SDP on säilyttänyt kannatuksensa ja kärkipaikkansa Ylen uudessa puoluekannatusmittauksessa. Kahden suurimman hallituspuolueen suosiolukemat taas ovat liikahtaneet – vastakkaisiin suuntiin.

Petteri Orpon johtama kokoomus piristyi mittausjaksolla 1,3 prosenttiyksikköä 20,2 prosentin kannatukseen. Pääministeripuolue keskustan kannatus putosi reilun prosenttiyksikön ja on tässä mittauksessa 16,5 prosenttia.

Suosituin puolue on edelleen oppositiojohtaja Antti Rinteen luotsaama SDP. Demareita äänestäisi 22,7 prosenttia kyselyn vastaajista.

– SDP:n kannatus nojaa entistä selkeämmin duunarinaisten kannatukseen. Siellä kannatus on noussut, kertoo Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen.

Keskustan Juha Sipilän tavoite pääministerin salkun säilyttämisestä ensi huhtikuun vaalien jälkeen näyttää tällä hetkellä toiveajattelulta. Kannatuskaula SDP:hen on venähtänyt yli kuuden prosenttiyksikön mittaiseksi.

Kokoomukselle kahdenkymmenen prosentin rajapyykin ylittäminen lienee helpottava signaali. Edellisen kerran puolueen kannatus alkoi kakkosella viime huhtikuussa, kun kokoomus vielä oli suosituin puolue.

Vihreiden kannatuslama jatkuu

Puheenjohtajakriisin ravistelemien vihreiden kannatus painui lokakuussa edelleen hieman.

Nyt mitattu 11,3 prosentin kannatus on selvästi alle viime vuoden kuntavaalituloksen (12,5%), mutta - kuten vihreät mielellään muistuttavat - korkeampi kuin neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa (8,5%).

Viime vuoden kesällä, Ville Niinistön puheenjohtajakauden päätyttyä, Touko Aallon puheenjohtajakauden alussa, vihreiden kannatus käväisi 18 prosentin tuntumassa.

Lokakuun mittausjakson (3.10.–6.11.) loppupuolella nähtiin Touko Aallon vetäytyminen puheenjohtajan paikalta sekä Pekka Haaviston valintaan päättynyt uuden puheenjohtajan etsintä.

Haaviston vaikutusta kannatukseen ei vielä tässä mittauksessa näy, mutta itse puheenjohtajavaihdos tapahtumineen ei ainakaan näytä suuremmin innostaneen äänestäjiä vihreiden tueksi.

Kannatuksen lasku on kuitenkin hidastunut mittausjakson loppua kohden, toteaa Taloustutkimuksen toimitusjohtajaJari Pajunen.

– Ehkä tämä epämääräinen tilanne on häirinnyt koko vihreiden kannattajakuntaa. Nyt kun siihen tuli ainakin väliaikainen ratkaisu, niin kannatuksen lasku on pysähtynyt.

Perussuomalaiset vahvistui, siniset eivät

Lokakuun mittauksessa perussuomalaiset piristyi 0,5 prosenttiyksikköä ja nousi vaihteeksi viidenneksi suosituimmaksi puolueeksi ohi vasemmistoliiton. Perussuomalaisten kannatus on 9,8 ja vasemmistoliiton 9,2 prosenttia.

Ruotsalainen kansanpuolue nosti kannatustaan 0,6 prosenttiyksikköä ja kristillisdemokraatit ottivat saman verran takapakkia. RKP:n kannatus lokakuun mittauksessa on 4,3 ja KD:n 3,5 prosenttia.

Hännänhuippuna kannatusmittauksissa jatkaa viiden ministerin hallituspuolue siniset. Sitä äänestäisi 1,1 prosenttia vastaajista.

Suuri osa äänestäjistä empii puoluekantaansa. Tavallista pienempi osa kyselyn vastaajista, vain 59 prosenttia, halusi valita puolueen, jota nyt äänestäisi.

Juttua korjattu 8.11.2018 klo 12.12. Aiemmin jutussa luki, että Ville Niinistön puheenjohtajakauden päättyessä vihreiden kannatus käväisi 18 prosentin tuntumassa. Tämä tapahtui kuitenkin Niinistön kauden jo päätyttyä.

Ainakin 50 ihmistä on kuollut kahden bussin yhteentörmäyksessä Zimbabwessa, eteläisessä Afrikassa.

Kaksi vastakkaisiin ajosuuntiin kulkenutta pitkän matkan linja-autoa törmäsi toisiinsa lähellä Rusapen kaupunkia, noin 170 kilometriä pääkaupungista Hararesta itään.

Keskiviikkoiltana paikallista aikaa sattuneen turman uhrimäärä saattaa vielä nousta, sillä ainakin 80 ihmistä kiidätettiin onnettomuuspaikalta sairaalaan. Osalla heistä on vakavia vammoja.

Turma sattui, kun toinen busseista yritti ohittaa kahta edessään olevaa rekkaa tieosuudella, jossa ohittaminen on kielletty. Bussi törmäsi ohitustilanteessa vastakkaiselta suunnalta tulleeseen bussiin. Poliisin mukaan molemmat bussit ajoivat ylinopeutta.

Bussiturmat ovat yleisiä Zimbabwessa, missä teiden kunto on kehno, eivätkä kuskit juuri noudata liikennesääntöjä.

Keskiviikkona tapahtunut onnettomuus sattui tieosuudella, joka oli hiljattain päällystetty uudelleen osana Zimbabwen hallituksen yrityksiä parantaa maan tieinfrastruktuuria.

Helsingin Pörssiklubi hyväksyy vastedes jäsenikseen myös naisia, kertoo klubin puheenjohtaja Finn Wardi. Asiasta järjestettiin tänään sääntömuutoksen vaatima toinen äänestys.

Kokouksessa annettiin 450 ääntä, joista noin 74 prosenttia puolsi naisten hyväksymistä jäseniksi. Tällä kertaa kokouksessa ei käyty sen kummempaa keskustelua, Wardi kertoo.

– Tämä meni aika pitkälle suoraan äänestykseen, Wardi sanoo STT:lle.

Tänä vuonna klubin jäsenhakemuksia otetaan aiemmasta poiketen vastaan marraskuun loppuun asti. Hakijoiden anomukset käsitellään tammikuussa.

HS: Ensimmäinen nainen jätti jäsenhakemuksensa jo ennen äänestystä 

Helsingin Pörssiklubin hallituksen jäsen Juho Lipsanen kertoo Helsingin Sanomille, että yksi nainen jätti jäsenhakemuksen jo ennen lopullista äänestystä siitä, hyväksytäänkö naiset klubin jäseniksi.

Lehden mukaan useat talouselämän vaikuttajat myös kertovat kehottavansa tyttäriään liittymään yhdistykseen, jos uudistus menee läpi.

Myös Twitterissä uutinen otettiin ilolla vastaan.

Uusi sääntömuutos tarvitsi kahden kolmasosan enemmistön kahdessa perättäisessä kokouksessa, joista ensimmäinen pidettiin syyskuussa. Siinä naisten jäsenyyttä puolsi noin 69 prosenttia tarvittavista noin 67 prosentista ja yhteensä ääniä annettiin 394.

Pörssiklubi perustettiin vuonna 1910, mutta naiset rajattiin virallisesti pois jäsenyydestä vuonna 1997. Vaikka naisten jäsenyyttä ei säännöissä suoraan kielletty aiemmin, ensimmäiset hakijat kokeilivat onneaan vasta tuolloin.

Tärkeä symbolinen merkitys

Osakesijoittamista edistävän Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ei usko, että päätöksestä seuraa välitöntä hakijaryntäystä.

– Luulen, että suurempi merkitys on varmasti sillä symbolisella merkillä, kun alkuperäisiin sääntöihin palataan. Tämä korostaa sitä, että pörssitoimintaan ei liity sukupuolirajoja. Naisia itseään ajatellen on varmasti hyvä asia, että jokainen voi olla mukana itseään kiinnostavissa verkostoissa.

– Ajattelen niin, että yhdistävänä tekijänä olisi tarkoitus olla kiinnostuksen kohteet ja se, millaisia henkilöt ovat. Siksi sukupuolirajaus on mielestäni älytön ja yhtä keinotekoinen kuin rajaaminen sen perusteella, olisiko henkilö oikea- vai vasenkätinen, Lounasmeri kertoo.

Pörssisäätiö muun muassa vuokraa Pörssiklubille sen käyttämiä tiloja.

Lue lisää:

Helsingin Pörssiklubi sanoi "kyllä" naisille

Vahinkopeukkujen lähettäjät voivat pian huokaista helpotuksesta. Viestipalvelu Messengerin käyttäjät pääsevät poistamaan vahinkoviestejään lähiaikoina, lupaa Facebook.

Tarkempaa tietoa siitä, milloin poisto-ominaisuus tulee käyttöön, ei vielä ole. Facebook kertoi asiasta uuden päivitysversion "tulossa pian" -tiedoissa Applen käyttäjien sovelluskaupassa.

Messenger ei kuitenkaan anna yhtä paljon armonaikaa kuin Facebookin WhatsApp-viestisovellus. WhatsAppissa jo lähetetyn viestin voi poistaa kaikilta tunnin kuluessa, mutta Messengeriin on tulossa vain kymmenen minuutin poistoaika.

Yhtiö lupasi tuoda poistomahdollisuuden Messengeriin sen jälkeen, kun Techcrunch-sivusto uutisoi Facebookin poistaneen perustajansa Mark Zuckerbergin vuosia vanhoja yksityisviestejä. Viestittelykumppaneille ei tiedotettu mitään poistoista.

Facebook pahoitteli tapahtunutta ja lupasi tuolloin tuoda ominaisuuden kaikkien saataville.

Lue lisää:

Yhteisöpalvelu Facebookin tulos alitti odotukset

Facebookin tietomurto paljastui pelättyä pienemmäksi – Hakkerit pääsivät 29 miljoonan käyttäjän tietoihin

Facebookin jättimäinen tietomurto – Mitä siitä pitää tietää? Viestintävirasto vastaa

Googlen, Amazonin ja Facebookin ylivoima on valtava ongelma ja yhdysvaltalaisprofessorin mukaan jätit on pilkottava – suomalaisyrittäjä: "Isot jätit toimivat ihan miten niitä huvittaa"

Tesoman surmasta syytetty kävi vain kerran rikospaikalla vajaan neljän vuoden aikana.

Perheenisä surmattiin kevyenliikenteenväylällä loppuvuonna 2014. Siitä alkoi Suomessa ennennäkemätön rikostutkinta.

Syytetylle vaaditaan rangaistusta taposta. Hänet todettiin torstaina oikeudessa syyntakeettomaksi.

Esitutkinnasta selviää, että Tesoman surmasta syytetty meni vain kerran teon jälkeen rikospaikan ohitse. Silloin hän käveli toisella puolella tietä.

– Ehkä eniten on jännittänyt se, jääkö kiinni vai ei, mutta kyllä sitten kun menin sen rikospaikan ohitse, niin siinä oli aika jännittynyt. Tai siis kun kävelin siitä ohi, niin hyvä että jalat pysyi alla, syytetty kuvasi poliisikuulustelussa.

Luki lähes kaikki jutut

Syytetty seurasi hyvin tarkkaan uutisointia rikoksesta. Tesoman surman tutkinta keräsi paljon julkisuutta.

– Olen lukenut aika paljon, varmaan lähes kaikki jutut, syytetty kertoi.

Syytetty oli seurannut tarkkaan esimerkiksi keskustelua murha.info-keskustelupalstalla.

– Suurin osa niistä on sillain, ettei jää kiinni, mutta tässä sitä nyt ollaan, hän kertoi poliisille.

Syytetty ei kommentoinut keskusteluita, mutta piti niitä typerinä.

– Aika typeriä ne jotkut keskusteluthan siellä on. Taikka yleisesti mediassa. Sitten olen mä jotain Suomi24:stakin lukenut, mutta nekin on vähän semmosta, että ne siellä käy toistensa päälle, eikä siellä ole semmosta sivistynyttä keskustelua, syytetty kertoi.

– Internetti on vähän internetti, hän jatkoi.

Juttujen lukeminen aiheesta ei tuntunut syytetyn mukaan hyvältä, mutta ei toisaalta hirveästi painostanutkaan.

– Tehty mikä tehty, että kyllä se teko on siinä se, joka painostaa eniten, eikä sitten semmonen, että joku siellä haukkuisi mua.

Tunnusti uhrin omaisten takia

Syytetty tunnusti teon yllättäen pääsiäisen alla tänä vuonna. Rikoksesta oli kulunut siinä vaiheessa yli kolme vuotta.

Syytetty soitti hätäkeskukseen, mutta kun poliisia ei kuulunut, hän meni koputtamaan poliisipartion ikkunaan.

Mies ei suostunut ensin sanomaan, mistä henkirikoksesta on kyse. Hän pyysi päästä tapaamaan tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnusta.

Syytetty ei antanut yksittäistä syytä tunnustamiseen. Hän ajatteli, että asia tulee hoidettua.

– Olen miettinyt, että jos minun läheisilleni tehtäisiin jotain tällaista, miltä se tuntuisi ja sitä kautta, miltä uhrin omaisista tuntuu, hän kertoi esitutkinnassa.

Lue lisää:

Tesoman surmasta syytetty syyntakeeton – tapon tunnustanut oikeudessa: "En oikein tiedä, mitä sanoa"Tesoman surmasta syytetty syyntakeeton – tapon tunnustanut oikeudessa: "En oikein tiedä, mitä sanoa"

Syytetty astuu tänään oikeuden eteen: Kuusi syytä, miksi Tesoman surmatutkinta on Suomen oloissa poikkeuksellinen

Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen ja Kuhmoinen. Kaikki viisi kuntaa haluavat maakuntauudistuksen myötä vaihtaa maakuntaa. Ja kaikille muilla paitsi Isollekyrölle se tarkoittaa vaalipiirin vaihtamista.

Esimerkiksi Etelä-Savon pohjoisin kunta Heinävesi on hakenut siirtoa Pohjois-Karjalan maakuntaan. Kunta on vaatinut valtiolta, että se voisi vaihtaa Savo-Karjalan vaalipiiriin jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Valtiovarainministeriö kuitenkin torjuu Heinäveden vaalitoiveen.

– Se ei ole mahdollista, ensi kevään eduskuntavaalit käydään niillä vaalipiireillä, jotka ovat tällä hetkellä voimassa, finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä toteaa.

Heinäveden kylänraitilla tämä herättää hämmennystä.

– Onko sillä mitään merkitystä, ketä äänestää, kysyy heinäveteläinen Nea Kärkäs.

– Ei tiedä yhtään, kuka ajaa meidän asioita vaalien jälkeen, sanoo Jussi Kukkonen.

Myös Heinäveden vt. kunnanjohtaja Maarika Kasonen ihmettelee ministeriön päätöstä.

– Meidän kannalta on hyvin harmillista, ettemme saa äänestää niitä ehdokkaita, joiden vaalipiiriin siirrymme, Kasonen sanoo.

Pelkona on, etteivät heinäveteläiset innostu uurnille lainkaan. Jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusteltiin Kaakkois-Suomen vaalipiiristä ja Heinäveden roolista siinä.

– Jo silloin todettiin, että Savo-Karjala olisi meidän kannalta oikea vaalipiiri. Ja edellisissä vaaleissa näki, että äänestysprosentti laski, Maarika Kasonen toteaa.

Maakunnan vaihtaminen on monimutkaista

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä ymmärtää kuntalaisten tuntoja.

– Tilanna ei ole hyvä, mutta juna on jo liikkeellä. Vaaleja tulee vielä , Jääskeläinen lohduttaa.

Valtiovarainministeriöstä perustellaan päätöstä pitäytyä nykyisissä vaalipiireissä sillä, että maakunnan vaihtaminen on monimutkainen prosessi.

– Tarkoituksena on laittaa kuntien siirtohakemukset lausuntokierrokselle ja käsitellä kaikki samaan aikaan, siitä lähtee päätöksentekoprosessi käyntiin, finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä kertoo.

– Lausuntokierros on käyty tammikuun alkuun mennessä. Jos tulee siirrolle kielteisiä lausuntoja, ne tulevat kuntiin vastineelle ja vievät aikansa. Sitten voidaan ruveta sorvaamaan päätösesityksiä, Eriksson laskee.

Hän arvioi, että päätöksentekoon asiassa päästään aikaisintaan helmikuun loppupuolella.

Näyttää siis siltä, että esimerkiksi heinäveteläisten äänestäjien on löydettävä vielä kerran kansanedustajaehdokkaansa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Maakuntavaaleissa uusi jako

Eduskuntavaalien jälkeen ensi vuonna häämöttävät jo ensimmäiset maakuntavaalit. Minkä maakunnan mukana heinäveteläiset sitten äänestävät?

Maakuntauudistusta valmistelevan Teemu Erikssonin mukaan maakuntien vaihdokset eivät vaikuta mitenkään maakuntavaaleihin.

– Maakuntavaaleissa sovelletaan jo tulevaa maakuntajakoa, Eriksson kertoo.

Näin Heinävedellä päästään äänestämään edustajia Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustoon.

Ja milloin siirtoa hakeneet kunnat sitten pääsevät vaihtamaan maakuntaa haluamaansa suuntaan?

– Nämä ovat aika harvinaisia tapauksia ja ovat aina tulleet voimaan vuoden alusta. Näyttää siltä, että käytännössä aikaisintaan vuoden 2020 vaihteessa ratkaisut voisvat astua voimaan, Teemu Eriksson arvioi.

Hän ei usko, että uusia maakunnan vaihtajia enää uudistuksen jälkeen ilmaantuu.

– Koko maakuntajaotusta koskeva lainsäädäntö muuttuu siinä uudistuksessa ihan toiseksi ja maakunnan vaihtaminen muuttuu monimutkaisemmaksi, uudistuksen valmistelija Eriksson toteaa.

Maakunnan merkitys kasvaa

Nykyinen laki on Erikssonin mukaan melko yksinkertainen ja koskee suoraan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä, jotka ovat maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen. Uutta sääntelyä hän pitää huomattavasti monimutkaisempana.

– Ja se koskee huomattavasti laajempaa tehtäväaluetta. Sote yksinään on jo aivan valtava, nykyisen ELY-keskuksen tehtävistä suurin osa on siellä, samoin pelastustoimi. Kunnista siirtyy ympäristöterveydenhuoltoa ja vaalitkin pidetään neljän vuoden välein, virkamies luettelee.

Mitä merkitystä maakuntaan kuulumisella tulevaisuudessa on?

– Sillä on valtavan suuri merkitys, koska maakunta järjestää soten ja melkein kaikki nykyisen aluehallinnon tehtävät. Nykyisin merkitys on paljon pienempi, mutta sen mukaan on menty käytännössä monessa asiassa ja on tullut kerrannaisvaikutuksia. Ei kuitenkaan suoraan niin suurta vaikutusta kuin tulevassa järjestelmässä, Teemu Eriksson korostaa.

Marraskuinen sää on tihkua täynnä, mutta ulkona vieraitaan odottava Anna Linho jaksaa hymyillä.

Jos ajaisi tämän espoolaisen kerrostalon pihaan muuttokuorman kanssa, Linho toivottaisi tervetulleeksi ja pitäisi huolen siitä, että uusi asukas tietäisi, mistä kaikki löytyy uudessa asuintalossa.

Linho on talotuutori.

– Talotuutori on niin sanottu kodin hengetär. Tyyppi, jonka kaikki tietävät, hän sanoo.

25-vuotias Linho aloitti työnsä vuokrataloyhtiö Nal Asuntojen talotuutorina vajaa vuosi sitten.

Hänen työnkuvaansa kuuluu auttaa asukkaita talossa, joka hohtaa vielä uutuuttaan. Hän neuvoo pyykkituvan käytön kanssa, näyttää, mistä löytyvät häkkivarastot, ja kertoo, milloin alkaa hiljaisuus.

Talotuutori auttaa alkuun

Linho tekee työnsä kärsivällisyydellä.

Nuorisoasuntoliiton omistama Nal Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja alle 30-vuotiaille, ja Linho tietää omasta kokemuksesta, että varsinkin ensimmäistä kertaa omilleen muuttaville monet asumiseen liittyvät asiat ovat uusia.

Ei siis ole niin pientä seikkaa, etteikö hän jaksaisi auttaa.

Muuttaessaan ensimmäisen kerran pois vanhempiensa luota Linho olisi itsekin kaivannut, että uudessa asuintalossa olisi ollut tuttu, jolta tarvittaessa olisi voinut kysyä apua.

– Nuoret, jotka muuttavat omilleen ensimmäistä kertaa, saattavat olla aika pelokkaita asumisen suhteen. Yhteisöllisyys on mielestäni heille todella tärkeää.

Linho kertoo, ettei kotoa irtautuminen ollut hänelle aivan helppoa. Hän haki muutaman kerran opiskelemaan, mutta opintopaikka ei tärpännyt. Parikymppisenä hän asui välillä vanhempiensa luona ja välillä omillaan.

– En päässyt oikein itsenäistymään.

Periaatteessa olen käytettävissä 24/7. Anna Linho, talotuutori

Linho päätti lopulta, että oli aika muuttaa omilleen ja haki Nal Asuntojen kautta vuokra-asuntoa. Samalla hän huomasi myös ilmoituksen talotuutorin pestistä.

– Olen tällainen iloinen ja helposti lähestyttävä tyyppi, niin päätin hakea tehtävään.

Asukas: On kiva tietää, ketä täällä asuu

Muutettuaan vajaa vuosi sitten vuokra-asuntoon Espooseen Linho aloitti myös työn asuintalonsa talotuutorina. Hän saa työstään palkkaa, mutta käy lisäksi päivätöissä. Talotuutorin hommat vievät kuukaudessa noin 20 tuntia.

Asukkaat voivat ottaa yhteyttä häneen esimerkiksi Facebook-tilin kautta.

– Toki suurin osa yhteydenotoista tulee ihan rappukäytävässä, kun näkee asukkaita. Periaatteessa olen käytettävissä 24/7.

Yksi työn tärkeimpiä tavoitteita on yhteisöllisyyden luominen. Linho esimerkiksi järjestää talossa erilaisia juhlia, joissa asukkaat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Seuraavaksi vuorossa ovat pikkujoulut.

Linhon kanssa samassa talossa asuva Gerli Tarto on tyytyväinen, että asukkaat ovat tutustuneet toisiinsa.

Kotona vietetään paljon aikaa, ja Tartosta on kiva tietää, ketä samassa talossa asuu.

Asukkaiden välistä yhteydenpitoa helpottaa myös talon oma Facebook-ryhmä. Se toimii talotuutorin tiedotuskanavana, mutta ryhmän avulla taloon on saatu elvytettyä vanhaa kunnon naapuriapukulttuuriakin.

– Yksi asukas kysyi vasta, olisiko jollakin lainata puvunhousuja, Linho kertoo esimerkin.

Ei vain katto pään päällä

Talotuutorit ovat yksi esimerkki siitä, miten hitaasti muuttuvaa vuokra-asumista halutaan rikastuttaa.

Nal Asuntojen toimitusjohtajan Samuli Killströmin mielestä hyödyt ovat selvät: taloyhtiö pysyy paremmin ajan tasalla siitä, mitä kohteissa tapahtuu, ja saa asukkailta ideoita siitä, mitä parannuksia taloissa voitaisiin tehdä.

Asumismukavuus paranee, minkä myötä asukasvaihtuvuus vähenee.

Onhan se kiva asua talossa, jossa ihmiset moikkaavat toisiaan. Anna Linho, talotuutori

Anna Linhon mielestä tärkeää on asukkaiden turvallisuuden tunne.

– Että ketään ei pelota asua, vaan on turvallinen olla omassa kodissa ja rappukäytävässä. Onhan se kiva asua talossa, jossa ihmiset moikkaavat toisiaan.

Nal Asuntojen taloissa toimii tällä hetkellä kolme talotuutoria: yksi Espoossa, yksi Vantaalla ja yksi Helsingissä. Toiminta alkoi kokeiluna, mutta Killström uskoo sen leviävän laajemmallekin yhtiön vuokrataloissa.

– Näissä kolmessa kohteessa on huomattavasti rauhallisempaa, mutta samalla yhteiselo on huomattavasti aktiivisempaa, Killström summaa.

Myös muut vuokra- ja asumisoikeusasuntoja tarjoavat tahot ryydittävät asumista lisäpalveluilla. Esimerkiksi joissakin Asokodeissa asukkaat voivat vuokrata kodintarvikkeita.

Palvelutaloissa taas on kokeiltu ikäihmisten ja nuorten yhteisasumista, mikä on laskenut nuorten asumiskustannuksia ja tuonut seuraa vanhuksille.

Opiskelija-asuntoja tarjoava Hoas on ilmoittanut aloittavansa pääkaupunkiseudulla joissakin soluasuntokohteissaan yhteiskäyttöautokokeilun.

Nal Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström toteaa, että varsinkin pääkaupunkiseudulla korostuu se, että nuorille ei riitä pelkkä oma asunto, vaan vuokra-asumiselta halutaan muutakin.

Linho on samoilla linjoilla. Hän toivoo, että talotuutori-toiminta leviäisi.

– Paljon kuulee taloista, joissa kukaan ei tunne ketään. Suomalainen on usein sellainen, että hän äkkiä juoksee hissistä kotiin ja laittaa oven kiinni. Mutta meidän talossa ei sellaista taida olla.

Lue myös:

Hoas houkuttelee asukkaita soluasuntoihin yhteiskäyttöautoilla (23.7.2018)

Nuorelle asunto vanhusten hoivakodista? "Meillä on kysyntää ikäihmisten puoleltakin näille paikoille" (19.1.2016)

Oulunkylän ala-asteen pääurakoitsijana toimineen, nyt jo konkurssiin menneen yrityksen, Kenno-Rakenne Oy:n johtaja ei osaa sanoa miten on on mahdollista, että koulun alakatto oli vain naulattu kiinni, eikä ruuvattu, kuten olisi pitänyt.

– Aivan ensiksi: kaikkein tärkeintä ja onnekkainta on, että vahinko tapahtui viikonloppuna, jolloin tiloissa ei ollut toimintaa, kommentoi tapausta Ylelle sähköpostitse Kenno-Rakenne Oy:n silloinen toimitusjohtaja, nykyisinkin rakennusalalla toimiva Tom Walldén.

Tarkemmin hän ei osaa sanoa mistä virhe johtui.

– Kyseisen alakattorakenteen oli valmistanut alan normaalin käytännön mukaisesti tuon kaltaiseen työhön erikoistunut alihankkija. Rakenteen pettämisen syiden osalta olen julkisuudessa esiintyvien arvailujen varassa, joten siihen ei minulla ole enempää annettavaa.

– Yleisesti ottaen tuon tapaiset virheet johtuvat joko suunnittelu- tai työvirheestä, Walldén sanoo.

Urakoitsija: "Tämä on ensimmäinen kerta kuin mitään tämän kaltaista tapahtuu"

Kenno-Rakennus Oy oli korjausrakentamiseen erikoistunut perheyritys, joka perustettiin vuonna 1956 ja liikevaihto on Walldenin mukaan ollut 30 – 40 miljoonaa euroa.

Yritys on vastannut monien merkittävien valtion, kuntien ja yksityisten kohteiden urakoista. Viime vuosina se toiminut pääurakoitsijana paitsi julkisten rakennusten, myös kauppakeskusten, kuten Kampin kauppakeskuksen ja museoiden, kuten Kiasman korjauksissa.

Oulunkylän tapausta entinen toimitusjohtaja pitää hyvin poikkeuksellisena.

– Tämä on ensimmäinen kerta kuin mitään tämän kaltaista tapahtuu, Walldén sanoo.

Oulunkylän koulun remontti tehtiin pari vuotta sitten. Sen jälkeen Kenno-Rakenne Oy muutti nimensä Näätätien Rakennuspalveluksi, joka meni konkurssiin hyvin pian, eli vuosi sitten.

– Oulunkylän koulun tapaus ei sinänsä liity yhtiön konkurssiin millään tavalla, kirjoittaa Walldén.

Hänen mukaansa yhtiön konkurssi aiheutui "korjausrakentamismarkkinan vaikeutuneesta kilpailutilanteesta ja alaan liittyvien riskien yhtäaikaisesta toteutumisesta."

Walldénin muistin mukaan Kenno-Rakenne Oy ei ole toiminut muiden Helsingin kaupungin koulujen peruskorjausten pääurakoitsijana.

Kaupunki löysi virheen tonkimalla romuläjää

Kaupungin edustajat pääsivät katon romahtamiseen johtaneihin syihin käsiksi tonkimalla koulun lattialle ja pulpettien päälle romahtanutta kattoa.

– Me tarkastimme suunnitelmat ja katsoimme mitä oli tehty. Eli käytännössä siitä romuläjästä katsottiin miten se oli tehty. Kävi ilmi, että katto oli tehty nauloilla, eli liitoksessa oli vain yksi naula, eli niitä oli riittämätän määrä ja kiinnitystapa oli väärä, kuvailee yksikön päällikkö Sakari Heikkinen kaupunkiympäristön toimialalta.

Miten noin yksinkertainen virhe on päässyt tapahtumaan?

– Sitä mekin ihmettelemme, koska ihan yleisessä tiedossa on, että tällaiset alakattorakenteet pitää kiinnittää ruuvilla tai vähintään kampanaulalla. Mieluiten ruuvilla, Heikkinen sanoo.

Kenen vastuulla väärin kiinnitetty katto on, jos lopulliset naulat on lyönyt kattoon remonttimies, joka voi olla pääurakoitsijan alihankkijan palkkaama?

– Meillähän on ensisijaisena sopimuskumppanina ollut tämä Kenno-Rakennus Oy ja tilannetta mutkistaa se, että tämä Kenno-Rakennus Oy tai Näätätien rakennuspalvelu on konkurssissa, Heikkinen sanoo.

– Kaupunki tutkii oman lakimiehensä kanssa tämän asian ja me käymme läpi sitä, saako kaupunki korvauksia mistään suunnasta.

Pistokokeita tulossa samantyyppisiin rakennuksiin

Nyt Helsingin kaupunki tarkistaa onko missään muissa kouluissa tai ylipäätään muissa julkisissa rakennuksissa samanlaisia rakenteita kuin Oulunkylän koulurakennuksessa oli. Jos samantyyppisiä rakenteita löytyy, niin sellaisista kohteista avataan pistokeluontoisesti kattorakenteet ja tarkistetaan miten katto on kiinnitetty.

– Me tarkistamme sekä peruskorjatut rakennukset että uudisrakennukset, Heikkinen sanoo.

Kartoitus on jo aloitettu, mutta vielä ei ole löytynyt sellaisia rakennuksia, joissa vastaavia rakenteita olisi.

Oulunkylän ala-asteen puukattoinen rakennus on kuitenkin poikkeuksellinen siinä mielessä, että useimmiten koulurakennukset ovat betonirunkoisia. Montaa samantyyppistä julkista rakennusta ei Heikkisen mukaan Helsingissä ole. Ei puhuta esimerkiksi edes kymmenistä rakennuksista.

Heikkisen mukaan tällä hetkellä ole myöskään meneillään samantyyppisiä peruskorjauksia, joissa olisi samanlaisia alakattorakenteita kuin Oulunkylän koulussa.

Kaupunki lupaa tutkia, pettikö sen oma valvonta urakan aikana

Kaupunki kilpailutti Oulunkylän ala-asteen peruskorjauksen konsultin avustuksella. Onko kaupungin oma valvonta pettänyt rakennusurakan aikana?

– Rakennusvalvonta tekee viranomaisvalvontaa, eikä sille kuulu käytännön työn valvonta. Meillä on ollut siellä ulkopuolista valvontaa, mutta nämä kaikki asiat käydään läpi ja ruvetaan ruotimaan sitä, Heikkinen vastaa.

Oulunkylän ala-asteen romahtaneeseen kattoon on tehty korjaussuunnitelmat ja koekorjauksia on jo aloitettu.

– Koulussa on korjaussunnitelma tehty ja koekorjaukset on jo aloitettu. Niiden perusteella saamme aikataulut tehtyä ja sitten voimme sanoa milloin me saamme nämä 12 luokkaa kuntoon.

Lisää aiheesta:

Näinkö karkea virhe romahdutti ala-asteen luokkahuoneen sisäkaton? Ruuvien sijasta käytettiin nauloja

Kuokkalan koulun katto-ongelman syynä kiinnitys

Hämeen poliisi on saanut valmiiksi esiselvityksen siitä, onko HKScanin eläinkuljetuksessa tai eläinten siirrossa tuotantotiloihin tapahtunut eläinten kaltoinkohtelua, ja onko tässä asiassa syytä epäillä rikosta.

Esiselvityksen perusteella lokakuun 30. päivänä tapahtuneessa kuljetuksessa ei ole syytä epäillä rikosta eikä esitutkintaa asiassa näin ollen tehdä. Asian tutkinta poliisissa päättyy.

Forssalaisnainen kirjoitti Facebook-päivityksessään havainneensa, että teurassikoja olisi läiskitty ajolevyllä, kun kuormaa purettiin HKScanille Forssaan. Päivitys levisi laajalti somessa ja asiasta kerrottiin myös useissa medioissa. Nainen poisti päivityksensä, kun poliisille oli tehty rikosilmoitus kunnianloukkauksesta.

Poliisi on käynyt asiasta neuvottelun syyttäjän kanssa. Asiasta alkaa esitutkinta nimikkeellä törkeä kunnianloukkaus. Tästä keskeneräisestä esitutkinnasta poliisi ei tiedota tässä vaiheessa enempää.

Sama tilanne tulee vastaan joka arkipäivä. Kirjoitan tavallista nettiuutista uhanalaisella koltansaamen kielellä. Mutta yhtäkkiä saattaakin iskeä tietämättömyys.

Mikä ihme on Ahvenanmaa koltansaameksi?

Hektisessä toimittajan työssä vastaus pitäisi saada nopeasti, koska uutinen pitäisi lukea pian radiossa. Yleensä tilanteessa, jossa koltankielistä sanaa ei löydy, vastaus Saamen Kielikaltiolta tulee jopa minuuteissa Facebookin kautta.

Saamen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) on ollut konkreettinen toimija saamen kielten elvytyksessä jo viiden vuoden ajan. Sen tehtävänä on vahvistaa ja kehittää saamen kieliä.

Yle Sápmi uutisoi tällä viikolla Saamen Kielikaltion loppumisesta. Saamen Kielikaltion toiminnan nykyrahoitus päättyy vuoden 2018 lopussa eikä monipuolisille saamen kielipalveluille löydy pysyvää pohjaa.

Koltansaamenkieliselle toimittajalle tämä tarkoittaa sitä, että kielituki loppui kokonaan. Kielikaltion koltankielinen työntekijä lopetti työssään lokakuun lopussa. Inarinsaamenkielinen kielineuvonta loppui elokuussa ja pohjoissaamenkielinen neuvonta taas vuoden loppuun mennessä.

Ainoa, keneltä voin kysyä sanastoapua työssäni, on koltansaamen opettaja, joka sattumalta toimii tällä hetkellä myös Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajana.

Onko olemassa tilannetta, jossa suomenkielinen toimittaja turvautuu presidenttiin, eduskunnan puhemieheen tai pääministeriin, kun pohtii oikeaa kielioppia tai sananmuodostusta suomen kielelle?

Koltankielisen uutisen kirjoittamispulma on vain yksi lukuisista esimerkeistä siitä, millaista on tehdä työtä uhanalaisella kielellä, jolla on vain muutama sata puhujaa. Suomessa koltan- ja inarinsaamen kielet ovat vakavasti uhanalaisia, mutta kielet ovat silti suuri osa monen arkipäivää niin työssä kuin kotonakin.

Juuri Kielikaltion ansiosta kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle muodostuu uusia sanoja ja niitä vakiintuu kielenkäyttöön.

Kielikaltion toiminnan tyrehtyessä lähdin selvittämään, kuka Suomessa ottaa vastuun saamen kielenhuoltopalveluiden jatkuvuudesta. Uutisjuttua kirjoittaessani huomasin, että jopa ministeri- ja viranomaistason toimijat olivat tietämättömiä siitä, mistä koko saamen kielitoiminnassa on kyse.

Keskustelin aiheesta useiden asiaa hoitaneiden viranomaisten kanssa. Vastuuta palloteltiin viranomaiselta toiselle. Tietoa saamen kielten parissa työskentelevistä toimijoista ei ollut tai se oli vanhentunutta. Vastuuta heiteltiin myös viranomaistaholta toiselle.

Eräs kommentti ministeriön viranomaisilta pysäytti kuitenkin toden teolla.

“Kiitos, kun teet tästä aiheesta, sillä me emme tiedä tästä niin paljoa.”

Tieto uhanalaisten saamen kielten nykytilanteesta ei mitä ilmeisimmin ole välittynyt Suomessa valtion ylimmille viranomaisille. Juuri heille, jotka ovat mukana valmistelemassa päättäjille saamelaisia koskevien asioiden tulevaisuutta.

Vielä vuonna 2006 lähes jokainen suomalainen media voivotteli, kuinka koltansaamen nuorin äidinkielinen puhuja on jo yli 30-vuotias. Tänä vuonna nuorin koltansaamen äidinkielinen täytti kaksi vuotta.

Pienimmillekin saamen kielille syntyy ja tulee uusia puhujia. Kolmelle saamen kielelle tarvitaan jatkuvasti uusia toimijoita: toimittajia, opettajia, hoitajia ja organisaatioiden johtajia. He kaikki tarvitsevat ammattimaista, kielellistä tukea siinä missä suomen- tai ruotsinkielisetkin.

Saamen kielten opetuksessa ja elvytyksessä otetaan jatkuvasti isoja edistysaskelia. Mutta mikä neuvoksi, jos kielten kannalta elintärkeä työ jää jatkuvasti jäihin sekä pysyvän rahoituksen että mitä ilmeisimmin myös tiedonpuutteen vuoksi?

Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjörn Jaglandin mukaan Eurooppaan uhkaa syntyä uusi jakolinja brexitin lisäksi.

Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) sanoo, että Suomi aikoo tehdä kaikkensa, jotta Venäjä alkaa taas maksaa jäsenmaksunsa Euroopan neuvostolle eikä eroa yhteistyöjärjestöstä.

Suomi aloittaa puolivuotisen puheenjohtajakautensa neuvostossa myöhemmin tässä kuussa, ja Venäjä-kysymys pitäisi ratkaista ensi kesään mennessä.

– Kun on järjestön jäsen, täytyy myös maksaa jäsenmaksut. Se koskee kaikkia. Jos ei maksa, ei voi saada jäsenyyden hyötyjä, Soini linjasi.

Hänen mukaansa Venäjän menettäminen olisi huono asia niin Euroopalle kuin Venäjälle itselleen.

Brexitin lisäksi uhkaa myös ruxit

Helsingissä vierailevan neuvoston pääsihteerin Jaglandin mukaan Venäjän uhkaama lähtö estäisi tavallisia venäläisiä hakemasta oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja loisi Eurooppaan jälleen uuden jakolinjan.

– On todellinen vaara, että Euroopalla ei ole edessään vain brexit vaan myös ruxit, Jagland muotoili.

Hän muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määritellään yleisen järjestyksen pelisäännöt koko Euroopan mantereelle.

Venäjä keskeytti jäsenmaksujensa maksamisen vastalauseena sille, että Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa jäädytettiin Krimin miehityksen jälkeen.

Venäjä on ollut EN:n suurimpia rahoittajia. Se on rahoittanut järjestöä noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain.

Tip tap. Firmojen pikkujouluperinne ei ole kadonnut, mutta trendi on laskeva. Takavuosien kosteat rymyjuhlat eivät enää saa porukkaa liikkeelle vaan pikkujouluohjelmiin haetaan nykyisin jotakin erilaista.

– Mitään varsinaista tilastoa ei ole siitä, miten pikkujouluja ravintoloiden tiloissa vietetään. Sellainen näppituntuma on, että pikkujoulujen vietossa ohjelmallisuus on kasvamaan päin. Ravintolaruokailuun yhdistetään esimerkiksi teatterikäyntiä tai keilailua, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

MaRan mukaan viime vuoden pikkujoulukausi sujui heidän jäsenyrityksissään myynnillisesti erittäin hyvin, sillä Suomen juhlavuoden humussa yritykset ja kuluttajat panostivat myös pikkujoulun juhlallisuuksiin tavanomaista enemmän. MaRalla on 2800 jäsenyritystä, joilla on 7700 toimipistettä.

Tulevasta pikkujoulusta odotetaan jopa parempaa. Yhtenä tärkeänä syynä on verottajan tämän vuoden suuri jouluraha.

– Ennätyssuuret veronpalautukset näkyvät mitä todennäköisimmin positiivisesti tämän vuoden pikkujoulumyynnissä. Yritykset ja muut yhteisöt panostavat yhä vahvemmin henkilöstön pikkujouluihin ja muuhun virkistykseen, arvioi MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.

Takavuosien pikkujouluhuumaan ei enää päästä

Tehdaspaikkakunnilla Meri-Lapissa suuret hotelliravintolat ovat perinteisesti osanneet varautua mahdollisiin isompiin juhlaseurueisiin pikkujoulukaudella. Nyt laskeva trendi on selkeästi nähtävissä. Esimerkiksi Park Hotel Tornion hotellijohtaja Jorma Sankalan mukaan annosmyynti on pudonnut jopa kolmannekseen.

– Takavuosina pikkujoulun viettäjiä oli talon täydeltä vähintään kuusi täyttä viikonloppua ennen joulua. Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan, Sankala toteaa.

Sankala tunnistaa haluttomuuden osallistua pikkutunneille jatkuviin rientoihin.

– Eilenkin yksi asiakas soitti pikkujouluasioissa ja totesi omasta työporukastaan, että onhan meillä sitä väkeä, mutta he eivät lähde.

Pikkujoulustrategiaa on Torniossa hiottu ja juhlijoita houkutellaan valtakunnan nimekkäillä artisteilla. Kokemus on opettanut järjestäjille, että jouluruokaa nauttivat seurueet eivät välttämättä jää odottamaan myöhään aloittavia esiintyjiä.

– Yleinen trendi on, että monet ryhmät käyvät vain ruokailemassa ja lähtevät saman tien pois. Koitamme sitä illan kestoa jatkaa artistilla, Sankala kertoo.

Pikkujouluista ihmisten aikaan kotiin

Myös naapurikaupungissa Kemissä on huomattu asiakkaiden arvostavan varhain alkavaa ohjelmaa.

– Varsinkin tanssiväki liikkuu mieluummin alkuillasta kuin pikkutunneilla. Tanssiorkestereiden esiintymisajat sijoittuvat meillä 21–01 välille, sanoo Kemin Scandic hotellin johtaja Kimmo Knuuti.

– Jos on pikkujouluiltaa viettänyt illallisen merkeissä, niin siitä on hyvä jatkaa tanssiravintolan puolelle ja pääsee vielä ihmisten aikaan kotiinkin, Knuuti toteaa.

Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan. Jorma Sankala, Park Hotel Tornion hotellijohtaja

Alan perusongelmaan, heikkoon kannattavuuteen, MaRa tarjoaa lääkkeeksi anniskelun arvonlisäveron alentamista nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin.

– Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on tärkeää kaikille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Arvonlisäveron alentamisen myötä alkoholin hinta ravintoloissa alenisi noin 8 prosenttia. Se parantaisi toimialamme hintakilpailukykyä suhteessa matkustajatuontiin ja kauppaan, sanoo Lappi.

Lue myös: Pikkujoulukausi tuo ruuhkaa ravintoloihin – tässä 8 virhettä, joilla pilaat seurueesi juhlan

Ensi vuoden alusta Suomessa aloitetaan suolistosyöpäseulonnat muutaman vuoden tauon jälkeen.

Syöpärekisterin vanhempi tutkija Sirpa Heinävaara kertoi torstaina Radio Suomen Päivän haastattelussa, että suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla kolmanneksi yleisin syöpä. Kaikista syövistä joka 10. syöpä on suolistosyöpä.

Suomessa seulottiin suolistosyöpiä vuosina 2004–2016. EU suosittaa suolistosyöpien seulontaa jäsenmailleen. Suolistosyövällä tarkoitetaan Heinävaaran mukaan paksusuolensyöpää ja peräsuolensyöpää.

– Käytössä on tällä hetkellä ihan erilainen testi, joka on osallistujille helpompi. Tarvitaan vain yksi näyte. Kyseessä on ulosteveren tunnistava testi, joka tunnistaa veren aiempaa herkemmin.

Kun suolistosyöpiä aiempina vuosina seulottiin, syöpiä löytyi, muttei Heinävaaran mukaan niin paljon kuin aiempien tutkimusten perusteella odotettiin.

Syöpiä seulotaan tarkasti harkiten

Suolistosyöpään on löydetty riskitekijöitä väestötasolla.

– Riskeihin kuuluvat runsas lihansyöminen ja alkoholi. Yksilötasolla on kuitenkin vaikea todentaa, että suolistosyöpä olisi juuri näistä syistä aiheutunut. Iän mukana suolistosyövän yleisyys lisääntyy, kuten useiden muidenkin syöpien, Syöpärekisterin vanhempi tutkija Sirpa Heinävaara kuvaili Radio Suomen Päivässä.

Aina kun syöpää lähdetään seulomaan, se perustuu tutkittuun tietoon ja harkintaan. Mielestäni syöpää ei seulota liikaa.

Suomessa seulotaan rintasyöpää ja kohdunkaulansyöpää, ja siis ensi vuoden alusta myös suolistosyöpää.

– Mielestäni nämä kolme syöpää ovat erittäin harkittuja. Aina kun syöpää lähdetään seulomaan, se perustuu tutkittuun tietoon ja harkintaan. Mielestäni syöpää ei seulota liikaa, Syöpärekisterin Heinävaara sanoo.

Seulonnasta toivotaan valtakunnallista

Suolistosyöpäseulonnat alkavat ensiksi mukaan ilmoittautuneissa kunnissa, joita on viisi. Ensin seulontaan kutsutaan 60–66 -vuotiaita miehiä ja naisia kahden vuoden välein. Seulonta laajenee 74-vuotiaisiin asti.

Syöpärekisterin toiveena on, että suolistosyövän seulonta tulisi seulonta-asetukseen ja sitä kautta valtakunnalliseksi.

Toisinaan syöpäseulontoja on kritisoitu siitä, että ne aiheuttavat pelkoa, mutta lopulta syöpää ei löydy.

– Tämä on siinä mielessä totta, että ne henkilöt, joita ohjataan jatkotutkimuksiin testitulosten perusteella, heiltä kaikiltahan ei löydetä syöpää. Mutta esimerkiksi kohdunkaulansyövän seulonnassa voidaan löytää esiaste, joka voidaan hoitaa niin, ettei syöpä pääse kehittymäänkään. Seulonnan hyötyihin nähden huoli on pieni, Heinävaara toteaa.

Lue lisää:

Pitäisikö miehenkin tutkia rintansa? Markku Syrénin rutiiniterveystarkastus johti harvinaiseen rintasyöpädiagnoosiin

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Helsinkiin kaavailtuja kaupunkibulevardeja ei tulla näkemään merkittävimpien sisääntuloväylien alueilla.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan keskeistä on kuitenkin se, että Helsinki pystyy joka tapauksessa lähivuosina kasvamaan ja suunnittelemaan kasvua.

KHO:n päätöksen mukaan Malmin lentokentän alueen osoittaminen yleiskaavassa asuinkäyttöön on täysin perusteltua. Sinnemäen mukaan Malmin lentokenttäalueen suunnittelu nousee nyt keskeisempään rooliin kuin aiemmin.

– Nyt kun meillä ei ole käytössä näitä tiettyjen sisääntuloväylien potentiaalia, niin tietenkin Malmin rooli on suurempi kuin olisi muutoin ollut. Merkittävää on myös se, että pystytään suunnittelemaan kaupungin raideverkostoa, esimerkiksi Viikin-Malmin -rataa, ja sen varteen täydennysrakentamista, Sinnemäki sanoo.

Vihdintien, Tuusulanväylän ja Laajasalontien osalta bulevardisuunnittelu voi jatkua suunnitellusti. Sen sijaan Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän, Länsiväylän ja Turunväylän suunnitelmat KHO tyrmäsi, mutta Sinnemäki valaa uskoa tulevaisuuteen.

– Ei tämä päätös sitä tietenkään sanonut, etteivätkö bulevardit olisi tulevaisuudessa mahdollisia. Mutta se, millä tavalla se nyt oli suunniteltu ja perusteltu, ei riittänyt oikeudelle eikä myöskään valtion liikenneviranomaisille.

Liikennejärjestelmä muuttuu kaupungin kasvaessa

Apulaispormestari Sinnemäki uskoo, että Helsingin kaupungin on nyt syytä vetää henkeä ja päivittää tilannekuva vastaamaan nykypäivää. Kaupungin väkiluku on ehtinyt kasvaa yli 50 000 asukkaan verran siitä, kun nyt käsiteltyä yleiskaavaa ryhdyttiin suunnittelemaan.

– Keskustelu liikenteestä ja hahmotuserot siitä, millä tavalla kaupungin kasvu, maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät yhteen, sehän on tässä ollut ikään kuin hiertävä kivi kengässä. Se on ollut se syy, miksi valtion liikenneviranomaiset valittivat meidän kaavasta, Sinnemäki sanoo.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa täytyy löytää sellaisia ratkaisuja, missä kaupunki voi kasvaa siten, että myös liikennejärjestelmä muuttuu. Sinnemäki kaipaa lisää dialogia valtion viranomaisten kanssa ja toteaa, että nyt pitää aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä. Kasvavan kaupungin tiivistyminen ja toimivan liikennejärjestelmän rakentaminen tulisi sovittaa yhteen.

Helsingin yleiskaava maankäytön ja liikennekaavan muutoksen osalta oli joidenkin tahojen mielestä liian radikaali, jolloin asioihin ei tässä vaiheessa löytynyt yhteistä ymmärrystä, Sinnemäki toteaa.

Helsingissä paljon potentiaalisia kasvukohteita

Hän muistuttaa yleiskaavassa olevan sinänsä paljon potentiaalia ja mainitsee esimerkkeinä Laajasalontien bulevardin, Hakaniemenrannan muutokset, Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardit ja olemassa olevien kaupunginosien tiivistämisen.

Myös kaupunkikeskustojen liikenteen solmukohtien tiivistäminen muun muassa Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Kannelmäessä, Malminkartanossa, Oulunkylässä ja Malmin lentokentän alueella ovat Sinnemäen mukaan potentiaalisia kasvukohteita.

Hän uskoo, että yleiskaavan päivittämiseen palataan tavalla tai toisella 2020-luvun alkuvuosina, mikäli kaupungilla halutaan olevan kestävä näkymä pidemmälle tulevaan.

– Mutta mitään kiirettä sen suhteen ei ole. Ja on tärkeää, että tässä huolella ja monipuolisesti analysoidaan myös vielä tämä oikeuden ratkaisu, Sinnemäki sanoo.

Lue myös:

Korkein hallinto-oikeus armottomana Helsingin suunnitelmille: Kiistellyille kaupunkibulevardeille tyrmäys, mutta Malmin lentokenttä voidaan kaavoittaa asuntoja varten

Suunnitelmat Vartiosaaren rakentamisesta jäihin – "Osoittaa sen, että kaupunkisuunnittelun pitää huomioida tarkemmin viheralueiden ja luonnon merkitys"

Ester Tiilikainen kaatui viikonloppuna kotonaan Ruokolahdella ja päätyi sen jälkeen Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystykseen Lappeenrantaan. Hän oli kaatumisen jälkeen erittäin huonovointinen.

Päivystyksessä tehtyjen tutkimusten jälkeen geriatri Laura Majander otti Tiilikaisen potilaaksi uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.

Tämän osaston tarkoitus on varmistaa, että vanhusten hoito, lääkitys ja elinolosuhteet ovat kohdallaan. Vastaavanlaisia osastoja on Lappeenrannan lisäksi Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Turussa puolestaan on oma geriatrinen päivystyksensä.

Viikossa ehditään paljon

Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa sijaitsevalla osastolla on kaksikymmentäkaksi potilaspaikkaa. Tavoite on, että kaikki sisään tulevat potilaat kulkevat geriatri Laura Majanderin kautta. Seula on tiukka. Tämän osaston palveluista hyötyvät eniten hauraat potilaat, joiden voinnissa on tapahtunut selvä notkahdus huonompaan.

Kotihoidettavat vanhukset tapaavat lääkäriä arjessa hyvin harvoin ja heidän kokonaistilanteensa ei tunnu aina olevan kenelläkään hallussa. Yle kertoi heinäkuussa 2018, kuinka Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin mukaan Eksoten kotihoito ei täytä lakien ja asetusten vaatimuksia. Syynä on työntekijöiden jatkuva kiire.

Uuden akuuttigeriatrisen kuntoutusosaston sivutuotteena saadaan kevennettyä päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon taakkaa vanhuksista, joiden kunto on romahtanut.

Osastolla pari päivää ollut Ester Tiilikainen asuu omassa kerrostaloasunnossaan ja odottaa jo kovin kotiinpääsyä. Vointi on kohentunut parissa päivässä paljon.

Potilaat ovat kuntoutusosastolla korkeintaan viikon, ja se riittää. Ratkaisevaa on geriatri Laura Majanderin mukaan se, että nämä vanhukset saadaan arviointiin ja kuntoutukseen mahdollisimman nopeasti.

– Nämä niin sanotut jalattomat vanhukset koetaan haastaviksi potilaiksi, jotka eivät kuulu päivystykseen. Siksi heihin ei satsata niin paljon kuin pitäisi.

Selvitetään vanhusten kunto ja lääkitys

Oikean hoidon ja kuntoutuksen odottelu saattaa huonontaa vanhuksen elämänlaatua ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia. Tällaisella akuuttigeriatrisella kuntoutusosastolla päivystykseen saapuneista ikäihmisistä otetaan koppi, ja heidän kokonaistilanteensa tutkitaan tarkasti. Sille on suuri tarve, sillä osastolle tulevista potilaista lähes kaikkien lääkitystä muutetaan.

– Olisi hyvä jos esimerkiksi kotihoidettavat potilaat tapaisivat lääkärin edes kerran vuodessa ja heidän lääkityksensä käytäisiin läpi. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Siksi vanhukset syövät turhia ja jopa haitallisia lääkkeitä, joitakin lääkkeitä heiltä taas puuttuu, kertoo Majander.

Jos Laura Majander voisi, hän perehtyisi kaikkiin virtsatietulehdusdiagnoosin saaneisiin monivaivaisiin vanhuksiin. Usein kyseessä on lääkärin mukaan jotain aivan muuta.

– Monilla vanhuksilla on bakteereja virtsarakossa, tulehduksen hoitaminen ei tämän vuoksi läheskään aina korjaa potilaan moninaisia oireita.

Tällaiselle potilaalle määrätään tyypillisesti antibiootti virtsatietulehdukseen ja hänet kotiutetaan. Pian sama potilas on uudestaan sairaalan päivystyksessä.

"Potilas ei hyödy enää sairaalahoidosta"

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten geriatri Laura Majander on huolissaan siitä, että vanhuksia ei aina hoideta ajallaan. Toisessa ääripäässä ovat taas ylimitoitetut hoidot potilaan kuntoon nähden.

Majanderin mukaan terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät tunnista niitä vanhuksia, jotka ovat jo liian hauraita intensiiviseen hoitoon. Tästä aiheutuu kärsimystä yksilölle ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Tästä ilmiöstä todisteena on lääkärin mieleen jäänyt potilas. Kyseessä oli iäkäs ja hauras vanhus. Hänellä oli vakava ja etenevä perussairaus. Potilaan voinnin heikentymisiä hoidettiin aika ajoin sairaalassa. Tällä kertaa hänet oli tuotu päivystykseen keuhkokuumeen vuoksi. Sieltä hänet siirrettiin Majanderin tiimin hoidettavaksi.

– Tajusin, ettei hän ollut enää kuukausiin kyennyt toimimaan itsenäisesti, ei liikkumaan tai syömään. Laadukas elämä oli jo pitkälti eletty.

Laura Majander ja potilaan omaiset päättivät yhdessä, ettei vanhusta pidettäisi enää väkisin elossa. Hyvä hoitopäätös tarkoitti tässä tilanteessa saattohoitosuunnitelmaa. Aina toisinaan tutkimusten jatkaminen ei enää auta ihmistä, vaan lähinnä pitkittää kärsimystä.

–Tällaisten päätösten tekeminen on monelle lääkärillekin vaikeaa. Voimme olla nyt apuna myös siinä.

Tämä kyseinen potilas siirrettiin sairaalasta omaan asumisyksikköönsä saattohoitoon.

Potilastietoihin kirjataan tällaisessa tapauksessa, ettei potilas enää hyödy sairaalahoidosta. Pelkkä potilaan siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaisi kärsimystä.

– Kirjoitin hänelle kaikki mahdolliset reseptit, ettei potilas joutuisi enää kokemaan kipuja ja kärsimystä. Kaikkemme tehtiin, ettei hänen tarvitsisi enää minnekään lähteä kotoaan, sanoo geriatri Laura Majander.

Haminan 100-metrisen lipputangon laskelmien puutteet olivat kaupungin tiedossa jo lokakuun alussa.

Näin kerrotaan tiedotteessa, jonka allekirjoittajiin kuuluu Haminan kaupungin ja lipputangon rakennelaskelmia tarkastaneen A-insinöörien edustajia.

A-insinöörit huomasi reilu kuukausi sitten, että urakoitsijan toimittamissa lipputangon lujuuslaskelmissa oli puutteita. Tiedotteessa todetaan, että teräsrakenneurakoitsijan toimittamat laskelmat eivät antaneet luotettavaa kuvaa 100 metriä korkean lipputangon rakenteesta.

Venäjällä valmistettu lipputanko on rakennettu 11 osasta. Osia ei ole yhdistetty toisiinsa hitsaamalla, vaan ne on asennettu kitkaliitoksella toisiinsa.

A-insinöörien vertailulaskelmien mukaan Venäjällä valmistettu lipputanko ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittuja kriteereitä.

Tiedotteen mukaan puutteista raportoitiin kaupungille heti lokakuun alussa. Silti lipputanko pystytettiin marraskuun alussa.

"Selvitykset pitää tehdä"

Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila ei halua kommentoida, miksi kaupunki pystytti lipputangon, vaikka laskelmissa oli todettu puutteita.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen totesi Radio Suomen suorassa haastattelussa, että kaupunki ei ota mitään riskejä turvallisuuden suhteen. Hänellä ei kuitenkaan ollut tarkempia tietoja pystyttämiseen liittyvistä päätöksistä.

– Standardien selvitykset pitää tietenkin tehdä. Mitään turvallisuusriskejä ei oteta, Muhonen toisti.

Lisätietoja lujuuslaskelmien paikkansapitävyydestä odotetaan perjantaina.

Muhonen muistuttaa, että satametrisen lipputangon pystyttäminen on Suomessa uniikkitapaus.

– Runoilija Hellaakoskea siteeraten: "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki", ja kyllä tässä umpihangen puolella ollaan. Tämä on nyt vain käytävä lävitse, ei sen ihmeempää. Jos halutaan jotain uutta, jonkun on se tie aina käytävä, Muhonen kuvailee.

Epäselvyyksien vuoksi Haminan kaupunki on toistaiseksi keskeyttänyt maksut yritykselle, joka toimitti kaupungille Euroopan korkeimman lipputangon. Lipputangon toimittaja on ADS Finland -niminen yritys. Se puolestaan teetätti tangon pietarilaisella Amira Group -konepajalla Venäjällä.

Selvitystöiden ajaksi kaupunki on jättänyt osan maksueristä maksamatta. Lipputangolle ei ole vielä annettu käyttöönottolupaa.

Aita ympärille tarvittaessa

Tankoon liittyvistä uusista selvityksistä päätettiin työmaakokouksessa tiistaina 6. marraskuuta. Tarkoituksena on varmistaa, että tanko pysyy turvallisesti pystyssä.

Sata metriä korkea tanko sijaitsee hiekkakentällä.

Tanko ei kaatuessaan yltäisi lähimpiin rakennuksiin. Se voisi kuitenkin yltää Merikadun reunaan. Jos tanko siis todettaisiin mahdollisesti epävakaaksi, katu saatettaisiin joutua osittain sulkemaan.

Kaupunki on myös varautunut tarvittaessa aitaamaan lipputangon ympäristön.

Suurlipulla on ollut epäonnea

Alun perin maailman suurimman Suomen lipun piti liehua salossa jo toukokuussa, jolloin Suomen lippu täytti tasan 100 vuotta.

Aikataulu ei pitänyt, koska rakentamiskustannukset nousivat odotettua korkeammiksi. Kaupunki joutui harkitsemaan tangon pituuden ja materiaalin uusiksi.

Lopulta satametrinen tanko päätettiin tehdä puun sijaan teräksestä. Tanko maksaa kaupungille lähes 740 000 euroa. Kaupungin piti myöntää sen rakentamiseksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.

Lisäksi kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta.

Tangon kuljettaminen Haminaan ei sekään onnistunut täysin ongelmitta. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.

Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon 3. joulukuuta järjestettävässä juhlassa.

Täydennetty klo 12.47 Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhosen kommenteilla.

Täydennetty klo 15.34 Haminan kaupungin tiedotteen pohjalta, jonka mukaan keskeyttänyt maksuerien maksamisen tangon toimittajalle.

Lue myös:

Epäonni Haminan jättimäisen lipputangon ympärillä jatkuu – sen kestävyyteen ei voi luottaa

Kaliforniassa 12 ihmistä ja itsensä kuoliaaksi ampunut mies oli 28-vuotias sotaveteraani, kertoo Venturan piirikunnan sheriffi. Motiivi verilöylylle ei ole tiedossa.

Sheriffin mukaan merijalkaväessä aiemmin palvellut mies on ollut vuosien mittaan useita kertoja tekemisissä poliisin kanssa. Ampujan on epäilty kärsineen traumaperäisestä stressihäiriöstä.

Poliisin mukaan mustiin pukeutunut mies heitti täyteen tanssisaliin savupommin, jonka jälkeen hän ampui saliin sisälle kymmeniä laukauksia.

Thousand Oakesissa, Etelä-Kaliforniassa tapahtuneessa ammuskelussa sai poliisin mukaan surmansa 12 ihmistä. Lisäksi 12 ihmistä on saanut lievempiä vammoja. Miehen epäillään ampuneen itsensä verilöylyn päätteeksi.

Yksi uhreista oli paikalla ollut poliisi, joka yritti pysäyttää ampujaa. Poliisi kuoli saamiinsa vammoihin.

Miehen käyttämä ase oli .45-kaliiperinen käsiase..

Borderline Bar & Grill -ravintolassa kerrotaan olleen opiskelijailta ja paikalla oli satoja nuoria.

Nuoret kertovat pelastautumisestaan

Erica-niminen nainen kertoo NBC-uutiskanavalle kokemuksistaan:

– Laukauksia kuului.Me olimme piilossa tuolien alla ja sitten siellä oli ikäänkuin joku pieni savupommi. Kaverini todellakin näki sen. Hän näki, kun savupommi laukesi ja sitten kaikki huusivat "juoskaa". Me ryntäsimme ulos ja yritimme päästä autoni luo.

Jordan-niminen mies kertoo, mitä hänen ystävänsä oli kokenut:

– Hänellä [ystävällä] ei ollut paitaa päällään, hän oli sekaisin ja verinen. Hän kertoi olleensa baarissa, kun ampuja tuli ja alkoi ampua. Hän ja hänen kaverinsa yrittivät hajaantua ja suojautua ja päästä pois sieltä niin nopeasti kuin suinkin. He rikkoivat ikkunan ja päästivät tytöt ulos. Mutta hänen kaverinsa Tim sai luodin olkapäänsä läpi.

Moni joukkoampumista todistanut oli selviytynyt Las Vegasin verilöylystä

Kalifornian joukkoampumista oli todistamassa samoja ihmisiä, jotka selvisivät hengissä Yhdysvaltain historian pahimman joukkoampumisesta Las Vegasissa viime vuonna. Tuolloin surmansa sai 58 ihmistä, kun mies ampui hotellihuoneestaan kohti ihmisiä, jotka seurasivat konserttia.

Verkkolehti Buzz Feed on haastatellut useita tanssiravintolassa olleita tai sen tapahtumia läheltä seuranneita nuoria, joille järkyttävä kokemus joukkoampumisesta oli jo toinen.

Yksi heistä on Molly-niminen nainen, joka julkaisi pian ammuskelun jälkeen viestin Facebook-tilillään:

– En voi uskoa, että sanon tämän jälleen: Olen elossa ja turvassa kotona.

Molly kertoi Buzz Feedille, että on yrittänyt tavoitella epätoivoisesti ystäviään, joiden kanssa hän oli viettämässä iltaa tanssiravintolassa.

Niin ikään Las Vegasin verilöylystä hengissä selvinneet Casey, 25, ja hänen poikaystävänsä joutuivat eilen todistamaan uudelleen järkyttävää tragediaa. Poikaystävän veli soitti tanssiravintolasta kaksikolle vain muutamia minuutteja ammuskelun jälkeen. Pariskunta kiirehti paikalle auttamaan uhreja vajaan puolen tunnin kuluttua ensiaputarvikkeet mukanaan.

– Olin murtunut. Itkin, koska tiesin millaista tuskaa he tunsivat sillä hetkellä, hän kertoo.

Yksi ravintolan kanta-asiakkaisiin kuuluva, 24-vuotias Jessica kertoi jättäneensä keskiviikkona baari-illan väliin, koska hänellä oli tiedossa pitkä työpäivä torstaina. Hän oli Las Vegasin konsertissa viime vuonna.

Jessican arvion mukaan ainakin 15 Las Vegasista selviytynyttä oli kalifornialaisen tanssiravintolan vakioasiakkaita.

Oulun lentokentällä koettiin torstai-iltana erikoinen tapaus, kun matkustaja oli epähuomiossa poistunut lähtöporteilta matkatavaroiden luovutuspuolelle ja aiheuttanut hälytyksen palatessaan takaisin.

Matkustaja oli ehtinyt päästä Norwegianin Helsinkiin lähtevään koneeseen sisälle, minkä takia kaikki matkustajat ja lentokone jouduttiin turvatarkastamaan uudelleen. Kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle kaksi tuntia myöhässä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen vahvistaa tapauksen Ylelle. Paikalle hälytettiiin poliisi, joka haastatteli matkustajaa.

– Käsitykseni mukaan hän ei ole tiennyt ja on ajattelemattomuuttaan mennyt väärälle alueelle, Pystynen kertoo.

Oulun poliisilaitokselta todetaan, että matkustajaa haastateltiin, mutta häntä ei otettu kiinni eikä tapauksessa epäillä rikosta.

Matkatavaroiden luovutuspuoli lasketaan turvatarkastamattomaksi alueeksi, joten sinne menneen henkilön täytyy käydä uudelleen turvatarkastuksessa. Riskinä on, että joku onnistuu viemään alueelle jotain sinne kuulumatonta.

Isompi operaatio vältettiin valvontakameroilla

Oulussa matkustajan seikkailu havaittiin valvontakameroiden ja turvahenkilöstön avulla. Hänen liikkeitään lentokentällä kyettiin valvontakameroiden kautta seuraamaan niin tarkasti, ettei isommalle turvatarkastusoperaatiolle ollut tarvetta.

– Turvahenkilöstö pystyi liikkeiden mukaisesti arvioimaan, mitkä alueet pitää turvatarkastaa uudelleen. Menetelmähän menee niin, että ne alueet, joilla turvatarkastamaton henkilö liikkuu, pitää eristää ja turvatarkastaa, Pystynen sanoo.

Viime kesänä Münchenin lentokenttä suljettiin tuntien ajaksi ja terminaali evakuoitiin, koska nainen oli ohittanut vahingossa turvatarkastuksen. Lentojen viivästymisten ja peruuntumisten takia sadat ihmiset jäivät jumiin kentälle.

Myös Frankfurtin lentokentän terminaali jouduttiin evakuoimaan elokuussa, kun ranskalainen perhe oli päästetty turvatarkastuksen ohi, vaikka räjähdeainetesti näytti positiivista. Testin todettiin myöhemmin olleen virheellinen.

Pystysen mukaan Münchenin ja Frankfurtin tapausten jälkeen Finavia kävi läpi turvatarkastusprosessit sekä valvonta- ja koulutusjärjestelmät myös lentokenttähenkilökunnan kanssa. Varsinaisia muutoksia ei kuitenkaan ollut tarve tehdä.

– Tällaisia harmittomuuksia tapahtuu aika harvoin. Niihin pystytään hyvin reagoimaan, ja järjestelmiä kehitetään koko ajan.

Yhdysvallat määräsi torstaina uusia talouspakotteita venäläisille.

Sanktioita määrättiin kolmelle ihmiselle ja yhdeksälle yritykselle. Ne liittyvät kaikki Krimin kaappaamiseen Ukrainalta.

Pakotteet jäädyttävät kaiken kohteiden varallisuuden Yhdysvalloissa ja kieltävät käymästä kauppaa näiden kanssa.

Yksi pakotteiden kohteista on Venäjän armeijan entinen ohjusjoukkojen komentaja Vladimir Zaritski, jolla on nykyisin hotellibisneksiä Krimillä.

Myös yksi pakotteiden kohteiksi joutuneista yrityksistä kuului Zaritskille. Se oli ostanut kolme hotellia, jotka oli kaapattu Ukrainan valtiolta.

Kaksi muuta sanktioiden kohteiksi joutunutta venäläistä olivat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan syyllistyneet ihmisoikeusrikoksiin Ukrainassa.

Eräs mediassa toistuva tarinatyyppi kertoo ihmisestä, joka on kokenut häntä vahvistaneita vastoinkäymisiä.

– Nyt ymmärrän antaa aikaa itselleni, sanoo työuupumuksen selättänyt haastattelussa. Syövästä parantunut kertoo, miten elämänarvot menivät uuteen järjestykseen. Joku voitti kiusaajien vihan ja itseinhon, toinen laihdutti itsensä seksikkääksi.

Näissä tarinoissa on se vika, että ne eivät ole edustavia. Kovin moni masentunut jää masentuneeksi, uupunut uupuneeksi ja lihava lihavaksi. Tiedän tämän ihan vain katsomalla, mitä ystäville, sukulaisille ja tutuille on käynyt.

Voisin kertoa esimerkin isästäni. Hän sairastui syöpään suurin piirtein saman ikäisenä kuin minä olen nyt. Olin silloin juuri täyttänyt 14 ja menossa kahdeksannelle luokalle. Siinä syövässä ei ollut mitään kasvattavaa tai hienoa, se oli yhtä helvettiä. Ihana isä muuttui katkeraksi ja hoitojen paisuttamaksi. Hänen aivokasvaimensa aiheuttivat unohtelua ja aggressioita ja koko mies muuttui melkein tuntemattomaksi. Hiljaa huoneessani pelkäsin sitä päivää, jolloin hän kuolisi. Ja lopulta sekin kauhea päivä tuli. Siinä koko tarinan “opetus”.

Tai voisin kertoa parhaasta ystävästäni. Hänestä piti tulla tutkija ja runoilija – lahjat olisivat monenkertaisesti riittäneet kumpaankin tehtävään – mutta tulikin masentunut juoppo, joka tappoi itsensä. Kymmenen vuotta hän kävi lääkäreillä, jotka vaihtoivat lääkityksiä, osallistui moniin hoitoihin ja tapasi auttajia. Eikä hän sittenkään löytänyt apua tai oivallusta, joka olisi auttanut. Vuosikymmen myöhemmin hänen poikansa, kummipoikani ja lahjakas parikymppinen muusikonalku, meni samaa tietä, samoilla mömmöillä saman kiven alle.

Kun ajattelen vuosien varrella tuntemiani lahjakkaita ihmisiä sanoisin Matti Nykästä mukaillen, että mahdollisuus joutua ihmisten ihailun kohteiksi ja hyvätuloisten joukkoon tai sitten mielisairaalaan, addiktiksi ja hirteen on noin fifty-sixty. Matti Nykänen itse juuri on mainio esimerkki siitä, miten valtavaan menestykseen on piiloutunut tappio ja ihmisten halveksunta, tai päinvastoin.

Kukaan meistä ei menesty vain ahkeralla työllä vaan tarvitaan myös kosolti onnea, hyvät olosuhteet ja paljon rakkautta. Silti meille saarnataan kerta toisensa jälkeen tarinaa, jonka mukaan jokainen voi menestyä, tai ainakin saavuttaa onnen ja mielenrauhan, kun vain tarpeeksi yrittää.

Tämä sanoma menestyksestä arvokkaana tavoitteena on alhaista paskapuhetta, bullshit par excellence.

Alexander Stubb kertoi kuulemma joka ilta lapsilleen, että pitää tehdä työtä ja menestyä. Jari Sarasvuo on kirjoittanut sisäisestä sankarista, joka löytyy jokaisesta. Ja Kanadasta saapuu Jordan Peterson kuluvalla viikolla Helsinkiin luennoimaan siitä, miten ihminen menestyy kun noudattaa 12 elämänohjetta.

Tämä sanoma menestyksestä arvokkaana tavoitteena on alhaista paskapuhetta, bullshit par excellence. Sama pätee pitkälti myös mielenrauhan ja onnen tavoitteluun. Jos elämän arvo riippuu siitä, olemmeko onnellisia ja menestyneitä, meillä ei ole mitään toivoa.

Selviytymystarinat voivat antaa meille hetkeksi lohtua, mutta itse asiassa teen jo nyt juonipaljastuksen. Kukaan meistä ei selviydy. Menestys on väliaikaista. Puolet tämän lukijoista saa sydänkohtauksen tai aivoinfarktin hetken ennen kuolemaa. Kaksi kolmasosaa teistä saa syövän, ja enemmän kuin joka neljäs kuolee syöpään. Tai sitten saat alzheimerin tai masennuksen ja vedät itsesi jojoon, tai kuolet onnettomuudessa. Odotahan vain!

Elämä on enimmäkseen kauheaa rämpimistä.

Elämä on hauras ja siinä ei voi saavuttaa mitään pysyvää. Juuri siksi elämä onkin arvokas. Kukaan ei osaa itse synnyttää yhtä ainoaa elävää solua. Siksi ihmisille ei tule kertoa, että sinusta voi tulla onnellinen ja menestyt jos teet niin ja näin, vaan että sinä olet arvokas, olit sitten menestynyt ja onnellinen tai et. Että jokainen, joka käyttää elämänsä siellä, missä ei ole menestyksen tai onnen häivääkään, mielisairaalassa, päihdeongelmaisten yömajoituksissa tai Gazan kaistaleella, on hänkin arvokas.

Elämä on enimmäkseen kauheaa rämpimistä. Se on sitä sekä näennäisesti menestyneille että vähemmän menestyneille. Silti se on ainoa mahdollisuus nähdä aivan kaikki asiat kuten syksyn outo valo, koiran lämmin katse tai rakastetun selkä hämärässä huoneessa.

Oppiarvot ja ammatit, palkat, kunniamerkit, palkinnot ja klikkaukset ovat yhtä tyhjän kanssa kun sydämesi lyö viimeisen kerran, yllättävän pian siis. Sitä odotellessa elämää ei voi ymmärtää, mutta elää sitä voi. Ja se on itsessään arvokasta, hyvinä ja huonoina päivinä, enemmän tai vähemmän menestyneenä, mutta ei vielä menehtyneenä.

Janne Saarikivi

Janne Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.

Kolumnia korjattu 8.11. klo 9.13. Jordan Petersonin nimessä ollut yhden kirjaimen lyöntivirhe korjattu. Peterson saapui Kanadasta, eikä Amerikasta, kuten kolumnissa aluksi luki.