Alexander Stubb ja Manfred Weber kohtasivat ainutlaatuisessa kahdenvälisessä väittelyssä Euroopan kansanpuolueen EPP:n kokousväen edessä. Tähtäimessa molemmilla on EU-komission puheenjohtajan paikka. Kilpakaksikko ei tosin väitellyt vaan vastaili rauhallisesti juontajan kysymyksiin. Kumpikin koetti nostaa profiiliaan pienillä asioilla.

Viittä kieltä puhuva Stubb esitteli pariin otteeseen kielitaitoaan, mikä saattoi myös ärsyttää. Hän kiitteli kilpakumppaniaan saksaksi.

Weber toisteli useampaan kertaan kristillisdemokraattisia arvoja. Tällä hän paalutti itsensä puolueen konservatiivisempaan päätyyn, jossa suuri osa valitsijoistakin lienee. Stubb on korostanut liberaaliuttaan, mikä ei välttämättä vetoa EPP:n syviin riveihin.

Ministerin pelottavin hetki oli maahanmuuttokriisi

Stubb toi esille monipuolista ministerikokemustaan ja niistä juontuvaa Eurooppa-neuvoston kokemusta, joita Weberillä ei ole.

– Pelottavin hetki poliittisella urallani oli maahanmuuttokriisi pääministerinä ja myöhemmin valtiovarainministerinä. Silloin ymmärsi, että tilanne ei ollut hallinnassa. Neuvostossa yritimme epätoivoisesti löytää ratkaisua, Stubb sanoi.

EU:ta jakava maahanmuuttokysymys ei jakanut ehdokkaita. Stubb haluaa perustaa Eurooppaan pyrkiville EU:n ulkopuolisia keskuksia YK:n tuella ja EU:n rahoilla. Lisäksi hän korosti rajavalvontaa ja turvapaikkaan oikeutettujen jakamista tasaisemmin Euroopan maihin. Kolme pointtia löytyi moneen muuhunkin asiaan.

Weber korosti solidaarisuutta EU-maiden kesken, niin etteivät turvapaikanhakijat kuormittaisi vain Italiaa ja Kreikkaa.

Ehdokkaat pohtivat rekkakuskin kohtaloa

Teknologian tuomia muutoksia miehet tarkastelivat hyvin eri näkökulmista. Stubbin kampanjan yhtenä teemana ovat olleet uusi teknologia, tekoäly ja robotisaatio.

Stubb huomautti, etteivät vain bussi- ja rekkakuskit menetä ajokorttiaan vaan niin voi käydä meillekin.

– Itseohjautuvat autot tulevat, Stubb sanoi ja korosti, että jatkossa kaikkien pitää opetella jatkuvasti uusia taitoja.

Weber ilmoitti olevansa huolissaan rekkakuskista, joka kuulee radiosta itseohjautuvien rekkojen tulosta.

– Entä minä ja tulevaisuus? Rekkakuskeja ei tarvita enää, Weber arveli kuskin miettivän.

– Meidän on ajateltava niitä, jotka menettävät työnsä eivätkä löydä hyvää vaihtoehtoa. Kristillisdemokraateilla on oltava hyvä vastaus tähän epävarmuuden tunteeseen, Weber sanoi.

Hän tahtoi pitää esillä sosiaalista Eurooppaa ja sosiaalista markkinataloutta.

Stubb myönsi, että monet työt siirtyvät roboteille, mikä luo turvattomuutta. Hänen mukaansa ihmisten erityispiirteeksi jäävät kuitenkin empatia, tunneäly, käyttäytyminen ja keskustelu.

– Tahdon, että trukkikuski ajaa baijerilaisella moottoritiellä, istuu itseohjautuvassa rekassa ja kuuntelee radiota ja puhuu pojalleen tai siskolleen sen sijaan, että hän olisi huolissaan työpaikan menettämisestä, Stubb sanoi.

Molemmat ehdokkaat korostivat Euroopan yhtenäisyyden tärkeyttä.

– Euroopan unionissa on nyt paljon hajaannusta. Väittelyä käydään pakolaisista ja eurovaluutasta. Jotkut poliitikot puhuvat toisen luokan eurooppalaisista tai hyvistä ja huonoista eurooppalaisista, Weber sanoi.

Ehdokkaiden videot ovat kuin yö ja päivä

Weber sai kuuluvat taputukset, kun hän kehui EPP-puolueiden osuutta talouden nostamisessa jaloilleen eurokriisi jäljiltä eri maissa.

Suurin ero oli ehdokkaiden kampanjavideoissa, jotka näytettiin tilaisuuden aluksi. Weber matkaa videolla kotiinsa pieneen baijerilaiseen kylään. Hän kertoo ajatuksiaan pöydän ääressä, käy kirkossa ja keskustelee ihmisten kanssa. Stubbin videolla soittaa Saksassa suosittu suomalaisyhtye Sunrise Avenue. Stubb ei sano sanaakaan, vaan on kuvissa mediajoukkion haastateltavana, puhujapöntössä ja EU-päättäjien keskellä.

Stubb oli pitkään toivonut väittelyä, mutta Euroopan kansanpuolue ei meinannut innostua ajatuksesta. Lopulta nähtiin herrasmieskohtaaminen.

Euroopan kansanpuolue äänestää kärkiehdokkaasta huomenna salaisessa lippuäänestyksessä. Yle näyttää tuloksen ja valinnan tunnelmia suorana kello 12.50 alkaen.

Kelan työntekijät haluaisivat lisätä tiedonvaihtoa asiakkaista eri viranomaisten välillä, jotta palvelua voitaisiin tehostaa.

Asia selvisi Kelan työntekijöilleen byrokratialoukuista tekemän kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi noin 230 satunnaisesti valittua Kelan palveluasiantuntijaa, etuuskäsittelijää ja asiantuntijalääkäriä.

Kyselyn tulosten mukaan asioinnin ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin kattavia lakimuutoksia. Kelan muutosjohtaja Tomi Ståhl kertoo Ylelle, että vastaajat toivoivat erityisesti tietosuojaan ja tiedon kulkuun liittyviä lakimuutoksia.

– Siinä on aika iso kynnys, mitä tietoja me saamme luovuttaa toimeentulotuessa esimerkiksi kunnan sosiaalityöhön. Saamme luovuttaa tietoja harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta vain asiakkaan suostumuksella, Ståhl sanoo.

Ståhlin mukaan nykyiset tietosuojasäännökset estävät Kelan tehokkaan yhteydenpidon kuntien sosiaalitoimen, työvoimahallinnon, terveydenhuollon ja koulutoimen välillä.

Tietojen välittäminen sosiaalityöhön ei onnistu

Kelan asiakastietojen ja palvelukokemusten perusteella voi esimerkiksi arvioida, että jollekin asiakkaalle olisi syytä tehdä tarkempi sosiaalityön tarvearvio.

Ståhl kertoo, että usein tällaisessa tilanteessa lainsäädäntö estää tiedon lähettämisen kuntaan, vaikka tiedon välittäminen ei huonontaisi asiakkaan asemaa.

– Se tarkoittaisi vain, että sosiaalityöstä voitaisiin ottaa yhteyttä tähän asiakkaaseen ja kysyä, haluaisitko tulla tapaamiseen, jossa katsotaan teidän elämäntilannetta.

Poikkeuksena ovat nuoret. Heidän osaltaan etsivää nuoristyötä käsittelevät lait tarjoavat mahdollisuuden joustavampaan tiedonvaihtoon viranomaisten välillä.

Ståhl toteaa, että nuorten ongelmat kumpuavat usein jo lapsuudesta ja perheestä. Siksi myös nuorten vanhemmista pitäisi olla huolissaan.

Esimerkiksi vanhempien vuokrarästit ja häädöt näkyvät Kelaan siten, että heidän asumistukensa tai osa toimeentulotuesta maksetaan suoraan vuokranantajalle.

Kela haluaisi tiedonvaihdosta selvityksen

Kelan muutosjohtaja Tomi Ståhl katsoo, että siitä pitäisi käydä keskustelua, mitä lisäarvoa viranomaisten välisellä tiedonvaihdolla pystyttäisiin saamaan asiakkaille.

– Olisi syytä käydä perusteellisen selvityksen kautta läpi tämä kokonaisuus, että minkä tietojen pitäisi liikkua ja mihin sekä mikä on asiakkaan mahdollisuus estää sitä.

Kela arvioi, että vuoden 2019 alussa käyttöön otettava tulorekisteri vähentää byrokratialoukkuja. Rekisteristä Kela saa asiakkaan palkkatiedot ajantasaisesti.

Tulorekisterin arvioidaan auttavan etenkin työttömyysturvan ja lyhytkestoisen työn yhteensovittamisessa.

Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi jätti yllättäen väliin Helsingissä järjestetyn Euroopan kansanpuolueen puoluekokouksen.

Berlusconille olisi keskiviikkona ollut varattuna puheenvuoro.

Yli 80-vuotias Berlusconi johtaa Forza Italia -puoluetta, jolla on yksi isoimmista äänivaltaisista delegaatioista Helsingin puoluekokouksessa.

STT:n saaman tiedon mukaan Berlusconin tulo peruuntui perhesyistä. Berlusconin poisjäännistä kertoi aiemmin Iltalehti.

Myös puolueessa ristiriitaisia tuntoja herättävä Unkarin pääministeri Viktor Orban viihtyi kokouspaikalla vain vähän aikaa.

Kokouksen odotettuja vieraita ovat muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja huippukokouksia johtava Donald Tusk.

Itävaltalainen aikakauslehti Falter kertoo, että Suomen suojelupoliisi oli pyytänyt heinäkuussa EU-maiden tiedustelupalveluilta taustalausuntoa maahan tulossa olevasta venäläisdiplomaatista.

Falterin mukaan Supo epäilee venäläisen diplomaatin olevan vakooja. Tietopyynnöllä selvitetään, tietävätkö muut jäsenmaat, onko kyseisellä diplomaatilla yhteyksiä Venäjän tiedusteluelimiin.

Pyyntö oli lähetetty kaikkien muiden EU-maiden tiedustelupalveluille paitsi Itävallan tiedustelupalvelulle BVT:lle. Falterin käsiinsä saamassa tietopyynnössä lukee, että BVT pyydetään jättämään pois jakelusta.

Lehden mukaan Supo tai muiden EU-maiden tiedustelupalvelut eivät enää luota BVT:hen, koska Itävallan hallituksessa on oikeistopopulistinen Itävallan vapauspuolue (FPÖ).

Liittokansleri Sebastian Kurzin johtaman hallituksen sisäministerinä toimii FPÖ:n Herbert Kickl. FPÖ:llä on läheiset suhteet Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin.

EU-maat pelkäävät tietojen vuotavan Venäjän tiedustelupalvelulle.

Huhut tietovuodoista saivat lisätulta loppukesällä. Vladimir Putin osallistui elokuussa vapauspuoluetta edustavan ulkoministeri Karin Kneisslin häihin, ja kuvat tanssivasta Putinista ja Kneisslista levisivät mediassa.

Oliko ratsian motiivi poliittinen?

Muutama kuukausi sen jälkeen kun Venäjä-mielinen vapauspuolue pääsi hallitukseen, sisäministeri Kickl ja ministeriön valtiosihteeri Peter Goldgruber määräsivät ratsian BVT:n tiloihin. Verukkeena oli korruptioepäily.

Helmikuussa tehdyssä ratsiassa poliisi takavarikoi samalla äärioikeistoa tutkineen johtajan tiedostoja. Yleensä korruptiota tutkivat talousrikoksiin erikoistuneet poliisit, mutta tähän ratsiaan käytettiin katuväkivaltaan erikoistunutta yksikköä, jota johtaa FPÖ:n kannattaja.

Itävallan parlamentin tiedusteluvaliokunta tutkii asiaa parhaillaan.

Operaation motiivia on epäilty poliittiseksi. FPÖ haluaa saada maan tiedustelun hallintaansa. Mutta BVT:ssä on myös epäilty olevan myyrä, joka luovuttaa arkaluonteisia tietoja eteenpäin.

Yhdysvaltalaislehti Washington Postin mukaan muiden maiden tiedusteluviranomaisten suhtautuminen BVT:hen on muuttunut, koska ne pelkäävät tietovuotoja.

Myös Saksan tiedustelupalvelut ovat kyseenalaistaneet BVT:n luotettavuuden, kertoi EU Observer jo keväällä. Saksan ulkomaantiedustelun entinen päällikkö kehotti harkitsemaan tietojen jakamasta Itävallan kanssa Venäjä-yhteyksien takia.

Tiedustelupalvelun rajaus pois "ei ihan jokapäiväistä"

Itävallan sisäministeriön tiedottaja Christoph Pölzl vahvistaa itävaltalaislehdelle Supon tietopyyntöä koskevan dokumentin aitouden. Se on peräisin salatusta nettifoorumista, jota tiedustelupalvelut käyttävät pikaiseen tietojen vaihtoon.

Pölzlinmukaan Supon pyyntö poistaa BVT listalta ei välttämättä tarkoita, etteikö maan tiedustelupalveluun luotettaisi, mutta muuten hän ei voi kommentoida asiaa tarkemmin salassapitoon vedoten.

Falter arvelee, että suomalaisille tiedusteluvirkailijoille olisi tapahtunut moka, kun he olivat pyytäneet näin julkisesti BVT:n poistamista jakelulistalta.

Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala sanoo, ettei hän voi kommentoida itävaltalaislehden väitteitä, tapauksen yksityiskohtia tai sitä, minkä maiden kanssa Suomi tekee tiedusteluyhteistyötä, koska tieto on salaista.

Yleisellä tasolla hän kertoo, että Supon kansainvälisen yhteistyön lähtökohta on aina Suomen kansallisen turvallisuuden suojaaminen.

– Tietoluovutukset ja -pyynnöt harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tapauksissa, jossa on syytä ajatella, että henkilön toiminnalla on kytkös kansalliseen turvallisuuteen, meillä on mahdollisuus pyytää lisätietoja kansainvälisiltä kumppaneilta, kuten tässä on tehty.

Suomi tekee tiivistä tiedusteluyhteistyötä EU-tasolla. Onko tavallista rajata yhden jäsenmaan tiedustelupalvelu pois tietopyynnöstä?

– Sen verran voi sanoa, ettei se ihan jokapäiväistä ole, mutta nämä harkitaan aina tapaus kerrallaan, asian luonne huomioon ottaen.

Diplomaatti kätevä peiteammatti vakoilijalle

Miten tavallista on pyytää taustatietoja muilta tiedustelupalveluilta Suomeen tulevista diplomaateista?

Rantala huomauttaa, että Supo pyrkii estämään jo ennalta hankkeet, jota voivat vaarantaa maan turvallisuuden. Tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan toisten maiden turvallisuuteen ja etuihin liittyviä tietoja erilaisin laittomin keinoin.

– Tiedustelupalveluiden työntekijät käyttävät erilaisia peitteitä, jotta toiminta ei paljastuisi. Näistä diplomaattinen peite on varmasti perinteisin ja edelleen yleisin. Se tarjoaa koskemattomuuden lain edessä tiettyyn pisteeseen asti, joten se on siinä mielessä kätevä.

Rantala kertoo, että turvallisuusympäristö on muuttunut todella nopeasti viime vuosina. Terrorismin torjunnan takia tiedustelupalveluiden pitää pystyä vaihtamaan tietoja mahdollisimman ajantasaisesti ja laajasti.

– Viestien määrä tiedustelupalveluiden välillä on noussut valtavasti viime aikoina. Lehden mainitseva foorumi on vain yksi tietojen vaihdon muoto.

Kansainvälinen tiedusteluyhteisö kavahtaa mahdollisuutta, että luovutetut tiedot päätyvät vääriin käsiin, koska vaihto perustuu äärimmäiseen luottamukseen.

– Tietovuodot voivat vaikeuttaa työtämme tai kumppaneidemme työtä. Pahimmillaan ne saattavat tietolähteet tai heidän läheisensä hengenvaaraan.

Falterin haastattelema tiedusteluasiantuntija sanoo, että nyt julki tulleet tiedot ovat erittäin katastrofaalisia Itävallan kannalta.

– Kaikkialla muualla paitsi Zimbabwessa, Kazakstanissa tai Itävallassa tämä johtaisi poliittiseen kriisiin, nimettömänä pysyvä asiantuntija arvioi lehdelle.

Sipilä: Ei epäluottamusta maiden välillä

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz osallistuu parhaillaan EU-parlamentin konservatiiviryhmän Euroopan kansanpuolueen (EPP) konfrenssiin Helsingissä.

Kurz vieraili alkuillasta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) luona Kesärannassa. Yle kysyi heiltä epäluottamuksesta, jota Supo ja muiden EU-maiden tiedustelupalvelut tuntevat Itävallan tiedustelupalvelua kohtaan.

– Keskustelimme lyhyesti tuosta uutisesta kokouksemme lopuksi. Toteamme, että meidän hallitusten tai maiden välillä ei ole minkäänlaista epäluottamusta. Suojelupoliisi kommentoi sitten osaltaan näitä tapahtumia, Sipilä totesi Falter-lehden tiedoista.

– Olen samaa mieltä, kuittasi Kurz lyhyesti.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kommentoi keskiviikkona ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain kongressin vaalitulosta tiedotustilaisuudessa. Trump myös vastaili tiedotustilaisuudessa toimittajien muista aiheista esittämiin kysymyksiin.

Reutersin toimittaja Jeff Mason kysyi Trumpilta, mitä hän aikoo sanoa Kiinan presidentille Xi Jinpingille ja Venäjän presidentille Vladimir Putinille tapaamisissa, joita johtajien välille on kaavailtu vielä tälle kuulle.

Trump ei vastannut suoraan toimittajan kysymykseen vaan totesi, että välit maiden johtajiin ovat hyvät. Vastauksessaan Trump myös sanoi väärin paikan, jossa hän viimeksi tapasi Putinin.

– Minulla oli oikeastaan hyvä tapaaminen Venäjällä, josta te [toimittajat] ette olleet samaa mieltä. Mutta se on OK, sillä ei ole ilmeisesti paljon väliä, koska täällä minä olen, Trump sanoi.

– Tarkoitat Helsinkiä? toimittaja korjasi väliin tarkoittaen Trumpin ja Putinin heinäkuista huippukokousta Helsingissä Suomessa.

Trump ei huomioinut toimittajan korjausta vaan jatkoi vastaustaan kuvailemalla, miten hyvä tapaaminen hänellä oli Putinin kanssa.

Haminan vasta pystytettyä Euroopan korkeinta lipputankoa voi uhata purkaminen.

Lipputangon kestävyys on päätetty tarkistaa jälkilaskentana, kun kävi ilmi, että tangon lujuuslaskelmia tehtäessä ei ole käytetty Suomessa hyväksyttyjä suunnittelustandardeja. Tanko on rakennettu pietarilaisessa konepajassa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.

Jälkilaskennasta päätettiin työmaakokouksessa tiistaina 6. marraskuuta. Tarkoituksena on varmistaa, että tanko pysyy pystyssä.

Suomalaisten ja venäläisten laskelmat eivät kohdanneet

Haminan kaupunki tilasi 100-metrisen lipputangon suomalaiselta ADS Finland -yhtiöltä, joka teetti tangon venäläisellä Amira Group -konepajalla.

Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila kertoo Ylelle, että Amira on käyttänyt tangon lujuuslaskelmissaan amerikkalaista mallia. Se poikkeaa eurooppalaisesta eurokoodi-standardista, jota Suomessa pitäisi käyttää vastaaviin laskelmiin.

Brusila sanoo, että tarve lisälaskelmille ilmeni A-insinöörit-yrityksen tarkastuksessa.

– Ilmeni, että heidän laskelmansa ja naapurimaan laskelmat eivät kohtaa. Nyt niitä pitää sitten tarkistella, Brusila kertoo.

Brusilan mukaan laskentatavat eroavat esimerkiksi lähtötilanteen osalta. Suomalainen mitoitus lähtee siitä, että tanko on yhtenäinen. Haminaan tuotu tanko koostuu puolestaan 11 osasta, jotka on kiinnitetty toisiinsa pulteilla.

Lisälaskelmia tekevät tangon venäläinen valmistaja Amira ja suomalainen A-insinöörit. Tuloksia odotetaan perjantaiksi.

Selvitys halutaan perjantaihin mennessä

Brusila ei lähde julkisesti arvostelemaan lipputangon työn jälkeä hitsausten tai muunkaan suhteen. Tarve lisälaskelmille ei tullut täytenä yllätyksenä.

– Muutenhan tässä ei olisi ollut kolmannen osapuolen [A-insinöörit] tarkastusta, jos ei olisi ollut tällaisia mietintöjä mahdollisista vaikeuksista, sanoo Brusila.

A-insinöörejä ei voi pitää täysin hankkeen ulkopuolisena tarkastajana. Suomen Kuvalehti kertoo, että yrityksen palkkalistoilla oleva henkilö toimii lipputangon tilaajan eli Haminan kaupungin pääsuunnittelijana.

Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu kertoo, että laskelmien uskottiin olevan riittävät vielä viikko sitten, kun rakennushuollon viranomainen antoi tangolle pystytysluvan.

– Halutaan saada tällainen varmistuksen varmistus, Filppu sanoo jälkilaskennasta.

– Jos selvityksiä ei ole tullut perjantaihin kello 16 mennessä, lipputangon toimittaja [ADS Finland] joutuu aitaamaan alueen ja siellä joudutaan tekemään turvallisuusasioita, Filppu sanoo.

Tanko pitäisi siis Filpun mukaan laskea alas ja sen lujuutta vahvistaa, ennen kuin se voitaisiin nostaa taas pystyyn.

Yle ei tavoittanut ADS Finlandin toimitusjohtajaa Kari Hyrkästä kommentoimaan tilannetta.

Kovalla tuulella alue saatettaisiin joutua aitaamaan

Sata metriä korkea tanko sijaitsee hiekkakentällä.

Matti Filpun mukaan tanko ei kaatuessaan yltäisi lähimpiin rakennuksiin. Se voisi kuitenkin yltää Merikadun reunaan. Jos tanko siis todettaisiin mahdollisesti epävakaaksi, katu saatettaisiin joutua osittain sulkemaan.

Onko nykyisten tietojen valossa vaaraa, että tanko kaatuisi?

– Juuri tällä hetkelläkö? Filppu kysyy.

Juuri tällä hetkellä.

– Sitä vaaraa ei ole, kun ei ole sellaisia tuuliakaan. Annoimme aikaa perjantaihin asti sen takia, että sitten ehdimme reagoida, jos sattuisi tulemaan yllättäen kovempaa tuulta. Silloin me reagoisimme heti ja tekisimme tarvittavat toimenpiteet, eli aitaukset ja muut.

Filppu toteaa, että Haminan kaupungilla ei aiempaa kokemusta tällaisista hankkeista.

– Meille kaupungin viranomaisille ja tässä mukana olleille tämä on uusi ja erikoinen projekti.

Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon 3. joulukuuta järjestettävässä juhlassa.

Suurlipulla on ollut epäonnea

Alun perin maailman suurimman Suomen lipun piti liehua salossa jo toukokuussa, jolloin Suomen lippu täytti tasan 100 vuotta.

Aikataulu ei pitänyt, koska rakentamiskustannukset nousivat odotettua korkeammiksi. Kaupunki joutui harkitsemaan tangon pituuden ja materiaalin uusiksi.

Lopulta satametrinen tanko päätettiin tehdä puun sijaan teräksestä. Tanko maksaa kaupungille lähes 740 000 euroa. Kaupungin piti myöntää sen rakentamiseksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.

Lisäksi kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta.

Tangon kuljettaminen Haminaan ei sekään onnistunut täysin ongelmitta. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.

Lue myös:

Nyt se seisoo: Euroopan korkein lipputanko on saatu pystyyn Haminassa – Katso videolta, miten se kohosi!

Iisalmelainen Pekka Honkakoski kiipesi eräänä yönä Astuvansalmen kalliota kohti menevää polkua. Tarkoituksenaan hänellä oli kuvata yön pimeydessä Astuvansalmen kalliomaalaukset.

– Otin puukon mukaan ja panin vyölle roikkumaan. Kun pimeässä kävelee, ei voi tietää, jos vaikka susi pitää majapaikkaa jossain.

Honkakoski harrastaa valokuvaamista ja haluaa kuvata asioita, joita muut eivät ole kuvanneet, tai jo kuvattuja asioita uudella tavalla. Vaikka Honkakoski pitää muotokuvien ottamisesta, on hänestä mielenkiintoista ottaa kuvia, jollaisia muut eivät ole ottaneet. Silloin niitä ei tarvitse verrata muihin samankaltaisiin.

Honkakoski uskoo, että suurimpana syynä haluun ottaa erikoisia kuvia, on hänessä säilynyt poikamainen uteliaisuus ja halu jakaa asiat muiden kanssa.

– Jos onnistuu näkemään jotain uutta, niin sen kokemuksen ja ilon mielellään jakaa muillekin. Sitten muiden ei tarvitse mennä ahtaaseen luolaan tai Astuvansalmelle yöllä.

Honkakoski sanoo erikoisten aiheiden löytävän hänet. Hän on kuvannut muun muassa postimerkkeihinkin päätyneitä lumihiutaleita sekä Suomen pisimmän lohkareluolan. Honkakosken mielikuvituksellisista kuvauskohteista ja itse rakentamista kojeista kerrotaan lisää jutun lopussa.

Kalliomaalauksiin Honkakoski oli tutustunut vuosia sitten kirjan kautta. Punamultamaalilla maalattujen kuvien arvoitus viehätti häntä, mutta vielä tuolloin hän ei itse käynyt katsomassa maalauksia. Astuvansalmen maalaukset olivat sitä paitsi päätyneet kuvattuina jo moneen kirjaan.

Kalliomaalaukset tulivat Honkakosken mieleen yllättävästi lääkärintyössä hänen tarkastellessaan silmänpohjista otettuja kuvia.

Jotta verisuonet näkyivät kuvissa paremmin, silmää valaistaan valolla, jossa ei ole mukana punaista valoa. Tekniikka saa punaiset verisuonet näkymään kuvissa mustina.

Silmänpohjakuvat saivat harrastevalokuvaajan pohtimaan, voisiko samanlaista tekniikkaa käyttää punaisiin kalliomaalauksiin ja siten saada ne näkyvämmiksi kuvissa. Kalliomaalauksia kuvataan yleensä vähemmän seikkailuntuntuisella tavalla päivänvalossa. Haalistuneet maalaukset vahvistetaan esiin jälkikäteen kuvanmuokkausohjelmalla.

Honkakosken valitseman tekniikan käyttö vaati yöllistä vierailua Astuvansalmelle.

Kuvien tulkinta vaatii ensivaikutelmien hylkäämistä

Kävellessään polkua Honkakoski nielaisi. Puiden keskellä hän näki kiiluvat silmät. Oliko se susi?

Silmät eivät kuitenkaan liikkuneet, joten hän uskalsi mennä lähemmäksi katsomaan, mikä häntä tuijotti pimeässä.

Puissa olikin kiinni pieniä heijastimia, jotka loistivat taskulampun valossa. Honkakoskesta näytti, että hän käveli määränpäätä kohti kiiluvasilmäisen metsän läpi.

Kalliomaalaukset maalattiin Astuvansalmen kallioon 4000–6000 vuotta sitten. Ehkä silloin ihmiset valaisivat paikkaa soihduin. Nyt tuhansia vuosia myöhemmin Honkakoski saapui paikalle nykyaikaisen valonlähteen kanssa. Hänelle tuli tunne, kuin olisi tullut kotiin. Kenties juuri sama tunne sai esi-isämme peittämään kalliota maalauksin.

– Ihmiset ovat istuneet siellä maalaamassa ja nyt minä liikuin vähän samoilla asioilla. Mistä tietää, etteivät olisi olleet sukulaisia? Kävinkö minä sukulaisteni tärkeällä paikalla? Olin kuin kotonani siellä. Se voi olla mielikuvitustani, mutta siltä tuntui.

Astuvansalmen kallioilla on paljon kuvia hirvistä, ihmisistä, kämmenistä ja veneistä. Kalliomaalaukset ovat Pohjois-Euroopan laajimpia ja siksi varsinainen aarreaitta kuvien tulkitsemisessa.

Honkakoski haluaa valokuvillaan kalliomaalauksista herättää kiinnostusta muinaisia kuvia kohtaan ja kannustaa ihmisiä miettimään, mitä muinaiset kuvat ja paikka voisivat olla.

Tärkeää tulkinnassa hänestä olisi yrittää samaistua muinaisen aikakauden ihmisiin ja päästä irti ensimmäisistä mielikuvista, jotka syntyvät oman aikakautemme kautta. Olemme tottuneet näkemään ja tulkitsemaan kuvia tietyllä tavalla, joka voi olla täysin erilainen tapa kuin muinaisilla kivikauden asukkailla.

Honkakoski vertaa omaa tilannettamme tulevaisuuden ihmisiin, jotka yrittäisivät 6000 vuoden päästä tutkia nykyisyyttämme.

Tutkija löytäisi meidän aikamme kulkureittien varrelta metallitolppia, joiden päässä olevien kolmioiden sisällä olisi kuvattuna juokseva hirvi. Hän voisi tehdä johtopäätöksen siitä, että Astuvansalmen hirvenpalvontakulttuuri oli levinnyt koko Suomeen ja jatkui aina kaksituhatta vuotta ajanlaskun alun jälkeenkin.

Tämä johtopäätös saisi meidät huutamaan, että ne ovat hirvivaroitusmerkkejä. Samanlainen ongelma nykyihmisellä on tulkitessaan vanhoja kuvia. Muinaiset maalaajat saattaisivat huutaa meille, jos pystyisivät, että tulkintamme on täysin väärä.

Honkakosken mukaan emme voi luottaa ensivaikutelmiimme kuvien tulkinnassa. Mitä me sitten voimme tietää kuvista, jotka maalattiin tuhansia vuosia ennen meidän aikaamme?

Kalliomaalauksia luultiin lasten töherryksiksi

Helsingin yliopiston arkeologian yliopistonlehtori Antti Lahelman mukaan kalliomaalausten tutkiminen on vasta alkumetreillä. Kalliomaalauksia alettiin löytää uudelleen 1960 ja 1970-luvuilla. Monet maalauksista olivat paikallisten tiedossa, mutta niitä pidettiin esimerkiksi lasten töherryksinä.

Aluksi monet arkeologit eivät halunneet tutkia kalliomaalauksia, koska niiden tutkimista pidettiin liian spekulatiivisena. Siksi tutkimusta tekivät paljon harrastajat.

Ennen kuvia jäljennettiin tussilla kalvon läpi, jolloin kuvat riippuivat piirtäjästään jo sen vuoksi, että ihmisillä on eroja siinä, miten hyvin he erottavat värejä toisistaan.

Lahelma kertoo tapauksesta, jossa Astuvansalmen käsinpiirretyissä kalvokuvissa tulkittiin olevan aurinkolaiva, mutta kun maalausta tarkasteltiin muokattujen valokuvien kautta, ei niissä näkynyt mitään laivaa.

Laitteet ja metodit ovat kehittyneet ja tuoneet uutta kiinnostusta vanhoja kuvia kohtaan. Uudet menetelmät tuovat uutta tietoa vaikka kuvia onkin tukittu vuosikymmeniä.

Yksittäisen kuvan merkityksiä on Lahelman mukaan mahdotonta tietää, ja siksi tulkintaa varten kuvista etsitään kuvapareja. Yksi yleinen kuvapari on kaatuva ihminen ja eläin. Tällöin tulkintaan auttaa kuvien välinen suhde.

Kuvia voi ajatella sanoina, jolloin kuvaparit muodostavat lauseita. Lauseet kertovat tulkitsijalleen jo paljon enemmän kuin yksittäiset sanat.

Astuvansalmen maalausten ajoittamisessa on käytetty avuksi Saimaata: Maalaukset on tehty kallioon Saimaan rannalle, jossa vesi on laskenut tuhansien vuosien kuluessa. Siksi on arveltu, että ylemmät maalaukset olisivat vanhimpia.

Kuvia on maalattu eri aikoina, ja vaikka kehitys tapahtui hitaasti, jotain todennäköisesti tapahtui kivikauden asukkaiden kulttuurissa 4000 vuoden aikana. Astuvansalmen maalausten tulkitseminen on Lahelman mukaan haastavaa siksi, että paikka on ollut kivikauden ihmisten käytössä tuhansia vuosia.

– Näyttää, että siellä on sikin sokin ihmishahmoja ja muita osittain päällekkäin ja tuhrautuneina.

Kuvapareina kalliosta on löydetty esimerkiksi hirvi, jolla on venemäiset sarvet. Lahelman mukaan kuvassa parin muodostavat hirvi ja sen erikoiset sarvet. Veneiden kuvat kalliomaalauksissa onkin suomalainen erikoisuus, vaikka muuten kalliomaalaukset ovat samankaltaisia pohjoisella havumetsävyöhykkeellä niin Pohjoismaissa, Kanadassa kuin Venäjälläkin.

Tutkijat uskovat kalliomaalausten liittyvän uskonnollisiin rituaaleihin (Tiede.fi). Hirvien ja veneiden kuvien lisäksi tulkintaa tukevat kuvat kaatuvista ihmisistä, eläinhahmon ottavista ihmisistä sekä transsitiloista.

Hirvi ja vene olivat Lahelman mukaan pohjoisessa shamanismissa shamaanin kulkuvälineitä, joilla hän pystyi käymään tuonpuoleisessa: Hän kulki hirvenhahmossa maalla ja veden alla tai päällä veneellä.

Suomessa tutkijat ovat hyödyntäneet kivikauden kulttuurin tutkimisessa saamelaistutkimusta. Saamelaiskulttuurissa ihmisten elämään vaikuttaa vahvasti luonto. Tutkimuksissa on ajateltu saamelaisten ajatusmaailmasta löytyvän yhteneväisyyksiä pyyntikulttuurissa eläneiden kivikauden ihmisten kanssa.

Esimerkiksi saamelaisshamaanit aloittivat vielä 1700-luvulla transsi-istunnot laulamalla: " Valjastakaa peurahärkä, työntäkää vene vesille".

Lahelman mukaan myöhemmillä ajoilla ihminen alkoi nähdä luonnon käytettävänä resurssina, mutta kivikauden ihminen oli luonnon armoilla, ja siksi shamaanin täytyi pyytää lajin haltialta metsästettävää.

Suomessa kalliomaalauksissa juoksevat lukuisat hirvet, Norjassa kallioiden seinämiltä voi löytää peuroja ja Keski-Euroopassa on kuvattuna alkuhärkiä ja villihevosia. Kallioihin on maalattu pyyntikulttuureissa tärkeitä eläimiä.

Lahelma ei pidä uskottavana, että eläimiä olisi maalattu seinämiin opetusmielessä ikään kuin opetustauluiksi.

– Kyllä sen ajan ihmiset ovat muutenkin tienneet, että jos haluaa ruokaa, kannattaa ampua hirviä sydämeen.

Punamaalikuvat lisäsivät taianomaisesti pyyntionnea. Maalausten luonta on löytynyt nuolenkärkiä, joiden kärki on murtunut. Näyttää siltä, että muinaiset ihmiset ampuivat kuvia saadakseen eläimiin taikavoimaisen hallinnan.

Maalaukset ovat voineet toimia myös opetustarkoituksessa, mutta ei metsästyksen opetuksessa. Voi olla, että ne ovat kertoneet transsitilassa tehtävistä matkoista: Siitä, mitä on odotettavissa, ja millaisia olentoja voi transsimatkalla joutua kohtaamaan.

Kalliomaalausten selitykseksi on tarjottu myös tähtikuvioita. Meille tähdet esittävät karhua ja jousimiestä, mutta esi-isillemme ne kenties olivat jotain muuta.

Lahelma ei kuitenkaan pidä tätä uskottavana ajatuksena vaan ennemminkin heittona, joka ei nojaa todistusaineisiin. Hänestä tähtikuvioita on helppo nähdä missä vain, jos käyttää mielikuvitusta. Miksi ihmiset olisivat siihen aikaan kuvanneet tähtiä?

Kuvien sijaan katse kallioon

Arkeologian yliopistonlehtori Antti Lahelma muistuttaa, että olemme länsimaisen kulttuurin kasvatteja ja tottuneet näkemään kuvat ja tulkitsemaan niitä tietyllä tavalla.

Pekka Honkakoskikin arvelee, että ehkä ensimmäinen ongelma kalliomaalauksia tulkitessamme on se, että keskitymme kuviin.

– Kun kalliomaalauksia menee katsomaan ensimmäistä kertaa, sitä tarkastelee piirroksia. Kallio on piirrosalusta, vähän kuin paperi. Sitä ei edes näe koko kalliota, mutta mitä jos kallio on se juttu vanhanajan ihmisten ymmärrysmaailmassa?

Piirrokset ovat usein veden äärellä olevissa jylhissä kallioissa. Astuvansalmen kallio näyttää veneestä katsottuna ihmisen päältä. Ääniarkeologi Riitta Rainio on tutkinut Suomen muinaisia pyhiä paikkoja ja huomannut, että niissä on omituinen akustiikka (Aamulehti). Poikkeuksellisella tavalla kaikuva paikka sai esi-isämme kuulemaan yliluonnollisiksi tulkittuja ääniä. Kallion sisällä ehkä ajateltiin asuvan yliluonnollisia olentoja.

Myös Antti Lahelmasta on mahdollista, että kuvat ovat saattaneet olla vain sivuseikka. Itse paikka jylhän kallion luona voi olla merkinnyt maalaajille enemmän ja ollut pyhä jo ennen kuvia.

Kuvat ehkä kertovat ihmisten yrityksestä löytää yhteyden paikan kanssa.

Astuvansalmen kalliossa on punaisia kämmenenkuvia, joista ensimmäinen ajatus saattaa olla, että ihmiset ovat halunneet kertoa olleensa paikalla. Samasta halusta kertoa itsestään todistaisivat nykyaikaiset "I was here" -raapustukset.

Pekka Honkakoski kokeili itse painaa paperille kädenjälkensä. Hän huomasi, että saadakseen samanlaisen kädenjäljen kuin kalliossa, maalia täytyi olla paljon ja hänen täytyi mennä hyvin lähelle lattiaa, melkein halata sitä. Kokeilu sai Honkakosken tuumimaan, olivatko kämmenen jäljet todisteita ihmisten halusta olla kosketuksissa paikan kanssa.

Myös Antti Lahelman mielestä kämmenen kuvat ovat ennemminkin jälkiä ihmisten pyrkimyksestä yhteyteen pyhän kallion kanssa, kuin halua kertoa omasta olemassaolosta.

Eivätkö suomalaiset kalliomaalarit osanneet piirtää?

Kalliomaalauksia on löydetty jokaiselta mantereelta. Monissa ulkomaalaisissa kalliomaalauksissa juoksee ylväitä eläimiä, jotka on helppo tunnistaa ulkonäöstä.

Suomessa paikallisia kalliomaalauksia luultiin pitkään lasten töherryksiksi. Jopa niitä tutkineet kutsuivat ihmiskuvia tikku-ukoiksi. Eivätkö siis suomalaiset kivikauden aikalaiset osanneet piirtää?

Antti Lahelman mukaan he olisivat osanneet, jos olisivat halunneet. Kalliomaalaukset eivät kuitenkaan ole taidetta, eikä niiden esteettisyys ollut oleellista.

Todisteina suomalaisten taitavuudesta voi katsoa kivikautisia kaiverruksia, joissa on taidokkaita yksityiskohtia.

Ulkomailla maalaukset ovat Lahelman mukaan valtavia ja niiden on ehkä ollut tarkoitus ulkonäöllään herättää katsojissa pyhyyden tunteen. Suomessa pyhyyden tunteen herätti itse kallio, eikä kuville annettu samanlaista roolia. Kuvien tuli olla tarpeeksi yksinkertaisia, samalla tavalla kuin liikennemerkkien on tarkoitus olla yksinkertaisia. Tärkeintä oli niiden ymmärrettävyys.

Pekka Honkakosken mielestäkään kuvia ei kuulu arvioida ulkonäön perusteella.

– Onko hirvimerkki kaunis? On sitä kauniimpiakin kuvia hirvestä nähty, mutta se on ajanut entisajan asiansa. Tyylillä ei ole niin väliä.

Kuvissa myös käytettiin punaista, kuten liikennemerkeissäkin, vaikka ne olisi ollut mahdollista piirtää myös mustalla hiilellä. Punainen on ihmiselle huomioväri. Se on vanhin väri, mitä ihminen on käyttänyt.

Etelä-Afrikassa maaliin sotkettiin eläinten verta. Suomessa asiaa ei ole vielä tutkittu, vaikka välineet siihen olisi olemassa. Ehkä pian saamme tietää senkin.

Kalliomaalaukset ovat täynnä arvoituksia

Kalliomaalausten maalaaminen loppui pronssikauteen, kun ihminen alkoi kaskeamaan maata. Luonnolta ei enää pyydetty, vaan sitä käytettiin ihmisten tarpeiden mukaan.

Vanhat pyhät paikat menettivät vähitellen merkityksensä, kun ihmisten maailmankuva muuttui. Pikkuhiljaa kuvien merkitys unohtui ja ne jäivät odottamaan löytämistä täynnä arvoituksia.

Pekka Honkakoski ei kaipaa lopullista vastausta maalausten herättämiin kysymyksiin. Hänestä maalaukset kiehtovat ihmisiä, koska ne antavat mahdollisuuksia omille pohdinnoille.

– Avoimeksi jäävät kysymykset ovat kalliomaalausten viehätys. Nykyajan ihminen on tottunut vaatimaan, että "kertokaa heti, mitä ne ovat", mutta kalliomaalaukset vastaavat "emme me kerrokaan".

Kuvaaminen vaatii pelotonta kokeilua

Astuvansalmen maalausten kuvaaminen ei ole ensimmäinen kerta, kun Honkakoski kuvaa kohteita, joiden kuviin vangitseminen vaatii kekseliäisyyttä. Usein kuvaaminen on vaatinut itse rakennettuja laitteita sekä yrityksiä ja erehdyksiä.

Lähes kymmenen vuotta sitten Pekka Honkakoski tutki Koljonvirran pohjaa itse keksimillään laitteilla (HS). Ensin hän rakensi ääntä johtavan koettimen, jonka avulla pystyttiin erottamaan eri materiaaleja toisistaan. Tutkimukset myös vaativat tekemään toisen laitteen, joka vaihtoi virran tummaa pohjaa vesijohtoveteen, jotta pohjasta saatiin otettua valokuvia. Näin Honkakoski oli mukana paljastamassa Koljonvirran taistelun sillan unohtunutta paikkaa (HS).

Harrastekuvaajaa on inspiroinut myös runous. Hän päätti ottaa kuvan, jollaisesta Helvi Juvosen runossa Pikarijäkälä kuvataan. Runossa kerrotaan jäkälästä, josta taivas heijastuu (HS).

Haettuaan jäkäliä kotiinsa Honkakoski huomasi, etteivät vesipisarat pysyneet jäkälän muodostamassa maljassa. Hän keksi tutkia jäkälän rakennetta kuvaamalla sitä tähtitieteen harrastajien käyttämällä menetelmällä. Kuvien avulla hän huomasi, että jäkälän rakenne oli liian harsomainen pitämään vesipisaraa sisällään. Sinnikkäänä kokeilijana Honkakoski löysi sopivan liiman, jolla jäkälästä saatiin vedenpitävä ja monien kokeilujen jälkeen syntyi runollinen kuva jäkälästä, jonka päällä olevan vesipisaran läpi maa hohtaa kirkasta valoa.

Honkakoski on yksi harvoista ihmisistä, jotka ovat kuvanneet lumikiteitä. Kuvaamisessa hän hyödynsi tiiliskiviä, meikkipeiliä sekä leivinjauhetta. Harrastekuvaaja keksi myös käyttää kuvatessa snorkkelia, joka ohjasi hengityksen niskan taakse, jotta kuvauslaitteet ja linssi eivät huurustu. Otokset olivat niiden onnistuneita, että muutama niistä päätyi postimerkiksi. Jääkide-postimerkki palkittiin viime vuonna maailman toiseksi parhaana postimerkkinä.

Ennen kalliomaalausten kuvaamista Honkakoski on lasermitannut Suomen pisimmän lohkareluolaston. Ystävänsä kanssa noin 280 metriä pitkän luolaston mittaamiseen meni kolme vuotta. Honkakoski kertoo Ylen uutisessa, etteivät kaksikko välttämättä olisi edes aloittanut mittauksia, jos olisivat tienneet luolaston pituuden etukäteen. Kaksikko myös kuvasi projektistaan videon, joka on nähtävissä uutisessa.

Seuraavaa kuvauskohdetta Honkakoski ei osaa kertoa. Hän odottaa aiheiden ilmestymistä luokseen. Nähtäväksi jää, millaisia keksintöjä seuraava kuvauskohde luovalta kuvaajalta vaatii.

Verottaja maksaa suomalaisille tänä vuonna ennätykselliset 2939 miljoonaa euroa veronpalautuksia. Veronpalautukset maksetaan 11. joulukuuta, viimeisen kerran yhtenä könttänä joulun alla.

Veronpalautusten aikaistumisen saa aikaan verotuksen siirtyminen kunnolla digiaikaan. Verolakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat verotuksen valmistumisen joustavasti pitkin vuotta. Muutokset koskevat jo vuoden 2018 verotusta.

Ensi vuoden alusta lähtien verottaja saa tiedot palkansaajille maksetuista palkoista ja veroista reaaliajassa kansallisen tulorekisterin kautta. Vuoden 2020 alusta lähtien myös etuus- ja eläketiedot ilmoitetaan rekisteriin reaaliajassa.

Valtaosa veronmaksajista, nimenomaan ne, joilla ei ole erityisiä vähennyksiä, saavat tulevaisuudessa palautukset tililleen jo elokuussa.

Joulukauppaa lihottaneet ”ylimääräiset” rahat ovat tämän vuoden jälkeen historiaa.

Verohallinnon sivuilta voit katsoa oman paikkakuntasi palautusten ja lisäverojen määrän. Maakunnan kohdalta klikkaamalla avautuu näkymä kunnittain.

Pohjoisen kauppiaat uskovat silti jouluun

Jo ennakkoon on kuulunut epäilyjä, että verotuksen uusi malli näivettäisi joulukauppaa. Epäilyillä on myös vahva peruste.

On selvää, että tänä vuonna sopivasti vajaat kaksi viikkoa ennen joulua kansalaisille tuleva lähes kolmen miljardin euron veronpalautus näkyy kaupoissa. Joulun myynti on perinteisesti vuoden kovinta kaupankäynnin aikaa.

– Joulumyynti on todella merkittävä asia, joulukuussa myynti melkein tuplaantuu verrattuna normaalikuukausiin. Kyllä se on meille mahtavaa kaupan aikaa varsinkin Rovaniemen Prismassa, missä käyttötavarat ovat erittäin suuressa osassa, Rovaniemen Prisman ryhmäjohtaja Matti Puranen sanoo.

Veronpalautuskäytännön muuttuminen ei isommin säikäytä pohjoisen kauppiaita. Ensi vuoden jouluun on vielä pitkä aika.

– Sitä on vaikea vielä mennä arvioimaan, kun ei ole kristallipalloa mistä katsoa. Tulevaisuus näyttää, kodinkoneliike Euronics Valokulman myyjä Timo Kajan sanoo.

Muutosta ei säikähdä myöskään ison tavaratalon johtaja.

– Joulu on kumminkin joulu. Jos näyttää, että jouluna ei ole niin paljon rahaa käytettävissä, luulen, että kulutus kumminkin suuntautuu jouluun ja kotiin. Tällöin ehkä siirretään ulkomaanmatkoja tai muita suurempia investointeja myöhempään ajankohtaan, Prisman Puranen sanoo.

Aamupalaa on sanottu päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Aamiaisen syöminen muun muassa edesauttaa ajankäytön suunnittelua ja elämänhallintaa. Aamupalan syömisellä on myös yllättäviä terveysvaikutuksia.

Kolmasosa nuorista ei kuitenkaan syö säännöllisesti aamupalaa. Erityisesti ammattikoululaiset jättävät syömättä aamuisin. Heistä lähes puolet lähtee aamuisin tyhjin vatsoin opiskelemaan.

Testaa tietosi, mihin kaikkeen aamupalan syöminen vaikuttaa sekä mikä kaikki vaikuttaa syömiseen. Testin väittämät on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Nina Halmeen kanssa. Suurin osa tiedoista on saatu kouluterveyskyselystä.

Perisuomalaista mökkimaisemaa muistuttavan rakennelman keskellä on pikkuinen pihagrilli. Se on vain viisi senttiä leveä, mutta kuitenkin grillissä on yli 50 lego-osaa.

Se on hyvä esimerkki siitä, mitä suonenjokelainen legotaituri Mikael Falin osaa.

20-vuotias nuorukainen kokosi marraskuuksi oman näyttelyn Suonenjoen Kellarigalleriaan. Pihagrilli on osa Tää on se maa -teosta, näyttelyn isointa kokonaisuutta. Siinä on kesämökki, pihapiiri, työntöproomu ja lastauspaikka.

Falin aloitti legoharrastuksen jo pikkupoikana. Vuosien aikana hän on rakentanut valtavasti erilaisia legoteoksia.

Aluksi rakentaminen rakentaminen keskittyi valmiisiin malleihin, mutta nykyään hän ideoi ja suunnittelee kaikki teoksensa itse. Falin on kiinnostunut etenkin junista, laivoista ja erilaisista työkoneista kuten traktoreista.

Esimerkiksi laivoista mies on ottanut mallia käymällä Taipaleen kanavalla Varkaudessa ja Savonlinnassa. Näyttelyssä esillä oleva Sampo-rahtilaiva on lähes metrin pituinen ja todella aito monine yksityiskohtineen. Falinia viehättää legoissa niiden monipuolisuus.

– Legoista voi rakentaa mitä vain. Yksityiskohtia voi tehdä niin paljon kuin haluaa, vain mielikuvitus on rajana, sanoo Mikael Falin.

Falin säilyttää kaikki rakentamansa legoteokset. Niitä onkin kotona valtavasti, mutta tarkka määrä ei ole tiedossa. Varastosta löytyy paljon myös erikoisosia.

Uusia projekteja varten Falin hankkii käytettyjä irto-osia. Niitä löytyy Etelä-Suomesta noin kymmenen euron kilohinnalla.

Legorakentajan on oltava kärsivällinen, sillä aina rakentaminen ei edisty sujuvasti.

– Aikalisä täytyy ottaa usein. Kaikki tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Joskus teos ei etene ja sitten kokeilen toisella tavalla, sanoo Mikael Falin.

Jatkossa Falinin suunnitelmissa on saada legonäyttely myös kotikaupunkinsa ulkopuolelle.

Falin ei suinkaan ole ensimmäinen legoharrastaja, joka on tuonut rakennelmiaan näytille. Pari vuotta sitten Yle kertoi 10-vuotiaan pöytyäläisen pojan legonäyttelystä. Yhdysvaltalaisen Nathan Sawaya on tullut puolestaan tunnetuksi kuuluisien taideteoksien legoversioiden rakentajana.

Pieksämäellä elokuussa kadonnut 74-vuotias nainen on löytynyt kuolleena.

Poliisi sai eilen yleisövihjeen Pieksämäen ratapihan läheiseltä suoalueelta löytyneistä vaatteista. Poliisi tutki ympäristön ruumiskoirien kanssa ja löysi tänään aamupäivällä naisen ruumiin.

Löytöpaikka on noin kolme kilometriä Partaharjusta, mistä nainen katosi elokuussa suunnistustapahtuman jälkeen. Naista etsittiin lokakuun lopulla ruumiskoirien, droonien ja ratsukoiden avustamana.

Tapausta tutkitaan kuolemansyyn tutkintana eikä poliisi epäile tapaukseen liittyvän rikosta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kommentoinut ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain kongressin vaalitulosta. Trump sanoi Valkoisessa talossa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että vaalipäivä oli republikaaneille uskomaton. Trumpin mukaan puolue torjui tappion huolimatta demokraattien suuresta vaalirahoituksesta ja mediahuomiosta.

– Historia tulee näyttämään, kuinka hyvää työtä teimme, presidentti sanoi.

Vaaleissa kongressin edustajainhuoneen enemmistö siirtyi demokraattien eli Trumpin vastustajien haltuun. Toisaalta Trumpin puolue republikaanit vahvisti enemmistöään kongressin ylähuoneessa senaatissa. Presidentti muistuttikin, että presidentin puolue ei ole vuosikymmeniin voittanut välivaaleissa senaattiin lisää paikkoja.

– 55 republikaanisenaattoria senaatissa on suurin määrä viimeisen sadan vuoden aikana, Trump sanoi.

Trump kehui, että ne ehdokkaat, joiden puolesta hän kampanjoi, pärjäsivät vaaleissa mainiosti.

Trump syytti puolestaan edustajainhuonepaikoistaan luopuneita republikaanipoliitikkoja siitä, että puolueen paikkojen määrä tippui edustajainhuoneessa.

Trump sanoi haluavansa tehdä yhteistyötä demokraattien kanssa esimerkiksi infrastruktuuriasioissa, terveydenhuollossa ja lääkkeiden hintojen säätelyssä.

– Molempien puolueiden on tehtävä yhteistyötä, jotta "amerikkalainen ihme" taloudessa jatkuu. Haluamme tukea asevoimiamme, turvata rajat ja saada puhdasta vettä ja ilmaa. Ympäristö on minulle hyvin tärkeä, Trump vakuutti.

Trump kuitenkin muistutti, että jos demokraatit alkavat haastaa häntä oikeuteen eri asioista, republikaanit alkavat tehdä samaa ja hallinto lamaantuu. Hän sanoi silti, että ei aiota lamaannuttaa hallintoa saadakseen rahoitusta Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalle ideoimaansa muuriin.

"Hyvin vihamielinen media"

Tiedotustilaisuuden ilmapiiri kiristyi, kun Trump hermostui CNN:n toimittaja Jim Acostalle, joka yritti saada vastausta Venäjä-tutkintaa koskevaan kysymykseen. Acosta kysyi Trumpilta myös, miksi hän on kutsunut maahanmuuttajakaravaania ”invaasioksi”. Maahanmuuttajakaravaanilla tarkoitetaan Meksikon halki kohti Yhdysvaltoja taivaltavia tuhansia keskiamerikkalaissiirtolaisia.

Trump vastasi Acostalle, että koko Venäjä-tutkinta on huijausta. Trump nimitteli vastausta jankannutta Acostaa "töykeäksi ja kauheaksi ihmiseksi".

– CNN:n pitäisi hävetä sitä, että työskentelet heille, presidentti tiuski Acostalle.

Trump vielä käski Acostaa luovuttamaan mikrofonin ja istumaan alas.

Seuraavana kysymysvuorossa ollut toimittaja rohkaistui puolustamaan Acostaa kuvaillen häntä ahkeraksi toimittajaksi.

– En ole teidänkään iso fani, Trump laukoi toimittajalle takaisin.

Trump myös käski tiedotustilaisuudessa useita muitakin häneltä kysymyksiä kärkkyneitä toimittajia istumaan alas.

– Hyvin vihamielinen media, Trump tokaisi toimittajille.

Kun puheeksi tuli Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta, presidentti kysyi tiedotustilaisuudessa olleelta varapresidentti Mike Penceltä, ovatko he yhdessä ehdolla kahden vuoden kuluttua presidentinvaaleissa. Pence antoi Trumpille suostumuksensa.

Yhdysvaltain oikeusministeri Jeff Sessions on lähettänyt presidentti Donald Trumpille kirjeen, jossa hän ilmoittaa eroavansa tehtävästään.

Kirjeessään Sessions sanoo presidentin toivoneen hänen eroaan.

Trump on valinnut oikeusministerin sijaiseksi ministeriön kansliapäällikön Matthew G. Whitakerin.

Trump kiittää Sessionsia tämän tekemistä palveluksista. Trumpin mukaan virallinen ilmoitus Sessionsin erosta tehdään vielä tämän päivän aikana.

Trump on arvostellut Sessionsia ankarasti liittyen erityisesti yhä meneillään olevaan Venäjä-yhteyksien tutkintaan. Sessions on jäävännyt itsensä tutkinnasta.

Trump on todennut, että jos olisi tiennyt jääväämisestä, hän ei olisi nimittänyt Sessionsia ministeriksi. Uutistoimisto Reutersin mukaan yksikään presidentti ei ole haukkunut hallituksensa jäsentä yhtä rajusti kuin Trump on haukkunut Sessionsia.

Bob Woodward kertoo kirjassaan "Fear" (Pelko) Trumpin nimittäneen Sessionsia "henkisesti jälkeenjääneeksi" ja "typeräksi etelävaltiolaiseksi".

Twitterissä Trump on nimittänyt Sessionsia "hyvin heikoksi" ja painostanut tätä lopettamaan Venäjä-tutkinnan.

Vaarantaako Venäjä-tutkinnan?

Uusi ministeri Matthew G. Whitaker on työskennellyt aiemmin mm. Yhdysvaltain yieisenä syyttäjänä.

Hän on myös toiminut uutiskanava CNN:n kommentaattorina. Viime vuoden elokuussa hän sanoi, että Venäjä-tutkintaa johtava Robert Mueller "ylittäisi rajan", jos alkaisi tutkia Trumpin perheen liiketoimintaa. Tätä on jo tehty.

Oikeusministeriön tiedottajan mukaan uudella oikeusministerillä on päätösvalta Venäjä-tutkinnan suhteen.

Korjattu painatusta klo 01.08: Whitaker hoitaa tehtävää, kunnes uusi oikeusministeri valitaan.

Lokakuun puolivälissä Ylen A-studiossa pääministeri Sipilä yritti kätellä SDP:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä. He väittelivät, kuinka päästään pattitilanteesta, johon irtisanomisten helpottamisessa oli jouduttu.

– Kättä päälle tässä ja nyt työaikalain soveltamisesta kaikissa yrityksissä, mistä kiisteltiin puolitoista vuotta. Heti ratkeaa tämä asia, Sipilä tarjosi.

– Arvon pääministeri Sipilä, te esitätte nyt minulle ratkaisuvaihtoehtoa, kun teidän pitäisi käydä kolmikannassa neuvottelua, Rinne vastasi.

– Eduskunnassa nämä ratkaistaan, Sipilä väitti.

– Tämä on työmarkkina-asia selkeästi, Rinne torjui.

Irtisanomiskiista kärjistyi lakkoihin ja poliittinen väittely yltyi lokakuussa. Se näkyy Ylen mielipidemittauksessa. SDP piti kärkiasemansa ( nyt 22,7). Keskustan kannatus putosi reilun prosenttiyksikön ( nyt 16,5).

Keskustan alamäki kertoo, mitä keskustaa viime vaaleissa äänestäneet ajattelevat keskustan tavasta toimia.

Virhemarginaali on 1,8 yksikköä ja muutokset viime kuukauden mittaukseen mahtuvat sen sisälle. Mutta vaikka virheen mahdollisuus suljettaisiin pois, trendi on selvä: SDP:n ja keskustan välimatka kasvaa.

Tästä ei voi kuitenkaan suoraan päätellä, mitä suomalaiset yleensä ajattelevat irtisanomisasiasta. Hallituksen toinen suuri puolue kokoomus nimittäin nosti kannatustaan reilulla prosenttiyksiköllä ( nyt 20,2), vaikka kokoomus on ollut potkujen antamista helpottamassa vähintään yhtä äänekkäästi kuin keskusta.

Ilmailuharrastuksestaan tunnetun Sipilän puheenjohtajuutta voi katsoa lennon kautta. Jos korkeusmittarin viisarin pienet värähtelyt unohtaa ja katsoo isoa kuvaa, nyt ollaan lennon jälkeen takaisin samalla rullaustiellä kuin mistä reilu kuusi vuotta sitten lähdettiin. Kannatus on laskenut takaisin niihin lukemiin, joista puolue lähti nousemaan edellisten vaalien jälkeen.

Sama lukuina: Kun Sipilä valittiin keskustan johtoon kesäkuussa 2012, kannatus oli 16,5 prosenttiyksikköä. Siitä lähdettiin nousukiitoon. Lakikorkeus saavutettiin neljä vuotta sitten marraskuussa 2014, jolloin kannatus oli 26,7. Vaaleissa ääniosuus oli jo loivassa laskussa, 21,2 Nyt luku on siis jälleen samat 16,5. Lento voi olla päättynyt, tai sitten kyseessä on välilasku.

Sipilän puolueeseen luoma kannatuksen nousu ja lasku voivat kertoa monista asioista. Sipilä kenties onnistui luomaan odotuksia, jotka eivät äänestäjien mielestä toteutuneet. Sipilä nosti puolueen imagon puoluebarometrissä ykkössijalle heti valintansa jälkeen 2013, mistä se alkoi valua alaspäin ensimmäisen hallitusvuoden jälkeen. Nyt keskusta sijalla viisi.

Yle saa Taloustutkimuksen pitkäaikaisista tutkimuksista myös tausta-aineistoja, joista näkyy, keitä puolueen äänestäjiin on tullut ja keitä on lähtenyt. Keskustan takaa valuu nyt väkeä pois ja oikeastaan kaikista ryhmistä - viljelijät näyttävät pysyvän.

Hyödyn onnistumisista näyttää keräävän kokoomus, vaikka yrittäjämyönteisen hallituksen pääministeri on yrittäjätaustainen keskustalainen. Laskut epäonnistumisista maksaa keskusta.

Äänestäjät eivät yleensä palkitse pääministeripuoluetta vastuunkannosta vaan mielummin rankaisevat. Mutta äänestäjät kohtelevat joitakin kovemmin kuin toisia.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, keskustan rangaistus olisi kova: keskusta on menettänyt viime vaalien jälkeen lähes viisi prosenttiyksikköä kannatuksestaan. ( 21,1 - 16,5).

Kun vuoden 2011 vaaleissa kokoomuksesta tuli pääministeripuolue ( 20,4), sekin joutui maksamaan vastuusta vuoden 2015 vaaleissa - mutta vain reilut 2 prosenttiyksikköä (18,2).

Nyt kokoomus ei ole pääministeripuolue mutta joka tapauksessa hallituksessa. Se on myös vastuussa sekä ikävistä ratkaisuista että Suomelle myönteisistä asioista - niin sote-sotkuista ja leikkauksista kuin työllisyyden parantumisesta, joka on tapahtunut hallituskauden aikana. Kokoomuksen kannatus kasvaa, vaalien 18,2:sta se on noussut nyt 20,2:een.

SDP ja Kokoomus ovat tällä hetkellä niin lähellä toisiaan, että niistä kumpi vain voittaa vaalit.

Lue myös: Ylen kannatusmittaus: Kokoomus kirii, keskusta vajoaa, SDP selvästi suurin – vihreiden alamäki jatkuu

Joonas Saartamo tunnetaan fyysisenä näyttelijänä. Uuteen elokuvarooliin mennään usein rankan treenauksen kautta.

– Tykkään heittäytyä vahvasti roolien maailmoihin ja tutkia syvästi, mitä roolihenkilön mielessä tapahtuu. Näyttelijän työ on minulle niin intohimoammatti ja elämäntehtävä, että mitä ikinä on tutkittu, niin aika syvälle on menty.

Syvälle rooliin menemisellä on Saartamolle erityinen merkitys roolin tekemisessä.

– Hienointa siinä on, että oppii ymmärtämään ja arvostamaan sitä ihmistä, roolihenkilöä.

Saartamo on uransa aikana joutunut niin laihduttamaan, lihottamaan ja jopa ryyppäämään rooleja varten.

– Tietenkin työaikojen ulkopuolella tehdään paljon roolia. Juoppohullun päiväkirjassa oli ohjaajan kanssa sovittu, että kokeilen miten se pöhöttyneisyys ja darramaisuus voidaan hahmoon saada. Se oli sellainen kokeilu, ja toimi mielestäni hyvin.

Näyttelijöiden työehtojen puolestapuhuja

Joonas Saartamo on toiminut aktiivisesti elokuvanäyttelijöiden työehtojen puolestapuhujana. Viimeksi tämän viikon keskiviikkona hän esitti näyttelijöiden puheenvuoron elokuva rahoitusta käsitelleessä Arkadia-seuran semiaarissa. Saartamon mukaan alalla on paljon korjattavaa.

– Näyttelijöiden pitäisi saada työehtosopimus ja kohtuulliset tekijänoikeuskorvaukset. Kyllä se vähän hävetti, kun kesällä Keski-Euroopassa kuvattiin elokuvaa, ja amerikkalainen vastanäyttelijäni oli pöyristynyt siitä tekijänoikeuskorvaustaistelusta, jota minun oli pitänyt käydä Suomessa.

Kansainväliset projektit antavat paljon

Saartamo on yhdessä pääosassa huomenna 9.11. ensi-iltaan tulevassa suomalais-meksikolaisessa elokuvassa Bayoneta. Kansainväliset elokuvaprojektit ovat jo tässä vaiheessa antaneet näyttelijälle paljon.

– Kun tehdään ulkomaisten työryhmien kanssa elokuvaa, toisenlaisessa kulttuurissa, niin oppii automaattisesti. Sen takia on mahtavaa, että nämä kansainväliset ovet ovat nyt aukeamassa myös suomalaisille näyttelijöille.

Saartamon mukaan Suomi on elokuva-alalla eräänlainen eksoottinen saari, joka on nyt löydetty.

– Syynä siihen on osaltaan suomalaisten vahva työmoraali ja kuinka halutaan tehdä. Muun muassa juuri sukeltaa vahvasti niihin rooleihin. Nyt se aletaan myös tajuta maailmalla.

Bayoneta-elokuvan meksikolainen ohjaaja Kyzza Terrazas hehkuttikin suomalaisia näyttelijöitä.

– Hän totesi, että seuraavassa elokuvassaan hän tulee käyttämään vain suomalaisia näyttelijöitä.

Katso täältä Joonas Saartamon koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa

Norjan laivaston KNM Helge Ingstad -fregatti ja säiliöalus Sola TS ovat törmänneet Norjassa Bergenin pohjoispuolella. Onnettomuus tapahtui, kun säiliöalus oli lähdössä öljysatamasta. 134-metrisen sotalaivan kerrotaan menettäneen ohjattavuutensa.

Viimeisten tietojen mukaan törmäyksessä oli mukana myös hinaaja-alus, kertoo Norjan yleisradio.

Tieto tapahtuneesta tuli torstaina aamuneljältä paikallista aikaa. Alueella on meneillään pelastusoperaatio.

Kahdeksan sota-aluksen miehistön jäsentä on loukkaantunut, Kaikki aluksen 137 miehistön jäsentä on evakuoitu laivasta, joka on saanut vuodon ja voimakkaan kallistuman

– On olemassa vakava vaara, että fregatti uppoaa. Sen kyljessä on reikä, ja vettä tulee sisään enemmän kuin saadaan pumpattua ulos. Vuoto ei ole hallinnassa, ja laivan perä on painunut syvälle veden alle, sanoi pelastustoimia johtava Eirik Walle.

KNM Helge Ingstad -fregatti kuuluu Naton merellisiin valmiusjoukkoihin. Alus oli palaamassa Naton Trident Juncture -harjoituksista Norjan laivaston päätukikohtaan Haakonsverniin.

Säiliöaluksen miehistön kerrotaan selvinneen vammoitta, heitä on 23. Alus ei ole vaarassa upota, kertovat viranomaiset. Aluksella on lastinaan 625 000 barrelia raakaöljyä.

Tankkeri odottaa merellä tilanteen selkiytymistä. Toistaiseksi ei ole tietoja öljyvahingoista.

Haittaa öljyn- ja kaasuntuotannolle

Norjalainen energiayhtiö Equinor (entinen Statoil) ilmoittaa sulkevansa Sturen öljyterminaalin, joka sijaitsee turmapaikan lähellä.

Lisäksi tuotantotoiminta kahdella öljy- ja kaasukentällä lakkautetaan toistaiseksi. Kyse on varotoimenpiteestä.

Equinor sanoo täyttävänsä tuotantovaatimuksensa huolimatta siitä, että osa tuotantolaitteista suljetaan.

Asiasta kertoo muiden muassa norjalainen VG-lehti.

Nuottien oppimiseen ja soinnuilla säestämiseen tarvitaan jäätelötikun näköisiä puulastoja, "ääniharava", puunpalasia, värejä, eläimiä ja paloiksi sahattuja kellopelejä.

Kaikki lähti nuoteista, joiden opiskelu on kokkolalaisen soitonopettaja, muusikko Hannu Annalan mukaan monelle pakkopullaa. Kuitenkin nuottien lukutaito on kaiken avain.

Kitaransoittoa opettava mies alkoi jo vuosia sitten kokeilla normaalin nuottiopetuksen rinnalla kuva- ja värinuotteja. Kolminkertainen koodaus näyttää Annalan mukaan helpottavan monilla hahmottamista ja oppimista.

– Eläinkuva viittaa reaalisäveleen eli e-sävel on elefantti ja d on delfiini. Jokaisella nuotilla on myös sekä värikoodi että kirjain. Jokainen voi valita itselleen helpoimman seurattavan.

Nyt miehen innostus on laajentunut värisointuihin, joiden soittamiseen Annala on rakentanut sointukellopelin ja yksinkertaisen apuvälineen kosketinsoittimeen.

Kokkolalaisessa Hollihaan alakoulussa kokeillaan jo Annalan sointukellopelejä. Oppilailla on edessään erivärisiä neliöitä, joissa on kiinni kolme metallikieltä. Annala on sahannut ja tuunannut neliöt oikeista kellopeleistä.

Sointu syntyy yhdellä napautuksella. Oppilaat soittavat kellopelin neliöpaloja Annalan rakentamalla ”ääniharavalla”. Lyömäpalikka näyttää T-kirjaimelta, jonka poikittaiseen puuosaan on kiinnitetty kolme nystyrää. Yksi napautus neliöpalaan saa kerralla soimaan kaikki metallilaatateli kolmisoinnun.

Lapset ja musiikkiin erikoistunut luokanopettaja Ilona Leimu ovat yhtä innoissaan.

– Tämä tuo aivan uuden ulottuvuuden. Nyt jo aivan nuoresta päästään käsiksi musiikin harmoniaan. Yleensä opettaja huolehtii säestämisestä pianolla tai kitaralla. Tällä tavalla jokainen voi laulaa ja säestää yhtä aikaa, kertoo Leimu.

Luokka on päässyt harjoittelemaan soittamista uudella tavalla muutaman kerran. Niklas Pahkala ja Venla Suonvieri ovat tyytyväisiä. Sointujen soittaminen ei tunnu hankalalta.

Pahkala haluaisi harjoitella enemmänkin tällä tavalla. Suonvieri miettii voivansa jopa harkita musiikkiharrastuksen aloittamista.

Oppilaat harjoittelevat nuotteja ja sointujen soittamista myös kosketinsoittimilla. Annala on rakentanut kiippareille ”sointutikkuja”. Hän on kiinnittänyt jäätelötikun kaltaisiin puulastoihin pienet puunpalaset, jotka vastaavat etäisyydeltään kolmisointujen koskettimia. Värikoodatut apuvälineet kiinnitetään tarroilla koskettimille.

Ilona Leimun tunnilla on etsiskelty sointuja ennenkin ja törmätty aina samaan ongelmaan.

– Monen mielestä on ollut vaikeaa venyttää sormia koskettimille. Tässä ei tarvita sellaista motoriikkaa. Kun painat koskettimen sijasta apuvälinettä, saat yhdellä painalluksella koko kolmisoinnun soimaan.

C-duurin komisointu c, e ja g soivat oranssia tikkua painamalla. Vihreästä löytyvät G-duurin g, h ja d. Punainen painaa f, a ja c-koskettimia eli F-duurin kolmisoinnun säveliä.

Senioritkin kokeilevat

Hannu Annalalla on syytä hymyyn. Tähän asti lähes kaikki suunnittelu- ja rakentamiskulut ovat menneet omasta pussista. Nyt opetushallitus on myöntänyt 20 000 euron hankerahan.

Kokkolanseudun opisto ja Pietarsaaren suomenkielinen opisto järjestävät Soiva-hankkeen rahalla kursseja ja työpajoja, joissa käytetään Annalan helppotajuisia menetelmiä.

– Kehittelemme laaja-alaista viriketoimintaa ja uusia musiikin opettamisen tapoja, sanoo Soiva-hankkeen koordinaattori, muusikko Jaakko Rosnell.

Kokkolassa on jo käynnissä senioreiden soittopaja. Vetäjä, yhteisömuusikko Miia Kaunisto kertoo, että ikäihmiset ovat aivan yhtä innoissaan kuin alakoululaiset.

– Myös seniorit hyötyvät siitä, että sointujen soittaminen onnistuu, vaikka sorminäppäryys ei enää olisikaan entisen veroista. Tämä on hauskaa yhdessä tekemistä, ja myös tehokasta aivojumppaa, Kaunisto sanoo.

Alakoululaiset treenaavat Hämä-hämä-häkkiä. Senioripajassa kokeillaan, kuinka irtoaa Emma-valssi.

Kaunisto lupaa, että jokainen onnistuu säestämään. Jos ei pysty itse, onnistuu avustajan auttamana.

– Jaakko Kullan pärjää oranssilla läpi. Siitä on hyvä aloittaa.

Kanadalainen lentokone- ja junavalmistaja Bombardier aikoo vähentää 5 000 työpaikkaa lisää ja myydä kaksi tuotantolaitostaan. Toimet ovat osa yhtiön viiden vuoden suunnitelmaa karsia kuluja, keskittyä bisnesjettien valmistamiseen ja vähentää vierasta pääomaa.

Noin 2 500 työntekijää irtisanotaan Quebeckissä ja 600 Ontariossa. Ulkomaiden yksiköistä vähennetään noin 2 000 työpaikkaa.

Yhtiö kertoi torstaina aikovansa myydä Q400 -moottoriturbiinikoneiden valmistuksen Longview Aviation -yhtiölle. Kaupan arvo on noin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Aiemmin Bombardier on ilmoittanut 14 500 työpaikan vähentämisestä ympäri maailmaa ilmailu- ja raideliikenneyksiköistään.

Yhtiön rahoitusongelmien takia Bombardierin osakekurssi laski Toronton pörssissä 24 prosenttia päätyen 2,41 dollariin.

Bombardierilla on raideliikenneteknologian kehitysyksikkö myös Helsingissä. Konsernin vapaa-ajan tuotteisiin keskittynyt yksikkö omistaa Rovaniemellä moottorikelkkatehtaan.

Hallitus on toivonut, että sote- ja maakuntauudistuksesta päästään äänestämään eduskunnan suuressa salissa vielä ennen joulua. Toiveen toteutuminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai eilen valmiiksi mietintöluonnoksensa jättiuudistuksesta. Ennen suuren salin äänestystä paketti menee kuitenkin vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, mistä se siirtyy jälleen takaisin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) pitää hyvin epätodennäköisenä sitä, että paketti olisi äänestysvalmiina eduskunnassa tämän vuoden puolella.

– Kun otetaan kalenteri käteen ja katsotaan, niin ei varmaan onnistu, Lapintie sanoo.

Asiantuntijoiden sote-savotta perustuslakivaliokunnassa vie aikaa

Lapintien mukaan valiokunnassa työ sote-uudistuksen mietintöluonnosten parissa alkaa huomenna perjantaina. Ensin pohditaan kuultavaksi kutsuttavia asiantuntijoita. Asiantuntijat tarvitsevat riittävästi aikaa tutustuakseen materiaaliin, jota riittää satojen sivujen edestä.

– Materiaalia ja muutoksia on niin paljon, että asiantuntijoille pitää varata 2–3 viikkoa tutustumista varten. Sen jälkeen kuullaan asiantuntijoita ja siihen menee useampi viikko, Lapintie sanoo.

Jos oletetaan, että asiantuntijoille riittää vain kaksi viikkoa ja he aloittavat materiaaliin tutustumisen jo ensi viikolla, päästään kuulemiset aloittamaan marraskuun viimeisellä viikolla. Jos kuulemisiin käytettäisiin vain kaksi viikkoa, perustuslakivaliokunta pääsisi tekemään yhteenvetoa kuulemisista joulukuun puolessa välissä.

Kun perustuslakivaliokunta saa työnsä päätökseen, palaa koko paketti vielä kertaalleen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka viimeistelee mietintönsä. Tässä vaiheessa ollaan todennäköisesti jo seuraavan vuoden puolella. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työmäärä riippuu siitä, kuinka paljon korjattavaa perustuslakivaliokunta mietintöluonnoksista vielä löytää.

Eduskunta jää joulutauolle joulukuun 21. päivä. Vaalivuoden takia tauko jää tavallista lyhyemmäksi ja täysistunnot jatkuvat tammikuun 8. päivä.

Maakuntavaalit siirtynevät syksyyn

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on sanonut A-studiossa, että jos eduskunta pääsee äänestämään hallituksen sote-esityksestä vasta tammikuussa, niin maakuntavaaleja ei voida järjestää keväällä eurovaalien yhteydessä. Oikeuskanslerinvirasto on edellyttänyt, että lakien hyväksymisen ja maakuntavaalien välillä on oltava noin kuusi kuukautta.

Tässä tapauksessa maakuntavaalit käydään todennäköisesti syksyllä 2019.

Jos sote mielitään saada maaliin vielä tämän hallituskauden aikana, on uudistuksesta päästävä äänestämään suuressa salissa viimeistään maaliskuussa ennen huhtikuun eduskuntavaaleja edeltävää vaalitaukoa.

Lue myös:

Analyysi: “Kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat” – siinäkö sotenkin kohtalo?

Lappeenrantalaisen Vladimir Sgurevin entisessä kotimaassa Bulgariassa jauheliha on vähintään yhtä yleinen ruokien raaka-aine kuin Suomessa. Jauhelihasta Bulgariassa tehdään lihapullia, mureketta, pihvejä tai sitä laitetaan esimerkiksi paprikan täytteeksi.

Vladimir Sgurev kertoo bulgarialaisesta keittiöstä ja kehottaa meitä suomalaisia rohkeasti käyttämään mausteita.

Kun Bulgariassa tulee kesällä uudet perunat, ei kenellekään tule mieleen lähteä niitä keittämään. Perunat lohkotaan, maustetaan suolalla ja pippurilla ja paistetaan pannulla kannen alla. Vladimir Sgurev

Jauhelihataikinaa kannattaa haistaa, että tuoksu on hyvä. Kun taikina ei enää tartu käteen, on se valmis paistettavaksi. Itse tykkään vaivata taikinan käsin. Vladimir Sgurev

Ennen vanhaan kun Bulgariassa ei ollut hiivaa, niin sekoitettiin keskenään pieni purkillinen bulgarianjogurttia ja teelusikallinen soodaa. Se ajaa saman asian kuin hiiva. Vladimir Sgurev

Supa topcheta on lihapallosoppa. Ne ovat aika pieniä palloja. Siksi se ei ole lihapullasoppa. Vladimir Sgurev

Käytän ruoanlaittoon auringonkukkaöljyä. Koko elämäni olen syönyt auringonkukkaöljyä ja olen siihen niin tottunut. Totta kai kreikkalaiset mainostavat omaa oliiviöljyään, mutta Bulgariassa on paljon auringonkukkapeltoja. Suomessa on iät ja ajat käytetty voita. Vladimir Sgurev

Jos teet jauhelihasta jonkun mössön, voit laittaa siihen sekaan ihan mitä lystää. Vaikka raastettua suolakurkkua, chiliä, vihanneksia, juustokuminaa, jauhettua perunaa, valkosipulia tai juustoraastetta. Tulee lisää vivahteita. Vladimir Sgurev

Kun Bulgariassa kysytään, mitä haluat ruoaksi, vastaus on lähes aina kyfte. Vladimir Sgurev

Olin Lappeenrannan Kimpisen koulussa pitkään musiikinopettajana. Ensimmäisenä talvena ei koulussa ollut tarjolla muuta maustetta kuin suolaa. Tein kouluun sellaisen mausteastian, johon laitoimme mustapippuria, tabascoa, aromisuolaa ja pippurisekoitusta. Kun minä otin mustapippuria, niin kohta muut seurasivat perässä. Vladimir Sgurev

Maustehyllystäni löytyvät aina suola, mustapippuri, chili paprika, pippurisekoitus ja juustokumina eli jeera. Mausteita kannattaa käyttää rohkeasti. Joku aisti saattaa aluksi säikähtää, kun saa uuden maun, mutta siihen tottuu nopeasti. Vladimir Sgurev

Tärkeä on kääntää kyftejä eli jauhelihapihvejä paistamisen aikana muutaman kerran, ei vain kerran. Pihveistä tulee mehevämpiä. Pihvejä ei saa paistamisen aikana painella, koska muuten mehukas neste tulee niistä ulos. Vladimir Sgurev

Bulgariassa on erilaisia vihanneksia ollut vuosisatoja ja siksi paprikoitakin on pieniä, suuria, pitkiä, lyhyitä, suippoja ja monen erivärisiä. Suomeen erikoisia vihanneksia alkoi vasta 1960-luvulla, siksi niiden käyttö ei ole yhtä tavallista kuin Bulgariassa. Vladimir Sgurev