Suoratoistopalvelu Spotify on julkistanut kuluvan vuoden kuunnelluimmat artistinsa. Listalta käy ilmi, että suomenkielinen rap on edelleen suomalaisten lempimusiikkia.
Suomenkielinen rap on hallinnut suoratoistopalvelun kuunnelluimmat -listaa myös aiempina vuosina.
Tämän vuoden kuunnelluimpien artistien TOP-10-listalla on neljä suomeksi esiintyvää rap-artistia. Kuunnelluimmaksi nousi tänä vuonna uransa lopettanut Cheek. Kymmenen kärkeen ylsi neljä vain ei-suomalaista artistia: Eminem, kesäkuussa edesmennyt XXXTENTACION, Post Malone ja David Guetta. Heistäkin kolme on räppäreitä.
Naisartisteista kuunnelluimpien listalle nousi vain yksi, Sanni. Toisaalta kuunnelluimpien listalle ylsi myös helsinkiläisyhtye Haloo Helsinki!, jolla on naissolisti.
Suomi-rap hallitsi myös eniten kuunneltujen kappaleiden listaa. TOP-10-listan kärkiviisikosta kaikki ovat räppäreitä. Listalla ykköspaikan otti PyhimysJättiläinen-hitillään.
Vuoden 2018 kuunnelluin artisti maailmanlaajuisesti oli kanadalaisräppäri DRAKE. Räppärin tuotanto saavutti jopa 8,2 miljardia striimausta tehden hänestä Spotifyn kaikkien aikojen kuunnelluimman artistin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää markkinaoikeudelle, että se määrää yli neljän miljoonan euron kartellisakot kahdelle eristeitä valmistavalle yhtiölle.
KKV:n mukaan ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast -nimiset yhtiöt sopivat vuosille 2013 ja 2014 esimerkiksi rakennusten lämpöeristeenä käytettävien eristeiden hinnankorotuksesta. KKV:n mukaan kartelli oli koko Suomen laajuinen.
Styroplast vapautettiin seuraamusmaksusta, sillä se antoi kartellin ilmi KKV:lle.
Kartelli tarkoittaa sitä, että samoilla markkinoilla toimivat yritykset sopivat keskenään esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden hinnoista, hinnankorotuksista tai markkinoiden jakamisesta.
Ranskan hallitus jäädyttää suunnitellut polttoaineverojen korotukset puoleksi vuodeksi. Pääministeri Edouard Philippe kertoi asiasta televisiopuheessa tiistaina iltapäivällä. Philippe sanoi myös, että sähkön ja kaasun hinnat jäädytetään toukokuuhun asti.
Philippen mukaan hallitus voinut olla kuulematta "työtätekevien ranskalaisten raivoa".
- Keltaisia liivejä kantaneet ranskalaiset haluavat alempia veroja ja ansaita rahaa työllään. Sitä mekin haluamme. Jos hallitus ei onnistunut vakuuttamaan ranskalaisia, jonkin on muututtava, Philippe sanoi.
Protestit vaatineet veronkorotusten perumista
Polttoaineen hinta on ollut yksi merkittävä syy Ranskassa viime viikkoina yltyneisiin protesteihin, ja "keltaliiveinä" tunnetut mielenosoittajat ovat vaatineet veronkorotusten perumista. Korotusten oli määrä tulla voimaan tammikuussa.
Yksi löyhästi järjestäytyneiden protestien johtohahmoista, Benjamin Cauchy, kuvaili hallituksen myönnytystä ensimmäiseksi askeleeksi, mutta hänen mukaansa mielenosoittajat "eivät tyydy murusiin".
Sosialistipuolueen johtohahmoihin kuuluva Ségolène Royal kiitti hallituksen päätöstä, mutta sanoi sen tulevan liian myöhään. Oikeistopopulistista Kansallista rintamaa johtavan Marine Le Penin mielestä veronkorotusten lykkäys "ei tietenkään vastaa köyhyyden kanssa kamppailevien ranskalaisten odotuksia.
Satoja pidätetty ja kymmeniä loukkaantunut
Viikonloppuna mielenosoitukset yltyivät väkivaltaiseksi mellakoinniksi, jonka pääministeri tuomitsi. Viikonlopun aikana Pariisin protesteissa loukkaantui yli sata ihmistä ja yli 400 pidätettiin. Kahden viikon aikana protestien yhteydessä on kuollut neljä ihmistä.
– Väkivallan on loputtava. Valtion on taattava rauha, yleinen järjestys eikä minkään veron pidä uhata kansallista yhtenäisyyttä, pääministeri Philippe sanoi tiistaina.
Pariisissa muun muassa poltettiin autoja ja kauppoja ja vahingoitettiin patsaita. Pääministeri Philippen mukaan kaikilla on Ranskassa perustuslain takaama oikeus osoittaa mieltään, mutta jokaisella on myös oikeus turvallisuuteen ja normaaliin elämään.
Philippen mukaan mahdollisista uusista protesteista on ilmoitettava etukäteen, ja niiden on sujuttava rauhallisesti.
Presidentti Emmanuel Macron on aiemmin vakuuttanut pitävänsä kiinni polttoaineverojen korotuksista. Macronin kannatus on pudonnut entisestään protestien aikana.
Macron ei ole itse kommentoinut protesteja julkisesti sen jälkeen, kun hän palasi sunnuntaina G20-kokouksesta Argentiinasta. Hän lykkäsi kuitenkin asian takia Serbian-vierailuaan.
Uutista on täydennetty klo 14.45: Lisätty yksityiskohtia pääministeri Philippen puheesta sekä reaktioita hallituksen ilmoitukseen.
Helsingin metron ratalinjan asetinlaitteita uudistetaan 11.–13. tammikuuta. Perjantai-iltana 11. tammikuuta metrot eivät liikennöi idän haaroilla, eli Itäkeskuksen ja Mellunmäen sekä Itäkeskuksen ja Vuosaaren välisillä osuuksilla.
Lauantaina 12. ja sunnuntaina 13. tammikuuta metroliikenne ei kulje laisinkaan Lauttasaaresta itään.
Metrot Lauttasaaren ja Matinkylän välillä ajetaan poikkeusaikatauluin.
Uusien asetinlaitteiden käyttöönoton on tarkoitus parantaa metron turvallisuutta. Ne myös mahdollistavat metroliikenteestä syntyvien tietojen hyödyntämisen joukkoliikenteen kehittämisessä.
Asennukset kestävät koko viikonlopun. Korvaavia bussilinjoja järjestetään ja Helsingin seudun liikenne HSL tulee kertomaan ensi viikolla, miten liikenne tulee tuona ajankohtana järjestymään.
Tiedottaja Sari Kotikangas HSL:n viestinnästä kertoo, että tammikuun toinen viikonloppu valikoitus ajankohdaksi, koska silloin asennustoimenpiteet vaikuttavat liikenteeseen vähiten.
– Se on tammikuun ensimmäinen normaali viikonloppu. Joulusta loppiaiseen liikenteessä on paljon turisteja. Poikkeusjärjestelyt tulee suunnitella niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä, Kotikangas kertoo.
Matkustajaliikenne uusilla asetinlaitteilla käynnistyy maanantaina 14. tammikuuta 2019.
Juttua muokattu 16:15: Metroliikenne on poikki Lauttasaaresta itään, eikä Ruoholahdesta kuten aiemmin kirjoitimme. Juttuun lisätty myös, että perjantaina 11. tammikuuta katkokset koskevat pelkästään metron itähaaroja.
Amerikkalainen politiikan erikoislehti Politico on ottanut suomalaisen liikemiehen Peter Vesterbackan, 50, listalleen yhdeksi eurooppalaisista vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
Lehti uskoo listalla olevien henkilöiden vaikuttavan ensi vuonna kaikkein eniten Euroopan tulevaisuuteen.
Lehden eurooppalaisessa versiossa julkaistussa listauksessa Vesterbacka mainitaan kuitenkin ehkä hieman kyseenalaisessakin valossa. Lehti listasi henkilöt tänä vuonna poikkeuksellisesti eri kategorioihin, ja Vesterbacka päätyi ”unelmoijat”-lokeroon sijalle neljä. Unelmoijiksi lehti listasi Vesterbackan lisäksi kahdeksan muuta henkilöä. Muut listauksen kategoriat ovat ”tekijät” ja ”häiriköt”.
Italian populistinen sisäministeri Matteo Salvini oli listalla ainoana omassa kategoriassaan kaikkein vaikutusvaltaisimpana henkilönä.
Derrick Frilund / Yle
Politico kuvailee artikkelissaan Vesterbackaa "tylsäksi visionääriksi". Lehden mukaan peliyhtiö Rovion entinen markkinointijohtaja, mobiilipelihitti Angry Birdsin kehittäjä haluaa rakentaa 15 miljardia euroa maksavan vedenalaisen tunnelin Helsingistä Suomenlahden kautta Viroon ilman julkista rahoitusta. Tunneli olisi valmis jo 2024.
Vesterbacka on ollut viime aikoina runsaasti julkisuudessa tunnelihankkeen tiimoilta. Hankkeen rahoituksesta ja aikataulusta saatiin lisätietoa maanantaina.
Lehden mukaan Vesterbackan suunnitelma on kuin tieteiskirjallisuudesta, mutta liikemies puhuu hankkeestaan huolettomasti.
Lehden mukaan hankkeen kunnianhimoinen aikataulu ja Vesterbackan kokemattomuus liikenneprojektien rakentamisessa ovat saaneet aikaan epäilyjä siitä, voidaanko tunneli todella saada valmiiksi vuoteen 2024 mennessä. Lehti huomauttaa, että ei epäile Vesterbackan yrittäjän taitoja, mutta miehen asiantuntemus on markkinoinnissa eikä rakentamisessa.
Lehti myös kirjoittaa, että Vesterbacka on jo aloittanut tunnelissa kulkevan junien lipunmyyntijärjestelmän suunnittelun ja testaamisen. Lehdessä kuitenkin kirjoitetaan, että poliittiset realiteetit estävät häntä etenemästä hankkeessa haluamallaan nopeudella.
Vesterbacka kommentoi tänään Twitterissä nimensä päätymistä listalle "kunniaksi".
Ruotsalainen venevalmistaja Nimbus Boats Sweden on ostanut Bella-Veneet Oy:n. Kuopiolainen Bella-Veneet on yksi Suomen suurimmista venevalmistajista.
Bella-Veneillä on Suomessa neljä tehdasta, joissa on yhteensä 150 työntekijää. Tehtaista kolme on Kuopiossa Pohjois-Savossa ja yksi Luodossa Pohjanmaalla. Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Ruotsalaisella Nimbuksella on itsellään noin 145 työntekijää. Yhtiön liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna vajaat 50 miljoonaa euroa. Bella-Veneiden liikevaihto on ollut viime vuosina 20–25 miljoonaa euroa.
"Haluan varmistaa, että yhtiö kehittyy Kuopiossa"
Raimo Sonninen perusti Bella-Veneet vuonna 1970. Yrityksellä on ollut aikaisemmin ostajaehdokkaita, mutta tähän asti Sonninen on halunnut pitää elämäntyöstään kiinni.
– Minulle on tullut ikää sen verran paljon, että haluan keventää työkuormaa. Olen yrittänyt jo 49 vuotta. Haluan vähän jo ottaa löysää, hän kertoo.
Kaupan jälkeen Sonninen jatkaa kiinteistösijoittajana. Hän omistaa edelleen Bella-Veneiden tuotantotilat ja vuokraa ne eteenpäin Nimbukselle. Bellan brändi ja venemallit tulevat säilymään. Sonninen jatkaa yrityksen hallituksessa ja aikoo olla mukana kehitystyössä.
– Bella on lapseni ja sieluni. Haluan varmistaa, että yhtiö kehittyy Kuopiossa, Sonninen kommentoi.
Sonnisen mukaan kauppa voi jossain vaiheessa kasvattaa työntekijämääriä Suomessa, koska Nimbuksella on tällä hetkellä pulaa tuotantokapasiteetista.
Siniset ehdottaa puolustuspoliittisessa ohjelmassaan, että jokaiseen maakuntaan perustetaan varuskunta. Puolueen mukaan uudistusta tarvitaan koko maan puolustamiseksi.
– Aikaisemmat hallitukset ovat tehneet suuren virheen lakkauttaessaan varuskuntia jopa Suomen itärajalta, sinisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kari Kulmala moittii tiedotteessa.
Siniset ehdottaa myös turvallisuusministeriön perustamista. Saman katon alle tulisivat puolustus- ja sisäministeriö.
Samalla sinisten visioissa rajavartiointi tuotaisiin yhteen maanpuolustuksen kanssa. Puolueen mukaan on ongelmallista, että rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö tehdään sisäministeriössä maanpuolustuksesta erillään.
Puolue haluaa myös, että Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
– Suomen on harjoitettava pitkäjänteistä turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu tosiasioiden tunnustamiselle. Ottawan sopimukseen liittyminen oli Suomelta hätiköity lyhytnäköinen virhe. Turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti tuon päätöksen tekohetkestä, sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo tiedotteessa.
Siniset haluaa ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja kannattaa Naton ja EU:n välisen puolustusyhteistyön kehittämistä.
Sinisten mukaan yleinen asevelvollisuus on säilytettävä. Lisäksi puolue haluaa, että maanpuolustusta kehitetään koskemaan kaikkia kansalaisia ja että naisten osallistumismahdollisuuksia maanpuolustukseen lisätään.
Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari eivät osallistu tänä vuonna itsenäisyyspäivän juhlintaan. Presidentti Ahtisaari on syksyn aikana ollut selkäoperaatiossa, josta toipuminen on vielä kesken, kerrotaan tiedotteessa.
Ahtisaaret joutuvat jättämään väliin sekä ekumeenisen juhlajumalanpalveluksen että presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion juhlavastaanoton Presidentinlinnassa.
Ahtisaaren perustamaa konfliktinratkaisujärjestö CMI:tä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla edustavat hallituksen puheenjohtaja Alexander Stubb ja toiminnanjohtaja Tuija Talvitie.
Myöskään rouva Tellervo Koivisto ei Helsingin Sanomien mukaan aio osallistua Linnan juhliin.
Lottokierroksen numero 40 suurimmista voitoista osa on edelleen lunastamatta.
Veikkauksen mukaan silloin suurin potti tuli tuloksella 6+1-oikein. Tulos antoi noin 190 000 euron voiton. Voittopotit pelattiin Äänekoskella ja Helsingissä.
Äänekoskella pelattu kuponki oli kymmenen pelaajan kimppapeli. Niistä osuuksista kaksi on vielä lunastamatta. Kummankin voitto-osuus on noin 19 000 euroa.
Toinen oli yksin pelattu kuponki. Se pelattiin Helsingissä Kasarmitorin S-marketissa. Potin suuruus on noin 200 000 euroa.
Veikkauksen mukaan on erittäin todennäköistä, etteivät voittajat tiedä voittaneensa.
– Jossain on nyt kolme todella arvokasta tositetta, joista yhden arvo on peräti 190 000 euroa ja niiden kahden muunkin noin 19 000 euroa. On erittäin todennäköistä, etteivät voittajat itsekään tiedä sitä, että mahdollisesti jossain lompakon kätköissä pölyttyvä paperinpalanen on noin arvokas, sanoo Veikkauksen tiedottaja Pauliina Salonoja tiedotteessa.
Salonojan mukaan on erittäin harvinaista, että näin isojen voittojen lunastaminen kestää näin kauan, nyt melkein kaksi kuukautta.
Veikkauksen voittojen lunastusaika on yksi vuosi arvonnan päättymisestä.
Pohjois-Italian keskeiset elinkeinoelämän järjestöt ovat osoittaneet mieltään Italian populistihallituksen talouspolitiikkaa vastaan.
Torinoon kokoontuneet yli 3 000 yrittäjää vaativat hallitusta toteuttamaan sellaista politiikkaa, joka luo talouskasvua menojen kasvattamisen sijaan.
Yrittäjät myös vaativat hallitusta tasapainottamaan ensi vuoden budjettinsa, jotta Italia säästyisi EU:n sakoilta ja finanssimarkkinoiden negatiivisilta reaktioilta.
EU on vaatinut Italiaa muuttamaan ensi vuoden budjettiaan ja aloittanut kurinpitomenettelyn maata vastaan. Se saattaa johtaa tuntuviin sakkoihin.
– Kärsivällisyytemme on loppumassa. Monet täällä olevista yrittäjäjärjestöistä ovat kilpailijoita keskenään. Täällä on käsityöläisiä, kauppiaita, osuuskuntia, ja teollisuusyrityksiä. Politiikka on liian tärkeä asia jätettäväksi vain politiikkojen hoidettavaksi, sanoi tilaisuudessa puhunut Italian elinkeinoelämän keskusjärjestön Confindustrian puheenjohtaja Vincenzo Boccia.
Hänen mukaansa Torinoon kokoontuneet yrittäjät edustavat yhteensä 65 prosenttia Italian bruttokansantuotteesta.
Kuvakaappaus Confindustrian Twitter-tililtä.
Yrittäjät ovat pettyneet hallituksen talouspolitiikkaan
Italian populistihallituksen kannatus rakentuu hieman yksinkertaistaen kahden maantieteellisen ryhmän varaan.
Etelä-Italiassa kannatetaan päähallituspuoluetta Viiden tähden liikettä, joka on luvannut tulonsiirtoja köyhälle Etelä-Italialle.
Entisen Pohjoisen liiton, nykyiseltä nimeltään La Legan kannatus puolestaan rakentuu rikkaan Pohjois-Italian yrittäjien varaan, joita houkuttelivat Legan johtajan Matteo Salvinin lupaukset tuntuvista veronalennuksista. Legan kasvaneeseen kannatukseen vaikuttaa toki myös sen liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa vastustava linja.
Asiakkaat jonottivat pankkiautomaatille Italian Genovassa maaliskuussa.Mattia Sedda / EPA
Talouslehti Financian Timesin mukaan yrittäjien pettymykselle hallituksen talouspolitiikkaan on selkeitä syitä.
Tuhlaileva politiikkaa on saanut Italian valtionvelkakirjojen korot nousuun, mikä puolestaan on johtanut siihen, että italialaispankit ovat tiukentaneet lainapolitiikkaansa. Tämä vaikeuttaa italialaisyritysten lainansaantia ja hankaloittaa tuottavien investointien tekemistä.
Monet yrittäjistä myös kokevat, että Salvini ei ole pitänyt lupauksiaan veronalennuksista ja investoinneista valtion suuriin infrastruktuurihankkeisiin.
Heidän mielestään populistihallituksen talouspolitiikkaa on varallisuutta jakavaa, ei sitä luovaa.
Kysymyksiä ja vastauksia Italian politiikasta ja taloudesta
Kysymys: Anonyymi463964 haluaa tietää, onko Italian hallituksen alijäämäisen budjetin tarkoituksena luoda talouskasvua vai onko kyse enemmän vaalilupausten lunastamisesta.
Petri Burtsov: Hallitus uskoo, että tällä velkavivulla saadaan aikaan talouskasvua. Heillä on omat ekonomistinsa, joiden laskelmiin se perustuu. Kansalaispalkka esimerkiksi on tarkoitus toteuttaa niin, että rahat jaettaisiin kuponkeina, jotka voidaan käyttää vain Italiassa. Näin se vauhdittaisi talouskasvua lisäämällä kysyntää. Samoin tuntuvat veronalennukset sekä yrityksille että kansalaisille on tarkoitettu vähentämään verotaakkaa ja lisäämään kysyntää.
Näin siis teoriassa. Monet ovat kuitenkin epäileväisiä tämän suhteen. Italiassa on varsin korkea kotitalouksien säästöaste, ja saattaa hyvinkin olla, että lisätulot päätyvät säästöön pikemminkin kuin kulutukseen. Varsinkin, kun maa on elänyt talouskriisissä jo pitkään. Toisaalta on täysin selvää, että kyseessä on myös vaalilupauksien lunastaminen. Hallitus toistaa tätä itse koko ajan. Viiden tähden liike sai ääniä lupaamalla kansalaispalkkaa ja eläkeiän nostoa, La Lega puolestaan veronaluennuksia.
Kysymys: Sivistyksen mitta kyselee kumpi puolue on oikeistolaisempi La Lega vai Viiden tähden liike. Oikeistolaisuudella kysyjä viittaa talousliberalismiin, eli siihen, miten vahvasti puolue kannattaa vapaata markkinataloutta.
Petri Burtsov: Ehdottomasti La Lega. Viiden tähden liikettä pitäisin talouspolitiikaltaan enemmän vasemmistolaisena kuin oikeistolaisena puolueena. La Lega ajaa veronalennuksia ja on erityisesti Pohjois-Italian pienyrittäjien suosiossa. Toisaalta La Legan talouspolitiikka on lähellä muun niin sanotun sovranistisen oikeiston talouspolitiikkaa ja Salvini on sanonut kannattavansa Trumpin talouspolitiikkaa, johon kuuluu olennaisena osana protektionismi ja vapaakaupan vastustaminen.
Mutta Viiden tähden liike on ajanut perinteisesti vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan kuuluvia teemoja, kuten degrowth-aatetta sekä kansallisesti tärkeisen talouden sektoreiden ottamista valtion haltuun.
Kysymys: Anonyymi719361 kysyy miksi italialaiset äänestäjät ovat niin alttiita poliittisille helppoheikeille ja huijareille? Esimerkeiksi hän mainitsee muun muassa Silvio Berlusconin, Beppe Grillon, ja yhden Pohjoisen liiton perustajista Umberto Bossin. Hän haluaa myös tietää, onko vakavamielisen ja yhteistä hyvää ajavan politiikan tekeminen Italiassa mahdotonta?
Petri Burtsov: Tämä on erittäin tärkeä kysymys ja aiheesta voisi varmasti kirjoittaa kokonaisen kirjan. Yksinkertainen vastaus on, että Italiassa ei ole oikeastaan koskaan ollut vahvaa keskusvaltaa. Italiassa alueilla on vahva oma historiansa joka ulottuu tuhansien vuosien päähän, mutta Italia valtiona perustettiin vasta risorgimento-politiikan aikana vuonna 1861. Tästä syystä italialaiset eivät ole kokeneet poliittisen prosessin omistajuutta samalla tavalla kuin vaikka Pohjoismaissa.
Tämä on osaltaan tehnyt politiikasta taiteenlajin, joka vaatii sekä karismaa että kykyä tehdä lehmänkauppoja suuntaan ja toiseen; toisien sanoin poliittista teatteria. Yksi merkittävä tekijä on myös korruptio. Sen roolia ei voida vähätellä. Koko Italian toisen maailmansodan jälkeinen ensimmäisen tasavallan aika kaatui valtavaan mani pulite -skandaaliin, jossa paljastettiin koko poliittisen järjestelmän korruptoituneisuus.
Se vei italialaisten luottamuksen perinteiseen politiikkaan. Perinteiset puolueet tuhoutuivat ja tuhkasta nousi Silvio Berlusconi. Hänen suosionsa perustui pitkälti siihen, että hän ei ollut poliitikko. Kaikki Berlusconia seuranneet suositut italialaispolitiikot, niin Grillo, Renzi kuin Salvinikin, käyttävät Berlusconin luomaa käyttäytymismallia hyväkseen oman suosionsa kasvattamisessa.
Mutta on Italiassa sitten mahdotonta tehdä vakavaa politiikkaa? Itse asuin Roomassa vuosina 2012-2016. Se oli aikaa, jolloin Viiden tähden liike vakiinnutti itsensä poliittisena voimana ympäri maata. Varsinkin alkuvuosinaan se antoi toivoa erilaisesta politiikasta valtavalle määrälle italialaisia. Tapasin lukuisia nuoria, joiden uskon politiikkaan liike palautti. "Grillo on viimeinen toivomme", monet uskoivat. Ja liike sai monet mukaan politiikkaan. Viime vuosina se on kuitenkin kehittynyt yhä populistisempaan suuntaan ja vieraannuttanut monia ydinkannattajiaan.
Kysymys: Anonyymi947233 haluaa tietää, mikä on ollut Italian liberaalin maahanmuuttopolitiikan vaikutus maan kahtiajakoon ja poliittiseen pirstaloitumiseen. Hän kysyy, olisiko populistien nousu ollut estettävissä?
Petri Burtsov: On selvää, että Italiaan suuntautunut maahanmuutto on osaltaan edesauttanut populismin nousua maassa. Se oli yksi kevään vaalien avainteemoista. Italian poliittinen pirstaloituminen johtuu kuitenkin monista muista seikoista kuin maahanmuutosta. Listasin syitä edellisessä vastauksessani. Italian kahtiajako, eli jakautuminen rikkaaseen pohjoiseen ja köyhään etelään ei sekään johdu maahanmuutosta vaan on historiallisen kehityksen seurausta, joka ulottuu satojen vuosien päähän.
Näyttäisikö Italian politiikka sitten erilaiselta ilman maahanmuuttoa? Varmasti. Salvini on onnistunut nostamaan La Legan maan suosituimmaksi puolueeksi nimenomaan lupaamalla ja toteuttamalla tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Myös Viiden tähden liike on muuttunut selvästi aiempaa maahanmuuttokriittisemmäksi puolueeksi, minkä johdosta sitä on myös pilkattu Italian mediassa. Lehdissä ja televisiokanavilla on esitetty Grillon aikaisempia lausuntoja, joissa hän puolustelee Italiaan paremman elämän perässä tulevia maahanmuuttajia.
Populismin nousu ei kuitenkaan selity pelkästään maahanmuutolla. Viiden tähden liikkeen suosio perustuu ennen kaikkea siihen, että heidät nähdään perinteisen italialaisen politiikan puhdistajina, antipoliittisena liikkeenä. Heidän nousunsa alkoi jo ennen viime vuosien muuttoliikettä Välimeren yli. Myös La Lega on puolueena syntyi jo 80-luvun lopulla nimenomaan rikkaan Pohjois-Italian aseman puolustajana.
Kysymys: Susanna100 kysyy mikä vaikutus kansalaisliikkeillä on Italiassa ja ovatko italialaiset niistä kiinnostuneita?
Petri Burtsov: Italiassa on paljon kansalaisliikkeitä, joihin osa kansasta suhtautuu intohimoisesti. Viimeaikaisia esimerkkejä ovat suuria junaratahankkeita, kuten Torinon ja Lyonin välistä junarataa vastustava suosittu No TAV -liike, jonka tapahtumiin osallistuvat kymmenettuhannet ihmiset.
Toinen merkittävä kansalaisliike on esimerkiksi mafianvastainen AddioPizzo-liike, joka koostuu mafian valtaa vastustavista pienyrittäjistä. Italiassa on myös perinteisesti ollut vahva ympäristönsuojeluliike, jonka pohjalta luotiin maan suurin ympäristöjärjestö Legambiente.
Antifasistisen liikkeen pohjalta syntyi sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajava liike, joka synnytti ARCI-järjestön. Se kampanjoi hyvin näkyvästi eri puolilla Italiaa muun muassa tasa-arvon puolesta.
Ja pitää muistaa, että Viiden tähden liike, Italian päähallituspuolue, pitää itseään kansalaisliikkeenä, ei puolueena. Sana movimento tarkoittaa italiaksi liikettä.
Kysymys: Ärväle kyselee mafian roolista Italiassa. Hän haluaa tietää, mikä on mafian osuus Italian bruttokansantuotteesta ja miten Italian hallituksen talouspolitiikka vaikuttaa mafian toimintaan. Hän myös pohtii, onko mahdollista, että EU:n Italialle maksamat tuet päätyvät mafian käsiin.
Petri Burtsov: Mafia on Italian suurin yritys. Italian parlamentin tutkimuksien mukaan sen liikevaihto on keskimäärin 150 miljardia vuodessa. Näin se olisi kooltaan vajaa 10 prosenttia Italian bruttokansantuotteesta. Koska mafia toimii harmaan talouden alueella, on sen koon tarkka arviointi kuitenkin vaikeaa. Selvää on, että mafialla on Italiassa suuri taloudellinen valta.
Italiassa mafia pääsee usein käsiksi julkisiin rakennushankkeisiin, kuten l'Aquilan kaupungin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Viranomaisten tiedossa on lukuisia tapauksia, missä myös EU:n Italialle myöntämiä tukia ja avustuksia on päätynyt mafian käsiin.
Mafia ei suoraan hyödy veronalennuksista, koska se ei laittomana järjestönä maksa veroa. Se toimii usein kuitenkin peiteyritysten kautta, jolloin veronalennukset hyödyttävät sitä samalla tavalla kuin kaikkia muitakin yrityksiä.
Italia rahoittaa budjettialijäämänsä ottamalla lisää lainaa markkinoilta, ei EU:n tuella. Italia on itse asiassa EU:ssa nettomaksaja, eli se tukee muita EU-maita enemmän kuin muut EU-maat sitä. Itse asiassa, Italia on kokonaismäärässä mitattuna koko EU:n neljänneksi suurin nettomaksaja.
Oulun poliisi kehottaa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.
Poliisista kerrotaan, että Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä taitamattomat miehet ovat houkutelleet selvästi itseään nuorempia alaikäisiä tyttöjä kanssaan kontaktiin. Pahimmillaan kontaktit ovat johtaneet epäilyihin vakavista seksuaalirikoksista.
Oulun poliisi tutkii tällä hetkellä kolmea erillistä tapausta, jossa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.
Seitsemän miestä on vangittu epäiltynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.
Haluamme poliisissa alleviivata, että kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole rikollisia tai epärehellisiä. Markus Kiiskinen
Sen lisäksi poliisilla on tutkinnassa kaksi erillistä tapausta, joissa on kaksi eri epäiltyä. Molemmat tapaukset ovat tapahtuneet marraskuun puolivälissä Oulussa Tuiran kaupunginosassa.
Kaleva kertoo, että toisessa tapauksessa ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään syyllistyneen alaikäiseen tyttöön kohdistuneeseen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen. Toisessa ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään syyllistyneen alaikäiseen tyttöön kohdistuneeseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
– Nämä ikävät tapahtumat ovat yksi syy siihen, että päätimme lähettää tämän tiedotteen, Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo.
Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että seitsemän vangitun tapauksessa epäiltyjen epäillään tunteneen toisensa. Sama pätee myös kahden erillisen tapauksen epäiltyihin.
Kontaktia haetaan sosiaalisen median avulla
Kiiskinen kertoo, että kaikissa edellä mainituissa tapauksissa miesten epäillään ottaneet kontaktia lapsiin sosiaalisen median kautta. Tapaukset, joissa aikuiset miehet ottavat yhteyttä nuoriin tyttöihin somessa, ovat Kiiskisen mukaan Oulun seudulla kasvussa.
– Puhutaan kymmenistä tapauksista. Poliisille tulee tietoa houkuttelusta ja ikävistä yrityksistä. Kaikki eivät kuitenkaan johda esitutkintaan. Ne tapaukset menevät esitutkintaan, jos tapaaminen on jo sovittu ja henkilöä on jo ahdisteltu.
Tieto tapauksista on tullut poliisille lasten vanhemmilta ja joissain tapauksissa sosiaaliviranomaisilta.
Nyt puhutaan näistä yhdeksästä henkilöstä, jotka tällä hetkellä ovat vangittuina. Markus Kiiskinen
Kiiskinen kertoo, että poliisissa mietittiin viime päivien aikana tiedotteen lähettämistä, mutta viimeaikaiset seksuaalirikosepäilyt vahvistivat päätöksen varoituksen lähettämisestä, koska kaikkiin tapauksiin liittyi sosiaalinen media.
– Toivon, että tämä ei lisää rasismia. Haluamme poliisissa alleviivata, että kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole rikollisia tai epärehellisiä. Nyt puhutaan näistä yhdeksästä henkilöstä, jotka tällä hetkellä ovat vangittuina.
Poliisi kehottaa nuoria olemaan tarkkaavaisia ja vanhempien tietoisia siitä, kenen kanssa lapsi viettää aikaa netissä ja vapaa-aikana.
Epäilyttävistä henkilöistä ja yhteydenottajista tulee ilmoittaa poliisille. Poliisille voi ilmoittaa epäilyttävistä yhteydenottajista vihjeet.oulu(at)poliisi.fi sähköpostiin, vihjenumeroon 0295 416 194 tai asioimalla poliisiaseman palvelupäivystyksessä.
Moottoripyöräkerho Bandidosin tilojen kotietsinnästä ja takavarikosta on tehty tutkintapyyntö. Hakija vaatii käräjäoikeutta tutkimaan, oliko Sisä-Suomen poliisilla edellytyksiä tunkeutua kerhon tiloihin Tampereen Vehmaisissa.
Lisäksi hakija vaatii käräjäoikeutta purkamaan ratsian yhteydessä tehdyn takavarikon käteisen rahan, puhelimien ja tablettitietokoneiden osalta.
Hakijan mukaan poliisioperaation kohteena on ollut sivullinen, jolla ei ole mitään tekemistä kerhon kokoontumistilan kanssa eikä tila ole hänen hallinnassaan. Epäilty otettiin kiinni Helsingissä eikä kerhon kokoontumistiloissa Tampereen Vehmaisissa.
Hakijan mukaan takavarikoidut rahat eivät kuulu epäillylle eivätkä liity millään tavalla häneen.
Käräjäoikeus antaa ratkaisun asiasta 10. joulukuuta.
Nuoren vartijan puukotus viikonloppuna Vantaalla on järkyttänyt vartiointialaa.
Noin 20-vuotiasta kauppakeskuksen vartijaa puukotettiin hengenvaarallisesti kaulaan. Puukotus tapahtui lauantaina iltapäivällä Prisman aulassa, kun vartija oli ottamassa miestä kiinni.
Vartija kuljetettiin sairaalahoitoon. Poliisi otti tapahtumapaikan läheisyydestä kiinni rikoksesta epäillyn, noin 30-vuotiaan miehen.
Poliisi tiedotti tiistaina iltapäivällä, että puukotuksesta epäilty mies on vangittu Vantaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä.
Poliisin mukaan vartija oli ottamassa epäiltyä miestä kiinni näpistyksen takia. Vartija oli viemässä miestä kohti vartijoiden kiinniottotilaa, kun väkivallan teko tapahtui.
Vartijoiden kokema väkivalta lisääntynyt
Tutkimusten mukaan kauppakeskusten ja muiden julkisten tilojen järjestyksenvalvontaa tekevien vartijoiden kokema väkivalta on lisääntynyt hälyttävästi 2000-luvulla.
Viime vuosina väkivaltatapausten määrä on vakiintunut reiluun 2 500 tapaukseen vuodessa, kirjoittaa turvallisuusalan tutkija Jyri Paasonen blogissaan.
Turvallisuusalan kouluttaja Jari Stolt Ammattienedistämislaitoksesta AEL:stä sanoo, että teräasehyökkäykset ovat melko harvinaisia, mutta teräaseella, ruiskulla tai ruuvimeisselillä tehdyt uhkaukset ovat sen sijaan arkipäiväistyneet.
– Turvallisuustarkastuksissa löytyy tänä päivänä hyvin usein teräaseita, kaasusumuttimia, eikä ampuma-asekaan ole enää mikään harvinaisuus, kertoo pitkään kenttätehtävissä ja voimankäyttökouluttajana toiminut Stolt.
Fyysisen voimankäytön koulutus riittämätön
Stolt huomauttaa, että vartijoiden rikosoikeudellinen suoja on äärimmäisen heikko.
– Vartijoihin kohdistuva väkivalta katsotaan samanlaiseksi kuin, kehen tahansa tavalliseen kansalaiseen kohdistunut väkivalta, hän selittää.
Tämä aiheuttaa Stoltin mukaan osaltaan sen, että vartijat joutuvat usein fyysisen väkivallan kohteeksi.
Stoltin mukaan vartijoiden turvallisuutta voitaisiin parhaiten parantaa koulutuksella, jossa muun muassa harjoiteltaisiin miten eri tilanteissa kannattaa toimia.
Stoltin mukaan vartijan koulutus, joka kestää 120 tuntia, on teoriassa hyvä koulutus alalle, mutta siitä vain kahdeksan tuntia on varattu voimankäyttöön.
– Fyysisen toiminnan ja voimankäytön osalta se on täysin riittämätön. Vain kahdeksan tuntia koulutusta voimankäyttöön ei riitä siihen, mitä tänä päivänä kentällä tarvitaan.
Viime elokuussa teknologiajätti Applen markkina-arvo ylitti biljoonan dollarin rajapyykin. Kuukautta myöhemmin verkkokauppajätti Amazon saavutti tuhannen miljardin dollarin markkina-arvon, tosin vain hetkeksi.
Piilaakson teknologiayhtiöt olivat jo usean vuoden ajan vastanneet huomattavasta osasta lähes kymmenen vuotta jatkunutta pörssikasvua. Yhdysvaltain suurimpien yritysten osakkeiden kurssikehitystä kuvaavan S&P 500 -indeksin alkuvuoden kasvusta puolet oli viiden suurimman teknologiayhtiön ansiota.
Vielä kesällä markkinoiden usko teknologiajättien voimakkaaseen kasvuun oli vahva.
Sitten otsikoihin nousivat kansainväliset kauppajännitteet, nousevat korot ja pelko kasvun hidastumisesta niin Euroopassa kuin Kiinassakin. Brexit ja Italian taloustilanne aiheuttivat väreilyä markkinoilla. Trump.
Näiden koko osakemarkkinoita koskevien uutisten lisäksi uutisissa kerrottiin Amazonin huonoista työolosuhteista, Facebookin kautta tehdyistä vaikutusyrityksistä ja useita yhtiöitä koskevista tietovuodoista. Valtavia määriä dataa keränneiden yhtiöiden toimet käyttäjiensä yksityisyyden turvaamiseksi paljastuivat riittämättömiksi. Puheet sääntelystä ja yhtiöiden pilkkomisista voimistuivat.
Tässä maailmassa valtavaa pörssikasvua tehneet teknologiayhtiöt eivät enää näyttäneetkään sijoittajien silmissä niin arvokkailta. Tällä kertaa viisi suurinta yhtiötä (Apple, Amazon, Microsoft, Netflix ja Alphabet) vastasivat viidenneksestä syksyn kurssilaskusta.
Applen markkina-arvo on tällä hetkellä noin 850 miljardia dollaria, Amazonin vajaat 830 miljardia dollaria. Siis aika paljon edelleen. Syksyn pörssilasku pyyhki kuitenkin Applen arvosta tämän vuoden aikana saavutetun kasvun. Amazonin kohdalla taas 40 prosentin kasvu hupeni 30 prosentin kasvuksi.
Teknologia on tulevaisuuden sijoitus
Teknologiayhtiöiden osakkeiden arvostus ei ole perustunut yhtiöiden liikevaihtoihin tai voittoihin. Se on perustunut tulevaisuuden liikevaihtoihin ja voittoihin. Tulevaisuuden näkymät vaikuttavat toki kaikkien yhtiöiden arvostukseen, mutta teknologiayhtiöiden kohdalla painoarvo on tavallista suurempi.
Hyvä esimerkki tästä on suoratoistopalvelu Netflix, jonka markkina-arvo ylitti viime keväänä hetkeksi viihdejätti Disneyn. Viime vuonna vajaan 12 miljardin liikevaihdolla vajaat 559 miljoonaa dollaria voittoa tehnyt Netflix oli siis markkinoiden mukaan arvokkaampi yhtiö kuin yli 55 miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävä ja lähes 15 miljardia dollaria vuodessa voittoa tekevä Disney.
Sijoittajat uskoivat enemmän Netflixin tulevaisuuteen kuin Disneyn tulevaisuuteen. Kesän jälkeen huoli Netflixin kasvun hidastumisesta on kuitenkin tarttunut sijoittajiin. Samalla Disney on polkaisemassa käyntiin oman suoratoistopalvelunsa, joka kiristää kilpailua entisestään alalla.
Tällä hetkellä Netflixin markkina-arvo on noin 125 miljardia dollaria, kun Disneyn arvo pyörii reilussa 171 miljardissa dollarissa.
Kun tulevaisuus ei menekään niin kuin hinnoiteltiin
Sanotaan, että ahneus ja pelko vuorottelevat markkinoilla. Tätä sykliä hyväksikäyttääkseen suursijoittaja Warren Buffet on neuvonut sijoittajia olemaan peloissaan, kun muut ovat ahneita ja olemaan ahne, kun muut ovat peloissaan.
Kun ahneus hallitsee markkinoita, sijoittajat ovat valmiita maksamaan kasvusta. Tällöin heidän katseensa kääntyy jo suuriksi kasvaneista yrityksistä pienempiin, enemmän kasvupotentiaalia sisältäviin yrityksiin. Tällöin Netflix kiinnostaa Disneytä enemmän.
Vuosituhanteen vaihteessa kasvua haettiin kaikesta internetiin liittyvästä liiketoiminnasta ja IT-yhtiöiden markkina-arvot paisuivat valtaviksi. Tuolloin kasvu ei kuitenkaan toteutunut odotetusti ja pelko puhkaisi kuplan.
IT-huuman lupaukset eivät kuitenkaan olleet täysin tuulesta temmattuja. Lähes kaikki ennen kuplan puhkeamista annetutu lupaukset ovat toteutuneet, eivät vain odotetulla aikavälillä.
Tästä hyvä esimerkki on IT-kuplasta selvinnyt Amazon. Verkkokaupan mullistaneen yhtiön nykyinen markkina-arvo on reilut 820 miljardia dollaria. Toisaalta nykyisten voittojen perusteella Amazonin arvo olisi lähempänä 100 miljardia dollaria. Tulevaisuus näyttää onko kyseessä uusi kupla vai markkinoiden hyvin ennustama menestystarina.
Kun nykyisyys antaa esimakua tulevasta
Vaikka teknologiaosakkeissa tulevaisuuden odotukset painavat paljon, täysin immuuneja ne eivät ole nykyhetkelle. Applen osakkeen arvoa ovat epävarman tulevaisuuden lisäksi nakertaneet arviot puhelinmyynnin hiipumisesta.
Viime kuussa Apple ilmoitti, ettei se enää kerro iPhonen myyntilukuja. Ratkaisu sai monet analyytikot epäilemään Applen lippulaivatuotteen vetovoimaa. iPhone-puhelimien myyntimäärät ovat olleet merkittävässä roolissa yhtiön markkina-arvon määrittelyssä. Ne ovat tuottaneet reilusti yli puolet Applen liikevaihdosta ja todennäköisesti vielä suuremman osuuden voitoista.
Puhelinmyynnin sijaan Apple kehottaa sijoittajia kiinnittämään huomiota yhtiön liikevaihtoon ja voittomarginaaleihin. Yhtiön liiketoiminta kun on muutakin kuin puhelimien myyntiä. Esimerkiksi pilvipalvelut ja musiikin suoratoistopalvelu muodostavat merkittävän osan yhtiön liikevaihdosta. Mitään mittaria palveluliiketoimintansa arviointiin Apple ei kuitenkaan ole antanut.
Sen sijaan Applelle komponenteja valmistajat yhtiöt ovat raportoineet laskeneista tilauksista ja pienentyneistä liikevaihdoista. Näistä viesteistä markkinoilla on yritetty muodostaa käsitystä Applen myyntimääristä. Kun tarpeeksi moni alihankkija arvoketjussa ilmoittaa laskeneista liikevaihdoista, alkaa Applen kurssi väpättää.
Mitä väliä?
Mutta mitä väliä sillä, jos Applen markkina-arvosta katoaa muutamassa kuukaudessa sata miljardia dollaria? Jossain vaiheessahan se on sinne tullutkin.
Applen koko tekee sen, että kurssimuutokset yhtiön osakkeessa näkyvät heti indekseissä. Pienikin heilahdus arvossa voi kääntää pörssin laskuun tai nousuun.
Jos et omista Applen osakkeita, kurssien heilahtelulla ei ole mitään väliä. Jos taas omistat Applen osakkeita, voimakas lasku voi viedä yöunet. Mutta niin kauan kuin osakkeita ei myy, mahdolliset voitot tai tappiot ovat vain laskennallisia.
Itse Applen kannalta markkina-arvolla ei myöskään ole niin väliä. Kyseessä on sijoittajien rahat, ei Applen. Siksi Applen osakekurssi ei vaikuta yhtiön toimintaan. Uusi iPhone ilmestyy kauppoihin oli Applen osakkeen arvo mikä tahansa. Applen kassassa lojuu noin 250 miljardia dollaria, joten varaa uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen löytyy.
Uuteen nousuun
Argentiinan G20-kokouksessa Yhdysvallat ja Kiina näyttävät löytäneen jonkinlaisen sovun kaupankäynnistä. Kasvu näyttää taas hetken mahdolliselta.
Tätä kasvua ruokkimaan on pörssiin pyrkimässä useita uusia kasvuyhtiöitä. Taksitoiminnan alustapalvelu Uberin ennustetaan listaustuvan pörssiin ensi vuonna. Yhtiön markkina-arvon arvioidaan pyörivän jopa 120 miljardissa dollarissa.
Voimakkaasti kasvava yhtiö tekee myös voimakkaasti tappiota. Tällä hetkellä takkiin tulee noin miljardi dollaria vuosineljänneksessä. Mutta jos uskoo kasvuu ja tulevaisuuden voittoihin, miljardi sinne tänne ei paljoakaan paina sijoittajan mielessä.
Tai sitten on ehkä hieman syytä olla peloissaan.
Juttua varten on haastateltu OP:n seniorianalyytikkoa Hannu Rauhalaa, joka on erikoistunut teknologiayhtiöihin.
Lappeenrannan Prisma-tavaratalon peliautomaateilta kuuluu venäjänkielistä puhetta. Kello on noin puoli yksitoista aamupäivällä ja Pietarista sekä Viipurista saapuneet ostosmatkailijat ovat ostoksensa jo tehneet. Jotkut heistä kuluttavat aikaansa peliautomaateilla ennen kotimatkalle lähtöä.
– Pelaan aina, kun olen täällä, mutta pienillä yhden tai kahden euron panoksilla. Olen huomannut, että myös muut venäläiset pelaavat, Pietarista tullut Aleksandr Porjadin kertoo.
Myös viereisellä peliautomaatilla on venäläinen pelaaja.
Venäläisten pelit katkolla
Venäjältä tulevien ostosmatkailijoiden automaattipelit Suomessa saattavat kuitenkin loppua kolmen vuoden kuluttua. Tämä johtuu hallituksen eduskunnalle antamasta uudesta arpajaislakiesityksestä.
Lakiesitys edellyttää pakollista tunnistautumista rahapelejä pelattaessa. Laki tulisi voimaan vuoden 2022 alussa. Käytännössä rahapelejä voisi pelata tämän jälkeen vain Veikkauksen asiakastilin kautta. Tämä sulkisi turistit pois suurilta osin suomalaisten peliautomaattien ääreltä.
– Se tarkoittaa sitä, että turistit eivät voisi tulevaisuudessa pelata kauppoihin ja kioskeihin hajasijoitettuja peliautomaatteja, koska Veikkaus voi avata pelitilin vain Suomessa pysyvästi asuville henkilöille, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Jukka Tukia kertoo.
Kaikista peleistä turisteja ei kuitenkaan suljettaisi pois.
– Turistit voisivat jatkossakin pelata rahapelejä Veikkauksen omissa pelisaleissa ja kasinoissa, uutta arpajaislakia valmistelemassa ollut Jukka Tukia kertoo.
Aleksander Porjadin pelasi Lappeenrannan Prisman peliautomaateilla.Tommi Parkkinen / Yle
Pelituotot vähenevät
Hallituksen esityksestä tehdyn vaikutusarvion mukaan uusi arpajaislaki vähentäsi Veikkauksen pelituottoa raha-automaattipelaamisen osalta. Tämä johtuu siitä, että pelitilin avulla erityisesti ongelmapelaajille voitaisiin asettaa raha-automaattipelaamista vaikeuttavia rajoitteita.
Kysymys voisi olla esimerkiksi aikarajoitteista tai tappiorajoitteista ja viime kädessä jopa peliestoista.
Lakiesityksen vaikutusarviossa Veikkauksen pelituottojen arvioidaan vähenevän lain voimaantulovuonna 17–170 miljoonaa euroa riippuen siitä, kuinka paljon rajoitteita asetetaan. Mitä enemmän rajoitteita asetetaan, sitä enemmän Veikkauksen tuotot vähenevät.
Turistien pelaamisen vähenemisen vaikutusta ei ole arvioitu
Sen sijaan lakivalmistelussa ei ole arvioitu turistien pelaamisen estymisen vaikutusta pelituottoihin.
– Siitä meillä ei ole mitään käsitystä. Sitä on hyvin vaikeata arvioida, koska meillä ei ole mitään keinoa seurata. kuinka paljon turistit pelaavat, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Jukka Tukia kertoo.
Samaa kerrotaan myös Veikkauksesta. Veikkaus kuitenkin haluaisi, että turistien pelaamismahdollisuus jatkuisi myös tulevaisuudessa.
EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen mukaan Britannialla on oikeus vetää eroilmoituksensa yksipuolisesti takaisin. Julkisasiamies Campos Sánchez-Bordona suosittaa EU-tuomioistuimelle, että se päättäisi Lissabonin sopimuksen eroartiklan tulkinnasta näin.
Julkiasiamiehen lausunnot eivät sido tuomioistuinta, mutta yleensä niitä noudatetaan lopullisissa päätöksissä.
Tuomioistuimen kantaa asiaan pyysivät Britannian EU-eroa vastustavat skotlantilaiset poliitikot. Skottipoliitikkojen asianajajan mukaan päätöstä tarvitaan, jotta Britannian parlamentti voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Artikla lähtee siitä, että ero toteutuu
Tulkittavana on Lissabonin sopimuksen artikla 50, jossa on säädetty jäsenmaan erosta unionista. Artiklassa ei eritellä, miten eroprosessi voitaisiin keskeyttää.
Tuomioistuin käsittelee asiaa nopeutetussa aikataulussa, koska Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuun lopulla. Jos tuomioistuin päättää julkisasiamiehen ehdotuksen mukaan, eroava EU-maa ei tarvitsisi siis muiden jäsenmaiden hyväksyntää eroprosessin keskeyttämiseksi.
EU-elimet: Yksipuolinen ilmoitus ei riitä
Britannian hallituksen mielestä oikeusjutussa on kyse poliittisesta kampanjasta brexitin pysäyttämiseksi. Hallituksen asianajajan mukaan EU-tuomioistuimen ei olisi pitänyt edes käsitellä asiaa, koska hallituksella ei ole aikeita perua erosuunnitelmia.
EU-elimiä edustaneet asianajajat puolestaan ovat BBC:n mukaan varoittaneet, että oikeus yksipuoliseen mielenmuutokseen voisi johtaa "loputtomaan epävarmuuteen". Heidän mukaansa tällainen päätös antaisi ennakkotapauksena kaikille jäsenmaille mahdollisuuden hakea itselleen parempia jäsenyysehtoja eroilmoituksen avulla.
Britannian parlamentti alkaa tiistaina viisi päivää jatkuvat keskustelut pääministeri Theresa Mayn neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Asiasta äänestetään tiistaina 11. joulukuuta.
Sopimusta on vastustettu sekä oppositiossa että paikoin Mayn oman puolueen, konservatiivien riveissä.
Kuoritut raa'at perunat nököttävät kattilassa kylmässä vedessä. Kalliolan perheessä kaasu on päässyt loppumaan hellasta ja viisihenkisen perheen isä Mikko Kalliola yrittää loihtia lapsilleen jotain kylmää purtavaa.
On tavallinen talvinen torstai-ilta ja muuramelainen perheenisä on ennättänyt ennen äitiä, Anne Kalliolaa töistä kotiin. 10-vuotias Manu pelaa kavereidensa kanssa tietokoneella, 14-vuotias Remu on sulkeutunut omaan huoneeseensa myös koneensa pariin ja 16-vuotias Veela tekee lähtöä cheerdance-harjoituksiin.
Mikko Kalliola voitelee voileipiä ja yrittää samalla siivota keittiötä – ja myöntää, että elämä kolmilapsisessa perheessä, jossa on kaksi teiniä, on ajoittain haastavaa.
– Onhan se rankkaa, kun on teinejä. Mutta ei se rankkuus tule siitä, että teinit olisivat raskaita. Se tulee siitä, että pitäisi itse vanhempana jotenkin osata muuttaa ajatteluaan.
Mikko Kalliola toteaa, että teinien kanssa oleminen vaatii vanhemmilta ajattelemisen muuttamista.Jaana Polamo / Yle
Kalliolan perheessä on vältytty suuremmilta murrosiän kuohunnoilta, mutta yhteentörmäyksiä toki toisinaan sattuu. Perheen esikoinen Veela Kalliola auttaa isäänsä täyttämällä tiskikonetta ja kertoo, että enemmän kahinaa tulee äidin kanssa.
– Olemme äidin kanssa sellaisia, että kiivastumme aika herkästi. Joten me aina riitelemme, tai ei aina, mutta useammin kuin isän kanssa.
Ongelmat vanhempien ja murrosikäisten välillä ovat tuttuja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Neuvottomat ja huolestuneet vanhemmat ottavat nettipalveluihin ja vanhempainpuhelimeen yhteyttä yhä useammin.
– Nuoren ihan normaalin kehitykseen voi kuulua hyvin erilaista reagointia ja muuttunut suhde vanhempiin. Mutta jos murrosikäinen oireilee ja kapinoi erityisen voimakkaasti, voi taustalla olla jotain tarkempaa selvittelyä vaativaa, sanoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Kovan kapinoinnin syitä voi olla useita. Voit keskustella aiheesta ja jakaa kokemuksiasi jutun alapuolelta löytyvässä keskusteluosiossa.
Murrosikäisten käytös peilaa usein suhdetta vanhempiin
Toisista murrosikäisistä ei näy ulospäin minkäänlaista oirehdintaa, kun taas toiset nuoret saattavat hyvinkin tulisesti ilmaista omaa tahtoaan ja riidellä rajusti rajoista.
Joskus suhde omaan lähiaikuiseen voi olla liian tiivis, eikä nuorella ole liikkumatilaa. Se voi aiheuttaa nuoressa voimakasta kuohuntaa, kerrotaan Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
– Koska nuoruusiässä tehdään henkistä irtiottoa, joskus voi olla, että suhde vanhempaan tai muuhun lähiaikuiseen on liian tiivis. Jos siinä ei ole riittävästi tilaa ja ilmaa lapsen kehitykselle, niin silloin nuori joutuu riuhtaisemaan itsensä aika isostikin irti, sanoo Tatjana Pajamäki.
Yhteenotot nuoren kanssa voivat muodostua rajuiksi, jos aikuinen on ajautunut sellaiseen elämäntilanteeseen, että hänen on vaikea päästää omaa lasta ottamaan kasvuaskelia eteenpäin nuoreksi.
– Jos aikuinen pitää nuorta liian tiiviisti lapsenkehikossa eikä anna nuoren kehittyä ja esimerkiksi olla oman ikäistensä kanssa, niin silloin voi lapselle olla ainoa ratkaisu, että hän tekee jonkun rajun irtioton, kertoo Pajamäki.
Henrietta Hassinen / Yle
Joissain tapauksissa nuori voi myös kaivata lisää huomiota ja huolenpitoa.
– Jos lapselle annetaan liian isoja vastuita, eikä hänen ympärilleen aseteta turvaraameja, voi turvattomuuden tunne aiheuttaa oireilua sekä ajelehtimista, kertoo Pajamäki.
Lisäksi nuorten välisiä eroja selittävä tekijä on lapsen oma synnynnäinen temperamentti.
– Lapsissa on valtavasti eroja omien tunteiden ilmaisun intensiteetissä: miten tulistuu ja rauhoittuu. Nuoruusiän kehitykseen kuuluu myös vähittäinen henkinen irrottautuminen vanhemmasta. Itsenäisyyden tie on läpikäytävä, vaikka kaikilla se ei näy samanlaisena ulospäin, sanoo Pajamäki.
Rajusti oireilevalla murrosikäisellä on saattanut nousta myös jokin vanha lapsuuden trauma käsittelyyn identiteetin kehittyessä uudelleen.
– Murrosikä on valtava sisäinen kehitysprosessi. Olisi tosi tärkeää, että ympäröivä maailma pysyisi aika muuttumattomana, kun siellä sisäisessä maailmassa tapahtuu niin valtavasti. Jos ulkoisessa maailmassa jatkuvasti jokin totuttu muuttuu, se voi aiheuttaa kaaosta nuorelle ja silloin oireilu voi lisääntyä, kertoo Pajamäki.
Nuori tarvitsee tilaa hengittää
Vanhemman ja nuoren välillä on hyvä olla liikkumavaraa, sillä nuoren tarpeet vaihtelevat. Välillä nuori tarvitsee vanhempia enemmän ja välillä vähemmän, siksi läheisyyden ja etäisyyden säätely on ensiarvoisen tärkeää.
– Nuoruusikäisten kanssa on tärkeintä löytää se sopiva etäisyys tilan antamisen ja vapauden ja rajoittamisen välillä: mihin nuoren asioihin puuttuu ja mitkä taas ovat nuoren henkilökohtaisia valintoja, joissa vanhemman kuuluu vetäytyä taka-alalle, sanoo Pajamäki.
16-vuotias Veela Kalliola kertoo, että riitaa tulee äidin kanssa esimerkiksi siitä, jos äiti pyytää tyhjentämään astianpesukonetta ja asia ei tapahdu heti.
– Sanon äidille, että kohta. Mutta äiti käskee, että ei kun heti. Sitten menee hermo ja rupean huutamaan äidille. Sitten me vähän aikaa huudetaan tosillemme ja mennään omiin huoneisiin mököttämään.
Perheenisä Mikko Kalliola sanoo, että riitoja heidän perheessä tulee suhteellisen vähän, mutta esimerkiksi kohta-ajankäsite vaihtelee. Perheessä on pitänyt ymmärtää, että kohta tarkoittaa perheenjäsenille eri asioita.
– Toiselle kohta tarkoittaa, että se tapahtuu tämän viikon aikana ja toiselle, että se pitäisi tehdä seuraavan tunnin aikana. Se vaatii kärsivällisyyttä.
Kalliolan perheen esikoinen Veela on tyytyväinen vanhempiinsa Anneen ja Mikkoon.Jaana Polamo / Yle
Rajummalta kapinoinnilta on Kalliolan perheessä säästytty, koska isän mielestä lapset ovat hyviä ilmaisemaan itseään. Jos he ovat pahalla tuulella, niin he huutavat sen pois, kertoo Mikko Kalliola pilke silmäkulmassa.
Pelaaminen ja koneella oleminen ovat Kalliolan perheen pojilla sellaiset asiat, joihin vanhempien on täytynyt opetella suhtautumaan joustavammin. Varsinkin kun 14-vuotias Remu tekee tietokoneella paljon muutakin kuin vain pelaa. Hän on opetellut esimerkiksi koodaamaan ja tekemään videoita. Koneella olon keskeyttäminen on tulenherkkä asia pojille.
– Esimerkiksi jos kysyn pojilta kesken pelin ulkoilusta ja he vastaavat menevänsä kohta, niin jos siinä laittaisin kovan kovaa vastaan ja vaatisin heti toimimista, niin koplakka siitä tulisi, kertoo Kalliola.
Isä on sen sijaan oppinut kysymään pojilta, että koska he menevät ulos. Pojat usein vastaavat menevänsä tunnin päästä ja isä tyytyy vastaukseen, kunhan he sopivat, että aikataulusta pidetään kiinni.
Toisten vanhempien kokemuksista voimaa
Murrosikäisten vanhemmat eivät usein kohtaa toisiaan. He eivät tapaa toisiaan samalla tavalla kuin vaikkapa pienten lasten tai alakouluikäisten lasten vanhemmat. Tämän vuoksi murrosikäisten vanhemmat eivät välttämättä pääse vertailemaan esimerkiksi mitä toisten murrosikäiset tekevät tai mikä on hyvinkin normaalia murrosikäisillä ja mikä satunnaista huonoa käyttäytymisistä.
Teinien vanhempien olisi hyvä päästä vaihtamaan kokemuksiaan, sillä omat ongelmat saattavat sitä kautta sujahtaa oikeaan perspektiiviin.
– Vanhemmalla on haastava paikka, että osaa määritellä, mikä on huolta herättävää ja mikä lapsen normaalia kehitystä omaksi persoonakseen. Että osaa erottaa niitä toisistaan. Tähän tarvittaisiin monesti apua, kertoo Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhemmuuden tuen palveluissa vanhemmat juurikin pohtivat paljon sitä, mikä on normaalia ja mikä johtuu mistäkin. Mitä pitäisi tehdä vai pitääkö jotain tehdä.
– Se on pitkän ja rauhallisen keskustelun paikka. Yritämme monelta puolelta tarkastella, mikä asia voisi johtua mistäkin. Jo se, kun vanhempi saa avoimesti ja luottamuksellisesti kertoa tilanteestaan, auttaa asioita jäsentymään ja kirkastumaan omassa mielessä, sanoo Pajamäki.
Toisaalta vanhempia pitää rohkaista luottamaan myös omaan intuitioon lapsensa kanssa. Jos huoli on iso, siitä on hyvä puhua ja pohtia yhdessä nuoren kanssa, mitä voisi asialle tehdä ja kuka voisi auttaa.
Vanhempien on hyvä muistaa, että nuoren aivot vasta kehittyvät. Jenni Hovila, sosiaalityöntekijä
Esimerkiksi Jyväskylässä on järjestetty pitkään murrosikäisten vanhemmille vertaistukiryhmiä. Eniten esiin on noussut pelaamiseen ja sosiaalisen median rajaamiseen liittyvät ongelmat sekä nuorten turvaaminen niissä.
Vanhemmat ovat myös huolissaan siitä, että toimivatko he oikein ja miten he yhdessä riittävän samanmielisesti kasvattavat lapsiaan. Lisäksi vanhempia mietityttää riitatilanteissa toimiminen ja sopiminen.
– Vanhempien on hyvä muistaa, että nuoren aivot vasta kehittyvät ja siksi nuoren ajattelu ei aina ole vanhemman mielestä loogista. Nuorilta puuttuu vielä harkintaa ja suodatin, että miten hän puhuu, mutta nuori harjoittelee, sanoo nuorisopalveluiden sosiaalityöntekijä Jenni Hovila.
Hovila muistuttaa, että murrosikä on nuorelle hyvin haastavaa aikaa, koska siinä tapahtuu lyhyessä ajassa hyvin paljon. Vanhemman kanssa tapahtuu usein väkisinkin yhteentörmäyksiä, koska nuoren itsenäistymisprosessin vuoksi myös vanhempi joutuu uuden eteen.
– Nuori saattaa lähteä kyseenalaistamaan vanhempien arvomaailmaa tai sopimuksia tai sääntöjä. Niistä ehkä sitten neuvotellaan uudelleen ja luodaan uusia käytäntöjä, sanoo Hovila.
Lisäksi murrosikäisen vanhemman on tärkeä laittaa ensin omat asiansa kuntoon ja huolehtia jaksamisestaan, jotta hän voi olla nuorelle läsnä ja kuulolla.
Vanhempiin tyytyväinen nuori
Muuramessa Kalliolan perheenäiti Anne Kalliola saapuu töistä kotiin ja ilahtuu keittiön siisteydestä. Isä Mikko Kalliola päivittää tilanteen: kaasu on loppu, Manu on koulun retki-illassa ja Manun kaverin puhelin on jäänyt heille. Vaarille pitäisi myös muistaa toimittaa uudet lääkkeet.
Mikko Kalliola etsii lompakkoaan ja valmistautuu lähtemään kauppaan. Seesteisen elon ehto teinien kanssa on hänen mielestään vanhemman taito ja kypsyys kasvaa teinin tahdissa.
– Silloin, kun lapset on lapsia ja pieniä, niin niitähän vaan komennetaan, että nyt nukkumaan, nyt pestään hampaat ja nyt syödään. Mutta yhtäkkiä sille lapselle muodostuukin oma tahto ja sitten sitä pitäisi vielä kunnioittaa, niin onhan se raskasta, virnuilee Mikko Kalliola.
Kalliolan esikoinen Veela Kallio on hyvin tyytyväinen omiin vanhempiinsa.
– Tykkään vanhemmistani, he on tosi mukavat eivätkä ota liian tosissaan mitään. Antavat mun olla kuka mä oon.
Millaisia kokemuksia sinulla on murrosikäisten käyttäytymisestä? Voit kertoa niistä, ja keskustella muutenkin aiheesta jutun alta löytyvässä keskusteluosiossa.
Itsenäisyyspäivän 612-marssi kokoaa maahanmuuttovastaisten ja jyrkän kansallismielisten kirjavan joukon näyttämään voimiaan Helsingin kaduilla.
Marssijoiden rintama ei ole yhtenäinen, mutta sitä sitoo toisiinsa etenkin maahanmuuttovastainen toiminta ja ohjelmat.
Osa haluaa Suomesta natsi-Saksan kaltaisen kansallissosialistisen valtion vaikka väkivalloin ja väittää, että juutalaisten ja muiden joukkomurhia ei natsi-Saksassa tapahtunut.Osan tavoitteet ja kannat ovat lievempiä ja tavoitteet demokraattisempia. Osa yhdessä marssivista ryhmistä on riidoissa keskenään.
Itsenäisyyspäivän 612-tapahtuman virallinen järjestäjätaho on 612-yhdistys. Tapahtumaa kutsutaan sen verkkosivuilla "hiljaiseksi mielenosoitukseksi itsenäisen Suomen puolesta".
Esimerkiksi Turun hovioikeuden kieltämän kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäseniä on marssinut viime vuosina kansallismielisten yhteisessä 612-kulkueessa.
Kaikkiaan Helsinkiä halkoo seitsemän mielenosoitusta itsenäisyyden arvopäivänä. Helsingin poliisin ylikomisario Seppo Kujala sanoo, että kolme näistä on merkittävän suuria.
Yle Uutisgrafiikka
– On otettava huomioon mielenosoitusten turvaamisen lisäksi myös linnan juhlat. Tämä on merkittävä turvallisuusoperaatio poliisille.
Kujala ei kerro poliisien määrää, mutta sanoo, että kyse ei ole pelkästä Helsingin poliisin operaatiosta. Kyseessä on koko Suomen poliisioperaatio. Lisäapua on luvassa muualta maasta.
Poliisihallitus on antanut ohjeet myös uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikeen varalle. Uusnatsit saavat pitää mielenosoitusmarssinsa.
– Hovioikeuden päätös on lainvoimaa vailla. Menettelemme niin kuin ennenkin, elikä kyllä saavat marssia.
Sää ja poliisi määrää, näkyykö PVL:n kaulaliinoja
Hietaniemen hautausmaalle kulkevan soihtukulue 612:n perustajiin kuuluva Teemu Lahtinen sanoo, että uusnatsien osallistumisella 612-kulkueeseen ei ole estettä.
Vain ryhmien tunnukset, omat liput ja banderollit ovat kiellettyjä, sanoo 612-työryhmän jäsenenä toimiva Lahtinen.
– Kulkue on tunnukseton. Kielto ryhmien omien tunnusten esilläpitoon on ehdoton. Sitä on koeteltu viime vuosina, mutta raja on vedetty yhdessä poliisin kanssa.
Teemu Lahtinen esittelee sallittua 612-pipoaanMarkku Pitkänen / Yle
Lahtinen sanoo, että sää ja poliisi määrää tunnuskiellon ehdottomuuden määrän.
– Kylmemmällä ilmalla vaatteisiin ei voi puuttua. Poliisi on sen linjannut. Omat liput, kyltit ja näkyvät tunnukset ovat kiellettyjä.
Lahtinen kuuluu perussuomalaisiin. Hän sanoo, ettei edusta 612-työryhmän jäsenenä puoluettaan tai edes Suomen Sisu -järjestöä. Kulkueessa hän sanoo olevan mukana väkeä oikealta vasemmalle.
Kun kysyy, onko Suomen Sisu irtisanoutunut suhteesta uusnatseihin, Lahtinen vastaa koukeroisesti.
– Irtisanoutuminen on väärä sana. Sana tarkoittaa sitä, että on ollut jossain mukana, josta irtisanoutua. Me olemme vain todenneet, ettemme ole olleet yhteistyössä, emmekä tee yhteistyötä.
Toisin sanoen myös uusnatsit ovat tervetulleita.
– Kaikki saavat marssia, toivomme, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan eikä tunnuksia tuoda esille.
Suomen Sisu ohjelmaltaan ääriliike, toiminnaltaan maltillinen
Suomen Sisu -yhdistyksen jäseniä osallistuu myös marssille. Silläkin on ollut siteitä uusnatsijärjestö Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeen edustajiin.
Äärioikeistoa tutkivan Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotosen mukaan Suomen Sisu on kansallismielisen ja äärikansallisen rintaman erikoistapaus.
– Suomen Sisusta on puhuttu ääriliikkeen nimellä. Ideologisesti se varmaan sitä on, jos katsoo Suomen Sisun ohjelmia. Mutta itse toiminta Sisulla on ollut maltillista. Suomen Sisu on linjannut tavoitteekseen olla kansallismielisen kentän markkinajohtaja. Eli jonkinlainen kilvoitteluasetelma on ollut sen ja Vastarintaliikkeen välillä näkyvissä.
Kotonen sanoo, että Vastarintaliikkeessä ”mennään rotu edellä” ja tausta-aatteena on valkoinen nationalismi. Suomen Sisu edustaa perinteisempää nationalismia ja ajattelu on kansallisvaltiokeskeistä.
Esimerkiksi Suomen Sisun puheenjohtaja, kansanedustaja Olli Immonen(ps.) poseerasi vielä vuonna 2015 useiden Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenten kanssa Eugen Schaumanin haudalla. Kuvassa on mukana myös Teemu Lahtinen.
Ruutukaappaus Olli Immosen Facebook-sivuilta / Yle
Pieni, suuri PVL marssii natsitunnuksin
Pohjoismainen Vastarintaliike tulee heiluttamaan omia lippujaan omassa Kohti vapautta 2018 -kulkueessaan. Kohti vapautta 2018 -verkkosivuilla PVL kertoo suorasanaisesti marssinsa olevan kansallissosialistinen.
"Viime vuonna tapahtumaan osallistui noin 500 ihmistä useista eri järjestöistä. Näin ollen marssi olikin historiallinen, sillä siitä tuli sotien jälkeisen Suomen suurin kansallissosialistinen tapahtuma."
Hovioikeuden syksyinen päätös PVL:n lopettamisesta ja oikeuskäsittelyt ovat puskeneet Vastarintaliikettä piskuista kokoaan näkyvämmäksi.
- PVL pyrkii valtiojärjestyksen kaatamiseen, sanoo Tommi Kotonen.Jarkko Riikonen / Yle
Tutkija Tommi Kotonen kertoo, että samalla kun PVL:n lakkauttamista on puitu käräjillä ja hovioikeudessa, ovat liput, tervehdykset ja marssit olleet aiempaa enemmän ja useammin esillä. Uusnatsit ovat liittoutuneet muiden järjestöjen kanssa ja marssivat siksi aiempaa useammin.
– Uusin kuvio on kehittynyt reilun vuoden aikana. PVL tekee entistä enemmän yhteistyötä muiden kansalllismielisten järjestöjen kanssa. Vastarintaliike vaikkapa marssii yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ja tämä näyttäytyy ulospäin isompana kuin toiminta itseasiassa onkaan, Kotonen sanoo.
Päämääränä vallankumous väkivalloin – Supon mukaan ei valtakunnallinen uhka
PVL:n ohjelmista muodostuu hätkähdyttävä kuva uusnatsien liittoumasta, jonka tarkoitus on turvata pohjoismaisen rodun eloonjääminen. Tarkoitus on estää ”rotujen” sekaantuminen tiukalla lainsäädännöllä.
Lisäksi PVL vastustaa homoseksuaaleja ja haluaa kieltää samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot.
PVL on avoimen kansallissosialistinen. Sen päämäärä on muuttaa Suomen valtiojärjestys ja kumota valtiosääntömme. Keino muutokseen on väkivaltainen vallankumous.
Tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen sanoo, että lopullinen päämäärä aktivisteilla on vallankumouksen aikaansaaminen, mutta keinot aatteen levittämiseksi saattavat kutistua, jos PVL kielletään.
– Kyllähän he sen selväksi tekevät. Myös sen, että ilman väkivaltaa ei vallankumousta saada aikaan. Tälllä hetkellä he vain levittävät propagandaa. Jos järjestö ja ideologian levittäminen kielletään, jää nähtäväksi mitkä ovat sitten toimintamuodot.
– Ääriliikkeet eivät tällä hetkellä toimi Suomessa tavalla, joka uhkaisi valtion turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä. Järjestön jäsenten toimintaan liittyy kuitenkin paikallinen väkivallan uhka. Siltä osin vastuu on paikallispoliisilla.
PVL:n jäsenet keskiluokkaisia, työssäkäyviä, perheellisiä
Supon asiantuntijaselvitys PVL:n lopettamisoikeudenkäyntiä varten kertoo, että Vastarintaliikkeen jäsenet ovat yleensä perheellisiä, työssäkäyviä miehiä. Jäsenistön keski-ikä on noin 30 vuotta. Naisia jäsenistössä on noin 15 prosenttia.
– Rasistisiin skinheadkerhoihin nähden verrattuna PVL:n jäsenistö on skinejä koulutetumpaa ja heillä on vähemmän rikollista menneisyyttä.
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen aktiivisuus toimia on kasvanut vuosi vuodelta. Supo kertoo, että PVL:n aktivisteja on vain satakunta. Toimintaa seuraavien symppareiden määrä saattaa olla moninkertainen.
Tommi Kotonen sanoo toiminnan olevan nykypäivinä aiempaa vilkkaampaa.
– Vilkkauden näkee heidän verkkosivuiltaan ja seuraamalla heidän aktivismiraporttejaan. Vuosien myötä järjestön koko on hieman kasvanut.
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen marssi Turussa 18. elokuuta.Yle News / Lydia Taylerson
Itsenäissyyspäivän marssilla nähdään mitä ilmeisimmin marssijoita myös muista pohjoismaista. Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala kertoo, että yhteydet varsinkin Ruotsiin ovat vahvat.
– PVL:llä on toimintaa useassa eri kaupungissa ja yhteyksiä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Erityisen tiiviitä yhteydet ovat Ruotsiin. PVL:n Suomessa järjestetyissä suurimmissa tapahtumissa on yleensä ollut mukana myös ruotsalaisia Vastarintaliikkeen jäseniä.
Kansallismielisten tunnukseton marssi – "Suurin osa heistä ei ole kansallissosialisteja"
Millaisia muita ryhmittymiä sitten marssii kansallismielisten 612 tahtiin?
Tutkija Tommi Kotonen luettelee muun muassa ryhmittymät Finnish Defence Leaguen (FDL), Soldiers of Odinin ja voimakkaasti viime aikoina jäsenmääräänsä kasvattaneen Suomen Sisun.
Soldiers of Odinin jäsenet ovat perintesesti tehneet yhteistyötä PVL:n kanssa. Sen jäseniä on myös marssinut PVL:n omassa Kohti Vapautta -kulkueessa. The Soldiers of Odinin -katupartiojärjestö on islam- ja maahamuuttovastainen ryhmittymä.
– Jo viime vuoden itsenäisyyspäivänä Odinit marssivat Vastarintaliikkeen kulkueessa. He myös partioivat ajoittain yhdessä, Kotonen kertoo.
Muita kansallismielisten marssiin mahdollisesti osallistuvia lienevät pienemmät maahanmuuttovastaiset ryhmät kuten" Rajat kiinni", Suomi ensin ja Suomen kansa ensin. Ne ovat kaikki riidoissa keskenään.
Marssimassa on myös joukko eräänlaisia liepellä pyörijöitä ja "symppareita".
612.fi -yhdistyksen järjestämä soihtukulkue Helsingin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.Jyrki Lyytikkä / Yle
– Suurin osa varmaan mieltää itsensä kansallismielisiksi. Maahanmuutto ja islamin uhka ovat keskeisiä kysymyksiä. Toki mukana on myös järjestöjä, joita voidaan kutsua äärioikeistoksi. Ja myös laaja kirjo väkeä, myös esimerkiksi perussuomalaisia, Kotonen arvioi.
Kaikkia marssijoita ei siis saa tulkita uusnatseiksi.
– Ideologisesti se on väärä tulkinta. Suurin osa heistä ei ole kansallissosialisteja.
Luvassa on myös vastamielenosoitus eli "Helsinki ilman natseja" fasismia ja natsismia vastaan.
Juttua muokattu 4.12.2018 klo 17:55 ja poistettu kaksi virkettä, jotka koskivat natsihuivin käyttöä.
– Tänään saimme puhelun, jota yksikään isä tai äiti ei haluaisi saada, aloittaa Harri Katainen koskettavan päivityksensä Facebookissa.
Kuopiolainen perheenisä sai maanantai-iltana tietää, että hänen tyttärensä oli jäänyt autoilijan yliajamaksi Vantaalla. Kataisen mukaan tytär oli lentänyt useita metrejä ilmassa törmäyksen voimasta.
Katainen ajoi yötä vasten Helsinkiin tapamaan pääkaupunkiseudulla asuvaa tytärtään sairaalaan, jossa tämä on määrä leikata huomenna. Nuoren naisen tila on vakaa ja häntä odottaa kuntoutus.
Isän tietojen mukaan autoilija oli ollut nainen, joka oli ajanut juuri punaiseksi vaihtuneita liikennevaloja päin. Hän sai tietonsa tyttärensä poikaystävältä, joka oli paikalla tilanteessa.
– Kuljettaja ei ole stereotyyppinen kaahari tai laitapuolen kulkija, vaan tavallinen perheenäiti, jonka omat lapset istuivat kyydissä asianmukaisesti turvavöihin kiinnitettyinä. Hän on myös henkilö, joka teki päätöksen painaa jarrujen sijaan kaasua ja kiirehtiä vielä yhdet liikennevalot, Katainen kirjoittaa Facebookissa räjähdysmäisesti leviävässä kirjoituksessaan.
Ensin aloin kirjoittaa vain selkeyttääkseni omia tunteitani. Harri Katainen
Itä-Uudenmaan poliisi ei voi vahvistaa Ylelle Kataisen kirjoituksen yksityiskohtia punaisia päin ajamisesta tai kuljettajan sukupuolesta. Poliisin mukaan Vantaalla on kuitenkin tapahtunut maanantaina iltapäivällä jalankulkijan loukkaantumiseen johtanut liikenneonnettomuus. Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Katainen kertoo Ylelle sopineensa tyttärensä kanssa, että tapahtunut pitää saattaa mahdollisimman monen tietoon. Näin voitaisiin ehkä estää vastaavaa tapahtumasta tulevaisuudessa.
– Oli niin järkyttävää kuulla se uutinen. Ensin aloin kirjoittaa vain selkeyttääkseni omia tunteitani. Mutta siitä alkoi tulla sen tyylinen juttu, että jos joku muu voisi säästyä tämän tapahtuman johdosta. Sillä tavalla aloin saada valoa ja merkitystä tähän tilanteeseen, hän kertoo.
Katainen ymmärtää, että ihmisille voi tapahtua liikenteessä virheitä. Hänen on kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi joku asettaa oman kiireensä vuoksi täysin sivullisen ihmisen vaaraan.
– Älä pelaa venäläistä rulettia toisten hengellä! hän päättää Facebook-vetoomuksensa.
Itsenäisyyspäivänä järjestetään useita mielenosoituksia eri puolilla Suomea.
Etenkin natsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) osallistuminen mielenosoituksiin on herättänyt keskustelua, koska järjestö on pyritty lakkauttamaan oikeudessa. Koska oikeusprosessi on kesken, Poliisihallitus on laatinut ohjeistuksen poliiseille mielenosoituksia varten.
– Poliisihallitus ohjeistaa, kuinka mielenosoituksissa tulee toimia, jotta yleinen järjestys ja turvallisuus säilyy, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Poliisihallituksen ohjekirjeessä muistutetaan poliisilaitoksia siitä, että poliisi toimii tulevana itsenäisyyspäivänä PVL:n kohdalla kuten ennenkin.
– Poliisi turvaa itsenäisyyspäivänä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden lisäksi jokaisen kokoontumisvapauden sekä sananvapauden. Tämä tarkoittaa myös Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäseniä sekä heidän kannattajiaan, kirjeessä todetaan.
Yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?
Poliisihallitus on tiivistänyt poliiseille suunnatun ohjeistuksensa kolmeen tasoon.
Ensimmäisessä tasossa, jossa tilanne on rauhallinen, poliisi turvaa kaikkien perus- ja ihmisoikeudet.
Toisessa tasossa poliisi joutuu pohtimaan, millainen käytös on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Mikäli raja ylitetään, poliisin tulee ohjeen mukaan puuttua yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yksilön perus- ja ihmisoikeuksia uhkaaviin häiriöihin.
– Hyväksyttävyyden arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota asioiden objektiiviseen tarkasteluun – se, joka jonkun yksittäisen mielipiteen mukaan on räikeän asiatonta ja hyvän tavan vastaista, ei ole sitä välttämättä keskivertoihmisen mukaan.
Poliisitarkastaja Arvelin kertoo, että ohjeistukseen ei nimenomaan haluttu asettaa konkreettisia rajoja siitä, milloin poliisin puuttumiskynnys ylittyy.
– Ohjeistuksessa on koetettu korostaa kokonaisharkintaa.
Arvelinin mukaan natsitervehdys on yksi esimerkki “kärjekkäistä” tapauksista, joita poliisi voi joutua kentällä pohtimaan mielenosoitusten yhteydessä. Hän huomauttaa, että Ruotsissa ei sallita natsitervehdyksiä.
– Ja jokainen voi omalla kohdalla miettiä, että onko sellaisen tekeminen soveliasta tässä yhteiskunnassa.
No mikä on Poliisihallituksen kanta, onko tällainen soveliasta?
– No poliisihallituksen kanta on tuohon… Ei semmosta ihan selkeätä, mutta sen voin todeta, mitä on todettu muun muassa PVL:n ja siihen liittyvässä oikeusprosessissa, että siinä ruvetaan olemaan jo niillä rajoilla.
Poliisitarkastajan mukaan tällaisissa tilanteissa “tarkastellaan kokonaisuutta”. Myös erilaisten tunnusten kuten lippujen kohdalla kokonaisuus ratkaisee: missä yhteydessä tunnuksia käytetään ja liittyykö niihin jotain sanomaa, jota ei pidetä hyväksyttävänä.
– Lähtökohtaisesti ihmiset saavat käyttää erilaisia tunnuksia ihan vapaasti, jos niitä ei ole erikseen kielletty.
Harkintavalta kenttäpoliiseilla
Poliisihallitus ei halua asettaa selkeitä rajoja, milloin poliisin on puututtava mielenosoittajien toimintaan. Harkintavalta jätetään kentällä toimiville poliiseille.
Arvelin kuitenkin mainitsee, että esimerkiksi PVL:n oikeusprosessissa tuomioistuin kiinnitti huomiota muun muassa vihapuheeseen, rikoksiin yllättämisiin ja muukalaisvihaan.
– Nämä ovat sellaisia rajoja, mitä siellä tarkastellaan.
Kuinka paljon tämä ohjeistus sälyttää kenttäpoliiseille sen harkinnan, mikä on sallittua ja mikä ei?
– Hyvin paljon, koska paikallispoliisin tehtävähän on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, he ovat niitä ensisijaisia toimijoita. Siinä mielessä tämä antaa heille hyvin vapaat kädet.
