Kunnissa tiedostetaan, kuinka tärkeää oikeiden mielikuvien luominen on, kun yritetään houkutella uusia asukkaita

Muuttoliike suuntautuu useimmin maalta kaupunkiin kuin toisin päin. Kaupunkilaista Fernándezien perhettä kiinnosti kuitenkin oppia, miten maalla ja Lapissa eletään, joten tubettaja Inari Fernández, 38, päätti vuoden alussa alkaa etsiä lappilaista kuntaa, joka haluaisi tehdä helsinkiläisen Youtube-perheen kanssa yhteistyötä.

Sodankylän kuntaa kiinnosti tubettajan ajatus vaihtovuodesta Lapissa, ja nyt Fernándezien perheen lapset Ronja ja Lucia aloittavat koulun sodankyläläisessä kyläkoulussa.

Ronja menee luokalle, jolla kolmas-, viides- ja kuudesluokkalaiset opiskelevat yhdessä. Kylällä nelosluokkalaisia on sen verran, että vuosikerta on saanut oman luokkansa. Lucia aloittaa esikoulussa.

Brändäys yhdistetään usein yritysmaailmaan eikä kuntiin, mutta viime aikoina myös kunnat ovat ryhtyneet luomaan mielikuvia, joilla ihmisiä yritetään saada kiinnostumaan kunnista. Tällä viikolla vuodeksi Sodankylään muuttanut Fernández on tehnyt Äidin puheenvuoro -kanavallaan yritysyhteistyötä, mutta kuntamarkkinointi on hänen tapauksessaan kokonaisvaltaisempaa.

– Me hengitämme Sodankylää 24/7. Ei näin pitkää ja intensiivistä yhteistyötä ole koskaan ollut Suomessa. Olemme Sodankylän kanssa vähän niin kuin kihloissa, Fernández sanoo STT:lle.

Fernández tekee Sodankylästä videoita Youtube-kanavalleen ainakin kerran viikossa ja Instagramiin sisältöä on luvassa useammin. Lisäksi hän kirjoittaa blogia kerran viikossa.

Helsingissä perhe on elänyt ruuhkavuosiarkea kerrostalokolmiossa. Uudelta asuinpaikalta perhe etsii yhdessäoloa ja luonnon läheisyyttä.

– Jokainen meistä toistelee, asutaanko me täällä oikeasti. Meillä on oma talo, oma piha ja oma sauna, Fernández kuvailee perheen tunnelmia uudesta kodista.

Fernández ei itsensä takia jännitä juurikaan perheen suurta elämänmuutosta, jonka hän taltioi Youtubeen kymmenille tuhansille seuraajilleen. Perheen vanhempi tytär on erityisesti jännittänyt muuttoa toiselle puolelle maata.

– Lapset eivät yhtään tiedä, mitä odottaa. Heitä mietityttävät eniten ystävät.

"Kilpailemme koko Suomen kuntien kanssa työvoimasta"

Sodankylän kunnassa päätös rahoituksesta vaihtovuodelle tehtiin kunnanhallituksessa. Aluksi tubettajan 2 500 euron kuukausipalkkio aiheutti joissakin kuntalaisissa kysymyksiä.

Sodankylän kunnan viestintäpäällikkö Minna Seppälä kertoo, että jotkut kuntalaiset pohtivat, voisiko rahalla palkata vaikka lähihoitajan. Seppälä korostaa, että raha ei ole pois hoidosta, vaan budjetti löytyi kunnan elinkeino- ja kehittämisrahastosta.

– Me kilpailemme koko Suomen kuntien kanssa työvoimasta. Tällä projektilla voidaan iskostaa ihmisten mieleen, että Sodankylä on rohkea, utelias ja positiivinen kunta, ja joku valitsee tulla tänne, Seppälä sanoo.

Tubettaja Inari Fernándezin mielestä soraäänet kuuluvat asiaan, kun ollaan tekemässä jotain uutta.

Myös Seinäjoella kuului soraääniä Taivastelija-markkinointikampanjan yli 8 000 euron palkkiosta. Kaupungin markkinointipäällikkö Anu Männikkö näkee, että kuntien on pakko panostaa markkinointiin.

– Suomalaiset kunnat ja kaupungit kilpailevat asukkaista, yrityksistä ja investoinneista, työvoimasta ja matkailijoista. Vain erottumalla positiivisesti voidaan päästä niille valintalistoille, joissa päätökset tehdään, Männikkö sanoo.

Hänestä markkinoinnilla kuntiin voidaan luoda myös uskoa tulevaisuuteen.

Seinäjoelle kampanjavideoita on ollut tekemässä Youtuben Ikilomalla-kanavan Thomas Halloran. Pirkanmaan Sastamala turvautui entiseen kuntalaiseen, tubettaja Vinkareeseen eli Ville Kankareeseen.

– Tiedän, että tämä jakaa mielipiteitä, mutta minusta kunnat kilpailevat siinä missä yrityksetkin. Asiakkuuksien saaminen on vain monesti monin kerroin vaikeampaa kuin yrityspuolella, kuntien tuotteet kun ovat pääsääntöisesti asuminen ja yritysten sijoittuminen eli asioita, jotka vaativat yleensä isoja päätöksiä, Sastamalan viestintäpäällikkö Johanna Kurkikangas sanoo.

– Ei muita palveluitakaan tarvita, jollei niillä ole käyttäjiä, Seinäjoen Männikkö kiteyttää.

Kahvimerkkiä on helpompi vaihtaa kuin asuinpaikkaa

Männikön mukaan kuntamarkkinoinnilla voidaan vastata mielikuvien parantamisen lisäksi myös aitoihin ongelmiin. Seinäjoella Taivastelija-kampanja lähti alueen yritysten työvoimapulasta, josta Sodankylässäkin kärsitään.

Inari Fernández oli yhteistyökuntaa etsiessään myös samoilla jäljillä. Viimetalvisella matkallaan Lappiin Fernández oli selvittänyt, että alueella monet muut kunnat kuin Rovaniemi ovat muuttotappiokuntia, eli kunnista muuttaa väkeä pois enemmän kuin niihin asettuu ihmisiä asumaan.

Männikkö tuo esiin, että kuntamarkkinoissa tulokset näkyvät usein viiveellä. Markkinoinnin tuloksia ei myöskään pysty samalla tavalla mittaamaan kuin vaikka tuotetta, jota ostetaan tietyn verran.

– Mielikuvat eteläpohjalaisista puukkojunkkareista muuttuvat hitaasti, mutta varmasti, Männikkö toteaa.

Kuntapuolella uskotaan, että vahvat mielikuvat vaikuttavat myös kunnan elinvoimaisuuteen. Sastamalan Kurkikankaasta kunnilla on myös iso vastuu brändistä.

– Kahvimerkkiä on huomattavasti helpompi kokeilla ja vaihtaa kuin asuinpaikkaa, Kurkikangas sanoo.

Ikävät tunteet kuuluvat asiaan

Usein kunnat ja kaupungit etsivät sosiaalisen median vaikuttajia toteuttamaan tempauksia ja projekteja. Tubettaja Inarin ja Sodankylän kunnan tarina lähti kuitenkin Fernándezien halusta muuttaa Lappiin.

– Tärkeää on aito kiinnostus kohteeseen. Kun vertaa kuntiin, jotka itse järkkäävät kampanjoita, Sodankylällä on vaikuttajasta lähtöisin oleva idea, eikä markkinointi- ja viestintätoimiston juttu. Tämä on täysin minun kanavalleni konseptoima sarja sekä yhteistyö, ja me olemme Sodankylän kanssa yhdessä mietitty, mitä kunnasta halutaan näyttää.

Fernández korostaa, että koko Äidin puheenvuoro -kanavan tarkoitus on näyttää iloja ja suruja eikä kiillotettua pintaa. Sama koskee vaihtovuotta Sodankylässä.

– Jokainen ihminen tietää, että kun muuttaa toiselle paikkakunnalle, elämään kuuluu myös ikävän tunteita, ja ajatuksia, että voi ei, oliko tämä suurin virhe. Niiden pitää olla siellä mukana, muuten tämä ei ole aitoa.

Tubettaja Thomas Halloran mainitsee myös aitouden. Halloran tekee vaimonsa Titan kanssa Ikilomalla-kanavaa, jolle viime kesänä liittyi nyt vuodenikäinen Isla. Alun perin Youtube-pariskunta teki videoita lähes 16 kuukautta kestäneeltä maailmanmatkaltaan. Nyt kotkalaiset Halloranit ovat matkustaneet lähiseudulla ja tehneet yhteistyötä Kymenlaakson kuntien ja Seinäjoen kanssa.

Thomas Halloran ei tiennyt mitään Seinäjoesta, kun hän vastasi kunnan ilmoitukseen, jossa etsittiin kymmeneksi päiväksi taivastelijaa tekemään videoita kunnasta.

Yrittäjä ja tubettaja mainitsee usein samaistuttavan sisällön. Siinä on hänen mielestään tubettamisen ja onnistuneen kuntayhteistyön avain.

Elämä on tähän saakka pyörinyt perustarpeiden ympärillä. Meille on riittänyt, että suuhun on saanut syötävää, on ollut paikka missä asua, puoliso, kavereita ja mahdollisuus hiukan toteuttaa itseään.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen mukaan tässä perustarpeiden tyydyttämisessä on nykyaikana käynyt huonosti. Ostamme valtavasti krääsää, syömme aivan liikaa ja aiheutamme suunnattomia ympäristöongelmia.

– Kaikki nämä maailman ongelmat syntyvät siitä, että jäämme jumiin perustarpeiden ylityydyttämisen vuoksi.

Wilenius uskoo kuitenkin, että nyt tästä jumista ollaan pääsemässä irti ja ihmiskunta voi ottaa seuraavan loikan. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät enää itsekkäästi ajattele, mitä maailma voi antaa minulle, vaan alkavat kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.

– Nyt olemme menossa sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset tarvitsevat mielekkyyttä. Meille ei enää riitä, että huolehdimme pelkästään perustarpeista. Olemme ihmisinä kasvaneet sen ohi.

Markku Wilenius on toiminut tulevaisuudentutkijana yli 20 vuotta. Hän on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori, Unesco-professori ja arvostetun kansainvälisen Rooman klubi -keskustelufoorumin jäsen.

Vuonna 1997 Wilenius väitteli tohtoriksi ilmastonmuutoksesta. Se oli aika, jolloin moni ei edes tiennyt mitä ilmastonmuutos on.

”Aina on näitä trumppeja, jotka puolustavat mennyttä maailmaa”

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt ovat viime aikoina voimistuneet. Nyt kukaan ei voi enää olla ilmastonmuutoksesta kuulematta.

Markku Wilenius näkee juuri nyt merkkejä, että aika alkaa olla kypsä isompaan muutokseen.

– Suuri herääminen on selvästi tapahtumassa. Se tulee vaikuttamaan tosi vahvasti kaikkeen meidän tekemiseen tulevaisuudessa. Kymmenen vuoden päästä olemme järjestäneet maailmamme aika lailla toisella tavalla.

Wilenius painottaa, että maapallon ekosysteemi on tulossa kriisiytymispisteeseen. Löydämme jatkuvasti enemmän ilmiöitä, jotka paljastavat, että jotain isompaa on tapahtumassa.

Koska otteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulevat kovenemaan, lisää se Wileniuksen mukaan entisestään myös ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Heitä, jotka vaalisivat mieluiten omia etujaan.

– Meillä on tietysti aina näitä trumppeja, jotka puolustavat mennyttä maailmaa. Se tyyli tulee vain kovenemaan. Se on puolustusreaktio, joka vahvistuu sitä enemmän, mitä enemmän hyökkäystä tulee.

Ilmastonmuutoksen hillintä on avain moneen ongelmaan. Professori muistuttaa, että kohdistamalla voimat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, voidaan samalla vaikuttaa niin köyhyysongelmaan, vesipulaan kuin sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen.

Ja teknologiamaa Suomi voisi kaikessa tässä olla edelläkävijä. Wilenius uskoo, että jos joku maa onnistuu ottamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa kokonaisvaltaisen loikan, niin se on pieni ja ketterä Suomi. Meilläkin on vastustajia, mutta silti.

– Muutoksen on pakko syntyä. Meidän pitäisi oikeasti saada aikaan sellainen tilanne, jossa me näytämme, miten lainsäädäntö, verotus ja toimintamallit ihan julkisista hankinnoista lähtien pitäisi tehdä siten, että ne tukevat ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Markku Wileniuksen mukaan tässä työssä edelläkävijänä pitäisi olla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, jonka uuden yliasiamiehen paikkaan hän on ehdolla. Valinta tapahtuu syksyllä.

Yhä harvemmalla on työpaikka, johon mennään töihin

Markku Wilenius sanoo, että ihmisiä kiinnostaa tulevaisuudessa puhuttaessa ympäristöasioiden lisäksi yleensä myös työ, oppiminen ja koulutus. Niistäkin hän on kiinnostunut.

Wilenius oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa pyrittiin selvittämään, mikä tekee yrityksestä menestyvän. Tutkijat huomasivat, että hierarkia oli menestyvissä yrityksissä matala. Työntekijät saivat vaikuttaa asioihin. Edistykselliset organisaatiot luottivat tiimeihin ja antoivat niiden päättää omista asioistaan.

Menestyneissä yrityksissä myös kommunikoitiin taitavasti, joka mahdollisti uuden oppimisen sekä luotettiin työntekijän asiantuntijuuteen.

– Yleinen koulutustason kasvu on tarkoittanut sitä, että vaikka tekisikin rutiinitöitä, meistä kaikista tehdään jonkinlaisia asiantuntijoita. Meidän organisaatiot kuitenkin toimivat edelleen sillä periaatteella, että vain joillakin on oikeus tai velvollisuus vaikuttaa.

Tässä tulee Wileniuksen mukaan tapahtumaan kuitenkin kulttuurinmuutos. Ihmiset vaativat, että yrityksiä ei voi enää johtaa heitä kuulematta.

Toisaalta työpaikat saattavat muuttua nykyisten työpaikkojen työpaikkakulttuuriakin nopeammin. Suuri osa tulevaisuuden töistä tehdään epätavallisissa työsuhteissa. Ja ne sijoittuvat yhä enemmän palvelualoille.

Markku Wilenius sanoo, että nyt tarvitaan aktiivitaitoja. Ne ovat taitoja, joilla oma työpanos tehdään tarpeelliseksi ja tarjotaan aktiivisesti. Kiinteitä työpaikkoja, joihin vain mennään säännöllisesti tekemään töitä palkan eteen, on yhä vähemmän.

– Meidän täytyy itse luoda näitä työpaikkoja.

Mutta ensin pitää taas oppia miten maailma toimii

Markku Wilenius on itse esimerkki työstä, jonka hän on luonut. Vuonna 2004 Turun kauppakorkeakouluun perustettu tulevaisuudentutkimuksen professuuri oli maailman ensimmäinen.

Tällä hetkellä Wilenius pohtii Unescon kanssa isossa projektissa, mitkä ovat tämän vuosisadan tarvittavia avaintaitoja. Hän on jakanut taidot neljään luokkaan.

Ensimmäistä avaintaidoista Wilenius kutsuu planetaarisen elämän taidoksi. Se on taito ymmärtää, miten elollinen järjestelmä toimii.

– Teollisen maailman ja kaupungistumisen myötä olemme vähän irtautuneet siitä, miten vaikkapa puut tai kukat kasvavat. Digitalisaatio on vahvistanut irtautumista. Meidän täytyy palauttaa tämä kyky ymmärtää, miten fyysinen maailma toimii.

Toinen Wileniuksen avaintaito on kompleksisuustaito. Se tarkoittaa, että vaikka maailmassa informaatiota on koko ajan enemmän, ajatus pysyisi silti selkeänä.

– Pitää ymmärtää mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, mihin kannattaa käyttää aikaa ja mihin taas ei.

Kolmantena listalla ovat luovuustaidot. Wileniuksen mukaan tällä vuosisadalla tarvitaan taitoa löytää uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin. Tuoreiden näkökulmien hakeminen vaatii ajatukselta liikkuvuutta.

– Sitä valmennetaan ottamalla sekä oikea että vasen aivopuolisko käyttöön. Liika puhtaasti tiedolliseen kehitykseen tähtäävä oppiminen työntää luovuuden liian marginaaliseen asemaan. Kun työpaikat eivät ole enää samalla tavalla valmiina, niin luovempi ote auttaa työtehtävien löytämisessä.

Ja neljäntenä taitona Wilenius mainitsee empatiataidot. Taito korostuu, koska ihmiset ja tieto liikkuvat jatkuvasti enemmän. Kun tänä päivä noin puolella maailman ihmisistä on mahdollisuus olla aktiivisia verkon kautta, kymmenen vuoden päästä se voi olla jo 90 prosenttia maailman väestöstä.

Professori muistuttaa, että nyt meidän pitää oppia ymmärtämään muita ihmisiä.

– Suomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa. Niissä paikoissa, jotka ovat dynaamisimpia eli joissa uusia ideoita ja bisnestä syntyy, niin ne ovat yleensä vahvasti multikulttuurisia, Markku Wilenius sanoo.

Ruokakaupan kosmetiikkahyllyn geneerinen miesten shampoo on järkevä tehoihme: Se puhdistaa niin kasvot, hiukset, vartalon kuin ehkä vessan kaakelitkin.

Naisten shampoot taas lupailevat "samettisen pehmeää lopputulosta" ja kohottavaa tuuheutta.

Kummatkin kosmetiikkatuotteet hoitavat tehtävänsä varmasti yhtä hyvin, mutta ostopäätöksen tavaroiden välillä teemme me.

Viime viikolla miesten ja naisten hygieniatuotteiden hinnoittelu nousi julkisen keskustelun sivujuonteeksi, kun vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen naisten kuukautissuojien arvonlisäveron alentamisesta.

Kuukautistuotteiden arvonlisäveroa on kutsuttu muun muassa tamponiveroksi. Esimerkiksi Kanadassa ja Intiassa suojia ei veroteta ollenkaan.

Suomessa Hyrkkö on ehdottanut, että kuukautissuojien arvonlisäveron tulisi 24 prosentin sijaan olla sama kuin lääkkeiden eli 10 prosenttia.

– Pink-tax-ilmiö ei koske vain kuukautissuojia. Myös esimerkiksi "naisten" höylät ovat kalliimpia kuin miehille suunnatut vastaavat , Hyrkkö kirjoitti Twitter-tilillään pari viikkoa sitten.

– Kuukautissuojien kohdalla kyse on välttämättömästä ja säännöllisesti tarvittavasta hygieniatuotteesta, jossa edullisempia vaihtoehtoja ei ole saatavilla

Hyrkön mainitseman pink tax -termin voisi vapaasti suomentaa "pinkkiveroksi". Sanalla Hyrkkö viittaa yleisesti sukupuolittuneesta brändäyksestä syntyneeseen hintaeroon, ei niinkään verokantaan.

Esimerkkinä voisivat toimia naisille ja miehille brändätyt hygienatuotteet, kuten siniset ja punaiset ajohöylät.

Höylien hinta määritellään ominaisuuksien perusteella

Miksi kahdelle kuluttajaryhmälle myydään samankaltaista tuotetta kahdella eri hinnalla?

S-ryhmältä vastataan yleisesti, että kaikkien höylien hinnoittelu perustuu niiden vaihteleviin ominaisuuksiin, kuten terien määrään ja pakkauskokoon.

Keskolta kerrotaan, että naisten ja miesten höylien hinnat määritellään niiden erilaisen käyttötarkoituksen ja höylien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden mukaan.

– Höylät ja niiden terät ovat erilaisia, koska miehet ja naiset omaavat erilaiset käyttötarpeet. Esimerkiksi kasvojen alue vaatii erilaista muotoilua kuin sääret, kemikaliotuotteiden osto- ja myyntipäällikkö Salla Tuuri sanoo.

Kaksi eri versiota takaa enemmän ostoja

Kuluttujatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyryn mukaan yrityksille kahden eri version valmistaminen on houkutteleva markkinointikikka.

Tällöin kotiin ostetaan esimerkiksi kahdet eri shampoot.

Kulutustavaroiden erottelu on kuitenkin tärkeä osa yritysten kilpailukykyä.

Esimerkiksi lastenvaatteissa sininen ja vaaleanpunainen on eroteltu sukupuolten perusteella 1950-luvulta lähtien.

Pöyryn mukaan ostamisella tuetaan kuulumista johonkin sosiaaliseen ryhmään, ajattelemme sitä tietoisesti tai emme. Yleensä emme.

– Täytyy muistaa, että ihmisellä on tarve kuulua johonkin, on se sitten sukupuoli tai työyhteisö. Sen takia en näe miesten ja naisten eriäviä tuotteita pelkästään ongelmana.

Tampereen yliopiston markkinointilehtorin Elina Närväsen mukaan kuluttajaa saatetaan pitää altavastaavana, mitä tulee ylipäänsä kuluttamiseen: hinnoittelu perustuu asiakkaan valmiuteen maksaa tuotteesta.

– Yleisesti nyt vain on niin, että naiset pitävät esimerkiksi ihonhoidosta miehiä enemmän ja ovat myös valmiita maksamaan kiinnostuksen kohteestaan, Närvänen sanoo.

Hänen mukaansa pink tax -ongelma ei ole pelkästään yritysten hinnoittelussa, mihin vaikuttavat esimerkiksi kilpailijoiden hinnat.

Sen sijaan Närvänen puhuu markinnoiden rakenteellisesta ongelmasta, jonka juuret juontavat 1950-luvun kehittyvään kulutusyhteiskuntaan.

Tuolloin jopa deodoranttia pidettiin miehille liian feminiinisenä hajusteena, jolloin sitä kaupiteltiin ensisijaisesti naisille.

– Naiset olivat elintärkeä kohderyhmä markkinoille. Heille suunnattiin kaikki kotiin ja kauneuteen liittyvät kulutustuotteet. Nämä käsitykset muuttuvat hitaasti.

Juttuun on haastateltu taustaksi talous- ja sosiaalihistorian tutkijaa Matleena Friskiä Helsingin yliopistosta.

Lue lisää:

Epäreilu verotus sai naiset tamponikapinaan Saksassa ja Tansaniassa – kuukautissuojia kohdellaan "luksustuotteina"

El Pason joukkoampumisesta tiedetään jo varsin paljon. Daytonissa paikallista aikaa aamuyöllä tehdyn verityön yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Myös Chicagossa tapahtui varhain sunnuntaiaamuna ampumavälikohtaus.

1) Mitä El Pason kauppakeskuksessa ja Daytonissa tapahtui?

Rynnäkkökiväärillä aseistautunut mies alkoi ampua ihmisiä silmittömästi El Pason Walmart-tavaratalossa lauantaina paikallista aikaa kello 10.40.

20 ihmistä kuoli ja 27 haavoittui. Osa haavoittuneista sai vakavia vammoja, joten uhrien määrä voi vielä nousta.

Silminnäkijöiden mukaan uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti. Heidän joukossaan on eri-ikäisiä ihmisiä. Kuusi kuolleista on Meksikon kansalaisia.

Tavaratalossa oli paljon asiakkaita, arvioiden mukaan jopa 3 000. Viikonloppu on kaupoissa vilkas, koska ihmiset valmistautuvat koulujen alkamiseen.

Daytonissa ampuja avasi tulen paikallista aikaa kello 1.22 keskustan läheisyydessä alueella, jossa on muun muassa paljon ravintoloita ja baareja. Yhdeksän uhria ja ampuja kuolivat. Lisäksi ainakin 26 haavoittui.

Daytonin poliisi sanoi ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, että tapahtumat olivat ohi hyvin nopeasti, kun lähistöllä olleet partiot pääsivät puuttumaan tilanteeseen. Omaisille on Daytonissa perustettu kriisikeskus ja kriisipuhelin.

2) Mitä tekijöistä tiedetään?

El Pasossa poliisi pidätti ampujaksi epäillyn 21-vuotiaan miehen. Epäilty antautui ilman vastarintaa ammuttuaan sitä ennen kymmeniä ihmisiä.

Mies asuu Dallasin lähellä Allenissa noin tuhannen kilometrin päässä El Pasosta. Sitä ei ole kerrottu, miten hän on matkustanut vähintään noin kymmenen tuntia kestävän matkan.

Yhdysvaltojen mediassa on julkaistu miehen nimi ja hänen kuvansa. Poliisi sulki Allenissa varakkaalla Starcreekin alueella kadun, jolla epäillyn perhe asuu.

Epäillystä on esitetty Yhdysvaltojen mediassa luonnehdintoja. Joidenkin hänet tuntevien mukaan epäilty on hiljainen ja hieman erikoisena pidetty, kertoo Washington Post.

Viranomaiset eivät ole virallisesti paljastaneet Daytonin ampujan henkilöllisyyttä. Teon motiivi ei ole tiedossa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan nimettömänä esiintyneet poliisilähteet kertoivat CBS:n Newsille, että epäilty olisi Ohion Bellbrookista kotoisin oleva 24-vuotias mies. Bellbrook sijaitsee lähellä Daytonia.

Daytonin asemies oli pukeutunut luotiliiveihin ja hänellä oli kivääri sekä ylimääräisiä lippaita.

3) Mitä tutkinnasta ja mahdollisista motiiveista tiedetään?

El Pason joukkoampumista tutkitaan mahdollisena viharikoksena. Syynä tähän on verkossa julkaistu manifesti, joka viittaa viharikokseen.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on aloittanut tapauksesta kotimaista terrorismia koskevan tutkinnan. Syyttäjät aikovat vaatia epäillylle kuolemantuomiota.

Poliisi epäilee, että netissä julkaistu manifesti on ampujan kirjoittama. Ääriajattelijoiden käyttämälle foorumille lähetetyssä tekstissä sanotaan, että iskun kohteena oli paikallinen latinoyhteisö.

Neljän sivun pituisessa tekstissä on rasistisia ja valkoista ylivaltaa kannattavia näkemyksiä. Tekstissä myös ilmaistaan tukea Uudessa-Seelannissa tehdylle terrori-iskulle, jossa surmattiin 51 ihmistä. Teksti oli ladattu internetiin ennen joukkoampumista.

El Pason poliisipäällikkö Greg Allen kertoi tiedotustilaisuudessa, että epäilty on ilmeisesti ostanut käyttämänsä aseen laillisesti. Allenin mukaan epäilty on ollut yhteistyöhaluinen.

Daytonin joukkoampumisen motiivi ole tiedossa. Viranomaiset eivät ole paljastaneet tietoja ampujan henkilöllisyydestä.

4) Miten El Pason verilöylyä on kommentoitu?

Tragediat ovat järkyttäneet Yhdysvaltoja. El Pason verilöylyn jälkeen on jälleen keskusteltu Yhdysvaltojen aselaeista. Myös presidenttiehdokaaksi pyrkivät ovat kommentoineet asiaa, joka noussee vaaliteemaksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui viestipalvelu Twitterissä joukkoampumista traagiseksi ja pelkurimaiseksi teoksi. Hän sanoi tuomitsevansa tämän vastenmielisen teon.

El Pason joukkoampuminen on tiettävästi Yhdysvaltain modernin historian kahdeksanneksi vakavin. CNN:n mukaan neljä kymmenestä kautta aikojen tuhoisimmasta joukkoampumisesta on tehty Texasissa.

El Pason verilöyly oli 19. joukkoampuminen Yhdysvalloissa tänä vuonna. Mukaan on laskettu ampumiset, joissa uhreja on ollut neljä tai enemmän. Näin ollen Daytonin massamurha olisi järjestyksessään kahdeskymmenes.

Edellinen El Pasoa enemmän uhreja vaatinut joukkoampuminen tapahtui Yhdysvalloissa vajaa kaksi vuotta sitten marrakuussa, kun asemies ampui 26 ihmistä kirkossa Texasin Sunderland Springsissä.

5) Mitä Chicagon joukkoampumisesta tiedetään?

Douglas Park -puistossa ollutta ihmisjoukkoa ammuttiin ohi ajaneesta Chevrolet Camaro -urheiluautosta varhain sunnuntaina paikallista aikaa. Seitsemän ihmistä haavoittui. Uhrit ovat parikymppisiä.

Oikaisu 4.8. klo 15.03: Jutussa kerrottiin aiemmin, että El Pason verilöyly olisi tämän vuoden viides ja Dayton kuudes joukkoampuminen, jossa uhreja on ollut neljä tai enemmän. El Pason joukkoampuminen on kuitenkin 19. ja pian sen jälkeen tapahtunut ampuminen Ohion Daytonissa on kahdeskymmenes.

Lisää aiheesta:

20 kuollut joukkoampumisessa Texasin El Pasossa Yhdysvalloissa – Poliisi epäilee viharikosta

Yhdysvaltain Ohiossa yöllinen ampumavälikohtaus: Kymmenen kuoli ja ainakin 16 haavoittui

Laukaukset aiheuttivat kaaoksen keskelle koulutarvikkeiden shoppailua El Pasossa – Silminnäkijä: "Ihmiset panikoivat ja juoksivat"

Kolmas joukkoampuminen Yhdysvalloissa alle vuorokaudessa: Seitsemän haavoittui Chicagossa

Lappeenrannan historiallisen Linnoituksen aukiolla ihmiset hieraisevat silmiään. Punainen kulkuneuvo näyttää aivan linja-autolta, mutta jotain omituista siinä on. Bussin kyljessä lukee isolla Das rollende Hotel eli pyörillä liikkuva hotelli.

Linja-auton etuosassa on normaalit isot ikkunat, mutta takaosassa kolmessa rivissä 26 pikkuruista ikkunaa.

– Ganz interessantes Bus. Hyvin mielenkiintoinen linja-auto, sanoo linja-autonkuljettaja Alfred Pötzl.

Pötzl kertoo, että se on eräänlainen leirintäaluelinja-auto.

Linja-auton etuosassa on istumapaikat 24 matkustajalle. Takaosassa on jokaiselle oma nukkumapaikka. Nukkumapaikkoja on itse asiassa 26, koska sellaiset tarvitaan myös kuljettajalle ja matkaoppaalle.

Tällaisilla linja-autoilla Alfred Pötzl on vuodesta 1977 lähtien matkustanut omien sanojensa mukaan kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuunottamatta. Ajokilometrejä on 3 miljoonaa ja eri valtioita 120.

Linja-autoristeily

Tälläkin kertaa kyydissä on saksalaisia turisteja. He ovat kotoisin Etelä-Saksasta Baijerista.

Matkustajien matka alkoi, kun he lensivät ensin Saksasta lentokoneella Pietariin. Alfred Pötzl oli linja-autoineen heitä odottamassa.

14 päivää kestävä kiertoajelu lähti Pietarista kohti Laatokan pohjoispuolta Sortavalaan, Äänisen rannalle Petroskoihin, Vienanmeren rannalle Kem-nimiseen kaupunkiin ja sieltä Vartiuksen raja-aseman kautta Suomeen Kuhmoon.

Kuhmosta linja-autoristeily jatkui Nurmekseen, Joensuuhun, Heinävedelle Valamon luostariin, Savonlinnaan, Imatralle ja nyt Lappeenrantaan.

– Huomenna olemme jo Helsingissä ja matkustajat lentävät sieltä takaisin Saksaan, kertoo Alfred Pötzl.

Koko matkan ajan turistit ovat nähneet maailmaa autoilijan näkökulmasta ja viettäneet yöt samassa linja-autossa. Nukkumapaikat ovat pikkuruisissa hyteissä.

Kokkaa ja huoltaa

Matkalla on turistien mukana opas, mutta kuljettaja Alfred Pötzl on varsinainen monihuoltaja. Hänen vastuullaan on muun muassa kokkaaminen.

Kuskin puoleiselta sivulta avautuu iso luukku ja sieltä paljastuu keittiö.

– Siinä minä teen matkustajille aamiaisen ja illallisen, kertoo Alfred Pötzl.

Illan tullen Alfred Pötzl avaa linja-auton oikeassa laidassa takana olevan seinämän. Sen avaaminen on kuulemma sen verran aikaa vievää ja hankalaa, ettei hän sitä nyt näytä.

Pötzl kuitenkin kertoo, että seinämän avaaminen tekee sivustaan katoksen ja leventää sisällä olevia nukkumapaikkoja. Esiin tulevat myös rappuset, joita pitkin jokainen omaan petiinsä pääsee.

– WC:tä ja suihkua tässä ei ole. Siksi majoitumme aina hotellin edustalle tai leirintäalueelle, jossa voimme käydä vessassa ja suihkussa.

Kuski vaihtuu – bussi ei

Kun linja-auto päätyy Helsinkiin, jatkavat matkustajat sieltä lentokoneella Saksaan. Linja-auto puolestaan jää Alfred Pötzlin hoiviin. Hän matkustaa sillä Tallinnaan. Siellä linja-autoon tulee uusi kuski, ja niin bussilla alkaa uusi 15 päivän kiertomatka uusine matkustajineen Baltian maissa.

Alfred Pötzl puolestaan lentää Etelä-Afrikkaan, jossa hän aloittaa uuden ryhmän kanssa kiertoajelun aivan toisenlaisessa ympäristössä Afrikassa.

Linja-autoyhtiö, jonka palveluksessa Alfred Pötzl on, tekee vastaavanlaisia linja-autoristeilyjä eri puolilla maailmaa ja markkinoi niitä erityisesti saksalaisille turisteille. Tällainen parin viikon Suomen ja Venäjän linja-autoristeily maksaa hieman vajaa 2 000 euroa.

Suomeen Alfred Pötzl kertoo tulevansa aina mielellään. Hän on ollut täällä useita kertoja. Ensimmäisen kerran jo vuonna 1977.

– Täällä on niin mukavia ihmisiä ja erityisen kauniita maisemia. Järviä on niin paljon, kertoo Pötzl.

Linja-auton nukkumapaikat ovat pienet, samoin ikkunat. Luulisi siellä olevan rauhatonta nukkua. Alfred Pötzl kuitenkin vakuuttaa, että rauhallista on.

– Tosin jos sattuu äänekäs kuorsaaja, niin sitten ei, naurahtaa Alfred Pötzl ja istahtaa takaisin tuolilleen odottamaan parhaillaan Saimaa-risteilyllä olevia matkustajiaan.

Mielenterveyden ongelmat ovat nykyisin yleisin syy parikymppisten sairauspoissaoloille. Masennus, ahdistus ja unihäiriöt vaivaavat suomalaisia jo niin usein, että voidaan puhua kansantaudista. Silti vain noin puolet sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.

– Moni yrittää pitkään vain pärjätä oireiden kanssa. Kynnys hakeutua hoitoon on edelleen korkea, lääkäri Jonne Juntura sanoo.

Tarvittavan hoidon saaminen viivästyy usein myös siksi, että prosessi on pitkä. Kun ihminen saa ajan terveyskeskuksesta, ensimmäisellä kerralla pystytään vasta vain arvioimaan tilanne. Oikeasti apua saattaa saada vasta kuukausien päästä, kun taas seuraava lääkäriaika liikenee.

Mistä kyse?

Junturan mielestä terveyskeskuslääkärin keinovalikoima mielenterveydenongelmien osalta on kovin suppea. Monesti ainoa keino aloittaa jonkinlainen hoito on määrätä lääkkeet.

Lääkityksen lisäksi ei yleensä ole mahdollista tarjota minkäänlaista pikaista keskusteluapua, vaikka tehokkain keino masennuksen hoitoon usein olisi yhdistelmä terapiaa ja lääkitystä.

– Mielenterveyshoitajille on pitkät jonot. Joissain harvoissa terveyskeskuksissa on psykologeja, mutta se on ihan poikkeustapauksissa, Juntura sanoo.

Kuka ja mitä?

Jonne Junturalla on myös omakohtaista kokemusta mielenterveyden häiriöistä.

Juntura sairastui masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön opiskellessaan lääkäriksi. Eräänä iltana voimakkaat paniikkikohtaukset pakottivat Junturan lähtemään päivystykseen.

– Se oli todella pelottava kokemus, koska en tiennyt, mitä minulle tapahtuu.

Psykiatrisesta päivystyksestä Juntura käytännössä vain lähetettiin kotiin, sillä hän ei ollut psykoottinen tai itsetuhoinen. Opiskelijaterveydenhuollosta puolestaan kerrottiin, että seuraava aika olisi vasta parin viikon päästä. Terveyskeskuksesta Juntura sai lääkityksen, mutta ahdistus ei helpottanut.

Lopulta psykologille pääsy ja lääkitys yhdessä tepsivät oloon.

Juntura on halunnut edistää lääkärin roolinsa lisäksi mielenterveyspalveluita myös politiikan keinoin. Juntura pyrki eduskuntaan viime kevään vaaleissa SDP:n riveistä mielenterveysteemalla.

Tätä et ehkä tiennyt

Terveyskeskusten mielenterveyspalveluiden hitauteen ja riittämättömyyteen yritetään nyt puuttua kansalaisaloitteen muodossa.

Mielenterveysjärjestöjen tekemä kansalaisaloite terapiatakuusta keräsi heinäkuussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, joten aloite etenee eduskunnan käsittelyyn.

Terapiatakuun tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Hoitoon hakeutuvan täytyisi päästä psykoterapiaan tai muuhun hoitoon kuukauden sisällä ensimmäisestä käynnistä, ja hoidon tarve pitäisi arvioida heti apua haettaessa.

Hoitovalikoimaan voisi kuulua myös lyhytaikainen keskusteluapu.

Junturan mukaan huomiota pitää kiinnittää nimenomaan terveyskeskusten palveluihin, sillä niitä käyttävät erityisesti ne, joilla ei ole työterveyden, yksityisen sairausvakuutuksen tai opiskelijaterveydenhuollon väyliä käytössään.

Mitä on tärkeä muistaa?

Mielenterveyden häiriöiden hoidossa olennaista on varhainen tilanteeseen puuttuminen.

– Kun oireet tulevat ensimmäistä kertaa, se on todella pelottavaa. Siksi apua pitäisi saada nopeasti ja oikeaan aikaan, Juntura sanoo.

Junturan mukaan potilaalle olisikin tärkeä saada luotua turvallisuuden tunnetta, ja kertoa mahdollisimman pian, mistä on kyse. Mielenterveysongelman tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Junturakaan ei aluksi tunnistanut omia oireitaan, vaikka oli opiskelemassa lääkäriksi.

– Vaikka olin lukenut mielenterveyden häiriöistä, niin se oli ihan eri asia kokea asia itse.

Lääkäri Jonne Junturaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Kaikki tänä kesänä kuvatut 8 minuuttia -jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.

Lue lisää

Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan – kaikille halutaan nopea pääsy mielenterveysapuun

Yli 100 000 nuorta kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja hoito ruuhkautuu – "Jos on itsetuhoisia oireita, kolme kuukautta on pitkä aika"

Palkinnot ovat tapa kertoa, että palkitun käyttäytyminen on ollut muiden näkökulmasta toivottavaa. Palkinto on siis siihen uskovien palautetta palkinnonsaajalle. Tämä motivoi vastaanottajaa jatkamaan samaa rataa, sillä ihmiset kaipaavat hyväksyntää. Palkinto voi myös motivoida muita palkinnotta jääneitä tähtäämään samanlaiseen saavutukseen.

Aivojen näkökulmasta monenlaiset asiat ovat palkintoja, eivät pelkät pokaalit. Tuoreen meta-analyysin mukaan esimerkiksi sosiaaliset palkinnot aktivoivat samoja aivoverkostoja kuin raha, tai muut palkitsevat asiat, kuten ruoka ja seksi. Kollegan koskettava kehu työpaikalla on siis palkinto siinä missä joulubonuskin.

Sosiaalisten palkintojen aivovaikutusten selvittämisessä on vaadittu mielikuvitusta. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöitä pyydettiin kuvaamaan esittelyvideo itsestään ja kirjoittamaan siitä, minkälaisia ihmisiä he ovat. Koetilanteessa koehenkilöille valehdeltiin, että toiset ihmiset ovat nyt käyneet läpi heidän videonsa ja tietonsa, ja kuvailleet heitä yhdellä adjektiivilla mielikuvansa perusteella.

Myönteiset adjektiivit aktivoivat samoja aivoalueita kuin rahan saaminen

Magneettikuvantamislaiteessa maatessaan koehenkilölle esitettiin kuva omista kasvoistaan ja sitten paljastettiin adjektiivi, jolla toiset olivat luonnehtineet häntä. Se saattoi olla neutraali, kuten “vaatimaton” tai hyvin myönteinen, kuten “rohkea”, “luotettava”. Kävi ilmi, että myönteiset adjektiivit aktivoivat samoja aivoalueita kuin rahan saaminen. Toisten hyväksyntä ja hyvä maine ovat väkeviä palkintoja.

Sosiaalinen palkinto voidaan antaa tunnustukseksi asioista, joilla ei ole hintaa. Sosiaaliset palkinnot voivat olla myös rahallisia voimakkaampia. Ne herättävät yleensä rahaa enemmän tunteita, ja ovat tärkeää tietoa oman aseman ja tulevaisuuden kannalta.

Sosiaaliset palkinnot, toisten arviot sinusta ja toisten hyväksyntä, ovat siis myös vahva vallankäytön muoto. Se, miten toimitaan, opitaan muilta palautteen avulla. Sosiaalisia palkintoja antaa meistä jokainen, ja nämä palkinnot muovaavat kulttuuria ja niitä yhteisöjä, joissa toimimme.

Toiminnan palkitseminen johtaa luotettavammin kulttuurin ja toiminnan muutoksiin kuin rankaisu, häpäisy ja valvonta.

Näin on myös nettiyhteisöissä. Näissä keskustelu äityy usein asiattomaksi, kun ei olla kasvotusten. Pikaviestipalvelu Twitterin keskustelukulttuurin parantamiseksi Helsingin yliopiston työelämäprofessori, psykologi Pekka Sauri keksi reilu vuosi sitten Rakentava twiittaaja -palkinnon. Hän keräsi kanssakeskustelijoilta ehdotuksia siitä, kenelle palkinto tulisi luovuttaa ja palkitsi sitten yhden keskustelijan noin viikon välein.

Tutkimusten mukaan juuri tämänkaltainen myönteisen toiminnan palkitseminen johtaa luotettavammin kulttuurin ja toiminnan muutoksiin kuin rankaisu, häpäisy ja valvonta.

Esimerkiksi, eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin, mikä saisi sairaalan hoitohenkilökunnan pesemään käsiään useammin. Aluksi kokeiltiin valvontaa – kamerat joka huoneeseen, jotta velvollisuuksista livistävät jäisivät kiinni. Ei vaikutusta.

Sitten kokeiltiin eri tavalla. Esille asetettiin laskuri, joka näytti kuinka moni hoitohenkilökunnan jäsen oli pessyt kätensä päivän aikana. Jokaisesta pesusta kilahti uusi numero tauluun.

Hyvän toiminnan huomaaminen ja esilletuominen johti tuloksiin. Pian tavoiteltu kulttuurinmuutos saatiin aikaiseksi.

Kritiikki kohtasi kritiikkiä. Eri mieltä oltiin kritiikin aiheesta ja esittämistavasta.

Siksi on sääli, että Pekka Saurin Rakentava twiittaaja -palkintoa ei enää jaeta. Sen tuho alkoi kritiikistä. Saurin palkinto koettiin vääränlaisena vallankäyttönä. Sauria haukuttiin setämieheksi, ja oli ongelmallista, että hän ei ulkoisten piirteidensä perusteella arvioiden ole sorretussa asemassa. Yksilöiden korostaminen ja kilpailuun kannustaminen oli sekin ongelmallista. Yksi palkittukin oli palkinnon saamisen jälkeen tokaissut toiselle jotain epäkunnioittavaa.

Pian tämä kritiikki kohtasi kritiikkiä. Eri mieltä oltiin kritiikin aiheesta ja esittämistavasta. Todellinen likakaivo syntyi kritisoijien kommenttien ympärille. Palkinnon kritisoijat saivat lukuisia asiattomia ja henkilöön käyviä viestejä.

Ehkä Sauri koki palkinnon menettäneen arvonsa, sillä sen takia Twitteriin syntyi taas yksi kammottava keskustelu.

Väittäisin silti, että Rakentava twiittaaja ei varsinaisesti menettänyt arvoaan. Pikemminkin, tämä palkinto hävisi toiselle, voimakkaammalle sosiaaliselle palkinnolle.

Palkintoa tavoitellaan ongelmien tunnistamisella ja raivolla. Sen saa omaan ryhmään kuulumattoman soimaamisesta

Sillä palkinnolla ei ole virallista nimeä, eikä valitsijaraatia, mutta sitä jaetaan taajaan netissä. Sekin on selvää vallankäyttöä, joka muokkaa ihmisten toimintaa ja ajatuksia.

Tätä palkintoa tavoitellaan ongelmien tunnistamisella ja raivolla. Sen saa omaan ryhmään kuulumattoman soimaamisesta: "niiden toisten" huonojen ominaisuuksien, virheiden ja arvottomuuden esiintuomisesta. Tavoitteena ei ole antaa myönteistä palautetta hyvästä toiminnasta, vaan häpäistä niitä, jotka toimivat kisaajan mielestä väärin, ja jotka eivät kuulu omaan jengiin. Palkinnon, eli huomion ja oman ryhmän hyväksynnän, saa tässä kisassa ongelman esiintuoja.

Lupa kertoa erimielisyydestä, ärsytyksestä tai kokemastaan vääryydestä on tärkeä osa sananvapautta. Epäkohdat on pakko huomata, jotta niihin voi puuttua. Samalla toivoisin kuitenkin, että tämän palkinnon tavoittelijat miettivät, minkälaista valtaa käyttävät. Sillä jos oikeasti haluaa muuttaa ihmisten ajattelumaailmaa ja kulttuuria, tutkimusten mukaan kannattaa kokeilla kepin sijasta edes joskus porkkanaa.

Katri Saarikivi

Kirjoittaja on tutkija, joka johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta, ei olla oikeassa. Hän ei ole ”vihervassari”, ”äärioikeistolainen” tai ”tolkun ihminen”.

Aiheesta voi keskustella 5.8. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Someguru Pekka Sauri joutui kohun keskelle ja päätyi pohtimaan vastuutaan netissä: "100 000 seuraajaa on enemmän kuin usealla maakuntalehdellä"

"Idiootti! Typerys!" – Somessa unohdamme helposti käytöstavat ja aivotutkija Katri Saarikivi tietää miksi

Katri Saarikiven kolumni: Tekeekö teillä töissä asiat se, joka osaa vai saavatko muutkin oppia uutta?

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kesäkuun loppuun mennessä otettu puolet enemmän asiakkaita kuin edellisvuonna. Kaikkiaan uusia autettavia oli 155 ihmistä, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tiedotteessa.

Tiedot perustuvat Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän puolivuotiskatsaukseen.

Eniten Suomessa tunnistettiin työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja ja pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja, joita molempia oli 12.

Pakkoavioliitoista neljässä tapauksessa liitto oli solmittu Suomessa ja kahdeksassa tapauksessa liitto oli alkanut ulkomailla morsiamen ollessa alaikäinen. Turvakodit ovat olleet uhrien tunnistamisessa avainasemassa, kerrotaan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tiedotteessa.

Myös kerjäämiseen pakottamista havaittu

Suomessa on alkuvuonna tunnistettu seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja hälyttävän vähän.

Edellisvuonna prostituutioon pakotettuja henkilöitä ohjattiin avun pariin poliisin paljastavan toiminnan kautta. Tänä vuonna vastaavaa ei ole tapahtunut, ja syynä voi olla muun muassa poliisin resurssien vähyys. Ihmiskaupanuhreja tunnistetaan kunnissa ja ja esimerkiksi lastensuojelussa yhä huonosti, kerrotaan tiedotteessa.

Myös kerjäämiseen pakottamista ihmiskaupan yhteydessä on havaittu, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Tapauksia on ollut kaksi.

Uutista korjattu 5.8. 2019 klo 12.50: Tiedot ovat peräisin Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Aiemmin jutussa viitattiin vain Maahanmuuttovirastoon.

Hongkongissa paikallinen poliisi kertoo pidättäneensä jo yli 80 ihmistä päivän suurprotestien takia. Yleislakko ja erilaiset protestit ovat tänään kattaneet lähes joka nurkan miljoonakaupungista.

Kyseessä on laajimmalle levittäytynyt mielenilmaus koko kesän aikana. Siihen on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Tukensa on julkisesti ilmoittanut joukko opettajia, rahoituslaitosten työntekijöitä virkamiehiä, satoja bussikuskeja sekä Disneyland-huvipuiston ja lentoliikenteen työntekijöitä.

Esimerkiksi noin kolmannes Hongkongin kansainvälisen lentoaseman lennonjohtajista on ilmoittanut jättävänsä tulematta töihin.

Hieman ennen iltaseitsemää paikallista aikaa noin 70 lentoa oli edelleen peruttuna, kertoo hongkongilainen South China Morning Post -lehti. Myös Finnair liikennöi lentoasemalle.

Paikallisen median mukaan ainakin viidellä eri alueella on laukaistu kyynelkaasua mielenosoittajien joukkoon.

Kiinan armeija uhittelee videolla protestoijille

Kiinan Kansan vapautusarmeija on jo ehtinyt julkaista propagandavideon, jossa se näyttää, kuinka armeija laittaa tarvittaessa mielenosoittajat ja kapinoitsijat kuriin. Lapset ja aikuiset vakuuttavat videolla kuuliaisuuttaan Kiinan valtiolle.

Julkinen liikenne puuroutui pahoin

Aamu alkoi liikennekaaoksella, kun protestoijat lähes pysäyttivät miljoonakaupungin metroliikenteen. He estivät junien kulkemisen tärkeimmillä asemilla. Metroa liikennöivän tahon mukaan raiteille on heitetty ostoskärryjä ja polkupyöriä.

Arviolta 15 tietä parhaillaanon suljettuna. Mielenosoittajat ovat myös häirinneet kolmen läpikulkutunnelin toimintaa. Bussiliikenne sujuu pääosin normaalisti, vaikka reittejä on jouduttu muuttamaan. Arviolta kahdeksan metrolinjaa kärsii edelleen pahoista häiriöistä iltaseitsemältä paikallista aikaa, kertoo South China Morning Post.

Lehden mukaan joillain bussilinjoilla aktivistit ovat pyytäneet häiriötä anteeksi ja jakaneet hampurilaisia korvaukseksi.

Hallintojohtaja ei aio erota

Aasian talouskeskittymänä tunnetussa miljoonakaupungissa mielenosoitukset ovat jatkuneet koko kesän.

Protestit saivat alkunsa luovutuslakialoitteesta, joka olisi sallinut rikoksesta syytettyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Mielenosoittajat ovat myöhemmin myös vaatineet poliisin toiminnan tutkimista, pidätettyjen armahtamista sekä sitä, että kiistelty luovutuslakialoite kuopataan lopullisesti.

Hallintojohtaja Carrie Lam varoitti aamupäivällä pitämässään puheessaan, että mielenilmaukset vaarantavat kaupungin itsemääräämisoikeuden.

– He sanovat haluavansa vallankumouksen ja vapauttavansa Hongkongin. Nämä toimet ovat jo nyt menneet yli alkuperäisten poliittisten vaatimusten. Ne haastavat meidän kansallista itsemääräämisoikeuttamme. Nämä laittomat toimet vaarantavat yksi maa, kaksi systeemiä -periaatteen, Lam sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Yksi mielenosoittajien vaatimuksista on hallintojohtajan ero. Puheessaan aamupäivällä Lam vakuutti, ettei hän aio erota.

Kyynelkaasua käytetty kesän aikana jo yli tuhat ammusta

Hongkongin poliisi kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että se on tämän kesän aikana laukaissut yli tuhat kyynelkaasuammusta ja lähes 200 kumiluotia mielenosoittajien joukkoon. Yli 420 ihmistä on pidätetty. Heitä on syytetty mellakoinnista, laittomasta kokoontumisesta, poliisin vahingoittamisesta ja sellaisten aseiden hallussapidosta, joilla voi tehdä vahinkoa.

Hongkongin poliisin tiedotusosaston johtajan Kong Wing-cheungin mukaan kaupungin poliisilla on tarkat säädökset voiman käyttöön. Hänen kuvailee poliisin otteita ”mukautuviksi”.

– Jos protestoija käyttää tiettyä väkivallan tasoa poliisiviranomaista kohtaan, käytämme sopivan määrän voimaa. Voin vakuuttaa, että käytämme vain pienimmän mahdollisen tason voimakeinoja, Kong sanoi radio- ja televisioyhtiö RTHK:n mukaan.

Sadat joutuneet sairaalahoitoon kesän protestien aikana

Sairaalajohtaja Deacons Yeung kertoo, että kaupungin julkinen sairaanhoito ja ensiapuyksiköt ovat hoitaneet kesän aikana yli 460 potilasta, joilla on protesteihin liittyviä vammoja. Yeungin mukaan sairaalat toimivat pääosin normaalisti.

Poliisi kertoo olevansa huolestunut paikallisessa sosiaalisessa mediassa kiertävistä puheista, joissa mielenosoittajia on kehotettu käyttämään veitsiä poliiseja vastaan.

– Tämänlaiset verkkoviestit ovat syvästi huolestuttavia, eikä niitä saa tukea tai edistää, poliisipäällikkö Kong sanoo South China Morning Postin mukaan.

Kong kertoo lehdelle, että poliisilla on paikallishallinnon tuki, eikä hän usko, että Kansan vapautusarmeijalle on tarvetta tilanteen käsittelyssä.

Lue myös: Mielenosoittajat sekoittivat aamun ruuhkaliikenteen Hongkongissa – Haukuttu hallintojohtaja: Olemme vaaran partaalla

Kiina yrittää kiristää otettaan Hongkongin mielenosoituksissa – poliisi käyttänyt jälleen kyynelkaasua

Pohjois-Savon Ely-keskuksen hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski kävi aamulla Rautalampi-järvellä veneellä. Tuulinen keli oli kuljettanut tuulen alapuoliselle rannalle pientä särkikalaa sekä vähän isompia haukia ja ahvenia.

– Näytti siltä, että ei ole ihan tuoretta kalaa, että oli joitakin päiviä sitten kuollutta. Henkitoreissaan olevia kaloja ei enää ollut, Vallinkoski kertoo.

Järven alajuoksulle viritettiin maanantaina verkko, joka estää kuolleiden kalojen kulkeutumisen kunnan keskustaa kohti.

Kunnanjohtaja Anu Sepponen oli mukana aamun veneajelulla. Hän odottaa kalakuolemien syyn selviämistä.

– Mistä tämä johtui ja mitä jatkossa voidaan tehdä, että voitaisiin välttää tällaiset. Tiedonsaanti on tärkeä asia, Sepponen sanoo.

Tutkimustuloksia luvassa alkuillasta

Viranomaiset ottivat kaloista ja järvivedestä useita näytteitä viikonlopun aikana. Tuloksista tiedotetaan alkuillasta.

Vallinkosken mukaan kuolleiden kalojen määrä ei vaikuta järven ekosysteemiin, mutta on hygieniahaitta rannan asukkaille.

– Järven hoitotoimenpiteenä on ollut vähempiarvoisen särkikalan poisto ja siinä ne määrät ovat huomattavan paljon suurempia kuin mitä täältä on nyt kerätty, Vallinkoski kertoo.

Vallinkoski ei ota vielä kantaa lopulliseen syyhyn.

– Tyypillisesti siellä voi olla hapettomuuteen ja happamuusasioihin liittyviä juttuja. Joskus voi olla helteestä tuleva stressikin, hän arvioi.

Lue myös:

Rehevöityneen Rautalampi-järven kalakuolemille ei yhtä selvää syytä – poliisi ei epäile rikosta

Ranta-asukkaat haravoivat haisevia kaloja järvestä – poliisi tutkii nyt Rautalammin kalakuolemia

Siirtymä elämänvaiheesta toiseen on usein iso asia aikuisellekin. Niinpä alakoululaisen arjen vaihtuminen yläkoulun uusiksi kuvioiksi on tilanne, jossa vanhempien tuesta on nuorelle hyötyä.

Kaikkien murrosikä ei ole ovien paiskomista, vaan se voi ilmetä esimerkiksi ahdistumisena ja sisäänpäin kääntymisenä.

– Ensimmäiset merkit ovat, että nuori alkaa hakea irtiottoa, ja tarvitsee omaa tilaa, Väestöliiton vanhemmuus-palvelupäällikkö Suvi Laru sanoo.

Laru ja Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius vierailivat Ylen aamu-tv:ssä kertomassa yläkoulun alkuun liittyvistä muutoksista.

1. Arkirytmi auttaa, kun kaikki muuttuu

Larun mukaan ihmisen persoona tavallaan syntyy nuoruudessa uudelleen.

– Silloin aletaan miettiä, kuka minä oikeasti olen. Se on aina iso asia nuorelle ja perheelle hänen ympärillään, Laru sanoo.

Lisäksi nuoren keho muuttuu, ja yläkoulussa pitää ottaa haltuun erilaiset opiskelurutiinit kuin alakoulussa. Muutosten paljous vaikuttaa oppimiseen.

Jaksamista voi vaalia arjen rytmeillä: säännöllinen syöminen ja nukkuminen auttavat luovimaan uudessa tilanteessa.

2. Kavereiden tärkeys kasvaa

MLL:n nuorisopuhelimeen tuli viime vuoden aikana yhteensä noin 17 500 yhteydenottoa. Kavereiden tärkeys kuuluu niissä: moni nuori tahtoo puhua ystävyyssuhteistaan ja yksinäisyyden kokemuksista.

Oman identiteetin etsinnässä on usein olennaista, että kavereista tulee nuorille läheisiä, ja heille uskoudutaan enemmän kuin vanhemmille.

Joskus kaverisuhteiden myllerrys vie nuoren keskittymistä niin, että se vaikuttaa koulumenestykseenkin. Heleniuksen mukaan vauhdikkaimmat vuodet osuvat usein yläkoulun alkuun, ysiluokalla tilannetta aletaan kiriä kokoon.

3. Neuvottelutaidot kotoa

Yhteenottojen aikana vanhempien kannattaa kysyä itseltään, miten haluan että lapsi muistaa tämän tilanteen, ja miten hän muistaa minut. Kotona murrosikäinen voi oppia tärkeitä neuvottelutaitoja.

– Olisi ihan kiva asia, että nuori saa joskus voittaa neuvottelun. Välillä vanhempi sitten sanoo, että tämä ei käy, Helenius sanoo.

Lupa keskustella ja tuoda ajatuksiaan esiin on tärkeää sekä vanhemmille että nuorille.

4. Kuitenkin sama lapsi

Vaikka nuorelle puhuminen on erilaista kuin pienelle lapselle, ikävaiheissa on lopulta myös yhteisiä piirteitä.

Helenius ja Laru muistuttavat, että vanhemman turvallisuus on nuorelle on yhtä lailla tärkeää. Nuoret tarvitsevat vanhempiensa aikaa.

Lue lisää:

Koulut alkavat osassa maata ensi viikolla – tässä viisi vinkkiä unirytmin korjaamiseen ja heräämiseen

Näin selviät ruuhkavuosista – kahdeksan vinkkiä, miten selvitä perhe-elämän ja työarjen keskellä

Saako teinille suuttua ihan tosissaan? Äiti uupui tunnemyrskyihin: "Joskus tulee olo, etten jaksa ymmärtää"

Toisen maailmansodan aikainen Spitfire-hävittäjä nousi maanantaina jälleen siivilleen Chichesterin kaupungin lähellä Etelä-Englannissa. Kahden pilotin tavoitteena on lentää maailman ympäri.

Matt Jones ja Steve Brooks lentävät konetta vuorotellen. Jones lentää Spitfire-matkan ensimmäisen etapin, ja Brooks tulee perässä toisella lentokoneella.

Kilometrejä 76-vuotiaalle Spitfirelle kertyy yli 40 000 kilometriä. Matkan aikana legendaarinen hävittäjä lentää noin 30 maan ilmatilassa.

Nyt matkaan lähtenyt hävittäjä osallistui toisessa maailmansodassa yli 50 tehtävään. Sitä säilytettiin museossa, kunnes päätettiin kunnostaa muutama vuosi sitten.

Kone puunattiin entiseen hohtoonsa, mutta riisuttiin aseista. Lisäksi siitä poistettiin sotilaskoneen väri. Nyt kone kimmeltää alumiinin hopeisena.

Kesän alussa Suomen Lukiolaisten Liitto älähti:

– Tämä on uusi märkä rätti vasten lukiolaisten kuormittuneita kasvoja, liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi kommentoi.

Reaktion taustalla oli Suomen tuoreen hallituksen hallitusohjelmaan tekemä kirjaus, jossa hallitus ottaa tavoitteekseen toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa.

Tästä alkoi jälleen kerran väittely ruotsin kielen opiskelun pakollisuuden hyödyistä.

Yle pestasi markkinatutkimusyritys Taloustutkimuksen selvittämään, miten suomalaiset arvioivat omaa ruotsin kielen taitoaan ja kuinka hyödyllisenä he kieltä pitävät. Tutkimustulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Vastaajista yhteensä 45 prosenttia arvioi oman ruotsin kielen taitonsa vähintään tyydyttäväksi. Tämä luku sisältää myös ne viisi prosenttia, jotka ilmoittavat ruotsin äidinkielekseen.

26 prosenttia vastaajista puolestaan sanoo, ettei käytännössä osaa ruotsia lainkaan. Satu Pessiä, Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen puheenjohtajaa tämä kummastuttaa.

– Yllättävän moni ilmoitti, että ei osaa ruotsia tai ei osaa viestiä ruotsiksi. Heidän ei ole tarvinnut puhua ruotsia, ehkä se on siitäkin kiinni. Kaikki ovat kuitenkin käyneet koulun, jossa on ollut pakko lukea ruotsia.

Kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo, että luvut vastaavat kuta kuinkin suomalaisten todellista kielitaitoa.

– Pitäisin itsearviota luotettavana. Ei ole mitään syytä liioitella tai vähätellä kielitaitoaan. Ihmisillä on realistinen kuva osaamisestaan.

Hyvä kielitaito käy käsi kädessä hyödyn kokemuksen kanssa

Ruotsin kielen vapaaehtoisuuden puolesta toistakymmentä vuotta kamppaillut Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila puolestaan yllättyy tuloksista, jotka koskevat ruotsin kielestä koettua hyötyä. Lähes puolet vastaajista pitää ruotsin kieltä erittäin tai melko hyödyllisenä.

– Yllättävää oli se, että vastaajissa oli niinkin paljon sellaisia, jotka kertoivat tarvitsevansa ruotsia ainakin jossain määrin. Kuitenkin suurin osa suomenkielisistä asuu seuduilla, joissa tuhannen joukossa on keskimäärin neljä ruotsinkielistä. Silloin ei pääse ruotsia oikein kuulemaan eikä varsinkaan puhumaan.

Hitusen yli puolet vastaajista on taas sitä mieltä, että ruotsin kieli on ollut heille jokseenkin tai täysin tarpeeton.

Kielitaidosta koettu tai siitä odotettu hyöty korreloivat voimakkaasti sen kanssa, miten hyvin vastaaja osaa kieltä.

Lähes kaikki ne, joiden kielitaito on erinomaista tasoa, pitävät ruotsia myös hyödyllisenä. Tyydyttävästi kieltä osaavista runsaat puolet arvioi ruotsin kielen hyödylliseksi. Ruotsia osaamattomista 23 prosenttia arvelee, että kielestä voisi olla hyötyä, jos sitä osaisi.

– Jos sinulla on kielitaitoa, varmemmin myös hankkiudut tilanteisiin, joissa siitä on hyötyä. Esimerkiksi matkailemalla Ruotsiin tai katsomalla pohjoismaisia dekkareita, Juho Rahkonen sanoo.

Uusmaalaiset pitävät ruotsia hyödyllisimpänä, itä- ja pohjoissuomalaiset tarpeettomimpana

Ruotsin kielen pakollisuutta koskevassa kädenväännössä on usein nostettu esille kysymys, miksi Itä- ja Pohjois-Suomessa Venäjän rajaa vasten kaikkien täytyy opiskella juuri ruotsia, kun venäjän kieli olisi luontevampi valinta.

Viime vuonna Jämsä, Pieksämäki, Rovaniemi, Savonlinna ja Ylöjärvi saivat luvan kokeiluun, jossa pakollinen ruotsin kieli voidaan vaihtaa johonkin muuhun kieleen, esimerkiksi juuri venäjään. Kielikokeilu kuitenkin kaatui, kun kaupunki toisensa jälkeen päätti luopua siitä vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Viimeisenä kokeilun peruutti Rovaniemi.

Uudellamaalla ruotsia pitää erittäin tai melko hyödyllisenä kielenä 63 prosenttia. Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaista vain 37 prosenttia kokee hyötyvänsä ruotsin kielestä tai uskoo sen tuomiin mahdollisiin hyötyihin.

Pohjois-Suomessa Ruotsin rajaa vasten ruotsin kielen vaikutus ei Juho Rahkosen mukaan yllä sisämaahan yhtä pitkälle kuin suomen kielen vaikutus Pohjois-Ruotsiin.

Alueellisiin eroihin vaikuttavat sen sijaan hyvin paljon ihmisten koulutustausta ja sosioekonominen asema. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut kokevat useammin kuin muut, että ruotsista on hyötyä.

– Asiantuntijat, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt pitävät ruotsia hyödyllisempänä kuin eläkeläiset, duunarit ja työttömät, Juho Rahkonen kertoo.

Asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden työpaikat sijaitsevat yleensä suuremmissa asutuskeskuksissa.

Miehet ja naiset sekä eri puolueiden kannattajat näkevät hyödyn eri tavoin

Naiset pitävät ruotsia jossain määrin hyödyllisempänä kuin miehet.

– Tyttöopiskelijat ovat yleensä ahkeria. Pojat, he tulevat vähän "hissun kissun". Toisaalta, kun ajattelen esimerkiksi teollisuutta, finanssimaailmaa, kauppaa ja vaikkapa rakennusbisnestä [joissa ruotsista olisi hyötyä], niin kyllähän siellä miehet ovat vallalla, Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen Satu Pessi pohdiskelee.

Suomalaisuuden liiton Ilmari Rostila hakee sukupuolten väliseen näkemyseroon syitä pikemminkin siitä, että naiset sijoittuvat useammin aloille, joissa ruotsin taitoja edellytetään.

– Hoito- ja palvelualoilla, varsinkin julkisissa tehtävissä, on vaatimuksena ruotsin kielen osaaminen jollakin tavalla. Työsuhteeseen liittyvä vaatimus aiheuttaa tämän eron.

Eri puolueiden kannattajien joukossa on myös eroja siinä, miten suuri osa kokee ruotsin kielen hyödylliseksi. Eniten hyötyä kielestä saavat RKP:n kannattajat ja toiseksi eniten vihreiden kannattajat.

Ruotsin kielen tarpeettomaksi kokevia on eniten puolestaan kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajissa. Juho Rahkonen kuitenkin huomauttaa, että RKP:n ja KD:n kohdalla vastaajamäärän vähyys voi vaikuttaa tulokseen.

– Vihreillä on lähtökohtaisesti myönteinen suhtautuminen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Suhteellisen moni heistä on korkeasti koulutettuja ja työelämässä. Vastaavasti peilikuvapuolue perussuomalaiset ovat kuta kuinkin kaikkea, mitä vihreät eivät ole. Perussuomalaisten tulokseen vaikuttaa myös se, että heistä moni on duunareita tai pienyrittäjiä.

– Demareilla on kannattajakunnassaan paljon eläkeläisiä ja muita, jotka eivät käy töissä. Heillä kielestä koetun hyödyn tunne jää vähäisemmäksi.

39 prosenttia hyötynyt ruotsista työtehtävissä

Myös kielenkäytön tilanne vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa väestöstä pitää kielitaitoa hyödyllisenä.

Esimerkiksi sukulaisten ja ystävien kanssa viestinnässä ruotsista kokee olevan hyötyä vain noin neljäsosa vastaajista. Näissä tilanteissa kielitaidon merkitys voi olla sitäkin tärkeämpi.

Eniten kieltestä koetaan hyötyä matkaillessa. Heti sen perään tuloksissa tulevat ruotsinkielisten tiedotusvälineiden ja kulttuurin seuraaminen.

Työtehtävissään ruotsin kielen on kokenut erittäin tai melko hyödylliseksi 39 prosenttia vastaajista, ja vastaavasti jokseenkin tai täysin tarpeettomaksi 60 prosenttia vastaajista.

Juho Rahkonen painottaa oman kiinnostuneisuuden ja aktiivisuuden merkitystä siinä, miten paljon omista taidoistaan "saa irti".

– Hyöty on myös sitä, miten hyvin ihminen käyttää taitojaan ja mahdollisuuksiaan. Kielen osaaminen on kulttuurista pääomaa, jota voi hyödyntää eri elämänalueilla. Voisi sanoa, että se on "kulttuurista ekstraa", ei niinkään välttämättömyys, Juho Rahkonen pohtii.

Grafiikat: Hilppa Hyrkäs/Yle

Ruotsin kielen merkityksestä Suomessa keskustellaan maanantai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21.00.

Lue myös:

Tuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"

Itävallan pääkaupungin metrossa ei oteta käyttöön hajusteita. Wienissä testattiin heinäkuussa, kuinka matkustajat suhtautuvat metrovaunuihin levitettyihin hajusteisiin.

Testattavana oli neljä eri hajustetta: greippi, meloni, vihreä tee ja santelipuu. Maanantaina julkistetun äänestystuloksen mukaan enemmistö matkustajista ei halua mitään näistä tuoksuista säännölliseen käyttöön, kertoo Wienin liikennelaitos.

Tuoksuja levitettiin kokeilun aikana metroon ilmastoinnin kautta kahdella kaupungin viidestä metrolinjasta.

Kantaa internetissä ottaneista 21 000 ei halunnut tuoksuja. 16 000 vastaajaa kannatti tuoksukokeilun jatkamista.

Wienin metron ilmanlaadun kerrotaan parantuneen selvästi jo tammikuussa, jolloin syöminen vaunuissa kiellettiin. Myös tästä asiasta päätettiin matkustajaäänestyksen pohjalta.

– Huolehdin siitä, että julkisen liikenteen matkustajat tuntevat olonsa hyväksi. Siksi heillä on mahdollisuus äänestää erilaisista asioista, perustelee kaupunginvaltuutettu Ulli Sima (SPÖ) internetkyselyiden järjestämistä matkustajille.

Lontoon suositussa Tate Modern -museossa sunnuntaina tehdyn epäillyn murhayrityksen motiivi on edelleen arvoitus. Kuusivuotias poika loukkaantui hengenvaarallisesti, kun hänet ilmeisesti heitettiin alas rakennuksen kymmenennessä kerroksessa olevalta näköalatasanteelta.

Poika putosi viidennen kerroksen katolle. Silminnäkijät ovat kertoneet havainneensa tapahtuneen kuullessaan kovan pamauksen ja naisen huutavan "Missä minun poikani on?.

Lontoon poliisi tiedotti maanantaiaamuna, että poika on sairaalassa kriittisessä, mutta vakaassa tilassa.

Poliisin tiedottajan mukaan poika ei ole enää hengenvaarassa, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Poliisi on pidättänyt 17-vuotiaan pojan murhayrityksestä epäiltynä. Viranomaisten mukaan toistaiseksi ei ole löydetty mitään yhteyttä uhrin ja epäillyn tekijän välillä.

Vanhaan voimalarakennukseen tehty modernin taiteen museo Tate Modern on Britannian suosituin turistikohde, jossa kävi viime vuonna 5,9 miljoonaa ihmistä. Museo avautui vuonna 2000 ja laajennusosa, jossa näköalatasanne sijaitsee, avautui vuonna 2016.

Reseptilääkkeiden ja huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden katukauppa on muuttunut Helsingissä entistä avoimemmaksi, poliisi kertoo. Virkavallan ja kansalaisten havaintojen perusteella erityisesti metroradan varrella ja asemien ulkopuolella on viime aikoina kaupiteltu avoimesti pillereitä.

Loppuviikosta poliisi otti Helsingissä kiinni parikymmentä ihmistä laittomasta pillerikaupasta epäiltynä.

– Silminnäkijöiden mukaan pillerikauppa on poikkeuksellisen avointa ja pillereitä on tarjottu myös nuorille, ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista kertoo tiedotteessa.

Taponen korostaa, että pillereiden katukauppa on paitsi rikos, se voi myös aiheuttaa vaaraa.

– Pillerien alkuperästä ja sisällöstä ei ole mitään varmuutta. Niiden käyttö on hyvin suuri riski, mitä nuori ei välttämättä ymmärrä.

"Tarjotaan käteen huumepakkauksia ja sitten vaaditaan rahaa"

Taponen kertoo Ylelle, että pelkästään torstaina pillerikauppiaita otettiin kiinni neljätoista. Loppuviikosta ja viikonloppuna kiinniotetut ovat kaikki olleet kotoisin Romaniasta.

– Näyttäisi siltä, että myyjät toimivat porukassa. Varsinkin Hakaniemessä toiminta on ollut erityisen aktiivista viime aikoina.

Taposen mukaan romanialaisia pillerikauppiaita on tavattu Helsingissä jo muutaman vuoden ajan, mutta viime aikoina kaupankäynti on ollut poikkeuksellisen agressiivista.

– Eli tarjotaan käteen huumepakkauksia ja sitten vaaditaan rahaa. Tämä jo selvästi häiritsee ympäristöä.

Helsingin poliisi aikoo puuttua tehostetusti huumaus- ja lääkeaineiden myyntiin. Poliisi pyytääkin ilmoittamaan rikoksista välittömästi hätänumeroon 112.

– Tilanteessa tärkeitä tietoja ovat erityisesti tarkka tapahtumapaikka sekä myyjien yksityiskohtaiset tuntomerkit ja muut yksilöivät tiedot, jos sellaisia on, poliisin tiedotteessa todetaan.

Lue myös:

"Ei tarvitse kauaa odotella, kun jo tarjotaan Diapamia tai Rivotrilia" – Laiton pillerikauppa on yhä näkyvämpää Helsingissä (27.6.2017)

Pillerikauppaa kirkkaassa päivänvalossa – Poliisin mukaan rauhoittavien lääkkeiden katukauppa on riistäytynyt täysin käsistä (8.7.2017)

Viime kesänä rehottanut avoin pillerikauppa palasi Helsinkiin laajamittaisena – levinnyt tänä kesänä myös muihin suuriin kaupunkeihin (9.7.2018)

Avaan koulussa reppuni, sieltä tulvahtaa hirveä tupakan haju. Häpeän. Yritän raottaa reppua mahdollisimman vähän. Läksyt ovat tekemättä. En jaksa keskittyä mihinkään, kelaan vain omia juttujani ja painelen lyijykynällä pyyhekumiin reikiä. Koulupäivä kuluu samalla tavalla alusta loppuun, olen hiljainen ja poissaoleva.

Merja Perälän lapsuusmuistot ovat alkoholin värittämiä. Varhaisimmassa muistossaan hän on kaksi – kolmevuotias ja vanhemmat ovat sammuneet sänkyyn alastomina.

– Muistan leikkineeni olohuoneessa yksin.

Perälä joutui pienestä pitäen selviämään monista tehtävistä itse.

Hän vahti, ettei vanhempien sammuttua savukkeita ollut jäänyt palamaan ja huolehti usein itsensä nukkumaan sekä seuraavana päivänä kouluun.

Perälä muistaa, miten häntä kiusattiin ala-asteella vanhempien vuoksi. Kiusaaminen oli pääasiassa henkistä, mutta myös fyysistä. Hänestä puhuttiin pahaa, naurettiin ja jätettiin porukasta pois.

Pienellä paikkakunnalla juorut liikkuivat ja hävetti. Keskittyminen oli vaikeaa.

Koulusta kotiin tullessa vastassa oli usein isä ryyppykavereineen ja voimakas tupakansavu.

Perälä oppi jo ala-asteen loppupuolella tekemään hammastahnasta ja vedestä suihkepulloon sekoituksia, joilla hajua sai peitettyä.

Lapsuusajasta onkin jäänyt Perälän mukaan suoranainen pakkomielle hyviin tuoksuihin.

“Ei voinut luottaa mihinkään”

Vanhempien alkoholin käyttö ahdisti ja pelotti.

Jos isä ehti käyttää työttömyyskorvaukset alkoholiin, rahaa ei aina riittänyt ruokaan.

Välillä saattoi olla viikon – parin selviä kausia, jolloin alkoholiin ei koskettu. Niitä kuitenkin seurasivat usein pitkät alkoholin – ja joskus isällä myös lääkkeiden – täyteiset viikot.

– Ei osannut ajatella, että mitä tapahtuu seuraavaksi. Usein kaikelta lähti pohja, kun vanhemmat alkoivat ryyppäämään. Ei voinut luottaa mihinkään, Perälä muistelee.

Vanhempien alkoholismi on joidenkin kohdalla jopa eniten elämään vaikuttava asia, toteaa A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Janne Takala.

Hänen mukaansa eroja tuo se, kuinka paljon lapsella on suojaa tuovia tekijöitä. Miten arki pyörii, kuinka lämpimät välit vanhemmilla on lapsiin ja onko muista sukulaisista tai tuttavista apua lapselle.

Merja Perälän tukena olivat jo muutaman kuukauden ikäisenä vauvana hänen tätinsä, enonsa ja isovanhempansa. Perälä muistelee lämmöllä erityisesti mummolassa vietettyä aikaa. Mummolassa sai olla tavallinen lapsi, joka kävi vaarin kanssa kalassa ja uimassa.

– Ainoat huonot mummolaan liittyvät muistot liittyvät isääni, joka tuli sinne riehumaan humalapäissään.

Vertaistukena muille

Merja Perälä alkoi kirjoittaa blogia lapsuudestaan kaksi vuotta sitten. Hän kirjoittaa asioista kaunistelematta, kuten hän kokee asioiden tapahtuneen.

Sääliä kirjoituksilla ei ole tarkoitus hakea, vaan hän toivoo niiden auttavan samojen ongelmien kanssa kamppailevia.

– Kun on lapsuudesta asti vaiennut ja mistään ei ole saanut oikein puhua, niin minulle on tullut suuri tarve saada kertoa ihmisille tarinani.

Isä kuoli kaksi vuotta sitten 64-vuotiaana maksakirroosiin, sairastettuaan sitä pitkään. Äiti elää edelleen. Perälä tapaa äitiä säännöllisesti, vaikkakin tunteet häntä kohtaan ovat ristiriitaiset.

– Äiti ei lue blogiani, mutta on antanut luvan julkaista esimerkiksi lapsuuden kuvia, kunhan häntä ei tunnista kuvista.

Blogitekstien kommenttikentät ovat täyttyneet kohtalotovereista, joiden kanssa hän on järjestänyt vertaistukitapaamisia.

– Minä en ole yksin ja he eivät ole yksin.

Lasinen lapsuus -työssä on huomattu suuri tarve Merja Perälän kaltaisten aikuisten vertaistuelle. Verkossa voi osallistua silloin kun haluaa, myös anonyymina.

Toisten tarinoiden avulla ymmärtää myös omia kokemuksiaan: häpeää, syyllisyyttä, kaltoinkohtelua, Janne Takala kertoo. Moni tarvitsee vielä aikuisena apua masennukseen tai traumaattisten kokemusten aiheuttamiin paniikkioireisiin.

– Huomiota herättävä löytö on se, miten suurta helpotusta ihmiset kokevat, kun kuulevat että muilla on samanlaista.Se saa ymmärtämään, että nämä ei ole syvintä minua itseäni vaan luonnollisia seurauksia kaltoinkohtelusta.

Asiakirjat kertovat omaa kieltään

Pian sen jälkeen, kun Perälä oli aloittanut kirjoittamaan blogiaan, sai hän puhelun. 1990-luvulla paikkakunnalla työskennellyt sosiaalityöntekijä oli tunnistanut naisen tämän blogiteksteistä ja soitti pyytääkseen anteeksi.

– Hän kertoi, että työntekijät eivät puuttuneet tilanteeseen, koska he pelkäsivät isääni. En yhtään ihmettele.

Perälä pyysi omat paperinsa viranomaisilta 33-vuotiaana. Papereiden lukeminen aikuisiällä on ollut avartava kokemus ja antanut paljon vastauksia siihen, mistä lapsuudesta kumpuavat traumat johtuvat.

– Sen ajan arkistoinnista johtuen papereita on aika vähän. Niitä pitäisi olla paljon enemmän, kun tietää, millaista lapsuudessa on ollut ja miten paljon siihen on jouduttu puuttumaan.

Moni muukin blogin lukijoista on uskaltautunut pyytämään omat paperinsa luettavaksi. Näin tuntuu olevan yleisemminkin, vaikkei asiasta koottua tietoa olekaan. Janne Takalan mukaan tietoisuus omista oikeuksista on kasvanut ja juuri muiden kokemukset rohkaisevat.

– Paperit nähtyään moni havahtuu, miten säännöllisiä ja isoja ongelmat ja lastensuojelun huoli on olleet. Sitä kautta voi ymmärtää tilansa ja avun tarpeensa vakavuuden vielä näin aikuisenakin.

Itseä koskevat asiakirjat voi tilata kunnan sosiaalitoimesta tai kirjaamosta. Vanhemmat kirjaukset on tehty käsin tai kirjoituskoneella, ja ne pitää hakea arkistosta.

Puuttumista heikoin tuloksin

Sukulaiset yrittivät puuttua vanhempien alkoholin käyttöön, mutta huonoin tuloksin. Perälän vanhemmat sulkivat ulkopuolelle kaikki, jotka yrittivät puuttua tilanteeseen.

Myös lastensuojeluviranomaiset olivat mukana perheen arjessa, kuten kymmenistä merkinnöistä ilmenee.

Vaikka viranomaiset eivät häntä lapsuudessa huostaanottaneet, ehdottivat he 15-vuotiaalle tytölle muuttamista asumaan omilleen. Silloin hän ei vielä uskaltanut muuttaa, koska pelkäsi yksinäisyyttä. 17-vuotiaana Perälä rohkaistui, pakkasi muuttokuormansa ja muutti pois kotoa.

Huostaanottojen määrä on kasvanut merkittävästi sitten 1980- ja 1990-lukujen. Esimerkiksi vuonna 1994 huostaanotettuna oli noin 6500 lasta, kun 20 vuotta myöhemmin vuonna 2014 vastaava luku on noin 11 000.

Samoin kiireellisten sijoitusten määrä on noussut jyrkästi 2000-luvun aikana.

Perheiden ongelmien katsotaan lisääntyneen, mutta myös kynnys puuttua ja ilmoittaa on madaltunut.

THL:n tilastoissa ei ole eritelty alkoholismin vuoksi huostaanotettujen lasten määrää. Janne Takalan mukaan kodin alkoholinkäyttö on kuitenkin toiseksi yleisin syy huostaanotolle, heti vanhempien mielenterveydellisten ongelmien jälkeen.

Miksei Perälää otettu pois alkoholistivanhempien luota? Kysymys tai vastaus eivät ole yksinkertaisia.

Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret kokevat tilanteen häpeälliseksi, eivätkä mielellään puhu vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Vaikka juomisen aiheuttamat ongelmat olisivat vakavia, valtaosa lapsista ja nuorista ei ole halunnut puuttumista tilanteeseen leimautumisen tai erilaisten siitä seuraavien toimenpiteiden pelossa.

Eivätkä he osaa välttämättä vielä aikuisenakaan arvioida, olisiko jonkun pitänyt puuttua vai ei. Myös sosiaalityöntekijöille tilanteet ovat hyvin vaikeita.

– Siitä meillä on vahva tuntuma, että tosi moni käy läpi tätä pohdintaa, ja ihmettelee miksei ole suojeltu enemmän, Janne Takala toteaa. Hän uskoo, että nykypäivänä moni asia on paremmin kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.

Katse tulevaisuuteen

Parikymppisenä olin niin epävarma ja nujerrettu, etten osannut sanoa haluanko pitsalle vai en, kun mies sitä kysyi. En uskaltanut. Ajattelin, että jos sanon kyllä, hän haukkuu rahantuhlaajaksi. Enkä minä halunnut tuhlata kenenkään rahoja. Halusin olla vain rauhassa, näkymätön. Opin olemaan näkymätön lapsuudenkodissani, siellä viinan ja vihaisen isän keskellä.

Merja Perälä kokee, että nyt 35-vuotiaana hänen elämässään katse on suunnattu tulevaisuuteen.

Hänellä on kaksi pientä lasta ja työ perhepäivähoitajana. Silti lapsuuden aiheuttamat traumat nostavat aina välillä päätään ja vaikuttavat erityisesti ihmissuhteissa.

Perälällä on hoitokontakti psykologille, jonka kanssa hän käy läpi elämäänsä. Vastaanotolla hän on esimerkiksi oppinut ymmärtämään sosiaalisten tilanteiden pelkoaan.

Hän käyttää itse harvoin alkoholia, mutta ei edellytä läheisiltään raittiutta. Hän kuitenkin pyrkii mahdollisimman paljon välttelemään tilanteita, joissa joutuisi tekemisiin humalaisten kanssa.

Kaljapullon korkin sihahdus tai "sixpack" jääkaapissa saisi hänet ahdistuneeksi.

Merja Perälä ei halua, että hänen omat lapsensa joutuvat näkemään vanhempiaan humalassa.

– Tiedän, että jo yksikin pullo saattaa vaikuttaa vanhemman käytökseen siinä määrin, että se voi laukaista lapsessa ahdistuksen. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, miksi tuttu aikuinen käyttäytyy eri tavalla.

Omille lapsilleen hän haluaa tarjota mahdollisimman turvallisen lapsuuden.

– En aio kasvattaa lapsiani pumpulissa ja olemme avoimesti jo keskustelleet, että mihin vaari kuoli, mutta se, että omat lapset eivät joudu kokemaan sellaista. Yritän olla hyvä äiti.

Jutussa on käytetty lähteinä Merja Perälän lastensuojelumerkintöjä, THL:n tilastoja ja julkaisuja sekä Lasinen lapsuus -sivuston aineistoja. Kursivoidut lainaukset ovat Merja Perälän blogista.

Intian hallitus on ryhtynyt poikkeuksellisen rajuihin toimiin kiistellyn Kashmirin suhteen.

Hallitus kumosi maanantaina perustuslain kohdan, joka on taannut Intian hallitsemalle Kashmirin osalle laajan itsehallinnon.

Muslimienemmistöisen alueen erityisasema on ollut voimassa siitä asti, kun Kashmirista riitelevät Intia ja Pakistan itsenäistyivät vuonna 1947.

Sen kumoamisen arvellaan saavan aikaan levottomuuksia.

Mitä Kashmirin erityisaseman kumoaminen käytännössä tarkoittaa?

Intian hallitsema Kashmirin osa, Jammu ja Kashmir, on Intian ainoa muslimienemmistöinen osavaltio. Siellä islaminuskoa tunnustaa yli 60 prosenttia asukkaista.

Intian perustuslain artikla 370 on taannut osavaltiolle oman perustuslain, lipun ja oikeuden harjoittaa itsenäistä sisäpolitiikkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan jäädessä Intialle.

Artikla on myös estänyt muita osavaltion ulkopuolella asuvia intialaisia muuttamasta alueelle ostamasta sieltä maata ja työskentelemästä osavaltion hallinnon viroissa.

Pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen BJP-puolue on halunnut romuttaa säännöt jo pitkään.

Arvostelijoiden mukaan hallituksen tarkoituksena on nyt muuttaa Kashmirin väestösuhdetta sallimalla uusien hinduasukkaiden muutto alueelle.

Miksi tämä on merkittävää?

Himalajan vuoristossa sijaitseva Kashmir on Intian ja naapurimaan Pakistanin pitkäaikainen kiistakapula.

Intia, Pakistan ja Kiina hallitsevat kukin omaa osaansa Kashmirista, mutta Intia ja Pakistan katsovat koko Kashmirin kuuluvan itselleen. Nykyään molemmat maat ovat myös ydinasevaltoja.

Naapurukset ovat käyneet Kashmirista kaksi sotaa – ensimmäinen sota alkoi vuonna 1947 ja toinen vuonna 1965 – sekä lyhyemmän taistelun vuonna 1999.

Intian-puoleisen osassa yli kolme vuosikymmentä jatkuneessa kapinassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Tunnelman kiristyminen lisää uuden konfliktin vaaraa.

Mitä Pakistan sanoo nyt?

Pakistan pitää Intian päätöstä Kashmirin itsehallinnon kumoamisesta laittomana ja sanoo ”käyttävänsä kaikki mahdolliset keinot” sen vastustamiseksi.

– Intia pelaa vaarallista peliä, jolla voi olla vakavia seurauksia alueelliselle rauhalle ja vakaudelle, sanoi Pakistanin ulkoministeri Shah Mehmood Qureshi.

Pakistanilaiset ovat osoittaneet mieltään Intiaa vastaan pääkaupungissa Islamabadissa sekä esimerkiksi Muzaraffabadissa Pakistanin-puoleisessa Kashmirissa..

Mitä muuta Kashmirissa tapahtuu?

Intian-puoleisen Kashmirin yli 12 miljoonaa asukasta elävät nyt käytännössä eristyksissä.

Puhelin- ja internet-yhteydet ovat olleet poikki laajalti. Hallitus on kieltänyt julkiset kokoontumiset ja mielenosoitukset sekä sulkenut kouluja.

Intian hallitus on lähettänyt jo valmiiksi raskaasti aseistettuun Kashmiriin viime päivinä ainakin 10 000 sotilasta lisää. Kaksi osavaltion entistä johtohahmoa on määrätty kotiarestiin.

Matkailijoita kehotettiin poistumaan alueelta jo viime viikolla, kun hallitus varoitti terrori-iskujen uhasta.

Lisää aiheesta:

Intia poisti Kashmirin erityisalueen aseman ja lähetti sinne kymmeniätuhansia sotilaita

Rautalampi-järvestä löytyneiden kuolleiden kalojen kuolinsyystä saadaan lisätietoa muutaman viikon päästä. Alustavissa tutkimuksissa ei ole löytynyt syytä epäillä rikosta.

Poliisi jatkaa asian selvittämistä yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja toivoo myös yleisöltä mahdollisia vihjeitä. Jos syytä tulee, tehdään päätös esitutkinnan aloittamisesta myöhemmin.

– Veden laadun tutkimuksista ei löytynyt viitteitä ulkopuolisesta tekijästä, mutta täytyy muistaa, että kyseessä on osin alustava tutkimus. Odotamme vielä myöhempiä tuloksia, ja asiantuntijoiden lausuntoja niistä, kertoo rikoskomisario Johanna Parviainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Ruokaviraston johtava asiantuntija Satu Viljamaa-Dirks vastasi kuolleista kaloista otetuista näytteistä.

– Katsoimme kaloja ja niissä ei näkynyt tarttuvia kalatauteja. Erityisesti IHN-virus katsottiin ja sitä ei ole tässä vaiheessa syytä epäillä, Viljamaa-Dirks kertoo.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen biologi Ilpo Käkelän mukaan vedestä mitattiin pH-arvot, ja ne olivat suhteellisen korkeat. Tulos kertoo leväkukinnasta, mikä oli silminnähtävää jo paikan päällä. Vesituloksista ei löytynyt tässä vaiheessa selkeää tekijää kalakuolemille.

Veden lämpötila oli järvessä muutama päivä sitten vielä melko korkea. Raportin mukaan noin 26–30 astetta.

– Tulokset vastasivat aiempien vuosien tuloksia. Voisi sanoa, että tasaisen huonoa kehitystä järvessä, Käkelä sanoo.

Ensimmäiset havainnot kalakuolemista tehtiin keskiviikkoiltana. Rannoille alkoi ajautua suurempia määriä kaloja torstain ja perjantain aikana. Rannan asukkaat siivosivat kuolleita kaloja viikonloppuna.

Viranomaisten ja alueen asukkaiden tiedossa ei ole aiempia vastaavia kalakuolemia Rautalampi-järveltä.

Kuolleet kalat huuhtoutuneet rannoille

Pohjois-Savon Ely-keskuksen hydrobiologi Veli-Matti Vallinkosken mukaan järvi on matala ja kooltaan noin 160 hehtaaria. Siinä on muutama syvempi kohta, mutta nekin ovat korkeintaan 6–7 metrin syvyisiä.

Vesitilavuus on melko pieni ja valuma-alue iso, jopa 4 000 hehtaaria. Alueella on paljon peltoviljelyä.

– Järven tilanne ei ole kovin hyvä, ja sillä on tyypillisiä rehevöityvän järven ongelmia. Ravinnetasot ovat korkealla ja lopputalvesta happi käy vähiin, Vallinkoski kertoo.

Rannalle ajautunut kalamassa kuvaa Rautalampi-järven kalatilannetta hyvin.

– Järvessä on pientä kalaa. Särkeä pääasiassa, ahventa ja haukeakin. Särkien määrää on yritetty vähentää hoitopyyntejä tekemällä, Vallinkoski kertoo.

Kuolleet kalat ovat ranta-alueella hygieniahaitta, mutta Vallinkosken mukaan on silti hyvä, että ne kulkeutuvat rantaan. Rannoilta on siivottu viikonlopun aikana useampi tuhat kiloa kaloja.

Vallinkoski kävi maanantaina järvellä ja tutki järven pohjaa veneestä käsin.

– Kokeilin ja kaivelin pohjia, eikä sieltä noussut kuolleita kaloja. Niitä näkyy olevan tuulen alapuolisella rannalla. Kun kala kuolee, se kaasuuntuu ja nousee pintaan. Kyllä ne pääosin kulkeutuvat rantaan.

Rautalammin kunnan nettisivuilla ohjeistetaan, että kaloja ei missään nimessä saa käyttää ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Myös veden käyttämistä tai siinä uimista tulee toistaiseksi välttää.

Aiempia kalojen joukkokuolemia

Rautalampi-järven laajuiset tuhansien kilojen kalakuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Viime vuosina järvikaloja on kuollut pienempiä määriä esimerkiksi veden pH-arvon muutosten ja happivajeen vuoksi.

Kainuussa Kajaanin Kuluntajärveltä löydettiin maaliskuussa 2019 runsaasti kuolleita kaloja. Kainuun Ely-keskuksen mukaan veden pH-arvot olivat kunnossa. Kalojen epäiltiin kuolleen happikatoon.

Joulukuussa 2018 Eurajoessa tapahtuneiden kalakuolemien syyksi epäiltiin veden muuttunutta pH-arvoa. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen mukaan joen pH-arvo oli matalimmillaan alle viisi. Taustalla olivat vähentyneet sateet, pohjaveden pinnan lasku ja pelloilta valunut hapan aines.

Tampereen Mikkolanlammista löytyi noin 200 kiloa kuollutta kalaa lokakuussa 2018. Lampi kemikalisoitiin aiemmin, jotta sen fosforipitoisuus laskisi. Kalat kuolivat toimenpiteestä johtuvaan pH-arvon laskemiseen.

Vesilahden Pyhäjärvellä löytyi kuolleita kaloja elokuussa 2018. Pirkanmaan Ely-keskuksen asiantuntijoiden mukaan kalat kuolivat hellestressin, loisten ja täiden vuoksi.

Vihdin Enäjärvellä koettiin kesällä 2018 ensin simpukoiden joukkokuolema. Muutama viikko sen jälkeen pintaan alkoi nousta satoja kiloja kuolleita kaloja. Syyksi epäiltiin runsasta sinileväkukintaa, jonka aiheuttivat kaksi myrkyllistä leväsukua. Myös hapenpuutetta epäiltiin.

Juttuun täydennetty klo 16.40 Ruokaviraston ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen kommentit.

Lue myös:

Kuolleiden kalojen kulkeutuminen Rautalammin keskustaan estetään verkoin

Kalojen joukkokuolema uhkaa suomalaisjärviä, varoittaa tutkija ja kertoo, mitä kuka tahansa voi asialle tehdä

Monet erikoiskaupat voivat kadota ja työpaikat kaupan alalla vähenevät, kun ulkomainen verkkokauppa kasvattaa suosiotaan ja kaupungistuminen etenee.

Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia.

Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa. Yksi erikoiskauppaa eniten kuristavista tekijöistä on liiton mukaan ulkomaisen digikaupan kasvu.

Ruotsissa on tehty hyvin samantapainen ennuste vähittäiskauppojen katoamisesta, mutta siellä erikoiskaupan tilanne nähdään vielä Suomeakin synkempänä.

– Ei ihme, että Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensähän Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut, toteaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tiedotteessa.

Pienten kaupunkien erikoiskaupat vähenevät

Kaupan alan yritysrakenteessa on nähty muutoksia jo tällä vuosikymmenellä, kun yritysten määrä on pienentynyt. Yritysten määrän pienentyminen on suurta varsinkin erikoiskaupassa, jossa verkkokauppa ja suuret erikoiskaupan ketjut ovat kiristäneet kustannus- ja hintakilpailua.

Ensi vuosikymmenellä yritysrakennetta muuttavat varsinkin kaupungistuminen, väestön vanheneminen ja digitalisaatio ja kaupan kansainvälistyminen.

Kaupan liitto ennustaa, että kaupungistumisen myötä varsinkin erikoiskauppojen väheneminen taajamista ja pienemmistä kaupungeista jatkuu ja voimistuu ensi vuosikymmenellä.

Seurauksena pienempien kaupunkien ja taajamien keskustat näivettyvät ja palvelut yksipuolistuvat.

Työpaikkoja katoaa kaupan alalta

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.

Vaikka vähittäiskaupan liikevaihto onkin vielä kasvanut, työllisyys alkoi jo alkuvuodesta supistua. Liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan työllisyys kutistuu tänä vuonna kaksi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna puoli prosenttia, minkä jälkeen kasvu pysähtyy.

Kurjenojan mukaan kaupan alalla ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä.

Kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aikaisempaa vähemmän uusia yrityksiä. Kehitys näkyy nuorten, alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrässä varsinkin tukku- ja erikoiskaupassa.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa. Ne ovatkin vahvistaneet merkittävästi varsinkin vähittäiskaupan kasvua viime vuosina, Kurjenoja kertoo.

Kivijalkakaupan vaisu kehitys ei koske vain Suomea ja Ruotsia, vaan monia muitakin läntisen Euroopan maita.

Maailman suurimpiin markkinatutkimusyrityksiin kuuluva GfK ennakoi kesäkuussa, että kivijalkamyymälöiden liikevaihto kasvaa tänä vuonna EU-alueella 2 prosenttia. Kovinta kasvu on itäisimmässä Euroopassa, vaisuinta lännessä, jossa monessa maassa kasvu jää alle prosenttiin.

Lue myös

Verkkokaupassa ostopäätös jää usein tekemättä, vaikka tuote olisi jo ostoskorissa

Kaupungistuminen kiihtyy Suomessa, mutta kasvu ei näy keskustojen elinvoimana – "Puolet lisää asukkaita ja mallia Pariisista"

Tilasto yllättää: Ostamme vaatteita enemmän kuin vuosiin, mutta halvemmalla – "Osta harvoin ja laatua -kampanjointi on jäänyt pienten piirien ryhtiliikkeeksi"

Onko Helsingin kivijalka murtumassa? Yrittäjät kipuilevat korkeiden vuokrien kanssa: "Todella moni on lopettanut, kyllä se huolestuttaa"