Jyväskylän Viitaniemen koulun opettajainhuoneessa istuu hivenen hämmentynyt mies. Hän on biologian ja maantiedon opettaja Ilkka Eskola.
– Minä vain menin töihin omana itsenäni. Tällaisia vaatteita käytän aina, hän sanoo.
Sanomalehti Keskisuomalainen kuvitti maanantaisen juttunsa (tilaajille) uudesta opetussuunnitelmasta kuvalla Eskolasta opettamassa mustassa hupparissa ja bändipaidassa.
Eilen Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolakirjoitti lehden pääkirjoitussivulle (tilaajille) opettajien roolista nykyajan koulussa. Kirjoitus alkaa Eskolan pukeutumisen pohdinnalla, joka muodostaa jutusta noin neljänneksen.
"Muutama vuosikymmen sitten musta bändipaita ja huppari olivat koulua vieroksuvan murrosikäisen univormu. Tilanne näytti kääntyneen päinvastaiseksi. Aivan kuin opettajasta olisi tullut vain kaveri", kirjoittaa Mervola.
"Minäkin olisin laittanut bändipaidan, mutta kun ei minulla ole!", kuuluu naisen ääni Viitaniemen koulun opettajainhuoneen kulman takaa.
Opettajainhuoneen pöydän äärestä paidallisia löytyy: Wigwam, The Rolling Stones, Remu and the Hurriganes, Stamina, Red Hot Chili Peppers...
– Opettajat eivät todellakaan yritä olla oppilaiden kavereita. Opettajat ovat omalla persoonallaan töitä tekeviä aikuisia, ja nykyaikana opettajan persoona saa näkyä esimerkiksi pukeutumisessa, sanoo Eskola.
– Minua tämä kirjoitus loukkasi. Se ei ollut millään lailla anonyymi, vaan se osoitti suoraan minuun – olinhan lehtikuvassa nimelläni ja kasvoillani, hän jatkaa.
Ilkka Eskolan tämän päivän työasu on musta huppari ja Pink Floydin t-paita.Antti Seppälä / Yle
Mervolan kirjoitus kosketti kuitenkin jotakin kieliä opettajien sieluissa laajemminkin, sen osoittaa bändipaitakampanjan laaja leviäminen.
– Se varmaan koettiin puuttumisena siihen, miltä opettajat työssään näyttävät, Eskola pohtii.
Mervola ei anna pukeutumisneuvoja
Pekka Mervola kertoo, ettei hänen tarkoituksensa ollut määritellä opettajien pukeutumista mitenkään, vaan kuvata kulttuurin muuttumista.
– Asiani oli otsikonkin mukaisesti se, että kun vastuuta siirretään oppilaille, eikö opettaja saisi olla opettaja. Pukeutuminen on osa kulttuuria, ja se oli esimerkkinä kulttuurin muutoksesta. Ei ollut tarkoitus ketään loukata, Mervola sanoo sanoo.
Mutta kysytäänpä suoraan. Voiko opettaja olla roolissaan uskottava, jos hänellä on verkkarit ja bändihuppari?
– Voi olla. Jokainen käyttäköön sellaista paitaa kuin hyväksi näkee, Mervola sanoo.
Onko Mervolaa siis tulkittu väärin – hänhän kirjoittaa itsekin, että hänen tulkintansa Eskolan pukeutumisesta on "varmasti väärä"?
– No ainakin aika hauskasti tulkittu. Nyt näitä bändipaitoja on paljon, ja se on ihan kiva reaktio ihmisiltä, että kerrotaan mielipide näin. Kun opettaja jotain opettaa, siitä pitää ottaa vaarin, ja otan vaarin tästä reaktiosta, hän sanoo.
"Rock on aikuisten juttu"
Jos nyt niin sattuisikin, että opettaja pyrkisi oppilaiden kaveriksi, se ei bändipaidalla onnistuisi. Lehtikuvassa Ilkka Eskolalla oli päällään Jethro Tullin t-paita.
– Tässä koulussa ehkä kolme oppilasta tietää, mikä on Jethro Tull. Enkä minä tiedä mitä nuorten jutut ovat, eikä tulisi mieleenkään pyrkiä niihin mukaan, sanoo Ilkka Eskola.
Asian on tehnyt selväksi myös Eskolan tytär.
– Pari vuotta sitten ihmettelin hänelle, että miksi lapset eivät enää kuuntele rockia. Hän sanoi, että kuule iskä, rock on aikuisten juttu.
Jyväskylän Schildtin lukion henkilökuntaa bändipaitapotretissa.Jarkko Sairanen.
Tarkasti ja ketterästi kuvaava drone on helpottamassa metsänhoitoa ja inventointia. Se mittaa hetkessä jokaisen puun pituutta ja paksuutta myöten. Tarkkuuden parantumisen lisäksi dronen käytön uskotaan laskevan inventoinnin kustannuksia.
Tänä vuonna Metsä Group tekee pilottiyritysten kanssa drone-metsäsuunnitelmia Suomessa 4 000 hehtaarin alalle. Ensimmäiset valmistuvat joulun tienoilla.
– Drone-inventointi on yleisessä käytössä ehkä jo ensi vuonna, arvioi jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista.
Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen esittelee dronen tekemiä puustomittauksia.Lassi Lähteenäki / Yle
Digitalisoituva metsänhoito on tuomassa metsänomistajalle uuden palvelun, virtuaalisen metsän. Innovaatio näyttää metsän nykytilan sekä visuaalisen näkymän hakkuun jälkeen. Nähtävillä on myös taimikko kasvun jälkeen.
Virtuaalinen metsä myös laskee, kuinka paljon metsän käsittely omistajalleen tuottaa. Juha Jumppasen mukaan tämä on erityisen hyvä palvelu esimerkiksi niille, joille omistusmetsä ei ole tuttu ja sijaitsee kaukana kotoa.
Drone haistaa tuholaiset
Dronea voidaan käyttää myös hyperspektrikuvantamiseen. Tällä menetelmällä voidaan esimerkiksi havaita metsien tuholaisia. VTT:n verkkosivuilla kerrotaan, että hyperspektrikuvaus on äärimmäisen tarkka menetelmä, jolla voidaan havaita ja erotella eri materiaalit niiden kemiallisten ainesosien erilaisten valon heijastusominaisuuksien perusteella.
Suomessa on testattu esimerkiksi kuusenkaarnakuoriaisen esiintyvyyttä havupuissa. Hyperspektritekniikalla voidaan havaita kuusenkaarnakuoriaiset ennen kuin ihmissilmä ne havaitsee. Havupuuhun kiipeävä kuusenkaarnakuoriainen on huomaamaton, mutta se muuttaa puun virtauksia ja juuri sen uusi tekniikka havaitsee.
Kuolleita ja eläviä kaarnakuoriaisia.YLE / Tanja Männistö
Nopeus on valttia, sillä kuusenkaarnakuoriainen tuhoaa tukkipuun varsin nopeasti kuitupuuksi tai polttopuuksi. Kuusenkaarnakuoriainen on Suomessa vielä harvinainen, mutta ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia eläinlajeja ja Suomen metsät voivat muuttua myös kuusenkaarnakuoriaiselle soveltuvammaksi mellastuskentäksi.
Drone palvelee miljardibisnestä
Digitalisaation saapuminen metsään tulee tarpeeseen, sillä inventoitavaa Suomen metsissä riittää. Suomessa on noin 700 000 metsänomistajaa ja yksityismetsien metsäomaisuuden arvo on yli 40 miljardia euroa.
Yksityismetsät tuottavat metsänomistajille 1,7 miljardia euroa vuosittain. Paremmalla metsänhoidolla yksityismetsien liiketulosta voidaan Metsä Groupin jäsenpalvelujohtajan Juha Jumppasen mukaan nostaa jopa 50 prosenttia. Näissä talkoissa drone on hyvä apulainen.
Juttua editoitu kello 16.24: tarkennettu kaarnakuoriainen kuusenkaarnakuoriaiseksi.
Tampereella Tays Hatanpäällä työskennellyt sairaanhoitaja on jäänyt kiinni potilaan pankkikortin ja tunnusluvun varastamisesta.
Asiasta kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Iäkkään potilaan tililtä oli nostettu useaan kertaan rahaa. Tililtä oli kadonnut sairaanhoitopiirin mukaan yhteensä noin 4 000 euroa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on irtisanonut työntekijän perjantaina kuultuaan työntekijää. Työntekijä on tunnustanut varkauden ja väärinkäytön.
Työntekijä jäi kiinni pankkiautomaattien valvontakameroiden avulla. Poliisi tutkii asiaa.
Hyvin harvinainen tapaus
Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön Anna Tammisen mukaan tapahtuma on sairaanhoitopiirissä poikkeuksellinen.
Tapaus on Tammisen mukaan hyvin harvinainen, eikä hänen tietoonsa ole tullut vastaavia tapauksia.
Sairaaloissa on tapahtunut Tammisen mukaan joskus pieniä näpistyksiä, ja tekijä on lähes poikkeuksetta ollut ulkopuolinen henkilö. Yleensä näpistyksissä on ollut kyse esineistä tai käteisestä rahasta.
– Olemme tapahtuneesta erittäin pahoillamme. Työntekijän irtisanominen oli tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu, sanoo Tays Hatanpään toimialuejohtaja Arto Ranta tiedotteessa.
Toimialuejohtaja Arto Ranta kertoo Ylelle, että tutkinta käynnistyi omaisten epäilystä.
– Omaiset alkoivat epäillä, että heidän äidiltään oli nostettu tililtä rahaa ja korttia oli käytetty myös maksuvälineenä.
Oma pomo tunnisti kuvista
Omaiset tekivät rikosilmoituksen poliisille.
– Poliisi alkoi tutkia automaattien valvontakameroita. Sieltä nähtiin henkilö, joka teki noston. Tämän jälkeen henkilön kuva näytettiin hänen omalle esimiehelleen, joka tunnusti kuvien perusteella henkilön, Ranta kertoo.
Rannan mukaan työntekijä oli tullut noin kymmenkunta vuotta sitten Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen.
– Olen hänen kanssaan tänään keskustellut asiasta ja hän on kertonut tilanteen ja kertonut syyn, miksi hän tällaisen teki. Mitään selvää perustelua ei tullut tässä esille.
Onko hän vedonnut rahavaikeuksiin?
– Tällaista ei tullut esille.
Ranta sanoo, että syyt voivat tulla esille mahdollisessa oikeuskäsittelyssä.
Luotolaislapsen sairastuminen tuhkarokkoon Lähi-idän matkalla voi aiheuttaa Pohjanmaalla alueellisen epidemian. Se ei yllätä Pietarsaaren infektiolääkäri Kimmo Kuismaa.
– Tämä on ollut aikapommi, joka tikittää ja on odotettu, että joku päivä se laukeaa. Nyt se on tapahtunut, toivottavasti näin pienimuotoisena.
Aiemmin myös sekä THL että Malmin sairaalan lastenlääkäri ovat arvioineet, että yksikin tautitapaus voi johtaa epidemiaan. Pietarsaaren seudulla on tunnetusti alhainen rokotuskattavuus.
Tuhkarokon osalta se on noin 75 prosenttia, kun hyvän laumasuojan saamiseksi sen pitäisi olla 95–98 prosenttia, sanoo infektiolääkäri Kuisma.
Hän uskoo, että tapauksia tulee ilmi vielä jonkin verran. Isolta epidemialta vältyttäneen, koska tiedetään, mistä tartunta on lähtenyt ja altistuneet on pystytty määrittelemään kattavasti.
Suojautumattomat altistuneet joutuvat nyt odottamaan, ovatko saaneet tartunnan
Tartuntavaarassa ovat sairastuneen lapsen esikouluryhmä, samassa talossa oleva päiväkoti, Kokkolan lasten päivystyksessä samaan aikaan olleet sekä sunnuntaina seurakunnan tilaisuuksiin osallistuneet, joita ei ole suojattu.
Päiväkodin ja esikoulun lapset saivat suojauksena jo torstaina, ja myös Kokkolassa Soiten päivystyksessä olleet on tavoitettu ja toimenpiteisiin ryhdytty. Perjantaina tavoiteltiin kiivaasti Risohällin rukoushuoneella olleita, sillä kello käy rokotteen ja vasta-aineen tehon suhteen.
Infektiolääkäri Kimmo Kuisma muistuttaa, että jos on saanut kaksi MPR-rokotetta, vaaraa ei ole. Jos on saanut vasta yhden ja altistunut, tarvitsee toisen. Jos taas on täysin vailla suojaa tuhkarokolta, tarvitsee rokotteen ja vasta-aineen.
Ne, jotka ovat olleet rukoushuoneella ilman rokotesuojaa, elävät Kuisman mukaan nyt "löyhässä hirressä", sillä he eivät tiedä, onko tauti tarttunut vai ei.
– Vaikka joulun aika onkin, kehotan, että he välttäisivät isoja massatilaisuuksia parin viikon ajan, jotta eivät veisi mahdollista tartuntaa eteenpäin.
Ylimääräisiä rokotepisteitä avataan
Kolpissa on avattu ylimääräinen rokotuspiste niille, jotka ovat huolissaan rokotesuojastaan tilanteen takia. Siellä kävi jo torstaina ainakin 50 ihmistä.
Myös Kokkolassa Torkinmäen neuvolassa ja Kruunupyyn vastaanotolla järjestetään ylimääräisiä rokotuksia lauantaina ja alkuviikosta. Ne on tarkoitettu kaikille, jotka ovat huolissaan rokotesuojastaan.
Soiten puhelimet ovat pirisseet tiuhaan sen jälkeen, kun ihmiset ovat kyselleet oman rokotussuojansa perään.
Tuhkarokko otettiin rokoteohjelmaan vuonna 1975. Vuonna 1982 aloitettiin MPR-rokotukset, jotka suojaavat tuhkarokon lisäksi sikotaudilta ja vihurirokolta. Rokotusten avulla kotoperäiset taudit saatiin kitkettyä Suomesta. Vielä 1960-luvulla tuhkarokko oli Suomessa hyvin yleinen ja 1990-luvulle saakka oli laajempia epidemioita.
Kokosimme 10 kysymystä ja vastausta tuhkarokosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Mia Kontion avustuksella.
1. Miten tuhkarokko tarttuu?
Tuhkarokko on paramyksoviruksen aiheuttama ja se tarttuu herkästi kosketuksessa tai pisaratartuntana ilmateitse. Itämisaika tartunnasta ensioireiden alkuun vaihtelee 7-21 vuorokauteen. Yleisin itämisiaka on noin 10 päivää.
2 Mitkä ovat tuhkarokon oireet?
Ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet, kuten yskä. Silmät ovat usein valonarat. Oireet ovat aluksi tyypillisen flunssan kaltaisia, ihottuma nousee 3-5 vuorokauden kuluttua kuumeen alkamisesta.
3. Mitä pitää tehdä jos epäilee sairastuneensa tuhkarokkoon?
Tuhkarokko tarttuu niin helposti, että ensin pitää ottaa yhteyttä puhelimitse terveyskeskukseen. Sieltä ohjataan näytteenottoon paikkaan, jossa ei ole vaaraa tartuttaa muita.
4. Miten tauti todetaan?
Varsinainen virus todetaan nielunäytteestä. Potilaalta otetaan myös verinäyte, josta määritetyistä vasta-aineista voidaan todeta, onko henkilöllä tuhkarokko, mutta myös onko hänellä aiemmin sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa.
5. Kuinka poikkeuksellista on, että asianmukaisesti rokotetut sairastuvat?
Se on harvinaista, mutta ei erityisen poikkeuksellista. Rokotettujen taudinkuva on yleensä helpompi ja tauti lievempi kuin rokottamattomilla, ja vakavia jälkitauteja ei ole raportoitu. Ihmiset, jotka ovat sairastaneet tuhkarokon, eivät yleensä sairastu uudelleen.
6. Euroopassa tuhkarokkoepidemioita on monissa maissa. Uskaltaako maihin matkustaa?
Kyllä uskaltaa, kunhan varmistaa rokotussuojansa. THL suosittelee välttämään matkustamista epidemia-alueelle, mikäli oma rokotussuoja ei ole kunnossa tai lapsi on rokottamaton.
7. Onko ryhmiä, joiden erityisesti kannattaa tarkistaa rokotussuojansa?
Todennäköisemmin ilman tautisuojaa ovat 1960-luvun lopussa ja 70-luvun alussa syntyneet. He eivät välttämättä ole sairastaneet tautia, mutta eivät ole myöskään saaneet rokotetta, joka otettiin rokotusohjelmaan vasta vuonna 1975.
Omat rokotustiedot löytyvät rokotuskortista tai jos sitä ei ole, niitä voi etsiä arkistosta siitä kunnasta, missä on lapsena asunut. Jos ei ole varmuutta rokotussuojasta, rokotteen ottaminen uudelleen ei ole vaarallista.
8. Nyt Pirkanmaalla sairastuneista sanotaan, että heidän sairautensa ei todennäköisesti tartuta – mistä tämä tiedetään?
He olivat saaneet asiaankuuluvat rokotukset. Virusmäärä heillä on hyvin alhainen verrattuna siihen, millainen se olisi rokottamattomilla sairastuneilla. Lisäksi ei ole näyttöä siitä, että rokotetut olisivat tartuttaneet tuhkarokkoa edelleen.
9. Miksi tuhkarokkoa pidetään vaarallisena? Moni keski-ikäinen muistaa sairastaneensa taudin lapsena ilman isoja ongelmia.
Kyllä aikanaan tuhkarokosta aiheutui ongelmia, oli kuolemantapauksia ja vaikeita jälkitauteja. Ne hävisivät, kun rokotukset aloitettiin. Nykyään uutisoidaan yksittäisiä tautitapauksia eri tavalla kuin silloin.
10. Italiassa tuhkarokko on aiheuttanut epidemian – onko Suomessa syytä pelätä epidemiaa?
En uskoisi näin, koska rokotuskattavuus meillä on hyvä ja se antaa laumasuojaa. Tämä nähtiin esimerkiksi vuonna 2011, jolloin viimeksi oli laaja epidemia Euroopassa ja Suomessakin oli 27 tautitapausta. Ne eivät kuitenkaan lähteneet suuremmin leviämään.
Paikallinen epidemia toki voi syntyä, jos sattuu tartuttava henkilö paikalle, jossa on paljon rokottamattomia henkilöitä.
Vielä 1990-luvulla perinteisen television äärellä viihtyivät nuoretkin. Ysärillä 15–24-vuotiaat katsoivat televisiota liki kaksi tuntia päivässä. Nykyisin aika on puolet vähemmän eli enää vajaan tunnin, kertovat Finnpanelin tilastot.
Neljännesvuosisata sitten suomalaisia kiinnostivat ikäryhmästä riippuen muun muassa Tuttu Juttu Show, Hyvät herrat, Ruusun aika, Beverly Hills 90210, Salaiset kansiot, Lista TOP 40, Puhtaat valkoiset lakanat, Blondi tuli taloon, Hynttyyt yhteen, Karpolla on asiaa ja Metsolat. Yhtenäiskulttuurin katsojamagneetteja olivat esimerkiksi missikisat, urheilukisat ja puoli yhdeksän tv-uutiset.
Nykyisin tv-ajasta kisaavat suuri määrä kanavia, Netflix, kännykkä, Youtube ja somekanavat.
Nyt on aika kokeilla, kuinka hyvin 1990-luvun telkkariohjelmat ovat pysyneet muistoissa! Testi on toteutettu yhteistyössä Radio- ja tv-museo Mastolan kanssa.
Sekajäteastiassa Helsingin Kalliossa pomppii kilpaa 17 rottaa.
On pitkäperjantai keväällä 2018. Se on Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelon onnen päivä.
17 rottaa.
– Se oli ensimmäisiä askeleita rottatutkimuksen polulla, Aivelo hymyilee Kallion yössä puoli vuotta myöhemmin.
Hän on mukana Helsingin Kaupunkirottaprojektissa, monitieteisessä tutkimushankkeessa, jonka kunnianhimoinen tavoite on ymmärtää kaupunkirottien elämää ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa.
Sen lisäksi halutaan selvittää, kuinka paljon pääkaupungissa on rottia, mitä uhkia ne aiheuttavat, miten ihmiset suhtautuvat rottiin, mikä käynnistää rotan torjunnan ja miten torjunta toimii.
– Rotantorjunta on suhteellisen suuri bisnes Helsingissä, mutta rottien määrästä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Se vaihtelee eri vuodenaikoina hyvin paljon. Nyt loppusyksystä määrä on kaikkein suurimmillaan, Aivelo kertoo.
Puoli miljoonaa rottaa?
Usein kuultu arvio rottien määrästä Helsingissä on satatuhatta – villeimmissä visioissa puhutaan jopa yli puolesta miljoonasta rotasta. Se on melkein yhtä paljon, kuin kaupungissa on asukkaita.
Kyllä ihmiset myös pitävät rotista, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Hän uskoo, että rottia on ympäri Helsinkiä joka paikassa.Matias Väänänen
– En usko, että rotat juurikaan levittävät tauteja Suomessa nykyään, se on menneen maailman pelkoa. Ihminen saa harvoin tartunnan rotalta, Aivelo vakuuttaa.
Sen sijaan rotat aiheuttavat paljon materiaalivahinkoja: ne syövät rakenteita ja sähköjohtoja ja valtaavat itselleen elintilaa tuhoamalla asioita edestään. Rotta syö itsensä vaikka betonin läpi halutessaan.
– Kun rotta päättää purra tiensä jonkun läpi, se jyystää hampaillaan niin kauan, että pääsee läpi, Aivelo kertoo.
Hän ei usko, että rotista päästään eroon.
– Niitä on kaikkialla. Torjunta ei ole koskaan ole niin kattavaa kuin rottien esiintyminen, enkä myöskään usko, että rotan torjunta on aina parasta tai tehokkainta mahdollista, Aivelo sanoo.
Ongelma on, että torjunta tilataan asunto-osakeyhtiöittäin. Yhdessä torjutaan, toisessa ei. Yksi ilmoittaa rottahavainnoistaan taloyhtiölle, toinen Helsingin kaupungille, kolmas Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:lle ja niin edelleen.
Helsingin kaupunki kehoittaa ottaman yhteyttä ensisijaisesti tontin omistajaan tai isännöitsijään. Jos rotan tapaa puistossa tai kadulla siitä voi ilmoittaa “ suoraan kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun”.
Harva haluaa tunnustaa, että omassa taloyhtiössä on rottia – sen pelätään muun muassa laskevan asuntojen arvoa. Kenelläkään ei ole kattavaa tietoa siitä, missä ja miten paljon rottia esiintyy.
Kukaan ei koordinoi rottatilannetta.
Eniten etelä- ja länsirannikolla
Rotanmyrkyt katosivat kauppojen hyllyiltä helmikuussa 2018, koska niiden katsotaan olevan lisääntymiselle vaarallisia ja aiheuttavan ihmisille suun tai ihon kautta myrkytysoireita.
Nyt enää ammattilaiset saavat käyttää myrkkyjä rottien torjuntaan.
Rotan voi houkutella ansaan lihan, kalan tai jopa vanilijan makuisilla syöteillä. Älyansa pysäyttää rotan sydämen kahdella minuutin mittaisella sähköiskulla, kehityspäällikkö Jammu Rantanen (vas.) ja tuholaistorjuntateknikko Paavo Junttila kertovat.Matias Väänänen
– Viime vuosina on kehitetty paljon korvaavia menetelmiä myrkyille ja alettu miettiä enemmän myös ennaltaehkäisyä, sanoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen Suomen Anticimex Oy:stä ja napauttaa tietokoneen päälle.
Perinteisten loukkujen ja myrkkyansojen lisäksi käytössä on muun muassa viemäri-ansoja, jotka havaitsevat rotan lämpövaihtelun ja liikkeen perusteella. Kun rotta saapuu kohdalle, ansan lattakärkiset piikit murskaavat sen kuoliaaksi 140 kilometrin tuntivauhdin nopeudella.
Smart-boxit eli älylaatikot taas antavat rotalle kaksi minuutin mittaista sähköiskua, jotka pysäyttävät sydämen.
Anticimex Oy on asentanut useita tuhansia älypyydyksiä ympäri maan. Jokaisesta saaliista tulee tieto päämajaan sähköpostilla tai tekstiviestillä.
Kehityspäällikkö Jammu Rantanen näkee saalistettujen rottien ja muiden jyrsijöiden määrän tietokoneeltaan reaaliajassa.Matias Väänänen
– Koko Suomessa on saatu viimeisen seitsemän päivän aikana 5500 rottaa tai jyrsijää. Tilastojen mukaan jyrsijämäärät osuvat tällä hetkellä eniten etelä- ja länsirannikolle, Jammu Rantanen näyttää tietokoneen ruudulta.
– Olen saanut 600-grammaisen rotan näillä smart-laitteilla. Se oli noin 30 senttiä pitkä, hän havainnollistaa käsillään.
WC:ssä ja olohuoneessa
Rantanen on tavannut rottia vaikka missä: suihkun lattiakaivon alla nukkumassa, tiskialtaan alla koiranruokaa syömässä ja olohuoneen pöydällä sipsejä mutustelemassa.
Myös niitä, jotka tulevat asuntoihin viemäristä wc-pytyn kautta. Nekään eivät ole kaupunkilegendaa.
– Ei ole vielä tullut vastaan sellaista paikkaa, missä rottaa ei voisi tavata, hän hymähtää.
Rotat viihtyvät myös auton konehuoneessa, jonne ne pääsevät helposti alakautta. Logistiikkayrityksissä rotat aiheuttavat ongelmia pesimällä muun muassa trukkeihin ja lattianpesukoneisiin. Rotta syö itsensä läpi melkein mistä vaan, jopa betonista.
Ei ole vielä tullut vastaan sellaista paikkaa, missä rottaa ei voisi tavata, sanoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen.Matias Väänänen
Kun Jammu Rantanen kuusi vuotta sitten aloitti Suomen Anticimex Oy:llä siellä työskenteli kymmenen huoltoteknikkoa. Nyt heitä on 36. Asiakaskäyntien määrä on tuplaantunut.
– Vuonna 2013 koko Suomessa tehtiin noin 2200 käyntiä kuukaudessa. Tänä vuonna käyntejä on noin 4700 samassa ajassa, Rantanen kertoo.
Rottasotaa ei voiteta
Sesongin huippu on nyt.
– Kun yöt kylmenevät, rotat hakeutuvat lämpöön.
Jammu Rantasen mielestä rottasotaa ei tulla voittamaan koskaan.
– Ei näin hajautetulla toiminnalla. Toimijoita on monta, ja tilaajapuolellakin on hajontaa, hän perustelee.
– Olisihan se etu, jos saisi alueellisesti tehtyä enemmän. Torjunta helpottuisi, jos samalta alueelta saisi monta taloyhtiötä mukaan.
Rotilla on eri rooleja. Rottayhdyskunnassa on mm. maistaja, joka maistaa etukäteen ruoat. Muut rotat tarkkailevat maistajaa vuorokauden, ennen kuin uskaltavat apajille, tietää tuholaistorjuntateknikko Paavo Junttila.Matias Väänänen
Oma haasteensa on rotta itse:
– Rotta on älykäs ja olosuhteet aina erilaiset: minkälainen viemäriverkko, kulkumaasto, maanrakenne? Onko kaatopaikkoja, rakennetaanko lähellä, mistä saa ravintoa ja vettä jne. Se tekee torjunnasta haastavaa ja vaatii laajoja päätelmiä, että torjunta saataisiin tehtyä nopeasti ja tehokkaasti, Rantanen kertoo.
Kaupunkirottaprojekti kartoittaa
Tutkimustohtori Tuomas Aiveloa rotan älykkyys enemminkin kiehtoo.
Kun hän puoli vuotta sitten sulki sekajäteastian kannen Kalliossa hän mietti hetken, miten voisi vapauttaa 17 rottaa umpinaisen astian pohjalta. Puoli tuntia pähkäiltyään hän kurkisti astiaan uudestaan: rotat olivat poissa.
– Rotat ovat taitavia oppimaan, etenkin sosiaalisesti. Jos yksi tekee jotakin fiksua niin muut matkivat helposti. Ehkä se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Kallion rotat päätyivät sekajäteastiaan – mutta ne tiesivät, miten sieltä pääsee pois, Aivelo päättelee lähes ylpeänä rotistaan.
Hän on ylpeä myös Helsingin Kaupunkirottaprojektista: mukana on toista tuhatta yläkoululaista ja lukiolaista, jotka laittavat biologian tunneilla niin sanottuja jälkilevyjä ympäri kaupunkia. Levyt ovat 20x20-senttisiä muovipaloja, joiden päälle maalataan nokikerros. Kun rotta vipeltää levyn yli, sen jäljet jäävät levyyn.
Jälkilevyjä pidetään maastossa neljä päivää. Oppilaat kuvaavat ne ja lähettävät kuvat Kaupunkirottaprojektin tietokantaan, josta jälkien määrä lasketaan.
Todellisuus on se, että vaikka rottia ei enää tule loukkuihin, jälkiä tulee silti jälkilevyihin. Se tarkoittaa, ettei rottaa voida koskaan torjua pois, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo.Matias Väänänen
Mutta miten – sama rottahan voi juosta jälkilevyn yli moneen kertaan?
– Tilastollisesti jälkien määrä korreloi hyvin rottien määrän kanssa, Aivelo sanoo.
– Yhdestä levystä emme voi sanoa juuri mitään, mutta kun levyjä on samalta alueelta kymmeniä, pääsemme jo luotettavammin arvioimaan rottien määrää.
Työ on vasta alussa: parissa kuukaudessa tietokantaan on kertynyt viitisensataa kuvaa.
– Toivon, että vuoden loppuun mennessä on tuhat ja sitten, kun tietoa on riittävästi, muutama tuhat kuvaa levyistä, Aivelo sanoo.
Ilmastonmuutos kasvattaa kantaa
Sekä Tuomas Aivelo että Jammu Rantanen tietävät, että rotat eivät lopu. Yksi rotta voi saada jopa 70 poikasta vuodessa ja leudot talvet mahdollistavat lisääntymisen vuoden ympäri.
– Ilmastonmuutos pelaa meidän pussiimme, Rantanen naurahtaa.
Molemmat miehet muistuttavat, että kukin voi torjua tai vähentää rottia omalla käytöksellään.
– Jos pystytään estämään, ettei viemärijärjestelmään pääse biojätettä, että rotat eivät pääse jätekatoksiin tai linnunruokintapaikoille, Aivelo sanoo.
Rottia on tutkittu perusteellisesti laboratorioissa, mutta niiden elämästä kaupungeissa tiedetään hyvin vähän, Tuomas Aivelo muistuttaa.Matias Väänänen
Rantasen lista on pidempi: kotioloissa kannattaa pitää maa puhtaana ja huolehtia siitä, ettei rotalle jää ruokaa. Omenat ja ruusunmarjat pitää poimia pois maasta ja komposti peittää.
– Optio olisi viilennetty jätehuone, mutta sehän on kustannuskysymys, Rantanen sanoo.
Aivelo pitää rottia tärkeänä osana kaupungin ekosysteemiä: kaupungissa eläville ketuille, haukoille ja pöllöille ne ovat keskeinen osa ravintoa.
– Ihmisillä on monia mielipiteitä rotista: niitä torjutaan, mutta toisaalta ei ole kiva tappaa eläintä. Toisaalta rotat tekevät tuhoja. Rotta on ristiriitainen eläin, hän pohtii.
Perjantai: Onko eläimellä itseisarvoa? Vieraina vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola. Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti. Yle TV1 perjantaina 30.11. klo 21.05 alkaen ja tallenne lähetyksen jälkeenYle Areenassa.
Espoon käräjäoikeus on tuominnut kolme miestä vuosiksi vankilaan elokuussa Espoossa tapahtuneesta joukkoraiskauksesta. Miehet veivät naisen baari-illan jälkeen jatkoille ja raiskasivat väkivaltaisesti. Nainen oli päihtymyksen takia avuttomassa tilassa.
Espoon käräjäoikeus katsoi, että raiskaus oli törkeä. Raiskauksia oli samanaikaisesti tekemässä jopa kolme henkilöä ja asianomistaja oli avuttomassa tilassa.
Oikeuden mukaan miehet siirtelivät naista eri asentoihin ja olivat eri tavoilla yhdynnässä häneen. Välillä kaksi miehistä raiskasi naista yhtä aikaa. Miehet katsoivat, etteivät he syyllistyneet toiminnassaan rikoksiin. Käräjäoikeus ei pitänyt tätä uskottavana.
Mustelmat naisen vartalolla todistivat tuomion mukaan siitä, että nainen ei ollut tilanteessa vapaaehtoisesti. Oikeus piti raiskausta erityisen nöyryyttävänä.
Uhri syyllisti itseään, lääkäri suositteli rikosilmoituksen tekemistä
Raiskausten jälkeen nainen halusi lähteä kotiin. Yksi raiskaajista oli kysynyt naiselta, saako hän tilattua taksin, mihin nainen oli vastannut saavansa tilattua sen itse. Tämän jälkeen mies saattoi naisen taksille.
Nainen kertoi, että kotiin saavuttuaan hän nukahti pian. Seuraavana päivänä hän oli voinut huonosti eikä ollut poistunut kotoaan koko päivänä. Nainen ei ensin halunnut tehdä asiasta rikosilmoitusta häpeän takia. Hänen todistajana kuultu läheisensä kertoi naisen myös syyllistäneen itseään päihtymyksen takia.
Kolmantena päivänä nainen meni työterveyslääkärille, koska halusi sukupuolitautitesteihin. Lääkäri oli nähnyt naisen vartalossa olevat jäljet ja suositellut rikosilmoituksen tekemistä. Nainen joutui aloittamaan hiv-estolääkityksen, sillä raiskaajat ovat kotoisin hiv-riskialueelta, Angolasta.
Käräjäoikeus tuomitsi kaksi miehistä kolmeksi vuodeksi vankilaan. Kolmas mies tuomittiin kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan. Miehet määrättiin myös maksamaan naiselle korvauksia yli kymmenentuhatta euroa.
Viisikymmentä pallopäävalasta on löydetty kuolleena Uudessa-Seelannissa. Valat löytyivät rannalta perjantaiaamuna.
Menehtyneet valaat olivat osa 80–90 yksilön parvea, jonka havaittiin rantautuneen torstaina Chathamsaarille, kertoo maan ympäristönsuojelunlaitos (DOC). Chathamsaaret sijaitsevat noin 800 kilometriä Eteläsaaresta.
Metsänvartijoiden saapuessa paikalle perjantaina, viisikymmentä valasta oli kuollut. Yksi valas löytyi elossa, mutta se jouduttiin lopettamaan. Loput valaat olivat palanneet mereen.
Kyseessä on viides valaiden rantautuminen Uudessa-Seelannissa viikon sisään. Viime viikonloppuna Stewartin saarella tapahtui yhteensä 145 valaan rantautuminen. Kaikki valaat kuolivat.
Ei ole täysin selvillä, miksi valaat ja delfiinit ajautuvat rannalle. Syyksi on epäilty muun muassa sairautta, navigointivirhettä, saalistajia ja äärimmäisiä sääolosuhteita.
Oiva Paloheimon taiteilijakoti tuhoutui tulipalossa Vesilahdella torstaina illalla. Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen katseli epäuskoisena tulipaloa illalla.
– Ei ole uskoa todeksi. Kaikki kävi niin nopeasti, varmaan monta kertaa vielä miettii, onko totta vai ei.
Kirjailija Oiva Paloheimo (1910–1973) on tunnettu erityisesti lastenkirjastaan Tirlittan.
Taiteilijakoti sijaitsi pappilan pihapiirissä. Paikka oli Henttiselle tärkeä, koska hän alkoi kunnostaa taloa historiatyöryhmän kanssa heti kirkkoherraksi vihkimisen jälkeen vuonna 2008.
– Olen aina sanonut, että se on kuin "lapsi" minulle. Siitä tuli tosi persoonallinen. Paloheimon lapset sanoivat, että se oli niin kuin heillä kodissa oli aikanaan. Siitä tuli Vesilahden helmi.
Arkistokuva Harri Henttisestä.Terri Niemi / Yle
Henttinen oli torstaina illalla aloittamassa kirkkoneuvoston kokousta pihapiirissä olevassa pappilassa.
– Luulimme, että joku lämmittää saunaa kun tuli savun haju. Työntekijät menivät pihalle ja pimeässä näkyi tulen lieskat. Yritimme sammuttaa tulipaloa, mutta eihän siitä mitään tullut. Hälytimme heti palokunnan.
Palo alkoi talon alta
Palo riehui talon alla. Sen syttymissyytä ei vielä tiedetä.
– Palo riehui alhaalta käsin. Aluksi näytti, että taiteilijakodissa ei pala. Siellä oli ihan pimeää. Siksi ajattelin, että menen äkkiä hakemaan museosta tavaraa ulos.
– Kun avasin oven, tajusin, että jos sinne menee, sinne myös sitten jää.
Palomies sanoi kirkkoherralle, ettei palavaan rakennukseen saa koskaan mennä.
– Lattia olisi pettänyt saman tien, ja olisin pudonnut sinne.
Palomiehet sammuttavat Oiva Paloheimon taiteilijakotia.Jussi Mansikka / Yle
Seuraava ongelma oli heti ovella. Tuuli vei tulipaloa pappilaa kohden.
– Olin ihan varma, että pappila palaa myös. Pappila on niin lähellä. Oli vielä kaikkein pahin sää, liekit olivat juuri pappilaa kohden. Pappilan katto oli täynnä kekäleitä. Pappilakin oli ihan kammottavan näköinen. Ajattelin, ettei se voi selvitä.
Kirkkoherra katsoi epäuskoisena tuhoa. Onneksi pelastuslaitos sai säästettyä pappilan.
Tältä palopaikalla näytti perjantaina aamulla.Anna Sirén / Yle
Vakuutus ei korvaa arvoa
Museorakennuksessa on täysarvovakuutus, mutta se ei korvaa tuhoja, eikä sillä saa uutta rakennusta.
– Kesälle oli varattu Paloheimo-ryhmiä. Ryhmät ovat nyt pappilassa koko ajan. Toivon, että ryhmät tulevat Vesilahteen. Oivan muisto ei häviä mihinkään.
Kirkkoherra Harri Henttinen kiittää työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka ovat olleet yön ajan päivystämässä pappilassa vahtina.
– Kiitän kaikista osanotoista, mitä on tullut. Yhteisöllisyys on ollut voimakasta Vesilahdessa, kuten se on aina ollut.
Töölöön suunnitellun massiivisen Helsinki Garden -elämysareenan rakentajaksi on valittu rakennusyhtiö YIT. Kymmenen vuotta kestäneen suunnittelun jälkeen hanke etenee seuraavaksi kaupunkiympäristölautakuntaan, josta se siirtyy edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn.
– Garden Helsinki toteuttaa erinomaisesti visiotamme enemmän elämää kestävissä kaupungeissa. Se yhdistää tiivistyvässä urbaanissa ympäristössä useita erilaisia ja vetovoimaisia toimintoja vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien ääressä, sanoo YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen tiedotteessa.
YIT rakentaa Helsingissä parhaillaan myös Pasilaan nousevaa Triplaa ja siihen liittyviä tornitaloja.
– Tämä on Triplan tavoin kompleksinen ja haastava projekti. Helsinki Gardenia rakennetaan jo olemassa olevassa kaupunkiympäristössä, jossa esimerkiksi liikenteen pitää joka päivä sujua, sanoo Kostiainen.
Harrastuspaikkoja kymmenille urheilulajeille
Tapahtuma-areenan lisäksi Helsinki Gardeniin on tulossa myös muun muassa hotelli, kuntoilukeskus ja ruokakauppa. Kokonaisuus on tarkoitus toteuttaa kokonaan yksityisellä rahoituksella ja se toimisi myös jääkiekkojoukkue Helsingin IFK:n uutena kotihallina.
Koripallojoukkue Helsinki Seagulls saa puolestaan kodin perinteisestä Nordiksen jäähallista, joka liitetään osaksi kokonaisuutta.
– Meidän nykyinen kotihalli eli Töölön kisahalli on rakennettu jo vuonna 1952 ja se asettaa väistämättä tiettyjä rajoituksia. Mielellään siellä kyllä pelataan, mutta nyt on uudistuksen aika ja odotetaan innolla uusia tiloja, sanoo Seagullsin toimitusjohtaja Sauli Silvonen.
Projekti GH:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everin mukaan Gardeniin kaavaillaan yhteensä harrastus- ja kilpapaikkoja noin kolmellekymmenelle urheilulajille.
Elämyskeskuksen on määrä nousta Helsingin Töölöön Nordenskiöldinkadulle. Iso osa tiloista rakennetaan kuitenkin maan alle, ja maan päällä nähdään pääasiassa toimi- ja majoitustiloja sekä asuntoja.
Hankkeen taustavoimat arvelevat Helsinki Gardenin työllistävän rakennusvaiheessa noin 3 500 henkilöä ja luovan Helsinkiin pysyvästi liki tuhat työpaikkaa.
B&M Oy liittyi osaksi Garden Helsinki -hankkeen suunnittelutiimiä, johon kuuluu myös PES-Arkkitehdit. Suunnittelusta vastaavat toimistoissa PES Architectsin Tuomas Silvennoinen ja Arkkitehtuuritoimisto B&M:n Tuomas Seppänen.
Projekti GH Oy
Uuden rakennuksen tai rakennusten mittakaava ja korkeus pitää toteuttaa siten, että se sopii luontevasti Töölön nykyiseen maisemaan ja siellä jo olevien rakennusten korkeuteen.
Helsinki Gardenin suunnittelu alkoi jo vuonna 2008
Mittavan elämysareenan suunnittelu Töölöön alkoi jo vuonna 2008, kun HIFK:n nykyinen jäähalli alkoi käydä liian pieneksi.
Nordenskiöldinkadulla sijaitseva Helsingin jäähalli on rakennettu jo 60-luvun puolivälissä, ja vuosien varrella hallista on korjattu niin katto, jäähdytysputket, seinät kuin katsomotkin.
Suunnitelmat uudesta mittavasta elämyskeskuksesta otettiin Helsingissä kuitenkin vastaan ristiriitaisin tuntein ja kesti vuosia ennen kuin Helsinki Garden sai jalansijaa kaupungilta. Esimerkiksi uuden areenan paikka on vuosien varrella vaihtunut Mäntymäen kentältä Nordenskiöldinkadulle.
Hanke on herättänyt huolta myös jalkapalloseura HJK:ssa, jonka juniorit joutuisivat väistymään Töölön harjoituskentiltä Gardenin rakennustöiden ajaksi.
30.11.2018 klo 11:43 lisätty kommentit Timo Everiltä, Sauli Silvoselta ja Juha Kostiaiselta.
Kansanedustajille maksetaan jatkossa minimissään 2 100 euron suuruista sopeutumisrahaa enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen jälkeen.
Sopeutumisraha on tällä hetkellä kansanedustajan peruskuukausipalkkiolla 1 800 euroa kuukaudessa.
Samalla kohtuuttoman avokätiseksi arvostellusta kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luovutaan kokonaan.
Kahdeksan eduskuntaryhmää on tehnyt asiasta lakialoitteen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole aloitteessa mukana, sillä sillä ryhmä vastustaa kansanedustajien sopeutumisrahan korotuksia.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) uskoo, että järjestelmä vastaa jatkossa paremmin kansalaisten oikeustajua.
– Tämähän on myös kansalaisaloitteen mukainen, eli että lopetetaan sopeutumiseläke, Risikko sanoo Ylelle.
Risikon mukaan nykyisestä järjestelmästä on tullut kovaa palautetta.
Risikko näkee uudistuksen eduksi myös sen, että jatkossa sopeutumisrahan määräytyminen on lähempänä työttömyysturvaa.
Sopeutusmiseläke jää unholaan
Sopeutumisraha otettiin käyttöön jo vuonna 2011.
Sen piirissä ovat olleet tuona vuonna tai sen jälkeen kansanedustajiksi tulleet. Nyt tähän siirtyvät myös nykyisin sopeutumiseläkettä saavat kansanedustajat.
Sopeutumisrahaa saa jatkossa jo yhden vuoden edustajanaolon perusteella. Aiemmin ehtona oli kolme vuotta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan jo ensi maaliskuussa.
Kansanedustajien sopeutumiseläkettä on pidetty oikeustajua koettelevana. Nyt se jää siis unholaan.
Sopeutumiseläkkeeseen ovat olleet tähän asti oikeutettuja ennen vuotta 2011 aloittaneet kansanedustajat, jos he ovat toimineet edustajina vähintään seitsemän vuotta.
Järjestelmää arvosteltiin kohtuuttoman avokätiseksi, koska sopeutumiseläkettä voi nauttia varsinaiseen eläkeikään asti, jos muuta työtä ei löydy.
Perussuomalaiset jättäytyivät pois, koska sopeutumisraha nousee
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Leena Meren mukaan perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä sitä, että sopeutumisrahaa nostettiin.
– Tietyt ihmiset nauttivat valtavaa sopeutumiseläkettä ansio- ja pääomatulojen lisäksi. Tätä lähdettiin uudistamaan ja ilolla tervehdimme asiaa. Mutta sitten keittiön kautta tulikin ilmoitus, että nyt lähdetään myös nostamaan kansanedustajien sopeutusrahaa, Meri moittii.
Meren mukaan kokonaisuus olisi muuten hyväksytty ja sopeutumiseläkkeestä luopuminen on erinomainen asia.
Meren mielestä on kohtuutonta, että kansanedustajien sopeutumisraha nousee samaan aikaan, kun kansalaisilta leikataan työttömyysturvasta ja edellytetään paljon.
– Nyt kansanedustajilla on entistä korkeampi raha, joka ei edellytä mitään muuta kuin olemista, Meri suomii.
Keskustan Kaikkonen: Vanha malli oli liian antelias
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on Risikon kanssa samoilla linjoilla siitä, että järjestelmä vastaa nyt paremmin kansalaisten oikeustajua.
– Iso kritiikki tuli vanhaa mallia vastaan, jossa sopeutumiseläkettä saattoi saada vaikka maailman tappiin saakka. Eihän se tietenkään ihmisten oikeustajuun mene, ja on hyvä, että se nyt tällä päätöksellä lakkautetaan.
– Vanha malli oli kieltämättä liiankin antelias.
Kaikkonen pitää harmillisena sitä, että perussuomalaiset eivät tukeneet lakialoitta.
– Se on vähän tympeää, koska ymmärsin, että siinäkin suunnassa oli haluja sinänsä tehdä muutoksia ja lakkauttaa se vanha sopeutumiseläke. Mielestäni olisi ollut tyylikkäämpää, että olisi voitu hakea yhteinen ratkaisu.
Kaikkosen mukaan uuden järjestelmän etu on se, että sopeutumisrahaa voi saada määräajan ja pääomatulot huomioidaan.
Swingers-elokuvassa neljä pariskuntaa saapuu viehättävään maalaiskartanoon erilainen viikonloppu mielessä. Uusiin ihmisiin on tarkoitus tutustua lähemmin erityisesti talon seksikellarissa. Komedia tuuppaa enimmäkseen kiusaantuneet, parisuhteessaan ongelmissa uivat ihmiset täysin uuteen tilanteeseen.
Swingers on pitkän linjan näyttelijän Pamela Tolan ensimmäinen pitkä elokuva ja Tolalle iso merkkipaalu uralla. Näyttelijä on pyrkinyt kymmenen vuotta ohjaustöihin. Tola on itse käsikirjoittanut Niina Lahtisen kanssa Swingersin, joka perustuu tanskalaiseen hittielokuvaan.
Swingersillä on joitakin yhteisiä nimittäjiä Luokkakokous-komedioiden kanssa. Luokkakokous-elokuvat perustuvat myös tanskalaiselokuviin. Luokkakokouksen tuottaja Jesse Fryckman ja pääosanesittäjä Aku Hirviniemi ovat mukana myös Swingerisissä.
Tola ja Swingersin osatuottaja ja näyttelijä Janne Kataja ja eivät itse näe varsinaista siltaa elokuvien välillä.
– Jesse Fryckman tuottaa, mutta nämä ovat ihan eri genren elokuvia. Tämä on parisuhde ja ihmissuhde-elokuva, Luokkakokous oli enemmän riehakasta road movie -komediaa. Tässä ei ole samankaltaista alapäähuumoria ja seksiä, sanoo Kataja.
Swingersissä Janne Kataja ja Kiti Kokkonen esittävät kriisiin ajautunutta paria.Jaana Rannikko / Bronson Club
Irti seksin likaisuudesta ja irstaudesta
Katajan mielestä Swingersin keskiössä on parisuhteen kääntöpiste. Huumori syntyy nolostumisesta ja vaivaantumisesta.
Tola kertoo saaneensa vapaat kädet kehitellä elokuvaa. Ihan alkuun kaikki naispäähenkilöt kirjoitettiin uusiksi. Tola halusi samastuttavan tarinan, johon mahtuu komediaa ja tragediaa.
Parinvaihtoviikonloppuun mahtuu lapsettomuuden, ruuhkavuosikyllästymisen ja itsensä etsimisen teemoja. Ohjaaja haluaa myös käsitellä seksuaalisuutta vapautuneesti, osana tavallisten ihmisten elämää.
– Aina kun puhutaan seksuaalisuudesta, siihen liitetään irstaus, likaisuus ja rohkeus. Seksuaalisuuden pitäisi olla normaalia ja kuulua meidän aikuisten elämään luonnollisesti. Elokuvan tekemisessä seksuaalisuudesta ei pitäisi olla mitään kummaa, miksei siitä voi puhua ja tehdä komediaa hyvällä maulla.
Tosielämän parinvaihtajat neuvonantajina
Hahmoihin on haettu samastumispintaa myös tosielämän hahmoista. Esimerkiksi Katajan roolihahmoa on kirjoitettu oikeiden ihmisten kokemukset mielessä. Vaimonsa mukana parinvaihtoviikonloppuun saapunut mies yllättää sekä vaimon että itsensä omalla seksuaalisuudellaan.
Elokuvassa oli myös mukana oikeita parinvaihtajia avustajina. Kataja sanoo tutustuneensa Ivalo-rikosdraamasarjan kuvauksissa sattumalta parinvaihtajiin, jotka innostuivat tulemaan mukaan Swingersiin.
– He toimivat neuvonantajina elokuvassa. Huomasin myös juuri jonkun parinvaihtajan kommentoineen sosiaalisessa mediassa, että hän odottaa keskustelua elokuvasta parinvaihtajien keskuudessa.
Katajan mukaan Suomesta löytyy aktiiviset parinvaihtopiirit. Leireillä ja tapahtumissa kokoontuu satoja ihmisiä kerrallaan. Parinvaihtotapaamisissa harrastetaan esimerkiksi roolileikkejä ja teemoja. Vastaavanlaista nähdään myös elokuvassa.
Pamela Tola korostaa ohjaajana työyhteisön turvallisuutta ja hyvää ilmapiiriä.Anni Suikkanen / Bronson Club
Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa näyttelijän heittäytymisen
Tola on ollut aktiivinen osanottaja elokuva-alan seksuaalista häirintää käsittelevässä keskustelussa. Ohjaajana hän kokee vastuuta työryhmän hyvinvoinnista ja ammattimaisuudesta niin kameran edessä kuin takana.
Seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevän Swingersin kuvauksissa turvallisen ja ihmiset yksilöt huomioivan ilmapiirin luominen oli ensiarvoisen tärkeää, sanoo Tola.
– Uskon siihen, että turvallisessa ympäristössä pystyy näyttelijänä parhaiten heittäytymään. Luottamuksen ilmapiiri oli minulle tärkeä, joten uskon, että se näkyy elokuvassa.
Pääesikunta on aloittanut esitutkinnan ilmavoimien sotaharjoituksen tapahtumista, kertoo puolustusvoimat. Puolustusvoimat epäilee, että varusmiehiä on kohdeltu harjoituksessa epäasiallisesti.
Tapahtumat liittyvät Jämsän Hallissa Keski-Suomessa pidettävään varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoitukseen, joka päättyy tänään.
Puolustusvoimat kertoo tiedotteessa, että alustavien tietojen mukaan harjoituksessa on tällä viikolla loukkaantunut lievästi varusmiehiä, mutta kukaan ei ole enää sairaalahoidossa.
Tapahtumiin liittyy sekä Porin prikaatin että Ilmasotakoulun ammattisotilaita että varusmiehiä. Epäillyt rikokset ovat sotilasrikoksia.
Pääesikunta ei halua kertoa epäillyistä rikoksista tässä vaiheessa enempää tutkinnallisista syistä. Tapauksen esitutkinta alkoi eilen.
Sotilaslakimies Jouni Pulkkinen pääesikunnan oikeudelliselta osastolta kertoo yleisluontoisesti, että rikoksesta epäiltyjen henkilöiden epäillään toimineen vastoin puolustusvoimien määräyksiä.
Pulkkinen ei kommentoi sitä, kuuluuko rikoksesta epäiltyihin ammattisotilaiden lisäksi myös varusmiesjohtajia. Pulkkinen ei kommentoi sitäkään, kuinka monta epäiltyä ja asianomistajaa jutussa kaiken kaikkiaan on.
Pulkkinen kertoo, että tämän tyyppisiä sotilasrikoksia tulee pääesikuntaan tutkittavaksi "aina ajoittain".
– Asiaa on vaikea arvioida lukumääräisesti. Kaikki tapaukset ovat hiukan erilaisia. Mutta tällaiset tapaukset näillä rikosnimikkeillä eivät ole mitenkään tavattomia, Pulkkinen sanoo.
Joka päivä ihmiset tumppaavat miljardeja tupakoita kadulle, hulevesikaivoihin, metsiin, pihoille ja vesistöihin.
Kaikki kun eivät miellä tupakoita roskaksi lainkaan.
– Voi olla, että tupakoitsija kiikuttaa kaikki muut roskat kiltisti roskikseen, mutta tumppaa tumpit maahan, ihmettelee Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen projektikoordinaattori Anna von Zweygbergk.
Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tupakantumpit ovatkin maailman yleisin roska. Pelkästään Suomessa luontoon päätyy Suomen Ashin laskelmien mukaan vuosittain neljä miljardia tupakantumppia.
Suomessa tupakantumppeja päätyy luontoon yli neljä miljardia vuosittain.
Kalat syövät myrkkytumppeja
Vaikka tupakantumppi saattaa näyttää paperilta, se ei sitä ole. Tupakantumppi eli filtteri on muovia, tarkemmin sanottuna selluloosa-asetaattia. Luontoon joutuessaan se hajoaa hitaasti mikromuoveiksi.
– Maatuminen on vanhanaikainen ja harhaanjohtava tieto. Muovi ei koskaan häviä tai maadu, vaan se hajoaa pienen pieniksi mikromuovihiukkasiksi.
Eikä siinä kaikki. Tupakan filtteri ei nimittäin ole mitään puhdasta muovia, koska sen tehtävänä on pysäyttää tupakan myrkyllisiä kemikaaleja.
Filtteriin imeytyy tupakasta tuhansia kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Näitä ovat esimerkiksi lyijy ja arsenikki.
Suurin osa löytyneistä roskista oli muovia.
Luontoon päätyessään tumppi hajoaa pieniksi mikromuovihiukkasiksi, jotka kuljettavat mukanaan myös näitä myrkyllisiä kemikaaleja.
Ja kun kalat syövät tupakantumppeja tai hajonneiden tumppien hiukkasia, päätyvät myrkylliset kemikaalit myös meidän ruokaketjuumme.
– Eläimet maalla ja vedessä vahingoittuvat syötyään tumppeja tai niistä hajonnutta mikromuovia. Veteen joutuessaan tumpista alkaa jo tunnin kuluessa levitä veteen kemikaaleja, kertoo Anna von Zweygbergk.
Pidä taskutuhkista mukana
Paras keino tupakkaroskan vähentämiseksi on lopettaa tupakointi kokonaan.
Jos se ei onnistu, toiseksi paras keino on pitää taskussa mukana omaa tuhkakuppia.
Taskutuhkiksena toimii vaikka vanha pilleripurkki. Sinne saa kätevästi talteen tumpit seuraavaan roskikseen saakka.
Juttua täydennetty klo 10:12: Lisätty linkki Suomen Ashin tutkimukseen.
Katso juttu lajista, jossa yhdistyy lenkkeily ja roskien keräämien:
Elokuvateatterissa ja kuusipuusta kootussa julkisivussa riittää vielä rakennettavaa, kun avajaisiin on vajaa viikko. Kolmannen kerroksen Kirjataivaassa niteet on jo saatu hyllyihin.
WASHINGTON Erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtamassa Venäjä-tutkinnassa putosi eilen varsinainen uutispommi.
Presidentti Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen tunnusti valehdelleensa kongressille Trumpin Venäjä-bisneksistä. Cohen myönsi oikeuden edessä, että puhui perättömiä väittäessään, että Trumpin bisnesyhteydet Venäjään päättyivät tammikuussa 2016, eli ennen kuin republikaanien ensimmäistä esivaalimittelöä presidenttiehdokkuudesta oli yhdessäkään osavaltiossa käyty.
Cohen on nyt tunnustanut, että yhteydet jatkuivat kesäkuuhun 2016. Cohenin mukaan Trump yritti saada Moskovaan Trump Toweria, ja tästä Cohen itse oli yhteydessä Venäjään. Eikä kehen tahansa, vaan suoraan Kremliin. Cohen myös sanoo keskustelleensa Moskova-bisneksistä Trumpin ja hänen perheensä kanssa useamman kerran.
Toisin sanoen: samaan aikaan kun Donald Trump kampanjoi republikaanien presidenttiehdokkuudesta, hänen bisnesimperiuminsa yritti salassa saada Moskovaan miljoonapilvenpiirtäjän. Ja näitä bisnesyhteyksiä viriteltiin samaan aikaan, kun Venäjä yritti vaikuttaa vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
Vaalisekaantumisesta Mueller on jo asettanut syytteeseen useita venäläisiä henkilöitä ja tahoja.
Muellerin Venäjä-tutkinnan keskiössä on tähän asti tiedetty olevan kesäkuussa 2016 Trump Towerissa New Yorkissa pidetty tapaaminen. Silloin Trumpin poika, vävy ja tuolloinen kampanjapäällikkö Paul Manafort tapasivat venäläisiä. He olivat luvanneet tapaamiseen Hillary Clintonia tahraavaa aineistoa.
Trump kiistänyt bisnesyhteydet Venäjään
Trump on sanonut, ettei tiennyt tuosta tapaamisesta. Hän on myös toistuvasti väittänyt, ettei hänellä ole ollut bisnesyhteyksiä Venäjään. Trump hyökkäsikin eilen entistä asianajajaansa vastaan haukkuen häntä valehtelijaksi, joka haluaa vain alentaa omaa tuomiotaan. Cohenin tuomio on määrä antaa parin viikon päästä.
Kaikesta päätellen Trump on kuitenkin huolissaan. Hän on viime päivinä twiitannut toistuvasti Venäjä-tutkinnan haukkuja.
Yhdysvalloissa on Cohenin tunnustuksen jälkeen jo kysytty, saivatko bisnessuunnitelmat Trumpin myötäsukaiseksi Venäjälle? Ja toisaalta tuliko näistä salassa pidetyistä bisnesviritelmistä Venäjälle kiristysruuvi Yhdysvaltain presidenttiin?
Jos näin olisi, Trumpin toiminta, kuten nihkeys Venäjä-pakotteiden toimeenpanemiseen tai haluttomuus kovistella Putinia Venäjän vaalisekaantumisesta Helsingin huippukokouksessa näyttäytyisi presidentin poliittisen uskottavuuden kannalta kohtalokkaassa valossa.
Lunta tupaan myös kongressista?
Cohenin eilisen tunnustuksen lisäksi Trumpin näkökulmasta huolestuttavaa on, että lisää lunta tupaan voi olla luvassa myös kongressista, sillä demokraattien voitettua edustajainhuoneen enemmistön, heidän riveissään on Cohenin tunnustuksen jälkeen jo haluja jatkaa tiedustelukomitean omaa Venäjä-tutkintaa.
Cohenin tunnustuksesta näyttääkin tulevan Muellerin Venäjä-tutkinnassa käännekohta, josta saattoi alkaa koko tutkinnan kiihtyvä loppunäytös.
Nyt Muellerin seuraavaa siirtoa odotetaan. Lisää syytteitä on ennakoitu olevan tulossa, ja lisäsyytteiden mahdolliseksi saajaksi on arvioitu jopa Trumpin poikaa.
Tällä viikolla Yhdysvalloissa on myös äimistelty virginialaistuomioistuimessa talousrikoksiin syylliseksi todetun Trumpin entisen kampanjapäällikön Paul Manafortin tilannetta. Hänen piti tehdä yhteistyötä Muellerin tutkinnan kanssa, mutta alkuviikosta kävi ilmi, että hän olisi rikkonut yhteistyösopimuksensa vuotamalla Muellerin tutkinnasta tietoja presidentin asianajajille.
Yhdysvalloissa onkin jo pohdittu Manafortin motiiveja ja spekuloitu luottaako hän presidentin armahdukseen.
Noin 200 000 kuluttajaa joutuu vuosittain tilausansoihin, joissa he menettävät yhteensä noin 5–10 miljoonaa euroa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoo tiedotteessaan.
Arviot perustuvat KKV:n toteuttamaan kuluttajakyselyyn, jossa selvitettiin tilausansojen esiintyvyyttä ja niiden aiheuttamien haittojen suuruusluokkaa. KKV:n mukaan kuluttajien menetykset ovat pois ostovoimasta ja ne horjuttavat luottamusta yritysten ja verkkokaupan luotettavuuteen. Rehelliset yritykset kärsivät siitä, että lainvastaisesti toimivat yritykset saavat niihin nähden kilpailuetua. Viranomaisilta tilausansat vievät resursseja muulta valvonnalta.
Selvitykseen haastateltiin puhelimitse yhteensä 1 032 iältään 18–84-vuotiasta henkilöä. Heistä viisi prosenttia oli joutunut tilausansaan tutkimushetkeä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Saatujen tulosten perusteella KKV arvioi, että vuosittain tilausansaan joutuu noin 200 000 kuluttajaa, joista lähes 150 000:lle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Niiden suuruusluokka on vuosittain yhteensä noin 5–10 miljoonaa euroa.
Taloudellisten menetysten lisäksi 90 prosentille tilausansaan joutuneista on aiheutunut muita haittoja, kuten stressiä ja uupumusta sekä terveyshaittoja, kuten unettomuutta.
Kyselyn mukaan tilausansaan joutui useimmiten esimerkiksi ylimpänä koulutusasteenaan peruskoulutason tai ammatillisen koulutuksen suorittaneita sekä eläkeläisiä.
Vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon
Ainoastaan pieni osa kuluttajien kokemista tilausansoista tulee kuluttajaviranomaisten tietoon. Euroopan komission tulostaulun mukaan vain neljä prosenttia suomalaiskuluttajista ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin ongelmatilanteissa.
– Meidän saamamme yhteydenotot ovat vain jäävuoren huippu koko ongelmasta. Ilmiö on todellisuudessa niin mittava, että tilausansat ovat työllistäneet kuluttajaviranomaisia koko 2010-luvun. Teemmekin jatkuvasti tiivistä yhteistyötä tilausansojen torjumiseksi sekä Suomessa että kansainvälisesti, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen sanoo tiedotteessa.
Toimi näin, jos olet joutunut tilausansaan
Kilpailu- ja Kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula neuvoo kääntymään Kuluttajaneuvonnan puoleen, jos tuntee joutuneensa tilausansan uhriksi. Myös itse voi yrittää saada oikeutta.
Tilausasioissa on maksutapoina lasku- ja korttimaksaminen.
Jos saat laskun, joka on mielestäsi perusteeton, niin siitä tulee reklamoida eräpäivään mennessä laskun lähettäjälle.
Säilytä kaikki materiaali, mitä olet yritykseltä saanut.
Korttimaksujen osalta voi reklamoida maksun lähettäjälle, mutta myös pankille, jos ei ole antanut suostumustaan korttimaksuun lainkaan.
Pankin tulee selvittää asiaa ja osoittaa, että suostumus on annettu, jos kuluttajan näkemyksen mukaan sitä ei ole annettu.
Pankilta voi myös korttimaksujen osalta saada rahat takaisin silloin, kun maksutapahtuma on ollut oikeudeton, eli sillä ei ole kuluttajan suostumusta.
Hannulan muistuttaa myös mahdollisesta peruuttamisoikeudesta, jos on sitoutunut sopimukseen. Yritysten asiakaspalveluiden täytyy toimia niin, että peruutusilmoituksia otetaan vastaan.
– Tilausansojen kanssa on ollut ongelmia siinä, että asiakaspalveluun ei ole saanut aina yhteyttä niin, että olisi voinut tehdä peruutusilmoituksen. Kannattaakin tutustua tilausvahvistukseen ja muuhun materiaaliin. Kuluttajaneuvontaan kannattaa olla yhteydessä jos laskutetaan tai korttia veloitetaan perusteetta. Tai jos ei onnistu peruuttamaan tilaustaan, Hannula ohjeistaa.
Hannula kertoo, että kuluttaja-asiamiehen keinoja huijareita vastaan ollaan parhaillaan parantamassa. Oikeusministeriössä pohditaan kuluttajaviranomaisten mahdollisuuksia kotimaassa ja rajat ylittävissä tapauksissa. Rikollisessa toiminnassa voidaan tosin nyt jatkossakin kääntyä myös muiden viranomaisten puoleen.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko ilmoitti jo torstaina, että Venäjän kansalaisiin tullaan kohdistamaan rajoituksia.
16–60-vuotiaita venäläismiehiä ei päästetä maahan Ukrainaan julistetun kuukauden poikkeustilan aikana.
Porošenko twiittasi perjantaina, että maahantulorajoitustan tarkoituksena on estää venäläisiä muodostamasta "yksityisarmeijoita" Ukrainan maaperälle.
Porošenkon mukaan venäläismiehet pääsevät Ukrainaan vain "humanitaarisista" syistä, kuten osallistuakseen hautajaisiin.
Venäjä ei suunnittele maahantulokieltoa ukrainalaisille miehille, sanoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Zaharova arvosteli Ukrainan maahanpääsykiellon vahingoittavan tavallisia ihmisiä.
Tuhkarokolle altistuneiden etsintä ja rokottaminen jatkuu Pohjanmaalla. Rokottamaton esikoululainen on sairastunut tuhkarokkoon Luodossa. Altistuneita on arviolta 300. Viranomaiset yrittävät tavoittaa heitä.
Uusia tartuntatapauksia ei perjantaina aamupäivällä ollut tullut tietoon. Tuhkarokon itämisaika on pitkä, jopa kolme viikkoa altistuksesta, joten uusia sairastapauksia voi alkaa näkyä ensi viikolla, sanoo Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.
Lapsi on ollut tartuttavuusaikana päivystyksessä Kokkolassa sekä päiväkodissaan ja rukoushuoneella tilaisuudessa, jossa oli yli sata henkeä.
Päivystyksessä samaan aikaan olleisiin on jo oltu yhteydessä. Rukoushuoneella olleista vasta muutama kymmentä on ottanut yhteyttä. Loput yritetään tavoittaa perjantain aikana, sillä heidän suojaamisellaan alka olla kiire. Suurin osa heistä on silti ilmeisesti rokotettu.
Samalla kartoitetaan Luodon kunnan lasten rokotussuojaa. Heille tarjotaan nyt samassa yhteydessä mahdollisuus ottaa rokote.
Sjöströmin mukaan taudilta voi välttyä, jos ottaa rokotteen kolmen vuorokauden sisällä tai vasta-aineet viikon sisällä altistumisesta.
Rokotepakkoa ei ole
Sairastuneen lapsen perhe ja lähipiiri ovat ottaneet rokotteet. Ensi viikolla selvinnee, ovatko lapsen sisarukset saaneet tartunnan.
Päiväkodissa ja esikoulussa on noin kymmenen rokottamatonta. Heidät on saatu kiinni ja heille on annettu suojalääkettä.
Osa vanhemmista on tiettävästi kieltäytynyt rokotteesta yhä.
– Ja näin tulee varmasti olemaankin. Jos ei ole ennenkään ottanut, siihen on ollut jokin syy, sanoo Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.
Hän sanoo, ettei Suomessa ole rokotepakkoa, vaikka epidemia uhkaisi. Tuhkarokko on kuitenkin tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen sairaus. Jos on altistunut sille eikä ota rokotetta tai immunoglobuliinia, lääkäri määrää kotieristykseen kahdeksi viikoksi siitä, kun tartuntaa levittävä on saanut oireita.
Niille joilla rokotukset ovat ottamatta, mutta jotka eivät ole altistuneet tuhkarokolle, järjestetään Kolpissa ylimääräisiä rokotustilaisuuksia. Perjantaihin puoleenpäivään mennessä jo 50 ei altistunutta oli käynyt ottamassa rokotteen.
Poikkeuksellisen tarttuva sairaus
Sjöström näkee tilanteessa paikallisen epidemian riskin. Se voi uhata alueita, joilla on alhainen rokotuskattavuus. Hän ei kuitenkaan usko, että tuhkarokkoepidemia ulottuisi koko maahan.
Samoin arvioi THL, sillä rokotekattavuus tuhkarokkoa vastaan Suomessa on todella hyvä. Luodossa tilanne on toinen: siellä vain 75 prosenttia on rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
Toisaalta rokotuskattavuus kertoo vain sinä vuonna syntyneiden lasten rokotuskattavuuden. Valtaosa vanhemmasta väestöstä on vielä sairastetun taudin suojassa.
– Ennen 1970-lukua syntyneet ovat tuhkarokon todennäköisesti sairastaneet, Kontio sanoo.
Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva sairaus. Se tarttuu muun muassa huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.
Ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet. Ihottuma alkaa 3-5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Tartunnasta ensioireiden alkuun kestää yleensä yhdeksästä yhteentoista vuorokautta.
