Liikemies Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihanke otti eilen maanantaina askeleen kohti todellisuutta, kun Vesterbackan luotsaama Helsinki-Tallinna -tunneli sai ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajansa dubailaisesta perheyhtiöstä.
Merkittäviä rakennusprojekteja 18 maassa tehnyt ARJ Holding LLC sijoittaa tunnelihankkeeseen 100 miljoonaa euroa.
Vesterbackan arvion mukaan FinEst Bay Area Project -nimen saaneen tunnelihankkeen kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 15 miljardia euroa.
Sadalla miljoonalla eurolla saadaan Vesterbackan mukaan hoidettua lupaprosessit ja toteutettua tarkka tekninen tunnelisuunnitelma. Rahoitus mahdollistaa hänen mielestään myös varsinaisen rakentamisen aloittamisen.
FinEst Bay Area Projectilla on Suomen päässä kolme reittivaihtoehtoa: yksi kulkee Helsinki-Vantaan lentoasemalta Otaniemeen, toinen lentoasemalta Ilmalan aseman kautta Otaniemeen ja kolmas lentoasemalta Helsingin rautatieaseman kautta Tallinnaan.
– Tavoite on, että päästään poraamaan täydellä teholla 2020, Vesterbacka sanoo.
Hänen suunnitelmissaan on, että junaliikenne alkaa joulukuussa 2024. Silloin Tallinnaan hurauttisi tunneliin rakennettuja raiteita pitkin 20 minuutissa.
Vesterbackan hankkeen lisäksi on olemassa myös virkamiesvetoinen FinEstLink -nimellä kulkeva tunneliprojekti, jossa tunneliyhteys rakennettaisiin Espoon sijaan kulkemaan Etelä-Helsingistä.
Virkamiesvetoinen tunnelisuunnitelma etenee Vesterbackan hanketta hitaammin, sillä Suomen ja Viron pääministerit totesivat kokouksessaan toukokuun alussa Tallinnassa, etteivät maiden varat riitä Tallinna-tunnelin tekemiseen.
Mitä mieltä sinä olet? Uskotko, että matka etelänaapuriin taittuu tulevaisuudessa tunnelin kautta? Keskustele alla.
Italian poliisi pidätti tiistaina Sisilian mafian uudeksi johtajaksi epäillyn miehen. Settimino Mineo, 80, oli poliisin mukaan valittu Cosa Nostrana tunnetun rikollisjärjestön johtoon.
Poliisi kertoi pidättäneensä samalla ainakin 45 muuta ihmistä, joita epäillään muun muassa kiristyksestä, aseiden laittomasta hallussapidosta ja tuhopoltoista.
Cupola-nimellä tunnettu Sisilian mafian yhteistyöelin kokoontui tiettävästi ensimmäistä kertaa 25 vuoteen viime keväänä. Järjestön edellinen johtaja Toto Riina kuoli vankilassa viime vuonna.
Poliisin mukaan pidätettyjen joukossa oli Mineon lisäksi kolme muuta Cupolan jäsentä. Kaikki neljä ovat istuneet aiemmin vankilassa.
Italian hallituspuolueiden johtajat ovat kiittäneet pidätyksiä. Sisäministeri Matteo Salvinin mukaan poliisi on "onnistunut purkamaan Cosa Nostran uuden Cupolan".
24-vuotias joutsalaismies on poliisin esitutkinnassa myöntänyt surmanneensa toisen miehen Leivonmäellä lokakuun puolivälin jälkeen. Uhri löytyi myöhemmin Pertunmaan Kuortista huoltoaseman pihasta.
Poliisin mukaan henkirikoksessa on käytetty muun muassa teräasetta, ja tekoa tutkitaan murhana sen erityisen raakuuden tai julmuuden vuoksi.
Poliisi on vapauttanut kaksi muuta vangittuna ollutta joutsalaismiestä, sillä poliisin mukaan todennäköisiä syitä epäillä heitä henkirikoksesta ei enää ole. Heitä epäillään kuitenkin muista tapaukseen liittyvistä rikoksista.
Poliisi otti kaikki kolme kiinni Pertunmaalta, jonne henkirikoksen uhri oli kuljetettu pakettiautolla. Esitutkinnan perusteella näyttää siltä, että kolmikon tarkoitus oli hävittää uhrin ruumis.
Tapauksen tiimoilta otettiin alun perin kiinni neljä henkilöä, joista vangittuna on nyt siis ainoastaan surmatyön tunnustanut mies.
Epäillyt otettiin kiinni Pertunmaan Kuortista uhrin kuljettamiseen käytetystä pakettiautosta ja sen ulkopuolelta.
Suomessa on paljastunut uusi tapaus ilman lupaa toimivasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta. Mies sai syytteen toimimisesta kiropraktikkona ilman laillista oikeutta. Hän ei olisi saanut markkinoida palveluitaan kiropraktikkona, koska hänellä ei ollut laillista lupaa siihen.
Mies tuomittiin 15 päiväsakkoon Pirkanmaan käräjäoikeudessa tiistaina, kertoo syyttäjä.
Syyttäjän mukaan mies toimi kiropraktikkona, vaikka sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ei ollut myöntänyt hänelle oikeutta markkinoida kiropraktikon ammattia. Syyttäjän mukaan mies mainosti palveluitaan kiropraktikkona ja laskutti palveluista tämän ammattinimikkeen mukaan.
Miehen mukaan hänellä oli tutkinto ulkomailta. Kiropraktikoksi ei voi opiskella Suomessa.
Valvira ei ollut kuitenkaan myöntänyt lupaa tämän tutkinnon perusteella, kertoo syyttäjä. Miehen valitus tästä on kesken hallinto-oikeudessa.
Syytteen mukaan mies on toiminut kiropraktikkona vuosina 2002–2017 Tampereella. Vuoden 2008 jälkeen mies olisi tarvinnut luvan ammatin harjoittamiseen ulkomaisen tutkinnon perusteella.
Työnantaja ei tiennyt, ettei lupaa ollut.
Syyttäjän mukaan miehellä on oikeus käyttää vain fysioterapeutin ammattinimikettä. Syyttäjä vaati miehelle 70:tä päiväsakkoa.
Luvattomasta terveydenhuollon ammattitoiminnan harjoittamisesta voi saada sakkoja tai enintään puoli vuotta vankeutta.
Valehoitaja- ja -lääkäritapauksia tulee ilmi eri puolilla Suomea, mutta tapaukset ovat harvinaisia.
Lempäälän valehoitajalle syyte
Viimeksi lokakuussa käsiteltiin syytteitä Lempäälän valehoitajaaa vastaan. Häntä syytetään törkeästä petoksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoiminnan harjoittamisesta.
Nainen oli tehnyt vuosia töitä sairaanhoitajana ensin määräaikaisena ja sitten vakituisena. Poliisi kertoi aiemmin, että naisen opinnot olivat olleet vielä selkeästi kesken.
Turussa valehoitaja sai puolestaan ehdollista vankeutta viime vuonna.
Laihon tapauksen oikeuskäsittely päättyi
Opiskelija voi lain mukaan tilapäisesti toimia sairaanhoitajana tietyin ehdoin. Opiskeluoikeuden pitää olla voimassa. Opinnoista pitää olla suoritettuna kaksi kolmasosaa. Opiskelun aloituksesta ei saa olla yli 10 vuotta.
Suomen tunnetuin luvaton ammattitoimen harjoittaminen on valelääkärinä toimineen Esa Laihon tapaus. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa toukokuussa Laiholle.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Esa Laihon vuosi sitten yli kymmenestä eri rikoksesta. Laiho sai hovioikeudessa viisi vuotta ehdotonta vankeutta. Hovioikeuden mukaan Laiho syyllistyi muun muassa luvattomaan ammattitoimen harjoittamiseen, törkeään väärennykseen, kahdeksaan törkeään petokseen ja yhteen pahoinpitelyyn.
Laiho tuomittiin lisäksi maksamaan yhteensä noin miljoonan euron vahingonkorvaukset.
Esa Laiho ehti työskennellä lääkärin tehtävissä erityisesti vanhustyön parissa kymmenen vuoden ajan lähes kymmenellä paikkakunnalla. Laiho oli hankkinut Pietarista itselleen väärennetyt tutkintopaperit.
Pirkanmaalla vaikuttanut valelääkäri tuomittiin puolestaan vuonna 2014 Helsingin hovioikeudessa yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Mies syyllistyi rikoksiin Pirkanmaalla 2008–2011.
Hän oli hankkinut väärennetyn lääkäritutkintotodistuksen Venäjältä. Lääkärin työtä hän teki muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.
Perinteisesti perheen ja avioliiton nimeen vannoneessa Yhdysvalloissa enää joka kolmas (31%) nuori aikuinen pitää naimisiinmenoa välttämättömänä hyvälle elämälle. Vain hieman useampi (36%) arvioi, että lasten hankkiminen on välttämätöntä, jotta elämä olisi tyydyttävää.
Tulokset käyvät ilmi mormonitaustaisen Brigham Young -yliopiston tutkimuksesta, johon osallistui 3000 aikuista (Psychology Today -julkaisun artikkeli tutkimuksesta). Vastaajat edustavat Yhdysvaltain väestöä laajemmin, eivät siis vain uskonnoltaan mormoneja.
Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin arvioimaan, miten tärkeinä he pitivät erilaisia tutkimuksessa esitettyjä hyvän aikuiselämän osa-alueita. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi elämänarvoksi nousi palkitseva työ. Sitä piti tärkeimpänä 65 prosenttia vastaajista.
Miehille avioliitto ja lapset hieman tärkeämpiä kuin naisille
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että miehet ajattelevat avioliitosta ja lapsista hieman naisia perinteisemmin. Vihkivalojen vannominen oli olennainen osa hyvää elämää miehistä 37 prosentille ja naisista vain 24 prosentille. Lasten saamista piti erittäin tärkeänä 40 prosenttia miehistä ja 33 prosenttia naisista.
Myös Suomessa on näkyvissä muutos, jonka mukaan tyydyttävää ja täyteläistä elämää voi elää myös hankkimatta lapsia. Yhä useampi nuori aikuinen valitsee vapaahtoisen lapsettomuuden.
Tämä trendi näkyy jo syntyvyyden alenemisena. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaiseman ennakkotilaston mukaan syntyvyys on tänä vuonna laskenut pienemmäksi kuin koskaan vuoden 1900 jälkeen, jolloin kuukausittaisia syntyvyystilastoja alettiin koota.
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch arvioi tuolloin, että kyseessä on kulttuurinen muutos. Vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy ja toisaalta ensimmäinen lapsi hankitaan aiempaa myöhemmin, jolloin toista lasta ei ehkä ehditäkään saada.
Lokakuussa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta kirjan kirjoittanut Nefertiti Malaty arvioi Ylen Jenny+-ohjelmassa, että ihminen voi kokea vapaaehtoisen lapsettomuuden samalla tavalla henkilökohtaisena ominaisuutenaan kuin vaikka silmien värin. Tästä huolimatta vapaaehtoisesti lapsettomia kummastellaan ja paheksutaan yhä.
Nyt julkaistu amerikkalaistutkimus antaa lisää tietoa siitä, että avioliitto ja lasten hankkiminen eivät ole nuorten aikuisten tärkeyslistan kärjessä.
Ukraina julisti poikkeustilan tiettyihin osiin maata kuukauden ajaksi. Venäjä sanoi selkkausta Ukrainan provokaatioksi. Ukrainalaiset syyttivät Venäjää aggressioista. Molempien maiden laivastolla on oikeus liikkua alueella.
Moni kysyi, mitä tästä voi seurata, uusi sota? Selvitimme, millaisia joukkoja Venäjällä on alueella ja pyysimme asiantuntijaa arvioimaan niiden suorituskykyä ja tavoitteita.
Vaikutuskyky rannikkoalueille ja ilmatilaan sekä syvemmällekin
Venäjä näyttää ryhmitelleen alueen asevoimansa niin, että venäläisjoukkojen valvonta- ja vaikutuskyky ulottuu Ukrainan rannikkoalueille ja ilmatilaan.
Krimin aluetta hyödyntämällä eri ohjusjärjestelmillä kyetään tarvittaessa ulottumaan syvemmälle Ukrainaan, ja Ukrainan puolustuksen havainto- ja toimenpideaika mahdollisesta aseen laukaisusta jäisi lyhyemmäksi.
Aselavettien ryhmityksen muutoksilla niiden ulottuvuutta voidaan parantaa tai niillä voi lyhentää vastustajan käytössä olevaa aikaa laukaistujen aseiden vastatoimille.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Simo Pesu korostaa, että Venäjä ylläpitää Krimillä sotilaallista asevoimaa niemimaan lähialueita silmälläpitäen.
– Ehkäistäkseen konfliktien puhkeamisen ja kyetäkseen tarvittaessa taistelemaan sellaisessa voitokkaasti, Pesu arvioi.
Yle Uutisgrafiikka
Sukellusveneet voidaan varustaa risteilyohjuksilla. Korvetit voivat operoida sekä merimaaleja että maamaaleja vastaan risteilyohjuksin.
Venäjän alueelta toimivien pommikoneiden toimintasäde on tuhansia kilometrejä. Ne ovatkin osallistuneet Syyrian pommi- ja ohjusiskuihin. On mahdotonta sanoa mitä pommikoneita Krimillä milloinkin on, lukumäärästä puhumattakaan, sillä niitä siirrellään tarpeen mukaan.
Hävittäjälentolaivueilla voidaan muun muassa suojata tukikohtia ja laukaisualueita samoin kuin S-300 ja S-400 -ilmantorjuntaohjusjärjestelmillä. Samanlaisilla järjestelmillä suojataan myös muun muassa Moskovaa ja Pietaria.
Maajoukkoja alueella on arvioiden mukaan noin 40 000. Niiden käytössä on muun muassa tykistöä ja elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettuja laitteita.
Osa Venäjän vaikutusvaltaa Lähi-Idässä
Krimin asevoimalla on kuitenkin vaikutusta laajemmallekin – aina Lähi-itään saakka. Erityisesti merivoimilla.
– Sevastopolin meritukikohdalla ja satamalla, alueen lentotukikohdilla sekä logistisella infrastruktuurilla on keskeinen rooli myös maan osallistumisessa Syyrian konfliktiin, Pesu muistuttaa.
Maavoimat on Pesun mukaan sen sijaan mitoitettu todennäköisesti niemimaan puolustukseen mahdollisen takaisinvaltausyrityksen torjumiseksi sekä muodostamaan ennaltaehkäisevän voimaryhmän.
Entä mikä on joukkojen sotilaallinen suorituskyky? Everstiluutnantti Simo Pesun mukaan paikalla oleva voima riittänee alueen puolustukseen.
– Voima suhteutetaan aina arvioituun tarpeeseen, hän selittää.
Joukkoja alueelle saadaan tarvittaessa lisää sekä ilma- että meriteitse tai Kertshinsalmen ylittävän sillan kauta. Välittömästi voimaa voidaan käyttää strategisten pommikoneiden avulla, joissa aseistuksena on pommien lisäksi risteilyohjukset.
Päästömittaustavan veivaus ja verotaulukkojen muutokset ovat sekoittaneet pahemman kerran niin kuluttajien kuin autokauppiaidenkin päät. Samaan syssyyn on saatu hämärtymään, mikä olisi kansantalouden ja päästötavoitteiden kannalta viisasta.
Mikko Airikka | Yle
Kysyimme Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtajalta Tero Kalliolta ja Autoalan keskusliiton toimitusjohtajalta Pekka Rissalta, mitä uuden auton ostajan on nyt oikein tiedettävä.
Mitä siis uuden auton ostajan olisi otettava huomioon?
Autovero lasketaan hiilidioksidipäästöjen perusteella, joten autoveron määrä riippuu päästöjen määrästä ja auton arvosta. Autoliikkeet saavat tämän viikon aikana valmiiksi hinnastot, joiden avulla voi vertailla veromuutoksen vaikutusta yksittäisiin automalleihin.
Muutokset ovat mallikohtaisia, joissakin malleissa vero alenee vähän, joissakin malleissa veronalennus voi olla huomattava.
Minkälaisten autojen hinnat halpenevat eniten?
Vero laskee kaikilta yli 20 g/km päästäviltä autoilta, mutta eniten nyt esitetty verotaulukko korjaa keskipäästöisten ja suuripäästöisten autojen verotusta, joka kiristyi syyskuussa. Kyse onkin korjaavasta verotaulukosta, joka poistaa syyskuussa tapahtuneen keski- ja suuripäästöisten autojen veronkorotuksen.
Uusi verotaulukko on lähes veroneutraali, kun sitä verrataan viime kevään autoverotaulukkoon.
Minkälaisten autojen hinnat halpenevat vähiten?
Suhteellisesti pienin veromuutos on erittäin suuripäästöisillä autoilla, joiden veroa uusi taulukko muuttaa vain vähän. Niiden osuus ensirekisteröinneistä on pieni. Myös erittäin vähäpäästöisillä autoilla muutos on pieni, sillä alle 80 g/km päästötason autoilla autovero on vain muutamia prosentteja hinnasta.
Täyssähköautojen autovero on ensi vuoden alussa 2,7 prosenttia.
Minkälaisten autojen hinnat kallistuvat?
Uusi verotaulukko ei nosta yhdenkään auton hintaa, sillä se korjaa aiemmin laaditun taulukon aiheuttamia veronkorotuksia.
Verotaulukko on tekniikkaneutraali, autoveron määrä riippuu siis vain hiilidioksidipäästöistä. Täyssähköautojen verotus ei muutu uudessa verotaulukossa, sillä nollapäästöisiin autoihin sovelletaan verotaulukon alinta arvoa, ensi vuoden alusta alkaen siis 2,7 %.
Ladattavien hybridiautojen veroprosentit alenevat myös 1–2 prosenttiyksikköä, niiden hiilidioksidipäästöt ovat tyypillisesti alle 90 g/km (WLTP).
Minkälainen auto nyt kannattaa ostaa, jotta säästäisi eniten?
Suurin euromääräinen ”säästö” syntyisi ostamalla melko kallis auto, jonka päästöt ovat noin 160 g/km. Esimerkiksi 60 000 euroa maksavan tämän päästöluokan auton autovero laskee noin 3 000 euroa.
Samalla on muistettava, että juuri näiden autojen verotus kiristyi eniten syyskuun alussa. Lisäksi 1.1.2019 on tulossa hallitusohjelman mukainen autoveron alennus, joka taas painottaa uuden lisäalennuksen pienipäästöisiin.
Voiko aiemmin autonsa ostanut saada mitään hyvitystä häviölleen?
Autoverotus tapahtuu kulloinkin voimassa olevan lain mukaan. Hyvityssääntöä ei lain mukaan voida soveltaa ennen lain esittelyä koskevaan aikaan.
Kuluttajan kannalta erinomainen asia kuitenkin oli, että nyt julkistettua ja 1.1.2019 voimaantulevaa uutta verotaulukkoa sovelletaan takautuvasti eilisestä alkaen.
Miten autoveromuutos vaikuttaa autokauppaan?
Piristävästi. WLTP:n aiheuttama tilapäinen veronkorotus on nyt nollattu ja kuluttajien epävarmuus sen myötä päättyy. Lisäksi autovero alenee ensi vuoden alussa.
Väheneekö ulkomailta käytettynä ostettujen kauppa tämän veromuutoksen takia?
Kotimaasta hankittu uusi auto ja käytettynä ulkomailta tuotu ovat verotuksellisesti nyt samalla viivalla. Ruotsissa on toki edelleen ylitarjontaa käytetyistä autoista, mutta uskomme kasvun nyt taittuvan käytettyjen maahantuonnin osalta.
Pari vuotta sitten Japanissa tehtiin sattumalta mielenkiintoinen löytö. Muovipullojen kierrätyslaitokselta löytyi bakteeri, jotka oli kehittynyt syömään ja hajottamaan muovia.
Öljyperäistä muovia on pidetty aiemmin biohajoamattomana.
Muovia syövästä bakteerista suomalainen VTT:n tutkija Joosu Kuivanen sai idean: Merissä on miljoonia tonneja ihmisten heittämää muovia. Saisiko siitä bakteerien avulla biomassaa?
Merten muovia on yritetty jo kerätä, mutta vaikka kaikki muovi kerättäisiin, sille pitäisi tehdä jotain.
Bakteerit ovat hitaita, geenimuuntelulla niistä voisi saada muovinahmijoita
Kun bakteeri syö muovia, se tarkoittaa sitä, että se ”sulattaa” sen osaksi itseään. Toisin sanoen siitä tulee osa bakteeria, joka on biomassaa, siis enimmäkseen vettä ja proteiinia.
Muovilaatuja on useita ja vain joitain niistä osataan kierrättää. Esimerkiksi meressä oleva muovi on sekava joukko erilaisia muovilaatuja, joista suurelle osalle ei ole keksitty kierrätyskeinoa.
Yksi tutkimuksessa ratkaistava ongelma on, että muovia syövät bakteerit ovat hitaita. Pienen muovimäärän sulattamiseen menee viikkoja. Lisäksi nyt on löydetty vasta yksi bakteeri, joka osaa syödä juomapulloissa käytettävää PET-muovia.
– Toisaalta muovia on ollut olemassa vain 70 vuotta. Bakteerien historia on neljä miljardia vuotta. Ehkä niillä ei ole ollut riittävästi aikaa kehittyä. Voimme vauhdittaa evoluutiota, tutkija Joosu Kuivanen sanoo.
Jotta Kuivanen onnistuisi, hänen pitäisi ensin löytää lisää erilaisia muovinsyöjäbakteereja. Sen jälkeen niitä pitäisi muokata geneettisesti niin, että niistä tulisi nopeampia työssään.
– Jos tämä onnistuisi, jossain tulevaisuudessa voisi tyynellä valtamerellä olla pieniä yksiköitä, bioreaktoreita, jotka jauhaisivat muovista proteiinia. Sitä voisi käyttää esimerkiksi kalojen ravintona kalanviljelyssä, Kuivanen maalailee.
Toki proteiinista voisi sellaisenaan tehdä myös ruokaa ihmisille, mutta sitä Kuivanen pitää vielä hieman hankalana. Bakteeriproteiinin täytyisi ensin saada hyväksyntä ihmisravinnoksi.
Muovinsyöjäbakteerit hakevat rahaa tiedekilpailusta – niin myös tulostettavat korallit ja sellusokeri
Tutkimus on siis vasta alussa, ja siinä on monta jossia ja muttaa matkassa.
Kun mikrobeja on löydetty lisää, Kuivasen pitäisi löytää niistä muovia pilkkovia entsyymejä koodaavat geenit. Sitten näitä geenejä pitäisi muokata.
Onnistuessaan tulokset voisivat olla silti maailman kannalta merkittäviä. Kuivasen mukaan maailmalla tehdään vastaavaa tutkimusta, mutta valtavirtaa se ei vielä ole.
Maailma tarvitsee muovinsyöjäbakteerin kaltaisia huimia innovaatioita. Mutta kuka ottaa rahallisen riskin innovaatioista?
Yksi yritys laskea rimaa on Slushin tiedekilpailu, johon Joosu Kuivanen osallistuu.
Slushin Skolar Award -tiedekisaan osallistuu kahdeksan tutkijaa, jotka kertovat omista hankkeistaan ja hakevat niille 100 000 euron ylimääräistä rahoitusta.
Mukana on esimerkiksi koralliriuttoja 3D-tulostuksella uudelleenrakentava Ulrike Pfreund Zürichista, VTT:n tutkija Ville Pihlajanemi, joka miettii, kuinka sellusta saisi syötävää sokeria sekä nuorten identiteettiongelmia tutkiva Elina Marttinen Helsingin yliopistosta.
Scholar Award -kisaan haki 76 tutkijaa, joista kahdeksan pääsi finaaliin.
Kisan järjestäjänä on Kaskas Media, joka tekee tiedeviestintää yliopistojen kanssa.
KasKas Mediaa edustavan Aurora Airaskorven mukaan kisan tarkoitus on järjestää nuorille tutkijoille mahdollisuus kehittää hyviä ideoita.
– Tämä on vaihtoehtoinen rahoitusmekanismi perinteiselle tutkimusrahoitukselle, joka nojaa apurahahakemuksiin ja suosii kokeneita tutkijoita. Uransa alussa olevilla nuorilla post doc -tutkijoilla ei ole akateemisia natsoja, eikä esittää kymmeniä julkaisuja ja pitkää akateemista työkokemusta, Airaskorpi sanoo.
– Ideat ratkaisevat. Nuorilla tutkijoilla on usein aika rohkeita ajatuksia.
Vaasan ja Uumajan väliä liikennöivä Wasa Express joutui viime torstaina kääntymään takaisin Vaasaan kovan myrskyn ja korkean aallokon takia. Aluksen autokannella kaatui rekka, mutta alus itsessään selvisi myrskystä vahingoitta.
– Laiva on kunnossa. Sille ei sattunut vahinkoa, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.
Wasalinella käytiin maanantaina läpi raportit tapahtumapäivästä ja se, millaisiin toimintatapojen muutoksiin torstain tapahtumat antavat aihetta.
Torstain myrskyn johdosta yhtiö tulee muun muassa päivittämään kiinnitysmanuaaliaan. Ståhlbergin mukaan kiinnityksiin lisätään aluksella yksi luokka. Lisäksi tulossa on koulutusta henkilökunnalle ja esimerkiksi keittiöhenkilökunnan kanssa tehdään suunnitelmat vastaavien tilanteiden varalle.
Ståhlberg kertoo kuulleensa Ilmatieteen laitokselta, että seitsenmetrisiksi yltyneet aallot olivat Merenkurkussa hyvin poikkeuksellisia. Silti niihinkin pitää varautua.
– Liikenne on silta. Jos me madallamme kynnystä liikennöidä, jos tuulee kovaa, silta ei mielestäni toimi. Pyrimme liikennöimään, kun on turvallista ja riskit eivät ole korkeita.
"Pitää kunnioittaa merta ja myrskyä"
Peter Ståhlberg täsmentää torstaina tehtyä päätöstä kääntää laiva takaisin Vaasaan. Päätös oli tehty, kun huomattiin lastin alkavan liikkua aallokossa. Käännöksen johdosta autokannella ollut rekka kaatui. Sen alle jäi yksi henkilöauto, joka kärsi merkittäviä vahinkoja.
Toimitusjohtaja toteaa kuitenkin, että vaikka henkilöautolle tapahtunut vahinko oli valitettava, rekan kaatuminen juuri sen päälle saattoi säästää laivan vahingoilta.
– Se säästi sen, ettei tullut laivalle vahinkoja. Mutta valitettavasti henkilöauton olisi voinut ehkä laittaa postiluukusta sisään sen jälkeen, Ståhlberg sanoo.
Toimitusjohtaja antaa laivan henkilökunnalle täydet kymmenen pistettä toiminnasta myrskyn aikana. Nyt pyritään siihen, että vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan.
– Myrskyt eivät saisi yllättää. Vaikka me olemme toimineet aivan sääntöjen mukaan, se ei silti ole ollut riittävää. Nöyrällä asenteella tässä pitää olla ja kunnioittaa merta ja myrskyä, Ståhlberg sanoo.
Ensi vuoden alusta alkaen valmiiden passien ja henkilökorttien noutamisen yhteydessä henkilöllisyyttä ei ole enää mahdollista todistaa ajokortilla, poliisi kertoo tiedotteessaan.
Vuoden 2019 alusta valmiin asiakirjan noutaminen on mahdollista ainoastaan passilla tai henkilökortilla. Kyseisen asiakirjan tulee olla ensisijaisesti voimassaoleva, mutta poliisi voi erikseen sallia valmiin asiakirjan noutamisen myös sellaisella passilla tai henkilökortilla, joka on mennyt vähän aikaa sitten vanhaksi.
Ajokortti ei myöskään käy enää henkilöllisyystodistukseksi sähköisiä pankkitunnuksia tai teleoperaattoreiden mobiilivarmennetta hankittaessa.
Rajoitus ajokortin käytössä henkilöllisyystodistuksena liittyy poliisin mukaan osaltaan lain muutokseen vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista. Sen mukaan ajokorttia ei voida 1.1.2019 alkaen käyttää enää hakijan tunnistamiseen vahvan sähköisen tunnistusvälineen myöntämisen yhteydessä.
Tähän asti ajokorttia on voitu käyttää henkilöllisyyden osoittamiseksi passia tai henkilökorttia noudettaessa, jos poliisi on sen erikseen sallinut.
Poliisi muistuttaa, että tarvittaessa on mahdollista valtuuttaa toinen henkilö noutamaan passi tai henkilökortti yksilöidyllä valtakirjalla. Valtakirjaa käyttävän noutajan tarvitsee kuitenkin todistaa henkilöllisyytensä voimassa olevalla Suomen viranomaisen myöntämällä passilla tai henkilökortilla.
Kittilän uudeksi kunnanjohtajaksi on nousemassa Antti Jämsén Sodankylästä. Kittilän kunnanhallitus päätti tiistaina esittää yksimielisesti, että Jämsén valitaan Kittilän kunnanjohtajan virkaan ensi vuodeksi. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan ensi viikolla.
Jämsen ei hakenut virkaa mutta antoi suostumuksensa siihen viime viikolla. Kunnanjohtajaa haettiin kahdella hakukierroksella, joista jälkimmäinen päättyi 16. marraskuuta.
Jämsén on tällä hetkellä Sodankylän kunnan vs. talous- ja hallintojohtaja. Hän on aiemmin ollut kunnanjohtajana useissa kunnissa, muun muassa Miehikkälässä.
"Kuntalaki mahdollistaa"
– Kuntalaki mahdollistaa sen, että henkilö voi antaa virkaan suostumuksen myös hakuajan jälkeen, Kittilän vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa sanoo.
Ylinamman mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajan Pekka Rajalan (kesk.) johdolla haastatteluryhmä sopi, että myös Jämsén haastatellaan virkaan. Kuntapäättäjistä koostuva ryhmähaastatteli Jämsénin lisäksi kolmea virkaa hakeneista. He ovat Kari Kuusisto, Esko Rautiainen ja Aarne Mäkelä. Haastattelut tehtiin viime perjantaina.
Jämsen haki Kittilän vt. kunnanjohtajaksi viime vuonna, mutta hävisi äänestyksessäTimo Kurulalle.
Lapsensa rokottamatta jättäneitä vanhempia haastatelleen tutkijan mukaan rokotekriittisyys on huomattavan monitahoinen ilmiö.
– Rokotusten haittavaikutukset ovat yleisin syy, jonka haastattelemani vanhemmat kertoivat vaikuttaneen perheensä rokotuspäätöksiin, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Johanna Nurmi.
Usealla haastateltavalla on asiasta omakohtaisia kokemuksia. Useimmiten kyseessä ovat epäilyt, joille ei ole lääketieteellistä vahvistusta.
Taustalla on myös esimerkiksi omaan kehoon ja terveyteen liittyvän autonomian kaipuuta, oman sisäisen äänen kuuntelua sekä yleistä yhteiskunta- ja työelämäkritiikkiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikön, ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan THL:ssä on havaittu myös rokotevastaisuuden monitahoisuus.
– Siihen voi liittyä esimerkiksi luonnonmukaisen elämäntavan tavoittelua, viranomaisvastaisuutta ja siinä voi olla myös pelkoa rokotteisiin liittyen. Ja voi olla niinkin, että perheissä on kerta kaikkiaan unohdettu minkälaisia tauteja vastaan rokotteet suojaavat. Näin ollen rokotteet tuntuvat tarpeettomilta, Puumalainen sanoo.
Puumalainen arvelee, että yksinkertaisimmillaan rokote jää ottamatta perheen käytännön ongelmien vuoksi.
– Perheissä ei ole aikaa järjestää lasten rokotuksia. Rokotukset voivat tämän vuoksi unohtua tai lapsi voi olla sairaana ja lopputuloksena osa rokotteista jää antamatta.
Radio Suomen Päivässä tiistaina haastateltu Puumalainen muistuttaa, että THL:n tietojen mukaan kokonaan lastensa rokotuksista kieltäytyviä vanhempia on Suomessa noin yksi prosentti perheistä.
– Määrä ei ole muuttunut viime vuosina lainkaan, Puumalainen toteaa.
Luottamus viranomaisiin on mennyt
Turun yliopiston tutkijatohtori Johanna Nurmi sanoo haastateltavien puheesta käyneen selvästi ilmi luottamuksen menettäminen lääketieteen ja viranomaissuositusten puolueettomuuteen.
Luottamuksen menettäminen alkaa usein siitä, että rokotuksesta tullutta haittavaikutusta epäilevät vanhemmat eivät koe tulleensa kuulluksi terveydenhuollossa.
MPR-rokotteella ehkaistään tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa. Tuhkarokko on poikkeuksellisen helposti leviävä tauti, jolla voi olla vakavia seurauksia.Ronnie Holmberg / Yle
Lisäksi monet kritisoivat terveysviranomaisten kytköksiä lääketeollisuuteen eivätkä siksi pidä virallisia suosituksia luotettavina. Lääkefirmojen mahdollinen vaikutus rokotteiden turvallisuutta koskevaan lääketieteelliseen tutkimukseen askarruttaa rokotekriittisiä.
– Myös kansantaloudellisen edun korostuminen yksilön edun kustannuksella on tullut esiin monissa haastatteluissa, sanoo Nurmi.
Taneli Puumalaisen mukaan jostakin syystä rokotteisiin on aina liittynyt itsemääräämisoikeuteen ja viranomaisten suosituksiin liittyviä asioita, jotka herättävät voimakkaita mielipiteitä ja tunteita.
Rokotekriittisyyteen liittyi monilla pyrkimys elää luonnonmukaista, rauhallista ja yksinkertaista elämää. Tässä mielessä rokottamattomuus voidaan nähdä myös poliittisena, nyky-yhteiskuntaa kritisoivana elämäntapaliikkeenä. Turun yliopiston tutkijatohtori Johanna Nurmi
Haastateltavat kritisoivat myös laajemmin sitä, että ihmiset eivät "malta sairastaa" ja levätä. "Lapset lääkitään hiljaisiksi" ja lähetetään päiväkotiin.
Osa haastateltavista näkee asian niin, että valtio ei halua vanhempien olevan viikkoa tai kahta pois työstä sairasta lasta hoitamassa ja rokotukset vastaavat nimenomaan tähän tarpeeseen.
– Rokotekriittisyyteen liittyy monilla pyrkimys elää luonnonmukaista, rauhallista ja yksinkertaista elämää. Tässä mielessä rokottamattomuus voidaan nähdä myös poliittisena, nyky-yhteiskuntaa kritisoivana elämäntapaliikkeenä, Johanna Nurmi toteaa.
Sosiaalisen median rooli on tärkeä
Tiedon "demokratisoituminen" on edistänyt Nurmen mukaan rokotekriittisyyttä.
– Sata vuotta sitten tällaisia mahdollisuuksia ei ollut. Nyt on netti ja sosiaalinen media, Nurmi muistuttaa.
Virallisen tiedon ohella on saatavilla hyvin monenlaista vaihtoehtoista tietoa.
– Jos googlaa "rokotukset", niin sieltä tulee nopeasti hyvin rokotekriittistä tietoa virallisen tiedon ohella. Itse pitää arvioda mikä on luotettavaa tietoa, sanoo Nurmi.
Taneli Puumalaisen mukaan sosiaalinen media vaikuttaa laajalti varsinkin nuorten lapsiperheiden vanhempien mielipiteisiin.
– Valitettavasti sosiaalisessa mediassa asiat usein vahvistuvat. Sekä rokotevastaisuus että rokotevastustajien vainoaminen tuntuvat leviävän ilmiönä. Nyt olisi tärkeää nähdä asiat faktojen pohjalta ja rauhallisesti eikä lähteä somekohuihin mukaan, Puumalainen neuvoo
Yksi rokotekriittisyyttä lisännyt tekijä on yhteiskunnan yksilöllistyminen. Halutaan hyvin yksilöllisesti päättää, mitä rokotuksia otetaan ja millä aikataululla.Iina Kluukeri / Yle
Toinen rokotekriittisyyttä lisännyt tekijä on Johanna Nurmen mukaan yksilöllistyminen yhteiskunnassa ja terveyspolitiikassa. Se, että ihmisillä on vastuuta omasta terveydestään ja heidän halutaan ottavan vastuuta siitä.
– Rokotekriittisyys vie tämän ajattelun vielä pidemmälle. Ei uskota, että kaikille sopisivat samat ratkaisut, vaan halutaan hyvin yksilöllisesti päättää, mitä rokotuksia otetaan ja millä aikataululla, sanoo Nurmi.
Suomessa on pääosin korkea rokotekattavuus, eikä rokotekriittisyys ole Suomessa kovinkaan organisoitunutta.
Kriittinen suhtautuminen on ymmärrettävää, jos omalla lapsella on vahvistettu rokotehaitta. Johanna Nurmi
Rokotusvastaisena pidetyn vuonna 2002 perustetun Rokotusinfo-järjestön toiminta on aika hiljaista, ja enimmäkseen kyse on ihmisten henkilökohtaisista valinnoista omassa elämässään.
– Rokotusinfon tapaiset Facebook-ryhmät ovat kriittisille tärkeä foorumi, kertoo Nurmi.
Tähän mennessä Nurmi on haastatellut 33 rokotekriittistä vanhempaa, joista kaksi on miehiä ja loput naisia. Tutkimusta on laajennettu myös niin rokotemyönteiseen kuin rokotekriittiseenkin terveydenhoitohenkilöstöön.
Tutkija löysi myös omat rokotekriittiset haastateltavansa sosiaalisen median avulla. Pääosin haastateltavat ovat löytyneet eri Facebook-ryhmistä.
Todellisiakin haittoja on
Rokotekriittisyyttä on ollut niin kauan kuin ihmisiä on rokotettu tauteja vastaan. Suomessa ensimmäiset isorokkorokotteet annettiin 1800-luvun alkupuolella.
Hyvin tavallinen tarina on se, että on oltu hyvin rokotemyönteisiä, kunnes omalle lapselle on tullut jokin oire heti rokotuksen jälkeen tai vähän viiveellä ja on epäilys, että se johtuu rokotteesta.
– Parilla tutkimukseen osallistuneella perheellä on myös lääkärin vahvistus lapselle aiheutuneesta rokotehaitasta, kertoo Nurmi.
Sikainfluenssarokotteen narkolepsiahaitat ovat vaikuttaneet monen kriittisen suhtautumiseen rokotuksiin yleensä.
– Kriittinen suhtautuminen on ymmärrettävää, jos omalla lapsella on vahvistettu rokotehaitta. Heitä on vain pieni osa, Nurmi sanoo.
Jos googlaa rokotukset, niin sieltä tulee nopeasti hyvin rokotekriittistä tietoa virallisen tiedon ohella. Itse pitää arvioida, mikä on luotettavaa tietoa Johanna Nurmi
Toisaalta monet, jotka ovat saaneet todettuja haittavaikutuksia, ottavat kuitenkin lapsilleen edelleen rokotuksia, koska niitä heille suositellaan.
– Rokotekriittiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa uskoo rokotteiden tehoon, osa ei ollenkaan. Osa käyttää vaihtoehtohoitoja ja osa ei, sanoo Nurmi.
Hän on haastatellut tutkimuksessa myös terveydenhoitajia, neuvolalääkäreitä ja kouluterveydenhoitajia.
– Olen tehnyt myös kenttätyötä kahden suuren kaupungin neuvoloissa ja tarkastellut, miten rokotuksista keskustellaan, Nurmi kertoo.
Tarkempaa analyysiä aineistosta on syntymässä. Ajatuksena on kriittisyyden ymmärtäminen ja toive saada eri osapuolten välille auki toimiva keskusteluyhteys.
Johanna Nurmi on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa ja johtaa Emil Aaltosen säätiön rahoittamaa hanketta lääketiedekriittisyydestä.
Rikhardinkadun kirjastossa ovi käy tiuhaan. Entiseen pääkirjastoon vaeltaa joulukuun kaamoksessa nuoria, vanhoja, lapsia. Kielten sekamelskan kuulee aulassa ennen kuin äänet vaimenevat: suomea, ruotsia, venäjää, arabiaa ja espanjaa. Kirjastosta löytyy kaikille jotain.
Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno käyskentelee kirjaston hyllyjen välissä. Rikhardinkadun kirjasto on ollut hänen ensimmäisiä työpaikkojaan ja siihen liittyy paljon muistoja.
Pohjoismaiden ensimmäiseksi yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus valmistui vuonna 1881. Theodor Höijerin suunnittelemassa uusrenessanssirakennuksessa on säilynyt hyvin alkuperäinen henki.
Rikhardinkadun kirjasto oli ennen Helsingin pääkirjasto. Vuonna 1881 valmistuneessa kirjastossa on säilynyt paljon vanhaa tunnelmaa.Mikko Koski / Yle
Rikhardinkadun kirjasto oli pitkään Helsingin pääkirjasto. Vuonna 1986 pääkirjasto siirtyi Pasilaan. Pasila saa säilyttää pääkirjaston tittelinsä, mutta tänään itsenäisyyspäivän aattona, kaupungin merkitävimmäksi kirjastoksi nousee eittämättä Oodi.
Rauha Maarno on innoissaan uudesta keskustakirjastosta ja hän uskoo, että Oodi vie meidät uuteen kirjastoaikaan.
– Kirjastot ovat kaupunkilaisille tärkeitä, mutta tähän saakka kirjastot ovat olleet aika näkymättömiä kaupunkikuvassa. On hienoa, että me saamme tällaisen vau-kirjaston Helsingin keskustaan.
Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno uskoo, että Oodi vie meidät uuteen kirjastoaikaan.Mikko Koski / Yle
"Ilman kirjastoja Suomi ei olisi tällainen hyvinvointivaltio"
Oodista tulee koko maamme kirjastolaitoksen lippulaiva. Kirjastoilla on ollut suuri merkitys, millaiseksi maamme on muotoutunut.
Ensimmäinen kansankirjasto perustettiin Vaasaan vuonna 1794. 1800-luvun lopulla kansankirjastot yleistyivät ja niiden ajatuksena oli tarjota suomalaisille mahdollisuus lukutaidon oppimiseen ja lukemiseen. Niitä ylläpitivät säätyläiset tai järjestöt. Kirjastoilla on kiistatta ollut osuutensa Suomen kehityksessä sivistysvaltioksi.
– Meillä on ollut hyvin vahvana ajatus, että lukutaito vie Suomea eteenpäin elämässä. Ilman kirjastoja maamme ei olisi voinut kehittyä nykyisenkaltaiseksi hyvinvointivaltioksi.
Sotien jälkeinen aika aina 1980-luvulle asti oli kirjastojen kulta-aikaa. Kirjastoja rakennettiin ahkerasti ja kävijämäärät kasvoivat.
Kirjastot ovat maamme käytetyin kulttuuripalvelu.Mikko Koski / Yle
Lastenkirjoja lainataan ahkerasti
Suomessa kirjastojen toiminta on määritetty kirjastolailla, mikä on poikkeuksellista. Monissa Euroopan maissa kirjastot saavat toimia miten parhaaksi näkevät. Suomessa ensimmäinen kunnallisia kirjastoja määrittävä laki laadittiin jo vuonna 1928.
Suomessa on tällä hetkellä noin 730 yleistä kirjastoa. Niiden määrä on tasaisesti laskenut, mutta nykyään kirjastojen sulkemisvimma on laantunut.
Yle uutisgrafiikka
Sen sijaan kirjastoautoista Rauha Maarno on huolissaan. Niiden määrä on romahtanut 2000-luvulla. Maassamme huristelee enää 134 kirjastoautoa.
– Toivoisin, että niille löydettäisiin lisää rahoitusta. Ne ovat tärkeitä maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla, mutta niille olisi tilausta myös kaupungeissa. Kirjastoauto olisi tärkeä palvelu monissa lähiöissä, joissa asuu paljon lapsiperheitä tai vanhuksia.
Asiakkaita kirjastoissa käy vuosi vuodelta vähemmän. Sekä käyntien että lainausten määrä on laskenut roimasti vuoden 2004 jälkeen.
Yle Uutisgrafiikka
Ainoastaan lastenkirjojen lainamäärissä on jälleen kasvua. Etenkin lasten tietokirjoilla tuntuu olevan kova kysyntä nykyään.
Rauha Maarno ei kuitenkaan näe tilannetta synkkänä. Maailman mittakaavassa suomalaiset kirjastot ovat hyvin käytettyjä ja kirjat maailman lainatuimpia. Yhteismitallista tilastointia maailman kirjastoista ei ole, mutta ainakin pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ykkösenä kirjastojen käytössä.
– Kyllä suomalaisella kirjastolaitoksella pyyhkii aika hyvin edelleen. Se on kuitenkin käytetyin kulttuuripalvelu ja ehdottomasti rakastetuin kuntapalvelu.
Kirjastoista on tullut palvelutaloja
Kirjastolaitos on kokenut viime vuosien aikana suuren muutoksen. Kirjat eivät ole enää kirjastojen ainut vetonaula. Niistä voi lainata milloin mitäkin tarpeellista tavaraa kahvakuulasta akkuporakoneeseen. Se on saanut monet pelkäämään kirjojen ja koko aatteen puolesta. Maarno kuitenkin rauhoittelee, että vain prosentti kirjastojen hankinnoista on muuta kuin perinteistä kirjastoaineistoa.
– Suuri osa näistä lainattavista tavaroista on tullut nimenomaan asiakkaiden toiveista. Jos ajatellaan ilmastonmuutosta ja kulutusta ylipäätään, niin onhan se hyvä, ettei kaikkien tarvitse hankkia omaa porakonetta.
Oodin ylimmässä kerroksessa on myös tilaa lukea kirjoja.Yle
Nykyään kirjastot ovat muuttuneet yhä enemmän kirjavarastoista palvelutaloiksi, joissa voi saada oppia, tavata ihmisiä tai järjestää tapahtumia. Lainaukset ovat laskeneet, mutta käynti erilaisissa kirjastojen tapahtumissa on kasvanut. Viime vuonna tapahtumissa kävi lähes miljoona suomalaista.
– Kirjastojen käyttö muuttuu, mutta merkitys suomalaisille säilyy. Jos rahoituksesta pidetään huolta, kirjastot voivat tulevaisuudessa tehdä yhä enemmän koulutukseen ja oppimiseen liittyvää työtä, toteaa Maarno.
Kirjat löytyvät Oodin ylimmästä kerroksesta, jota kutsutaan kirjataivaaksi.Sofie Gammals / Yle
Uudessa Oodissa kohtaamiselle ja tekemiselle on varattu oma kerros. Toisessa kerroksessa voi pitää palavereita, suristella ompelukoneella, soittaa bändin kanssa tai järjestää lapsille synttärijuhlia.
– Meillä on Suomessa aika vähän julkisia tiloja, jotka ovat epäkaupallisia. Kirjastoilla tulee olemaan tässä yhä suurempi merkitys. Kaupungistumisen myötä ihmisten kodit pienenevät, joten silloin tarvitaan tekemiselle tilaa kodin ulkopuolelta.
Rauha Maarno uskoo, että kirjastoissa erilaiset näkemykset voivat kohdata neutraalilla maaperällä.
– Kirjastot voivat olla tulevaisuudessa tärkeitä yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja. Niissä voidaan keskittyä kuuntelemiseen ja avoimeen keskusteluun.
Alkoholin etämyynnin epäselvään tilanteeseen ei ole tulossa ratkaisua tällä vaalikaudella.
Ylen tietojen mukaan hallitus ei anna lakiesitystä, jossa olisi täsmennetty alkoholin ulkomailta tapahtuvaa etämyyntiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tulkinnut, että alkoholin ulkomailta tapahtuva nettimyynti ja kotiinkuljetus ovat kiellettyjä nykylaissa.
Laissa ei ole tästä selvää pykälää, joten käytännössä suomalaiset ovat tilanneet alkoholia ulkomaisista verkkokaupoista jo vuosien ajan.
Etämyynnin tulkinnasta piti päästä yksimielisyyteen ennen poliittisia neuvotteluja. Ministeriö pyysi oikeuskanslerilta lausunnon, mitä pitäisi tehdä, ja miten etämyynnin pykälä tulisi muotoilla.
Komissio otti kielteisen kannan etämyynnin kieltoon, ja katsoi sen rikkovan tavaroiden vapaan liikkuvuuden säännöksiä. Tämä asia jää avoimeksi, koska lakiesitystä ei anneta.
Alkoholilain linjaus jää tuomioistuimille
Oikeuskansleri katsoo, ettei täsmentävään pykälään ole tarvetta, vaan lopullinen tulkinta etämyynnistä muotoutuu viranomaisten päätösten, kuten Valviran ja Tullin sekä oikeuden tuomioiden mukaan.
Oikeuskansleri ei ota lausunnossaan kantaa siihen, onko etämyynti nykyisen alkoholilain mukaan kiellettyä vai ei.
Tämä tarkoittaa, että lopullinen kanta etämyynnin kieltoon muotoutuu lopulta tuomioistuimissa, kun yksityishenkilö tai yritys valittaa viranomaisilta saamastaan päätöksestä. Tämä on vuosien prosessi.
Ministeriö tekee lopullisen tulkinnan alkoholin etämyynnistä vasta sitten, kun alkoholilain tulkinnasta on kertynyt tietoa oikeuskäytännön kautta.
Alkoholin nettimyynti tarkempaan syyniin
Ylelle kerrotaan, että viranomaiset aikovat tehostaa ulkomailta Suomeen tilatun alkoholin valvontaa.
Alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin epäselvä tila on johtanut erilaisiin tulkintoihin siitä, onko etämyynti nykylaissa sallittua vai ei.
Etämyyntiä koskeva kohta jäi avoimeksi, koska keskusta ja kokoomus eivät löytäneet yhteistä linjaa, kun eduskunta viime joulukuussa vapautti alkoholin sääntelyä.
Kokoomuksen mukaan laki ei kiellä etämyyntiä. Keskustalle taas on ollut tärkeää turvata Alkon vähittäismyyntimonopoli.
Ylen tietojen mukaan poliittisia näkemyseroja ei saatu ratkaistua.
Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo edelleen, että ulkomailta Suomeen alkoholia myyvien verkkokauppojen pitää noudattaa Suomen alkoholilakia.
Verkkokauppa Hobby Hall aloittaa koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Yhtiö kertoi asiasta tiedotteessaan keskiviikkona. Hobby Hallissa työskentelee 74 henkilöä.
Hobby Hall kertoo neuvotteluiden johtuvan tuotannollisista, taloudellisista ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Yhtiö on tehnyt tappiota jo pitkään ja ennustaa merkittävää tappiota myös kuluvalle vuodelle.
Yhtiön toimitusjohtajan Stefan Niemisen mukaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot käydään tarkasti läpi, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa kannattavasti.
Hobby Hall on kuulunut suomalaiseen SGN Groupiin viime vuoden alusta alkaen. Konsernilla on liiketoimintaa myös Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa.
– Meillä on nuoria, jotka kokevat ylipolvisia ongelmia. Toisaalta on nuoria, joilla on elämäntilanne, ettei tiedä, mihin suuntaan lähteä. Asumiseen, mielenterveyteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat ovat yleisiä.
Näin sanoo työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria auttava Diakonissalaitoksen Vamoksen etsivä nuorisotyöntekijä Aurora Tikka, 28.
Aluehallintoviraston mukaan etsivän nuorisotyön kustannukset Suomessa olivat viime vuonna yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Syrjäytymisestä kerrotaan, mutta kuka nuoria työkseen auttaa ja miten – siitä ei juurikaan puhuta.
Vamoksessa ei ole aikarajaa mukana olemiselle. Kun nuori ottaa itse yhteyttä, hän toivoo tyypillisesti muutosta asioihin. Hän on valmis prosessiin, missä asioita viedään eteenpäin, etsivä nuorisotyöntekijä Aurora Tikka sanoo.Tanja Kröger / Yle
Helsingin kaupungilla työskentelevä Ida Hellman, 33, kertoo, että pelkästään Helsingissä syrjäytyneiksi määriteltyjä eli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on noin 9 000.
– Se on suuri luku. Niistä murto-osasta tulee ilmoitus etsivään nuorisotyöhön.
Jo teini-ikäisiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, johon kaikki eivät ole valmiita. Ida Hellman, Helsingin kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä
Hellmanin mukaan kaikki nuoret eivät kuitenkaan halua apua, vaikka sitä heille tarjotaan. Aluehallintoviraston mukaan etsivät nuorisotyöntekijät olivat yhteydessä Suomessa valtakunnallisesti yli 26 000:een nuoreen viime vuonna. Näistä tavoitettiin yli 18 000 nuorta.
– Yhteiskuntamme asettaa nuorelle valtavasti odotuksia ja paineita ja jo teini-ikäisiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, johon kaikki eivät ole valmiita.
Hellmanin mukaan yleisin ongelma Helsingin kaupungin etsivään nuorisotyöhön tulevilla nuorilla on se, että mielenterveyspalvelut ovat vaikeasti saatavilla ja ne ovat riittämättömiä.
– Niihin kestää viikkoja tai kuukausia päästä ja tuki on varsin ohutta. Ja mikäli nuorella on vaikeuksia päästä käynneille, niin psykiatrisen poliklinikan asiakkuus voidaan katkaista, vaikka sinne pääsemättömyys juuri johtuu psyykkisistä ongelmista.
Myös esimerkiksi pikavipeistä johtuvat taloudelliset ongelmat ovat Hellmanin mukaan nuorilla yleisiä.
– Velat jatkavat kasvamistaan ja korkojen takia summat nousevat nopeasti kymmeniin tuhansiin. Tilanne on usein nuorelle lamaannuttavan ahdistava, eikä oikein mitään ole tehtävissä, Hellman kertoo.
Olen päivän mukana seuraamassa Aurora Tikan ja Ida Hellmanin työtä etsivässä nuorisotyössä.
1. Tapaaminen: Puhetta huoltajuudesta
Aurora Tikka on koulutukseltaan sosionomi ja työskenteli aikaisemmin lastensuojelussa. Tikalla asiakkaita on nyt viisitoista. Hän on huomannut, että moni nuori kärsii yksinäisyydestä ja verkostojen puutteesta.
– Luottaminen toisiin ihmisiin voi viedä aikaa. Kun nuori tulee tapaamiseen painotamme sitä, että tämä on vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista.
Aurora Tikan työpäivä alkaa toimistolla puheluilla sosiaalityöntekijälle ja nuorille. Lisäksi hän juttelee toisen etsivän nuorisotyöntekijän kanssa nuoresta miehestä, josta hän on huolissaan.
– Kun olen kysynyt, mikä olisi parasta, mitä sinulle tapahtuisi hän on vastannut, että hän kuolisi.
Päivän ensimmäisellä tapaamisella Tikka on menossa tapaamaan 26-vuotiasta Sannia.
– Älä stressaa metron uloskäynnistä, vaan kerro minulle sitten, kun olet lähtenyt, niin tulen sinne, Tikka sanoo puhelimessa Sannille.
Sanni on muuttanut vähän aikaa sitten Helsinkiin toiselta paikkakunnalta. Hänen kanssaan Tikka katsoo toimeentulotuki- ja asuntohakemusta. Sannilla on elämässään toinenkin iso asia. Sannilla on tulossa tapaaminen lastenvalvojan kanssa, koska hän haluaa keskustella lapsensa huoltajuuteen liittyvistä asioista.
Tikka kysyy, onko Sanni hakenut yksityiseltä edullisempaa asuntoa. Sanni kertoo katselleensa niitä, mutta pelkää, että hänen omistamansa kissa estää häntä saamasta asuntoa.
Rauhallisesti ja päättäväisesti nuori nainen näpyttelee koneella hakemusta. Tikka katsoo vieressä.
– Mennäänkö Kelan sivuille? Laita siihen hakemukseen, että olet käynyt TE-toimiston infossa työllistymisinfotilaisuudessa ja uusinut työnhaun. Laita siihen, että olet tavannut myös etsivää nuorisotyöntekijää. Mitä ajattelet lastenvalvojasta, Tikka kysyy.
Aurora Tikka auttaa nuorta naista.Tanja Kröger / Yle
– Hyvä, että tapaaminen on tulossa, koska tyttäreni ei ole saanut elatustukea viime aikoina. Minua jännittää, uskallanko ottaa yksinhuoltajuuden puheeksi, Sanni sanoo.
– Sinun pitää miettiä, miksi se on järkevää. Helppo keskustelu se ei varmasti ole, Tikka sanoo.
– Muista, että minulle voi aina soittaa, jos tulee jotakin. Sovitaanko nyt seuraava tapaaminen? Sitten voidaan jatkaa seuraavia keskusteluja.
– Lastenvalvojan tapaamiseen täytyy mennä hyvissä ajoin, Tikka lisää.
Etsivän nuorisotyöntekijän ja Sannin tulee päätökseen ja nuori nainen jatkaa matkaa.
Aurora Tikka soittaa naiselle, joka on korvaushoidossa ja raskaana. Hänen tukihakemuksensa ovat olleet viikkojen ajan odottamassa.
2. Tapaaminen: Nainen pelaa viisi tuntia illassa
Etsivään nuorisotyöhön kuuluu muutakin kuin yksittäisen nuoren tapaamista. Yksi osa-alue on Marttojen järjestämä ruokaryhmä, jossa nuoret valmistavat ruokaa yhdessä Marttojen työntekijän kanssa.
Mitä olette tehneet viime aikoina, kysyy ruokaryhmää vetävä Uudenmaan Marttojen kehityspäällikkö Aino Posti.
Ruokaryhmässä opetellaan tällä kertaa valmistamaan aasialaista ruokaa.Tanja Kröger / Yle
Tämä aamu alkoi siivoamisella. Kodissa on normaalisti kaaos, kertoo 26-vuotias Jenna.
Ennen ruoan laittoa Aino Posti puhuu siivoamisesta ja kodin puhtaana pitämisestä.
Game of Thrones -paitaa pitävä Jenna kertoo pelaavansa noin viisi tuntia illassa. Lempipeleihin kuuluu World of Warcraft. Jenna vaikuttaa innostuneelta ja pelaaminen on hänelle rakas harrastus.
Tanja Kröger / Yle
Jenna kertoo tarvitsevansa astianpesukoneen.
– Jos haluat astianpesukoneen, se pitää selvittää sossun kanssa, sanoo Aurora Tikka.
Tikka näyttää puhelimestaan sosiaalityöntekijältä tulevaa viestiä. Vamoksen asiakkaaksi on tulossa nuori, jolla on ADHD ja siksi asiat eivät mene eteenpäin ja hän tarvitsee etsivän nuorisotyöntekijän apua. Tämä on Tikan mukaan tyypillinen yhteydenotto sosiaalitoimesta.
Aurora Tikka tekee ruokaryhmässä ruokaa nuoren kanssa. Tikka tuuraa ryhmässä toista etsivää nuorisotyöntekijää.Tanja Kröger / Yle
Reilun kahden tunnin jälkeen ruoka on valmis ja ryhmä nauttii lounasta ja siivoaa lopuksi tilan.
3. Tapaaminen: Asunnottomuus
Iltapäivällä Aurora Tikka menee Lauria vastaan metroasemalle Hakaniemessä. Lauri jäi asunnottomaksi vähän aikaa sitten. Nyt hän asuu väliaikaisesti kaverin perheen luona ja haluaa löytää asunnon.
Aurora Tikka auttaa asuntohakemusten täyttämisessä. Laurilla on mukanaan kasa papereita.
– Mitä laitan nykyiseen osoitteeseen, kun en asu nyt missään?
Tikka kehottaa nuorta laittamaan siihen viimeisimmän osoitteensa.
Laurille on tullut viesti Helsingin kaupungilta.
– Lukukortti jäi vanhaan asuntoon, niin en pääse nyt lukemaan sitä.
Tanja Kröger / Yle
Tikka kehottaa Lauria tarkastamaan Helsingin kaupungilta tulleen viestin illalla verkkopankkitunnuksilla. Hän sanoo soittavansa Laurille, jos ei kuule hänestä ennen sitä.
Lauri kirjoittaa asuntohakemusta.
– Äidinkielestä ei ole ikinä tullut hyviä arvosanoja. Muistankohan puhelinnumeroani oikein?
Lauri muistaa oikein.
– Toivon, että asunto löytyy. On kamalaa olla vieraissa nurkissa, Lauri harmittelee.
Tikka kysyy, eihän Laurilla ole nyt turvaton olo. Lauri vastaa, ettei ole, mutta näyttää silmin nähden surulliselta.
Tikka näyttää puhelintaan ja siellä on viesti, jossa kerrotaan nuoresta, jolla on vaikeuksia opinnoissa, koska hän sairastaa masennusta. Nuori tarvitsee etsivän nuorisotyöntekijän apua päästäkseen eteenpäin.
Asuntohakemukset saadaan tehtyä ja Aurora Tikka palaa toimistolle. Päivän saldo on kolme asiakastapaamista ja lisäksi toimistolla tehtävät puhelut ja muu paperityö. Se on Tikan mukaan normaali päivä, tosin tänään hän tuurasi kipeänä ollutta etsivää nuorisotyöntekijää ruokaryhmässä.
4. Tapaaminen: 10 vuoden jälkeen opiskelemaan
Helsingin kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Ida Hellman kertoo, että parasta hänen työssään ovat kohtaamiset nuorten kanssa. Hellman on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja kokee työnsä arvokkaana.
– Saan auttaa, olla nuoren puolella ja nähdä, miten asiat etenevät ja iloita niistä nuoren kanssa.
Helsingin kaupungin mukaan etsivät liikkuvat ympäri pääkaupunkia ja tapaamiset sovitaan sinne, missä nuoren on hyvä olla. Etsivä on myös tukena esimerkiksi hoitamassa asioita virastoissa tai esimerkiksi tutustumassa oppilaitoksiin tai erilaisiin harrastuksiin.
Hellmanin mukaan pisin asiakkuus etsivässä työssä on kestänyt jo kohta neljä vuotta, kun taas lyhimmät kestävät kuukauden tai pari.
– Toisia tavataan viikottain tai kriisitilanteessa jopa useamman kerran viikossa ja osaa tavataan sillon tällöin nuoren tarpeen mukaan.
Menemme tapaamaan 27-vuotiasta Juhaa, jolla on CP-vamma. Juha on ollut kymmenen vuotta pois työelämästä ja koulusta, mutta nyt hän haluaisi hakea opiskelemaan media-assistentiksi.
Helsingin kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Ida Hellman ja Juha.Tanja Kröger / Yle
Juhan asunnossa soi raskaampi rock-musiikki ja seinät on verhoiltu bändien julisteilla ja festareiden t-paidoilla. Syntikka on huoneen nurkassa. Juha kertoo olevansa musikaalinen ja kokee, että media-assistentin työssä hän voisi hyödyntää myös musikaalisuuttaan.
Tiellä on vain yksi mutta.
– Olen miettinyt hakemista jo pitkään. Mietin, pystynkö tähän, mutta kaverit ovat kannustaneet, että "Juha älä luovuta."
Hellman auttaa Juhaa hakemaan ammatilliseen kuntoutukseen ja tekemään hakemuksen kouluun. Juhalla on paljon menoja joulukuussa, joten sen takia kouluun hakeminen siirtyykin tammikuulle.
– Minua ahdistaa se, että näissä hakemuksissa halutaan tietää näin paljon asioita, Juha sanoo ja tuijottaa koneelle huolestuneena.
Tanja Kröger / Yle
Juha menee Kelan sivuille ja täyttää lomakkeeseen, että sai Kelasta pyynnön hakea ammatilliseen kuntoutukseen. Hän kirjoittaa, että kouluun hakeminen on vielä kesken, joten hän ei voi täyttää hakemusta 4. joulukuuta mennessä.
– Laita siihen kysymys, että säilyykö lääkärin lausunto Kelassa, kunnes koulupaikka varmistuu ja ammatillista kuntoutusta on mahdollista hakea, Hellman kehottaa.
– Tehty. Minua on lastenkodissa opetettu kirjoittamaan hakemuksia, niin osaan ainakin sen.
Vamoksella tavattujen nuorten nimet on muutettu arkaluontoisten tapausten vuoksi.
Mitä ajatuksia etsivä nuorisotyö herättää? Miten nuoria voitaisiin Suomessa auttaa? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksen kautta.
Suoja tuhkarokkoa vastaan saattaa puuttua myös aikuisilta. Varsinkin 70-luvun alussa syntyneet ovat väliinputoajien ikäryhmä, joiden lapsuudessa tuhkarokon on sairastanut aiempaa harvempi. Heitä ei myöskään vielä lapsina ole rokotettu.
Moni näistä aikuisista on saanut rokotuksen myöhemmin esimerkiksi armeijassa, matkoille lähtiessä otettujen rokotusten yhteydessä, opiskelun alkaessa tai työterveyshuollossa. Automaattisesti rokotusta ei heille kuitenkaan ole annettu.
– Jos tietoa rokotuksesta ei ole, se kannattaa ilman muuta ottaa. Ylimääräisestä annoksesta ei ole mitään haittaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) erityisasiantuntija Mia Kontio.
Tuhkarokkoasiantuntija on itsekin esimerkki väliinputoajien ryhmään kuuluvasta aikuisesta.
– Olen syntynyt vuonna 1972 enkä ole saanut rokotusta. Sairastin tuhkarokon 90-luvulla nuorena aikuisena, kun asuin ulkomailla. Olin viisi päivää tiputuksessa, aika huonossa kunnossa, Mia Kontio kertoo.
Tuhkarokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975
Ennen vuotta 1970 syntyneet ovat Mia Kontion mukaan suurella todennäköisyydellä sairastaneet tuhkarokon. Tuhkarokkoepidemiat jylläsivät hänen mukaansa Suomessa suurin piirtein 5–7 vuoden välein.
– Ennen vuotta 1970 syntyneistä melkein kaikilla on suoja tautia vastaan, Kontio sanoo.
Tuhkarokkorokotus otettiin Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 1975, jolloin alettiin rokottaa noin vuoden ikäisiä lapsia. He saivat rokotuksen kerta-annoksena. Vuodesta 1982 lähtien rokotusta alettiin antaa kahtena annoksena ja samalla rokotettiin aiemmin vain yhden annoksen saaneita.
Jos tietää saaneensa vain yhden rokoteannoksen, toinen kannattaa Mia Kontion mukaan ottaa suojan parantamiseksi.
– Kyllä se kannattaa hakea. Tiedetään, että kahdesta MPR-rokotuksesta tulee parempi suoja. Jos on saanut yhden MPR-annoksen noin yhden vuoden iässä, yleensä on kuitenkin saanut sen toisenkin.
Myös 70-luvun puolivälin jälkeen syntyneissä on jonkin verran niitä, joita ei syystä tai toisesta ole rokotettu.
– Uskoisin, että hyvin monet tällaiset henkilöt tietävät itse, jos vanhemmat eivät ole halunneet antaa heille rokotteita.
MPR-rokotuksen saa ilmaiseksi terveysasemalta
Miten tietoa omasta tuhkarokkorokotuksesta sitten voi koettaa metsästää?
Rokotuksesta tai sairastetusta taudista pitäisi olla tieto rokotuskortissa, jos sellainen on tallessa. Kortissa tuhkarokkosuojan antavaan rokotukseen viittaavat esimerkiksi merkinnät MPR, tuhkarokkorokotus tai morbillirokotus.
– Jos rokotuskortti löytyy, mutta on epäselvyyttä merkinnöistä, terveyskeskukseen voi varmasti soittaa ja saada "suomennoksen" rokotteista, sanoo Mia Kontio THL:stä.
Omasta rokotustilanteesta voi koettaa kysellä myös aiempien kotikuntien terveysasemilta.
Jos rokotuksesta ei löydy tietoa eikä ole sairastanut tuhkarokkoa, rokotuksen voi käydä ottamassa terveysasemalla. Tuhkarokkorokotus kuuluu MPR-rokotteeseen, joka antaa suojan myös vihurirokkoa ja sikotautia vastaan.
– Se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan kaikenikäisille. Jos asiasta on epäselvyyttä, niin omasta terveyskeskuksesta rokotteen saa ilmaiseksi, Mia Kontio sanoo.
Kaksi rajua maanjäristystä on ravistanut Uuden-Kaledonian saaria Tyynellämerellä. Ensimmäinen järistys oli voimakkuudeltaan 7,5, ja vain pari tuntia myöhemmin sattunut 6,6. Molempien järistysten keskus oli vain noin kymmenen kilometrin syvyydessä.
Paikallisten viranomaisten mukaan ainakaan ensimmäinen järistys ei näyttänyt aiheuttaneen merkittäviä vahinkoja.
Tyynenmeren tsunamivaroituskeskus antoi ensimmäisen järistyksen takia tsunamivaroituksen Uuden-Kaledonian, Vanuatun ja Fidžin rannikoille, mutta varoitus peruttiin myöhemmin.
Uuden-Seelannin pohjoispuolella sijaitsevassa Uudessa-Kaledoniassa rannikkoalueen asukkaita kehotettiin evakuoitumaan tsunamivaroituksen jälkeen. Maanjäristykset ovat alueella verrattain yleisiä.
Keskusrikospoliisi on tänään kertonut tutkivansa kahta eilen sattunutta erittäin poikkeuksellista rikostapausta. Molemmissa ulkomaalaistaustaisen matkustajan epäillään hyökänneen linja-autonkuljettajan kimppuun ja yrittäneen suistaa auto pois tieltä.
Bussiyhtiöiden toimitusjohtajien mukaan kyse oli vakavista vaaratilanteista. Ensimmäinen tapauksista sattui Loimaalla Varsinais-Suomessa tiistaina iltapäivällä noin kello 16, toinen tapaus Uuraisilla Keski-Suomessa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Loimaalla epäilty tekijä onnistui saamaan linja-auton törmäämään toiseen autoon ennen kuin hänet taltutettiin. Uuraisilla matkustajat taltuttivat epäillyn ennen kuin mitään vakavaa ehti tapahtua.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on vähäsanainen epäillyistä rikoksista. Hän sanoo, että vielä ei tiedetä, onko tapauksilla yhteyttä keskenään.
– Nyt juurikin sitä poliisi selvittää, onko tapauksilla mitään yhteyttä keskenään. Tämä on tietysti yksi tutkinnassa selvitettävä asia, josta kuulemme myöhemmin, hän sanoo.
Kolehmaisen mukaan tapauksia tutkitaan liikennetuhotyön rikosnimikkeellä. Hänen mukaansa poliisi selvittää, mitä busseissa on tapahtunut.
Poliisiylijohtaja ei halua hysterisoida tapahtumia. Kolemainen perää nyt poliisille ja viranomaisille työrauhaa, ja sanoo että ei ole syytä pelkoon.
– Rikosnimikkeet ovat kohtuullisen arkipäivää, emme puhu mistään terrorismista. Tällä hetkellä viranomaiset tekevät parhaansa, jotta Suomi on jatkossakin turvallinen maa, Kolehmainen sanoo.
Loimaalaisen autonkuljettajan Pekka Toivosen mukaan eilinen hyökkäys hänen kuljettamassaan linja-autossa jää pitkäksi aikaa mieleen.
Keskusrikospoliisi kertoi aiemmin keskiviikkona, että ulkomaalaistaustaisten matkustajien epäillään hyökänneen linja-autonkuljettajien kimppuun Uuraisilla ja Loimaalla.
Toivonen kertoo Yle Uutisille, että hänelle ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut vastaavaa. 14 vuotta autonkuljettajana työskennellyt Toivonen sanoo jatkavansa töitä entiseen malliin tapahtuneesta huolimatta.
Hän kertoo ulkomaalaistaustaisen miehen tulleen linja-auton kyytiin Loimaan asemalta ja istuneen hänen taakseen.
Kuljettajan mukaan miehellä ei ollut rahaa, eikä hän saanut selvää, mihin tämä oli menossa. Kuski pyysi miestä poistumaan, mutta lähti lopulta ajamaan autoa, kun mies ei poistunut autosta.
– Hän oli aggressiivisen tuntuinen ja yhtäkkiä hyökkäsi, tuli ja väänsi rattia, mutta sain auton vedettyä takaisin omalle kaistalle, Toivonen kuvailee tilannetta.
Toivosen kuljettaman linja-auton peili osui tapahtuneessa vastaantulevan linja-auton takakulmaan. Hän sanoo ehtineensä jarruttaa autoa, ja tutkimusten perusteella autolla oli vauhtia tuossa vaiheessa 35 kilometriä tunnissa. Toivosen mukaan hyökkäyksen tehnyt mies rauhoittui tapahtuneen jälkeen ja hän ajoi linja-auton asemalle.
– Sain hänet yhden kaverin kanssa taltutettua, laitoin hänet ulos ja soitin poliisit.
Toivonen sanoo tilanteen tuntuneen pelottavalta ja että se hermostutti häntä.
– Olisi voinut käydä pahemminkin, jos olisin osunut toiseen autoon.
