Peruna on suomalaisille perusruokaa ja yksi eniten käytetyistä ravintokasveista. Nyt perunalle on löytynyt uusi ulottuvuus, josta moni potun syöjä ja kasvattaja ei ole tietoinen.

Perunat nimittäin voi nostaa maasta vaikka marraskuussa, juuri ennen talvea. Maku voi yllättää.

– Juuri maasta nostetut perunat maistuvat yhtä hyvältä marraskuussa kuin heinä–elokuussa. Niissä on parempi, jopa taivaallinen maku, kertoo sotkamolainen Paistinkääntäjä Jari Kropsu.

Ravintola-alan ammattilainen Kropsu oivalsi makean herkun vahingossa kolme vuotta sitten, kun unohti perunan noston ja kuokki ne vasta marraskuussa.

Kerta ei jäänyt viimeiseksi. Samalla tavalla hän teki viime vuonna ja tänä syksynä. Tosin vuosi sitten talvi yllätti ja perunat nostettiin lumen seasta vasaran avulla.

– Käänsin muodostuneen pinnan kuin arkun kannen. Kaivoin perunat sieltä ja ne olivat ihan erinomaisia. Tietysti jäässä kiinni olleet perunat jäivät peltoon, muut kyllä syötiin, kertoo Kropsu.

Kaikki tutut, jotka käyvät syömässä meillä silliä ja uusia perunoita, ovat suu ymmyrkäisenä. Jari Kropsu

Suomessa perunasato korjataan tavallisesti syys–lokakuun vaihteessa.

Perunantutkimuslaitos Petlan tutkijan Anna Rahkosen mukaan keväällä nostettavan varhaisperunan makeus perustuu nopeaan kasvuprosessiin, jossa energia kulkeutuu sokerina varsista mukulaan. Kasvu on myös kesken, eikä peruna ole tuleentunut.

Perunaan voi saada makeutta myös odottamalla maan kylmentymistä.

– Peruna alkaa muodostamaan tärkkelystä sokeriksi, kun maa jäähtyy. Se siis kehittää omaa pakkasnestettä pakkasten varalle, mikä vaikuttaa perunan makeuteen, sanoo tutkija Anne Rahkonen.

Peruna alkaa imeltyä, kun maan lämpötila laskee alle kahdeksaan asteeseen. Sen vuoksi esimerkiksi ruokaperunaa varastoidaan hieman lämpimämmässä, ettei peruna mene liian imeläksi.

Vanhassa perunassa uuden perunan maku

Jari Kropsun ystävät ja läheiset tuntevat hänet kulinaristina, jonka erikoisuus ovat joulukinkut. Kinkkuja valmistetaan jopa juhannuksena, jolloin se valmistuu rosvopaistina. Nyt tarjoilussa ovat mukana myöhäissyksyiset, jopa alkutalven uudet perunat.

– Kaikki tutut, jotka käyvät syömässä meillä silliä ja uusia perunoita, ovat suu ymmyrkäisenä, sanoo Kropsu.

Perunan tuottajille uudella myöhäisemmällä perunannoston ajankohdalla voi olla tulevaisuudessa jopa kaupallista arvoa. Makeampaa perunaa voisi saada vaikka joulupöytään kinkun kylkeen.

– Mukavaahan tämä perunan nosto on tähän aikaan. Tärkeintä on mullan tuoksu ja se, että kohta päästään maistamaan, miltä nämä juuri kuokitut perunat maistuvat, sanoo sotkamolainen Jari Kropsu.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on julkaissut satelliittikuvia siitä, miltä Kalifornian rajut maastopalot näyttävät avaruudesta.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy Pohjois-Kalifornian maastopalo kuvattuna viime torstaina 8. marraskuuta joitakin tunteja palon syttymisen jälkeen. Kuva on peräisin Nasan Landsat 8 -satelliitista.

Palo levisi seuranneiden tuntien aikana erittäin nopeasti. Yhdessä vaiheessa paloalue kasvoi joka kolmas sekunti enemmän kuin yhden jalkapallokentän verran, uutiskanava CNN arvioi.

Palo tuhosi lähes täysin Paradisen kaupungin. Viranomaisten mukaan yli 6 700 kotia tai liiketilaa tuhoutui. Liekit nielivät noin 90 prosenttia kaupungin rakennuksista.

Kalifornian historian vakavin palo on polttanut yli 42 000 hehtaaria maata. Vasta noin viidesosa palosta on saatu hallintaan.

Toinen Nasan kuva on otettu perjantaina 9. marraskuuta. Se näyttää, kuinka Pohjois-Kalifornian palon levittämä savu peittää alleen suuren osan osavaltion luoteisosasta.

Kuva on peräisin Nasan Terra-satelliitista.

Savupilvi ulottuu Paradisen kaupungin eteläpuolelta San Franciscon pohjoispuolelle. Kuvassa näkyy savua myös Etelä-Kalifornian erillisistä paloista.

Paloja levittävät tuulet yltymässä jälleen

Viranomaiset kertoivat löytäneensä lisää maastopalojen kuolonuhreja sunnuntain vastaisena yönä Suomen-aikaa.

Viranomaiset löysivät 14 ihmisen jäännökset palossa pahoin tuhoutuneesta Paradisen kaupungista tai sen läheltä. Uhrit löydettiin kodeistaan tai palaneista autoistaan.

Kaikkiaan Pohjois-Kalifornian maastopalot ovat surmanneet tähän mennessä 23 ihmistä.

Lisäksi viranomaiset löysivät kaksi kuolonuhria palaneesta autosta Malibusta. Vainajien kuolinsyytä ei ole toistaiseksi vahvistettu ja myös poliisin murharyhmä tutkii tapausta, uutistoimisto AFP kertoi.

Etelä-Kalifornian palot ovat ajaneet 200 000 ihmistä pakoon Venturan piirikunnasta ja Malibusta Los Angelesin piirikunnasta.

Paloja levittäneet voimakkaat tuulet tyyntyivät hieman lauantaina. Viranomaiset varoittivat asukkaita kuitenkaan tuudittautumasta siihen, että vaara olisi ohi.

Tuulenpuuskien odotetaan yltyvän rajuiksi jälleen sunnuntaina. Evakuointimääräykset ovat siksi yhä voimassa.

Sammutustyöntekijät eivät ole onnistuneet saamaan paloja hallintaan.

Pari pilleriä poskeen, johan tulee uni. Niin Raimo Lehtonen ajatteli, kun yhdestä ei ollut apua. Sitten piti ottaa vielä yksi lisää. Lopulta hän söi viisi unitablettia yössä, mutta nukkui silti huonosti.

Lehtonen oli pahasti koukussa. Hän söi myös vaimonsa unilääkkeet, koska omat reseptit eivät enää riittäneet.

Burnout iski

Taustalla oli hektinen arki. Raimo Lehtonen opetti, kirjoitti oppikirjoja, suunnitteli taloja – rakensikin yhtä – ja haali itselleen jatkuvasti lisätöitä. Suunnitelmat pyörivät päässä vielä nukkumaanmenon jälkeen.

Alkoi tuntua siltä, että nukkumaan ei edes kannattanut mennä. Unen etsimiseen tuhraantuva aika oli järkevämpää käyttää tehokkaasti töitä tehden. Tai siltä se ainakin tuntui.

Lehtonen eli ylikierroksilla. Elimistö kesti sitä yllättävän pitkään.

Sitten iski burnout.

Keskittymiskyky ja lähimuisti menivät. Lääkkeet tulivat tilalle.

– Olin koukussa niihin yli kaksikymmentä vuotta. Lääkitys jäi päälle, kun kukaan ei sitä lopettanut, Lehtonen kertoo.

Lehtonen myöntää olevansa itse syypää. Hän pyysi aina lisää unilääkkeitä, koska koki tarvitsevansa niitä. Uni ei vain tullut ilman.

Ei se hyvin tullut lääkittynäkään. Lehtonen heräsi runsaan tunnin välein ottamaan uuden pillerin.

Kunnes kymmenen vuotta sitten hän luki lehdestä unilääkevieroituksesta.

– Päätin taistella ja voittaa sen taistelun, Lehtonen toteaa.

Irti unilääkkeistä

Alku piti ottaa varovasti. Raimo Lehtonen oli syönyt niin paljon lääkkeitä niin pitkään, että pillereitä ei voinut jättää pois kertaheitolla. Ensin piti päästä eroon burnoutin mukanaan tuomista psyykelääkkeistä. Vieroitukseen meni aikaa yhteensä kahdeksan kuukautta, puolikas pilleri kerrallaan.

Lehtonen osallistui lähes sadan muun satakuntalaisen kanssa Satauni-tutkimukseen. Siinä selvitettiin, millainen merkitys lääkäreiden ja hoitajien tuella sekä melatoniinilla on vieroituksen aikana.

Pelkistä unilääkkeistä vieroittuminen onnistui monella hyvinkin lyhyessä ajassa.

– Jopa 76 prosenttia pystyi lopettamaan unilääkkeiden käytön yhdessä kuukaudessa, kun he saivat tukea vieroitukseen, neurologian erikoislääkäri, dosentti Juha Puustinen Porin perusturvakeskuksesta kertoo.

Kaikille muutos ei jäänyt pysyväksi.

Satauni-tutkimukseen osallistuneista kolmasosa pystyi jatkamaan elämäänsä täysin ilman unilääkkeitä, kolmasosa jatkoi satunnaiskäyttäjinä. Melatoniini ei antanut lisäapua vieroitukseen.

– Loppu kolmasosa ei valitettavasti päässyt eroon unilääkkeistä yrityksistä huolimatta kolmessa vuodessa. Tutkimuksessa ei löydetty ennustavia tekijöitä onnistumiselle. Vain korkeampi painoindeksi ennusti huonompaa vieroitustulosta, Puustinen toteaa.

Pää alkoi taas toimia

Merkittävää oli, että unilääkkeistä eroon päässeet kokivat mullistavia muutoksia elämässään. He kokivat vähemmän stressiä ja nukahtaminen oli helpompaa. Unen kestokaan ei kärsinyt.

Unilääkityksen aiheuttamat tasapaino- ja lihasvoimaongelmat korjaantuivat melko nopeasti lääkityksen lopettamisen jälkeen.

– Nämä olivat huikean hienoja löydöksiä, jotka hyväksyttiin julkaistavaksi vertaisarvioituihin kansainvälisiin lääketieteen lehtiin, Juha Puustinen kertoo.

Yksittäisiä hyötyjä oli enemmänkin. Kaikki tutkimusryhmässä eivät saaneet muistiaan takaisin, mutta Raimo Lehtonen oli onnekas. Sen todistaa myös viime kuussa tehty muistitesti, josta Lehtonen sai 29/30 pistettä.

Lääkityksen aikana hänen muistinsa oli aivan toista luokkaa. Pahimpina aikoina Lehtonen ei voinut ajaa autoa, koska hän ei muistanut risteyksessä päätä käännettyään, tuliko toisesta suunnasta autoja vai ei.

Lyhytmuisti temppuili muutenkin pahasti. Lehtonen pystyi keskustelemaan ihmisten kanssa normaalisti, mutta ei muutamaa minuuttia myöhemmin muistanut koko keskustelusta mitään.

– Yhtenäkin päivänä meillä oli vieras neljän tunnin ajan. Hänen lähtönsä jälkeen sanoin vaimolle, että pitäisi sitäkin ihmistä joskus nähdä. Vaimo sanoi, että juurihan hän oli meillä. Minulla ei ollut siitä tietoakaan.

Tunteet palasivat

Muistinmenetyksen taustalla eivät olleet pelkät unilääkkeet, mutta yhdessä psyykelääkityksen kanssa ne jatkoivat mielen turruttamista tarpeettoman pitkään.

Elämä oli yhtä sumua.

Opettajan työt sujuivat rutiinilla, mutta esimerkiksi sivutyönsä rakennussuunnittelijana Raimo Lehtonen joutui lopettamaan. Luovuus kuihtui.

Lääkityksen lopettamisen jälkeen luovuus palasi yllättävässä muodossa. Nykyään Lehtosen piirustusteline täyttyy taulukankaista. Hän vuodattaa niihin omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, joita vuosien jälkeen jälleen on.

– Lääkittynä en itkenyt enkä nauranut. Onkin uskomatonta tuntea jälleen jotain.

Ilman tukea vaikea onnistua

Tunteista pinnalla oli lääkityksen aikana lähinnä syyllisyys. Raimo Lehtonen tiesi käyttävänsä lääkkeitä väärin.

Hän kävi useiden lääkäreiden vastaanotoilla, mutta koki, ettei saanut kaipaamaansa apua.

Jopa 76 prosenttia pystyi lopettamaan unilääkkeiden käytön yhdessä kuukaudessa. Juha Puustinen

Lehtonen olisi halunnut selvittää, aiheuttaako joku hänen lääkkeistään unettomuutta sen sijaan, että auttaisi siihen. Tuntui siltä kuin yhden lääkkeen aiheuttamaa oiretta olisi vain hoidettu toisella lääkkeellä. Oireiden taustoja ei selvitetty.

– Ymmärrän toki, ettei lääkäreillä ole aikaa seurata lääkkeiden vaikutuksia jokaisen potilaan kohdalla. Mutta olisin silti kaivannut enemmän panostusta.

Lehtosella oli koko ajan pyrkimyksenä päästä eroon lääkkeistä. Hän päätti itse kirjata joka aamu paperille, miten yö oli mennyt. Hän otti yhtä lääkettä ja kokeili, miten yö sujui sen kanssa. Sitten hän kokeili toista. Hän seurasi tarkkaan, miten mikäkin lääke vaikutti ja millaisia niiden yhteisvaikutukset olivat. Hän ei kuitenkaan tiennyt, miten olisi päässyt lääkkeistä irti kokonaan.

Unettomuuden syy voi jäädä piiloon

Syy univaikeuksiin löytyi vasta lääkevieroituksen loppuvaiheessa. Raimo Lehtonen ihmetteli, miksi hänellä oli jatkuva tarve pyöritellä jalkojaan. Kävi ilmi, että Lehtosella oli levottomat jalat. Oireyhtymään löytyi oma lääke. Jalat rauhoittuivat ja uni tuli.

Monet sairaudet aiheuttavat unettomuutta. Usein itse sairaus jää huomaamatta, kun potilaat eivät osaa sanoittaa oireitaan. He saattavat keskittyä lääkärin vastaanotolla vain seurauksiin eli unettomuuteen. Osin tämä menee lääkärinkin piikkiin.

– Unilääkkeiden määrääminen on hirveän helppoa. Vastaanotolla pitäisi kuitenkin keskittyä enemmän syiden selvittämiseen. Onneksi viime aikoina tähän suuntaan on jo menty, kun lääkärikunnan kriittisyys unilääkkeitä kohtaan on lisääntynyt, Juha Puustinen toteaa.

Hän kokee, että lääkkeettömien hoitojen ja unihygienian arvo on vihdoin oivallettu.

Potilaat tekevät itselleen vain harmia, jos he eivät selvitä unettomuutensa todellista syytä. Juha Puustinen

Äkkiseltään Puustisen mieleen tulee monta unettomuuden aiheuttajaa, jotka saattavat jäädä huomaamatta joko lääkäriltä tai potilaalta itseltään. Niitä ovat muun muassa erilaiset sydänsairaudet, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, uniapnea, levottomat jalat tai refluksi.

– Ei unilääkettä kannata syödä, jos närästää. Siihen on ihan omat hoitonsa. Potilaat tekevät itselleen vain harmia, jos he eivät selvitä unettomuutensa todellista syytä.

Usko koetuksella

Moni syökin unilääkkeitä tietämättään täysin turhaan. Vieroitus on rankkaa, joten sen aloittaminen saattaa tuntua ylivoimaiselta.

Raimo Lehtoselta meinasi usko loppua moneen kertaan.

– Kroppa huijasi minua erilaisilla oireilla. Se yritti saada minut ottamaan lisää lääkkeitä. Ymmärrän hyvin, miksi moni ratkeaa. Tiukkaa tekee, kun tietää, että yksi pilleri parantaisi olon nopeasti.

Osa oireista oli samanlaisia kuin burnoutin aikaan. Ellei Satauni-tutkimusta johtanut Ritva Lähteenmäki olisi vakuuttanut Lehtoselle oireiden liittyvän vieroitukseen, olisi hän varmasti luullut romahduksen toistuvan.

Ymmärrän hyvin, miksi moni ratkeaa. Raimo Lehtonen

Kroppa sekosi vieroituksen aikana monin tavoin. Lehtonen tarvitsi tuekseen ammattilaisen, joka pystyi kertomaan, mitkä oireista liittyivät vieroitukseen, mitkä olivat sen mahdollisia sivuvaikutuksia. Esimerkiksi keuhkokuume ei parantunut vain kotona kärvistelemällä.

– Otin Lähteenmäkeen yhteyttä aina kun aloin epäillä itseäni. Hänen tukensa oli korvaamattoman tärkeää.

Älä lopeta rytinällä

Harva pääsee unilääkkeistä eroon noin vain. Neurologi Juha Puustinen toivoo, että kaikki lääkityksen lopettamista harkitsevat ottaisivat yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Yksilöllisen suunnitelman avulla onnistuminen on todennäköisempää.

– Lääkitystä ei pidä lopettaa omin päin. Jos sen lopettaa kuin seinään, iskevät vieroitusoireet. Ne voivat olla hyvin pahoja. Liian nopeassa vieroituksessa on syytä varautua jopa kouristuksiin, Puustinen toteaa.

Lääkärin kanssa suunnitellulla kuukauden tai kahden mittaisella vähennysohjelmalla lopetus on Puustisen mukaan turvallista.

Ensimmäiset yöt ovat todennäköisesti pahimpia, mutta useimmiten sinnikkyys palkitaan.

Lojuvatko sinunkin vanhat puhelinosakkeesi tietämättäsi Arvopaperikeskuksessa?

Moni yksityinen osakkeenomistaja saa näinä päivinä postia Arvopaperikeskus Euroclear Finlandilta. Yhteydenotto koskee Euroclearissa olevaa maksutonta osakkeiden säilytyspalvelua. Palvelu loppuu ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä, ja palvelussa oleva tili on siirrettävä joko pankkiin tai muuhun arvo-osuustilejä hoitavaan yhtiöön. Kohta suljettavilla tileillä makaa 800 miljoonan euron arvosta omaisuutta.

Katso videolta, miten tieliikennelakia rikotaan urakalla joka päivä

Yle kuvasi liikennettä yhdellä Suomen vaarallisimmalla maantiellä eli kasitiellä. Kameralle tallentunut hölmöily liikenteessä ei yllättänyt Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskasta. Hän sai katsottavakseen kahden päivän aikana kuvatun 20 minuutin mittaisen tallenteen, joka paljastaa useita autoilijoiden tieliikennelain rikkomuksia.

Suomessa voit päästä veloistasi muutamassa vuodessa

Yli 3 000 suomalaista hakeutuu vuosittain velkajärjestelyyn, jonka avulla he pääsevät irti veloistaan jopa kolmessa vuodessa. Talousvaikeuksiin ajautuneilla on pahimmillaan kymmeniä kulutusluottoja, joilla on maksettu entisiä velkoja. Kulutusluottojen summat ovat kasvaneet muutamista satasista tuhansiin euroihin.

Kaliforniassa odotetaan evakuointikäskyjä

Kaliforniassa lähellä leviäviä maastopaloja asuva suomalaisperhe on valmistautunut evakuointikäskyyn. Olemme valmiita lähtemään välittömästi liikkeelle, jos käsky tulee. Vuorilta laskeutuu tuhka aja ilma on harmaata, kertoo Johanna Korpinen. Lue täältä lisää perheen tunnelmista.

Etelässä ja lännessä sataa

Suurimmassa osassa maata on maanantaina poutaista, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Säärintama kuitenkin lähestyy Suomea lännestä ja sadealue yltää päivän aikana etelään ja länteen. Lue lisää säästä täältä.

Moni yksityinen osakkeenomistaja saa näinä päivinä postia Arvopaperikeskus Euroclear Finlandilta.

Yhteydenotto koskee Euroclearissa olevaa maksutonta osakkeiden säilytyspalvelua. Palvelu loppuu ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä, ja palvelussa oleva tili on siirrettävä joko pankkiin tai muuhun arvo-osuustilejä hoitavaan yhtiöön.

Joillekin kirje voi tulla yllätyksenä, sillä joukossa on varmasti niitäkin, jotka eivät muista tai tiedä omistavansa koko salkkua.

Puhelinosakkeiden peruja

Sijoittajat ovat voineet vuodesta 1992 säilyttää maksutta osakkeita Euroclearin asiakastilipalvelussa. Kuluista ovat vastanneet ne osakeyhtiöt, joiden osakkeista on kyse. Euroclearin palvelu on sopinut erityisesti niille, jotka eivät käy aktiivisesti osakekauppaa.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva laki kuitenkin muuttui vuonna 2017, eikä osakeyhtiöiden tarvitse enää maksaa osakkeiden säilyttämisestä koituvia kuluja. Lisäksi pankkien ja muiden yhtiöiden säilytyspalvelut ovat halventuneet tuntuvasti kilpailun myötä. Parin vuoden siirtymäaika päättyy keväällä.

Maksuttomia asiakastilejä Euroclearissa on noin 55 000, joista on siirretty muualle vasta nelisentuhatta.

Euroclear viestintäjäjohtaja Pekka Isosomppi laskee, että lokakuun lopussa tileillä oli noteerattuja osakkeita noin 800 miljoonan euron arvosta. Näiden lisäksi tileillä on listaamattomien yritysten osakkeita.

Keitä sitten näiden tilien omistajat ovat?

– Tyypillisesti täältä löytyy maakunnallisten puhelinyhtöiden omistajia. Kun puhelinyhtiöistä tuli osakeyhtiöitä niin jäsenyys muutettiin osakkeeksi ja aika moni siirsi ne meille säilytykseen.

Tätä kautta monesta suomalaisesta tuli myös Elisan osakkeenomistaja. Kun Elisa osti jonkun maakunnallisen puhelinyhtiön, puhelinosakkeenomistajat saivat tilalle Elisan osakkeita.

Tileillä on edelleen myös alkuperäisiä puhelinosakkeita, joita ovat aikoinaan myyneet muun muassa kuopiolainen Osuuskunta KPY, vaasalainen Viria, satakuntalainen Finda ja oululainen Partnera.

Vanha puhelinosake ei ole enää kytköksissä puhelimen omistamiseen mutta sillä voi silti olla arvoa sellaisissa kauppapaikoissa, joissa ostetaan listaamattomien yritysten osakkeita.

Moni perikunta voi olla tietämätön

Valtaosa tilien omistajista on hyvin perillä omistuksistaan Euroclearissa, sillä tilienomistajat ovat saaneet vuosittain tiliotteet, mahdolliset osingot ovat tulleet suoraan pankkitilille ja osakkeet on mainittu myös veroilmoituksessa.

Tästä huolimatta osa ei tiedä tai muista omistavansa arvo-osuustiliä Euroclearissa.

– Olemme erityisen huolissamme kuolinpesistä ja niistä, joissa tilinomistaja on holhouksen alainen. Toivomme, että näissä tapauksissa selvitetään, mitä paperityötä tarvitaan. Se voi viedä jonkun verran aikaa.

Mihin tili siirretään?

Arvopaperikeskuksen asiakastilipalveluissa oleva tili tulee siirtää pankin tai muun palveluntarjoajan hoitoon. Siirto käy helposti kun ilmoittaa uudelle palvelutarjoajalle arvo-osuustilin numeron ja pyytää siirtämään koko tilin pois Euroclearilta.

Palvelutarjoajien hintoja kannattaa kuitenkin vertailla, sillä säilytysmaksuissa on eroja. Lisäksi hintoihin voivat vaikuttaa kaupankäynnin määrä ja erilaiset bonukset. Tarkempia ohjeita tilin siirtämiseen löytyy täältä.

Mitä sitten tapahtuu niille tileille, joiden omistajat eivät itse hoida siirtoa?

Arvopaperikeskus laittaa lopulta osakkeet myyntiin, mikäli tilin omistajaa ei yrityksistä huolimatta tavoiteta, kertoo Euroclear Finlandin viestintäjohtaja Pekka Isosomppi. Rahat tilitetään omistajalle tai jos tiliä ei löydy, rahat talletetaan aluehallintovirastoon.

– Silloinkin kannattaa huomata, että tilinomistaja on vastuussa mahdollisista veroista.

Nyt tehtävä muutos koskee vain maksuttomia asiakastilejä eli vähäistä osaa arvo-osuustilejä. Koko arvo-osuusjärjestelmässä on lähes puolitoista miljoonaa tiliä.

Miehensä ja kahden lapsensa kanssa Kalifornian Woodland Hillsissä asuva Johanna Korpinen kertoo, että heidän kotinsa on hyvin lähellä aluetta, jossa maastopalot riehuvat. Toistaiseksi evakuointikäskyä ei ole tullut.

Yhdeksän vuoden ajan alueella asunut Korpinen kertoo Ylen uutisille, että perhe on pakannut autot valmiiksi siltä varalta, että viranomaisilta tulee käsky lähteä.

– Tarkkailemme jatkuvasti sitä, mihin suuntaan tuulet ja maastopalot liikkuvat. Olemme valmiita lähtemään välittömästi liikkeelle, jos evakuointikäsky tulee.

Kaikista akuuteimmat evakuointikäskyt tulevat Korpisen mukaan tekstiviestitse hätäviestitysjärjestelmän kautta. Ajantasaista tietoa palojen leviämisestä saa lisäksi sosiaalisen median kautta ja paikallisilta tv-kanavilta.

Maastopalot roihuavat pääosin vuorilla, jotka ympäröivät laaksoa, missä Korpisten koti sijaitsee. Korpisen mukaan vuorilta laskeutuu tuhkaa laaksoon ja ilma on harmaata.

– Tällä hetkellä pahin huolemme on erittäin huono ilmanlaatu. Ilma on täynnä savua ja eteensä on vaikeaa nähdä. Liikkuessa ja hengittäessä olo on aika tuskainen ja kurkkua ja silmiä kirvelee. Olo on ikään kuin kävelisi isossa nuotiossa, Korpinen kuvailee.

Osa ystävistä menettänyt kaiken omaisuuden

Vaikka perhe on ainakin toistaiseksi selvinnyt aineellisilta tuhoilta, on osa heidän läheisistä ystävistään menettänyt kotinsa ja kaiken omaisuutensa.

– Meillä on paljon ystäviä, jotka ovat kasvaneet tällä alueella. Kolmelta ystävältämme on talo palanut ja koko omaisuus tuhoutunut. Tärkeintä on tietysti se, että he ovat itse selvinneet hengissä ja päässeet turvaan.

Nopeasti leviävien palojen ja rajallisten resurssien vuoksi palomiehet ovat keskittyneet pelastamaan ihmishenkiä varsinaisten sammutustöiden tai rakennusten suojaamisen sijaan.

– Kun palot liikkuvat asuinalueiden läpi, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa talojen palaa ja saada ihmiset turvaan.

Ihmiset ovat lamaantuneita ja järkyttyneitä

Korpisen mukaan ilma on erittäin kuumaa ja kuivaa ja puuskittaiset Santa Ana -tuulet pahentavat tilannetta. Rutikuiva maa syttyy helposti pienimmästäkin kipinästä.

Perhe on yrittänyt suojata kotiaan pitämällä kastelulaitteita päällä, jotta kodin ympäristö pysyisi kosteana. Lisäksi ikkunat ja ovet pidetään visusti suljettuina.

– Mutta aika vähän siinä on mitään tehtävissä, kun tällaisia luonnonvoimia vastaan taistellaan, Korpinen pohtii.

Korpinen kuvaa tilannetta ennennäkemättömäksi. Hänen mukaansa maastopaloja sattuu alueella jatkuvasti, mutta ne saadaan keskimäärin vuorokaudessa hallintaan.

– Tällaisia koko laakson läpi liikkuvia ja merelle saakka yltäviä paloja ei ole täällä aiemmin nähty. Tuhot ovat uskomattomat ja ihmiset ovat aika lamaantuneita ja järkyttyneitä.

”Maailmanlopun tunnelma”

Korpinen kertoo, että hädän hetkellä amerikkalaisessa kulttuurissa korostuu toisten auttaminen.

– Me, jotka olemme säästyneet tuhoilta, yritämme auttaa heitä, jotka ovat menettäneet kaiken muun muassa toimittamalla vettä ja muita tarvikkeita eri paikkoihin.

Korpisen mukaan tunnelma on ihmisten keskuudessa järkyttynyt ja pelonsekainen.

– Tämä tilannehan ei missään nimessä ole ohi. Eilen oli parempi päivä tuulien suhteen, mutta tällä hetkellä tuulet ovat taas voimistuneet. Kyllä tässä on vähän sellainen maailmanlopun tunnelma, mutta katsotaan ja seurataan tilannetta, päättää Korpinen puhelun.

Trumpin twiitit Kalifornian maastopaloista saivat palomiehet ja julkkikset raivostumaan

Kalifornian maastopalot leimahtivat rajuiksi tunneissa – Nasan kuvat näyttävät tuhon avaruudesta

Turusta Oulun eteläpuolelle kulkeva Valtatie 8 on yksi Suomen vaarallisimmista maanteistä. Näin kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Hänen mukaansa Kasitie on pääosin kapea rännitie, jolla kulkee valtavasti raskasta kalustoa ja muuta liikennettä.

– Kapeilta osuuksilta puuttuvat myös keskikaiteet kaistojen välistä.

Heiskanen sai katsottavakseen Ylen Kasitiellä, Porin ja Turun välisellä osuudella, kuvaamaa autokameramateriaalia, eikä yllättynyt näkemästään. Kahden päivän aikana kuvatussa 20 minuutin mittaisessa tallenteessa näkyy useita tilanteita, joissa autoilijat rikkovat tieliikennelakia.

– Tietynlainen pettymys se on, että näin lyhyelläkin ajalla näkee näin monta heikkoa suoritusta. Tuollahan rikotaan tieliikennelakia ihan urakalla. Kyse ei ole mistään pienistä rikkeistä vaan liikenteen vaarantamisesta, Heiskanen toteaa.

Heiskanen nostaa videolta kolme esimerkkiä hölmöilyistä.

1. Oikealta ohittaminen

Ensimmäisessä esimerkissä nelikaistaisella osuudella kulkeva auto ohittaa edessä olevan ajoneuvon oikealta, samalla ohituskaistaa vaihtaen. Mikäli tilanteessa vaarannettaisiin ihmisten henkiä, poliisi voisi arvioida tilanteen jopa törkeäksi liikenteen vaarantamiseksi, Heiskanen sanoo.

– Tätä näkee etenkin moottoriteillä yhä enemmän. Lain mukaan oikealta saa ohittaa kaistaa vaihtamatta, jos esimerkiksi kaksi autoletkaa kulkee samaan suuntaan hitaasti moottoritiellä. Videon tilanteessa pujahdetaan autojen välistä kaistaa vaihtaen oikealle kaistalle, mikä ei ole missään nimessä sallittua.

2. Ohitus sulkuviivan yli

Toisessa esimerkkivideossa nähdään, kuinka kaksikaistaisella tiellä kulkeva henkilöauto ohittaa edessä olevan ajoneuvon ylittäen keltaisen sulkuviivan.

Tapio Heiskanen muistuttaa, että keltainen sulkuviiva on maalattu autotielle aina syystä.

– Tieinsinöörit ovat suunnitelleet sulkuviivat paikkoihin, joissa on heikko näkyvyys tai esimerkiksi jokin liittymä. Ei ole mitenkään perusteltua, että sulkuviivan kohdalla lähdetään ohittamaan. Laki sanoo yksiselitteisesti, että sulkuviivan päällä ei saa ajaa, eikä sitä saa ylittää.

3. Tarpeettoman hidas ajo ja sulkuviivan yli ohittaminen

Kolmas esimerkki liittyy tarpeettoman hitaaseen ajamiseen. Videolla traktori kulkee osittain tienpientareella. Traktorin takana ajava henkilöauto kulkee myös hitaasti pientareen puolella.

– Traktorin tai muun hitaan ajoneuvon paikka on ajoradan niin oikeassa reunassa kuin mahdollista. He saavat tarvittaessa väistää tienpientareelle, kunhan sen tekee muuta liikennettä varoen. Mutta tämän henkilöauton kohdalla voidaan ajatella, että kyse on tarpeettoman hitaasta ajosta. Henkilöautolla ei ole myöskään mitään asiaa pientareelle. Tästä tilanteesta saisi todennäköisesti jonkun lapun poliisilta.

Autokamerat auttavat selvittämään onnettomuuksia

Autoihin asennettavat kamerat eivät ole Suomessa vielä kovin yleisiä. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen arvioi, että korkeintaan viiteen prosenttiin autoista on asennettu jonkinlainen kamera.

Hän toivoisi autokameroiden yleistyvän, sillä videomateriaalista olisi apua muun muassa liikenneonnettomuuksien selvittämisessä.

– Muistan tapauksen, jossa mopoilija ajoi auton kanssa kolarin. Mopoilija oli tilanteessa syytön osapuoli, mutta hän oli joutua kuitenkin maksumieheksi. Onneksi mopoilijan kypärässä oli kamera, jonka avulla hän sai todistettua syyttömyytensä.

Keskikaiteita tarvittaisiin enemmän

Suomessa kuolee liikenteessä noin 160 autoilijaa vuosittain. Tapauksista noin puolet on nokkakolareita ja toinen puolikas risteävän liikenteen kolareita. Yhteensä Suomessa tapahtuu noin 240 liikennekuolemaa joka vuosi.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaan kuuluva Tapio Heiskanen toteaa, että nykyään valtaosa liikennekuolematapauksista keskittyy maanteille ja kantateille. Taajama-alueille lautakunnalla on keikkaa yhä harvemmin.

– Esimerkiksi Kasitiellä tapahtuu marraskuun tienoilla iso määrä peurakolareita. Kohta on myös liukasta. Viime talvena tapahtui kaksi onnettomuutta, joissa auto ajoi omalla ajoradallaan, mutta lähti luistoon ja törmäsi vastaantulijaan.

Heiskanen uskoo, että kaistojen väliin rakennettavat kaiteet vähentäisivät liikennekuolemia ja -onnettomuuksia merkittävästi.

– Jos keskikaiteita rakennettaisiin tällaisille tiealueille koko maahan, se estäisi noin 25 prosenttia liikennekuolemistamme. Tämä vaatisi tietysti rahaa, koska keskikaide vaatii aina myös eritasoliittymät, eli puhutaan mittavista investoinneista.

Joka vuosi tuhannet suomalaiset tuupertuvat laskupinojensa alle. He voivat kuitenkin hakea lohtua siitä, että asuvat Suomessa.

Umpikujaan ajautuneelle on olemassa useita pelastusteitä, joista yksi on yksityishenkilön velkajärjestely. Viime vuonna yli 3000 ihmisen velat päätyivät velkajärjestelyyn. Määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Velkajärjestelyyn pääsyä voi anoa käräjäoikeudesta. Järjestelyssä velkoja maksetaan yleensä kolmesta viiteen vuotta, minkä jälkeen loput velat saa anteeksi.

Velkajärjestelyyn pääsy ei ole automaatio: ennen hakemista pitää arvioida, pystytäänkö velkoja hoitamaan esimerkiksi sosiaalisella luotolla tai Takuusäätiön takaamalla pankkilainalla. Joskus vaihtoehtona voi olla myös ulosotto.

– Nykyinen järjestelmä, jossa kolmen vuoden maksuohjelmalla voi päästä veloistaan, on mielestäni verrattain tasapainoinen ratkaisu, konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa.

Suomalainen erikoisuus on velkojen vanheneminen: velat vanhenevat pääsääntöisesti 15 vuodessa.

– Elinikäistä velkojen maksua ei meillä enää tunneta. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa tällaista takarajaa ei ole.

Suomessa on herätelty tällä hallituskaudella keskustelua yksityishenkilön henkilökohtaiseen konkurssin mahdollistamisesta. Se helpottaisi velkaantuneen tilannetta nykyisestään, kun vuosien maksujärjestelyistä luovuttaisiin ja velat tulisivat kuitatuiksi kertaheitolla.

Henkilökohtaisen konkurssin toivottaisiin suitsivan löyhiä lainoja myöntäviä luottoyhtiöitä. Pelko saatavien menetyksestä pakottaisi niitä kiristämään lainaehtojaan, mikä vähentäisi suomalaisten holtitonta velkaantumista.

Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus. Minna Backman

Helena Kontkasen mielestä henkilökohtaisen konkurssin salliminen ilman maksuohjelman suorittamista olisi mutkikasta monestakin eri syystä.

– Ketä tällainen velkojen anteeksianto voisi koskea ja mitkä seikat voisivat olla esteenä velkojen nollaamiselle?

Kontkasen mukaan asiassa törmätään kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteeseen, sillä mikäli joku velallisryhmä asetettaisiin toista parempaan asemaan, se saattaisi herättää perustuslaillisia kysymyksiä.

– Lisäksi olisi ongelmallista, jos henkilökohtaisen konkurssin piiriin kuuluisivat kaikki lainat mukaan lukien asunto- tai opintolainat.

Hän muistuttaa, että velkojen nollaaminen tai järjestely ei auta, jos ihminen ei senkään jälkeen kykene hallitsemaan talouttaan.

– Järjestelyyn pitäisi liittyä seurantaa ja tukea, jotta talous rakentuisi jatkossa kestävämmälle pohjalle.

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan esitetyn mallin mukaista henkilökohtaista konkurssia ei ole käytössä yhdessäkään selvityksen kohteena olleesta 15:sta EU-maasta tai Yhdysvalloissa.

Ulosotto voi olla helpotus

Joissain tapauksissa ainoa, ja velallisen kannalta suotuisin vaihtoehto on ulosotto. Sitä hakee velkoja tuomioistuimesta sen jälkeen kun velallinen on ilmoittanut, että ei pysty maksamaan velkojaan.

Ulosottoon joutuminen on perinteisesti ollut suomalaisille häpeällinen asia. Sitä kuitenkin pelätään usein turhaan, Takuusäätiön rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sanoo.

– Asiasta tietää korkeintaan palkanmaksaja.

Backmanin mukaan velkojen kannattaa antaa mennä ulosottoon, mikäli tilanne on lähdössä käsistä.

– Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus, jos tarvitsee aikalisän. Ulosotto estää tekemästä epäedullisia ratkaisuja kuten maksamaan velkaa velalla.

Velat saa pois ulosotosta pois velkajärjestelyllä tai niiden perintä päättyy, kun velat vanhenevat. Suppeassa ulosotossa myös maksuhäiriömerkintä poistuu, kun velat on hoidettu.

Kuinka ulosottoon sitten päädytään?

Kun velallinen ei suoriudu laskuista ja lyhennyksistään, menevät ne yleensä perintätoimiston karhuttaviksi.

Velallisella on laillinen oikeus pyytää perintätoiminnan keskeyttämistä, jotta tilanne saadaan poikki ja perintätoimistot eivät aiheuta lisäkuluja velalliselle. Velallinen ilmoittaa velkojalle, yleensä perintätoimistolle, ettei kykene maksamaan rästejään.

Velkoja harkitsee, maksaako vaivaa käynnistää päätöksen hakeminen oikeudesta ja ulosottoprosessi.

Jos velallinen on todettu jo aiemmin varattomaksi, velkoja varmasti harkitsee tapauskohtaisesti kannattaako viedä asiaa eteenpäin, Valtakunnanvoudinviraston johtava hallintovouti Veikko Minkkinen toteaa.

– Se on puhdasta liiketoiminnan matematiikkaa.

Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa. Tyypillisesti haetaan suppeaa, koska se tulee velkojalle halvemmaksi. Suppeassa perinnässä tehdään yleensä maksujärjestely määräaikoineen. Siitä seuraa velalliselle maksuhäiriömerkintä, joka poistuu, kun velka on hoidettu.

Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa.

Suppea perintä kohdistuu vain sellaiseen omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosmittauksen kohteena ovat tällöin tyypillisesti veronpalautukset, tilivarat sekä palkka- tai eläketulot. Suppean perinnän kustannus on velkojalle edullisempi siinä tapauksessa, jos ulosmitattavaa ei löydy.

Suppean perinnän aiheuttama luottotietomerkintä poistetaan, jos velka maksetaan ja merkinnän poistamisesta tehdään pyyntö.

Viime vuonna ulosottoon joutui puolisen miljoonaa suomalaista. Joukossa on erilaisia kohtaloita, mutta yksi asia on käynyt selväksi: entistä useampi elää yli varojensa.

Nuorten ja eläkeläisten kulutusluottojuhlat

Syitä maksuongelmaisten määrän kasvuun on useita, Minna Backman sanoo.

Velkaantumisriskissä ovat nuoret, joilta puuttuu talouden hallinnan osaaminen eivätkä he osaa hahmottaa, paljonko on varaa kuluttaa.

– Mullakin pitää olla, koska muillakin on.

Velkaa otetaan, kunnes huomataan, ettei ole varaa maksaa takaisin. Ahdingosta yritetään rimpuilla uudella velalla, ja se onnistuu niin kauan kuin luottotiedot ovat kunnossa.

Oma ryhmänsä ovat ihan tavalliset ihmiset, joilla hommat ovat hallussa, mutta jotain yllättävää tapahtuu: erotaan, tulee sairaus tai puolison kuolema. Joku itsestä riippumaton tapahtuma, joka johtaa siihen, että rahat eivät riitä.

Myös ikäihmiset ajautuvat usein maksuvaikeuksiin. Moni ei havahdu siihen, että eläkkeelle jäädessä tulot tippuvat roimasti, ja jatkaa samanlaista elämää kuin työelämässä.

– Joskus myös halutaan auttaa omaa lasta tai lastenlasta vaikka lainarahalla.

Backman näkee, että helposti nostettavat kulutusluotot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä velkaepidemian takana.

Kun vielä viitisen vuotta sitten oltiin huolissaan ihmisille kertyvistä satasten pikavipeistä, ovat summat nousseet lyhyessä ajassa aivan eri tasolle.

Backman muistuttaa, että ennen ensimmäisen korkokaton asettamista oltiin huolissaan satasten pikavipeistä.

– Sen jälkeen summat kasvoivat yli pariin tonniin ja nyt ne alkavat olla 10 000 - 50 000 velkaa kohti.

Kuluttajasuojalain mukaan luotonantajalla on velvollisuus tarkistaa velallisen maksukyky, mutta siitä ei ole sanktiota.

Esimerkiksi kolmisen vuotta Suomessa luottoja myöntänyt Bank Norwegian ilmoitti vastikään osavuosikatsauksessaan, että sillä on Suomessa järjestelemättömiä luottoja 160 miljoonan euron arvosta.

Eikä Norwegian ole suinkaan ainoa holtiton luoton myöntäjä.

– Niihin on hirveän helppo tarttua.

Helpot lainat lisäävät velallisten kurjuutta, Backman sanoo.

– Koska veloista puhuminen on ikävää ja noloa, niin yritetään tehdä omia ratkaisuja ottamalla kallista velkaa.

Kalifornian maastopaloja vastaan taistelevat palomiehet ovat olleet pöyristyneitä presidentti Donald Trumpin Twitter-viesteistä osavaltion historian tuhoisimpien palojen keskellä.

Ranskassa ensimmäisen maailmansodan päättymisen juhlallisuuksiin viikonloppuna osallistunut Trump arvosteli twiitissään viranomaisia tulipalojen leviämisestä. Trumpin mukaan tulipalot ovat seurausta metsien huonosta hoidosta.

Trump kirjoitti lauantaina, että määrärahoja voidaan vähentää, jos asiat eivät parane.

Presidentti jatkoi sunnuntaina metsänhoidosta vastaavien viranomaisten syyttelyä. Hänen mukaansa kunnollisella metsien hoidolla jatkuva hävitys Kaliforniassa saataisiin estettyä.

"Trumpin viestit puutteellisiin tietoihin perustuvia"

Palomiehiä edustavat organisaatiot ovat syyttäneet presidenttiä siitä, että tämä tekee politiikkaa keskellä tuhoisaa katastrofia.

– Hänen kommenttinsa ovat piittaamattomia sekä palomiehiä ja tuhon koskettamia ihmisiä halventavia, sanoo Kansainvälisen palomiesten yhdistyksen puheenjohtaja Harold Schaitberger uutiskanava CNN:llä.

Kalifornian ammattipalomiehiä edustavan organisaation puheenjohtaja Brian K. Rice pitää presidentin twiittejä suoranaisena hyökkäyksenä paloja vastaan taistelevia pelastustyöntekijöitä kohtaan.

Ricen mukaan presidentin uhkailevat viestit määrärahojen epäämisestä ovat sisällöltään puutteellisiin tietoihin perustuvia ja huonosti ajoitettuja.

– Mielestäni tämä häpeällinen hyökkäys Kaliforniaa vastaan on samalla hyökkäys kaikkia eturintamalla paloja vastaan taistelevia rohkeita miehiä ja naisia kohtaan, Rice sanoo.

Hän kuvailee Trumpin väitteitä kehnosta metsänhoidosta ”vaarallisen vääriksi”.

– Maastopalot eivät syty ja leviä ainoastaan metsäisillä paikoilla, vaan myös asutuilla alueilla ja avoimilla pelloilla, joihin ne leviävät rutikuivan kasvillisuuden, kovien tuulien, alhaisen ilmankosteuden sekä maasto-olosuhteiden vuoksi.

DiCaprio: Palojen taustalla ilmastonmuutos ja historiallinen kuivuus

Myös moni tunnettu julkisuuden henkilö on arvostellut Trumpin ulostuloja.

Laulaja-lauluntekijä Katy Perry kuvaili Trumpin twiittejä ”totaalisen tunteettomiksi”. Perry muistutti, ettei kyse ole politiikasta vaan kunnollisista amerikkalaisperheistä, jotka ovat menettäneet kotinsa.

Näyttelijä Leonardo DiCaprio puolestaan korosti, että palojen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos ja historiallinen kuivuus. Puoluepolitiikkaa ei näyttelijän mukaan pitäisi sotkea maastopaloihin.

Kahden metsänhoitajia syyttelevän Twitter-viestin välissä Trump tosin ehti myös toivottaa Jumalan siunausta kaikille pelastustyöntekijöille ja muistuttaa, että kansakunnan sydämet ovat paloja vastaan taistelevien kanssa.

Viimeisimpien tietojen mukaan maastopalot ovat vaatineet ainakin 29 ihmisen hengen. Uhrien määrän pelätään kasvavan, sillä kymmenien ihmisten kerrotaan olevan kadoksissa.

Kalifornian maastopalot: Suomalaisperhe odottaa evakuointikäskyä auto pakattuna – osa ystävistä menettänyt kaiken omaisuutensa

Kalifornian maastopalot leimahtivat rajuiksi tunneissa – Nasan kuvat näyttävät tuhon avaruudesta

Romanian presidentti Klaus Iohannis sanoi maanantaina, että Romania ei ole valmis ottamaan vastaan kiertävää EU-puheenjohtajuutta ensi vuoden tammikuussa, ja kehotti maan hallitusta eroamaan.

Presidentin mukaan "asiat ovat menneet raiteiltaan", ja on "poliittinen välttämättömyys korvata hallitus". Tätä presidentti kutsuu "vahingoksi romanialaiselle demokratialle".

– Olemme täysin valmistautumattomia. Hyvälle hallitukselle ei ole mahdollisuutta, Iohannis kommentoi.

Melko tuntematon Viorica Dancila nousi Romanian pääministeriksi tammikuussa. Hänellä on tosin vain vähän valtaa, sillä sosiaalidemokraattisen puoleen puheenjohtaja Liviu Dragnea käytännössä johtaa hallitusta. Dragnea ei voi vaalirikkomusten vuoksi asettua pääministeriksi.

Romania on saanut osakseen arvostelua EU:lta viime vuotisesta kiistellystä korruptiosasetuksesta. Maan hallitus yritti viedä läpi lakiesityksen, jonka mukaan alle 200 000 Romanian lein, eli 44 000 euron suuruiset lahjukset eivät olisi laittomia.

EU julkaisee tiistaina uusimman raportin Romanian ja Bulgarian oikeusjärjestelmistä. EU seuraa maiden korruptiota, oikeusjärjestelmää ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

Lue myös:

Romanian presidentti: Maa on kriisissä

Romanian hallitus antoi periksi: Korruptiolaki perutaan

Romaniaan ensimmäistä kertaa nainen pääministeriksi

Helsingin hovioikeus on jatkanut Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tiedottamis- ja sisäpiiritiedon väärinkäyttöä koskevien rikosten käsittelyä. Hovioikeus kuuli konkurssiin ajautuneen yhtiön entisen toimitusjohtajan Pekka Perän näkemyksiä maanantaina koko päivän.

Syyttäjä syyttää Perää ja yhtiön entistä toimitusjohtajaa sekä talous- ja rahoitusjohtajaa tiedottamisrikoksista ja yhtiön entistä tuotantojohtajaa sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.

Perän kuulemisessa käytiin läpi muun muassa Talvivaaran kaivosyhtiön hallituksen jäsenten nimiä, heidän osaamistaan ja hallituksen toimintaa.

Tällaisia huippujohtajia, miten niitä kukaan pystyisi viemään. Pekka Perä

Syyttäjän mielestä yhtiön hallitus toimi Perän näkemysten mukaisesti.

Perän mielestä väite on omituinen eikä vastaa todellisuutta. Hän korosti, että hallitus oli erittäin asiantunteva ja hallituksen jäsenillä oli kokemusta pörssiyhtiöistä selkeästi enemmän kuin hänellä. Perän mukaan usealla heistä oli myös enemmän kokemusta kaivosten johtamisesta.

– Tällaisia huippujohtajia, miten niitä kukaan pystyisi viemään, se on järjenvastainen väite. Se on heitä kohtaan jopa loukkaavaa. Ovat syyttäjän mielestä syyntakeettomia.

Se on heitä kohtaan jopa loukkaavaa. Ovat syyttäjän mielestä syyntakeettomia. Pekka Perä

Perän mukaan hallitus kokoontui usein, virallisten kokousten lisäksi myös epävirallisesti. Hallitukselle esiteltiin muun muassa yhtiön hallinnon koostamat kuukausiraportit.

Perä kertoi, että hän oli yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan kolme kertaa viikossa. Hän katsoo, että hallitus sai riittävästi tietoa yhtiön toiminnasta.

– Päätöksiä tehtäessä ihan varmasti. Pääsääntöisesti he olivat erittäin tyytyväisiä. Käräjäoikeudessa kaikki hallituksen jäsenet ovat vakuuttaneet, että heillä on ollut kaikki ajantasainen tieto, hän muistutti.

Perä: Hallitus ei voinut varautua kaikkeen

Syyttäjän mukaan Perä taivutteli yhtiön hallituksen antamaan sijoittajille liian ruusuisen kuvan yhtiön tuotantoennusteista.

– Kaikille oli selvää, että tuotannon ennustaminen on vaikeaa. Hallituksessa jokainen tuotantoarvio on haastettu, jokaisesta on käyty perusteellinen keskustelu, vakuutti Perä.

– Kukaan ei pysty sanomaan, kuka on kunkin tuotantopäivityksen äiti tai isä.

Perä sanoi, että pörssiyhtiöstä ei saa antaa liian optimistista, mutta ei myöskään liian pessimististä kuvaa. Hänen mukaansa yltiöoptimistisesta tiedottamisesta on pelkkää haittaa.

Kukaan ei pysty sanomaan, kuka on kunkin tuotantopäivityksen äiti tai isä. Pekka Perä

Perän mukaan kaikkia mahdollisia riskejä ei kyetty hallituksessa ottamaan etukäteen huomioon. Tällaisia olivat esimerkiksi kaivosalueella tapahtunut kuolematapaus ja sen aiheuttama seisokki sekä vuoden 2012 yllätysateet.

Ennätyksellisten sateiden sijasta keväällä odotettiin malmikasojen bioluotuksen nopeutumista.

– Varovaisuusperiaate on tuttu tästä oikeudenkäynnistä, jota minä en ymmärrä ollenkaan.

Perä: Syyttäjän väitteet ilmasta heitettyjä

Perä korosti, että yhtiö ei saanut tiedottamisesta yhtään huomautusta Lontoon pörssistä, jossa on listattuna satoja kaivosyhtiöitä. Finanssivalvonnalta yhtiö sai yhden huomautuksen.

Perän mukaan tiedotteita annettiin usein, osin väärien huhujen kumoamiseksi ja heti, kun tuotantopäivitystä oli syytä muuttaa.

Syyttäjän näkemys siitä, että Talvivaarassa yritettiin tuottaa enemmän nikkeliä kuin oli mahdollista, sai Perän tunteet pintaan.

Käännetyn todistustaakan lisäksi minun pitää todistaa, että olen syytön. Pekka Perä

– Väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa, ovat ilmasta heitettyjä ja kehitetty jostakin. Käännetyn todistustaakan lisäksi minun pitää todistaa, että olen syytön.

Perä vakuuttaa, että huhtikuun 2012 joukkovelkakirjalainalla ei ollut mitään tekemistä tuotantoennusteiden kanssa.

Käsittelyn aikataulu uhkaa lipsua

Puolustus kuuli Perää seikkaperäisesti koko päivän ajan aina Perän koulutuksesta ja työhistoriasta lähtien. Talvivaaran Kaivosyhtiön toimintaa käytiin läpi perustamisesta yrityssaneeraukseen asti.

– On yllättävää, että prosessisuunnitelma alkaa ensimmäisen kuultavan kohdalla luistamaan. Olette ollut hyväksymässä tämän prosessisuunnitelman, ojensi oikeuden puheenjohtaja hovioikeudenneuvos Tapio Vanamo Perän avustajia

– Yksinkertaiset kysymykset ilman pitkiä johdantoja auttavat asiaa.

On yllättävää, että prossessisuunnitelma alkaa ensimmäisen kuultavan kohdalla luistamaan. Hovioikeudenneuvos Tapio Vanamo

Puheenjohtaja tarjosi syyttäjille mahdollisuutta jatkaa istuntopäivää tavallista pidempään. Kihlakunnansyyttäjä Hannu Joona kuitenkin totesi, että päivän aikana on tullut paljon uutta materiaalia, johon syyttäjät haluavat perehtyä ensin.

Syyttäjät aloittavat Perän kuulemisen keskiviikkona. Joona kysyi mahdollisuudesta ottaa varapäivä käyttöön esimerkiksi 5. joulukuuta.

– Olen silloin Zimbabwessa, eikä tämä ole vitsi, ilmoitti Perä omasta aikataulustaan.

Hovioikeudessa on juttua varten varattu istuntopäiviä joulunaluspäiviin asti.

Syyttäjä vaatii Perälle yhä vankeutta

Syyttäjä vaatii Perälle kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. Vaatimus on sama kuin käräjäoikeudessa aiemmin.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kesällä 2017 suurimman osan Perän epäiltyjä tiedottamisrikoksia koskevista syytteistä ja tuomitsi hänet kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus katsoi, että Talvivaaran antamissa pörssitiedotteissa vuosina 2012 ja 2013 markkinoille annettiin nikkelin tuotantoennusteissa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Olen silloin Zimbabwessa, eikä tämä ole vitsi. Pekka Perä

Pekka Perää vastaan on nostettu syyte myös sisäpiiritiedon väärinkäytöstä Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuskäsittely alkaa ensi syksynä sen jälkeen, kun hovioikeus on ensin antanut ratkaisunsa nyt käsiteltävinä olevista tiedottamisrikoksista.

Rovaniemen hovioikeus on tuominnut Perän aiemmin törkeästä ympäristön turmelemisesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus myönsi marraskuun alussa rajoitetun valitusluvan Perälle ja yhtiön entiselle tuotantojohtajalle.

Lue myös:

Korkein oikeus myönsi valitusluvan Perälle ja Lammassaarelle – Talvivaaran ympäristörikoksia puntaroidaan vielä korkeimmassa oikeudessa

Hovioikeus aloitti Talvivaaran tiedottamisen setvimisen – Syyttäjän mukaan sijoittajille rakennettiin tarinaa harhaanjohtavalla tiedolla

Pekka Perän puolustus Talvivaara-käräjillä: Epäonnistuminen ennustamisessa ei voi olla rikos

Pekka Perälle kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta tiedottamisrikoksista – ei halua kommentoida tuomiota

Syyttäjä vaatii Pekka Perälle vankeutta Talvivaaran epäillyissä tiedottamisrikoksissa

Rovaniemen hovioikeus tuomitsi Pekka Perän Talvivaara-jutussa törkeästä ympäristön turmelemisesta

Taksit ovat toden teolla siirtyneet markkinatalouteen. Haja-asutusalueilla taksien määrä hiipuu hiljalleen, mutta kaupungeissa kasvu on rajua. Kun koko maassa taksiliikennelupia oli ennen uudistusta noin 9 500, nyt määrä on noussut noin 12 000:een.

Kanta-Hämeessä, noin 8 000 asukkaan Lopella kehitys näkyy selvästi. Lopen Taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Sami Uotila on myynyt taksiautonsa ja siirtänyt taksikyltit varastoon.

– Tällä ei ole enää oikein edellytyksiä tämän uuden taksiuudistuksen myötä. Niin minä kuin moni muukin täältä lopetti, toiminta meni kannattamattomaksi.

Taksiluvan voi saada nykyään helposti, jos mieli muuttuukin, mutta Uotila ei näe enää paluuta taksin rattiin.

– Kyllä se koville ottaa, kun on ajanut 24 vuotta ja suvussa on ollut auto yli 70 vuotta ja nyt se loppuu. On siinä vähän tunteetkin pelissä.

Uotilan mielestä taksiuudistuksessa ei otettu yksittäisiä pienyrittäjiä huomioon. Kela oli monelle suurin työllistäjä.

– Tekninen puoli meni sellaiseksi että ajoja ei riitä kaikille. Niin Lopella kuin monessa muussakin paikassa pienyrittäjät pikku hiljaa häviävät täältä ja suuremmat tulevat, Uotila arvioi.

Taksien määrä kasvanut rajusti kaupungeissa

Taksiliikenneluvat myöntää nykyään Trafi. Pelkästään pääkaupunkiseudulla lupien määrä on kasvanut kesäkuun viimeisen päivän tilanteeseen verrattuna jälkeen lähes 1 300:lla. Johtavan asiantuntijan Pasi Hautalahden kokoamasta tilastosta selviää, että lupia on myönnetty rutkasti juuri kaupunkeihin.

– Ja Pohjois-Suomeen myös, siellä aika monet matkailuyritykset ovat hakeneet taksiliikennelupia. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat prosentuaalisesti suurin lisäyksen kohde. Tämä menee markkinatalouden lakien mukaan: missä asiakkaita eniten on, sinne yrityksiäkin syntyy.

Tilaston paikkakunnat eivät ole taksin asemapaikkoja. Tilastossa on yksityisen hakijan väestörekisteriin merkitty kotikunta tai yrityksen rekisteröintikunta. Esimerkiksi Helsinkiin rekisteröitynyt yritys ei siis välttämättä liikennöi vain Helsingissä, koska taksilupa on nykyään valtakunnallinen. Aiemmin taksit olivat sidottuja asemapaikkaansa.

Kunnat, joissa taksilupien kappalemäärä on kasvanut eniten 1.7.2018 taksiuudistuksen jälkeen (lähde: Trafi)

Maaseudulla määrät laskevat

Kesäkuun lopulta asti liikennöitsijöiden lopettamisilmoituksia on tullut Trafille tasaiseen tahtiin, ja niistä aika moni osuu pienemmille paikkakunnille. Taksilupien määrä on vähentynyt Trafin tilastotietojen mukaan 15 kunnassa: Isokyrö, Juuka, Kuortane, Lapinjärvi, Loppi, Luumäki, Oripää, Orivesi, Outokumpu, Pyhtää, Pyhäjärvi, Sysmä, Taipalsaari, Teuva ja Virolahti.

Useimmissa kunnissa muutos on tässä vaiheessa vielä melko pieni: kolmessa kunnassa lupien määrä on vähentynyt kolmella ja muissa tätä vähemmän.

Heinä-lokakuun välisenä aikana taksiliikennelupia on peruutettu yhteensä 162, mutta todellinen lopettaneiden määrä on suurempi, arviolta noin 360. Lopettamisten osalta tilastotiedot ovat jälkijunassa, kertoo johtava asiantuntija Pasi Hautalahti Trafista.

– Kun autoilija lopettaa, hän ilmoittaa käytännössä kaupparekisteriin ja verohallinnolle tiedon asiasta. Harva muistaa ilmoittaa Trafiin. Autoilijan pitäisi myös muistaa ilmoittaa meille tieto siitä, jotta poistamme liikenneluvan rekisteristä. Toivoisinkin, että näitä tietoja toimitettaisiin meille.

Hautalahti on selvittänyt toimialan tilannetta yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Yli 200 yrityksen elinkeinotoiminta oli kaupparekisterissä merkitty lakanneeksi. Suuri osa oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Trafi ei voi peruuttaa lupaa ilman luvanhaltijan pyyntöä.

– Marraskuun aikana lähden pyytämään näitä lopettamisilmoituksia, että saataisiin rekisteri ajan tasalle loppuvuoden aikana.

Päivi Mustonen ajoi Lopella taksia 16 vuotta, joista 12 vuotta yrittäjänä. Hän toimii Lopen Taksiautoilijat ry:n sihteerinä, ainakin vielä hetken.

– Kuusi tai seitsemän on lopettanut, kolme tai neljä autoilijaa on enää jäljellä. Tarkoitus on lähiaikoina pitää kokous ja lopettaa yhdistys, joka on toiminut Lopella 54 vuotta. Ei tässä tulevaisuutta ole, jos siihen jää kaksi ihmistä.

Sami Uotila katsoo, että taksien väheneminen haittaa maaseudun asukkaiden elämää.

– Olen kuullut monilta asiakkailta, että autoa ei enää saa, asioita on jäänyt hoitamatta, pankkireissut ja kaupat. Asiakkaiden kannalta tämä on ikävää, heidän takiaan tässä on ajettu nämä vuodet.

Ulkomaiset välittäjät tulevat Suomeen

Venäläinen hakukoneyhtiö Yandex on tuorein tulokas Suomen taksivälitysmarkkinoille. Yhtiön taksisovelluksella saa kyytejä toistaiseksi vain Helsingissä. Muita Suomessa toimivia, mutta ulkomailla kotipaikkaansa pitäviä välityspalveluja ovat Uber ja virolainen Taxify. Välityspalvelun toimittajan ei tarvitse rekisteröityä mihinkään kuntaan. Pasi Hautalahti Trafista ei näe, että ulkomaiset toimijat kiinnostuisivat isommin haja-asutusalueista.

– Saa nähdä, missä vaiheessa tulee markkinan kyllästymistilanne eteen, että alkaa olla enemmän palveluja tarjolla kuin kysyntää. Suomihan ei ole asiakaspotentiaaliltaan mikään mahdottoman iso. Kolme toimijaa ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja muu Suomi on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Pitääkö pelätä alan kartellisoitumista muutamalle isolle toimijalle, jos pienet yksityiset yrittäjät hinnoitellaan ulos markkinoilta? Hautalahden mukaan tätä on vielä vaikea arvioida.

– Semmoinen paha optiohan siinä on, että näin voi olla. Alalle tulevat käyttävät paljon rahaa markkinointiin ja hieman poljetaan hintoja alkuun ja kun pienemmät toimijat on hinnoiteltu pois alalta, tulevatkin toiset säännöt.

Hautalahden mukaan suomalaisen taksijärjestelmän vahvuus on kuitenkin ollut aina siinä, että yrittäjiä on paljon. Ennen lakiuudistusta itsenäisiä taksiyrittäjiä oli 7 300, nyt määrä on jo yli 10 000. Määrä tuskin putoaa ihan äkkiä. Hautalahti arvioi, että viiden vuoden päästä yrityksiä voisi olla noin 9 000–9 500.

– Verkosto on laaja. Se ei ole ihan helppo kartellisoida noin vaan. Markkinat määräävät hintatason ja autoilija laskee viivan alle jäävän summan. Jos toteaa ettei kilpailuun pysty, niin ei siinä vaihtoehtoja juuri ole. En olisi vielä ihan toivoton tässä asiassa kuitenkaan.

Maksuhäiriöisten määrä nousi lokakuussa uuteen ennätykseen eli 381 700 henkilöön. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä moni kamppailee oman taloutensa kanssa myös ilman luottotietojen menettämistä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa luottojen, lainojen ja esimerkiksi puhelinliittymän hankkimista.

Pikavippien aiheuttamat ongelmat näkyvät tilastoissa, mutta ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Taustalla on usein jokin suurempi juurisyy, kuten peliongelma. Velkaantumiskierteen aiheuttaa monesti myös jokin äkillinen elämässä tapahtunut muutos, kuten avioero, työttömyys tai sairaus.

Suomessa veloista on kuitenkin mahdollista selvitä nopeastikin.

Kokosimme vinkit kolmee erilaiseen tilanteeseen, jossa oma talouden hallinta on karannut käsistä. Asiantuntijoina ovat takuusäätiön lakimies ja sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sekä kuluttajaliiton ekonomisti Paula Pessi.

1. Kun rahat loppuvat joka kuukausi reilusti ennen tilipäivää.

Tämä on hyvä hetki ottaa ohjakset omiin käsiin. Rahaongelmia ei kannata hävetä, eikä niiden kanssa kannata jäädä yksin. Mitä nopeammin reagoit, sitä pienempänä ongelma voi pysyä, ja sitä helpompi se on ratkaista.

Ota taloudestasi koppi! Seuraa pari kuukautta, mihin rahasi menevät, mikä on välttämätöntä ja mistä voisit nipistää. Apuvälineitä kulujen seuraamiseen löytyy netistä. Myös tiliotetta voi seurata, jos maksat kaiken kortilla.

• Jos tulosi vaihtelevat, siirrä toiselle tilille säästöön niinä kuukausina, kun tienaat enemmän. Näin sinulle kertyy puskuria.
• Jos eräpäivänä tilillä ei ole rahaa laskun maksamiseen, ole aktiivinen. Soita velkojalle ja sovi eräpäivän siirrosta. Muista varmistaa, että sinulla on rahat laskunmaksuun uutena eräpäivänä. Jos joudut pilkkomaan maksamiseen eriin, älä tee epärealistista maksusuunnitelmaa.
• Jos tiliotteilla on paljon pelaamista, mieti, tarvitsetko tukea pelaamisen lopettamiseen vai riittääkö, että kiinnität asiaan huomiota. Esimerkiksi Peluuri.fi voi auttaa.

2. Kun velkoja alkaa olla niin monta, että rahat eivät riitä kuukausieriin.

Velkaantuminen moneen eri paikkaan on iso riskitekijä oman talouden kannalta. Kun suuren asuntolainan päälle otetaan vielä autolaina, muita kulutusluottoja eri tarpeisiin ja vaikkapa monta määräaikaiseen sopimukseen perustuvaa palvelusopimusta, alkaa maksuvara olla äärimmilleen viritetty.

• Älä ota uutta velkaa vanhojen maksamiseen.
• Listaa kaikki velat, myös luottokorttilaskut, osamaksut ja maksamattomat laskut. Mieti, pystytkö maksamaan laskut ja kuukausierät, jos saat sovittua niihin uusia eräpäiviä ja pienempiä maksuja.
• Tee itsellesi budjetti. Elleivät tulot riitä menoihin ja velanmaksuun, priorisoi asumismenot, työmatkakulut, lääkkeet ja kohtuudella ruokamenot.

3. Kun ensimmäinen maksuhäiriömerkintä vie luottotiedot.

Maksuhäiriömerkintä sulkee velkahanat. Tämä voi olla myös helpotus. Tässä tilanteessa kannattaa välttää paniikkiratkaisuja ja pyrkiä sen sijaan kokonaisratkaisuun.

• Suunnittele ammattilaisen kanssa selviytymispolku. Muista, ettei pikaratkaisuja välttämättä ole tarjolla. Kestävän ja kohtuullisen ratkaisun saaminen voi viedä aikaa ja vaatia rutkasti omaa tahtoa.
• Osa kunnista tarjoaa lähes korotonta sosiaalista luottoa pienituloisille pienten velkamäärien järjestelyyn. Takuusäätiön takauksella voidaan järjestellä velat nippuun, jolloin maksettavaksesi jää kohtuuhintainen pankkilaina. Molempien lainojen saaminen edellyttää kykyä maksaa ne takaisin.
• Jos ylivelkatilanne pitkittyy eikä siitä selviydy aiemmin mainituilla keinoilla, käräjäoikeudesta voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä. Sen edellytyksistä säädetään lailla. Velkajärjestelyn hakemisessa avustaa talous- ja velkaneuvonta.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ministeri Toivo T. Pohjala on kuollut.

Pohjala kuoli maanantaina 87-vuotiaana Harjavallassa Satakunnassa sairauden murtamana, kerrotaan hänen lähipiiristään STT:lle.

Pohjala toimi kansanedustajana Turun pohjoisesta vaalipiiristä eli nykyisestä Satakunnan vaalipiiristä vuosina 1975–1987. Hän oli maa- ja metsätalousministerinä Harri Holkerin sinipunahallituksessa 1987–1991. Pohjala toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1978 ja 1982.

MTK:n vt. puheenjohtajana Pohjala oli 1993–1994. Ministerin arvonimen hän sai vuonna 2001.

Pohjala oli syntynyt heinäkuussa 1931 Harjavallassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1950 ja valmistui agronomiksi 1956. Hän toimi pitkään Harjavallan kunnallispolitiikassa ja lisäksi monissa muissa luottamustehtävissä.

Venäjä haluaa siirtää pakoteriskiään öljynsä ostajille. Öljyä ei tipu, jos maksut jäävät tulematta - vaikka syynä olisikin presidentti Donald Trumpin asettamat maksuliikennepakotteet.

Öljykauppaa on tehty "iät ja ajat" dollareilla, mutta ensi vuonna Venäjä alkaa vaatia maksuja euroina.

Jo nyt suurimmat venäläiset energiajätit uhkaavat länsimaisia ostajia sakkomaksuilla, jos he eivät pysty maksamaan öljylaskuansa Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden takia.

Yhdysvallat ei ole päättänyt uusista pakotteista, mutta niiden odotetaan iskevän vielä tämän vuoden aikana ja rajoittavan Venäjän maksuliikennettä.

Kaikki suuret eivät taipuneet ainakaan vielä

Uutistoimisto Reutersin mukaan useat läntiset ostajat ovat jo tehneet kompromisseja venäläisyhtiöiden kanssa, mutta osalla neuvottelut vielä jatkuvat.

Nesteen jalostamoliiketoiminnan operatiivinen johtaja Sami Oja kertoo, että nyt Neste maksaa lähes pelkästään dollareina kaiken ostamansa venäläisen raakaöljyn tulipa se sitten suoraan tai välittäjien kautta.

– Euroihin siirtyminen ei tuottaisi ongelmia, mutta pientä hallittavissa olevaa muutosta kyllä, hän määrittelee.

Nesteen tuotteet myydään eteenpäin lähinnä euroina, joten parhaassa tapauksessa uusi käytäntö voisi yksinkertaistaa valuuttahallintaa: euromääräisellä tulolla voitaisiin maksaa euromääräisiä kuluja.

Venäjä pakkoraossa?

Jos odotukset toteutuvat Yhdysvallat kiristää Venäjän maksuliikennettä jo lähiviikkoina.

Sen voisi ajatella haittaavaan maan mahdollisuutta saada hyvää hintaa öljystä ja kaasusta. Ne ovat maan talouden perusta ja kaksi kolmasosaa sen kaikesta viennistä.

Nesteen venäjäasiantuntija, kehityspäällikkö Veli Matti Latola ei katso kuitenkaan tilanteen ahdistaneen Venäjää pakkorakoon. Myös ostajien on päästävä sopimukseen kaupan ehdoista - hinnat tuskin romahtavat.

– Joustavin ostaja saattaa voittaa sopimuksen. Ehkä hinnassa se saattaa vaikuttaa niihin viimeisiin sentteihin. Se on yksi elementti neuvottelupöydässä

Venäjällä on haluttu heikentää dollarin vankkaa asemaa jo vuosikausia.

– Venäläisiä toimijoita on kannustettu vähentämään dollarin käyttöä, mutta nyt pakotteiden aikaan siitä on tullut kuuma kysymys, Latola kertoo.

Venäjällä on rohkaistu yrityksiä käyttämään kansainvälisessä kaupassa myös ruplia.

– Totta kai he haluavat kasvattaa ruplan merkitystä, mutta en usko että kansainvälisessä öljykaupassa siihen päästään pitkään aikaan, Latola muotoilee.

Ruplan epävakaa arvo lisää kaupankäynnin riskejä.

Pakotteet purevat sittenkin

Venäjä aikoo siis siirtää maksuliikenneriskiä öljyn ostajille. Reutersin mukaan monet suuret läntiset öljynostajat ovat jo sopineet siirtyvänsä laskutuksessa euroihin Venäjän vaatimusten mukaisesti.

Venäjä voi lieventää pakotteiden vaikutusta, mutta täydellistä vastustuskykyä niitä vastaan sillä ei ole.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan ruplan arvo kulkee käsi kädessä öljyn hinnan kanssa.

Tänä vuonna tuo yhteys on katkennut huhti- ja elokuussa eli juuri niinä hetkinä, jolloin Yhdysvaltojen pakotteet ovat nousseet esille.

– Siihen ei ole oikein mitään muuta selitystä kuin, että markkinat ovat reagoineet pakotteisiin ja pakoteuhkiin. Huhtikuun alussa dollari maksoi noin 57 ruplaa ja se putosi noin 63 ruplaan.

Ruplan heikentymien tekee venäläisille ostamisen ulkomailta aiempaa kalliimmaksi.

Mutta mikä vaikutus euron arvoon olisi jos merkittävä raaka-aine siirtyisi laskutuksessaan käyttämään euroja?

– Tuskin kovin suuri. Ei se ainakaan sen arvoa laskisi, Solanko sanoo diplomaattisesti.

Tyrannosaurus rex oli liitukauden lopulla maailman lyömätön hallitsija. Sitä tehokkaampaa saalistajaa ei ollut. Tuorein tutkimus on löytänyt lisäsyyn T. rexin ruumiinrakenteesta.

T. rex kykeni käännähtämään kaksin- tai kolminkertaisella ketteryydellä muihin kahdella jalalla liikkuneisiin lihansyöjädinosauruksiin eli theropodeihin verrattuna, kertovat yhdysvaltalais-kanadalaisen tutkimuksen tekijät.

Laskelmissa selitys löytyi T.rexin ruumiin pituudesta ja reisiluista. T. rexin kuonosta häntään oli vähemmän mittaa kuin muilla theropodeilla. Lisäksi reisiluun yläosa oli suurempi, joten siihen mahtui kiinnittymään isompia lihaksia.

Tutkijat päättelivät, että näiden ominaisuuksien takia pyörähdysliike oli tehokkaampi ja sitä vastustava voima pienempi.

Samat fysiikan lait toimivat myös taitoluistelijoiden pirueteissa, vertaa Wisconsinin La Crossen yliopiston biologian apulaisprofessorin Eric Snively.

Nuori T. rex oli tappavan ketterä

Tutkijat laativat useita malleja, joissa T.rexin koko vaihteli keskenkasvuisesta suureen aikuiseen. Tulos oli aina sama: T.rex päihitti muut kaikissa painoluokissa. Tappiolle jäivät jopa puolet kevyemmät theropodit.

"Painava ja pitkulainen kappale" – tässä tapauksessa aikuinen T. Rex – kuitenkin kääntyy aina sen verran hitaasti, että saaliin kannatti yrittää karkuun, sanoo Snively.

– Kollegani laski, että ihminen ehtisi haukotella ja katsoa kelloaan, ennen kuin aikuinen T. rex pyörähtäisi nappaamaan hänet, Snively suhteuttaa.

Nuorelta T. rexiltä käännös sen sijaan kävi niin nopeasti, ettei pelastumisesta juuri olisi toivoa, Snivel sanoo.

Hän arvelee, että helppouden vuoksi nuoret T. rexit pyydystivät myös sellaista pientä riistaa, johon muut lihansyöjäsaurukset eivät vaivautuneet tuhlaamaan voimiaan.

Tutkimusta ole vielä julkaistu, mutta tekijät kertoivat siitä vastikään paleontologikokouksessa New Mexicossa ja LiveScience-lehden haastattelussa.

Eturaajatkin auttoivat saalistamisessa

Vastikään ilmestyneessä toisessa tutkimuksessa löydettiin käyttötarkoitus T. rexin eturaajoille, jotka ensi näkemältä voivat vaikuttaa surkastuneilta ja hyödyttömiltä.

Tuon tutkimuksen mukaan T. rexin kyynärnivel salli taivuttamisen lisäksi myös huomattavan sivusuuntaisen liikkeen.

Kun otus vielä käänsi kämmenensä rintaa päin, tuloksena olivat napakat pihdit saaliin pitelemiseen.

Kahdeksantoista vuotta naimisissa, kaksi lasta ja omakotitalo. Periaatteessa ihan hyvät keskusteluvälit ja halu saada avioliitto toimimaan. Tässä tilanteessa Matleena ja Tuomo olivat pari vuotta sitten – ja silti he erosivat.

Tässä jutussa he ja lapsettomuudesta kärsinyt Panu kertovat omasta erostaan. Sovinnollinen ero on asiantuntijan mielestä mahdollinen – se vaatii sitoutumista erorauhaan.

Jutun lopusta löytyvällä testillä voit selvittää, mitä tutkimuksissa löytyneitä eroriskejä tai liittoa tukevia seikkoja sinulla on elämässäsi.

Kovimpia paikkoja oli se, kun piti kertoa asia lapsille. Tuomo

Matleenalla ja Tuomolla on erilainen muistikuva päivästä, jolloin lopullinen eropäätös tehtiin. He muistavat eri tavoin sanat, joilla pitkään ilmassa ollut tilanne laukaistiin.

Yhden asian he muistavat kuitenkin samoin: Matleena sanoi asian ääneen ja antoi sormukset takaisin.

– Se oli sekä helpotus että järkytys, Tuomo muistelee.

Eropäätös oli lopulta yhteinen. Matleena pohtii nyt jälkeenpäin, että rakkaus oli hiipunut vuosien varrella. Hän itse huomasi jossain vaiheessa olevansa enemmän oma itsensä muualla kuin kotona.

Tuomonkin mielestä he olivat pitkään eläneet isänä ja äitinä hyvänä tiiminä, mutta parisuhde oli jäänyt taka-alalle. Vaimon ja miehen rooli – siihen liittyvä yhteys ja fyysinenkin läheisyys – olivat kadonneet.

Mikään nopea päähänpisto ero ei ollut, eikä yhteisestä elämästä luovuttu helpolla. Siitä molemmat tuntuvat olevan nyt jopa ylpeitä.

Ensin pari kokeili asumuseroa siten, että kumpikin asui joka toinen viikko lasten kanssa kotona ja joka toinen viikko varta vasten hankitussa vuokra-asunnossa.

Toiveena oli, että erillään oleminen olisi herättänyt kipinän uudelleen. Yhdessä oli sovittu, että halutessaan toista voi pyytää treffeille – treffeillä ei käyty kertaakaan.

Pariterapeutilla käytiin. Sitä molemmat pitävät erosta huolimatta edelleen hyvänä asiana. Asioista tuli puhuttua kunnolla ulkopuolisen tukemana.

Se on molempien mielestä voinut vaikuttaa siihen, että ero on pystytty hoitamaan asiallisesti.

– Kovimpia paikkoja oli se, kun piti kertoa asia lapsille. Se me hoidettiin kyllä mallikkaasti. Taisipa olla, että pelattiin vielä yhdessä illalla lautapeliäkin. Jäin sohvalle yöksi kotiin, enkä lähtenyt vuokra-asunnolle, Tuomo muistelee.

Ero ei ole loppu vaan rauhanneuvottelujen alku

Suomessa solmitaan vuosittain reilut 27 000 avioliittoa. Ensimmäisistä avioliitoista eroon päätyy enemmän kuin joka kolmas.

Usein arvioidaan, että kaikista avio- ja avoliitoista kariutuisi jopa noin puolet, mutta tarkkaa tilastotietoa tästä ei ole. Se kuitenkin tiedetään, että jos takana on aiempia eroja, eroriski myöhemmissäkin liitoissa kasvaa.

Väestöliiton mukaan vuosittain noin 30 000 lasta ja nuorta kokee vanhempiensa eron. Viiden vuoden takaisen Perhebarometrin mukaan yhteisiä lapsia hankkineista eronneista kolmasosalla oli vaikeuksia sopia lasten huollosta entisen puolisonsa kanssa.

Se ajatus pitää unohtaa, että ero olisi suhteen loppu, jos on yhteisiä lapsia. Siitä vasta alkavat rauhanneuvottelut ja sovittelu. Heli Vaaranen

Parisuhteen päättyminen ja ero on aina kriisi. Valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti Heli Vaaranen johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Hänen mielestään sitä ei pidä hyväksyä, että ero väistämättä johtaisi syviin haavoihin ja kärsimykseen jopa vuosiksi.

Erorauha on asia, josta Vaaranen puhuu mielellään. Siihen eron keskellä kamppailevien pitäisi hänen mukaansa pyrkiä. Mahdollisiin eroriitoihin pitäisi suhtautua kuin sotatilanteeseen, joka vaatii rauhanneuvotteluja: yhteisten pelisääntöjen sopimista, diplomatiaakin.

Sopuisa ero vaatii, että molemmat osapuolet haluavat solmia erorauhan. Se taas vaatii myös oman käytöksen miettimistä, halua toimia teoissaan ja valinnoissaan rauhan puolesta omista loukatuista tunteista huolimatta.

Syvät ristiriidat johtuvat usein eroavan parin eritahtisuudesta. Toinen on miettinyt jo tulevat askeleet mielessään ja haluaa irtautua, kun toinen vasta sulattelee asiaa.

Syviksi ristiriidoiksi erilainen tahti leimahtaa tilanteissa, joissa ero seuraa petoksesta. Jos puoliso on esimerkiksi rakastunut toiseen ja on salannut asian eikä ole uskaltanut kertoa siitä. Lähtijä voi myös kokea, että nopea irtautuminen ilman asioiden vatvomista on paras vaihtoehto.

Vaarasen mielestä on ymmärrettävää, että ihminen haluaa kivusta nopeasti eroon samaan tapaan kuin vaikka polttavan kuumasta vedestä. Erossa kipua ei voi kuitenkaan välttää.

Usein on myös lähtijän oma etu, että tämä jaksaa käydä eroa vielä läpi entisen puolisonsa kanssa. Jos eritahtisuutta ei ota huomioon, ristiriidat voivat leimahtaa ja kestää vuosia.

Tämä ajatus saa Vaarasen mukaan tukea tutkimuksista. Esimerkiksi Belgiassa on tutkittu niin sanottuja vaikeita eroja. Ihmiset niissä ovat kokeneet, että ero olisi sujunut paremmin, jos he olisivat saaneet neuvotella ja keskustella enemmän siitä, miksi tämä tapahtuu.

– Se ajatus pitää unohtaa, että ero olisi suhteen loppu, jos on yhteisiä lapsia. Siitä vasta alkavat rauhanneuvottelut ja sovittelu. Itse asiassa yhdessä sovittavia asioita on eron jälkeen paljon enemmän kuin ennen eroa.

Vaikka lapsiperheissä ero vaatii enemmän sopimista ja neuvotteluja kuin lapsettomien parien erotessa, suurta pettymystä on tärkeää käsitellä silloinkin.

Panun vaimo kertoi olevansa ihastunut toiseen

Tahaton lapsettomuus on elämän suuri kriisi, joka koettelee myös parisuhdetta. Näin kävi myös Panulle.

Viisi vuotta sitten 37-vuotias Panu ja hänen silloinen puolisonsa makasivat flunssaisina kotona. Päivä oli kulunut sängyssä makoillen, torkkuen ja jotain lukien.

Kotona yhdessä vietetyn päivän iltana elämä kuitenkin muuttui lopullisesti. Nukkumaan mennessä vaimo sai kakistettua ulos sanat, jotka olivat roikkuneet ilmassa jo jonkin aikaa: hän haluaa eron.

– Kyllä se tuli kuitenkin yllätyksenä. Vaikka molemmilla oli kyllä ollut jo pitkään sitruuna ahterissa, eikä kivaa enää pitkään aikaan, Panu kertoo.

Pari oli yrittänyt lasta pitkään onnistumatta. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei tutkimuksissa löytynyt. He olivat pyrkimässä myös adoptiojonoon, mutta siinä vaiheessa parisuhde oli jo pitkällä alamäessä.

– Eipä ollut esimerkiksi kovinkaan paljon enää seksiä, mikä tietysti on yksi varoitusmerkki.

Entinen puoliso kertoi syyksi ihastumisen toiseen. Panu ei ole varma, oliko se oikea syy, vai vain keino kiertää varsinainen vika eli se, että yhdessäolo ja lapsettomuus ahdistivat.

Hän arvelee, että syitä oli lopulta monia, mutta ne pitkälti juontuivat kipeään lapsettomuuteen – se on tutkimustenkin mukaan eroriskiä lisäävä asia.

– Se on ilmeisesti jonkinlainen vedenjakaja. Toisia se hitsaa yhteen ja toiset sitten lähtevät omille teilleen. Niin mä ainakin itselle uskottelen, että olisimme tänä päivänäkin vielä yhdessä, jos olisimme onnistuneet.

Puhuminen auttoi, korkki pysyi kiinni

Uuteen kotiin muutettuaan Panu päätti laittaa elämän järjestykseen. Hän aloitti nettideittailun ja hankki uuden harrastuksen. Pian eron jälkeen hän solmi myös niin sanotun “laastarisuhteen”, jota nyt katuu.

– Roikuin siinä liian pitkään vain sen takia, että kelpasin jollekulle.

Sen sijaan hyvä päätös oli hakeutua heti ammatti-ihmisen puheille keskustelemaan erosta. Entinen puoliso ei Panun pyynnöstä huolimatta halunnut eroa ulkopuolisen kanssa ruotia.

Miessakkien Erosta elossa -ryhmässä Panu tunsi kuitenkin saavansa tarvitsemaansa tukea.

– Päätin myös, etten ole perinteinen Suomi-mies ja pysyn irti viinasta.

Nyt, viiden vuoden jälkeen, Panu kertoo päässeensä erosta yli ja olevansa tyytyväinen elämäänsä. Ainoa, mitä hän vielä joskus haikailee, ovat suhteet entisen puolison sukuun.

– Eron myötä tosiaan menettää myös puolet sukua. Mutta en oikein näe enää asiallisena olla yhteydessä entisen vaimon sukulaisiin.

Lapset eivät saa kokea syyllisyyttä

Tuomo ja Matleena erosivat pari vuotta sitten, mutta he nukkuvat edelleen samassa sängyssä – tosin eri aikaan.

Heidän kaksi yhteistä teini-ikäistä lastaan asuu talossa, jossa koko perhe aiemmin asui. Vanhemmat asuvat siellä heidän kanssaan vuoroviikoin. Nyt talo on Tuomon omistuksessa.

– Sehän tarkoittaa, että olen vieraana omassa entisessä kodissani. Se ei ole aina helppoa. Me nukutaan samassa sängyssä, pestään samoja saamarin jääkaappeja. Siinä mielessä ollaan vähän jumissa vanhassa, Matleena muotoilee.

Tähän ratkaisuun kuitenkin päädyttiin juuri lasten takia. He kun ovat eroon syyttömiä.

Matleenalla itsellään on tausta eroperheen lapsena. Hän ei halunnut, että lapset joutuvat elämään reppu selässä.

– Minun vanhempani erosivat, kun olin 10-vuotias ja tuolloin valitsin, että muutan äidille. Matkustin joka viikonloppu isän luokse, koska tunsin syyllisyyttä, että olin jättänyt hänet yksin asumaan. En halunnut sitä omille lapsilleni.

Vanhempiensa erosta Matleenalla on kuitenkin muuten sopuisat muistot. Isä ja äiti olivat puheväleissä ja kanssakäyminen luontevaa. Yksi juhannuskin vietettiin yhdessä, vaikka äidillä oli jo uusi puoliso.

Tutkimusten mukaan vanhempien ero voi lisätä omaakin eroriskiä. Toisaalta vanhempien tapa hoitaa ero antaa mallin siihen, miten syviä ristiriitoja käsittelee. Matleena arvelee, että suhtautuminen omaankin eroon kumpuaa osin sieltä.

Jos ei avioliiton aikana pysty puhumaan, kyllä sitä on vaikea siinä erohetkellä sitten lähteä kommunikoimaan. Tuomo

Tuomo uskoo, että hän ja Matleena pystyivät sopimaan erosta, koska puhuivat myös avioliiton aikana.

– Kyllä mulla on sellainen tunne, että suurimman osan parisuhdetta kohtasimme kuitenkin henkisesti. Jossain vaiheessa tuli toki suojakilpiä ja katkeroitumistakin. Mutta jos ei avioliiton aikana pysty puhumaan, kyllä sitä on vaikea siinä erohetkellä sitten lähteä kommunikoimaan.

Tuomo kertoo, että kasvotusten he eivät juuri enää neuvottele: käytännön asioista sovitaan sähköposteilla tai whatsapp-viesteillä. Molemmilla on uudet kumppanit ja näilläkin lapsia.

Nykyinen asumisjärjestely on kuitenkin molempien mielestä toimiva – ainakin toistaiseksi. Täydellinen se ei ole, eikä mahdollinen kaikille eroaville pareille. Se vaatii paitsi taloudellista mahdollisuutta myös pitkää pinnaa – niin heiltä itseltään kuin kuin nykyisiltä siipoiltakin.

– Voin hyvin kuvitella, kun joku lukee tästä meidän järjestelystä, että ensimmäisenä ajattelee, ettei tuollainen onnistu, Matleena sanoo.

Eronneiden neuvot eroaville

Väestöliiton Parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen sanoo, että liian moni pelkää hakea erotessaan ulkopuolista apua, vaikka siitä usein olisi hyötyä.

– Pelätään leimautumista ja syyllistämistä, vaikka sitä ei tietenkään ole. Kyse on siitä, että autetaan järjestämään elämä uudelleen hyvin keskeisen, mutta aika tavallisen tragedian jälkeen.

Eroaville pareille annettavaa tukea pitäisi Vaarasen mielestä olla laajemminkin tarjolla, maksuttomasti ja eri puolilla maata – se olisi yhteiskunnallisestikin tärkeää.

– Ero aiheuttaa voimakasta sydänsurua eroavalle parille, mutta se vaikuttaa voimakkaasti myös lapsiin ja lähipiiriin. Se näkyy poissaoloina työstä, sairasteluna, masennuksena ja terveydenhuollon palveluiden käyttämisenä.

Mitä neuvoja eron kokenut haluaisi antaa eroa miettivälle tai sitä juuri nyt kokevalle? Miten erosta on mahdollista selvitä?

Panu ei eronneena sinkkuna ryhdy mielellään neuvomaan muita.

– On siteerattava mummoani, joka neuvoi, että muiden ihmisten naima-asioihin ei pidä puuttuman. Siitä ei seuraa kuin harmeja, Panu nauraa.

Lopulta vinkkejä kuitenkin tulee. Niistä tärkein on sama, mitä hän itsekin noudatti: keskusteluapua kannattaa hakea – myös ammatti-ihmisiltä. Sitä Panu suosittelee erityisesti miehille.

Puhuminen auttaa ja erityisesti ammatti-ihmisen kanssa – kaverit symppaa, ammattilainen auttaa. Panun neuvo

Matleenasta eronnut Tuomo on samaa mieltä. Eron läpikäyminen perusteellisesti voi tuntua kipeältä ja tarpeettomalta, jos ei ole lapsia eikä siksi tarvetta pysyä asiallisissa väleissä. Silloinkin siitä voi olla hänen mielestään hyötyä.

On oma etusi keskustella ero läpi kunnolla – pidemmän päälle se kannattaa, ja osaat ehkä välttää virheitäsi seuraavassa suhteessa. Tuomon neuvo

Matleenan mielestä sopuisan eron kannalta on tärkeää, että pystyy muuttamaan suhtautumisensa entiseen puolisoonsa neutraaliksi: tätä ei voi rakastaa, mutta ei saa myöskään vihata.

Opettele suhtautumaan entiseen puolisoosi kuin kaveriin, jonka kanssa haluat tulla toimeen. Matleenan neuvo

Tapa, jolla entiselle puolisolle puhuu, ei voi enää olla samanlainen kuin naimisissa ollessa. Tämä ei ole enää elämänkumppani, mutta edelleen lapsille tärkeä ihminen ja siten tavallaan aina samassa tiimissä.

Voiko tiede kertoa, eroanko minä tai sinä?

Kävimme läpi avo- ja avioeroista tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ja kokosimme eroriskeistä leikkimielisen testin.

Avio- ja avoeroista keskustellaan myös A-studiossa maanantaina 12.11. TV1:ssä klo 21.

Katso video Areenassa: 63 vuotta ja 93 päivää naimisissa olleet parit kertovat, miten olla yhdessä eroamatta.

Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC

Heli Vaarasen kolumni: Avioero tarvitsee käytössäännöt

Ida Suomalaisen yksinhuoltajaäiti kuoli syöpään tytön ollessa 11-vuotias. Miten näin järkyttävä elämänmuutos vaikuttaa lapseen? THL:n suurtutkimus on selvittänyt asiaa. Katsotaan ensin, mitä tutkimus sai selville ja palataan Idan tarinaan myöhemmin.

Vanhempien koulutus ja tulotaso vaikuttavat yhä siihen, miten lapsi voi menestyä elämässään. Ennustetta synkistää myös se, jos perheessä on mielenterveysongelmia tai se elää toimeentulotuen varassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Nuorisotutkimusseuran rekisteritietojen pohjalta koottuun Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantaraporttiin on kerätty tiedot vajaasta 60 000 suomalaisesta nuoresta. Kaikki tutkittavat ovat syntyneet vuonna 1997, eli he ovat nyt parikymppisiä tai vuoden yli.

Ikäluokan tietoja analysoitiin vuoteen 2015 saakka, jolloin he täyttivät 18 vuotta.

Tutkimusryhmän tavoitteena on ollut tuottaa laaja yleiskatsaus kokonaisen ikäluokan tärkeästä kasvuvaiheesta lapsuudesta täysikäisyyteen 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun Suomessa.

Hyvinvointivaltio Suomi eli silloin talouskasvun ja vakaan kehityksen aikaa. Mikä niissä oloissa ennusti nuorelle silti huonoa tulevaisuutta? Neljä perhettä kuormittavaa tekijää nousi vaaran merkeiksi.

1. Matala koulutus. Molemmat vanhemmat ovat ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.
2. Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti. Jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea vähintään puolet vuodesta vuosina 1997–2015.
3. Psykiatrinen diagnoosi. Vähintään toisella vanhemmalla on todettu psykiatrinen diagnoosi lapsen syntymän ja 18-vuotispäivän välillä.
4. Muutokset perheolosuhteissa. Vanhemmat ovat eronneet avioliitosta tai vähintään toinen lapsen vanhemmista on kuollut aiemmin kuin tämä on täyttänyt 18 vuotta.

Nuoren riski syrjäytyä tai joutua myöhemmin elämässä vaikeuksiin kasvaa huomattavasti, jos useita kuormittavia tekijöitä osuu päällekkäin samaan perheeseen.

Rekisteritiedoista ei näy, miten perheet ovat mahdollisesti särkyneet avoliittojen hajotessa eikä uusperheiden muodostumista. Rekisteritiedot kertovat kuitenkin osan totuudesta.

Vähäosaisuus periytyy – ja niin tekee hyväosaisuuskin

Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset menestyvät yleensä koulussa paremmin ja saavat tukea kotoaan. Pelkän perusasteen suorittaneiden vanhempien lapsille opintie on usein ohdakkeista.

Peruskoulun jälkeen nuorilla on edessä valinta lukion ja ammattiopiston välillä. Tytöt suuntaavat pääasiassa lukioon, mutta poikien valinta on usein myös ammattiopisto. Tässä on eroja perhetaustan, mutta myös maakuntien välillä.

Vauraalla Uudellamaalla myös poikien valinta on usein jatkaa lukiossa, mutta muualla maassa ammattikoulutus on usein pääsuunta. Lapissa ja Kainuussa noin 70 prosenttia pojista suuntaa ammattikouluun.

Sama ero näkyy tyttöjen ja poikien peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvojen erossa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä suuremmaksi ero kasvaa poikien ja tyttöjen välillä. PISA-tutkimuksissa on todettu jo aiemmin, että koulujärjestelmä sopii paremmin tytöille kuin pojille.

Peruskoulun jälkeisessä yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa jäi 762 nuorta ja kokonaan hakematta jätti 1079 nuorta, joista poikia (619) oli enemmän kuin tyttöjä.

Vanhempien koulutustaso vaikutti myös hakuintoon. Yhteishakuun osallistumattomien nuorten vanhemmilla oli usein vain perusasteen koulutus ja perheen hyvinvointia olivat kuormittaneet monet huolenaiheet, kuten mielenterveysongelmat ja toimeentulohuolet.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapset jatkoivat sen sijaan useammin lukiossa ja menestyivät koulussa muutenkin paremmin.

"Olen arvostanut koulutusta ihan pienestä pitäen"

Kalle Kuokkanen ja Tatu Partanen muistelevat omia 9-luokan kavereitaan Espoossa ja Vantaalla. Moni jatkoi lukioon ja ammattiopistoon, mutta osa ei sen jälkeen ole löytänyt opiskelupaikkaa He ovat jääneet vähän roikkumaan elämään ilman työpaikkaakaan.

Kallen vanhemmista isällä on korkeakoulututkinto ja äidillä muu koulutus. Molemmat ovat olleet pitkään työelämässä. Kalle oli lukion jälkeen armeijassa, ja opiskelee nyt toista vuotta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

– Olen arvostanut koulutusta ihan pienestä pitäen, Kalle sanoo.

Tatun vanhemmat ovat eronneet, mutta hänen mukaansa se on nykyään yleistä. Raportin mukaan lähes joka neljännen nuoren vanhemmat olivat eronneet.

Tatun lukio meni kolmessa vuodessa ja sen jälkeen hän aloitti opinnot.

– Omilla kavereilla on mennyt ihan hyvin. Ne, jotka ovat jääneet lukion ja amiksen jälkeen roikkumaan, ovat kertoneet, etteivät saa oikein mistään enää kiinni, Tatu kertoo.

Sairaanhoidon ja lastensuojelun muutokset näkyvät seurannassa

Seurannasta näkyvät myös muutokset, joita terveydenhuolossa ja lainsäädännössä on vuosien saatossa tapahtunut. Yhä useammalle vuonna 1997 syntyneelle on annettu psykiatrinen diagnoosi. Poikien ensimmäiset mielenterveysdiagnoosit ovat yleensä nuorena (3–7-vuotiaina) ja moni niistä on ADHD-diagnooseja.

Tyttöjen ongelmat alkavat murrosiässä. Mielialahäiriöt ovat poikia yleisempiä.

Kaikkiaan psykiatrisen diagnoosin on saanut noin viidennes ikäluokan nuorista.

Yhä useampi lapsi joutuu myös sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen täysi-ikäisyyttä. Osaksi muutos aiempien ikäluokkien ja 1997 syntyneiden välillä johtuu muuttuneista lainsäädännöstä ja huostaanottokäytännöistä.

Perhetaustan merkitys näkyy silti näissäkin tilastoissa. Kuormittavien tekijöiden kasaantuminen näkyy huostaanottojen taustalla.

Pienten lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen taustalla on yleensä vakavia kasvuolosuhteisiin ja perheeseen liittyviä tekijöitä, jotka estävät palaamisen kotiin, todetaan raportissa.

Teini-ikäisinä sijoitettujen syyt ovat erilaisia. He saattavat joutua sijoitukseen ongelmakäyttäytymisen, esimerkiksi päihteiden käytön takia, tai tilanteen arvioinnin vuoksi.

Valtaosalla sijoitetuista lapsista ei ole rikosmerkintöjä, sakkoja tai tuomioita. Sijoitetuilla lapsilla on kuitenkin muuhun ikäluokkaan verrattuna enemmän käräjäoikeuden antamia tuomioita sekä muualta tulleita rangaistusmääräyksiä. Nämä voivat olla myös osasyynä sijoitukseen

Kodin ulkopuolelle sijoitettuna 1997 ikäluokasta oli 5,2 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmasta ikäluokasta luku oli 2,9 prosenttia. Lukuihin ei ole huomioitu alle kolmivuotiaiden sijoituksia, sillä varhaisemman ikäluokan osalta tästä ei ole tilastoja.

Yksinhuoltajaäidin kuolema muutti elämää

Entä miten siis kävi Iidan, jonka elämää kohtalo ravisteli yksitoistavuotiaana?Ida Suomalainen asui Paraisilla vuonna 2009. Hänen yksinhuoltajaäitinsä menehtyi keuhkosyöpään, isästään hänellä ei ole koskaan ollut tietoa.

Ida muutti 15 vuotta vanhemman siskonsa luo, mutta yhteiselo ei sujunut puolentoista vuoden aikana.

Aapelus-pienryhmäkodista tuli Idan osoite seitsemäksi vuodeksi. Hän kiittää sen henkilökuntaa hyvästä kasvuympäristöstä. Vaikka Idan tausta on vaikea, peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8,9.

– Paasikivi-opistosta valmistuin keväällä 2016 media-assistentiksi ja sen jälkeen olen pyrkinyt ammattikorkeakouluun, mutta vielä en ole sinne päässyt.

Nyt hän asuu omassa asunnossaan ja on juuri saanut työpaikan. Mieli halajaa kuitenkin elokuva-alalle.

– Tosi hyvin menee nyt. Käyn töissä ja keväällä pyrin taas kouluun. Asustelen pienessä, söpössä yksiössäni ja nautin elämästäni.

Aapelus-kodissa Ida kertoo tavanneensa monta kaveria, jotka tulivat vielä rankemmista lähtökohdista. Koulu ei heillä ole sujunut, eikä heillä ollut tukiverkostoa samalla tavalla kuin hänellä. Moni heistä ei ole päässyt kiinni elämään.

Rikollisuus väheni, huostaanotot kasvoivat

Osa vuonna 1997 syntyneistä noin 59 000 nuoresta on jo menehtynyt.

Hyvinvointivaltio ei ole valmis

Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantaraportin laatinut tutkijaryhmä ei tyydy pelkkiin tutkimushavaintoihin. Työryhmä antaa joukon suosituksia, jolla syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ennustetta voitaisiin parantaa.

Lapsiperheiden taloudellisiin ja terveydellisiin ongelmiin pitäisi puuttua poliittisilla päätöksillä entistä enemmän. Myös eri palvelujärjestelmien herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta auttaa lapsiperheitä vaikeuksissaan on syytä parantaa.

Ongelmaperheiden lapset menestyvät heikommin koulussa ja heillä on useimmin mielenterveysongelmia. Tämän takia suositellaan kouluterveydenhuollon vahvistavan kykyään vastata lasten mielenterveysongelmiin.

Kodin ulkopuolelle sijoitetaan teini-ikäisiä aiempaa enemmän. Tutkijat haluaisivat selvittää tarkemmin, ovatko teini-ikäisten ongelmiin kohdistuvat ehkäisevät toimet ja palvelut puutteellisia.

Koulutuksen ja hyvinvoinnin maakunnalliset erot ovat isoja. Nuorilla ei ole koko Suomessa tasavertaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia edetä kykyjensä mukaan elämässään. Näitä maakunnallisia eroja tulisi kaventaa.

Tytöt ja pojat ohjautuvat myös palveluihin usein eri syiden takia. Tutkijat kysyvätkin, tunnistavatko palvelujärjestelmät tyttöjen ja poikien eri ongelmat samalla tavalla vai ohjaavatko sukupuolinormit tätä.

Lue myös:

Taustatietoa THL:n syntymäkohorttitutkimuksesta

Onko suomalainen koulu enää tasavertainen kaikille? Tutkijat huolissaan 2030-luvun nuorista

Milloin mennään nukkumaan, milloin syödään – syrjäytyneen nuoren kanssa opetellaan elämisen alkeita, eikä sekään aina riitä pelastamaan

Jon Vuorisalon kolumni: Ilman isää kasvaminen saa pohtimaan, mitä on olla mies

Paleface: "Nuorten kohdalla ei pidä puhua syrjäytymisestä vaan syrjäyttämisestä”

Nuorten syrjäytymistä vastaan taistelevan tuska: "Meiltä puuttuvat konkreettiset teot ja yhteinen näkemys"

THL Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy?

Kutsunnat koko ikäluokalle, oppivelvollisuuden pidennys ja koulutusleikkausten peruminen – näin eduskuntapuolueet ratkaisisivat nuorten syrjäytymistä

Kati Holstikko yritti hakea apua kunnes jätti koulun kesken ja syrjäytyi – Tutkija: "On kansallinen itsepetos olettaa, että päiväkoti ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa"