Liikenneruuhkat, homekoulu ja harmaus piinaavat kuvitteellista Ranta-Onnelaa. Päätöksesi ratkaisevat sen tulevaisuuden.
↧
Yksikin päätös voi pilata tai pelastaa Ranta-Onnelan: Testaa pelissä, miten kuvitteellisen lähiön kävisi sinun käsissäsi
↧
Lähihoitajat avautuvat vanhustenhoidon huutavasta sijaispulasta: "Vuorolistat on saatava täyteen mihin hintaan hyvänsä"
– Ehdinkö käydä tässä välissä vessassa, huikkaa lähihoitaja Auni Järvinen ennen haastattelua.
Lähihoitaja Hanna Jokista naurattaa. Kysymys on hoitajille kuulemma tyypillinen. Asiakkaiden hoidosta ei tingitä, vaan mieluummin haukataan leivät autossa ja käydään vessassa vasta kun on pakko.
Hoitoalan kohut seilaavat mediahuomion aallonharjan ja aallonpohjan välillä.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin Hämeenlinnan osaston puheenjohtaja Hanna Jokisella on teoria.
– Olen tullut siihen tulokseen, että vanhustyö ei kiinnosta, koska tämä ei ole tarpeeksi tuottavaa. Vanhustenhoito vie resursseja enemmän kuin tuo, joten tähän ei kannata satsata muuta kuin välttämätön, sanoo Jokinen.
Vuorolistalla kikkailua
Hämeenlinnan seudulla sijaisten saaminen on kiven alla, ja heistä käydään kovaa kilpailua. Vakituiset sijaiset tuuraavat kesälomia ja lyhytkestoisista sijaisista on huutava pula.
Siksi lyhytkestoisiin sijaisuuksiin päätyy Jokisen mukaan myös kouluttamatonta ja alalle sopimatonta väkeä.
– Lähihoitajan koulutuspaikka irtosi melkein kaikille hakijoille, ja se näkyy nyt. Yksityisillä palvelukodeilla on kovat ukaasit sille, että vuoroissa on tarpeeksi väkeä. Joten vuorolistat on saatava täyteen mihin hintaan hyvänsä, kertoo Jokinen.
– Vaaratilanteita on jo syntynyt. Tänä kesänä ensimmäisen vuoden opiskelija on jakanut lääkkeitä, vaikkei se ole luvallista. Ihmisten vastuissa on epäselvyyksiä, sanoo Hanna Jokinen.
Suuri ongelma on myös virkavastuulla olevan esimiehen puuttuminen virka-ajan ulkopuolella. Käytännössä tämä johtaa siihen, että tavallinen rivihoitaja joutuu ottamaan vastuulleen kollegan palkkaamisen vaikka edessä olevaan yövuoroon.
Yle selvitti maaliskuussa, kuinka suuret hoivayhtiöt pyörittivät haamuhoitajajärjestelmää.
Alhainen mitoitus aloittaa ongelmat
Vaikeaa on muuallakin kuin vain Hämeessä.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n puheenjohtaja Silja Paavola sanoo monen ongelman kiertyvän liian alhaiseen henkilöstömitoitukseen. Kun sijaispoolia ei lähtökohtaisesti ole, sijaishenkilöstö tulee käytännössä sijaisfirmojen kautta. Siellä henkilöstön vaihtuvuus voi olla suuri, ja ongelmia syntyy.
– Jos henkilöstöä olisi riittävästi, kenenkään ei tarvitsisi soitella sijaislistoja läpi oman työn ohella tai iltaisin. Tämä on kierre, jonka ainoa ulospääsy on inhimillinen henkilöstömitoitus, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Paavolan mukaan vaikeita vuosia on ollut jo monta, mutta nyt lakipiste hoitajien jaksamisen suhteen on saavutettu. Vuorolistoilla esiintyy edelleen nimiä, joiden käytön ei pitäisi olla mahdollista.
– Jos hoitaja sanoo jäävänsä äitiyslomalle eikä halua tehdä mitään vuoroja tai sijaisuuksia ja silti löytyy vuorolistoilta, niin siinä ei ole kyse tietokatkoksesta vaan vuorolistan pakkotäyttämisestä, toteaa SuPerin puheenjohtaja.
Kotihoidossa eniten painetta
SuPerin Hämeenlinnan puheenjohtajan Hanna Jokisen mukaan vaikein sijaistilanne on kotihoidossa. Siellä näkyy suoraan, kun sairaalat purkavat leikkausjonojaan ja potilaat kotiutetaan mahdollisimman pian.
Laitospaikkojen purkaminen ja ajatus mahdollisimman pitkästä kotona asumisesta on kasannut kotihoidon paineet huippuunsa.
Hattulan kotihoidossa lähihoitajana työskentelevä Auni Järvinen on tehnyt työtään kymmenen vuotta. Hän pitää työstään, mutta toteaa, että hoitajan arki ei päätöksiä tekevien arvolistalla näy.
– Hoitajia pitäisi palkata lisää, ja se tarkoittaa rahaa. Jos meidän esimies esittää, että tarvitsemme pari hoitajaa lisää, niin budjettineuvotteluissa se lisäys sitten leikataan pois. Se on konkreettinen näyttö meille siitä, kuinka paljon työtämme oikeasti arvostetaan, toteaa Auni Järvinen.
Pelko potkuista
Hoitajien saaminen haastatteluun omilla kasvoillaan on vaikeaa. Hoitajat pelkäävät sijaisuuksien loppuvan, jos alan ongelmia kommentoi omilla kasvoillaan. Moni haluaa olla myös solidaarinen työnantajaa ja asiakkaitaan kohtaan.
Hoitajilla on mahdollisuus tehdä nimettömiä ilmiantoja, mutta Jokisen mukaan monet pelkäävät potkuja, jos epäkohtia tuo esiin.
– On hoitajia, jotka sanovat työnantajalle, että "tästä on kerrottava Aviin", tai muuta vastaavaa. Mutta vastapuoli on voinut uhata määräaikaisuuden loppumisella tai jopa potkuilla, kertoo Hanna Jokinen.
Hoitaja voi pelätä myös hankalaksi työntekijäksi leimaantumista. Hoitoalaa on perinteisesti pidetty kutsumusammattina, mitä se Jokisen mukaan myös on.
– Kutsumus on ammattilaisuutta. Mutta ei se sitä tarkoita, että hoitaja tekee kahden tai kolmen ihmisen työt, eikä se näy palkassa mitenkään.
Lue lisää:
↧
↧
Yhdysvaltain joukkoampumisten jälkipyykki on alkanut: El Pason uhreista seitsemän meksikolaisia, Ohion ampujan nuoruus oli ongelmallinen
Yhdysvalloissa toivutaan viikonlopun joukkoampumisista, joissa kuoli yhteensä 30 ihmistä.
El Pasossa Texasissa kiväärillä aseistautunut mies surmasi 20 ihmistä ja haavoitti 26 ihmistä lauantaina aamupäivällä. Teon epäillään olleen viharikos, sillä juuri ennen ampumista tekijä julkaisi verkossa latinoyhteisöä kohti hyökkäävän manifestin.
Kuolonuhreista seitsemän on meksikolaisia. Meksikon presidentti Andres Manuel Lopez Obrador on tuominnut teot ja kritisoinut Yhdysvalloissa tapahtuvaa umpimähkäistä aseiden käyttöä.
Cloudflare katkaisee yhteydet äärioikeiston suosimalle verkkosivulle
El Pason ampuja julkaisi ennen tekojaan verkossa rasistisen manifestin ääriajattelijoiden suosimalla verkkosivustolla.
Sisällönjakeluverkko Cloudflare on kertonut lopettavansa palvelujen tuottamisen kyseiselle sivustolle ja tuominnut sivustolla tapahtuva toiminnan laittomaksi.
– Perustelu on selkeä. He ovat osoittaneet toimivansa laittomasti, ja se piittaamattomuus on saanut aikaan lukuisia traagisia kuolemia, Cloudflaren toimitusjohtaja Matthew Prince perustelee.
Äärioikeiston suosima sivuston on aiemminkin toiminut ampumisten innoittajana.
Sivuston perustaja Frederick Brennan on todennut, että sivusto pitäisi sulkea sen sisällön ja siitä aiheutuvien tapausten vuoksi, kertoo uutistoimisto AFP.
Brennan on jo aiemmin katkaissut yhteytensä sivustoon. Nykyään sivustoa pyörittää Yhdysvaltain armeijan veteraani Jim Watkins.
Ohion uhreista kuusi afroamerikkalaisia
Daytonissa Ohiossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ravintola-alueella tapahtunut joukkoampuminen vaati yhdeksän uhria, joista kuusi oli afroamerikkalaisia.
Lisäksi ainakin 27 haavoittui. Haavoittuneista neljä on vakavassa tilassa ja yksi kriittisessä tilassa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Teon motiivista ei kuitenkaan ole tietoa, ja sen arvailu tässä vaiheessa olisi vastuutonta, poliisi on painottanut.
Viranomaiset ovat arvioineet, ettei 24-vuotias ampuja ole ehtinyt valikoida uhrejaan, sillä tapahtumat etenivät nopeasti. Baarikadulla partioineet poliisit puuttuivat ampumiseen reilusti alle minuutissa.
Ohion ampujan nuoruusvuosista liikkuu hämäriä tietoja
Daytonin ampuja käytti teoissaan kivääriä, jonka hän oli ilmeisesti hankkinut laillisesti. Poliisi on jo aiemmin kertonut, ettei miehen taustoissa ole ollut mitään sellaista, mikä olisi estänyt häntä hankkimasta asetta.
Ampujasta liikkuu kuitenkin tietoja, joiden mukaan hänen nuoruutensa olisi ollut ongelmainen. Uutistoimisto Reuters kertoo ampujan muun muassa uhanneen luokkakavereitaan.
Ampujan kerrotaan laatineen lukioaikoinaan vuonna 2012 nimilistoja henkilöistä, jotka hän haluaisi tappaa tai raiskata. Uutistoimisto AP nojaa tietonsa ampujan kahteen nimettömään lukioaikaiseen luokkakaveriin, jotka kertovat, että ampuja olisi myös joksikin aikaa erotettu koulusta tapausten jälkeen. Uutistoimisto ei ole saanut vahvistettua tietoa viranomaisilta tai kouluista.
Koulun vessasta löytyneistä listoista käynnistettiin vuonna 2012 rikostutkinta, mutta tiedossa ei ole, miten tutkinta päättyi. Viranomaiset ovat vahvistaneet, että ampuja on käynyt koulua kyseisellä alueella.
Ampujaa on kuvailtu myös kiltiksi ja fiksuksi nuoreksi mieheksi.
30 kuoli viikonlopun joukkoampumisissa
Viikonloppu Yhdysvalloissa oli verinen, sillä El Pason ja Ohion tapausten lisäksi myös Chicagossa ammuskeltiin.
Seitsemän ihmistä haavoittui, kun paikallisessa puistossa ollutta ihmisjoukkoa ammuttiin ohi ajaneesta autosta.
Viikonlopun joukkoampumiset ovat jälleen herättäneet keskustelun Yhdysvaltain aselaeista. Presidentti Donald Trump on jo aiemmin kuvaillut tekijöitä "henkisesti sairaiksi". Trump pitää tänään tiedotustilaisuuden Suomen aikaa kello 17.
Lue lisää:
↧
Video: Jengipomo yritti erikoista pakoa Brasiliassa – pukeutui tyttärekseen, jonka jätti sisälle vankilaan
Rio de Janeirossa huumejengipomo Clauvino da Silva jäi kiinni sunnuntaina yritettyään vankilapakoa teinityttärekseen naamioituneena. Brasilian viranomaiset kertoivat tapauksesta maanantaina.
Da Silvalla oli peruukki, silikonimaski, silmälasit sekä rintaliivit tyttärensä paidan alla. Vartijat kuitenkin huomasivat pakoyrityksen, sillä naiseksi pukeutunut mies oli ollut hermostunut ja käyttäytynyt erikoisesti.
Ilmeisesti suunnitelmaan kuului 19-vuotiaan tyttären jättäminen vankilaan. Tyttären osuutta pakoon tutkitaan. Hän oli vierailulla isänsä luona vankilassa.
Da Silva on siirretty vankilaan, jossa erityisen tiukat turvatoimet. Viranomaisten mukaan mies oletettavasti saa myös rangaistuksen pakoyrityksestään.
Da Silva on johtanut yhtä Rio de Janeiron pahamaineisimmista huumeidensalakuljetus- ja rikollisryhmää Red Commandia eli Comando Vermelhoa.
Tapauksesta ovat maailmalla uutisoineet esimerkiksi brittimediat Guardian ja BBC.
BBC:n mukaan tapaus ei ole ensimmäinen kerta, kun pakoa yrittävä vanki jättää sukulaisen tilalleen telkien taakse.
↧
Asumisbisnes on nyt murroksessa, ja tässä siitä kolme esimerkkiä – "Täällä on kaikki mitä tarvitsemme"
Italialainen Gianluigi Savarese on asunut tiiminsä kanssa Suomessa viitisen kuukautta. Työkomennus päättyy lokakuussa.
Se on pitkä aika viettää hotellissa, mutta omien asuntojen vuokraaminen ja kalustaminen koko porukalle olisi ollut työlästä.
Savarese on järjestänyt työntekijöilleen asunnot majoituspalveluja myyvän Forenomin kalustetuissa huoneistoissa.
Käytännössä ne ovat täysin varusteltuja asuntoja omine keittiönurkkauksineen ja kylpyhuoneineen.
– Täällä on kaikki, mitä tarvitsemme. Meidän ei tarvitse ostaa mitään, Savarese sanoo.
Huoneistot sijaitsevat saman katon alla kerrostalorakennuksessa Vantaan Tikkurilassa. Se on Forenomin uusin kohde, joka avattiin tänä kesänä.
Liikkuva työvoima tarvitsee tilapäisasuntoja Pohjoismaiden pääkaupungeissa
Vielä tänä vuonna suomalainen yhtiö avaa muitakin kohteita Tukholmassa, Malmössä, Kööpenhaminassa ja Oslossa sekä ensi vuonna Vaasassa.
Forenomin operatiivisen johtajan Jussi Saarisen mukaan yhtiön asiakaskunta koostuu pääasiassa kansainvälisestä liikkuvasta työvoimasta ja heitä työllistävistä yrityksistä. Tarvittaessa yhtiö auttaa asiakkaitaan myös verotukseen ja työlupiin liittyvissä asioissa.
– Helsinki on samanlainen kuin muut pohjoismaiset pääkaupungit. Kansainvälisen työvoiman tarve on suuri, ja toisaalta myös kotimaan työvoiman liikkuvuus kohdistuu entistä enemmän Helsinkiin. Helsinki on selkeästi Suomen veturi, Saarinen sanoo.
Jenkeissä tapahtuu ensin jotain, sitten Euroopan suurissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, Berliinissä, Frankfurtissa ja Brysselissä. Parin kolmen vuoden kuluttua samaa kehitystä nähdään Pohjoismaissa. Forenomin operatiivinen johtaja Jussi Saarinen
Suomi seuraa muun maailman esimerkkiä asumisbisneksessä, jossa perinteiset asumisen muodot ja toimialarajat hälvenevät. Hotelleja käytetään myös pitkäaikaiseen asumiseen, ja vuokra-asuminen palveluineen on iso trendi, Saarinen kertoo.
– Jenkeissä tapahtuu ensin jotain, sitten Euroopan suurissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, Berliinissä, Frankfurtissa ja Brysselissä. Parin kolmen vuoden kuluttua samaa kehitystä nähdään Pohjoismaissa.
Yöllä hotelli, päivällä työtila
Hyvä esimerkki asumisen muutoksesta on suomalaisen kiinteistöyhtiön SSA Groupin uusi Valo Hotel/Work, joka valmistuu Helsinkiin Mannerheimintien pohjoispäähän vuonna 2020. Öisin rakennus toimii hotellina ja päivisin työskentelytilana. Kiinteistön käyttöaste saadaan paremmaksi, kun saman katon alla on monenlaisia toimintoja.
– Huoneissa on muunneltavia huonekaluja, joiden avulla hotellihuone muuttuu työtilaksi. Esimerkiksi sängyn voi nostaa seinää vasten ja sen pohjasta tulee työpöytä, sanoo SSA Groupin hallituksen puheenjohtaja Janne Riihimäki.
Hotellissa on myös kokous- ja neuvotteluhuoneita sekä yhteisiä työskentelytiloja. Rauhallisia sopukoita löytyy hiljaiseen, yksityisyyttä vaativaan työskentelyyn.
Hotellista voi ostaa oman huoneen ja yöpyä siinä alennettuun hintaan. Muulloin hotelli vuokraa huonetta toisille asiakkaille, jos omistaja niin haluaa. Sijoittajat jakavat mahdollisen kokonaistuoton, jota huoneista syntyy.
Huoneiden myyntihinnat lähtevät 180 000 eurosta.
Vuokrayksiö ja yhteisö saman katon alla
Myös kiinteistösijoitusyhtiö Nrep on tehnyt suuren satsauksen Helsinkiin. Yhtiö rakentaa kahta kalustettuja yksiöitä vuokraavaa hotellia. Konseptin nimi on Noli Studios.
Keskon vanhaan pääkonttoriin Katajanokalle valmistuva Noli Katajanokka avataan lokakuussa ja Sörnäisten Kurvin Kansa-taloon tuleva Noli Sörnäinen marraskuussa. Hanke on ensimmäinen laatuaan pohjoismaiselle yhtiölle.
– Helsinkiin on tullut paljon uusia yrityksiä, joiden mukana tänne muuttaa ihmisiä ulkomailta ja Suomesta. Toki Helsinki on myös kiinnostava matkailukaupunkina, sanoo konseptin kaupallinen johtaja Natalia Schrey.
Vuokrayksiöissä on keittiönurkkaukset ja kylpyhuoneet sekä astianpesu- ja pyykkikoneet. Asukas voi valita kevyesti varustellun yksiön, johon mahtuu enemmän omia henkilökohtaisia tavaroita ja sisustuselementtejä, tai täysin varustellun asunnon, jossa kaikki on valmiina.
Hotelleissa on tyypilliset palvelut, kuten siivous, ravintolat, kuntosalit ja saunaosastot. Lisäksi niissä on yhteiskeittiöitä ja leffahuoneita, joissa asukkaat voivat kokata ja viettää iltaa yhdessä.
Asumiskonsepti on saanut inspiraatiota Yhdysvalloista ja Britanniasta, joissa "co-living" eli yhteisöllinen eläminen on suosittu trendi.
– Vieraat voivat keksiä ohjelmaa itse, mutta meillä on myös päivittäin paikalla "housteja". He kuratoivat erilaisia aktiviteetteja, joihin saa halutessaan osallistua, kuten liikuntaa, kierrätysasioita, yhteisiä iltamia tai retkiä rannalle.
Liiketoimintamalliin kuuluu yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Niiltä asukkaat saavat esimerkiksi kauppakassipalvelua, vuokrapolkupyöriä ja yhteiskäyttöautoja.
Noli Studiosin yksiöiden hinnat laskevat, jos asukas viipyy monta kuukautta. Sörnäisissä yksiöiden kuukausivuokrat alkavat 759 eurosta pitkäaikaisessa majoituksessa. Yhteistilojen käyttö ja siivous joka toinen viikko kuuluvat hintaan.
Kutakuinkin vastaavaan hintaan voi saada tavallisen vuokrayksiön Sörnäisistä perinteisillä vuokramarkkinoilla.
Forenomin kalustetut yksiöt maksavat jonkin verran enemmän. Operatiivisen johtajan Jussi Saarisen mukaan pääkaupunkiseudulla vuoden viettävä asiakas voi saada yksiön palveluineen noin 1000–1700 euron kuukausihintaan, sijainnista ja palvelutasosta riippuen.
Yhtiön asiakas, italialainen Gianluigi Savarese, pitää kuitenkin kalustetussa huoneistossa asumista halvempana kuin hotellimajoitusta.
– Täällä on täysin varusteltu keittiö ja kylpyhuone. Pyykit saa pestyä omassa pesukoneessa ja siivous hoituu talon puolesta, Savarese sanoo.
Olisitko itse kiinnostunut yksiöstä hotellin palveluilla tai omasta hotellihuoneesta, joka muuttuisi myös toimistoksi? Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään maanantaina kello 22 asti.
↧
↧
Nyt se on varmaa: Heinäkuu oli mittaushistorian kuumin kuukausi
Heinäkuu oli maailman mittaushistorian kuumin kuukausi ikinä, kertoo EU:n satelliittipohjainen Earth Observation Network.
Jo viime viikolla Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) arvioi, että heinäkuu oli yhtä lämmin tai ehkä jopa lämpimämpi kuin mikään mitatun historian kuukausi.
Nyt tieto on vahvistunut EU:n mittaamana. Ero edelliseen ennätykseen on tosin hiuksenhieno: 0,04 celsiusastetta.
– Heinäkuu on usein vuoden lämpimin kuukausi, mutta meidän datamme mukaan tämän vuoden heinäkuu oli kuumin maailmassa tilastoitu kuukausi, EU:n Copernicus Climate Change Servicen päällikkö Jean-Noel Thepaut arvioi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Uutta ennätystä pidetään merkittävänä pienestä marginaalierosta huolimatta. Aiempaan ennätykseen heinäkuulta 2016 vaikutti nimittäin El Nino -ilmiö, jolla viitataan merivirran ajoittaiseen lämpenemiseen Tyynellämerellä. Tämän vuoden ennätykseen ilmiö ei vaikuttanut.
Lisääntyvät kasvihuonepäästöt ja niiden vaikutus lämpötiloihin tarkoittaa, että ennätyksiä rikotaan jatkossakin, Thepaut arvioi.
Lue lisää:
Heinäkuu oli yhtä lämmin tai jopa lämpimämpi kuin maapallon kaikkien aikojen kuumin kuukausi
Lämpöennätykset paukkuivat taas ympäri Eurooppaa – lukemat alkoivat jo nelosella
”Arktinen lämpöaalto” iski maailman pohjoisimpaan vakituisen asutuksen paikkaan
Ovatko superhelteet uusi normaali? Viisi kysymystä ja vastausta yhä kuumemmista helleaalloista
↧
"Alle viisi savuketta ei ole haitaksi"– Tupakointiin liittyviin myytteihin saattaa Espanjassa uskoa lääkärikin
– Elin terveellisesti, mutta tupakointia en pystynyt lopettamaan, muisteli ystäväni, 5-vuotiaan lapsen äiti raskausaikaansa.
Saman olen kuullut usein aiemminkin.
Kun ystäväni tulevat kylään, nostan automaattisesti tuhkakupin pöydälle. Kuka nyt käskisi parvekkeelle menemään, etenkään jos ikkunat ovat auki ja ilmanvaihto toimii.
Vaikka tiukka tupakkalaki on ollut todellisuutta Espanjassakin jo kahdeksan vuotta, kodeissa sisällä polttaminen on edelleen yleistä. Tupakointiin pätee usein sama kirjoittamaton sääntö kuin kenkien pitämiseen sisätiloissa. Kummastakaan ei ole kohteliasta huomauttaa.
Espanjassa tupakointi oli pitkään laskussa, mutta nyt se on jälleen lisääntynyt. Erityisesti nuorten naisten sauhuttelu on kasvussa.
Viimeisimmän tutkimuksen mukaan tupakointi lisääntyi 3,3 prosentilla vuodesta 2017 vuoteen 2019 verrattuna. Tällä hetkellä espanjalaisista polttaa saman tutkimuksen mukaan hieman yli 23 prosenttia. Suomalaisista vuonna 2017 tupakoi THL:n mukaan noin 13 prosenttia.
Suomessa tupakointi on liitoksissa Espanjaa vahvemmin sosioekonomiseen asemaan. Pohjolassa savuke palaa useammin matalapalkkaisen huulessa. Siksi poliitikko tupakka suussa saattaa olla Suomessa uutinen, mutta Espanjassa ei.
Itse lopetin tupakoinnin toukokuun alussa.
Sitä ennen ehdin polttaa lähes 12 vuotta. Espanjaan muutin ensimmäistä kertaa vuonna 2009.
Tuolloin maa oli kaltaiselleni, satunnaistupakoitsijasta nopeasti ketjupolttajaksi siirtyneelle paratiisi. Kun Suomessa sai terassilla pahoitella sauhuttelua, Espanjassa vieruskaverit tarjosivat tulta.
Tupakka oli pitkään myös huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Nykyään hintaero ei enää ole merkittävä.
Lopettamisesta en muista puhuneeni tupakoivien ystävieni kanssa koskaan. Eipä asiasta puhunut espanjalainen lääkärinikään. Hän hoiti kroonista yskääni astmalääkkeillä, vaikka suurempi apu olisi ollut todennäköisesti tumppaamisesta.
Espanjassa nykyinen tupakkalaki astui voimaan tammikuussa 2011. Aiemmin lain olivat ottaneet käyttöön jopa tupakkamyönteisinä maina tunnetut Ranska ja Italia.
Ennen lakia sauhuttelu oli ollut kiellettyä ainoastaan jossain julkisissa paikoissa, kuten kouluissa ja busseissa. Baarit ja ravintolat saivat itse päättää sallivatko ne tupakoinnin.
Siksi etenkin ravintoloitsivat vastustivat lakia aggressiivisinkin keinoin. He pelkäsivät lain vaikutusta liiketoimintaan, joka oli kutistunut entisestään Espanjaa kohdanneen talouskriisin seurauksena.
Muistan, kun ravintoloitsijat järjestivät protesteja sakoista välittämättä.
Ravintoloiden ikkunoihin kiinnitettiin kylttejä, joissa kerrottiin että tupakointi on uudesta laista huolimatta sallittua. Madridissa turhautuneet ravintoloitsijat rynnivät kaduille vastustamaan lakia. Suunniteltiin myös kansallista liikettä tupakkalain kumoamiseksi.
Ajat ovat muuttuneet ja nykyään nämä muistot tupakkaprotesteista lähinnä naurattavat.
Tällä hetkellä esimerkiksi Kataloniassa on suunnitteilla laki, joka kieltäisi tupakoinnin myös terasseilla, autojen sisällä ja bussipysäkeillä Myös tupakka-askin hintaa nostetaan jatkuvasti ja valistusta lisätään.
Kaikista kampanjoista huolimatta sauhuttelu on Espanjassa edelleen huomattavasti salonkikelpoisempaa kuin Suomessa. Tupakointi on jokaisen oma asia, eikä esimerkiksi passiivisen tupakoinnin haittavaikutuksista puhuta yhtä kiivaasti kuin kotimaassa.
Tupakointiin liittyy myös lukuisia myyttejä, joihin törmää Espanjassa säännöllisin väliajoin.
Monet esimerkiksi välttelevät mentolisavukkeita, sillä niiden uskotaan aiheuttavan hedelmättömyyttä erityisesti miehillä. Tässä on kenties vastaus siihen, miksi Espanjassa mentolisavukkeet eivät ole olleet koskaan kovin suosittuja.
Lisäksi olen törmännyt usein niin sanottuun viiden tupakan sääntöön.
Raskaana ollessaan tupakoinut ystäväni kertoi, että hänelle lääkäri oli todennut, ettei tupakoinnista ole merkittävää haittaa, jos savukkeiden määrä pysyy päivittäin alle viidessä.
Kun itse yritin lopettaa, tuttuni kehotti minua ainoastaan vähentämään. ”Jos poltat alle viisi tupakkaa, ei sillä ole juurikaan vaikutusta”, hän vakuutti.
Tätä sääntöä yritinkin noudattaa ennen kuin suostuin myöntämään, että päivittäisten savukkeideni määrä oli yleensä lähempänä viittätoista kuin viittä. Lopulta onnistuin lopettamaan kokonaan.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin myönnettävä, etten nykyään laita tuhkakuppia pöydälle ainoastaan vieraita varten.
Tupakansavusta tulee edelleen kotoisa olo.
↧
Asukkaat uurastivat vuosia jokien puhdistamiseksi ja saivat taimenet lisääntymään – sitten he kuulivat, että lähelle lanataan turvesuo
Kitukasvuista mäntyä, tupasvillaa ja sammalta kasvavan suon laidalla seisoo kaksi vakavailmeistä miestä. Ilmassa leijuu harmistus.
Vajaan kuudenkymmenen hehtaarin suoalueelle kaavaillaan nimittäin turvetuotantoa. Se kuumentaa paikallisten tunteita.
Suon lähistöllä muutaman kilometrin päässä virtaavat rajaseudun pienet joet Virojoki ja Vaalimaanjoki ovat miesten mukaan nyt vaarassa.
– Tarkoituksemme on, että turvetuotantoaluetta ei tänne perusteta, sanoo turvetyömaan vastustajia liikkeelle masinoinut miehikkäläläinen Markku Korpela.
Asukkaat ja mökkiläiset pelkäävät turpeennostoalueen heikentävän lähiseudun järvi- ja jokivesien laatua, ja haittaavan niiden virkistyskäyttöä kuten kalastusta ja ravustusta.
"Turvetuotanto olisi täysi tuho"
Suomen suurin turpeen tuottaja Vapo on hakenut ympäristölupaa noin 60 hehtaarin kokoiselle turvetuotantoalueelle, joka tulisi vierekkäin sijaitseville Heinä- ja Vaajersuolle lähelle Suomen kaakkoisrajaa.
Lähimmät vesistöt ja niiden loma-asutus sijaitsevat runsaan kilometrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta.
Lähiseudun kalavesien omistajat ovat viime vuosina kunnostaneet jokia luonnontilaisiksi Kaakon Jokitalkkari -toiminnalla.
Sen aikana kaloille, etenkin taimenille, rakennettiin soraikkoja kutemista varten. Jokivarsilla pidettiin niin sanottuja kututalkoita vuosina 2016 ja 2017.
Kunnostuksen seurauksena taimen on vuosikymmenten tauon jälkeen päässyt lisääntymään kaakkoisrajan tuntuman pienissä joissa.
Nyt kalavesien omistajat eli osakaskunnat pelkäävät tehdyn työn valuvan hukkaan.
– Tavoitteemme on, että Virojoen ja Vaalimaan joen virkistyskäyttöä voitaisiin edelleen kehittää, ja saada joet lähivuosina viehekalastusalueeksi. Tämä haave todennäköisesti hautautuu, jos turvetuotantoalue saa perustamisluvan, sanoo miehikkäläläistä Muurolan osakaskuntaa edustava Ilpo Suoknuuti.
Vuosikymmeniä kotiseutunsa luonnossa liikkunut Markku Korpela sanoo, että varsinkin kuivana aikana Virojoki ja Vaalimaanjoki olisivat uhattuna humuspitoisen turvetyömaan valumaveden takia.
– Silloin kun vesi on matalalla, jokien päävesi olisi turvetuotantoalueelta tulevaa vettä. Se olisi molemmille joille täysi tuho, uskoo Korpela.
Humuksella tarkoitetaan ainetta, joka syntyy kun kasvit ja eläimet hajoavat luonnossa. Humus värjää veden kellertäväksi tai ruskehtavaksi.
Vapo: "Keskustelutilaisuus suunnitteilla"
Vapon mukaan turvetyömaasta olisi vain vähäista haittaa vesistölle.
Yhtiön mukaan haitat pystytään minimoimaan nykyaikaisilla ja ympäristölupaehtojen mukaisilla suojausmenetelmillä, jotka perustuvat muun muassa kuivatusvesien suodatukseen.
– Esimerkiksi pari vuotta kestävän suon kuivatuksen aikana päästöjen määrä on noin kolme henkilöauton peräkärryllistä kiintoainetta vuodessa, ja tuotannon alettua noin kaksi kärryllistä, sanoo Vapon turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.
Kiintoaine voi olla esimerkiksi maa-ainesta kuten savea.
Arviot perustuvat ympäristölupaehtojen mukaiseen vuosittaiseen seurantaan, joka turpeentuottajilta vaaditaan kaikilla työmailla.
Vaposta korostetaan, että se haluaa käydä avointa keskustelua ja olla yhteistyössä suunnitellun turvetyömaan lähiseudun ihmisten kanssa.
Toistaiseksi asukkaat ja mökkiläiset ovat olleet niiden kirjallisten tietojen varassa, joita virallisissa kuulutuksissa muun muassa kunnanviraston seinällä ja tai aluehallintoviraston alueen maanomistajille lähettämässä kirjeessä on kerrottu.
Johtaja Pasi Rantosen mukaan asukkaiden huolenaihe pitää ymmärtää.
– Suunnittelemme vielä tämän vuoden puolelle tilaisuutta, jossa tästä asiasta voi kysellä. Me vastaamme ja kerromme, millaista nykyaikainen turvetuotanto on, Rantonen sanoo.
Ympäristölupaa odottavasta Vapon suunnitelmasta jätettiin tänä kesänä määräaikaan mennessä 21 muistutusta. Niistä peräti 15 tuli yksityishenkilöiltä ja kolme kalavesien osakaskunnilta.
Turvetuotanto kuormittaa luultua vähemmän?
Turvetuotantoa on pitkään pidetty vesistöjä kuormittavana toimintana.
Vapon omillakin verkkosivuilla kerrotaan, että turpeennosto voi vaikuttaa lähivesien kalakantoihin ja heikentää vesien virkistyskäyttöä.
Viime keväänä julkisuuteen tuli kuitenkin uusia tietoja, joiden mukaan turvetuotanto ei heikentäisikään vesien laatua aiemmin luullulla tavalla.
Tiedot perustuivat Geologian Tutkimuskeskuksen GTK:n tekemän tutkimuksen alustaviin tuloksiin, joista muun muassa Maaseudun Tulevaisuus -lehti kirjoitti huhtikuussa. Lehtijutun mukaan tutkimuskeskus selvitti yli 60 järven tilanteen tutkimalla niiden pohjien humuspitoisuuden.
Selvityksen perusteella turvetuotantoalueiden lähellä sijaitsevat järvet eivät juurikaan eronneet laadullisesti järvistä, joiden lähellä ei ollut turvetuotantoa.
Asiaa käsitelleessä saman lehden toisessa jutussa Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen sanoi tutkimuksen alustavia tietoja yllätykseksi.
Geologian tutkimuskeskuksen turvevarannot -yksiköstä viimeisteltävänä olevaa tutkimusta ei kommentoida ennen sen julkaisemista elo- tai syyskuussa.
Yksi turvetuotantosuunnitelma muiden joukossa
Kymenlaakson Miehikkälään kaavailtu Heinäsuon ja Vaajersuon työmaa-alue olisi kooltaan tyypillinen uusi turvetyömaa.
– Tavallisimmin uudet tuotantoalueet ovat kooltaan 50 - 100 hehtaaria. Vanhat turvetyömaat puolestaan voivat olla kooltaan useita satoja hehtaareja, vertailee Pasi Rantonen.
Miehikkälän turpeennostosuunnitelman lisäksi Vapolla on vireillä useita muita työmaita eri puolilla Suomea.
– Tämä on yksi hanke muiden joukossa. Meillä on koko maassa noin 2000 hehtaaria kaavailtuja turvetuotantoalueita viranomaiskäsittelyn eri vaiheissa.
Miehikkälän turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös saadaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston varovaisen arvion mukaan loppuvuoden aikana.
Vapon mukaan turvetuotannon aloittamiseen menee pari-kolme vuotta siitä, kun ympäristölupa on saatu.
Miehikkälässä turvetyömaasuunnitelman vastustajat ovat nyt odottavalla kannalla, mutta tilannetta seurataan tiiviisti.
– Jos sieltä myönteinen lupa turpeen tuotannolle tulee niin kyllä me aiotaan vielä panna hanttiin tässä asiassa, vakuuttaa Ilpo Suoknuuti.
↧
Trump: Meidän on tuomittava kiihkomielisyys, rasismi ja valkoinen ylivalta – presidentti syytti väkivaltaisia videopelejä ja internetiä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan viikonlopun joukkoampumiset ovat hyökkäys kansakuntaa ja ihmisyyttä vastaan. Hän kertoi hallinnon aikovan alkaa toimia eri tavoin joukkoampumisten estämiseksi.
Trump pitää tänään puheen Valkoisessa talossa liittyen viikonloppuisiin joukkoampumisiin. Yhdysvalloissa tapahtui viikonlopun aikana kolme joukkoampumista, joissa kuoli 30 ihmistä. Loukkaantuneita on jopa 60.
– Kansakuntamme pitää tuomita kiihkomielisyys, rasismi ja valkoinen ylivalta, sanoi Trump puheessaan.
Trump myös esitti osanottonsa Meksikolle El Pason ampumisessa kuolleiden meksikolaisten vuoksi.
Trumpin mukaan liittovaltion viranomaiset alkavat tutkia tapauksia. FBI alkaa tutkia viharikoksia ja kotimaista terrorismia.
Hän kehotti Yhdysvaltoja etsimään ratkaisua asiassa yhdessä.
Uusia lakeja, väkivaltaiset videopelit pannaan
Trump kertoi määränneensä oikeusministeriötä toimimaan yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Lisäksi hän perää sosiaalisen median yhtiöiltä parempaa havainnointia ampujien löytämiseksi ennen kuin nämä toimivat.
Trump sanoi myös, että yhdysvaltalaisten tulisi lopettaa väkivaltakulttuurin kuluttaminen. Tämä pitää hänestä sisällään videopelit, joissa ylistetään väkivaltaa.
Hänestä myös mielenterveyslakia pitäisi uudistaa, jotta tunnistetaan paremmin mielenterveysongelmista kärsivät. Trump lisäisi mielenterveyspalveluita, mutta myös helpottaisi ihmisen toimittamista vapaudenvastaisesti hoitoon.
Joukkoampujat tulisi hänen mukaansa myös tuomita nopeammin kuolemaan. Hän myös perää tuomioita joukkomurhan tekijöille ja vihapuheeseen syyllistyneille.
Lisäksi niille aseiden omistajille, jotka katsotaan olevan riski, tulisi asettaa jonkinlainen merkintä, kuten osassa Yhdysvaltojen osavaltioita on mahdollista.
Trump sanoi kannattavansa aselakeja, jotka sallivat esimerkiksi perheenjäsenen tai poliisin vaatia aselupaan peruutusta, jos he kokevat aseen kantajan olevan vaarallisen. "Punaisen lipun" saajalta poistetaan tuolloin ase määräajaksi.
Tviittasi aselakien muutosaikeista
Aiemmin Trump vaati, että aseiden ostajien taustat tarkastetaan jatkossa aiempaa tarkemmin ja aselait säädetään uudelleen.
Trump tviittasi maanantaina, että republikaanien ja demokraattien on tehtävä asian tiimoilta yhteistyötä. Hän kirjoittaa myös, että uusi lainsäädäntö voitaisiin yhdistää maahanmuuttouudistukseen.
Tviiteissään Trump korosti myös, että medialla on iso vastuu elämästä ja turvallisuudesta Yhdysvalloissa.
– Valeuutisilla on ollut paljon vaikutusta vihaan ja raivoon, joka on vain kasaantunut vuosien ajan. Uutisoinnin pitää muuttua reiluksi, tasapainoiseksi ja puolueettomaksi tai ongelmat vain pahenevat, Trump tviittaa.
Tilastot ovat puolestaan osoittaneet, että Trumpin vihamielisen puhetavan ja viimeaikaisten viharikosten välillä on yhteys.
Puheessaan Trump sanoi, että internet ja sosiaalinen media ovat auttaneet radikalisoimaan.
Kolme ampumistapausta
Ensimmäinen joukkoampuminen tapahtui El Pasossa Texasissa lauantaina aamupäivällä, kun ampuja avasi tulen kauppakeskuksessa ja surmasi 21 ihmistä.
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä mies avasi tulen Ohiossa Daytonissa ja surmasi yhdeksän ihmistä muutamassa kymmenessä sekunnissa. Poliisi ampui miehen.
Lisäksi sunnuntaiaamuna parikymppisiä nuoria kohti ammuttiin chicagolaisessa puistossa. Heistä seitsemän loukkaantui.
Trump on tuominnut viikonlopun teot ja kuvaillut tekijöitä "henkisesti sairaiksi".
– Maassamme ei ole tilaa vihalle ja aiomme pitää asiasta huolen, Trump sanoi sunnuntaina.
Maanantaina kerrottiin, että Trump oli peruuttanut matkansa Floridaan joukkoampumisten takia. Floridassa hänen piti puhua Yhdysvaltain Medicare-ohjelmasta. Se tarjoaa tarjoaa sosiaalivakuutusta yli 65-vuotiaille ja erityisryhmiin kuuluville henkilöille.
Päivitetty 18:58: El Pason ampumisen uhriluku nousi 21:een.
Lue lisää:
↧
↧
Iso vene tuli takaa päälle Airistolla – moottoriveneen kuljettajaa epäillään kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta
Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan tutkinta selvittää, miten veneitä on ajettu. Kummassakaan veneessä ei ollut ohjattavuuteen vaikuttavia konevikoja. Myöskään ohjausjärjestelmän viasta ei ole viitteitä. Nurmen mukaan näyttää, että onnettomuus on aiheutunut ihmisten toiminnasta.
– Siltä se nyt vahvasti vaikuttaa. On liian aikaista sanoa, että aluksia olisi ajettu holtittomasti, mutta on mielenkiintoista, että on tultu takaa päälle.
– Kuvista pystyy päättelemään, että on tultu takaa päälle, Veli-Pekka Nurmi toteaa.
Kaksi henkilöä kuoli ja neljä loukkaantui kahden veneen rajussa törmäyksessä Airistolla lauantaina. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan arvioidaan kestävän ainakin puoli vuotta. Myös poliisi tutkii asiaa.
Poliisin mukaan 15-metrinen moottorivene törmäsi kahdeksanmetriseen moottoripurjehtijaan. Moottoripurjehtija on yhdistetty purje- ja moottorivene. Yhteentörmäyksen seurauksena moottoripurjehtijassa olleet, vuosina –73 ja –69 syntyneet turkulaiset veljekset menehtyivät.
Isomman moottoriveneen kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta. Epäiltyä on kuulusteltu. Moottoripurjehtija kulki tapahtumahetkellä moottorivoimalla.
Moottoriveneessä oli tapahtumahetkellä kaksi henkilöä ja moottoripurjehtijassa yhteensä neljä aikuista ja kaksi lasta. Kaikki osalliset olivat suomalaisia. Poliisin mukaan alkoholilla ei epäillä olleen osuutta asiaan.
Poliisi ei tässä vaiheessa kommentoi veneiden kulkusuuntia tai yhteentörmäyksen syytä.
Tutkintaryhmän johtaja: Muistuttaa vuoden takaista Nauvon onnettomuutta
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaryhmän johtoon nimettiin maanantaina vesiliikenneonnettomuuksien erikoistutkija Ilkka Kervinen.
Tutkinnassa kerätään aluksi kaikki saatavilla oleva tieto. Otkesilla on käytössään poliisin ja muiden viranomaisten esitutkintamateriaali.
– Tärkein tiedonhankintakeino on kuulla ihmisiä, jotka ovat olleet paikalla. Jututamme molempien veneiden miehistöt ja paikalla olleet viranomaiset, Kervinen toteaa.
Hänen mukaansa Airiston onnettomuus muistuttaa monilta osin viime kesänä sattunutta kahden veneen yhteentörmäystä Nauvon edustalla.
Kervisen arvion mukaan turmassa mukana olleita päästään kuulemaan tämän viikon aikana. Aluksi selvitetään tapahtumien kulku. Tutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun selvittämiseksi, vaan Otkes selvittää onnettomuuteen johtaneet taustatekijät.
– Haluamme saada tietoja, jotka ehkäisisivät samanlaisia onnettomuuksia tapahtumasta tulevaisuudessa, Kervinen sanoo.
Ajokorttivaatimuksille ei tukea ministeriöstä
Airiston veneturma on nostattanut veneilijöiden mieliin kokemuksia muistakin veneilytilanteista, jotka ovat olleet uhkaavia. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen myöntääkin, että aika oli kypsä keskustelulle veneilijöiden tavoista ja taidoista.
– Sosiaalisessa mediassa esiintyy myös valitettavaa vastakkainasettelua moottori- ja purjeveneilijöiden välillä.
Viikonlopun veneonnettomuus on virittänyt uudelleen keskustelun myös veneajokortin tarpeellisuudesta. Ylijohtaja Vilkkonen ei koe vaatimuksia perusteltuina.
– Suurin osa kuolemaan johtaneista vesiliikenneonnettomuuksista Suomessa tapahtuu soutuveneellä, ilman veneilyliivejä ja humalassa. Niihin ei ajokortista olisi apua.
Vilkkosen mukaan ajokortista on maailmalla muutenkin hyvin vähän kokemuksia.
– Sen toimivuudesta turvallisuuden lisääjänä on lähestulkoon olemattomasti näyttöä. Enemmän on tarvetta valistustyölle: jokaisen veneilijän on ymmärrettävä omat velvoitteensa.
Vesiliikennelaki lähtee jo nyt siitä, että aluksen päällikkö ei saa koskaan laiminlyödä tähystystä.
– Meillä on taipumus ajatella, että laki pelastaisi kaikelta. Vastuu turvallisesta käyttäytymisestä liikenteessä on kuitenkin aina ihmisillä. Merellä liikkuessa on oltava yhtä huolellinen kuin tieliikenteessäkin. Harha syntyy, kun merellä on tilaa. Autoliikenteessä puhutaan senteistä ja merellä metreistä, mutta nopeakulkuisella veneellä yllättävät tilanteet tulevat yhtä nopeasti vastaan kuin tielläkin, toteaa Vilkkonen.
Jutun otsikkoa muokattu kello 12:53 ja kello 13.13. Aiemmat otsikot olivat: Toinen Airiston turmaveneistä tuli takaa päälle – Otkesin johtaja: "On liian aikaista sanoa, että aluksia olisi ajettu holtittomasti" ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja: Airiston turmaveneitä mahdollisesti ajettu holtittomasti – "Tultu takaa päälle"
Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajan kommentit lisätty kello 17.59.
Aiheesta aiemmin:
Airiston veneturma vaati toisen uhrin – kaksi kuoli ja useita loukkaantui veneiden törmäyksessä
↧
Tuhansien eurojen sakot uhkaavat kyläkauppiasta – kaupasta löytyi taas vanhentunutta lihaa ja juustoa
Kimolassa sijaitsevaa kyläkauppaa uhkaavat jälleen uudet uhkasakot Kouvolan kaupungilta. Tällä kertaa maksettavaa olisi tulossa 6 000 euroa.
Kaupalle määrättiin viime syksynä myyntikielto, joka koski helposti pilaantuvia elintarvikkeita kuten liha- ja maitotuotteita ja pakasteita. Lisäksi kauppias määrättiin poistamaan kaupan tiloista tuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä oli mennyt. Myynti kuitenkin jatkui ja kaupunki määräsi kauppiaan maksamaan tuhansien eurojen uhkasakot.
Viimeisimpien keväällä ja kesällä tehtyjen tarkastusten perusteella kauppias oli jatkanut helposti pilaantuvien tuotteiden myyntiä ja kaupan kylmiössä säilytettiin runsaasti viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä elintarvikkeita, kuten lihaa ja juustoa. Kylmiössä oli myös tuotteita, joiden päiväykset eivät olleet ylittyneet.
Kauppias Mauri Paavolainen kiistää, että kaupassa olisi tällä hetkellä myynnissä helposti pilaantuvia tuotteita. Hän on mielestään joutunut kaupungin silmätikuksi. Kylmiössä säilytettävät vanhentuneet tuotteet ovat Paavolaisen mukaan häntä itseään varten.
– Koko ajan täällä eletään noiden päivämäärien kanssa. Tällaista tämä on, tämä Kouvolan touhu. Ei muissa paikoissa käydä näin tiuhaan tutkimassa, sanoo Paavolainen.
Kaupungin mukaan kauppias on suhtautunut asioiden korjaamiseen vastahakoisesti ja pitänyt viimeiseen käyttöpäivään liittyviä määräyksiä turhana nipottamisena.
Kouvolan kaupungin ympäristöjohtaja esittää keskiviikkona kokoontuvalle rakennus- ja ympäristölautakunnalle, että yritys määrätään maksamaan uhkasakkojen lisäeriä 6 000 euron edestä.
Sakkojen perintä ei kuitenkaan kuulu kaupungille, vaan valtiolle. Edelliset uhkasakot kauppias Paavolainen kertoo maksaneensa.
↧
Pakistanin armeijan esikuntapäällikkö varoittaa: Asevoimat tukevat kashmirilaisia
Pakistanin armeijan esikuntapäällikkö kenraali Qamar Javed Bajwa sanoi tiistaina, että maan asevoimat tukevat kiistellyn Kashmirin alueen ihmisiä järkähtämättä.
Intia poisti maanantaina erityisalueen aseman hallitsemaltaan Kashmirin osalta. Muutos on suurin, joka alueella on tehty vuosikymmeniin.
– Pakistanin armeija seisoo järkähtämättä loppuun saakka kashmirilaisten rinnalla heidän oikeudenmukaisessa kamppailussaan, Bajwa sanoi tavattuaan Pakistanin armeijan ylimpiä komentajia Rawalpindissä.
Bajwa lisäsi, että armeija on valmistautunut täyttämään velvoitteensa kaikessa laajuudessa. Hän ei tarkentanut, mistä keinoista on kyse.
Intia ja Pakistan ovat ydinasevaltioita.
Intia, Pakistan ja Kiina hallitsevat osaa Kashmirista. Intia ja Pakistan katsovat koko Kashmirin kuuluvan itselleen. Maat ovat käyneet Kashmirista kaksi sotaa ja yhden lyhyemmän konfliktin.
Intian hallitsemassa Kashmirin osassa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä yli kolmekymmentä vuotta jatkuneessa kapinassa.
Lue myös:
↧
Suomalainen Dalia Stasevska sai pestin BBC:n orkesterista, kun nuoret naiset jyräävät kapellimestareina – "Päivääkään nuorempi en haluaisi olla"
Kapellimestarit ovat säännöllisesti kuin tulisilla hiilillä. Jännittävintä on silloin, kun keikka uuden ja kiinnostavan orkesterin edessä on ohi. Pelin henki on silloin selvä: jos kutsu käy takaisin, orkesterin muusikot ovat pitäneet johtajastaan. Jos mitään ei kuulu, kapu ei ole onnistunut tekemään vaikutusta tai yhteispeli ei ole jostain muusta syystä miellyttänyt työyhteisöä.
Suomalaiskapellimestari Dalia Stasevska, 34, sai näytönpaikan Britanniassa keväällä 2018. Hän johti yleisradioyhtiö BBC:n sinfoniaorkesteria studiokonsertissa, jossa äänitetään materiaalia radion tarpeisiin.
Stasevska sai pian huokaista helpotuksesta.
– Ilmeisen hyvin meni, koska he pyysivät minua heti takaisin. Se on aina sellainen, että huh, ihanaa. Toisen keikan jälkeen he ilmoittivat haluavansa minut päävierailijakseen, Stasevska kertoo kotinsa lähellä sijaitsevassa kahvilassa Helsingissä.
Päävierailijan titteli on luottamuslause orkesterilta kapellimestarille. Hänestä pidetään, ja luvassa on tietty määrä johdettavia konsertteja vuodessa.
Stasevskan mukaan hänellä ja BBC:n orkesterilla synkkasi alusta saakka hyvin, mutta sen enempää dynamiikkaa ei ehtinyt keikoilla analysoida.
– Englanti on kuuluisa musiikkimaana siitä, että aikaa valmistautumiseen on tosi vähän. Usein se on yksi harjoitus, kenraali ja konsertti. Harha-ajatuksille ei silloin ole tilaa.
Lahjakas nuori nainen on nyt vahvoilla
Monimuotoisuus on noussut orkesterimaailmaa osaltaan määritteleväksi ilmiöksi. Jokainen itseään kunnioittava instituutio haluaa näyttää, ettei se ole historiansa vanki, kun kysymys on sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Ennen kapellimestarin töitä tarjottiin varsinkin kokeneille miehille, nyt paikat ovat auki erityisesti osaaville nuorille naisille.
Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie vahvistaa, että juuri nyt on paljon helpompi luoda kapellimestarin uraa lahjakkaana nuorena naisena kuin vaikkapa lahjakkaana keski-ikäisenä miehenä.
Stasevska on tahtomattaan tilanteessa, jossa hänen BBC-pestiään punnitaan myös osana tällaista ilmiötä.
– Tuohon on vaikea ottaa kantaa. Katsotaan sitten, kun olen vanhempi, että onko minulla vielä keikkoja, hän haastaa.
Toki Stasevska on sitä mieltä, että diversiteetti on rikkautta. Toisaalta perfektionistiksi tunnustautuva kapellimestari uskoo siihen, että kapellimestarit paranevat vanhetessaan sukupuolesta riippumatta.
– Musiikissa mikään ei ole niin arvokasta kuin kokemus. Se on paras kortti, jota pitää käyttää hyvin ja viisaasti. Päivääkään nuorempi en haluaisi olla.
Vielä hetki sitten asiat olivat toisin. Tietä naisille musiikkimaailmassa on raivannut muun muassa yhdysvaltalaiskapellimestari Marin Alsop. Vuonna 2007 hänestä tuli ensimmäinen nainen merkittävän yhdysvaltalaisorkesterin, Baltimoren sinfoniaorkesterin, musiikillisena johtajana.
– Olen ollut ensimmäinen nainen monissa tilanteissa. Toisaalta olen siitä ylpeä, mutta toisaalta se on täysin säälittävää. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten mahdollisuuksia ei ollut, hän totesi hiljattain New York Timesille.
Yhtä lailla esimerkiksi Susanna Mälkki on parhaillaan ensimmäinen nainen Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina. Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus oli kolme vuotta sitten ensimmäinen naisen säveltämä ooppera New Yorkin Metropolitanissa yli sataan vuoteen.
Stasevskan mielestä puheenaihe alkaa olla kulahtanut, vaikka hänen uransa alkuvaiheessa ei ollut tietoakaan ilmiöstä, jossa nuoret naiset olisivat alalla vahvoilla.
– Jos kannan sellaista narratiivia, että minulla on vaikeaa sen takia, että olen nainen, niin olen väärällä alalla. Maailma on ollut epäoikeudenmukainen ja se on sitä yhä. Toisaalta olemme menneet helvetisti eteenpäin, Stasevska summaa.
Kaikki aiempi romukoppaan
Tiistaina Stasevska debytoi maailman suurimmalla klassisen musiikin festivaalilla, Britanniassa järjestettävillä Promeilla. Samalla se on ensimmäinen kerta yleisön edessä BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana.
Yle Klassisella kuultavan konsertin alkupuolella ohjelmassa on Sibeliuksen Karelia-sarja ja Mieczyslaw Weinbergin Sellokonsertto.
Huipennuksena on yleisön kestosuosikki, Pjotr Tšaikovskin Sinfonia nro 6, lisänimeltään Pateettinen.
– Se on vähän kuin rakkauden kanssa. Jostain syystä sen haluaa kokea yhä uudestaan. Tuollaiset biisit myös kestävät sen.
Kapellimestarin on Stasevskan mukaan nähtävä teoksen nuottien taakse. Hyvä tulkinta vaatii ymmärrystä ihmismielestä.
– Pitää uskaltaa laittaa kaikki aiempi romukoppaan. Työkalupakkia omaa näkemystä varten on rakennettu lapsuudesta lähtien. Konsertissa pitää antaa kaikkensa ja olla läsnä hetkessä. Sen pitää riittää.
Suomalaiset ovat totuttuun tapaan näyttävästi esillä BBC:n Proms-festivaalilla. Stasevskan lisäksi tänä vuonna mukana ovat muun muassa BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Sakari Oramo, Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestari Esa-Pekka Salonen, säveltäjä Outi Tarkiainen, kapellimestari John Storgårds ja viulisti Pekka Kuusisto.
Toisinaan muusikot tuovat mukanaan yllätyksiä festivaalihengessä. Kuusisto muistetaan erityisesti vuoden 2016 Proms-konsertin ylimääräisestä, jossa hän pisti yleisön laulamaan suomalaista kansanlaulua, ja jonka tallenteesta tuli viraalihitti internetissä. Myös tänä vuonna Kuusisto otti yleisön osaksi esitystä. Stasevska ei vastaavia hullutuksia ole debyyttiään varten suunnitellut.
– Ajattelin vielä tällä kertaa mennä ihan vain johtamaan konsertin, hän nauraa.
↧
↧
Vanha Lahdentie avattu taas liikenteelle – Keravalla tapahtuneessa viiden ajoneuvon kolarissa loukkaantui vakavasti kolme ihmistä
Keravalla Vanhalla Lahdentiellä tapahtui suuri liikenneonnettomuus tänään puolenpäivän aikaan.
Onnettomuudessa loukkaantui viisi ihmistä, joista kolme vakavammin ja kaksi lievemmin.
– Vakavammin loukkaantuneet on kuljetettu sairaalaan, mutta hengenvaaraa ei pitäisi olla, kertoo päivystävä palomestari Tommi Leppioja paikan päältä.
Pelastuslaitoksen mukaan onnettomuus tapahtui, kun lavettiauto törmäsi kuorma-autoon, pakettiautoon ja kahteen henkilöautoon. Leppiojan mukaan lavettiauto oli ilmeisesti ajautunut vastaantulevien kaistalle.
– Syystä en osaa sanoa, enkä ota asiaan kantaa. Poliisi tutkii.
Leppiojan mukaan kolme vakavasti loukkaantunutta ovat kuorma-auton, pakettiauton sekä toisen henkilöauton kuljettajat.
Kaksi osallisista on hoidettu paikan päällä, eikä heitä Leppiojan tietojen mukaan ole viety sairaalahoitoon. Kolariin joutuneissa autoissa ei ollut kuljettajien lisäksi muita henkilöitä.
Tie jouduttiin aiemmin päivällä sulkemaan liikenteeltä Porvoonkadun ja Koivulantien väliseltä osuudelta onnettomuuden vuoksi.
↧
Video: British Airwaysin matkustajakone täyttyi savulla Espanjassa – ihmiset evakuoitiin hätäliukumäkiä pitkin
Lentoyhtiö British Airwaysin matkustajakoneen henkilökunta ja matkustajat jouduttiin evakuoimaan maanantaina Valencian lentokentällä Espanjassa, kun kone täyttyi savusta.
Koneessa oli 175 matkustajaa ja kahdeksan miehistön jäsentä.
Paikallisten viranomaisten mukaan kolme ihmistä sai sairaalahoitoa savun hengittämisen takia. Lisäksi 10–12 henkilöä sai hoitoa kolhuihin, joita he saivat poistuessaan hätäliukumäkiä pitkin koneesta Valencian lentokentällä.
Valencian pelastuspalvelu kertoi saaneensa hälytyksen, että yksi koneen moottoreista olisi syttynyt tuleen. Viranomaiset havaitsivat vain savua, kun he tarkastivat koneen.
Savun syytä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Matkustaja Gayle Fitzpatrick kuvasi tilanteen savuisessa Airbus A321 -koneen matkustamossa. Fitzpatrick kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että matkustamo täyttyi savusta lennon viimeisen kymmenen minuutin aikana.
British Airways vahvisti, että yhtiön lento BA422 Lontoon Heathrowsta Valenciaan oli osallisena välikohtauksessa. Yhtiön mukaan kaikki asiakkaat ja miehistö nousivat koneesta ja matkustajille tarjottiin apua lentoaseman terminaalissa.
↧
Kiivas keskustelu kaivoslaista hallituspuolueiden välillä: "Jos ollaan lakkauttamassa kaivoksia, meillä on puoli miljoonaa työtöntä lisää"
Hallitusohjelmassa on tavoite uudistaa kaivoslakia ympäristönsuojelun ja paikallisen vaikuttamisen kannalta. Myös kansalaisaloite kaivoslain uudistamiseksi tavoittelee samoja tavoitteita. Kansalaisaloitteessa korostetaan sitä, että Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta ja että kaivostuotannosta pitää maksaa kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset valtiolle.
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskusteltiin välillä kiivainkin äänenpainoin siitä, millä tavalla kaivoslakia pitäisi uudistaa. Kantaa ottivat Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela, keskustan kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen ja vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen.
Kansanedustaja Holopaisen mielestä nykyinen vuodelta 2011 oleva kaivoslaki on kirjoitettu pitkälti kaivosteollisuuden näkökulmasta. Holopaisen mukaan pitää ajatella, mikä on vesistöjen ja luonnon kantokyky. Esimerkkinä hän pitää sitä, että valtausten tekeminen on liian helppoa.
– On tilanteita, joisssa maanomistajat ja paikalliset vastustavat valtauksia. On elinkeinoja, jotka joutuvat mahdollisesti väistymään kaivosten tieltä. Tällaisissa tilanteissa pitäisi olla parempaa kokonaisharkintaa.
Holopaisen mukaan jo malminetsintä aiheuttaa epävarmuutta paikallisille asukkaille ja muille elinkeinoille.
Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen huomautti Ykkösaamussa, että hallitusohjelmassa sovittiin myös kaivosten toimintaedellytysten parantamisesta. Hoskonen arvosteli vihreitä liiasta suojeluinnosta.
– Hallitusohjelmassa on sitouduttu nostamaan työllisyysaste 75 prosentin tasolle ja tasapainottamaan julkinen talous. Jos ollaan lakkauttamassa kaivoksia, meillä on äkkiä puoli miljoonaa työtöntä lisää. Meillä on valtava määrä metallitehtaita, kaivoksia, erilaista kemianteollisuutta ja sähköteollisuutta, jotka riippuvat kaivoksista.
Vihreiden kansanedustaja Minna Holopainen ei niellyt väitteitä siitä, että vihreät lopettaisivat kaiken taloudellisen toiminnan. Hänen mielestään kaivostoiminta ei työllistä yhtä paljon kuin monet muut alat. Holopainen toi esiin matkailun työllistävän vaikutuksen, joka on yli 100 000 työntekijää.
– Kaivostoiminta on robotisoituva ala, jonka työllistävä vaikutus ei ole suuri. Se on vain muutamia tuhansia. Pitäisi tähdätä laajempaan elinkeinorakenteeseen.
Hoskonen puolestaan piti tätä huuhaana.
– Katsokaa vaikka Tornion terästehdasta. Sen tuottama hyöty on valtava.
Hoskonen korosti, ettei hän kannata radikaaleja toimia, joilla laitetaan kaivoksia kiinni. Hänen mukaansa kaivostoiminta siityisi silloin maihin, joissa käytetään esimerkiksi lapsityövoimaa.
Mari Holopaisen mukaan kukaan ei ole puhunut kaivostoiminnan lakkauttamisesta.
Toiminnanjohtaja Suomela kertoi, että kaivokset työllistävät 13 000 ihmistä.
Nykyään kaivoslupa voidaan myöntää ennen ympäristölupamenettelyä. Kansalaisaloite vaatii muutosta tähän. Toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:stä huomauttaa, että kaivostoimintaa ei voi tälläkään hetkellä aloittaa ilman ympäristölupaa. Suomela korostaa lisäksi, että malminetsintä ja kaivostoiminta ovat kaksi eri asiaa.
– Jonkun pitää etsiä malmia. Ilman sitä malmia ei löydy. Malmi ei löydy karttapalveluista eikä tietokannoista. Tarvitaan maastotöitä, kairauksia ja tutkimuksia.
Suomelan mukaan malminetsintään käytetään vuosittain 40–80 miljoonaa euroa.
Pekka Suomela muistuttaa, että kaivosten verotusta olisi mietittävä kokonaisveroasteen kannalta.
– Mikä on sähköveron, kaivosveron ja vakuusrahastointivelvoitteen kokonaisuus ja mikä on kaivosten kantokyky.
Lue lisää:
Selvitys: Kaivoslakiin ei tarvita suuria muutoksia, pienemmät viilaukset riittävät
↧
Asiantuntijat puolustavat kaikkien lasten opettamista samassa luokassa – lähes joka viides peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea
Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta harmittelee, että erityislasten opettamisesta tavallisissa luokissa on tullut kirosana.
Kauppisen mielestä periaate, että erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei eristetä omiin ryhmiinsä tai kouluihinsa on hyvä, toteutus kunnissa on vain ontunut.
– Voi olla, että osa kunnista on ymmärtänyt tämän väärinkin, Kauppinen sanoo.
Kauppisen mukaan inkluusio eli ajatus kaikkien oppilaiden opettamisesta samassa luokassa ei tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa erityiskoulut tai -luokat, vaan oppilaille pitää olla erilaiset tukimuodot.
– Siinä on tapahtunut jonkinlaista väärintulkintaa. Kun tästä keskustellaan, uskon, että tätä mietitään uudelleen.
Sen sijaan, että erityisoppilas kuljetaan pitkien matkojen päähän erityiskouluun tai -luokkaan, hänelle pyritään järjestämään paikka lähikoulusta. Ajatuksena on oppia yhdessä. Kunnat ovat päätyneet hyvin erilaisiin ratkaisuihin opetusjärjestelyissä.
– Samanaikaisesti käydään keskustelua siitä, saavatko kaikki oppilaat riittävästi tukea. Tuen muotoja pitäisi osata käyttää joustavasti ja oppilaan tarpeen mukaisesti. Mikä toimenpide on riittävä missäkin tilanteessa, oppilaan etu aina huomioon ottaen, Kauppinen huomauttaa.
Käytännössä osa kunnista on nähnyt oppilaiden siirroissa mahdollisuuden säästöihin, koska erityisopetus on kalliimpaa.
Opettajat valittavat, etteivät he ole saaneet luokkiin lisää aikuisia eli resurssi- ja erityisopettajia tai avustajia, vaikka aiempaa useampi erityislapsi opiskelee tavallisessa luokassa joko kokonaan tai osa-aikaisesti.
– Taloudelliset syyt ovat yksi tekijä, muut liittyvät erityisopettajien saatavuuteen ja tilaratkaisuihin, Kauppinen toteaa.
Resurssien riittämättömyyden lisäksi Opetushallitus on saanut opettajilta ja vanhemmilta kritiikkiä tukien raskaasta päätöksentekoprosessista. Kauppinen helpottaisi ja yhdenmukaistaisi tukien byrokratiaa.
– Samanaikaisesti käydään keskustelua siitä, saavatko kaikki oppilaat riittävästi tukea. Tuen muotoja pitäisi osata käyttää joustavasti ja tarpeen mukaisesti. Mikä toimenpide on riittävä missäkin tilanteessa, oppilaan etu aina huomioon ottaen, Kauppinen huomauttaa.
Yli sata tuhatta lasta saa tukea opintoihin
Tilastokeskuksen tuoreen koulutustilaston mukaan lähes viidennes peruskoululaisista sai viime vuonna erityistä tai tehostettua tukea.
Tämä tarkoittaa noin 105 000 lasta. Kevyempää tehostettua tukea sai lähes 60 000 lasta ja erityisen tuen päätös oli noin 45 500 lapsella. Molempien tuen saajien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.
Tämän lisäksi vielä runsas 65 000 peruskoulaista sai osa-aikaista erityisopetusta. Enemmistö sekä tehostetun tuen että erityisen tuen saajista on poikia.
Tuen saajien määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Samaan aikaan erityiskouluissa ja pienryhmissä kokonaan opetuksen saavien lasten ja nuorten määrä on vähentynyt.
Erityisluokkia ryhdyttiin vähentämään vuoden 2011 lakimuutoksen myötä, ja erityisen tuen rinnalle luotiin tehostettu tuki.
– Tilastoissa näkyvää kasvua selittää se, että tehostettua tukea saavien lasten määrä on kasvanut. Samaan aikaan erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on laskenut tai pysynyt suurin piirtein ennallaan, Jorma Kauppinen kertoo.
Professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta sanoo, ettei tukea saaneiden määrän nousu välttämättä kerro ongelmallisten oppilaiden määrän lisääntymisestä. Hän huomauttaa, että erityisopetuksen oppilaaksi määrittäminen lähti kasvamaan jo 1990-luvun loppupuolella.
– Kritiikki tulee juuri siitä, että on tunne että olisi enemmän oppilaita joilla on erityisiä tarpeita. Näin voi olla, mutta se johtuu yleisemminkin siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, erityisopetuksen tilaa selvittänyt Jahnukainen sanoo.
Hänen mukaansa merkitystä on silläkin, miten vanhemmat suhtautuvat koulutukseen ja miten lapset lukevat.
– Ei olla niin tottuneita sellaiseen työskentelyyn mitä koulussa vaaditaan.
Osa tuen tarpeen lisäyksestä johtuu myös siitä, että nykyisin päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhuollossa tunnistetaan yhä paremmin lasten oppimista vaikeuttavia sairauksia ja muita oppimisvaikeuksia aiheuttavia tekijöitä. Tätä kautta syihin pystytään puuttumaan paremmin jo varhaisessa vaiheessa.
– Jos koulun ja terveydenhuollon yhteistyö toimii tehokkaasti, heidät saadaan kiinni, ja annetaan sitä tukea, mitä oppilas kaipaa, Jorma Kauppinen toteaa.
Professori: Inkluusio ymmärretty väärin
Markku Jahnukainen sanoo, että inkluusion arvostelu menee osin ohi maalin myös siksi, että inkluusio ymmärretään terminä usein väärin.
Hän huomauttaa, että maailmalla inkluusio liitetään lähtökohtaisesti ihmisoikeuksiin kuten esimerkiksi vammaisten oppilaiden tuomiseen yleisopetukseen, mikä on Suomessa kohtuullisen harvinaista.
– Usein inkluusiosta puhutaan tehostetun tuen oppilaiden kohdalla, mutta määritelmällisesti heidän yhteydessään ei kannattaisi puhua koko inkluusiosta, koska he ovat normaalin oppilaan variaation toisessa ääripäässä, Jahnukainen sanoo.
– On helppo selitys sanoa, että inkluusio on aiheuttanut opettajille harmaita hiuksia, mutta asioita on monia yhtä aikaa. Yksi on opetussuunnitelmiassa tapahtuneet muutokset. Opettajat eivät tiedä, miten niitä pitäisi viedä eteenpäin.
Jahnukainen sanoo, että esimerkiksi ilmiöoppimista tulkitaan kouluissa usein kummallisella tavalla.
Tuen tarpeen lisääntymistä ei Jahnukaisen mukaan voi selittää myöskään maahanmuutolla, koska lapsen taustaa enemmän vaikuttaa esimerkiksi vanhempien koulutus.
– Samantapaisia ongelmia on niin suomalaistaustaisilla oppilailla kuin maahanmuuttajataustaisilla, hän sanoo.
Sitä hän pitää selvänä, että kielelliset vaikeudet vaikuttavat, mutta "ne kyllä ne tasaantuvat matkan varrella".
Kokonaisuuteen maahanmuutolla ei Jahnukaisen mukaan ole vaikutusta, koska maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus on Suomen kouluissa pieni.
Lue lisää:
Miten käy opettajan auktoriteetin nykykoulussa, kun luokissa on yhä enemmän erityislapsia? Ei välttämättä huonosti, sanoo tuore väitös Antto Hautamäki kävi ala-asteensa erityiskoulussa ja on siitä kiitollinen – "Minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä normaalikoulussa" Erityisluokkien vähentäminen toi kouluihin kaaoksen: Lapselle se voi olla heitteillejättö ja opettajalle hyppy syvään päähän
↧
↧
Veikkaus laittaa osan mainonnastaan tauolle – Toimitusjohtaja: "Olemme tehneet virheitä"
Veikkaus kertoo laittavansa noin puolet mainonnasta tauolle syyskuun loppuun saakka.
Päätös koskee Veikkauksen kaikkea ostettua mainontaa lukuun ottamatta Loton, Eurojackpotin ja Vikingloton pottimarkkinointia sekä brändi- ja vastuullisuusmarkkinointia. Mainontaa ajetaan alas jo tämän viikon aikana.
Veikkauksen markkinointia kohtaan on viime aikoina esitetty kritiikkiä muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Tiedotteessa Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski myöntää yhtiön tehneen virheitä.
Hän kertoo Ylelle, että aiemmin kesällä poisvedettyä Toto-mainontaa ei voi pitää onnistuneena, eikä se ei vastaa Sarekosken mukaan yhtiön linjaa. Myös Kenon mainonta sosiaalisessa mediassa herätti aiemmin kesällä kritiikkiä sosiaalisessa mediassa.
– Meidän lähtökohtainen tavoite koko toiminnassa on toimia tavalla, joka on laajasti hyväksyttyä ja nyt se ei ole viime aikoina onnistunut. Eilen lomalta tullessani tein arvion, että on hyvä rauhoittaa tilanne ja ottaa tähän ulkopuolinen selvitystyöntekijä, käydä läpi toimintamallit ja prosessit, sanoo Sarekoski.
Hänen mukaansa asiassa tehdään tämän jälkeen tarvittavat toimenpiteet ja asiat käydään läpi valvovan viranomaisen kanssa.
– Inhimillisessä toiminnassa aina välillä tulee vääriä arvioita ja lähtökohtaisesti prosessin pitäisi varmistaa, että väärä arvio ei mene tuotantoon asti, Sarekoski sanoo.
Hän uskoo, että ulkopuolinen selvitys tilanteesta valmistuu syyskuun loppuun mennessä.
↧
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Toni Morrison on kuollut
Yhdysvaltalainen kirjailija Toni Morrison on kuollut, Morrisonin perhe kertoo tiedotteessaan. Kirjailija oli 88-vuotias.
Morrisonin perhe kertoi, että kirjailija kuoli lyhyen sairauden jälkeen omaisten ja ystävien ympäröimänä 5. elokuuta, kirjoittaa BBC.
Perhe kertoo olevansa kiitollinen siitä, että kirjailija vietti pitkän ja hyvän elämän. Kirjailijan perhe toivoo rauhaa suruaikana, mutta tiedotti kertovansa myöhemmin miten kirjailijan elämän perintöä tullaan muistamaan.
Toni Morrison, oikealta nimeltään Chloe Anthony Wofford, syntyi Ohion Lorainissa. Morrisonin esikoisromaani Sinisimmät silmät ilmestyi 1970.
Morrison oli ensimmäinen musta nainen ja musta amerikkalainen, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Morrison kirjoitti muun muassa rotukysymyksistä sekä mustien naisten arjesta teoksissaan.
Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1993. Morrison sai vuonna 2012 presidentti Barack Obaman hänelle myöntämän presidentin vapausmitalin.
Guardian-lehti kuvailee Morrisonin työstä tulleen osa "amerikkalaisen elämän kangasta, joka kudottiin lukioiden opinto-ohjelmiin".
Morrison myös opetti luovan kirjoittamista Princetonin yliopistossa vuodesta 1989 eläköitymiseensä asti vuoteen 2006. Vuonna 2017 hänen kunniakseen nimettiin myös rakennus yliopistokampuksella.
Useita Morrisonin teoksia on suomennettu. Hänen menestynein teoksensa on Beloved. Se on suomennettu nimellä Minun kansani, minun rakkaani. Tarina kertoo Yhdysvaltojen orjien elämästä mustan naisen näkökulmasta. Teos suomennettiin vuonna 1988.
Morrisonin kirjoja Suomessa julkaissut kustannusosakeyhtiö Tammi muisti kirjailijaa Facebook-sivuillaan.
↧
Englantia jo ekaluokalla, enemmän digiä ja stressaantunut ope – Opettaja, kouluvuosi on alkamassa, mikä mietityttää?
Koulut alkavat tällä ja ensi viikolla kaikkialla Suomessa. Samalla viimeisetkin koulut siirtyvät uuteen opetussuunnitelmaan.
Isoin muutos monelle koululle on vieraan kielen opetuksen alkaminen jo ensimmäisellä luokalla.
Tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan suurin osa opettajista ajattelee, että uusi opetussuunnitelma on vienyt opetusta kehnoon suuntaan.
Opettaja, mikä huolettaa? Mitkä asiat ovat mielen päällä lukuvuoden alkaessa? Haluamme kuulla opettajien näkemyksiä ja suurimpia huolenaiheita kouluvuoden alkaessa.
Kerro meille kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella ja sähköpostilla osoitteeseen hanna.asikainen@yle.fi.
Viimeisen vuoden aikana on uutisoitu muun muassa, että yhä nuoremmat koululaiset oireilevat psyykkisesti ja lasten keskittymiskyky on heikentynyt.
Todistuksia on vaikeaa laatia ja ymmärtää, erityisoppilaiden opetus yleisopetuksen ryhmissä ei ole onnistunut ilman haasteita ja lasten talousosaamisestakin on oltava huolissaan.
Kaiken lisäksi yhdeksän kuukauden päästä montaa opettajaa odottaa jälleen kesätyöttömyys.
Ei siis liene mikään ihme, että opettajat kokevat työelämässä stressiä keskimääräistä enemmän.
Onneksi heitä muistetaan myös kiittää ja arvostaa.
↧