17-vuotias äänekoskelaismies kuoli Konnevedellä Keski-Suomessa sattuneessa ulosajossa perjantai-iltana, Sisä-Suomen poliisi kertoo. Mies oli matkustajana henkilöautossa, joka poliisin tietojen mukaan suistui hiekkatieltä ja törmäsi puuhun.

Hätäkeskus sai hälytyksen Varjolantielle iltayhdeksän jälkeen. Poliisin ja pelastuslaitoksen saapuessa paikalle selvisi, että autossa oli onnettomuushetkellä kuljettaja ja kaksi matkustajaa.

Ulosajossa kuollut mies oli istunut etupenkillä. Henkilöautoa kuljettanut 20-vuotias nuori mies sekä takapenkillä istunut nuori mies toimitettiin sairaalahoitoon.

Poliisin alustavan tutkinnan mukaan henkilöauto on suistunut vasemmalle kaartuvassa mutkassa ulos tieltä ja törmännyt oikea kylki edellä suurehkoon puuhun.

Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä kuolemantuottamuksena.

Poliisi pyytää onnettomuudesta jotain tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 0295 448 012.

Entisessä Swazimaassa eli nykyisessa Eswatinissa esitetään teini-ikäisten panemista vankilaan, jotta nämä eivät harrastaisi seksiä. Afrikan eteläosassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä, sijaitsevassa Eswatinissa sekä teiniraskaudet että HIV-tartunnat ovat suuri ongelma.

Viranomaisten mukaan vuosittain yli tuhat tyttöä jättää koulun kesken tultuaan raskaaksi. Vuonna 2017 HIV/aids vaati maassa noin 3 500 ihmisen hengen. Eswatinissa asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

Parlamentaarikko Michael Masukun mukaan ratkaisu tilanteeseen voisi olla sekä pojan että tytön vangitseminen raskauden vuoksi. Sopiva rangaistuksen pituus olisi hänen mielestään vuosi vankeutta, kertoo uutistoimisto AFP.

Masukun mielestä rangaistuksen uhka pelottaisi nuoria niin, etteivät nämä harrastaisi seksiä.

Eswatini on kuningaskunta, jota hallitsee Mswati III. Hänellä on 14 vaimoa ja lähes 30 lasta. Mswati III valitsee uuden vaimon vuosittain järjestettävässä juhlassa, jossa neitsyiksi tiedetyt tytöt tanssivat kuninkaan edessä rinnat paljaina.

Lisää aiheesta:

Kuningas päätti muuttaa valtionsa nimen – "Sekoitetaan liian helposti Sveitsiin"

Lähes 40 naista ja tyttöä kuoli kolarissa matkalla kuninkaan paheksuttuihin juhliin

Swazimaan parlamentaarikoille tiukat ohjeet: Älkää erotko, älkää vilkuilko avustajia

Kööpenhaminassa tapahtui lauantaina räjähdys siirrettävän poliisipisteen ulkopuolella Nørrebron kaupunginosassa.

Kukaan ei loukkaantunut räjähdyksessä. Ekstra Bladet -lehden mukaan poliisi etsii miestä, joka juoksi pois räjähdyspaikalta.

Kyseessä oli jo toinen räjähdys Tanskan pääkaupungissa muutaman päivän sisällä.

Tiistaina yksi ihminen loukkaantui räjähdyksessä, joka tapahtui Tanskan veroviraston toimipisteen ulkopuolella Kööpenhaminassa. Poliisin mukaan tiistain räjähdys oli harkittu hyökkäys.

Tanskan poliisi sanoi lauantaina uutistoimisto Reutersille, että toistaiseksi on liian varhaista arvioida, onko räjähdyksillä jokin yhteys.

Helsingissä keski-ikäinen mies on hukkunut pudottuaan vuokraveneestä veteen, kertoo päivystävä palomestari.

Palomestarin mukaan osa samassa veneestä olleista matkustajista oli hypännyt pudonneen perään ja yrittänyt pelastaa häntä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Ensimmäisenä paikalle saapuneen pelastuslaitoksen yksikön sukeltajat sukelsivat miehen laiturin ja aluksen välistä. Ensihoito yritti elvyttää miestä, mutta siinä ei onnistuttu.

Onnettomuus sattui Jätkäsaarenlaiturin läheisyydessä hieman ennen iltayhtätoista.

Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailee kaksi suosittua poliitikkoa: 45-vuotias puolustusministeri Antti Kaikkonen ja 31-vuotias elinkeinoministeri, Katri Kulmuni. Kisasta tulee trilleri.

Kilpa ei ole toistaiseksi saanut ihmeemmin julkisuutta, koska kampanjat ovat olleet vielä paljolti valmisteluvaiheessa. Kisaa on käyty vasta keskustan kulisseissa.

Lehdistön ja sosiaalisen median kanavien valossa vaikuttaa siltä, että Kulmuni on kampanjoinut huomattavasti aktiivisemmin kuin Kaikkonen. Tämä on osaksi kuitenkin näköharhaa.

Se johtuu muun muassa siitä, että Kulmuni on kerännyt nuoruuden innolla itselleen jo valtavasti näkyviä kannattajia. Heidän nimiään on listannut Kulmunin nettisivuille ja Facebookiin jo pitkään. Listalla on jo yli 700 nimeä.

Nimilistan mitta ei kuitenkaan kuvasta tarkkaan sitä kuinka paljon ääniä Kulmuni puoluekokouksessa saa. Kaikki listalla olevat eivät ole puoluekokousedustajia.

Kulmuni on julkaissut netissä myös Kaikkosta enemmän videoita ministerivierailuistaan, tiedotustilaisuuksistaan ja pistäytymisistään kesätapautumissa.

Kaikkonen on jättänyt matkustamisen vähemmälle kuin Kulmuni. Hän on keskittynyt sen sijaan ankaraan puhelurumbaan. Kaikkonen on rakentanut rauhassa kampanjansa perustaa keskustelemalla mahdollisimman monen keskustavaikuttajan kanssa puhelimitse.

Kaikkosen kampanjakoneisto on julkistanut vain muutamien hänen kannattajansa nimen ja julkistanut lyhyitä tukilausuntoja Facebookissa. Tukijoita Kaikkosellakin on tiettävästi kolmenumeroinen määrä.

Useimmat keskustan raskassarjalaiset eivät halunne liputtaa julkisesti kummankaan ehdokkaan puolesta.

Tunnettuja keskustavaikuttajia ehdokkaiden nimilistoilla on suunnilleen saman verran. Kulmunin tueksi ovat ilmoittautuneet muiden muassa entiset ministerit Sirkka-Liisa Anttila, Hannes Manninen ja kansanedustaja Antti Rantakangas. Kaikkosen takana ovat liuvanneet olla esimerkiksi entinen ministeri Anu Vehviläinen, sekä kansanedustajat Mikko Savola ja Timo Korhonen.

Ehdokkaat valavat puolueeseen itseluottamuksen ja toivon henkeä

Kaikkonen ilmoittautui puheenjohtajaehdokkaaksi ensimmäisenä. Hän korosti heti blogikirjoituksensa ensimmäisessä virkkeessä kokemustaan: “Kun osallistuin ensimmäiseen keskustan puoluehallituksen kokoukseeni, johti kokousta Esko Aho.”

Näin Kaikkonen muistutti, että hän on työskennellyt keskustan johtoelimissä jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Ilmeisesti Kaikkonen aavisti, että hän saisi vastaehdokkaakseen itseään 14 vuotta nuoremman Katri Kulmunin. Sitä ennakoivat muun muassa Kulmunin puheenvuoroartikkelit, joita tämä kirjoitti puolueen äänenkannattajaan Suomenmaahan touko- ja kesäkuussa.

Omassa blogitekstissään Kaikkonen kertoo nähneensä uransa aikana keskustassa sekä lamaannjuksen että innostuksen ja voiton hetkiä. Kokemukseensa vedoten hän valaa epätoivoon vajonneisiin puoluetovereihinsa tulevaisuudenuskoa ja toivoa: "Itkut on itketty. Eteenpäin keskusta!"

Katri Kulmuni ilmoittautui puheenjohtajakisaan kahdeksan päivää myöhemmin kuin Kaikkonen. Kulmunin kampanjan iskulause on “Toivonliike – keskusta.”

Sittemmin julkaisemassan blogikirjoituksessa Kulmuni linjaa, että keskustan pu­heen­joh­ta­jan tär­kein teh­tä­vä on toi­von luo­mi­nen ja puolueen teh­tä­vä on ol­la toi­von puo­lel­la epä­toi­voa vas­taan.

Toivon teemallaan Kulmuni ei viittaa yksinomaan puolueen kannatuksen surkeaan tilaan, vaan myös ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien ongelmien nostattamaan ahdistukseen ja pessimismiin.

Sekä Kulmuni että Kaikkonen viestivät puolueelleen, että ongelmat on mahdollista ratkaista kovalla työllä. Sen kautta palautuu myös tulevaisuudenusko ja menetys.

Pitkä kokemus voi olla sekä etu että haitta puheenjohtajakisassa

Keskusta on kriisissä. Puolueaktiivit tietävät, että puoluetta on uudistettava tavalla tai toisella, kun sekä vihreät että perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa ja syövät keskustan kannatusta.

Keskustaväki etsii nyt puolueen johtoon pelastajaa, joka osaa uudistaa puolueen. Keskustan jäsenistö haluaa, että uusi johtaja löytää keinot, joilla keskusta nostetaan uudelleen maan suurimmaksi puolueeksi.

Pitkä poliittinen kokemus on valtti Antti Kaikkosen kädessä, mutta ei ole sanottua, että valtti on kyllin vahva voiton saavuttamiseen. Keskusta ei nimittäin etsi johtajakseen menneisyyden miestä, vaan henkilöä jolla on vahva visio tulevaisuudesta. Puheenjohtajan pitää olla suunnannäyttäjä.

Nuorten äänestäjien tavoittaminen on ollut keskustalle viime vuosina huomattavasti vaikeampaa kuin ennen. Kulmuni saattaisi puheenjohtajana vedota nuoriin enemmän kuin keski-ikäinen Kaikkonen.

Nuoruus on Kulmunin valtti, mutta se ei takaa haltijalleen voittoa sen paremmin kuin kilpailijan valttikortti. Puheenjohtajavalinnan tekevä puoluekokousväki on monenkirjava joukko, jossa nuoriso on vähemmistönä.

Pohjoisen ja idän edustajat saattavat ratkaista puheenjohtajakilvan

Perhesyistä keskustan johtajakisasta sivuun jättäytynyt Annika Saarikko mainitsee hiljattain julkaisemassaan analyysissä yhdeksi keskustan ongelmaksi väestörakenteen muutoksen. Puolueen kannatuksen ydinalueet ovat idässä ja pohjoisessa, siis väestökatoalueilla.

Katri Kulmuni on kotoisin Torniosta. Hänellä on pohjoisessa hyvät verkostot. Kulmuni tuntee varmasti myös keskustan uskonnollis-konservatiivisen kannattajakunnan ajattelutavan. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi ovat vanhoillislestadiolaisuuden ydinalueita.

Nuo seikat saattavat olla eduksi Kulmunille. Uusmaalaisuus saattaa puolestaan olla Antti Kaikkoselle hienoinen ongelma. Pääkaupunkiseudun asukkaan voi olla vaikeaa saada taakseen Itä- ja Pohjois-Suomen keskustalaisia.

Antti Kaikkonen on nähnyt viisaaksi värvätä kampanjansa päälliköksi keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtajan, Hanna Markkasen. Pohjois-Pohjanmaa on keskustan suurin piiri. Sieltä tulee puoluekokoukseen enemmän edustajia kuin mistään muusta maan kolkasta.

Kulmunin kampanjan vetäjä on myös pohjoisesta. Hän on keskustanaisten Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tuija Palosaari, joka onohjannut Kulmunin vaalikampanjointia jo seitsemän kertaa.

Pohjoinen kotipaikka ei ole kuitenkaan välttämättä merkittävä etu Kulmunille, koska keskusta tekee nyt ratkaisua, joka tähtää tulevaisuuteen.

Jos keskusta mielii päästä taas maan suurimmaksi puolueeksi ja pysyä sellaisena, puolueen täytyy kyetä valloittamaan jalansijaa etelässä sekä lännessä ja ennen muuta suurissa kaupungeissa. Siksi Kaikkonen saattaa hyötyä eteläsuomalaisuudestaan jossain määrin.

Puheenjohtajavaalista ei tule linjavaalia

Molemmat puheenjohtajaehdokkaat ovat kasvaneet keskustalaisuuteen pienestä pitäen. Heidän poliittinen ajattelunsa ja arvomaailmansa eivät poikkea merkittävästi toisistaan.

Tämä käy hyvin ilmi Matti Vanhasen ehdokkaille laatimasta “vaalikonekyselystä”. Sekä Kaikkonen että Kulmuni ovat vastanneet siihen.

Puheenjohtajakisasta tuleekin pikemmin henkilö- kuin linjavaali. Sellaisessa ratkaisevia seikkoja lienevät muun muassa ehdokkaan persoona, uskottavuus, luotettavuus ja innostavuus.

Voitto edellyttää myös, että ehdokkaalla on vahva visio puolueen uudistamisesta ja taito esittää viestinsä iskevästi ja vetoavasti puoluekokoukselle syyskuun alussa.

Antti Kaikkonen on rauhallinen ja huumorintajuinen mies, jossa on jäyhää miehistä karismaa. Puolueväki tietää hänet taitavaksi kiistojen sovittelijaksi ja kokemuksen koulimaksi varmaksi esiintyjäksi.

Leppoisa “Kanki-Kaikkonen” tuli tutuksi koko Suomen kansalle vuoden 2008 Tanssii tähtien kanssa kilpailussa.

Katri Kulmunin tunnetut tähtihetket ovat politiikasta. Huikein niistä on vuodelta 2015. Hän nousi tuolloin Lapin vaalipiirin ääniharavana eduskuntaan. Kulmuni peittosi vaaleissa puolueen kunniapuheenjohtajan, Paavo Väyrysen tämän kotikentällä.

Kulmunin ura valtakunnanpolitiikassa on melko lyhyt, mutta loistelias. Nousukiito on ollut huima. Kaksivuotisen puolueen varapuheenjohtajuuden aikana Kulmuni on tehnyt satoja vierailuja maakuntiin ja tullut sitä kautta tutuksi keskustavaikuttajille kautta maan.

Kulmuni on puolueen puhtoinen pulmunen. Hän on hyvin koulutettu, viittä kieltä taitava, aktiivinen ja ryvettymätön nainen. Naiseus lienee hänelle eduksi puheenjohtajakilvassa, vaikkei Kulmuni sukupuoltaan kampanjassaan korostakaan.

Ehdokkaaksi ilmoittauduttuaan “Keskustan Kaikkonen” tokaisi netissä itseään kuvailevassa tekstissä myös näin: “Jos haluat virheettömän puheenjohtajan, joudut pohtimaan muita vaihtoehtoja.” Tällä heitollaan Kaikkonen halusi kampanjansa alkajaisiksi purkaa jaloissaan pyörivän poliittisen miinan.

Kaikkosen mainetta on rasittanut hänen käräjillä vuonna 2013 saamansa tuomio luottamusaseman väärinkäytöstä. Sen syynä oli hänen Nuorisosäätiöltä aikanaan saama vaalirahoitus. Kaikkonen itse oli Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja.

Vuosien takainen vaalirahakohu ei vaikuttane enää puheenjohtajakilpaan. Kaikkonen on ollut yksi keskustan ääniharavista etelä-Suomessa. Tuomionsa jälkeen hän on toiminut monissa luottamustehtävissä, muun muassa keskustan eduskuntaryhmän johdossa.

Kaikesta huolimatta Kaikkonen katsoi viisaaksi ilmoittaa, ettei kätke päätään pensaaseen, jos häntä yhä koetetaan panna tilille tuosta virheestä.

Kaksintaistelut alkavat ja ehdokkaat esittelevät visionsa puolueen uudistamisesta

Puheenjohtajakisan kuuma vaihe alkaa rytinällä viikonvaihteessa. Kaikkonen ja Kulmuni ottavat lauantaina ja sunnuntaina yhteen kaksintaisteluissa neljä kertaa. Ne järjestetään Rovaniemellä, Ylitorniossa, Nivalassa ja Oulussa.

Vastaavia tapahtumia on lähiviikkoina parisenkymmentä. Lisäksi kummallakin ehdokkaalla on omia tilaisuuksiaan eri puolilla maata.

Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan vuodeksi Kouvolassa 7. syyskuuta. Sitä ennen ehdokkaat esittelevät visionsa puolueen uudistamisesta.

Kumpikin heistä panostaa paljon oman visionsa hahmotteluun. Kaikkonen on jo pitkään työstänyt ajatuksistaan pamflettikirjaa. Kulmunin kampanja julkaisee lehden ennen puoluekokousta.

Puheenjohtajakilpa on ehdokkaille paitsi mahdollisuus myös huomattava riski

Puheenjohtajakisa kiihtyy loppua kohti. Loppusuoralla ehdokkaiden kanattajajoukot junttaavat kilpaa omien ehdokkaittensa puolesta. Kilpa ratkeaa vasta Kouvolassa.

Todennäköisesti suuri osa kokousedustajista tekee ratkaisunsa vasta kuultuaan ehdokkaiden linjapuheet paikan päällä. Kisan voittaa se ehdokas, joka innostaa yleisön ja saa sen vakuuttuneeksi tulevaisuudenvisiostaan, johtamiskyvystään ja esiintymistaidostaan.

Kaikkonen ja Kulmuni ovat ottaneet melkoisen riskin ehdokkaaksi asettuessaan. Keskustan puheenjohtajaan kohdistuu nimittäin ennennäkemättömän suuret odotukset, koska puolueen kannatus on heikoin sataan vuoteen.

Jollei keskustan kannatus käänny yhden vuoden aikana selvään nousuun, puheenjohtaja menee vaihtoon varsinaisessa puoluekokouksessa vuoden kuluttua. Tästä syystä moni potentiaalinen puheenjohtajakandidaatti on pidättäytynyt ehdokkuudesta.

Puolueväen on syytä nostaa hattua Kaikkosen ja Kulmunin rohkeudelle.

Lue myös:

Keskustaa on vaivannut puhumattomuuden kulttuuri, sanoo puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni – "Meidän pitäisi luoda ihmisille toivoa"

Toinen sanoo "mie" ja toinen "mä", mikä muu erottaa keskustan johtajakisaajat Kaikkosen ja Kulmunin toisistaan? Ainakin menokuri ja kurinpito

Moskovassa poliisi on käyttänyt poikkeuksellisen paljon voimaa taltuttaessaan viiime viikkojen mielenilmauksia.

Poliisi on pamputtanut osin jopa sivullisia ja raahannut ihmisiä poliisiautoihin roikottamalla heitä käsistä ja jaloista. Opposition kärkihahmoja on otettu kiinni ja vangittu.

Heinäkuun puolivälissä alkaneissa mielenilmauksissa on vaadittu viranomaisia sallimaan opposition ehdokkaiden osallistuminen Moskovan kaupunginvaltuuston vaaleihin syyskuussa.

Vaaliviranomaiset hylkäsivät heinäkuussa lähes 60 riippumattoman ehdokkaan keräämät kannattajakortit. Oppositio arvosteli viranomaisia siitä, että hylkäämiset olivat mielivaltaisia.

Viikon takainen mielenosoitus ei saanut viranomaisten lupaa, mutta tänä lauantaina mieltä osoitetaan Moskovassa laillisesti. Oppositio on kutsunut koolle mielenilmauksia kymmenissä muissakin kaupungeissa.

Protestoijat itse kutsuivat viikko sitten keskustaa kiertävällä bulevardikehällä järjestettyä tilaisuutta "kuljeskeluksi". Varsinaisesta mielenosoituksesta tilaisuus erosi myös siten, etteivät osallistujat huutaneet iskulauseita tai heilutelleet mielenosoituskylttejä.

Korostetun rauhallisesti käyttäytyneitä mielenosoittajia oli vastassa paljon mellakkavarusteisia poliiseja, OMON-erikoisjoukkoja ja Venäjän kansalliskaartia.

Viranomaiset ja valtion hallitsema media ovat perustelleet järeitä turvatoimia vetoamalla mielenosoittajien järjestäytyneisyyteen ja heidän aiheuttamaansa turvallisuusuhkaan. Venäjän vallanpitäjiä arvostelevassa lehdistössä toimia on pidetty reilusti ylimitoitettuina.

Pahvimukin heittäjää uhkaa vuosien vankeus

Viikon takaiseen mielenilmaisuun ei osallistunut Venäjän opposition kärkinimiä, kuten vankeustuomiota kärsivä Aleksei Navalnyi. Hänen liittolaisensa Ljubov Sobol otettiin kiinni taksista jo ennen tapahtuman alkua. Valtaosa protestoijista oli nuoria ihmisiä, jotka tulivat paikalle, vaikka tiesivätkin mielenilmauksiin osallistumisen riskit.

– Kun hallinto käyttää kovia keinoja kansalaisia ja oppositiota kohtaan luvattomissa mielenosoituksissa, niin silloin pitää tulla paikalle vielä isompana joukkona, totesi protestiin osallistunut 16-vuotias Albert Lysyi Ylelle.

Seurauksilta mielenosoittajat eivät ole välttyneet. Syyttäjä uhkaa lapsen huostaanotolla pariskuntaa, joka toi yksivuotiaansa mielenosoitukseen 27. heinäkuuta. Mellakkapoliiseja kohti pahvimukin heittänyttä Sergei Abanitševia uhkaa vuosien vankeustuomio joukkomellakoinnista, samoin kuin poliisin suojavisiiriä tökännyttä Kirill Žukovia (video alla).

Turvallisuusjoukkojen kovia otteita ei ole alettu tutkia.

Venäjän hallintoa myötäilevät tiedotusvälineet ovat lisäksi syyttäneet ulkovaltoja mielenilmausten lietsomisesta ja Venäjän sisäisiin asioihin sekaantumisesta. Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova väitti valtiontelevisiossa, että Yhdysvallat on värvännyt ihmisiä mielenosoituksiin julkaisemalla suurlähetystönsä sivuilla järjestäjien kartan marssireitistä.

Kesätauolla oleva Venäjän duuma suunnittelee ylimääräistä istuntoa keskustellakseen ulkovaltojen sekaantumisesta maan vaaleihin.

Hallinnon hermostuneisuus selittää kovia otteita

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Veera Laine näkee, että viranomaisten reagointi mielenosoituksiin on muuttunut päättäväisemmäksi muihin viimeaikaisiin protesteihin verrattuna. Esimerkiksi viime keväänä Venäjällä oli nettisensuurin vastaisia mielenosoituksia.

– Hallinto tuntuu hermostuneen tähän liikehdintään. Otteet ovat olleet kovat, Laine toteaa.

Kiristyvillä otteilla on juurensa vuosien 2011–12 laajassa mielenosoitusaallossa. Tuolloin kymmenet tuhannet venäläiset vastustivat ensin parlamenttivaalien vilppiä ja puoli vuotta myöhemmin presidentti Vladimir Putinin uudelleenvalintaa.

Putin oli juuri valittu kolmannelle presidenttikaudelleen sen jälkeen, kun hänen läheinen liittolaisensa Dmitri Medvedev oli ollut Venäjän johdossa yhden kauden.

– Tuo aika on hyvässä muistissa Venäjän hallinnossa. Silloin he säikähtivät, mitä tästä voi odottaa, koska Putinin eroa vaadittiin suoraan, Laine arvioi.

Mielenosoitusaallon jälkeen duuma sääti lakeja, joilla rajoitettiin kokoontumisvapautta ja poliittisia mielenilmauksia. Mielenosoituksista pitää nykyään esimerkiksi tehdä ennakkoilmoitus tiukkojen aikarajojen puitteissa.

Korruptio ja heikot talousnäkymät turhauttavat

Kaksi vuotta sitten Moskovan kaduilla nähtiin jälleen opposition mielenosoituksia, ja kunnallisvaaleissa moskovalaiset valitsivat noin 200 opposition ehdokasta kaupunginosaneuvostoihin. Carnegie-tutkimuskeskuksen analyysin mukaan opposition yllättävä nousu ärsytti Kremliä.

Veera Laineen mukaan venäläisviranomaisten jyrkkää vastausta tämän kesän protesteihin selittääkin paitsi pelko mielenosoitusten laajenemisesta, myös opposition mahdollisuus saada lisää poliittista jalansijaa syyskuun paikallisvaaleissa.

Mielenilmausten suosio voi kertoa muistakin kansan keskuudessa kytevistä toiveista kuin demokratian parantamisen tarpeesta.

Tavallisilla venäläisillä on paljon tyytymättömyyden aiheita, joista merkittävimpiä ovat heikot taloudelliset näkymät ja korruptio. Myös viime vuoden eläkeuudistus ja paikalliset jätehuollon ongelmat ovat aiheuttaneet turhautumista.

– Esimerkiksi korruptio on ollut sellainen asia, jossa hallinto ei ole osannut vastata ihmisten kritiikkiin, Laine sanoo.

Venäjällä ei ole juuri olemassa keinoja tuoda yhteiskunnallisia ongelmia käsiteltäväksi poliittisen järjestelmän ulkopuolelta.

Vaalivilppi on yleistä. Vain Putinia tukevilla ehdokkailla on realistiset mahdollisuudet päästä läpi ja muodostaa enemmistö duumaan eli Venäjän parlamentin alahuoneeseen.

Kaiken kaikkiaan Kremlin politiikalle vaihtoehtoja tarjoavien uudistusmielisten on erittäin vaikeaa päästä uskottavasti esille valtion kontrolloimassa televisiossa.

Hallinnolla vähän vastauksia

Kun kesälomakausi Venäjällä päättyy ja 8. syyskuuta pidettävät paikallisvaalit lähenevät, mielenosoitukset saattavat laajentua entisestään. Jo tänään lauantaina oppositio on kutsunut mielenosoituksia koolle Moskovan lisäksi noin 40 muussa kaupungissa.

Yleisesti nähdään, että viranomaisten kovat otteet voivat pitää ihmisiä poissa kaduilta. Toisaalta muutamat Ylen haastattelemat mielenosoittajat ovat kertoneet, että turvallisuusjoukkojen voimankäyttö ja täysin epäoikeudenmukaisina koetut rikostutkinnat antavat lisää moraalista puhtia osallistua protesteihin.

Yksi viranomaisten strategioista on soveltaa mielenosoittajia vastaan uusia rikospykäliä. Esimerkiksi Moskovan vaalilautakunnan edessä 14. heinäkuuta kokoontuneita, vaaleihin rekisteröimättömiä oppositiopoliitikkoja on kuulusteltu vaalilautakunnan työn estämisestä. Siitä voi saada vuosien vankeustuomion.

Venäjä-tutkija Veera Laine toteaakin, että Putinin hallinto on toistaiseksi turvautunut vahvempaan itsevaltaiseen kontrolliin.

– Tämän hetken hallinnolla on aika vähän vastauksia niihin isoihin kysymyksiin, joihin kansa odottaa ratkaisua, Laine sanoo.

Lisää aiheesta:

3.8. Venäjän poliisi on ottanut kiinni lähes 700 ihmistä mielenosoituksessa Moskovassa

27.7. "Eroa Putin" – Venäjän poliisi ottanut kiinni yli tuhat ihmistä vapaita vaaleja vaativan mielenosoituksen yhteydessä Moskovassa

27.7. Moskovassa oppositio aikoo uhmata mielenosoituskieltoa ja marssia – Mistä vaalikapinassa on kyse?

20.7. Tuhannet vaativat Moskovassa reiluja vaaleja – viranomaiset torjuneet oppositioehdokkaita hylkäämällä kannattajakortteja

17.7. "Palaamme joka päivä!" – Moskovassa mielenosoitukset rehellisten vaalien puolesta jatkuivat kolmatta päivää

Voimakas taifuuni Lekima iski aikaisin lauantaina Kiinan itärannikolle. Kiinan television mukaan ainakin 13 ihmistä on kuollut myrskyn aiheuttamassa maanvyöryssä Wenzhoussa. Ainakin 16 ihmistä on kateissa.

Trooppinen hirmumyrsky toi mukanaan kaatosateita ja kovia tuulia, jotka katkoivat sähköjä ja kaatoivat tuhansia puita. Zhejianin maakunnassa myrsky romahdutti noin 200 taloa ja tuhosi viljelyksiä.

Kiinalaisen uutistoimisto Xinhuan mukaan yli miljoona ihmistä on evakuoitu kodeistaan.

Hirmumyrsky rantautui Wenlingin kaupunkiin aamuyöllä. Kovimpien tuulenpuuskien nopeudeksi on mitattu 52 metriä sekunnissa.

Itärannikon maakunnissa noin 36 000 palomiestä on valmiudessa pelastustöihin. Aamulla kello seitsemään mennessä paikallista aikaa palomiehet olivat pelastaneet noin 160 ihmistä myrskyn aiheuttamien tuhojen keskeltä.

Taifuunin odotetaan liikkuvan itärannikkoa pitkin pohjoiseen kohti Shanghaita, jossa yli 110 000 ihmistä on siirretty suojiin.

Viranomaiset ovat varoittaneet, että myrskyn tuomat rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia ja maanvyörymiä.

Pelkästään Zhejiangin maakunnassa lähes 300 lentoa on peruttu. Myös juna- ja lauttaliikenne on keskeytetty varotoimena.

Lekima-taifuuni kulki perjantaina Taiwanin pohjoiskärjen ohi. Taiwanissa yhdeksän ihmistä loukkaantui, yli 500 lentoa peruttiin ja tuhannet kotitaloudet jäivät ilman sähköä myrskyn takia.

Suomesta puuttuu yhä alkoholin etämyyntiä koskeva laki. Alkoholin etämyynti Suomeen ei ole sallittua, mutta ei kiellettyäkään.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa etämyynnin linjasta ei mainita sanaakaan.

Hallitusohjelmassa on kirjaus Alkon vähittäismyynnin yksinoikeuden turvaamisesta sekä maininta alkoholiveron korotuksesta ja alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisestä.

Suomalaisten ulkomailta verkkokaupoista tilaaman alkoholin sääntely jäi edelleen epäselväksi, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus veti lakiesityksensä pois joulukuussa.

Tälläkään kertaa alkoholilakiin ei saatu selkeitä pykäliä.

Alkoholin etämyynnistä on kiistelty jo vuosikymmen ja pattitilanne on jatkunut hallituksen kokoonpanoon katsomatta.

Alkoholin verkkokauppiaita oikeudessa edustanut lakimies Petteri Snell sanoo suoraan, että epäselvä tila voi olla viranomaisille jopa etu, koska se vaimentaa kauppaa.

– Ihmiset pelkäävät tilata, kun viranomaiset antavat etämyynnistä erilaisia lausuntoja, että se on kielletty tai sallittu tietyissä olosuhteissa. Tällainen epäselvyys ikään kuin sataa Alkon laariin, Snell toteaa.

Ilman EU:ta Suomi olisi kieltänyt etämyynnin

Suomi sai liittyessään Euroopan unionilta poikkeusluvan Alkon vähittäismyyntimonopoliin kansanterveydellisistä syistä.

Osa puolueista haluaisi kieltää etämyynnin, koska sen pelätään rapauttavan Alkon monopolia ja vievän pohjan kansanterveydellisiltä perusteluilta, mutta tämä ei käy unionille.

EU-komissio hylkäsi Sipilän hallituksen esityksen etämyyntikiellosta, koska se rikkoi tavaroiden vapaan liikkuvuuden säännöksiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön linja on ollut, että alkoholin etämyynti Suomeen on kiellettyä, vaikka alkoholilaista ei tällaista pykälää löydy.

Viime hallituskaudella keskusta ja kokoomus eivät päässeet yksimielisyyteen etämyynnistä alkoholilain muutoksen yhteydessä. Asia piti ratkaista myöhemmin, mutta tulosta ei syntynyt. Keskusta kannatti etämyynnin kieltämistä ja kokoomus sen sallimista.

Kun linjasta ei saatu aikaan poliittista sopua, asia jätettiin jälleen tuomioistuinten ratkaistavaksi.

Petteri Snell sanoo, ettei hänellä ole tiedossa uusia alkoholin etämyyntiä koskevia oikeusjuttuja.

– On selvää, ettei se jäisi pelkästään käräjäoikeuden tuomion varaan. Jos tällainen juttu etenisi Korkeimpaan oikeuteen, se veisi vähintään kaksi-kolme vuotta, juristi kertoo.

Snellin mukaan saattaa käydä niinkin, ettei uutta oikeusjuttua edes lähdetä ajamaan.

– Voi olla ihannetilanne, ettei tehdä mitään. Säätämätön tila on valtion ja Alkon monopolin kannalta hyvä, hän toteaa.

Alkoholilähetykset vain pisara meressä

Tullin mukaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia alkoholilähetyksiä.

Viime vuonna Tulli lähetti viidensadan alkoholilähetyksen tiedot verottajalle jatkoselvittelyyn, kertoo valvontapäällikkö Kari Marjamäki.

– Maahantuontivaiheessa Tullilla ei ole tietoa siitä, onko kyseessä etämyynti vai etäosto eli kuka on verovelvollinen. Keräämme lähetyksistä tiedot ja lähetämme ne verottajalle tarkempaan selvittelyyn, Marjamäki sanoo.

Verottajalla ja Tullilla on lista alkoholikauppiaista, jotka hoitavat veronsa. Verohallinto ei tilastoi erikseen, mihin nämä selvitykset ovat johtaneet: onko veroja peritty, ja onko ne maksanut myyjä vai ostaja.

Sosiaali- ja terveysministeriö varoitti lakiesityksen perumisen yhteydessä, että viranomaiset tulevat tehostamaan verkkokaupoista myydyn alkoholin valvontaa. STM antoi ymmärtää, ettei etämyytyjen juomien perilletulo ole enää taattua.

Onko Tulli tehostanut etämyydyn alkoholin valvontaa viimeisen puolen vuoden sisään?

– Välillä tehdään tehostetummin, mutta pääosin osana normaalia päivittäisvalvontaa eli valvotaan alkoholia kuin muitakin kieltoja ja rajoituksia, Marjamäki kuvailee.

Alkoholilähetykset ovat hyvin pieni osa kaikesta posti- ja rahtiliikenteestä. Tullilla riittää valvottavaa, koska ulkomailta tulee Suomeen vuosittain kymmeniä miljoonia lähetyksiä, joista löytyy huumeita, lääkkeitä, aseita ja muuta laitonta. Muutama viinipullo hukkuu helposti joukkoon.

Alkoholilähetykset tulevat pääosin etelä- ja keskieurooppalaisista verkkokaupoista ja ne kulkevat Turun Tullin ja Helsinki-Vantaan Lentotullin kautta.

Tulli ja verottaja eivät ole kiinnostuneet yksittäisestä tilaajasta vaan viranomaiset etsivät lähetysten joukosta uusia verkkokauppoja, joista on tilattu alkoholia Suomeen.

Verottaja ottaa näihin yrityksiin yhteyttä, ja kertoo Suomen alkoholilainsäädännöstä ja veroista. Käytännössä tämä johtaa siihen, että verkkokauppa maksaa asianmukaiset verot ja noudattaa Suomen lakeja tai lopettaa toimitukset Suomeen.

Kari Marjamäki arvioi, että etämyydyn alkoholin osuus suomalaisten vuosittaisesta kokonaiskulutuksesta on noin prosentin luokkaa. THL:n mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista yli 15-vuotiasta kohden.

Juristi: 10 miljoonan veromenetykset liioiteltuja

Näitä lukuja vasten alkoholin etämyyntiä ei voi pitää valtavana ongelmana. Kyse on enemmänkin Alkon monopoliin liittyvästä periaatteesta ja rahasta.

Kansanterveys ei ole ainoa syy Alkon yksinoikeudelle. Valtio kerää alkoholista usean miljardin verotuotot ja Alko on tilittänyt vuosittain mukavasti osinkoja omistajalleen.

Alkoholin myynti on kannattavaa liiketoimintaa, josta kaikki haluaisivat osansa.

Suuret vähittäiskauppaketjut ehtivät jo innostua komission ehdottamista ulkomailta tilatun alkoholin noutopisteistä. Pakettien toimittamisen sijaan kauppa ottaisi toki mieluummin viinit hyllyilleen ja myisi ne ruoan kera Alkoa huokeammalla hinnalla.

– Tiedetään, että tämä olisi varmaa tuloa. Verothan olisivat samat kaikille, mutta nyt kate jää kokonaan Alkolle, Petteri Snell sanoo.

Tullin mukaan etämyydystä alkoholista jää saamatta verotuloja vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Arvio perustuu alkoholilähetysten määrien ja sisältöjen seurantaan sekä alkoholilähetyksistä maksettaviin veroihin.

Juristi Snell pitää lukua liioiteltuna. Hän edusti Viinakauppa.eu:n omistajaa paljon julkisuutta saaneessa oikeusjutussa.

– Tässä tapauksessa valtion verosaatavien katsottiin olleen noin 400 000 euroa. Kyllä 10 miljoonan veromenetykset ovat ihan metsässä, Snell hämmästelee.

Ministeri Kiurulta odotetaan selkeää esitystä

Tilanne voi tietysti ratketa niin, että alkoholipolitiikasta vastaavalta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) tulee esitys, johon on soviteltu Alkon monopolin säilyttäminen, EU-komission kanta ja Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu.

Petteri Snell on epäileväinen, että nykyinenkään hallitus saa alkoholin etämyyntiä maaliin. Kun Suomi ei säädä selkeää lakia etämyynnistä, EU ei voi myöskään puuttua asiaan.

– Virkamiehet kirjoittavat lainsäädännön, ja ministeriössä on edelleen ne samat tyypit, joiden ajatus on ollut löytää keino kieltää etämyynti. Eihän kieltoa ajava virkamies anna periksi. Hän tulee kuin voikukka yhä uudestaan pihalleni, Snell huokaa.

Snellin mielestä etämyynnin epäselvä tila ei palvele kansalaisia. Myös viranomainen kaipaa selvää pykälää lakiin, kuten alkoholin verotuksesta on: verot pitää maksaa kaikissa tapauksissa.

– Alkoholilain vastainen toiminta verkkomyynnissä on epäselvempi. Toimeenpanevan viranomaisen kannalta on hyvä, jos säännöt ovat selkeitä. Tullilla täytyy olla hyvät perusteet, kun puutumme kuljetuksiin EU:n sisäliikenteessä ja toimenpiteiltämme odotetaan ennakoitavuutta, Tullin Kari Marjamäki muotoilee.

Yle kysyi ministeri Kiurulta, mitkä ovat hallituksen aikeet etämyynnin suhteen.

Kiuru ei anna haastatteluja lomallaan, mutta Turun Sanomille hän kertoi aiemmin, ettei ole vielä valmis linjaamaan asiassa suuntaan tai toiseen.

Muut hallituspuolueet taas odottavat Kiurulta esitystä, johon ne voisivat ottaa kantaa.

Tilanteeseen sopiva sananlasku voisi olla: sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Vielä oppositiossa ollessaan Kiuru oli sitä mieltä, että etämyynti on sallittua, kun sitä ei ole laissa kielletty. Kiuru ryöpytti joulukuussa eduskunnassa Sipilän hallitusta siitä, ettei se kyennyt tekemään asiasta päätöstä.

Nyt on hänen vuoronsa yrittää.

Lue lisää:

Alkoholin etämyynnin kieltoon ei löytynyt ratkaisua, lain tulkinnan linjaa lopulta tuomioistuin

Analyysi: Komission kanta alkoholin etämyyntikieltoon kuin kylmä suihku – Nyt hallitus pähkäilee, miten turvata Alkon asema, verotulot ja pitää EU tyytyväisenä

Alkoholin laajamittaista etämyyntiä Suomeen on yritetty ainakin kahdesti – kummallakin kerralla tuli tuomio

Haluavatko ruokakaupat viinin ja viinojen noutopisteiksi? Lidl: Tärkeä mahdollisuus suomalaiskuluttajille, Kesko ja S-ryhmä vaitonaisia

Päijät-Hämeen Heinolassa on syttynyt metsätopalo, joka uhkasi aamuyöllä muutamia alueella sijaitsevia mökkejä.

Paloalue oli saatu rajattua neljän jälkeen aamulla noin 1,5 hehtaarin alueelle, eivätkä tyhjillään olleet mökit enää vaarassa.

Päivänvalon ja palon rajaamisen myötä paloalueen kooksi tarkentui puolisen hehtaaria.

Vaikeakulkuinen ja kallioinen maasto vaikeuttaa sammutustöitä. Palopaikka on Pikijärvien lähellä, eikä alueelle mene tietä.

Päällikköpäivystäjä Heikki Suomalainen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että paloa on sammuttamassa parikymmentä palomiestä. Sammutustöissä käytetään muun muassa moottoriruiskua ja mönkijää, koska maastoon ei päästä isommalla sammutuskalustolla.

Palon sammutustöiden arvellaan jatkuvan puoleenpäivään saakka. Syttymissyystä ei ole tietoa.

Pelastuslaitos sai hälytyksen metsäpalosta hieman ennen aamukahta, kun lähialueen mökkiläinen ilmoitti savunhajusta.

Päijät-Hämeessä on voimassa metsäpalovaroitus.

Lisäys 10.8. kello 10.20: Lisätty tuorein tieto paloalueesta.

Keittiöstä on tullut kodin huone, johon satsataan entistä enemmän. Arjen tärkeimmästä huoneesta on tullut jossain tapauksissa jopa uusi statussymboli.

– Joskus estetiikka menee käytännöllisyyden edelle ja silloin asiakasta joutuu toppuuttelemaan, että tämä ei nyt toimi vaikka näyttääkin hyvältä, naurahtaa Puustellikauppias, keittiösuunnittelija Marko Levänen.

Kouvolan asuntomessuilla keittiöitä arvioiva Työtehoseura on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi vetimettömiin kaappeihin. Sileät, vetimettömät ovet ovat olleet viime vuosina suosiossa, koska niitä on pidetty tyylikkäinä.

– Monissa ovimalleissa sormiura on niin matala, että esimerkiksi integroidun astianpesukoneen ja kylmälaitteiden avaaminen voi olla vaikeaa, sanoo Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa.

Estetiikan lisäksi myös käytännöllisyys koetaan tärkeäksi. Hyvin suunniteltu keittiö säästää turhia askelia, mutta on myös käyttäjilleen turvallinen. Laskutilaa, kodinkoneiden sijoittelua ja etäisyyksiä pitäisi miettiä tarkkaan.

Kierrätys tuo nykyään omat haasteensa säilytykseen. Suunnitteluvaiheessa selvitetään, miten paljon taloudessa kierrätetään ja millainen säilytystarve on. Keittiösuunnittelija Marko Leväsen mukaan kierrätysinto vaihtelee hyvin paljon.

– Jotkut tarvitsevat yhden astian, johon laitetaan kaikki ja toinen haluaa pattereillekin oman säilytyksensä.

Uudet trendit ja viimeisin tekniikka kiehtovat etenkin nuoria. He saattavat käyttää keittiöönsä kymmeniätuhansia euroja rahaa, vaikka niille ei lopulta olisi juurikaan käyttöä.

– Nuoret saattavat panostaa paljonkin keittiön ulkonäköön ja koneisiin, vaikka myöntävätkin, etteivät ole varsinaisesti kovin ahkeria ruoanlaittajia, naurahtaa Noblessa keittiöitä myyvä ja suunnitteleva Tytti Lintula.

Kokosimme alle tämän hetken kuumimmat keittiötrendit.

1. Musta on uusi valkoinen

Keittiötrendit rantautuvat meille Euroopasta. Milanossa järjestetään alan suurimmat messut, jotka toimivat suunnannäyttäjinä myös suomalaisten keittiöiden valmistajille. Viime vuosina on suosittu paljon valkoista keittiötä.

– Jo pari vuotta sitten Milanon messuilla oli havaittavissa muiden värien uusi tuleminen keittiökalusteisiin. Nyt ne ovat täällä, toteaa Marko Levänen.

Värityksestä löytyy nyt muun muassa mattamustaa ja harmaata. Messukeittiöissä tietysti on pyritty tuomaan esille uutta ja vähän erilaista.

– Valkoinen keittiö pitää kuitenkin pintansa edelleen noin puolessa suomalaisten tekemissä remonteissa ja uudisrakennuksissa, arvelee Levänen.

Samoilla linjoilla on Helsingissä keittiöitä myyvä ja suunnitteleva Tytti Lintula.

– Musta on tullut valkoisen rinnalle, mutta valkoinen pitää yhä pintansa. Osa valkoisesta keittiöstä haaveilevista valitseekin loppujen lopuksi vaaleanharmaan.

2. Aamiaiskaappi

Yksi uusien talojen keittiötrendeistä on aamiaiskaappi. Se on suljettava kaappi, jossa on paikka muun muassa kahvinkeittimelle, leivänpaahtimelle ja vaikkapa mikroaaltouunille. Ideana on piilottaa arjen pienkoneet ovien taakse avokeittiössä.

– Aamiaiskaappeja halutaan paljon, mutta kaappi vaatii tilaa noin metrin verran ja usein esimerkiksi saneerauskohteissa, eli 1960-, 70- ja 80 -lukujen keittiöissä sitä seinätilaa ei ole, toteaa Levänen.

Tytti Lintula suosittelee asiakkailleen nykyään esimerkiksi rulo-ovista kaappia, johon pienkoneet saa kätevästi piiloon. Lintulan mukaan aamiaiskaapit on ohimenevä ilmiö.

3. Tasoissa dektonia, laminaattia, kvartsia – ja terästä

Maailmalla ja sisustusohjelmissa suosittu marmori ei ole noussut suosioon tasomateriaalina suomalaisessa keittiössä. Kouvolan asuntomessukohteissa on esillä useita erilaisia keittiötasoja.

Kiiltävä valkoinen taso osoittautuu helppohoitoiseksi dektoniksi.

– Dekton on kovempaa kuin kvartsi. Kova ja tarttumaton pinta ja kestää kuumuutta jopa tuhat astetta, tosin se on myös yksi kalleimmista materiaaleista, toteaa Levänen.

Leväsen kokemuksen mukaan noin 80 prosenttia asiakkaista valitsee edelleen laminaattitason sen helppohoitoisuuden ja hinnan vuoksi. Tytti Lintula kertoo myyvänsä paljon kvartsia eli kivitasoja, mutta myös ohutta laminaattia.

Puutason ostajan on varauduttava huoltamaan tasojaan puolen vuoden välein. Terästasot ovat yleistymässä.

Terästasoja on totuttu näkemään ainoastaan tiskipöydän materiaalina, mutta nyt niitä käytetään myös saarekkeissa ja välitiloissa. Terästasoissa näkyvät käyttö ja naarmut, mutta ne patinoituvat ajan myötä kauniiksi.

– Uutuutena ovat laserkuvioidut terästasot, jossa kuviointi hieman häivyttää käytön jälkiä, kertoo Levänen.

Saarekkeet ovat avoimissa keittiötiloissa edelleen suosittuja. Ne tuovat lisää laskutilaa, mutta myös paikan vaikkapa lasten läksyjen lukuun, välipalan syömiseen tai vieraiden kanssa seurusteluun.

– Moni haluaa saarekkeen etenkin uudisrakennuksiin. Saneerauskohteisiin se ei aina onnistu tilanpuutteen vuoksi.

4. Musta tiskiallas ja hana

Keittiön altaat ja hanat ovat kokeneet myös muutoksia niin värityksen, kuin muotokielenkin suhteen. Nykyään haetaan suurempia altaita ja teräksen lisäksi on muitakin materiaalivaihtoehtoja.

Asuntomessukohde Dekolakussa on komposiitti- eli silgraniittiallas. Vaikka värivahtoehtoja on runsaasti, yksi nousee ylitse muiden.

– Yksi musta iso allas on se yleisin toive nykyään, sanovat sekä Levänen että Lintula.

On myös heitä, jotka haluavat ehdottomasti kaksi allasta, mutta ne runsas kymmenen vuotta sitten yleistyneet puolentoista altaan kokonaisuudet ovat häviämässä kokonaan.

Hanojen väritys kulkee käsikädessä altaiden kanssa – mustan altaan kaveriksi valitaan yleensä musta hana. Tavallisen kromin lisäksi rohkeammille sisustajille on tarjolla vaikkapa pronssin, tai kuparin värisiä hanoja.

5. Välitilaan isoa tiililaattaa ja lasia

Välitiloissa laattojen koko on suurentunut. Motiivina on tietysti minimoida saumojen pinta-ala. Yleistymässä on koko välitilan peittävä levy, joka on tarvittaessa helppo vaihtaa.

Välitilan voi myös tapetoida ja laittaa lasin päälle. Kouvolan messukohteissa on käytetty muun muassa terästä ja tiililaattaa.

– Raakalautaakin on käytetty lasin alla välitilassa. Olen myös nähnyt omasta valokuvasta printatun mökkimaisemakuvan. Vaihtoehtoja on valtavasti, mutta tärkeä on materiaalin suojaus, että se on helppo puhdistaa, muistuttaa Levänen.

Nykyään välitilassa käytetään usein myös samaa materiaalia, kuin keittiötasoissa.

– Yksi tapa on ikään kuin jatkaa keittiötasoa välitilaan noin 25 cm ja maalata loput. Laatoitettu välitila on myös edelleen suosittu vaihtoehto, sillä laattavaihtoehtoja on runsaasti, sanoo Tytti Lintula.

Uusi keittiö noin 20 vuoden välein

Suomalainen kuluttaja uusii keittiönsä keskimäärin 20–25 vuoden välein. Nyt vaihdetaan siis 1990-luvulla tehtyjä keittiöitä.

– Halutaan avaraa tilaa, jossa eletään ja seurustellaan. Ja kun tila on avoin olohuoneeseen, niin halutaan näyttää, että siellä on kaikki viimeisen päälle, sanoo Marko Levänen.

Tulevia keittiötrendejä on hankala ennakoida.

– Tekniikka tietysti kehittyy ja se tulee näkymään myös keittiöissä. Todennäköisesti keittotasoon integroidut tasotuulettimet tulevat yleistymään, kuivauskaapit poistuvat. Luulen myös, että väritys on muuttumassa rohkeammaksi ja värimallistot uusiutuvat nopeammassa tahdissa.

Rantarakentaminen on hyvin haluttua, tietää yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen yliopistosta.

– Meressä ja järvessä on jotakin rauhoittavaa, jota halutaan katsella. Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Näköala vesistöön on monen ihmisen unelma.

Innosta päästä asumaan liplattavan veden äärelle kertoo sekin, että Tampereen naapurikaupungin Nokian suunnitelma kaavoittaa omarantaisia tontteja nelisen kilometriä keskustasta on saanut puhelimet pirisemään. Ostajia olisi.

Nokia haluaa myyntituloja, lähiasukas säilyttää maiseman

Nokian Viinikanniemi sijaitsee noin neljä kilometriä Nokian keskustasta. Kapean kannaksen päässä oleva niemi on kuin saari, ja se on ollut jo vuosikymmeniä leirintäalueena.

Nokian valtuusto päätti vuonna 2014, että Viinikanniemestä tulee asuinalue. Kaupunki aikoo myydä omarantaisia omakotitontteja eniten maksaville. Kaavaluonnos (kaavakartta Nokian kaupungin sivuilla) sallisi saunat ihan rantaviivassa. Kaikille yhteinen rantapolku olisi haave vain.

– Yleensä tällaisia reitistöjä pyritään jättämään rantaan, mutta tässä tapauksessa, koska on jo voimassa oleva rakentamisen salliva kaava, jota muutetaan, niin ei olla nähty tarpeelliseksi sellaista kateuspolkua, tai mikä se sitten nimeltään onkaan, jättää tähän rantaan, kertoo hiljattain Nokian maankäyttöjohtajana aloittanut Kari Stenlund.

Asemakaavan laadinta Viinikaniemeen on venähtänyt. Leirintäalueen yrittäjä on saanut jatkoa vuokrasopimukseensa aina vain vuoden kerrallaan.

– Mehän sen kuulemme, ei suinkaan kaupunki, miten asiakkaat valittavat. Todella vaikeaa on, yrittäjä Jukka Miettinen sanoo.

Nyt odotellaan uusimman luontoselvityksen tuloksia. Uusi kaavaehdotus saataneen kuntalaisten nähtäväksi syksyllä. Valtuusto pääsee päättämään asemakaavasta aikaisintaan ensi vuonna.

Nokialla kerätään nimiä sen puolesta, että Viinikanniemi säilyisi leirintäalueena. Kuntalaisaloitteen laatineen Marjo Vuorelan mielestä alueen muuttaminen tehokkaasti rakennetuksi pientaloalueeksi rantasaunoineen tuhoaisi turmeltumattoman luonnonmaiseman koko Sotkanvirran alueelta sekä Liukuslahden kaikilta rannoilta katsottuna.

– Maisemalliset ja luonnonsuojelulliset asiat on se ykkönen. Kaavaluonnos ei vastaa meidän tämän päivän rantarakentamisen määräyksiä millään muotoa. Ranta on suojeltava.

– Kunnan tehtävä ei ole palvella elinkeinoelämää vaan kuntalaisiaan. Tässä on kyseessä suora tulonsiirto elinkeinoelämälle ja keinotekoinen maan hinnan kasvattaminen kilpailutuksella. Tuntuu hyvin kohtuuttomalta kaikkia muita kuntalaisia ajatellen.

Kuntalaisaloitteeseen on kertynyt tähän mennessä yli 400 nimeä, joista noin 300 on kunnan asukkaita.

Lue lisää Nokian Viinikanniemen kaavoitusprosessista:

• Nokian Viinikanniemen leirintäalue kaavoitetaan asumiselle (2014)
• Rantojen rakentamispaineet kasvavat kasvukeskusten liepeillä (2014)

Ranta tonttimaaksi vai virkistykseen?

Suomessa riittää rantaa. Rannoistamme ehkä vain 10–15 prosenttia on rakennettua ympäristöä.

Tosin hyvällä paikalla sijaitsevia rantoja, joille ylipäätään on mahdollista ja järkevää rakentaa, on kuitenkin melko vähän, professori Juho Rajaniemi sanoo.

– Monissa isommissa kaupungeissa on vapautunut ja vapautuu muusta käytöstä rantoja, joihin halutaan muuttaa asumaan.

Esimerkkinä näistä asumiseen asemakaavoitettavista kohteista Rajaniemi nostaa esiin Helsingin Kalasataman ja Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan Viinikanlahden, jossa vielä nyt toimii jonkin aikaa jätevedenpuhdistuslaitos.

Pienemmissä paikoissa rannan virkistyskäyttö ja toisaalta tonttien myynnistä saatavat tulot ovat poliittisessa harkinnassa vastakkain. Juho Rajaniemi

Suurissa kaupungeissa kaavoittajat jättävät usein rantaviivan julkiseen käyttöön esimerkiksi puistoiksi, leikkikentiksi ja yleisiksi uimarannoiksi.

– Sen sijaan pienemmissä paikoissa rannan virkistyskäyttö ja toisaalta tonttien myynnistä saatavat tulot ovat poliittisessa harkinnassa vastakkain, Rajaniemi sanoo.

Maankäyttöpolitiikka vaihtelee paljon kunnittain. Rajaniemen havainnon mukaan keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien käytännöissä on eroja sen mukaan, miten paljon rannoille kohdistuu virkistystoiveita.

Omarantaisista tonteista kunta saa selvästi suuremmat tulot kuin ei-omarantaisista, ja tämä kutkuttaa myös Nokian kaupungin päättäjiä.

Rantakaistaleen lunastus repi Pirkkalaa vuosikausia

Tampereen kaksi naapurikuntaa Nokia ja Pirkkala näyttäisivät menevän rantojen käytössä poliittisesti eri suuntiin.

Samoihin aikoihin, kun Nokia käynnisti omarantaisten omakotitonttien kaavoituksen, naapurikunta Pirkkala aloitti Niemenmaan vajaan hehtaarin rantakaistaleen lunastuksen vuonna 2013.

– Keskustan kehittäminen on riippuvainen siitä, että meillä on riittävät virkistysalueet, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen perustelee suuria tunteita herättänyttä lunastusta.

Rantarakentamisessa Pirkkalan esikuvina on kaavoitusjohtaja Jääskeläisen mukaan mm. Tampere, Jyväskylä ja Lahti. Kunta ei ole kaavoittanut enää ainakaan kymmeneen vuoteen rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja.

Ihan keskustan tuntumassa sijaitseva Niemenmaan ranta kaavoitettiin puistoksi alun perin jo 1980-luvulla. Asemakaavassa kaistale on ajateltu yhteydeksi Virkaniemen ulkoilualueelle.

Tänä syksynä Pirkkalan kunta pääsee vihdoin aloittamaan Niemenmaan rantapuiston ja -reitin suunnittelun. Kunta lunasti hehtaarin rantakaistan tontinomistajilta noin kahdella miljoonalla eurolla pitkän kiistan jälkeen.

Oikeustaistelu korvauksista päättyi korkeimman oikeuden päätökseen toukokuun lopulla. Asukkaille annettiin kuukausi aikaa siirtää henkilökohtainen omaisuus pois ja luovuttaa neljän rantasaunan avaimet. Vasta yksi avain on palautettu.

Niemenmaan rannan lunastus on herättänyt suuria tunteita Pirkkalassa. Kunnan pormestari Marko Jarva sanoo, että kunta neuvottelee nyt asukkaiden kanssa mahdollisimman sujuvasta tavasta edetä. Asiaa on tarkoitus käsitellä kunnanhallituksessa reilun viikon kuluttua.

Lue lisää Pirkkalan Niemenmaan rantakiistasta:

• Pirkkala ei äänestä Niemenmaan rantakaistaleesta (2019)
• Pirkkalan vuosia kestäneelle rantariidalle ei näy loppua – uudessa aloitteessa vaaditaan kansanäänestystä (2018)
• Pirkkalan kunta hävisi maaoikeudessa – korvaukset voivat nousta 2,4 miljoonaan euroon (2017)
• "Harvinaisen kovaa painostusta" – maa-alueiden lunastaminen repii Pirkkalassa (2016)

Oma vai yhteinen ranta?

Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi ei halua ottaa kantaa yksittäisiin kaavahankkeisiin. Omarantaiset vakituiseen asumiseen tarkoitetut tontit ovat hänen mielestään hyvinkin tätä päivää, koska niitä kaavoitetaan paljon.

– Kaavoista päättävät valtuustot ovat tässä suhteessa poliittisilta näkemyksiltään hyvin erilaisia. Haluaisin uskoa, että päättäjät ovat ymmärtäneet, että keskustojen lähellä on varsin rajallisesti sellaisia ranta-alueita, jotka on helppo ottaa asuinkäyttöön. Kun mennään kauemmas keskustoista, päätös on tehtävä tapauskohtaisesti.

Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että täsmällisiä tilastotietoa ei ole saatavissa siitä, minkä verran kunnat piirtävät kaavakarttoihinsa rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja vakituiselle asutukselle. Viime vuosina hyväksytyissä ranta-asemakaavoissa niitä on runsaasti, mutta luku ei kerro koko totuutta. Rantarakentamista kun säädellään monilla muillakin kaavoilla ja mm. poikkeusluvilla.

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta sanoo, että erityisesti suurissa kaupungeissa omarantaiset omakotitontit ovat harvinaisuus.

– Kyllä se valtavirtaa on, että kasvukeskuksissa rannat pyritään jättämään yleiseen käyttöön.

Tänään lauantaina tehdään Norjassa häähistoriaa. Suomalainen Jani Santala ja norjalainen Ina Trælnes sanovat toisilleen "tahdon" ilmataskussa, jonne hääpari ja vieraat sukeltavat.

Kyseinen ilmatasku on vedenalaisessa luolastossa, joka sijaitsee Pluran maakunnassa Pohjois-Norjassa. Miksi ihmeessä pariskunta päätyi näin erikoiseen hääpaikkaan?

– Me molemmat harrastamme luolasukellusta, ja tämä paikka on tulevan vaimoni suvun tilan takapihalla. He ovat asuneet tällä tilalla kuuden sukupolven ajan. Paikka tuntui luontevalta, Santala kertoo puhelimitse.

Hääpaikan tuntumassa on viimeksi kuluneiden viikkojen ajan tehty pitkiä päiviä, jotta kaikki saadaan kuntoon lauantaina kello 16.30 Norjan aikaa alkavaan seremoniaan.

– Stressitaso on kyllä aika kova. Häiden jälkeen menee ehkä viikko nukkuessa, Santala naurahtaa.

Samalla hän toteaa jo miettivänsä, voisiko ilmataskussa pitää ensi vuonna vaikka musiikkiesityksen.

Mistä rakkaus alkoi

Hausjärveltä kotoisin oleva Jani Santala kävi Trælnesin tilalla kymmenen vuoden ajan sulkeltamassa. Kolme vuotta sitten rakkaus leimahti.

Idea hääpaikasta tuli Santalalle muutama vuosi sitten. Hänen ystävänsä, parin lauantaina vihkivä Ben Reymenants oli toteuttanut hääprojektin thaimaalaisessa luolassa.

Santalan mielestä idea oli hauska. Hän päätti, että jos hän naimisiin joskus vielä menee, häät liittyvät sukellukseen.

Tulevaa vaimoa piti hieman taivutella, mutta aika pian tämä lähti projektiin mukaan. Ideaa on hiottu viimeiset puolitoista vuotta.

Eksoottisen hääpaikan tapahtumat striimataan kaikkien nähtäville Youtubeen. Lisäksi häillä yritetään päästä Guinnessin ennätysten kirjaan.

Santalan ja Trælnesin erikoisista häistä ovat kirjoittaneet myös muun muassa Satakunnan Kansa ja MTV3.

Ikäviä muistoja

Ranan kunnassa sijaitseva Jordbrugrottan on Norjan suurin veden täyttämä luolasto ja Pohjois-Euroopan syvin luola. Pituutta on yli 2 kilometriä ja syvyyttä enimmillään 130 metriä.

Hääpaikkana oleva luolasto on sama, jossa kaksi suomalaista sukeltajaa kuoli helmikuussa 2014.

Jani Santala tunsi molemmat menehtyneet. Hän oli mukana maaliskuussa 2014 järjestetyssä operaatiossa, jossa ruumiit nostettiin yli 100 metrin syvyydestä.

Ikävät muistot eivät ole saaneet Santalaa kammoksumaan luolastoa. Hän kertoo onnettomuuden jälkeen sukeltaneensa siellä satoja kertoja.

– Yksi osa tätä tapahtumaa on yritys pyyhkiä ihmisten mielistä ikävää muistoa. Haluaisimme saada palautettua luolaston maineen hyvänä ja turvallisena sukelluspaikkana. Täällä on sukellettu 1960-luvulta lähtien.

Hän arvelee, että hänen menehtyneet ystävänsä olisivat tyytyväisiä, että luolaston negatiivista mainetta yritetään parantaa.

Guinnessin ennätys

Hääseremoniaa varten vieraiden on sukellettava ilmataskuun 450 metriä, enimmillään 32 metrin syvyydessä. Jani Santalan mukaan sukelluskäytävän leveimmissä kohdissa kaksi rekka-autoa mahtuisi kulkemaan rinnakkain.

– Siinä on hieno marmoriseinä, johon vesi on vuosituhansien aikana kaivertanut kuvioita. Siellä on kristallinkirkas vesi, vaakanäkyvyyttä on sellainen 70 metriä.

Ilmatasku on noin 300 metriä pitkä ja jopa 25 metriä korkea. Vieraita ilmataskuun on sukeltamassa 70. Kaikki ovat kokeneita sukeltajia. Häillä on tarkoitus päästä Guinnessin ennätysten kirjaan.

Santalan mukaan heitä varten luotiin uusi kategoria: eniten osallistujia häissä, johon kaikkien on sukellettava ilmataskuun.

– He ehtivät hylätä kolme meidän hakemustamme. Eivät oikein ymmärtäneet, mistä oli kysymys.

Neljäs hakemus meni sitten läpi.

Turvallisuus huomioon

Vaikka häät eivät ole luolaston haastavimmassa kohdassa, sukelluksen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota.

Jani Santalan mukaan matkan varrelle on sijoitettu ylimääräisiä kaasupulloja. Sukeltajat ovat kokeneita luolasukeltajia: mukana on toistakymmentä sukellus- ja luolasukelluskouluttajaa. Ilmataskussa on lääkäri ensiapuvälineistön kanssa.

– Pelastushelikopterin ja Norjan luolasukellus- ja kuivaluolailuorganisaatioiden kanssa on pidetty harjoitukset. Kaikki on pyritty ottamaan huomioon, Santala toteaa.

Ilmataskuun on viety varoiksi happipulloja. Mikäli happipitoisuus luolassa laskee, pulloista voidaan päästää lisää happea ilmaan.

– Luolaan sukelletaan tosi tiukan suunnitelman mukaan, tapahtuman striimauksesta ja tekniikasta vastaava Kalle Nordling kertoo.

Luolaan sukelletaan ohjausnarua seuraten. Pinnalta annetaan lupa sukeltaa ja sukeltajat kuittaavat saapumisensa luolaan vedetyn puhelinyhteyden kautta.

Striimaus porilaisin voimin

Jani Santalan ja Ina Trælnesin häihin on tulossa kaikkiaan 200 vierasta. He, jotka eivät sukella, seuraavat tapahtumaa sukelluspaikan lähellä olevassa teltassa.

Youtubeen striimattavan lähetyksen toteuttaa porilainen Äänirasia. Toimitusjohtaja Kalle Nordling on ollut tiiminsä kanssa rakentamassa tapahtumaa, tekniikkaa, yhteyksiä ja kameroita luolaan, sekä juhlatelttaan.

Nordling kertoo, että he ovat tehneet häitä, kuvauksia ja striimejä, mutta eivät koskaan tällaista. Nordling harrastaa luolasukellusta, ja hänen kouluttajanaan oli Santala.

– Hän soitti vuosi sitten, ja aluksi ajattelin, että onko tämä lainkaan totta.

Nordling kertoo, että Ilmataskuun ja lammen rannalle on vedetty yhteyksiä varten valokuitua yhteensä 800 metriä. Sen lisäksi valaistukset, äänet ja teltta juhlijoille. Projektissa on ollut paljon töitä ja pitkiä päiviä, mutta Nordlingin mukaan on ollut hienoa olla mukana.

Striimauksen suhteen ongelmana oli, että sukelluspaikka sijaitsee laaksossa, jossa ei ollut netti- tai kännykkäyhteyksiä. Nyt on, sillä paikallinen teleyhtiö rakensi linkkiaseman vuoren päälle. Häävalmistelijat puolestaan vetivät liki kaksi kilometriä sähköä ja valokaapelia linkkiasemalle.

Jani Santalan mukaan pelkkä kaapelinveto vuorelle maksaa arviolta 300 000 kruunua (noin 30 000 euroa). Hän ei osaa arvioida, paljonko häät loppujen lopuksi tulevat maksamaan. Osa työstä tosin menee talkoohengessä.

– Katsotaan sitten, mikä tulee hintalapuksi. Emme ole sitä kauheasti miettineet, Santala toteaa.

Kello on seitsemän aamulla, mutta Teuvo Hakkarainen on ollut ylhäällä jo tunteja.

Hän on herännyt puoli kolmelta kotonaan Viitasaarella, ajanut autollaan Jyväskylään ja lentänyt Helsinki-Vantaalle. Täältä matkaa jatkuu kohti Brysseliä ja Euroopan parlamenttia.

Eletään heinäkuun loppupuolta. Europarlamentaarikoilla alkaa viimeinen työviikko ennen kesälomaa.

Lähtöportti kuhisee suomalaismeppejä. Paikalla on myös useampi ministeri. He menevät EU-parlamenttiin kertomaan Suomen tavoitteista puheenjohtajakaudella.

Hakkarainen nyökkää tervehdyksen parille tutulle. Hän vaikuttaa väsyneeltä.

– Kahvia pitäisi saada.

Hakkarainen sanoo, että koneeseen noustessa pitää näyttää passi, vaikka olemme EU:n sisäisellä lennolla.

– Meiltä ne kysyvät passia, mutta turvapaikanhakijat pääsevät tänne ilman.

Hän skannaa mobiililippunsa. Passia ei kysytä.

Hakkarainen istahtaa Finnairin koneen etuosaan muiden poliitikkojen kanssa. Osa näyttää jo työskentelevän tietokoneellaan. Hakkarainen jutustelee Eero Heinäluoman kanssa. Näissä ympyröissä samat naamat tulevat nopeasti tutuiksi.

EU:ssa työskentelee useita uusia suomalaismeppejä kaudella 2019–2024, Hakkaraisen lisäksi Silvia Modig, Ville Niinistö, Laura Huhtasaari, Eero Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen.

Miten heidän alkutaipaleensa sujuu? Seurasimme Hakkaraisen ja Modigin arkea Brysselissä.

Hakkarainen ei luota ranskalaisiin: "He puhuvat paljon, mutta tekevät vähän"

Perussuomalainen Hakkarainen pääsi läpi sekä eduskunta- että eurovaaleissa, mutta päätti lähteä edustamaan Suomea Euroopassa.

– Ajattelin, että pitää mennä tekemään säännöksiä sinne, mistä ne meille tulevat. Suomessa niille ei tehdä mitään, kumarretaan vain, että kiitos kun annoitte taas tällaisen, Hakkarainen avaa päätöstään.

Hakkarainen nappaa taksin Brysselin lentoasemalta suoraan parlamenttiin.

Hän levittää matkalaukkunsa työhuoneensa lattialle. Seinän vieressä on pino pahvilaatikoita, joiden sisältö on purkamatta, koska työhuoneen sijainti saattaa vielä syksyllä muuttua.

Ikkunalaudalla on Suomen lippu ja pieni Mannerheim-patsas.

– Kyllä jokaisella pitää Mannerheim olla, Hakkarainen sanoo.

Hakkaraisella on kaksi avustajaa, jotka varmistavat, että viitasaarelainen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikeassa varustuksessa.

Sanni Kulkki ja Maria Sainio toimivat aiemmin parlamentissa perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin avustajina.

Kun Hakkarainen aika ajoin äityy sättimään EU:ta värikkäin sanankääntein, avustajat hymyilevät hieman vaivaantuneen oloisina.

Hakkarainen kuuluu EU:ssa oikeistopopulistiseen ID-ryhmään. Hän ei ole vielä oikein tutustunut muihin meppeihin. Mielipide monien kansallisuuksien edustajista on silti muodostunut.

– Saksalaiset ja tanskalaiset ovat ihan kuin me suomalaiset, kieli on vain eri. Se pitää, mitä luvataan. Myös hollantilaiset ovat samanlaisia, paitsi että ovat vähän ylpeitä. Sitten ovat nämä etelästä tulevat, kuten espanjalaiset ja ranskalaiset. Puhuvat paljon, mutta tekevät vähän.

– Täällä on tärkeintä näyttää hyvältä. Tukka kunnossa ja hienot vaatteet. Puheen sisällöllä ei ole niin väliä.

Hakkarainen puhuu parlamentissa pääosin suomea. Valiokunnissa tulkit kääntävät puheet muiden jäsenmaiden kielille.

Hakkarainen sanoo pärjäävänsä kohtalaisesti englannilla, mutta suunnitelmissa on kielikurssi. Ranskaa hän ei osaa eikä halua opetella.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Paikallista ruokaa Hakkarainen kehuu herkulliseksi. Ainoastaan Belgian “kansallisruoasta” simpukoista hän ei pidä. Ne maistuvat hänen mielestään mudalle.

Modigilla ei ole vielä avustajia: "Kyllä tässä aika pihalla on"

Parlamentin työntekijä näyttää pohjapiirroksesta Silvia Modigille tämän työhuoneen sijainnin.

– Haluatko, että saatamme teidät perille?

– Ei kiitos, löydän se kyllä. Niinhän tien sitten oppii.

Parlamentin käytävät ovat sokkeloisia, mutta työhuone löytyy helposti. Modig on pärjännyt ensimmäiset viikot tietokoneella ja kännykällä, ilman avustajia.

– Kyllä tässä aika pihalla on. Tajusin ajat sitten, että pitää uskaltaa esittää tyhmiä kysymyksiä. Onneksi meidän ryhmässä kaikki auttavat kaikkia.

Modig valittiin parlamenttiin vasemmistoliiton listoilta. Brysselissä hän edustaa GUE/NGL-vasemmistoryhmää.

Modigin mukaan EU:ssa on oma salakielensä. Kaikille asioille on omat lyhenteensä.

– Kadun tosi paljon niitä hetkiä, kun olen valittanut Suomen eduskunnan byrokratiasta. Se ei ole mitään tähän verrattuna. Harvaa asiaa pystyy hoitamaan yhdellä luukulla.

Modig putosi keväällä eduskunnasta, mikä oli hänelle raskas pettymys. Hän kokosi nopeasti itsensä ja rakensi menestyksekkään eurovaalikampanjan.

Modig teki ennen poliitikon uraa pitkään pätkätöitä. Nyt edessä on viiden vuoden pesti Brysselissä. Se on iso muutos, joka ei onnistuisi ilman läheisten tukea ja mukautumista. He joutuvat mitoittamaan aikataulujaan Modigin tekemisten mukaan.

– Se on haaste perhe-elämälle, mutta onneksi puolisoni on niin mahtava, että me varmasti onnistumme tässä. Minä pääsen viikonloppuisin Suomeen, ja hän voi tehdä etätöitä ja tulla joskus tänne. Siinä se jotenkin lutviutuu, Modig hymyilee.

Elämä Brysselissä pyörii helposti työn ympärillä, mutta Modig uskoo, että jonkinlainen sosiaalinen elämäkin lopulta muodostuu.

Hän ei ole vielä oikein ehtinyt tutustua kaupunkiin, mutta yksi vierailukohde on jo tiedossa.

– Mikä Tintti-kirja se on, missä hän löytää kirpputorilta laivan ja sen sisältä pienen rullakäärön, josta tarina lähtee liikkeelle. Se kirppis on oikeasti täällä Brysselissä.

Hakkarainen pelkää Euroopan romahdusta: "Tämä muuttuu Afrikaksi ja Lähi-idäksi"

Teuvo Hakkarainen ei löydä EU:sta mitään hyvää sanottavaa. Suomalaisia hän pitää EU:ssa vieraskoreina muille kumartelijoina.

– Me olemme maksajia ja nöyristelijöitä, sellainen huutolaispoika. Emme pidä puoliamme.

Parlamentin pääaukiolla näkyy eri jäsenmaiden kielillä kirjoitettuja julisteita, joissa vaalitaan yhtenäistä Eurooppaa.

Hakkaraista sapettaa, koska Suomen julisteen teksti on englanniksi.

– Näin hyvin Suomi pitää omiensa puolta. Meillä on oma kulttuuri, kieli ja lippu. Niitä ei kunnioiteta täällä yhtään. Minä en orjana pokkuroi EU:ta, minä kumarran Suomelle.

Mutta miksi Hakkarainen on Brysselissä? Mitä hän täällä ajaa?

Hakkarainen haluaa estää maaseudun tyhjenemisen. Hän haluaa Suomelle itsenäisen maatalouspolitiikan, koska “suomalaiset ovat itse maataloutensa parhaita asiantuntijoita”.

– Täällä (Keski-Euroopassa) on pitkä kasvukausi. Ei ole routaa, pakkasta eikä pitkää talvea niin kuin meillä. Tuskin nämä ranskalaiset täällä, jotka suurimmaksi osaksi ne säännökset tekevät, ymmärtävät meidän alueesta yhtään mitään.

Hakkaraisen mielestä Euroopalla on kohtalon hetket. Rajat pitäisi sulkea turvapaikanhakijoilta, jotka “yrittävät tulla nauttimaan meidän vauraudesta”.

Hän uskoo, että Eurooppa romahtaa 10–15 vuodessa, jos “suunta ei muutu”.

– Tämä muuttuu pikkuhiljaa Afrikaksi ja Lähi-idäksi. Säännöt ovat sellaiset ja touhu sellaista. Sitä ei kukaan halua. Jos Eurooppa halutaan pitää eurooppalaisena, täällä on sitten eurooppalaiset säännöt.

Mitä tarkoitat eurooppalaisilla ja muilla säännöillä?

Hakkarainen viittaa muslimivoittoiseen Brysselin Molenbeekin kaupunginosaan.

– Sinne jos menisi pride-kulkue vaatimaan sukupuolineutraaliutta, niin onnistuisiko se? Minä luulen, että sieltä tulisi lähtö. Vaikka ollaan Euroopassa.

Hakkarainen uskoo, että muslimien määrä Suomessa ohittaa kantasuomalaiset tulevaisuudessa.

Mihin perustat tämän? Suomen väestöstä kaikkia ulkomaalaisia on muutama prosentti.

– Esimerkiksi afganistanilaiset ja somalialaiset lisääntyvät huomattavasti suomalaisia enemmän.

Onko muslimien määrä ongelma?

– Ei, jos kunnioitetaan suomalaisia sääntöjä. Iranissakin sai aikoinaan liikkua ilman huivia, mutta sitten se kiellettiin.

Naureskelua ja pään pyörittelyä Hakkaraisen ilmastopuheelle

EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa on alkamassa istunto. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on saapunut paikalle esittelemään puheenjohtajamaa Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

“Oma koira puree”, kun Hakkarainen saa puheenvuoron.

– Aurinko on se kohtalon kysymys, joka pitkälti määrittelee elämän maapallolla niin lyhyissä kuin pitkissä jaksoissa. Ihmisen vaikutus on edelleen vähäinen. Valitettavasti virallinen ilmastohulluuden ilmapiiri elää ja voi hyvin.

Puhe herättää valiokunnassa ihmetystä: monet naureskelevat ja pyörittelevät päätään. Jopa Hakkaraisen oman ryhmän jäsenet kääntyilevät ja kohottelevat kulmakarvojaan.

Samassa valiokunnassa istuva Silvia Modig pitää puheenvuoron. Hän osoittaa sanansa Hakkaraiselle tuohtuneen näköisenä.

– Tässä ei ole kyse mistään ilmastohulluudesta, vaan valitettavasta tosiasiasta, jolle löytyy tieteellistä näyttöä, Modig napauttaa.

"Uskomatonta, että vielä löytyy ilmastonmuutoksen kieltäviä ihmisiä"

Ilmastoasiat ovat lähimpänä Modigin sydäntä ihmisoikeuksien ohella. Hän sanoo, että aika alkaa loppua ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Seuraavat viisi vuotta ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.

– On uskomatonta, että vielä löytyy ihmisiä, jotka kieltävät täysin ilmastonmuutoksen.

Modigin mukaan osa ihmisistä vastustaa ilmastotalkoisiin osallistumista, koska he uskovat, että heitä syyllistetään.

– He voivat kokea, että miksi minun pitää yhtäkkiä tehdä kaikki ratkaisut. Se näkyy lompakossa, ruokalautasella ja kesälomissa.

Suomi ajaa EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tästä ei ole päästy jäsenmaiden kesken yhteisymmärrykseen. Modigin mukaan sen onnistuminen olisi “tosi kova juttu”.

Hän sanoo, että sitä ennen pitää olla välitavoitteita. Kymmenien vuosien päähän ajattelu voi tuntua kaukaiselta.

– Hirveän paljon puhutaan prosenteista ja vuosiluvuista, mutta vähemmän käytännön keinoista.

Ilmastonmuutosta pitää Modigin mielestä ratkoa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, jotta saadaan kansalaisten hyväksyntä. Tiettyjä maita, ihmisryhmiä tai tuloluokkia ei saa kurittaa epäreilusti.

– EU:ssa on maita, joissa suurin osa energiasta tuotetaan kivihiilellä ja maita, joissa uusiutuvien käytössä ollaan pitkällä. Osalla on edessä enemmän duunia ja vaikeampia päätöksiä.

Modigin mukaan takamatkalta lähteviä maita ja alueita voitaisiin tukea eri tavoin.

– Kun Espanja päätti ajaa alas hiiliteollisuuttaan, siellä luotiin satojen miljoonien rahasto, josta tuettiin muutosalueita. Ihmiset voivat kouluttautua uudelleen ja yritykset saada pääomaa, jolla vaihtaa liiketoiminnan painopistettä.

Iso kysymys hänestä on, miten saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.

– Jos aiemmin menin juttelemaan EK:n kanssa ilmastoasioista, ne nauroivat mulle ainakin selän takana. Nykyisin me kaikki olemme sitä mieltä, että tämä on se oikea tulevaisuuden suunta.

Hänen mielestään kiertotalous on tulevaisuuden menestysresepti. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään.

– Yritykset, jotka lähtevät nyt kiertotalouteen mukaan, ovat tulevaisuuden suuria voittajia. Tämä on Suomessa jo laajasti ymmärretty.

Modigin mukaan monet EU-maat näkevät Suomen ilmastoasioissa edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Odotukset ovat suuret.

"Jos Etna purkautuu, niin muuraammeko me sen tulivuoren umpeen?"

Brysselissä on paahtava päivä. Lämpömittari näyttää lähes 40 astetta. Kadulla kävellessä käsivarteen ilmestyy hikinoro.

Euroopassa on nähty tänä kesänä ennennäkemättömiä helteitä. Tutkijoiden mukaan se voi olla uusi normaali.

EU-kortteleiden ravintoloiden terassit täyttyvät lounasaikaan tyylikkäästi pukeutuvista ihmisistä, jotka ovat paenneet kuumuutta isojen aurinkovarjojen alle. Tarjoilijat kantavat pöytiin pieniä kylmiä oluita. Moni on taittanut puvuntakkinsa viereiselle tuolille.

Teuvo Hakkaraisella farkkutakki on tuttuun tapaan päällä. Hän juo parlamentin edessä kahvia ja osoittaa kohti sinistä taivasta.

– Siellä on taivaalla aurinko ja sitten on taivaan isäkin, joka säätää ilmat. Jos vaikka Etna purkautuu, niin muuraammeko me sen tulivuoren umpeen ja rupeamme puhaltelemaan kylmää ilmaa?

Tiedemaailmassa on aika lailla yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos nopeutuu jatkuvasti ihmisten toimien seurauksena. Uskotko tähän?

– Tiedemaailma on sellainen, että se elää omaa elämäänsä ja me eletään täällä maapallolla omaa elämäämme. Tiede muuttuu yllättäen. Jos seuraavaksi alkaa tulla jääkausi, niin tiede sanoo, että tämäkin on ihmisten syytä.

Maailmassa 20 lämpimintä vuotta on nähty viimeksi kuluneiden 22 vuoden aikana. Huolestuttaako tämä?

– Ei. Ilmasto on muuttunut, mutta se ei ole ihmisten aikaansaamaa.

– Kaikki laitetaan suomalaisten syyksi, mitä maapallolla tapahtuu. Väestö kasvaa kehittyvissä maissa räjähdysmäisesti. Jos ilmastonmuutos johtuu ihmisestä, niin siellähän se syy on. Me (suomalaiset) elämme ihan normaalia elämää.

Voisiko Suomi näyttää esimerkkiä isommille saastuttajamaille, miten päästöjä pitäisi vähentää ja millaista teknologiaa käyttää?

– Täälläkin jos menee kadulle ja sanoo, että olen Suomesta, niin kuinka moni tietää sen? Me olemme jo näyttäneet esimerkkiä muille, mutta otetaanko se huomioon? Tuskin.

Hakkaraisen suupielet vääntyvät lyhyeen virnistykseen. Näin on päättynyt matkan aikana suuri osa hänen vastauksistaan.

Supo tekee paljon turvallisuusselvityksiä rekrytointitilanteita varten

Ulosotto, rattijuopumus, huumeiden käyttö tai pahoinpitely voivat vaikuttaa työpaikan saantiin. Supo tekee vuosittain kymmeniä tuhansia turvallisuusselvityksiä rekrytointiprosesseja varten. Supon ylitarkastajan Pekka Ahon mukaan kertaluonteinen rikos, joka on tehty joko vuosia sitten tai alaikäisenä, voidaan joissakin tapauksissa jättää ilmoittamatta työnantajalle.

Katri Kulmuni Ylen haastattelussa: Puoluetta ei johda tällä hetkellä kukaan

Yle julkaisee henkilökuvat keskustan johtoon pyrkivistä poliitikoista. Tänä viikonloppuna on vuorossa elinkeinoministeri, toisen kauden kansanedustaja Katri Kulmuni. Hänen mukaansa keskusta on nyt vaikeassa tilanteessa, sillä puoluetta ei johda kukaan. Keskustaa on vaivannut pitkään puhumattomuuden kulttuuri, hän sanoo.

Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen

Saksa järkyttyi, kun Kasselin kaupungissa vaikuttanut paikallispoliitikko Walter Lübcke tapettiin kesäkuun alussa kotinsa terassille. Murhasta epäillään paikallista miestä, joka on ollut tunnettu hahmo äärioikeistopiireissä. Ylen tapaamat saksalaispoliitikot kertovat ehtineensä jo tottua vihapostiin ja solvauksiin, mutta nyt väkivallan uhka on heidän mukaansa todellinen.

Rantarakentaminen kuumentaa tunteita tuhansien järvien Suomessa

Pirkanmaalla naapurikunnat kulkevat rantojen käytössä vastakkaisiin suuntiin. Nokialla kiistellään siitä, pitäisikö hyvällä paikalla sijaitseva leirintäalue myydä omarantaisina tontteina eniten tarjoaville. Pirkkala taas lunasti pitkän riidan päätteeksi isolla rahalla rantapihoja yleiseksi puistoksi. Kysyimme asiantuntijoilta, kumpi on nykypäivää.

Lauantaina paistatellaan auringossa

Sää jatkuu lauantaina varsin aurinkoisena ja lämpimänä. Idässä ja pohjoisessa voi tulla yksittäisiä sadekuuroja. Lauantai-iltana tai viimeistään sunnuntaiyönä lännestä alkaa kuitenkin levitä Suomeen sateita. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Ydinfyysikko ja kvanttimekaniikan kehittäjä Werner Heisenberg (1901–1976) tutkimusryhmineen kehitti natsi-Saksalle ydinreaktiojärjestelmää 1940-luvulla.

Ydinohjelman keskiössä oli 664 uraanikuutiota, joiden avulla natsi-Saksa yritti saada itselleen toimivan ydinreaktorin.

Suurin osa kuutioista on edelleen kadoksissa. Tällä viikolla yksi uraanikuutioista matkasi suojattuna saksalaisesta säteilyturvakeskuksesta (Federal Office For Radiation Protection) Tampereelle.

– Onhan tämä merkittävä hetki kuution kantaman historian ansiosta. Kun on kymmeniä vuosia lukenut oppikirjoista Heisenbergin oppeja ja nyt saa käsiinsä tällaisen hänen tiiminsä tekemän kuution, niin onhan se aika jännittävää, Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan professori Juha Toivonen toteaa.

Musta uraanikuutio painaa yli kaksi kiloa, mutta kokoa sillä on vain viisi kertaa viisi senttiä. Se mahtuisi kämmenelle, jos niin olisi turvallista tehdä.

Koska kuution sisältö on luonnonuraania, sen säteily on heikkoa. Siksi se onkin oivallinen tutkimuskohde Toivosen ryhmälle. Toivosen johtaman työryhmän Tampereella kehittämä laite pystyy havaitsemaan pienenkin säteilymäärän ja nyt sen teho saatiin testiin kuution avulla.

– Kuutio sopi meille hyvin, koska luonnonuraani on pieniaktiivinen ja pystyimme testaamaan, pystymmekö näkemään niin pienet aktiivisuudet. Kyllä pystyimme, Toivonen kertoo.

Mullistavan alfaskannerista tekee se, että laite pystyy kaukaakin paljastamaan, mistä säteily tulee ja tekemään säteilyn nähtäväksi UV-valon avulla.

Radioaktiivisen aineen jäljittämiseen se on todella hyvä työkalu. Juha Toivonen

Aikaisemmin säteilyn paljastavat laitteet on pitänyt viedä lähelle säteilyä, eivätkä ne ole osanneet näyttää säteilyä tai sen lähdettä, vaan vain mitata, että säteilyä on.

Vakavan ydinonnettomuuden sattuessa alfasäteilyä mittaava laite siis voisi näyttää tarkasti säteilyn alkulähteet ja niin, ettei ihmiselle koituisi vaaraa.

Laite voi tulevaisuudessa olla hyödyksi myös pienemmissä turvallisuustilanteissa ja rikosten selvityksessä.

– Jos joku on luvatta käsitellyt vaarallisia aineita, laitteella voi selvittää, minne aineen jäämiä on jäänyt. Radioaktiivisen aineen jäljittämiseen se on todella hyvä työkalu.

Monikäyttöinen laite

Laitteen viemistä onnettomuuspaikalle harkittiin esimerkiksi Fukushiman onnettomuuden yhteydessä.

Toisena käytännön esimerkkinä laitteen käytettävyysmahdollisuuksista professori Toivonen mainitsee venäläisagentin salamurhan selvitystyön.

Venäjän turvallisuuspalvelun entinen työntekijä, Britanniaan loikannut Aleksandr Litvinenko murhattiin Lontoossa marraskuussa 2006.

Brittiläisten murhatutkijoiden mukaan Litvinenkon teekuppiin oli laitettu erittäin myrkyllistä, radioaktiivista poloniumia. Litvinenko kuoli kolme viikkoa myöhemmin.

Koska polonium lähettää alfasäteilyä, se paljastuu alfaskannerissa.

Lontoossa murhaajat levittivät poloniumia vahingossa ympärilleen pitkin hotellia käsitellessään ainetta. Tampereella kehitetyn alfaskannerin avulla olisi siis voitu tutkia heti, mitkä alueista olivat radioaktiivisen aineen saastuttamia.

Murhan jälkeen niin Iso-Britannia kuin Ranskakin koetti kehittää laitetta, jolla alfasäteilyä voisi helpommin tutkia ja todentaa. Nyt suomalaistutkijat ovat saaneet skannerin kaikkein pisimmälle.

–Työ on todella loppusuoralla, Toivonen toteaa.

Elinkeinoministerin työhuoneen ikkunoista voi nähdä Uspenskin katedraalin Helsingin Katajanokalla. Ja auringossa paistattelevat, Kanavarantaan ankkuroidut veneet.

Jos ministereiden työhuoneita vertailee, Katri Kulmuni (kesk.), 31, uskoo olevansa onnekas. Harvalla kollegalla on yhtä kaunis maisema ihasteltavanaan.

Tällä kaudella kenenkään keskustalaisen ei pitänyt päätyä näihin huoneisiin. Tai niin uskottiin.

Kulmuni oli yksi heistä, jotka vankimmin puhuivat eduskuntaryhmän kokouksissa oppositioon jäämisen puolesta. Voittajien olisi nyt kannettava vastuuta.

– Mutta nämä ovat yllätyksellisiä asioita, hän sanoo.

Yhtäkkiä tuore toisen kauden kansanedustaja oli myös elinkeinoministeri.

Kesäkuisessa uutiskuvassa Kulmuni näyttää hämmentyneeltä, kun hänet keskustan puolue-elinten yhteiskokouksessa kukitetaan.

– Joka aamu minulla on kiitollinen olo siitä, että saan tulla palvelemaan isänmaata tällaiseen tehtävään.

Yleensä Katri Kulmunista muistetaan kertoa, että hän on Paavo Väyrysen löytö.

Se vähän naurattaa ministeriä. Tavallaan se on totta: vajaa kymmenen vuotta sitten Väyrynen soitti hänelle ja pyysi ulkomaankauppaministerin avustajaksi.

– Moni meistä on ollut Paavon avustaja. Esko Aho, Annika Saarikko, Anu Vehviläinen, Kulmuni luettelee.

Reilun puolen vuoden pesti päättyi kevään 2011 eduskuntavaaleihin, joissa myös Kulmuni päätti kokeilla kannatustaan.

Vaalirahakohussa ryvettynyt keskusta kärsi historiallisen tappion ja suuntasi oppositioon. Kulmuni sai kuitenkin yllättyä.

Lapin vaalipiirissä keskusta hävitti yli 10 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta tuolloin 23-vuotias Kulmuni jäi vain 300 äänen päähän kansanedustajan paikasta.

Neljä vuotta myöhemmin myös moni Lapin ulkopuolella kiinnostui. Kuka on tämä tuore keskustan kansanedustaja, joka sai kirkkaasti yli 9 000 ääntä ja nousi ääniharavana eduskuntaan, ohittaen jopa itsensä Paavo Väyrysen?

Torniosta kotoisin oleva Kulmuni syntyi poliittisesti aktiiviseen perheeseen. Isä oli mukana keskustan paikallisyhdistyksessä, kotona pidettiin tupailtoja.

Kyllä Kulmuni silti kertoo harkinneensa muitakin puolueita. Sdp ja kokoomus karsiutuivat heti pois, sillä ne olivat ”keskittämispuolueita”. Vasemmistoliitto taas ei tarjonnut sopivaa yrittäjähenkisyyttä. Niinpä Kulmuni liittyi keskustan jäseneksi 18-vuotiaana.

Nyt hänen puolueensa on ahdingossa. Hallinto kyllä rullaa ja asiat hoidetaan. Mutta puoluetta ei johda kukaan.

Se näkyy oireiluna. Puolueväki kokee tilanteen epäselvänä, riidat ja konfliktit kärjistyvät. Keskustalaisten ei ole hyvä olla. Kannatus on ollut jo pitkään alle 15 prosentin.

– Ehkä meillä on ollut pidemmän aikaa sellainen puhumattomuuden kulttuuri, Kulmuni sanoo.

– Jossain vaiheessa isoista jännitteistä tuli taakka ja rasite. Eikä tämä ole vain viimeisten vuosien, vaan koko 2000-luvun ongelma.

Sen hän haluaisi muuttaa. Siksi Kulmuni ilmoitti kesäkuussa tavoittelevansa puolueen puheenjohtajan paikkaa. Viikko sitten hän kertoi kampanjoivansa toivon puolesta.

Siitä tulee mieleen kokoomuksen vanhat ”toivotalkoot” yli kymmenen vuotta sitten. Ja Barack Obaman Hope-kampanja.

– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa, vaivaa myös monia suomalaisia, Kulmuni selittää.

– Meillä on paljon huolia ja murheita erilaisista asioista. Toisia ahdistaa ilmastonmuutos, jotkut pelottelevat maahanmuutolla. Mutta keskustan pitäisi luoda ihmisille toivoa ja tarjota ratkaisuja. Ei kaikki ole niin toivotonta kuin miltä näyttää.

Kulmuni ajattelee, ettei aluepolitiikassa ole kyse vain maaseudusta tai harvaanasutuista alueista. Helsingissä vuokrat nousevat ja päiväkodit saattavat olla yllättävän kaukana kotoa.

Lukion jälkeen Kulmuni haki ja pääsi Lapin yliopistoon opiskelemaan kansainvälisiä suhteita. Myös Helsingin yliopistoa hän harkitsi, mutta Rovaniemellä tunnelma tuntui paremmalta.

Kuten moni poliitikko, myös Kulmuni toimi opiskelijapolitiikassa. Keskustanuorissa ja ylioppilaskunnassa hän koki, että maakuntien korkeakoulut ovat toisinaan uhattuina.

Toivon lisäksi Kulmuni haluaakin kampanjoida kotiseutujen puolesta.

Tarkoittaako se samaa asiaa kuin perinteinen aluepolitiikka?

– Voi sitä siksikin kutsua.

Mutta Kulmuni ajattelee, ettei aluepolitiikassa ole kyse vain maaseudusta tai harvaanasutuista alueista. Helsingissä vuokrat nousevat ja päiväkodit saattavat olla yllättävän kaukana kotoa.

– Myös näiden kotiseutujen alueella epätasa-arvoa pitäisi pystyä kitkemään, hän sanoo.

– Että missä tahansa, missä ihminen asuu, täytyy olla hyvä lähiyhteisö. Se on se juttu, miksi keskusta on olemassa.

• Lue myös: Näin Katri Kulmuni vastasi Ylen vaalikoneeseen eduskuntavaalien alla

Aluepolitiikkaa pidetään keskustan leipälajina. Mutta entä jos se ei enää puhuttele kaupungistuvaa Suomea? Entä jos poliittinen polarisaatio rokottaa entisestään puolueita, jotka eivät osaa päättää, ovatko ne konservatiiveja vai liberaaleja?

– Eikö kaupungistuminen ole jatkunut 10 000 vuotta, ja ihmisillä on kuitenkin edelleen kotiseutuja? Kulmuni kysyy.

– Konservatiivit ja liberaalit ovat aina mahtuneet keskustaan, koska keskustalaisia yhdistää omaan lähiyhteisöön vaikuttaminen. Ihmiset saavat olla näistä kysymyksistä sitä mieltä kuin ovat.

Kulmuni kertoo kampanjalehdessään, että hän harkitsi myös vihreitä. Mutta se kariutui ”luontosuhteeseen”: Kulmunin mukaan hänelle luontosuhde on ”maaseudun ihmisen luontosuhde”, ei ”asfalttivihreiden romantisoitu ja tosielämälle vieras yhteys”.

Ja lapsuudesta on ikäviä muistoja kettutytöistä, jotka päästivät kotikylässä minkit irti.

Kulmuni korostaa haastattelussa, että keskustan vahvuus on sen kyky yhteistyöhön. Viime kaudella tultiin toimeen oikeiston kanssa, nyt tullaan toimeen vasemmiston ja vihreiden kanssa.

Tai niin ainakin sanotaan. Julkisuudessa keskusta ja vihreät näyttävät riitelevän keskenään. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne saa soitella Kulmuninkin puoluetovereille, pyytää heitä rauhoittumaan.

– Ainahan pääministeri joutuu pitämään koko palettia kasassa. Kun on viisi puoluetta, niin kaikilla on omia painotuksia ja intressejä. Välillä kuohahtaa ja tunteet leiskahtaa, Kulmuni pohtii.

– Silloin voi muistuttaa, että me olemme kaikki kuitenkin yhdessä sovitun hallitusohjelman takana.

Kulmuni muistuttaa, että myös keskusta ja vihreät ovat tehneet aiemmin yhteistyötä, ihan onnistuneesti.

– Varmaan se jännite tulee siitä, että molempien logot on vihreitä. Minä ajattelen, että eihän vihreys ole mikään yksinoikeus kellekään. Meillä on vähän hankausta siitä, että millaisesta vihreydestä on kysymys.

Vihreyden laji mietityttää myös puolueen sisällä. Puolueen suhdetta ympäristöön olisi mietittävä tarkoin tulevina vuosina, moni puoluetoveri arvioi.

Puheenjohtajakisailu näyttää tasaiselta. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa kyselyssä kansa suosii hieman enemmän Antti Kaikkosta, Puolueväelle tehdyistä kyselyistä ei nouse selvää suosikkia.

Keskusta on 2000-luvulla kerran aiemminkin kärsinyt historiallisen tappion ja pystynyt nousemaan. Kohtalon kysymys kuuluu, onnistuuko se toista kertaa.

Kulmuni ajattelee, että edellytykset ovat hyvät. Keskusta on hänen mukaansa suomalaisen politiikan tasapainottava voima, joka on onnistunut uudistumaan kerta toisensa jälkeen – kunhan se vain saa rivinsä suoriksi ja suuntansa selkeäksi.

Katri Kulmuni luottaa keskustaan, mutta hän onkin niin keskustalainen kuin olla ja voi. Voivatko ihmiset, jotka eivät ole samalla tavalla aatteeseen kasvaneita, samastua häneen?

– Minun tarinani on yksi kertomus keskustalaisuudesta, mutta mukaan mahtuu monia muitakin. Keskustassa on seinät leveällä ja katto korkealla, Kulmuni sanoo.

Puheenjohtajakisailu näyttää tasaiselta. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa kyselyssä kansa suosii hieman enemmän Antti Kaikkosta. Puolueväelle tehdyistä kyselyistä ei nouse selvää suosikkia. Suuria eroja Kaikkosen ja Kulmunin mielipiteistä on niin ikään turha etsiä.

• Lue myös: Toinen sanoo "mie" ja toinen "mä", mikä muu erottaa keskustan johtajakisaajat Kaikkosen ja Kulmunin toisistaan? Ainakin menokuri ja kurinpito

Suuret piirit ratkaisevat ehdokkaiden kohtalon. Kulmuni pohtii, että hänen omalla kohdallaan se tarkoittaa pohjoisten piirien kannatusta.

Puolueessa puheenjohtajakilpailuun on kaivattu myös lisää ehdokkaita. Eivätkö Kulmuni tai Kaikkonen kelpaa?

– Ehkä se kertoo siitä perinteestä, mikä keskustassa on. Meillä on kyllä rähisty ja pistetty ehdokkaita selkä seinää vasten, Kulmuni pohtii.

– Keskustassa ei pelätä yhteenottoja. Se on terveen kansanliikkeen mieltä.

Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Ylen juttu Antti Kaikkosesta ilmestyy ensi lauantaina.

Lue lisää:

Miten saada nuoret ja kaupunkilaiset kiinnostumaan keskustasta? Puheenjohtajaehdokkaat iskevät yhteen Rovaniemellä juuri nyt, Yle seuraa

Analyysi: Taistelua keskustan johtajuudesta on käyty kulisseissa yli puolitoista kuukautta – Ehdokkaiden julkiset kaksintaistelut alkavat tänään

Analyysi: Vastaukset ”Vanhasen vaalikoneeseen” eivät paljasta linjaeroa keskustan puheenjohtajakisailijoiden väliltä

Muodissa on aina klassikkotuotteita, jotka pysyvät suosittuina vuosikymmenestä toiseen, sukupolvelta toiselle. Tässä välissä ihmiset kerkeävät muuttua, mutta muuttuvatko klassikot?

Selvitimme, miten jokaisen tuntemat klassikot kuten Jokapoika-paita, Conversen Chuck Taylorit, Kånken-reppu ja R-Collectionin anorakki ovat muuttuneet vuosien aikana. Kaikkiin on tehty muutoksia, mutta ne ovat pieniä.

Suomen tekstiili & muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo, että muutokset, joita klassikkotuotteisiin tehdään, ovat usein maltillisia.

– Suurin muutos klassikkotuotteissa on värimaailman laajentuminen. Samat klassikkovärit usein pysyvät, mutta yritykset lisäävät eri värejä trendien ja kausien mukaan.

Kovassa käytössä olevat tuotteet muuttuvat herkemmin

Yksi syy klassikkotuotteiden muuttumiselle on ihmisten halu käytännöllisiin tuotteisiin.

Marimekon Global PR Manager Lila Vertanen sanoo, että 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Jokapoika-paitaa kehitettiin teknisesti: mitoitusta tarkistettiin ja kaulukseen lisättiin kovike, eli paidasta tehtiin enemmän miesten perinteisen pukupaidan mallinen.

Toinen muutos oli alkuperäisen kankaan vaihtaminen.

– Nykyään kuluttajat suosivat liikkuvampia materiaaleja, joten alkuperäinen kangas muutettiin kevyempään ja pehmeämpään kankaaseen vuonna 2017.

Anna-Kaisa Auvinen kertoo, että varsinkin ulkovaatteissa materiaalien muutos on yleistä.

Reima Oy:n tunnetuissa lasten topparukkasissa tämä pitää paikkansa. Reiman Communications manageri Riikamaria Paakkunaisen mukaan rukkaset ovat muuttuneet usein vuosien varrella, ja syksyllä muutoksia on luvassa lisää.

– Pyrimme jatkuvasti parantamaan rukkasia. Esimerkiksi tarttumapintaa on paranneltu siten, että ne ovat ohuempia, niiden pito on parempi, ja samalla lämpöominaisuudet ovat parempia.

Muutoksia siis tehdään, mutta usein ulkomuoto pysyy samana. Näin on myös Reiman tapauksessa.

– Tutuiksi ja luotettaviksi todettuja tuotteita on helpompi myydä eteenpäin, Paakkunainen toteaa.

Kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa

Tutut klassikkotuotteet ovat yleensä jatkuvassa käytössä, joten kuluttajat huomaavat paranneltavat kohteet helposti.

Fjällrävenin maajohtaja Jouni Rajalan mukaan heidän tunnetussa Kånken-repussaan on vain ollut pieniä muutoksia sen 41-vuotisen taipaleen aikana.

– Repun soljet vaihdettiin metallista muoviin vuonna 1984, koska metallissa oli ainesosia, jotka allergisoivat joitakin ihmisiä. Samalla kantohihnoja pidennettiin hieman. Samana vuonna logo vaihtui ensimmäistä kertaa, ja nykyinen logo sai muotonsa vuonna 1994.

Suomen tekstiili & muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvisen mukaanmuutoksen taustalla voi olla myös ekologisuus ja eettisyys.

Conversen pohjoisen alueen Influence Marketing ja PR manager Johannes Sletbakk kertoo, että yhdessä uusimmassa Chuck Taylor-mallissa kangas on tehty kokonaan kierrätetystä muovista.

– Lisäksi käytämme toisissa kengissä entistä enemmän kierrätettyä farkkukangasta ja puuvillaa.

Klassikko on trendikäs ja ajaton

Klassikkotuotteen tärkeimmät ominaisuudet ovat laatu ja ajattomuus. Hieman ristiriitaisesti tuotteen täytyy pysyä samana, mutta myös muuttua ajan hermolla.

Esimerkiksi Marimekko on tehnyt materiaalien lisäksi pieni tyylillisiä muutoksia sen klassikkotuotteisiin trendivärien lisäksi. Lila Vertanen kertoo, että Tasaraita-paitojen mittoihin ja yksityiskohtiin on tehty pieniä muutoksia vuosien varrella.

– Myös resoreiden väriä ja leveyttä on muuteltu: vuonna 2017 tehdyissä päivityksissä resorit poistettiin hihansuista.

Ajan muodin mukaan ihmisten mieltymykset vaatteiden leikkauksesta muuttuvat. R-Collectionin pääsuunnittelija Lilli Norio kertoo, että heidän tunnetuimman tuotteensa, anorakin, hartioiden leikkaus oli suurempi 80-luvulla.

– Asiakkaiden toiveen mukaisesti lisäsimme myös sivutaskut anorakkiin. Lisäksi vetoketjun ja kankaan valmistaja on vaihtunut. Myös hihamerkki on muuttunut.

Edelliset muutokset anorakkiin tehtiin kolme vuotta sitten, jolloin resorit muuttuivat. Norion mukaan erilaisten muutosten jälkeen tuotteiden myynti nousee selkeästi.

Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Linda Turusen mukaan ei riitä, että klassikkotuote on laadukas ja ajaton. Klassikoilla on uskollinen kuluttajakunta ja yhteiskunnallinen merkitys.

– Vaatealalla useat yritykset eivät välttämättä pyri tekemään muotituotetta, sillä kysyntään ei aina pystytä vastaamaan, ja muodikkaan tuotteen suosio kestää vain hetken. Se, mikä tuote yltää klassikoksi asti, voidaan arvioida tietysti vasta jälkeenpäin.

Turusen mukaan muodilla on kaksi eri sykliä. Toinen on nopea muotisykli ja toinen on hitaampi klassikkosykli. Muotisykli seuraa nopeaa kysynnän kasvua ja sen laantumista ennen seuraavaa nousevaa trendiä, kun taas klassikoiden elinkaari on aaltoilevampi

– Esimerkiksi Jokapoika-paita oli vanhempieni nuoruudessa suosittu noin kolmekymmentä vuotta sitten. Pienen hiljaiselon jälkeen paitaa on taas näkyvästi markkinoilla pienin muutoksin.

Millaisia klassikkotuotteita sinulla on? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

Vaatteilla halutaan viestiä arvomaailmaa – nyt pukeudutaan retrologoihin

Sadan Jokapoika-paidan omistaja ei innostu käyttäjäksi – "Vaatemakuni on vähän erilainen"

Viisi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui onnettomuudessa armeijan tukikohdassa Arkangelissa Pohjois-Venäjällä, kertoo Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom.

Aiemmin Venäjän viranomaiset kertoivat, että torstaina tukikohdassa sattunut räjähdys vaati kahden ihmisen hengen.

Rosatomin mukaan turma sattui nestemäisellä polttoaineella toimivan ohjuksen moottorin testauksen aikana. Yhtiö kertoi, että sen työntekijät tarjosivat teknistä tukea ohjuksen moottorin isotooppivoimanlähteen testaukseen.

Venäjän asevoimat ei ollut kertonut, että onnettomuuteen liittyi ydinpolttoaine.

Räjähdys tapahtui merivoimien testialueella lähellä Nenoksan kylää kesken testauksen. Alueella testataan ydinsukellusveneiden mannertenvälisten ohjusten moottoreita.

Jodi loppui apteekeista

Paikallisviranomaisten mukaan radioaktiivisen säteilyn taso kohosi 40 kilometrin päässä sijaitsevassa Severodvinskin kaupungissa hetkellisesti räjähdyksen jälkeen. Puolustusministeriö kuitenkin vakuutti, että radioaktiivisten tai myrkyllisten aineiden vuotoa tapahtunut ja säteilytaso laitoksessa on normaali.

Severodviskin asukkaat ryntäsivät apteekkeihin ostamaan joditabletteja suojautuakseen mahdolliselta säteilyltä. Farmaseutti Jelena Varinskaya kertoi uutistoimisto AFP:lle, että jodia sisältävät lääkkeet myytiin loppuun tunneissa.

Arkangelin sataman ilmoituksen mukaan laivaliikenne on kielletty räjähdyksen vuoksi kuukaudeksi rajatulla alueella Vienanmerellä.

Venäjällä on sattunut lyhyessä ajassa useita asevoimiin liittyviä onnettomuuksia. Perjantaina ainakin kymmenen ihmistä loukkaantui Venäjän armeijan ammusvarastolla Siperian Krasnojarskissa sattuneissa uusissa räjähdyksissä. Edellisen kerran samalla alueella Atšinskin lähellä räjähti maanantaina. Tuolloin yksi ihminen kuoli ja 13 loukkaantui.

Lisää aiheesta:

Venäjä sulkee Vienanmerellä alueen laivaliikenteeltä sotilastukikohdassa sattuneen räjähdyksen vuoksi – "Säteilytaso nousi hetkellisesti"

Tass: Venäjän armeijan ammusvarastolla räjähti jälleen – Useita ihmisiä loukkaantunut alueella, jolla räjähti myös maanantaina

Voiko nuoruuden rattijuopumus estää työn saamisen yhteiskunnallisesti tärkeässä organisaatiossa? Riippuu siitä, millaista työtä on hakemassa ja kuinka kauan rattijuopumuksesta on aikaa.

Suojelupoliisi Supo tekee työnantajien pyynnöstä vuosittain noin 62 000 turvallisuusselvitystä työnhakijoista. Turvallisuusselvitys on osa rekrytointiprosessia, jos työtehtävä liittyy esimerkiksi valtion turvallisuuteen, maanpuolustukseen tai näitä palvelevan tietojärjestelmän tietoturvallisuuteen.

Kuka tahansa ei siis pääse asentamaan ikkunoita poliisitalon työmaalle, siivoamaan varuskunta-aluetta tai ulkoministeriöön virkamieheksi. Jos taustalla on rikosmerkintöjä tai ulosotto, voi työpaikka mennä sivu suun.

Turvallisuusselvityksessä Supo peilaa työnhakijan taustaa haettavaan työtehtävään. Jokainen tapaus punnitaan erikseen, sanoo Supon ylitarkastaja Pekka Aho.

– Jos valtioneuvosto hakee ministerin autonkuljettajalle turvallisuusselvitystä, ilmoittaisimme rattijuopumuksesta. Mutta jos ministeriö hakee sisäpihalle tehtävään remonttiin telineen pystyttäjää, rattijuopumuksella ei ole merkitystä, sanoo Aho.

Supo harkitsee aina tapauskohtaisesti, ilmoittaako se jotain työnhakijan taustasta työnantajalle. Lopullisen päätöksen palkkaamisesta tekee työnantaja, ei siis Supo.

Yle kysyi Supolta yleisistä merkinnöistä, jotka voisivat tulla esiin turvallisuusselvityksessä.

1. Luottotiedot, ulosotto tai petos

Luottotiedoilla, ulosottomerkinnällä ja talousrikoksilla on väliä, jos työtehtävässä henkilö saa käyttöoikeudet yrityksen tai viranomaisen rahaliikenteeseen tai pääsee käsiksi kaikkein arkaluontoisimpaan tietoon. Luotto- ja ulosottotiedot otetaan huomioon perusmuotoisessa ja laajassa turvallisuusselvityksessä, mutta ei suppeassa. Nyrkkisääntönä on, että neljä vuotta vanhempia ulosottomerkintöjä ei oteta huomioon.

2. Rattijuopumus

Jos työtehtävään kuuluu olennaisesti auton kuljettaminen, rattijuopumuksesta ilmoitetaan työnantajalle. Esimerkiksi remonttimiehen tai toimistotyöntekijän työtehtävää varten yksittäistä rattijuopumusta ei kuitenkaan välttämättä ilmoiteta.

3. Huumausaineiden käyttörikos

Supolla on huumausainerikoksiin tiukka linja: Lievätkin huumausainerikokset voidaan ilmoittaa työnantajalle. Poikkeuksena voi olla tapaukset, jossa huumausainerikos on ollut kertaluontoinen ja tapahtunut alaikäisenä. Supo noudattaa huumerikosten kohdalla Oikeusministeriön asettaman arviointikriteerilautakunnan suositusta.

4. Pahoinpitely

Jos haettava työpaikka on turvallisuusviranomaisessa, ilmoitetaan pahoinpitelytuomiosta hyvin todennäköisesti työnantajalle tai oppilaitokseen, esimerkiksi poliisikouluun tai poliisin virkaan hakiessa. Jos tilillä on useampi väkivaltarikos, lähtee siitä hyvin varmasti tieto rekrytoijalle.

10 vuotta vanhempia rötöksiä ei yleensä lasketa

Nyrkkisääntönä on, että yksi nuoruuden hairahdus ei vielä pilaa työuraa lopullisesti. Supon ylitarkastajan Pekka Ahon mukaan kertaluonteinen rikos, joka on tehty joko vuosia sitten tai alaikäisenä, voidaan joissakin tapauksissa jättää ilmoittamatta työnantajalle.

Turvallisuusselvityksessä otetaan pääsääntöisesti huomioon rikosmerkinnät kymmenen vuoden ja ulosotot neljän vuoden ajalta. Mitä tärkeämpiin tietoihin työntekijällä on pääsy, sitä tarkempaan seulaan hän joutuu.

Työnantajapuolella ollaan samoilla linjoilla: Senaatti-kiinteistöjen puolustuksen ja turvallisuuden toimialajohtaja Jari Panhelaisen mukaan yksittäinen merkintä ei vielä estä työpaikan saamista.

Senaatti-kiinteistöt on yksi Suomen suurimmista turvallisuusselvitysten tilaajista ja syy on selvä: se rakennuttaa ja ylläpitää muun muassa ministeriöiden, poliisin ja Puolustusvoimien kiinteistöjä. Senaattikiinteistöt tilaa vuosittain 10 000 turvallisuusselvitystä Supolta ja 4 000 Puolustusvoimilta.

Senaatti-kiinteistöllä työnhakija jätetään useimmiten palkkaamatta, jos merkinnöistä on havaittavissa esimerkiksi päihdeongelmaa tai toistuvia rikoksia.

– Voimassaolevat oikeudenkäynnit karsivat saman tien työnhakijan, sanoo Panhelainen.

Vastaan tulee myös kaikkein vakavimpia rikoksia

Useimpien työhakijoiden taustat ovat kunnossa. Viime vuonna Supo antoi noin 1 600 kirjallista ilmoitusta turvallisuusselvityksen tilanneille työnantajille, mikä on alle kolme prosenttia selvityksistä.

Turvallisuuselvityksestä on ilmoitettava jo työnhakuilmoituksessa, mikä saattaa karsia kaikkein rankimman taustan omaavat hakijat. Turvallisuusselvityksen tekemiseen tarvitaan aina etukäteen työnhakijan lupa.

Useimmiten turvallisuusselvityksessä tulee vastaan lieviä rötöksiä: ylinopeuksia, lieviä pahoinpitelyjä ja petoksia. Velkaantuminen näkyy siinä, että yhä useammalla työnhakijalla on ulosottomerkintöjä. Vastaan tulee myös kaikkein vakavimpia rikoksia.

– Välillä mietin, että miksi hakija antaa suostumuksen selvityksen tekemiseen, kun taustan perusteella on selvää, ettei hän tule saamaan työpaikkaa, sanoo Aho.

Aho korostaa, että turvallisuusselvityksessä ei pitäisi tulla vastaan mitään sellaista, mistä työnhakija ei itse olisi jo tietoinen.

Kaikkein tarkin syyni on laajassa turvallisuusselvityksessä, jossa myös lähimmäisten taustat ja kytkökset ulkomaille voidaan selvittää. Laaja turvallisuusselvitys vaaditaan esimerkiksi kaikkein korkeimpiin valtion virkoihin.

Turvallisuusajattelun korostuminen on tuontitavaraa ulkomailta, mutta silti pidän sitä hyödyllisenä. Se on selkeästi parantunut toiminnan turvallisuutta. Jari Panhelainen, Senaatti-kiinteistöt

Työntekijää valvotaan vielä työpaikan saamisen jälkeenkin, sillä vuonna 2017 otettiin käyttöön nuhteettomuusseuranta. Jos turvallisuusselvityksen läpikäynyt henkilö saa rikosmerkinnän, Supo saa siitä ilmoituksen rekisteriin ja saattaa ilmoittaa siitä työnantajalle. Seuranta on voimassa enintään viisi vuotta ja Supo tekee ilmoittamisen suhteen tapauskohtaista harkintaa.

Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtajan Jari Panhelaisen mukaan työntekijöiden taustoihin alettiin kiinnittää Suomessa huomiota noin vuosikymmen sitten.

– Turvallisuusajattelun korostuminen on tuontitavaraa ulkomailta, mutta silti pidän sitä hyödyllisenä. Se on selkeästi parantunut toiminnan turvallisuutta, sanoo Panhelainen.

Lue lisää:

Helsingin Sanomat: Yksi kannabiskäry voi tuhota urasuunnitelmat vuosiksi – poliisin merkintä saattaa estää pääsyn näihin ammatteihin ja työpaikkoihin