta sitten tehtyyn karttaan. Tutkijoiden mukaan viimeiset koskemattomat maat voidaan pelastaa vain jos päättäjät tiedostavat tilanteen.

Ihmisen toiminta on muokannut yli 77 prosenttia maaperästä ja 87 prosenttia meristä.

Erämaat ovat avainasemassa, jotta maapallon ekosysteemit säilyisivät jatkossa. Koskemattoman luonnon säilyttäminen vaatii kuitenkin toimia kaikilta maailman mailta, sanovat tutkijat raportissaan.

Aikaisemmin kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia maailman meristä on pysynyt koskemattomana.

Ensi kuussa Egyptissä Biodiversiteettisopimuksen allekirjoittaneet valtiot kokoontuvat keskustelemaan, miten suojella maapallon ekosysteemejä.

Sopimuksen on vahvistanut 196 maata. Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta.

Lue myös:

YK aloittaa neuvottelut valtamerten hyödyntämisestä ja suojelusta