Monisanainen mies, otsikoi Washington Post Express -lehti juttunsa koomikko Ismo Leikolasta. Leikolan ura Yhdysvalloissa alkoi neljä vuotta sitten, ja hänestä tuli viraali-ilmiö erityisesti Conan O'Brienin Conan-ohjelmasta levinneen videon ansiosta. Videolla Leikola vitsailee englanninkelisen persettä tarkoittavan ass-sanan merkityksistä.

Kyseinen video on saanut pelkästään Facebookissa yli 70 miljoonaa katselukertaa. Pyllystä puhuminen oli Leikolalle portti keikkakalenterin täyttymiseen.

Lehden haastattelussa kerrataan Leikolan uraa tähän asti ja kerrotaan hänen elämästään Yhdysvalloissa. Muun muassa tippauskulttuuri hämmentää Leikolaa edelleen, vaikka hän onkin asunut Yhdysvalloissa nelisen vuotta. Hän kertoo hämmentyvänsä edelleen siitä, millä perusteella ketäkin tarjoilijaa tipataan.

Leikolan kerrotaan päätyneen stand-upin pariin Jyväskylän yliopiston kautta: siellä Leikola opiskeli fysiikkaa ja kemiaa, kunnes hänet tutustutettiin stand-upiin kampuksen baarissa.

Leikola astui itse kampuksen baarin lavalle esiintymään vuonna 2002, ja pian hän ryhtyi opiskelemaan stand-upin saloja vanhoilta VHS-nauhoilta todenteolla.

Puolentoista vuoden sisällä Leikola keikkaili ympäri Suomea, ja muutaman vuoden päästä hän alkoi esittämään stand-upia myös englanniksi.

Leikola ensiesiintyi Yhdysvalloissa vuonna 2014 ja voitti samalla Maailman Hauskin Henkilö -tittelin komediaklubi Hollywood's Laugh Factoryn kisassa. Hän sai murskavoiton kisan nettiäänestyksellä ja vei tittelin vajaalla 160 000 äänellä: toiseksi tullut sai reilut 59 000 ääntä.

Leikola päätti muuttaa Yhdysvaltoihin, vaikka muutto tarkoittikin hänen aloittamansa Ismo-sarjan lopettamista kuudentoista jakson jälkeen. Leikola on aikaisemmissakin haastatteluissa kertonut haaveilevansa englanninkielisten maiden kiertämisestä, joten muutosta kieltäytyminen ei siis käynyt päinsä.

– Olisin katunut sitä loppuelämäni, Leikola toteaa Washington Post Expressille.

Ulkomailla asuminen onkin Leikolan mukaan osoittautunut hedelmälliseksi vitsienkerronnan kannalta. Viime vuonna Leikola kertoi Ylen aamu-tv:ssä, että vitsit Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurieroista ovat yleisöjen mieleen.

Leikola kertoo Washington Postin haastattelussa kokevansa painetta, sillä hänestä tuntuu, että "koko Suomi katsoo, mitä teen täällä". Seuraavaksi hän aikoo työstää materiaalia joko esitystä tai albumia varten.

– On hieman hullunkurista tulla pienestä maasta jossa on täysin eri kieli, ja silti tehdä kaikkea tätä – ja toivottavasti lisää, Leikola päättää haastattelun.

Leikolan Washington Post Express -haastattelusta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Klo 14:57: täsmennetty, että kyse on Washington Postin Express -lehdestä. Aiemmin jutussa puhuttiin vain Washington Postista.

Kiinalainen teknologiayhtiö Huawei julkaisi perjantaina oman käyttöjärjestelmänsä. Huawei ottaa HarmonyOS-käyttöjärjestelmän käyttöön, jos Yhdysvaltain pakotteet estävät sitä käyttämästä Googlen Android-järjestelmää.

Yhtiön kuluttajaliiketoiminnan johtajan Richard Yun mukaan Huawei voi siirtyä käyttämään uutta käyttöjärjestelmäänsä välittömästi. Yun mukaan käyttöjärjestelmä eroaa täysin Androidista ja Applen puhelinkäyttöjärjestelmä iOS:ista.

Huawei on joutunut Kiinan ja Yhdysvaltain kauppakiistan keskelle, ja sitä painavat myös länsimaiset tietoturvahuolet.

Yhdysvallat on asettanut yhtiön vientikieltoon, jonka on määrä alkaa elokuun puolivälissä. Kielto estäisi yhdysvaltaisyhtiöitä, kuten Googlea, tekemästä yhteistyötä Huawein kanssa.

Yhdysvaltain mukaan etenkin Huawein toimittamat 5G-verkot saattaisivat mahdollistaa Kiinan vakoilun. Yhtiö on kiistänyt syytöksen.

Lue myös:

Huawein tulos kasvoi Yhdysvaltain painostuksesta huolimatta – kauppasota varjostaa tulevien Huawei-mallien Google-päivityksiä

Berliinissä naapurini ahdistuu kännykkämastosta – Saksassa 5G-verkko herättää Suomea enemmän kysymyksiä

Japanin entinen keisarinna Michiko on sairastunut rintasyöpään. Lääkäreiden mukaan syöpä on varhaisessa vaiheessa ja se voidaan leikata.

Leikkausta ei kuitenkaan voida vielä tehdä, sillä 84-vuotias Michiko on lääkäreiden mukaan liian hauraassa kunnossa. Hovin mukaan hän on laihtunut viime kuukausina ilmeisesti miehensä Akihiton kruunusta luopumiseen liittyvien kiireiden vuoksi.

Michiko kerää nyt voimia syöpäleikkausta varten. Leikkaus tehdään aikaisintaan syyskuussa.

85-vuotias keisari Akihito luopui huhtikuun viimeisenä päivänä asemastaan poikansa Naruhiton hyväksi.

Akihito on nyt keisari emeritus ja Michiko keisarinna emerita.

Lisää aiheesta:

Luistelua, opiskelua ja prinsessa Diana – Japanin väistyvä keisari Akihito päästi kamerat myös arkeensa

Japanin keisari Akihito luopui vallasta

Suomalaisperhe on ollut vuosikymmeniä kirjeenvaihdossa Japanin keisarinnan kanssa – "Sydämellisempää henkilöä en ole tavannut"

Oululainen Mikko Huoponen kävi viime lokakuussa mökillään tuttavan kanssa keskustelua surullisesta aiheesta. Oman lapsen kuolemasta. Nainen oli menettänyt lapsensa.

– Sanoin hänelle, että sitähän ihminen aina pelkää, että menettää oman lapsensa. Se olisi pahinta, mitä voisi sattua, Huoponen kertoo.

Noin puoli tuntia kyseisen keskustelun jälkeen Huoposen puhelin soi. Puhelimessa oli hänen kaksoisveljensä, joka kertoi, että on tapahtunut onnettomuus.

Kuorma-auto oli törmännyt Huoposen 23-vuotiaaseen tyttäreen Milka Huoposeen. Veljen ystävä, joka oli sattunut onnettomuuspaikalle, oli ilmoittanut asiasta.

Huoponen soitti ystävälle ja pyysi antamaan puhelimen jollekin pelastushenkilöstöön kuuluvalle. Hän kysyi, mikä tilanne on ja vastaus oli, että en tiedä vielä, mutta pahalta näyttää.

– Halusin kuulla sen niin, että ei näytä pahalta. Ja hoin sitä päässäni: ei näytä pahalta, kaikki tulee menemään ihan hyvin, ei ole tapahtunut mitään vakavaa.

Paikalla ollut ystävä oli viimeinen ihminen, joka piti Milkaa kädestä ennen tämän kuolemaa.

– Näin jälkikäteen mietin, valmisteliko joku ylempi taho minua sen aiemman keskustelun avulla Milkan kuolemaan.

Pyöräilijöiden määrä onnettomuuksissa kuolleista lisääntynyt

Onnettomuuksissa kuolee kymmeniä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita vuosittain. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 550. Eniten onnettomuuksia tapahtuu siellä, missä asuu eniten ihmisiäkin, eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Satakunnan alueen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan poliisijäsen Timo Auressalmi kertoo, että vaikka liikennekuolemien määrä on viime vuosina vähentynyt, on pyöräilijöiden osuus kaikista liikenteessä kuolleista hieman kasvanut.

Tarkkaa syytä sille ei tiedetä. Auressalmi arvelee sen johtuvan ainakin osittain siitä, että pyöräilijöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt jonkin verran.

Samaan aikaan jalankulkijoiden liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet.

"En kokenut vihaa autonkuljettajaa kohtaan"

Mikko Huoposen tyttären hengen vienyt onnettomuus tapahtui Oulun keskustassa Albertinkadun ja Isokadun risteyksessä.

Huoponen kertoo, että sekä Milkalle että kuorma-auton kuljettajalle paloivat vihreät valot. Milka ajoi pyörällä suojatien yli suoraan, kuorma-auto kääntyi suojatielle vasemmalta. Alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuuteen.

– Milka kuoli heti onnettomuuspaikalla pään ja rinnan seudulle kohdistuneisiin vammoihin. Kuorma-auton takapyörät tulivat hänen päältään. Ei siinä paljon mitään ollut tehtävissä.

Huoponen meni sama päivänä onnettomuuspaikalle. Hän tunsi vihaa. Ja surua.

– Suurin kysymys, joka pyöri mielessä oli, miksi minulle tapahtuu näin. Mitä pahaa minä olen tehnyt, miksi minulta otettiin tytär pois?

– En kokenut vihaa autonkuljettajaa kohtaan. Koin vihaa sitä tapahtumaa ja maailmankaikkeutta kohtaan. Ja jopa itseäni kohtaan.

Tarkempia yksityiskohtia onnettomuudesta ei ole vielä annettu julkisuuteen, koska tapauksen oikeudenkäynti on vielä edessä.

Risteykset ovat tyypillisin paikka joutua onnettomuuteen pyöräilijänä tai jalankulkijana, kertoo Liikenneturvan Jyväskylän osaston yhteyspäällikkö Leena Piippa. Niissä seurauksetkin yleensä ovat vakavimmat, koska risteyksessä törmäys tapahtuu useimmiten auton kanssa.

Risteykset ovat vaaran paikkoja erityisesti siksi, että moni ei tiedä, kenen pitäisi väistää ja ketä.

Usein onnettomuuden taustalla on Piipan mukaan havaintovirhe, arviovirhe tai tulkintavirhe. Eli ei joko nähty toista osapuolta tai on arvioitu toisen toimivan eri tavalla kuin hän toimii. Ja jos toinen risteykseen tulija ei noudatakaan liikennesääntöjä, on sitä vaikea ennakoida.

Nuoren ihmisen kuolema pyörällä tai jalan liikkuessa ei kuitenkaan ole erityisen tyypillistä. Yleensä jalankulkija tai pyöräilijä, joka kuolee onnettomuudessa, on iäkäs, yli 65-vuotias.

– Useimmiten esimerkiksi pyöräonnettomuudet ovat sellaisia, että ihminen jostain syystä kaatuu.

Kyseessä voi olla esimerkiksi sairauskohtaus, kuljettaja on humalassa tai jonkun muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Alkoholi mukana suuressa osassa onnettomuuksista

Monesti onnettomuudessa kuollut jalankulkija tai pyöräilijä on ollut humalassa: yhteensä noin viidesosassa kuolemaan johtavista onnettomuuksista. Jalankulkijoiden osalta jopa useammin, lähes neljäsosassa tapauksista.

– Se on todella iso määrä. Ja olipa syy kummassa hyvänsä – jalankulkijassa tai pyöräilijässä tai moottoriajoneuvon kuljettajassa – niin alkoholi kuitenkin heikentää toimintakykyä, Timo Auressalmi sanoo.

Sen sijaan kevyen liikenteen osallisen puhelimen käyttö tai musiikin kuuntelu liikenteessä ollessa liittyy hyvin harvoin onnettomuuksiin, joissa pyöräilijä tai jalankulkija menettää henkensä. Se on Auressalmen mukaan jopa hieman yllättävää.

– Olisin kuvitellut, että se saattaisi vaikuttaa enemmän. Mutta ehkä ne, jotka kuuntelevat musiikkia, ovat nuorta väkeä, joilla pää pyörii paremmin liikenteessä ja jotka tekevät havaintoja muilla aisteillaan.

Kuolemia voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin

Vaikka pyöräilijöiden kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä on junnannut samoissa lukemissa jo vuosikymmenen, niitä olisi kuitenkin mahdollista vähentää haastateltujen asiantuntijoiden mukaan entisestään.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan erityisesti risteyksien turvallisuutta pitäisi parantaa.

– Siinä meillä on vielä Suomessa todella paljon tehtävää.

Timo Auressalmi on samaa mieltä. Liikenneympäristön rakentamisessa ja suunnittelussa pitäisi hänen mielestään kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kevyeen liikenteeseen.

Hänen mukaansa kaupunkeihin olisi hyvä rakentaa enemmän korotettuja suojateitä, jotka pakottaisivat autot hiljentämään. Lisäksi leveämmille väylille tarvittaisiin keskisaarekkeita, jottei koko ajorataa tarvitsisi ylittää yhteen putkeen. Risteysalueilta olisi myös hyvä poistaa kaikki näköesteet, kuten kasvillisuus.

Molemmat, sekä Koistinen että Auressalmi peräänkuuluttavat nopeusrajoitusten laskemista taajamissa. Heidän mielestään sillä ehkäistäisiin tehokkaasti niin kuolemaan johtavia onnettomuuksia kuin kaikkia muitakin onnettomuuksia.

Autolla ajaja ehtii reagoida ja havainnoida ympäristöään huomattavasti paremmin, jos hän ajaa kolmeakymppiä, verrattuna siihen, jos hän ajaisi viittäkymppiä.

Mikko Huoponen kertoo, että oman tyttären kuolema onnettomuudessa on muuttanut hänen omaa liikennekäyttäytymistään. Hänestä on tullut aiempaa varovaisempi, etenkin autolla kääntyessä.

Huoponen ajaa itse ammatikseen autoa. Mies kertoo, että meni monta kuukautta ennen kuin hän pystyi onnettomuuden jälkeen ajamaan isommalla autolla. Hänelle tuli auton ratissa pelkotiloja ja paniikkikohtauksia.

– Pelkäsin, että aiheuttaisin itse onnettomuuden.

Moni pyöräilijä ei tiedä väistämissääntöjä

Liikenneturvallisuudesta huolehtimista ei voida kuitenkaan täysin vyöryttää liikennesuunnittelijoiden tai moottoriajoneuvon kuljettajien vastuulle. Myös pyöräilijöillä ja jalankulkijoilla on oma vastuunsa turvallisuuden takaamiseksi liikenteessä.

Pyöräliiton Matti Koistisen mukaan tärkein asia on ajokunto. Hän kertoo, että yksinään sellaisissa onnettomuuksissa, joissa pyöräilijä jostain syystä kaatuu ja sen seurauksena kuolee, kolmasosa on ollut päihtyneenä.

– Jokaisen pyörällä liikkeessä olevan kesän terassikaudella kannattaisi muistaa: jos on tullut vähän otettua, kannattaa ottaa taksi alle, kun lähtee kotiin, eikä sitä fillaria.

Toinen tärkeä asia on liikennesäännöt. Moni pyöräilijä ei Timo Auressalmen mukaan tiedä väistämissääntöjä.

Pyöräilijä ei ole etuajo-oikeutettu tullessaan suojatielle lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Pyöräilijän ei esimerkiksi tarvitse väistää autoa silloin, kun autoilijalla on kärkikolmio tai stop-merkki. Eikä silloin, kun pyöräilijä on ajamassa suoraan, mutta autoilija on kääntymässä.

– Myös kypärän käyttö, huomioliivit ja heijastavat materiaalit edesauttavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden havaittavuutta ja sitä kautta pienentävät riskiä joutua onnettomuuteen.

Viimeinen matka

Aina, kun Mikko Huoponen saapuu Oulun keskustaan, hän menee onnettomuuspaikalle. Tai ainakin ajaa sen ohi. Se on hänen mukaansa osa surutyötä.

Osa surutyötä oli myös Milkan valmisteleminen viimeiselle matkalleen. Laitetut kynnet ja ripset olivat Huoposen mukaan Milkalle tärkeä asia. Siksi mies pyysi sukulaista laittamaan ne tyttärelle. Ja meikkaamaan kasvot. Huoponen itse harjasi tyttärensä hiukset ja valikoi vaatteet.

– Halusin laittaa tyttäreni nätiksi. Se oli henkisesti äärettömän raskasta, mutta myös lohdullista. En halunnut, että kukaan muu tekee sitä. Halusin itse saatella lapseni hautaan.

Milkalle jäi kaksi siskoa ja kaksi velipuolta. Heistä Huoponen on kantanut onnettomuuden jälkeen enemmän huolta.

Mies kertoo, että käy teini-ikäisten lastensa kanssa usein läpi liikennesääntöjä. Heidän perheessään on arkipäivää kehottaa varovaisuuteen liikenteessä.

– Pelottaa, että heille tapahtuisi jotain samanlaista kuin Milkalle.

Oletko sinä kokenut turvattomuutta tai läheltä piti tilanteita pyörällä kulkiessasi? Keskustele aiheesta klo 22.00 saakka!

Juttua korjattu 9.8.2019 klo 11.12: Jutussa Timo Auressalmi esiteltiin jutussa aiemmin virheellisesti Onnettomuustietokeskuksen edustajana. Hän on Satakunnan alueen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan poliisijäsen. Onnettomuustietoinstituutti organisoi Satakunnan tutkijalautakunnan toiminnan ja huolehtii tutkijalautakuntien keräämistä tiedoista.

Lue myös:

Moni pelkää suojatiellä – onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen joutunut melkein joka toinen

Hallitus hakee kovaa kasvua pyöräilyyn miljoonien eurojen satsauksella – Pyöräliitto: historiallista, mutta ei vielä riitä

Liikennekuolemien piti puolittua 10 vuodessa, mutta tavoitteeseen ei päästä – Liikennekuolema johtuu enää harvoin liikenteestä

"Harvoin tie tai auton ominaisuus heittää ulos tieltä" – Syitä nuorten liikennekuolemiin tulisi etsiä kokemattomuuden sijaan aivoista

Ainakin kymmenen ihmistä on loukkaantunut Venäjän armeijan ammusvarastolla Siperian Krasnojarskissa sattuneissa uusissa räjähdyksissä. Edellisen kerran samalla alueella Atšinskin lähellä räjähti maanantaina.

Tuolloin yksi ihminen kuoli ja 13 loukkaantui.

Uutistoimisto Tassin mukaan ammusvaraston alueella syttyi tuoreimpien räjähdysten jälkeen tulipalo. Räjähdyksiä oli ainakin kaksi.

Lähialueella on rikkoutunut rakennusten ikkunoita, ja asukkaita on evakuoitu.

Venäjän puolustusministeriön mukaan tapahtumaketju olisi saanut alkunsa salamasta.

Venäjällä on sattunut lyhyessä ajassa useita asevoimiin liittyviä onnettomuuksia.

Lisää aiheesta:

Venäjä sulkee Vienanmerellä alueen laivaliikenteeltä sotilastukikohdassa sattuneen räjähdyksen vuoksi – "Säteilytaso nousi hetkellisesti"

Venäjän sukellusveneonnettomuudessa kuolleet haudattiin – hautausmaa eristettiin salaisissa tehtävissä toimivien sotilaiden vuoksi

Venäjän puolustusministeri: Ydinsukellusveneen palo alkoi aluksen akkuosastolta

Stockmannin uudella toimitusjohtajalla Jari Latvasella riittää uskoa perinteisen tavaratalon pärjäämiseen markkinoilla, vaikka yhtiön tavaratalotoiminta onkin ollut vaikeuksissa jo pitkään.

Yleinen trendi vähittäiskaupassa on, että kuluttajat suosivat entistä enemmän ulkomaisia verkkokauppoja kivijalkakauppojen sijaan.

– On totta, että markkina muuttuu. Uskon kuitenkin siihen, että perinteisellä tavaratalolla on edelleen jalansijaa. Jos kansainvälisesti katsotaan, niin menestystarinoita löytyy niin Aasiasta kuin Euroopastakin. Stockmann on esimerkki ikonisesta brändistä, ja on innostavaa olla mukana tällä matkalla. Nyt lähdetään luomaan kasvua, Latvanen sanoo.

Stockmann aikoo Latvasen mukaan jatkossa pyrkiä vastaamaan paremmin kuluttajien tarpeisiin myös verkossa.

Latvanen on aiemmin toiminut HKScanin toimitusjohtajana. Hän sai lähteä yhtiöstä viime syksynä.

– Jarilla on vahva kokemus kansainvälisten brändien johtamisesta ja hän on käynyt läpi useita muutosprosesseja. Hän sopii erinomaisesti Stockmannin toimitusjohtajaksi tässä tilanteessa, sanoo Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia.

Latvanen aloittaa tehtävässään 19 elokuuta. Samana päivänä aloittaa myös uusi talousjohtaja Pekka Vähähyyppä. Nykyinen talousjohtaja Kai Laitinen ja kehitysjohtaja Nora Malin jättävät Stockmannin.

Lindex saatetaan myydä

Stockmann on käynnistänyt muutosohjelman, jonka avulla yhtiö tavoittelee 40 miljoonan euron säästöjä kevääseen 2021 mennessä.

– Olen perehtynyt strategiaan ja uskon siihen, että fokus on hyvin määritelty. Toimet tilanteen kääntämiseksi on identifioitu ja olen sitoutunut niihin, Latvanen sanoo.

Heinäkuusta lähtien yhtiöllä on uusi johtoryhmä, jossa istuu viisi ihmistä yhdentoista sijaan. Myös organisaatiorakennetta on yksinkertaistettu. Konsernissa on nykyään kolmen sijaan kaksi yksikköä: Lindex ja Stockmann. Aiemmin kiinteistöt ja tavaratalot olivat erillisiä yksikköjä.

Yhtiö pohtii nyt myös Lindexin myymistä.

– Lindexillä on erinomaiset kansainväliset kasvumahdollisuudet ja myöskin digitaalista muutosprosessia voidaan kiihdyttää. Tutkimme kaikki mahdolliset strategiset vaihtoehdot mukaan lukien sen mahdollisuuden, että omistaja vaihtuu, Ratia sanoo.

Ratian mukaan on kuitenkin liian aikaista arvioida kuinka todennäköistä Lindexin myyminen on.

– Lindex on ollut hyvin tärkeä osa Stockmannia. Jos omistajavaihto toteutuu, se tarkoittaa, että tarjoamme Lindexille paremmat kasvuedellytykset ja samoin myös Stockmannille. Tämä on niin sanottu win win-mahdollisuus, Ratia sanoo.

Takana on myös yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena 150 työpaikkaa vähennettiin.

Yhtiöllä on Suomessa 1 600 työntekijää. Stockmannilla on Suomessa myymälät Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella sekä Turussa.

Ratia ei vielä osaa sanoa, tuleeko jatkossa lisää yt-neuvotteluja. Hän uskoo, että vuoden lopussa yhtiöllä alkaa mennä paremmin.

Osakekurssi jo pitkään alamäessä

Stockmannin oikaistu liikevoitto huhti-kesäkuussa heikkeni noin 16 miljoonaan euroon, mikä on 7,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten samalla jaksolla.

Osakekurssikin on jatkanut alamäkeään jo usean vuoden ajan. Stockmannin osakkeen hinta on nyt noin 2 euroa, kun se vielä vuoden 2009 elokuussa oli noin 20 euroa ja vuonna 2010 lähemmäs 30 euroa. Viime vuoteen verrattuna pudotusta on tullut noin 50 prosenttia.

Vuosina 2004–2015 Stockmannin kanta-asiakkailla oli mahdollisuus merkata yhtiön osakkeita, jos ostoksia oli kertynyt kahden vuoden aikana yli 6 000 euroa.

– Useat tuhannet asiakkaat hyödynsivät mahdollisuutta. Parhain vuosi oli 2005, jolloin yli 12 000 kanta-asiakasta hyödynsi mahdollisuuden. Vuonna 2015 osakkeen arvo oli pörssissä edullisempi kuin optiomerkintähinta, eli sinä vuonna niitä ei merkattu, sanoo Stockmannin asiakkuusjohtaja Outi Nylund.

Nylundin mukaan moni on sittemmin myynyt osakkeensa.

Yhtiö haluaa panostaa kanta-asiakkaisiinsa

Uuden toimitusjohtajan viesti kanta-asiakkaille on kuitenkin, että uutta Stockmannia rakennetaan nyt innokkaasti.

– Olen saanut tehdä paljon töitä kuluttajien kanssa ja uskon, että voin tuoda kuluttajien näkemystä yhtiöön, Latvanen sanoo.

Aktiivisia, eli vähintään kerran vuodessa Stockmannin tavarataloissa asioivia, kanta-asiakkaita Stockmannilla on Outi Nylundin mukaan 900 000.

– Kohderyhmänä meillä on erityisesti työssä käyvät miehet ja naiset. Usein heillä on kiireinen elämäntapa ja pyrimme tarjoamaan entistä parempaa ja helpompaa palvelua, Nylund sanoo.

Viime vuosina kanta-asiakkuuksien kehittämisessä on Nylundin mukaan keskitytty tekniseen ja liiketoiminnalliseen kehitykseen sekä asiakasdatan hyödyntämiseen, mutta muutokset eivät vielä näy asiakkaille.

– Syksyllä uudistamme kanta-asiakasohjelmamme. Sitten näkyy. Haluamme tarjota entistä henkilökohtaisempaa asiakas- ja asiointikokemusta nimenomaan kanta-asiakkaille, Nylund sanoo.

Lue lisää:

Stockmann sai uuden toimitusjohtajan HKScanista – Jari Latvanen vetämään vaikeuksissa painivaa yritystä

Stockmannin yt:t ohi: Jopa 150 työntekijää saa potkut, myyjiä ei vähennetä

Tavarataloyhtiö Stockmann antoi tulosvaroituksen

Stockmannin toimitusjohtaja vaihtuu

Stockmann lähtee lopullisesti Venäjältä – myy Pietarin kiinteistön pois

Tietosuojan kannalta tilanne on vakava, sanoo apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman.

– Aina on tilanne vakava, kun henkilöiden tietoja menee väärään paikkaan. Varsinkin, jos alustavien tietojen mukaan on kyse kohtuullisen isosta määrästä, sanoo apulasitietosuojavaltuutettu Jari Råman.

Suomen mittakaavassa tietosuojavirhe on mittakaavaltaan poikkeuksellinen ja mahdollisuus väärinkäytöksiin on myös olemassa.

– Kun tietoja menee väärään paikkaan, aina on mahdollisuus väärinkäytöksiin. Sitä täytyy kuitenkin arvioida sen pohjalta, minkälaisia tietoja erityisesti on päätynyt vääriin käsiin.

Tietosuojavaltuutetun toimisto odottaa verohallinnolta ilmoitusta tietoturvaloukkauksesta, ja niiden tietojen luonteesta, joita on päätynyt väärille ihmisille. Sen jälkeen arvioidaan, minkälaisia seuraamuksia yksittäiselle henkilölle voi olla tietoturvaloukkauksesta.

Verottaja tarkentaa virheellisenä lähetettyjen päätöskirjeiden määrää. Verohallinnon kehitys- ja tietohallintojohtaja Jarkko Levasma kertoo STT:lle, että tällä tietoa virheellisiä kirjeitä olisi lähetetty noin 27 000.

Levasma sanoo Ylelle, että tietosuojavaltuutetun toimisto saa verohallinnon selvityksen tapahtuneesta vielä tänään. Verottajalla on 72 tuntia aikaa tehdä ilmoitus tietosuojaloukkauksen tapahtumisesta.

Virhe yllätti verohallinnon täysin

Verohallinnolle selvisi eilen yksittäisten asiakkaiden yhteydenottojen perusteella, että jotain outoa oli tapahtunut. Verohallinnolle tuli kymmeniä yhteydenottoja.

Levasman mukaan virhe tapahtui siten, että ulkopuolisen yrityksen tulostusjärjestelmä sekoitti yksittäisten asiakkaiden tietoja ja yhdisteli niitä väärin. Virhe on tunnistettu, ja se koski vain 6. elokuuta lähetettyjä kirjeitä. Kyseessä oli yksi tulostuserä.

– Suurelta osalta ne ovat olleet henkilöiden veropäätöksiä, joita lähetetään tähän aikaan. Niitä on ollut se 17 000. Siellä on myös joitakin verokortteja, Levasma sanoo.

Verottaja neuvoo, että jos olet sattunut saamaan virheellisen verokirjeen, sen voi tuhota. Saat uuden, korjatun kirjeen myöhemmin. Levasman mukaan jokaisen verovelvollisen oikeat tiedot löytyvät verojärjestelmnästä ja OmaVerosta verkossa. Esimerkiksi verotuspäätökset ja verokortit ovat OmaVerossa oikein.

Hän pahoittelee verohallinnon puolesta virhettä ja pitää sitä vakavana.

– Virhe ja sen paikka yllätti täysin, ei olisi voinut kuvitella, että siinä kohdassa voisi jokin mennä pieleen, Levasma sanoo.

Samalla järjestelmällä on lähetetty miljoonia kirjeitä.

Myös verokorteissa näkynyt toisten arkaluontoisia tietoja

Mukana on myös ollut yritysten verotuspäätöksiä ja muita hajanaisia verotukseen liittyviä kirjeitä. Kaikissa kirjeissä on ollut jotain ongelmia.

Tiedoissa oli muun muassa väärän puolison nimi ja esimerkiksi tuntemattomia osakkeita. Myös yritysten yksityiskohtaisia tietoja on päätynyt väärille henkilöille. Veropäätöksistä ja verokorteista näkyy myös ihmisten henkilötietoja.

– Joissakin tilanteissa täytyy tarkkaan katsoa huomatakseen, että numerot, jotka näyttävät olevan kohdallaan ovatkin toisesta kirjeestä, verohallinnon Levasma kuvailee.

Apulaistietosuojavaltuutettu ei halua ennakoida, saako verottaja jotain seuraamuksia tietosuojaloukkauksesta.

– Arvoimme ilmoituksen perusteella, ovatko verohallinnon toimenpiteet olleet riittäviä, ja onko asiassa syytä antaa jonkinlaista ohjausta, Råman sanoo.

Verottajan aiempi arvio kirjeiden määrästä tänään oli 17 000, mutta Levasman mukaan virheitä on löydetty nyt muualtakin samasta tulostuserästä. Eilen virheellisten kirjeiden määräksi kerrottiin 60 000.

Virheellisten kirjeiden lähettäminen on keskeytetty.

Lue lisää:

Verottaja lähettänyt jopa 60 000 virheellistä verokirjettä – tiedoissa muun muassa väärän puolison nimi ja tuntemattomia osakkeita

Viime viikolla sattunut kahden miehen kuolemaan johtanut veneilyonnettomuus Turun Airistossa nosti esiin veneilyyn liittyvät riskit. Huoli on kohdistunut erityisesti suuriin muskeliveneisiin, veneilyn promillerajaan ja puutteellisiin veneilytaitoihin.

Kansanedustaja Harry Harkimo (liik.) ja toimituspäällikkö Ismo Virta Vene- ja Kippari-lehdestä ovat yhtä mieltä siitä, että 1,0 promillen raja vesillä on liian korkea.

–Jos lähdet ajamaan 60 solmun nopeudella kulkevaa muskelivenettä pienessä kännissä, etkä koskaan ole ajanut venettä niin kyllä se aika vaarallista touhua on, sanoo Harkimo.

Myös Virta paheksuu maantieliikennettä selvästi korkeampaa promillerajaa, ja kritisoi asiassa lainsäätäjää.

– Tämä näkyy kaikenlaisena örvellyksenä rannoilla muutenkin, sanoo Virta.

Veneilykortti jakaa mielipiteitä

Ison veneen ohjaimiin tarvittaisiin Harkimon mukaan pätevyys. Hän kannattaa veneilykorttia, jonka voisi hankkia kevyellä koulutuksella. Harkimon mukaan pientä yleissivistystä kaivattaisiin.

–Sen pitää olla kevyt ratkaisu, tästä ei pidä tehdä mitään autokoulua, toteaa Harkimo.

Hän ehdottaa porkkanaksi vakuutusmaksujen alentamista niiltä, jotka ovat veneilykurssin käyneet.

Toimituspäällikkö Ismo Virta Vene- ja Kippari-lehdestä pitää veneilykorttia turhan byrokraattisena ratkaisuna, varsinkin jos se koskee ainoastaan isojen muskeliveneiden kuljettajia.

–Kannattaako tehdä järjestelmä suunnilleen muutamaa kymmentä tai muutamaa sataa ihmistä varten, kysyy Virta.

Paljon vesillä liikkuvana Harkimo on huomannut huviveneilijöiden liikennöintiin liittyvää huolimattomuutta.

–Ihmiset eivät tiedä sääntöjä, reimareita, eivätkä kaikkea sitä, mitä pitäisi tuntea, kun liikkuu merellä, sanoo Harkimo.

Hänen mukaansa purjehtijoilla säännöt tulevat tutuiksi veneenkäsittelyä opetellessaan.

–Venettä ei saa eteenpäin, jos ei ole oppinut purjehtimaan. Siihen tulee ilman muuta se koulutus, kuvaa Harkimo eroa.

Virta puolestaan ei veneillessään ole huomannut ongelmien lisääntymistä. Hänen veneilykokemuksensa ovat viime vuosilta Saimaalta. Merimiestapojen varsinaiseen huonontumiseen hän ei usko.

–Kaikkein olennaisin asia on tähystys. Kannattaa katsoa eteensä niin sitten ei törmäile toisiin, sanoo Virta.

Lue lisää:

Molemmat Airiston veneturmassa kuolleet olivat purjeveneen matkustajia – Onnettomuustutkintakeskus kuulee kummankin veneen kuljettajia

Liikenneministeri Marin: On tärkeää arvioida, miten veneturvallisuutta voi parantaa – odottaa Airiston onnettomuustutkinnalta hyviä ehdotuksia

Poliisi Airiston veneturmasta: Alkoholilla ei näyttäisi olevan osuutta asiaan, Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan

Kiinalainen teknologiayhtiö Huawei on julkaissut oman käyttöjärjestelmän älylaitteilleen. Yhdysvaltain mustalle listalle keväällä päätyneen Huawein kuluttajaliiketoimintayksikön toimitusjohtaja Richard Yu paljasti HongmengOS-käyttöjärjestelmän Dongguanissa Kiinassa käynnissä olevilla kehittäjämessuilla perjantaina.

Huawein on jo pidemmän aikaa huhuttu kehittävän omaa käyttöjärjestelmää ja spekulointi kehitystyön ympärillä kiihtyi toukokuussa, kun Yhdysvaltain hallinto asetti kiinalaisyhtiön mustalle listalle vakoilusyytösten vuoksi. Päätöksen seurauksena amerikkalaisyhtiöiden liiketoimet Huawein kanssa vaikeutuivat huomattavasti. Google ilmoittikin pian lopettavansa järjestelmäpäivitykset Huawein tuleviin Android-puhelimiin.

Googlen ratkaisun jälkeen oma käyttöjärjestelmä alkoi näyttää elintärkeältä Huaweille. Kiinalaisyhtiö myönsi keväällä, että sillä on varasuunnitelma. Tuolloin Yu luonnehti Huawein omaa käyttöjärjestelmää varotoimena, mikäli yhtiö joutuisi luopumaan täysin Androidista.

Dongguanin kehittäjämessuilla Yu kehui HongmengOS:n ominaisuuksia, jotka "eroavat täysin Googlen tai Applen käyttöjärjestelmistä". Samalla hän kuitenkin painotti Androidin olevan yhä Huawein mobiililaitteiden ensisijainen käyttöjärjestelmänä.

HongmengOS otetaan ensimmäisenä käyttöön televisioissa, älykelloissa ja muissa vastaavissa näytöllisissä laitteissa, mutta ei puhelimissa. Siirtyminen omaan käyttöjärjestelmään voi kuitenkin Yun mukaan tapahtua myös puhelimien osalta vaikka heti.

Huawei houkuttelee sovelluskehittäjiä avoimella lähdekoodilla

HongmengOS on Androidin tapaan avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa myös muut laitevalmistajat voisivat ottaa HongmengOS:n käyttöönsä. Huawei ei siis ole rakentamssa Applen iOS:n kaltaista ympäristöä, jonne muilla valmistajilla ei ole asiaa. Yun mukaan moni laitevalmistaja on jo nyt kiinnostunut Huawein käyttöjärjestelmästä.

Avoin lähdekoodi hälventää myös epäillyt "takaporteista", sillä kuka tahansa voi tutustua käyttöjärjestelmän toimintaperiaatteisiin. Yhdysvallat on aiemmin syyttänyt Huaweita vakoilusta laitteidensa välityksellä. Todisteita vakoilusta ei ole esitetty.

Avoin lähdekoodi tekee käyttöjärjestelmästä myös houkuttelevamman alustan sovelluskehittäjille. Tämä on tärkeää, sillä lopulta sovellukset määrittävät käyttöjärjestelmän elinkelpoisuuden. Ilman suosittuja sovelluksia mikään käyttöjärjestelmä ei selviä.

Se, miten hyvin kiinalainen käyttöjärjestelmä onnistuu houkuttelemaan ulkomaisia sovelluskehittäjiä, on iso kysymysmerkki. Huawein etuna yhtiön koko ja asema. Harva sovelluskehittäjä haluaa jättäytyä ulos maailman toiseksi suurimman puhelinvalmistajan käyttöjärjestelmästä. Mutta Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan kiihtyessä, kyse ei ole pelkästään liiketoiminnan kannattavuuslaskelmista.

Eikä Huawein asema Kiinan ulkopuolella ole ollut enää sama Googlen ilmoituksen jälkeen. Huawein laitemyynti on kiistan seurauksena pienentynyt länsimaissa ja operaattorit pohtivat uusien puhelimallien julkistuksia.

Androidista on tullut standardi, jota on vaikea haastaa

Kilpailu käyttöjärjestelmien herruudesta on armotonta jo ilman tempoilevaa kauppasotaa. Huawein kuluttajaliiketoimintayksikön johtajan varovaiset sanat ovat siksi ymmärrettäviä. Huawei ei halua esiintyä haastajana kisassa, jonka niin moni on hävinnyt.

Yksi käyttöjärjestelmäkisan hävinneistä yhtiöistä on Nokia, jonka kehittämä Symbian ei koskaan ottanut tuulta alleen. Saman kohtalon koki myöhemmin Nokian mobiililiiketoiminnan ostanut Microsoft, jonka Windows-puhelimet eivät onnistuneet haastamaan Googlen Androidia. Windows-puhelimien tuki päättyy tämän vuoden joukukuussa.

Microsoftin perustaja Bill Gates kuvaili kesällä mobiililaitteiden alustamarkkinoita "voittaja vie kaiken" -markkinoiksi. Gatesin mukaan haastajalle ei riitä puolet tai vaikkapa 90 prosenttia sovelluksista. Sillä pitää olla ne kaikki, jotta se välttää perikadon.

Gates pitää uransa suurimpana virheenä sitä, ettei hän onnistunut ohjaamaan Microsoftia kehittämään Androidin kaltaista mobiilikäyttöjärjestelmää ennen Googlea.

– Android on vakioalusta puhelimille. Olisi ollut luonnollista, että Microsoft voittaa sen kisan, Gates totesi sijoitusyhtiö Village Globalin järjestämässä haastattelussa kesäkuussa.

– Markkinoilla on tilaa tasan yhdelle käyttöjärjestelmälle, joka ei ole Applen, Gates jatkoi valitellen satojen miljardien dollarien päätymistä kilpailijalle.

Jos Gates on oikeassa, Huawein kannattaa toivoa, ettei se joudu koskaan turvautumaan uuteen käyttöjärjestelmäänsä.

Lue myös:

Onko Huawei oikea turvallisuusriski vai osa kauppasotaa? "Vaikea sanoa, koska näyttöä vakoilusta ei ole"

Näin Huawein kriisi on edennyt – Yhdysvaltojen painostus Kiinan lippulaivayhtiötä kohtaan on koventunut kuukausi kuukaudelta

Maustetytöt-duo on tänä vuonna julkaissut vasta pari kappaletta, mutta musiikkipiireissä heitä on tituleerattu jo tämän vuoden ilmiöksi.

– Hyvältähän se tuntuu, että meidän musiikistamme ja siitä, mitä me teemme, tykätään, Kaisa Karjalainen sanoo.

Nopea suosio ei tunnu ainakaan vielä liian painostavalta.

– Sitä helposti saattaa alkaa ajatella, että mitähän ne ihmiset odottavat. Mutta pitää ajatella, että tekee niin kuin se itsestä tuntuu hyvältä, Anna Karjalainen sanoo.

Mistä kyse?

Maustetyttöjen kappaleet Tein kai lottorivini väärin ja Se oli SOS vetoavat moneen erityisesti sanoitustensa vuoksi.

Suomalaiset ovat aina rakastaneet melankolista musiikkia, mutta miksi Maustetyttöjen kappaleet halvasta oluesta, mielialalääkkeiden käytöstä ja elämän vaikeudesta iskevät suomalaisyleisöön?

– Kai täällä on ihmisiä, jotka pystyvät samaistumaan siihen kurjuuden tunteeseen. Tämä ei taida olla mikään positiivisin kansa, Kaisa Karjalainen sanoo.

Yhtyeen ensimmäinen albumi tulee ulos syksyllä.

Kuka ja mitä?

Maustetytöt ovat siskosten Anna ja Kaisa Karjalaisen vajaa pari vuotta sitten perustama oma bändi. Anna soittaa kitaraa, Kaisa koskettimia ja kumpikin laulavat.

Siskosten on vaikea kuvitella tekevänsä musiikkia kenenkään muun kanssa.

– Olen sen verran ahdistunut ihminen, ja tässä joutuu olemaan niin paljon tekemisissä, että on mahtavaa tehdä tätä ihmisen kanssa, jolle voi olla rehellinen ja suora, Anna Karjalainen sanoo.

Tätä et ehkä tiennyt

Maustetytöt on duo, mutta Karjalaisilla on vielä kolmaskin sisarus. Aikaisemmassa Kaneli-bändissä kolmikko soitti yhdessä, mutta Maustetytöt on Annan ja Kaisan projekti.

– Rumpukoneen kanssa treenaaminen onnistui helpommin. Hän ei ollut niin kiinnostunut treenaamaan, Kaisa Karjalainen sanoo.

Mitä on tärkeä muistaa?

Kaksikko on koko kesän kiertänyt ympäri Suomen festareita, mutta tänään perjantaina Maustetytöt kapuavat Flow Festivalin lavalle Helsingissä.

Karjalaiset eivät koskaan aikaisemmin ole käyneet Flow-festareilla, joten ensikosketus hipstereiden kansanjuhlaan on yleisön edessä festareiden avajaispäivänä.

He eivät ole koskaan haaveilleet mistään erityisestä keikkapaikasta tai festareista, minne pitäisi päästä soittamaan.

– Kaikki on plussaa. Kaikkialla ollaan haluttu soittaa, Kaisa Karjalainen sanoo.

Maustetytöt ovat haastattelussa 8 minuuttia -ohjelmassa. Näet haastattelun klikkaamalla pääkuvaa.

Muita 8 minuuttia -jaksoja on katsottavissa Yle Areenassa.

Lue lisää:

Alkuvuoden musiikki-ilmiö Maustetytöt: "Tästä ei ole suunta kuin alaspäin"

Päihtynyt mies yritti torstaina viedä veturin Kontiomäen rautatieasemalla.

Poliisi sai ilmoituksen, että mies oli ensin käynyt asemalla olevan veturin ohjaamossa, minkä jälkeen hän oli kävellyt ratakiskoilla.

Paikalle mennyt poliisipartio otti kiinni kajaanilaisen vuonna 1980 syntyneen miehen. Mies kertoi myöhästyneensä omasta Kajaaniin menevästä junastaan. Mies tunnusti poliisille käyneensä veturissa ja painelleensa siellä nappuloita. Hän kuitenkin kiisti yrittäneensä ottaa veturia luvattomasti käyttöönsä.

VR:n liikenteenjohtaja Nina Mähönen sanoi aluksi hämmästyneensä kuullessaan tapauksesta.

– En tiedä, miten tällainen tulee edes jollekin mieleen.

Epäilty mies rikkoi raideliikennelakia menemällä ratapihalle. Ratapihalla liikkuminen on vaarallista, sillä siellä liikkuu monenlaista kalustoa.

– Henkilö on aiheuttanut itselleen todellisen vaaratilanteen. Ulkopuolisille tästä ei aiheutunut vahinkoa.

Mähösen mukaan veturia ei saa liikkeelle ilman koulutusta. Lisäksi veturi oli ollut valvonnan alla.

– Jos joku onnistuisi sattumalta tekemään oikeat toimenpiteet, ei rataverkolle kuitenkaan pääse liikkumaan ilman kulunvalvonnan kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa. Lisäksi liikenteenohjaus havaitsee ongelmat, sillä veturia ajavan täytyy hallita tietyt termit ennen, kun hän pääsee liikkeelle.

Kontiomäen hiljainen asema sijaitsee runsaat 20 kilometriä Kajaanista koilliseen. Jostain syystä veturi on jätetty lukitsematta.

– Jatkossa meidän täytyy täsmentää ohjeistusta. Kalusto pitää lukita joka paikassa, vaikka asema olisi kuinka hiljainen.

Poliisi tutkii tekoa raideliikennesäännön rikkomisena ja luvattoman käytön yrityksenä.

Juttua täydennetty 9.8.2019 kello 15.32: juttuun lisätty VR:n liikenteenjohtaja Nina Mähösen kommentit.

Ahvenanmaan poliisi sai perjantaina aamulla erikoisen tehtävän, kun heille soitettiin, että kenguru pomppii Hammarlandsvägenillä.

Omistaja Therese Söderberg kertoo, että kengurun nimi on Willy Wonka. Kyseessä on valkoinen vallabi. Kenguru on ollut Söderbergillä noin kaksi viikkoa.

– Se on hypännyt aitauksen yli ja juossut noin 20 kilometriä kohti Långträskia Hammarlandissa. Se on ilmeisesti säikähtänyt öistä ukkosta, Söderberg kertoo.

Päivällä kenguru oli jo saatu piiritettyä, mutta se pääsi karkuun. Kenguru saatiin lopullisesti kiinni vasta iltapäivällä, kun sitä ammuttiin nukutusnuolella.

Hammarlandin kunta sijaitsee noin 20 kilometriä Maarianhaminasta luoteeseen.

Willy Wonka tuli Suomeen Etelä-Ruotsista

Omastaja Theresa Söderbergin kasvoilta paistoi helpostus, kun hänen Willy Wonka -niminen kengurunsa oli tavoitettu ja saatu turvallisesti otettua kiinni.

Söderberg kertoi Svenska Ylelle, että Willy Wonka tuli hänelle alun perin Etelä-Ruotsista. Hän kertoo informoineensa lemmikin hankkiessaan asiasta Ruokavirastoa ja sanoo lupien olevan kunnossa.

– Euroopan sisällä on yllättävän helppo tuoda eksoottisia eläimiä lemmikiksi.

Söderbergin luona Wonka on ehtinyt asua vasta kaksi viikkoa, mutta omistaja haluaisi itselleen toisenkin kengurun.

– Haluaisin hankkia Willylle tyttöystävän, mutta ei ole helppoa saada kengurua, joka ei olisi sukulainen, Söderberg naurahtaa.

Sisämarkkinoilta helppo tuoda eksoottinenkin lemmikki

Ruokaviraston rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari kertoo Ylelle, että eläinsuojelulaki ei sinänsä estä minkään lajin pitoa lemmikkinä.

– Suomen luonnosta ei kuitenkaan voi ottaa luonnonvaraista villieläintä itselleen lemmikiksi.

Kyseisestä Willy Wonkasta Viitasaari ei tiedä mitään, eikä siksi ota kantaa.

Viitasaari kuitenkin kertoo EU:n sisämarkkinoilta olevan helppo tuoda lemmikiksi eksoottisiakin eläimiä.

Sen sijaan kolmansista maista eläimien tuominen on jo paljon vaikeampaa, tähdentää Viitasaari.

– Euroopan Unionin ulkopuolelta tuleville eksoottisille villieläimille ei myönnetä tuontilupia.

EU:n sisämarkkinat kattavat Euroopan Unioniin kuuluvien maiden lisäksi myös esimerkiksi Norjan ja Sveitsin.

Katso videolta, kuinka WIlly Wonka -kenguru hyppeli aamulla Hammarslandvägenillä.

Juttua korjattu 9.8.2019 kello 12.16: Toisin kuin aiemmin kerroimme, kengurua ei ole saatu vielä kiinni.

Tampereen kaduilla on kuluneen viikon aikana näkynyt tavallista enemmän bändipaitoihin pukeutuneita ihmisiä. Rammsteinin valtava lavashow on houkutellut väkeä Tampereelle ympäri Suomea ja maailmaa.

Joukkoon mahtuu monenlaista fanityyppiä. Joku on löytänyt Rammsteinin musiikin vasta tänä vuonna, joku on ollut uskollinen bändille jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Osa faneista taas ei ehtinyt lainkaan saamaan lippua nopeasti loppuunmyydyille keikoille.

Saksalainen Rammstein esiintyy Tampereen Ratinassa perjantaina ja lauantaina.

Perjantaiaamuna omistautuneimmat fanit kerääntyvät Ratinan stadionin eteen viettämään odotuksen täyteistä päivää. Moni tapaa pitkästä aikaa niin kutsuttua Rammstein-perhettään, ihmisiä, joiden kanssa ystävystyminen on tapahtunut vuosien kuluessa eri kiertueiden yleisöissä ja jatkojuhlissa.

Lue myös:

Kerran Rammsteinin laulaja oli oikeasti tulessa, penistykki on keikoilla peruskauraa – tiedäthän ainakin nämä 5 asiaa saksalaisbändistä

Suomen suurin stadionkeikka on valtava show – Rammsteinilla pyrotekniikkaa joka biisissä ja mukana matkustaa oma keittiö

Rammstein kerää Ratinaan kahtena iltana yhteensä yli 60 000 fania – busseilla ja junilla lisävuoroja keikkojen jälkeen

Vuonna 1992 skandaalilehtiin levisi kuningatar Elisabetin miniästä kuvasarja, jollaista ei oltu nähty koskaan aiemmin. Kuvissa prinssi Andrew'n vaimo, herttuatar Sarah makasi yläosattomana aurinkotuolissa ja vieras mies imeskeli hänen varpaitaan.

Juorulehdet selvittivät nopeasti miehen taustat. Hän oli yhdysvaltalainen miljonääri John Bryan, joka toimi herttuattaren "talousneuvonantajana". Tapausta pahensi entisestään, että paparazzien ikuistama hempeily tapahtui herttuattaren pienten tyttärien, prinsessa Beatricen ja prinsessa Eugenien ollessa paikalla.

Sarahin aiheuttama skandaali oli yksi suurimmista syistä sille, että kuningatar Elisabet nimesi vuoden 1992 annus horribilisiksi eli kamalaksi vuodeksi.

Julkinen nöyryytys oli viimeinen ja ratkaiseva isku jo erillään asuneelle avioparille. Lopullisesti avioero astui voimaan vuonna 1996.

Kuninkaallisen perheen lähellä jo lapsena

Sarahin parisuhdekriisi muistutti sitä skandaalia, jonka hänen oma äitinsä Susan aiheutti vuonna 1972. Tuolloin Susan jätti aviomiehensä majuri Ronald Fergusonin ja karkasi argentiinalaisen pooloammattilaisen Héctor Barrantesin matkaan.

Äidin muutettua Argentiinaan, jäi varhaisteini-ikäinen Sarah Britanniaan isänsä ja sisarensa Janen kanssa.

Kuninkaalliseen perheeseen Sarah tutustui jo varhain, sillä hänen isänsä pelasi hevospooloa yhdessä kuningattaren puolison prinssi Philipin kanssa ja valmensi tämän poikaa Walesin prinssi Charlesia. Tulevaa puolisoaan prinssi Andrew'ta Sarah tapasi vuosien mittaan muun muassa poolo-otteluissa.

Kaksikon suhteen kerrotaan syttyneen kesällä 1985 Ascotin laukkakilpailuissa. Kihlauksensa pari julkisti seuraavan vuoden maaliskuussa ja mahtipontisia häitä juhlittiin Lontoon Westminster Abbeyssa heinäkuun 23. päivänä 1986.

Lupasi häissä alistua miehensä tahtoon

Häät televisioitiin Suomessakin, ja kansa sai ihailla morsiamen puvun yli viisimetristä laahusta ja sulhaspoikana toiminutta merimiesasuista neljävuotiasta prinssi Williamia.

Huomiota herätti se, että toisin kuin prinsessa Diana omissa häissään, Sarah lupasi vihkivalassaan alistua miehensä tahtoon.

Lempinimellä Fergie yleisesti kutsuttu Sarah joutui välittömästi juorulehtien ehtymättömän kiinnostuksen kohteeksi. Vertailukohteeksi muodostui viisi vuotta aiemmin kuninkaalliseen perheeseen naitu Diana.

Rempseä Sarah herätti myös ihailua, mutta enimmäkseen vertailu oli hyvin pisteliästä, ja Yorkin herttuatar jäi siinä jatkuvasti häviölle. Lehdistön mielestä Sarah oli rumempi, tyylittömämpi ja vähemmän hienostunut kuin Diana.

Varsinkin Sarahin painosta tuli jatkuvan seurannan kohde. Lehdistö haukkui Sarahia hänen Duchess of York -arvonimestään väännetyllä pilkkanimellä Duchess of Pork, jonka voi vapaasti suomentaa esimerkiksi Possulan herttuattareksi.

"Sarah hylkäsi vastasyntyneen lapsensa"

Lehdistön herttuattareen liittämiin leimoihin lisättiin vuonna 1988 "huono äiti". Ensin raskaana ollut Sarah lasketteli Sveitsissä erittäin haastavaksi luokitetulla rinteellä ja kaatui.

Sitten Sarah lähti miehensä kanssa matkalle Australiaan vain joitakin viikkoja esikoistyttärensä syntymän jälkeen. Prinsessa Beatrice jäi kuusi viikkoa kestäneen matkan ajaksi Britanniaan lastenhoitajan huomaan.

– Itsekeskeinen nainen on hylännyt lapsensa kuin ei-toivotun nuken, jyrisi Daily Express -iltapäivälehti.

Vähemmälle huomiolle mediassa jäi se, että merivoimien upseerina prinssi Andrew oli poissa kotoa jopa 300 päivää vuodessa. Pariskunta sai toisen tyttärensä Eugenien vuonna 1990, mutta avioliitto rakoili yhä pahemmin.

Maaliskuussa 1992 hovi viimein tiedotti Yorkin herttuaparin muuttaneen erilleen.

Herttuattaren tyttäret ovat osoittaneet ilkeät lehtiotsikot Sarahin äitiydestä myöhemmin paikkansapitämättömiksi. Prinsessa Eugenie on sanonut Sarahin olevan mahtava äiti.

Kohtalokas matka Saint Tropeziin

Elokuussa 1992 Sarah tyttärineen matkasi lomalle Ranskan Saint Tropeziin. Lomaseuraksi liittyi myös "talousneuvonantaja" John Bryan, ja skandaali oli valmis.

Kuvat varpaiden imeskelystä sinetöivät Sarahin kohtalon. Hänestä tuli kuninkaallisen perheen, ja etenkin prinssi Philipin silmissä hylkiö.

Sarahista tuli vuosiksi brittilehdistöstön sylkykuppi, josta laadittiin aiempaakin julmempia otsikoita ja jonka elämää pilkattiin täysin estoitta.

Herttuatar Sarah on myöhemmin kertonut, kuinka hän joutuu edelleen viettämään joulut erossa tyttäristään, sillä hän ei saa osallistua kuninkaallisen perheen yhteiseen juhlintaan Sandringhamin linnassa. Samaan aikaan, kun hänen tyttärensä juhlivat joulua kuninkaallisen perheen seurassa, istuu Sarah-äiti kotona ja katsoo televisiota nähdäkseen lapsensa.

– Katson uutiset ja näen mitä tytöille kuuluu, hän paljasti Daily Mail -lehden haastattelussa marraskuussa 2018.

Viime vuosina suhde kuninkaalliseen perheeseen on hiljalleen parantunut, ja Sarah nähtiin toukokuussa 2018 prinssi Harryn häävieraiden joukossa. Prinssi Williamin vuonna 2011 järjestettyihin häihin kutsua ei tullut. Sarah kertoi myöhemmin kutsutta jäämisestä tehneen erityisen surullisen se, että vihkiminen tapahtui Westminster Abbeyssa.

– Edellinen morsian, joka käveli siellä alttarille, olin minä, hän sanoi Oprah Winfreyn haastattelussa.

– Muista, että meillä oli hieno päivä. Meidän häämme olivat täydelliset, Sarah kertoi ex-miehensä lohduttaneen häntä.

Pieni helikopteri ja Painonvartijat pelastivat talousongelmista

Avioeron jälkeen herttuatar Sarah oli jatkuvasti otsikoissa talousongelmiensa vuoksi. 1990-luvun puolivälissä hänen velkasummansa laskettiin miljoonissa punnissa.

Apu löytyi Yhdysvalloista, jossa herttuatar tienasi muun muassa tv-esiintymisillä ja mainoksilla. Etenkin yhteistyö Painonvartijat-yrityksen kanssa osoittautui tuottavaksi.

Oman kortensa kekoon toi pieni helikopteri. Sarah on ehtinyt kirjoittaa lastenkirjoja ja julkaissut Budgie the Little Helicopter -tarinoita, joissa seikkailee pieni helikopteri. Vuonna 1996 Sarah julkaisi myös My Story -omaelämäkerran.

Uusia talousongelmia oli edessä 2000-luvun ensi vuosikymmenellä, jolloin herttuattaren velkojat veivät hänet oikeuteen. Vuonna 2010 Sarah oli jälleen kohuotsikoissa, kun hän lankesi skandaalilehti News of the Worldin asettamaan ansaan ja lupasi liikemiestä näytelleelle toimittajalle kontaktin prinssi Andrew'n kanssa rahaa vastaan.

– Olen ikuinen lapsi, ja se johtaa minut jatkuvasti ongelmiin, herttuatar Sarah on tokaissut Daily Mailille selityksenä toistuville kohuotsikoille.

Syyläkengät pilasivat ystävyyssuhteen prinsessa Dianan kanssa

Prinsessa Dianan ja herttuatar Sarahin ystävyyssuhde herätti huomiota jo 1980-luvulla, kun kaksikko muun muassa hullutteli Ascotin laukkakilpailuissa tökkimällä muita vieraita sateenvarjoilla.

Herttuatar on kuvaillut itseään ja Dianaa parhaiksi ystäviksi, jotka pystyivät jakamaan toistensa kanssa kuninkaallisen elämän ylä- ja alamäet, uutisoi Daily Express -lehti.

Ystävyyssuhde ajautui kuitenkin karille vuonna 1996, kun Sarah kertoi elämäkerrassaan vähemmän mairittelevan anekdootin Dianasta.

Sarah väitti saaneensa Dianalta lainaamistaan kengistä syylän. Prinsessa otti lörpöttelyn niin raskaasti, ettei enää puhunut Sarahille.

Kaksikko ei ehtinyt sopia välejään ennen kuin Diana kuoli auto-onnettomuudessa Pariisissa vuonna 1997.

Seesteistä arkea samassa talossa ex-miehen kanssa

Sarah on lehtihaastatteluissa kertonut suhteensa sekä tyttäriinsä ja ex-mieheensä olevan erinomaiset.

– Pöydässä on hyvä olla neljä jalkaa, Sarah on Hello-lehden mukaan sanonut yhdessä miehensä ja tyttäriensä kanssa edelleen muodostamastaan perheestä.

Yksi esimerkki erinomaisista väleistä on se, että ex-puolisot ovat asuneet samassa rakennuksessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Kotina toimii Windsorin linnan tiluksilla sijaitseva Royal Lodge, joka oli aiemmin kuningataräiti Elisabetin käytössä.

– Me olemme maailman onnellisin eronnut pari, herttuatar Sarah on todennut Daily Mailille.

– Kuninkaallisfanit rakastavat Sarahin ja Andrew'n läheistä suhdetta, ja entisen pariskunnan on nähty viettävän viime kuukausina yhä enemmän aikaa yhdessä julkisissa tilaisuuksissa, raportoi Hello-lehti kesäkuussa.

Työtä ihmiskaupan uhrien ja katulasten puolesta

Nykyisin Britannian tunnetusti teräväkieliset lehdet kohtelevat herttuatar Sarahia huomattavasti menneitä vuosia helläkätisemmin.

Julmalta vaikuttanut pilkkaaminen on loppunut ja Sarah Ferguson esiintyy nyt julkisuudessa useimmiten hyväntekeväisyystyönsä ansiosta. Hänen hyväntekeväisyystyönsä kohteina ovat muun muassa katulapset, ihmiskaupan uhrit ja syöpäpotilaat.

Tuoreimpiin herttuatar Sarahin tehtäviin kuuluu allergiatutkimuksen ja -lainsäädännön edistäminen. Hän vaatii Britanniaa säätämään lain, joka edellyttää elintarvikeyrityksiä listaamaan kaikki aineosat allergisten reaktioiden välttämiseksi.

Sarahilla on asiasta omakohtaista kokemusta, sillä hänen setänsä kuoli allergiakohtaukseen.

Myös Sarahin tyyliin suhtaudutaan lähes lempeästi. Tyttärensä Eugenien viime vuonna pidetyissä häissä Sarah kohahdutti erikoisella hattuvalinnallaan.

Lehtiotsikoissa hattua ei kuitenkaan lytätty kuin takavuosina vaan sitä verrattiin Harry Potter -kirjoista tuttuun huispauspelin kultaiseen sieppiin.

Sisällä aika on pysähtynyt ja tunnelma on jopa surumielinen. Nenään tulvahtaa tuulettamattoman talon ummehtunut tunkkaisuus.

Rakennuksen entisestä loistosta muistuttavat vanhat, hyväkuntoisilta vaikuttavat kaakeliuunit, kuviotapetit ja kattokruunut. Lattioilla leijuvat vuosien pölyt ja kuihtuneiden ruukkukasvien lehdet.

Maali lohkeilee nurkista ja ikkunan pielistä.

Ikkunoista avautuva maisema luontoon on upea.

Kaupunkia patistettu korjaamaan

Helsingin kaupunki ei ole korjannut vanhaa puurakennusta, jonka kosteusvauriot huomattiin jo vuosia sitten.

– Käsittämätöntä ettei huvilaa ole korjattu. On kulttuuriskandaali, että historiallisesti arvokas rakennus odottaa ja nukkuu ruususen unta, sanoo Suvi Olavinen.

– Se on pyhäinhäväistys. Upean puiston keskellä on jalokivi, joka rapistuu, toteaa Osmo Rantakari.

Näin lataavat Aino Acktén kamarifestivaalin taiteellinen johtaja ja Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtaja tuohtuneina.

Heidän mielestään Aino Acktén huvila tulisi viimein saada kaupunkilaisten käyttöön. Siellä voisi järjestää pienimuotoisia konsertteja tai avata kesäkahvilan.

Molemmat kertovat olleensa asiasta vuosien varrella useita kertoja yhteydessä Helsingin kaupunkiin, mutta tuloksetta.

Kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Osmo Rantakari on turhautunut. Laajasalo-Degerö-seura olisi valmis vastaamaan rakennuksen ylläpidosta.

– Tämä on ollut loputonta taistelua. Tuntuu siltä, ettei kaupungilla ole minkäänlaista intressiä rakennuksen säilymiseksi. Heitä ei ole kiinnostanut huvilan kunnostus lainkaan.

Kamarifestivaalin taiteellinen johtaja Suvi Olavinen lisää, että värikkäistä vaiheista voisi kirjoittaa kirjan.

Myös Sibelius ja Leino huvilavieraina

Vuonna 1877 rakennettu Aino Acktén huvila sijaitsee merellisessä maisemassa Helsingin Laajasalossa keskellä suurta Tullisaaren puistoa. Kaksikerroksisen uusrenesanssityyliin rakennetun puuhuvilan omistaa kaupunki.

Se oli kansainvälisen oopperatähden ja suomalaisen oopperan uranuurtaja Aino Acktén (1876-1944) kesäasunto vuosikymmeniä. Rakennuksessa on vieraillut useita suomalaistaiteilijoita kuten säveltäjä Jean Sibelius ja kirjailija Eino Leino.

Kymmenen vuotta täyttävä Aino Ackten kamarifestivaali järjesti peruskorjatussa huvilassa suosittuja yleisötilaisuuksia. Kun talossa havaittiin kosteusvaurio vuonna 2011, kaikki toiminta jouduttiin lopettamaan ja huvila suljettiin.

Omistajan velvollisuus huolehtia rakennuksista

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja arvokas Acktén huvila on suojeltu asemakaavassa vuonna 1999. Siten sitä ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kultturihistoriallista arvoa tai tyyliä.

Rakennussuojeluasiantuntija Johanna Björkman Helsingin kaupunginmuseosta sanoo, ettei tunne huvilan vaiheita tarkasti, mutta sen kohtalosta hän toteaa:

– Totta ihmeessä se olisi pitänyt ratkaista ja talo kunnostaa.

– Rakennukset tulee lain mukaan pitää kunnossa oli ne sitten suojeltuja tai ei. On omistajan velvollisuus, että ne ovat terveellisiä ja turvallisia.

Kaupunki kiistää vitkuttelevansa

Helsingin kaupungin palvelutilaverkkoyksikön päällikkö Jarmo Raveala kiistää, että kyse olisi vitkuttelusta.

– Ei ole kysymys mistään ajanpeluusta, vaan huvila on jäänyt muiden hankkeiden varjoon. Olemme joutuneet priorisoimaan muita kohteita kuten kouluja ja päiväkoteja.

Kaupunki on myös yrittänyt myydä huvilaa. Ravealan mukaan "tällä hetkellä myynti ei ole aktiivista".

Kosteusvaurioiden syynä hän pitää rakennuksen virheellistä lämmittämistä.

Hän arvioi, että Acktén huvilan kunnostuskustannukset olisivat jo kaksi miljoonaa euroa.

– Meillä ei ole pohjatonta kassaa. Tämä on se haaste.

Helsingin kaupungilla on kymmeniä vanhoja huvilarakennuksia, joiden tulevaisuus on avoin. Acten huvila on vain yksi niistä.

Nyt Helsingin kaupunki odottaa, että valmisteilla oleva kiinteistöpoliittinen strategia valmistuu vuoden loppuun mennessä. Siinä muun muassa linjataan, mitä vastaavanlaisille rakennuksille tulisi tehdä.

Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtajan mielestä suomalaiskaupungit eivät ymmärrä vanhojen rakennustensa arvoa, vaan niitä puretaan edelleen surutta.

– Se on suomalainen näkemys, ettei niitä tarvita kuin vasta sitten, kun ne ovat tuhoutuneet. Sen jälkeen voivotellaan, että kyllä niille olisi pitänyt tehdä jotain, Osmo Rantakari sanoo.

Lue myös:

Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpiväkalenteri

1. Till Lindemann on melkein olympiauimari, joka ei enää perustaisi bändiä

Kitaristit Richard Kruspe ja Paul Landers, basisti Oliver Riedel, rumpali Christoph Schneider ja kosketinsoittaja Christian Lorenz ovat kaikki Rammsteinin jäseniä, mutta yksi on yleisön silmissä ylitse muiden: laulaja Till Lindemann.

Karismaattinen, 56-vuotias muusikko on ehtinyt olla monessa mukana. Teininä Lindemann oli lahjakas uimari, joka osallistui muun muassa nuorten EM-kisoihin DDR:n edustajana vuonna 1978.

Lindemann oli ehdolla olympiauimariksi Moskovaan 1980, mutta loukkaantumisen myötä koko laji sai jäädä.

Richard Kruspe perusti Rammstein-yhtyeen vuonna 1994 ja kokoonpano on säilynyt siitä lähtien muuttumattomana. Pari vuotta myöhemmin Lindemann hankki pyroteknikon koulutuksen.

Runoja Lindemann on kirjoittanut vuodesta 1991. Niistä on julkaistu kaksi kokoelmaa Messer (2005) ja In stillen Nächten (2011).

Saksalaisen Metal Hammerin haastattelussa Lindemann on todennut, ettei hän enää perustaisi bändiä.

– Tulokkaalla ei ole enää mahdollisuuksia. Kaikki tehdään halvalla. Ennen levy-yhtiöt antoivat tukun seteleitä ja sanoivat, että tässä, tehkää hyvä levy, Lindemann totesi vuonna 2015.

Alituinen provokaatio on lähellä Till Lindemannia ja koko yhtyettä. Se voi laulajan mukaan johtaa johonkin hyvään.

– Tarkoitus ei ole loukata ketään, Lindemann on sanonut.

Viimeisin esimerkki nähtiin meneillään olevalla stadionkiertueella, kun kitaristit Richard Kruspe ja Paul Landers suutelivat keikalla Moskovassa. Tarkoitus oli herätellä Venäjää pohtimaan suhtautumistaan LGBT-yhteisöön.

Vuosien aikana Rammstein on kasvanut industriaalirockia soittavasta bändistä instituutioksi, jolta voi odottaa mitä vain. Sekään ei yllättäisi, jos yhtye ilmoittaisi lopettavansa ensi vuoden puolelle jatkuvan kiertueen jälkeen.

Kitaristi Richard Kruspe vihjasi jo vuonna 2017, että keväällä julkaistu levy jäisi yhtyeen viimeiseksi.

2. Feikkionnettomuus oli faneille liikaa

Lavashow on Rammsteinin keikoilla omaa luokkaansa. Kuvaavaa on, että Tampereelle pysähtyvän stadionkiertueen näytteillepanon on luvattu olevan taas kerran entistä suurempi. Kun Helsingissä esiintyneellä Ed Sheeranilla tavaraa oli noin 40 rekallista, Rammsteinilla sitä riittää yhteensä yli 80 rekallista.

Kun show pyörähtää massiivisella lavarakennelmalla käyntiin, luvassa on vaikka ja mitä. Monien verkkokalvoille on palanut kuva laulaja Till Lindemanista osoittelemassa yleisöä jättimäisellä penistykillä, jonka kärjestä suihkuaa valkoista vaahtoa. Se on jo vanhaa peruskauraa, Suomessa nähtäneen taas jotain uutta.

Ainakin tulta riittää. Sitä bändiläiset ovat sylkeneet milloin suustaan, milloin bensaletkuiksi naamioiduista liekinheittimistä. Mein Teilissa Till Lindemannilla on ollut tapana flambeerata kosketinsoittaja Christian Lorenz padassa.

Ilotulituksetkin bändi vie uudelle tasolle. Du hast -hitin aikana Till Lindemann on joskus napannut varsijouselta näyttävän kapistuksen ja ampunut sillä ilotulitteita yleisömeren yli. Juuri kun yleisö haukkoo tälle henkeä, ilotulitteet palaavat kohti lavaa ja räjähtävät näyttävästi.

Pöyristystä ovat aiheuttaneet stuntit, joissa leikitään tulella niin, että leikki muka päättyy onnettomuuteen. Toisinaan lavan läpi on juossut tuleen syttynyt, fania esittävä näyttelijä, toisinaan Till Lindemann on jäänyt kappaleen jälkeen kieriskelemään liekehtien lavalle. Parikymmentä kertaa tehty temppu vietiin niin pitkälle, että keikkapaikan valot sytytettiin ja avustajat tulivat lavalle sammuttimien kanssa.

– Meidän oli lopetettava sen tekeminen, koska fanien mielestä se oli liikaa ja siitä valitettiin netissä. He olivat shokissa, Till Lindemann on kertonut haastattelussa.

Temppu sai inspiraationsa tositapahtumasta. Lindemannin jalka oli kerran oikeasti ja ennalta suunnittelematta tulessa. Sen jälkeen laulaja vaihtoi tulenkestäviin esiintymisasuihin.

Mitä överiksi vedetty lavashow sitten saa aikaan? Sittemmin lakkautettu Sue-lehti raportoi Ruisrockista 2005 näin:

– Kiehuva yleisömassa saatiin ääripisteeseensä, kun Du Hastin alkutahdit soivat. Aiemminkin kamara oli tärissyt ja vellonut, mutta nyt sai jo pelätä koko Ruissalon uppoavan!

3. Kappaleiden taustalla karmivia tositarinoita – kannibaali haastoi bädin oikeuteen

Monet Rammsteinin kappaleista flirttailevat tosielämän kauhun kanssa.

Ikoninen hitti Mein Teil kertoo ihmislihanhimoisen saksalaisinsinöörin Armin Meiwesin tarinan. Internetiin laittamassaan ilmoituksessa Meiwes kertoi etsivänsä vapaaehtoista teurastettavaksi ja syötäväksi.

Muutaman kuukauden kuluttua tärppäsi.

– Tarjoudun syötäväksi elävältä. Ei teurastusta vaan illastamista, 43-vuotias diplomi-insinööri Bernd Barnes vastasi.

Maaliskuussa 2001 kaksikko söi yhdessä – vielä elävän – Barnesin lihaa. Muun muassa penis paistettiin pannulla. Lopulta Meiwes puukotti Barnesin hengiltä ja säilytti tämän lihoja pakastimessaan.

Meiwesin jäljille päästiin, kun hän etsi seuraavaa uhriaan internetistä 2002. Saksalainen oikeusistuin kielsi muun muassa murhasta elinkautiseen tuomitun tekijän ennenaikaisen vapauttamisen viime vuonna.

Kun Rammstein julkaisi Mein Teil -hittinsä, se yritti saada kappaleen musiikkivideolle Meiwesin itse kuvaamaa materiaalia rikoksestaan. Poliisi ei luovuttanut videota yhtyeelle. Sen sijaan vuonna 2006 Meiwes haastoi Rammsteinin oikeuteen hänen tarinansa käyttämisestä ilman lupaa.

Tosielämän kauhutarinoita kertovat myös muun muassa kappaleet Wiener Blut (Joseph Fritzlin tapaus) ja Donaukinder (romanialaisen kultakaivoksen syanidivuoto).

Rammstein-yhtyeen nimi, kuten myös debyyttialbumin samanniminen kappale, on saanut nimensä Ramstein-Miesenbachin tuhoisasta lentonäytöksestä 1988.

Italian ilmavoimien esitys päättyi onnettomuuteen, jossa 70 ihmistä kuoli ja sadat loukkaantuivat.

4. Kansitaidekin provokaation välineenä

Aiheiltaan Rammsteinin kappaleet ovat provosoivia ja puhuttelevia, olivatpa ne tosielämään perustuvia tai fiktiivisiä. Heirate mich kertoo nekrofiliasta, Spieluhr elävältä hautaamisesta. Hilf mir ja Benzin käsittelevät pyromaniaa ja Hallelujah pedofiliaa.

Insesti on aiheena Wiener Blutin lisäksi kappaleissa Spiel mit mir ja Tier. Kannibalismiakin käsitellään paitsi Mein Teilissa myös Eifersuchtissa. Moni kappale on saanut inspiraationsa sadomasokismista.

Leimallisesti yhteiskuntakriittisiä kappaleita ovat esimerkiksi Amerika ja keväällä julkaistun albumin toinen single Radio, joka kertoo elämästä DDR:ssä.

Provosoiva linja jatkuu yhtyeen musiikkivideoissa. Seksiturismista kertovan Pussyn musiikkivideo kohahdutti pornokuvastollaan, uuden Deutschland-hitin mittasuhteet kasvoivat videolla, jossa kerrataan Saksan väkivaltaista historiaa. Yhdessä kohtauksista kuvataan keskitysleirillä hirtettäviä juutalaisia.

Provokaatiot ulottuvat joskus albumien kansitaiteeseen. Mutter-albumin sävy muuttuu, kun tietää, että sen kanteen on kuvattu alkoholissa säilötty, 200 vuotta sitten synnytyksessä kuollut lapsi. Kuvitus on taiteilijapari Daniel ja Geo Fuchsin käsialaa.

5. Rammstein ja Wagner – kuin kaksi marjaa?

Mitä yhteistä on Rammsteinilla ja klassisella musiikilla? Paljonkin, on moni pohtinut.

Jonkinlainen side klassiseen musiikkiin bändin jäsenillä on todistetusti. Rumpali Christof Schneiderin mukaan he rakastavat klassista musiikkia – sen eeppisiä käänteitä.

– Samaan tapaan yritämme kuulostaa suurelta ja mahtavalta. Musiikkimme pitää olla sellaista, että se vie jalat alta, Schneider totesi ShortListille.

Parhaillaan käynnissä olevan stadionkiertueen lämppärinä esiintyy pianoduo Jatekok, jossa soittavat ranskalaispianistit Adélaïde Panaget ja Naïri Bandal. Kaksikko lämmittelee yleisöä soittamalla Rammstein-covereita.

Klassisen pianon melankolisiin säveliin päättyy keväällä julkaistu Deutschland-hitti. Musiikkivideon tekijätietoja säestää Sonne-kappaleen pianoversio.

Kuten populaarimusiikki yleensä, myös Rammsteinin hitit ovat paljosta velkaa klassiselle musiikille – niin harmonioista, melodioista kuin muoto-opillisista seikoista.

Deutsche Wellen musiikkitoimittaja Rick Fulker on vienyt ajatuksen pidemmälle ja listannut yhtäläisyyksiä Rammsteinin ja säveltäjä Richard Wagnerin välillä.

Toimittajan mukaan sekä Wagner että Rammstein rikkovat tabuja aikansa ehdoin, ja sitä yleisö rakastaa. Kiistelty taide vaikuttaa.

Wagnerin ihanteena oli kokonaistaide, joka syntyy musiikin, tekstin ja näyttämötaiteen yhdistelmästä. Rammsteinin gesamtkunstwerk koostuu paitsi melodioista, harmonioista, iskulauseista ja provokaatioista myös musiikkivideoista ja lavashow'sta.

Entäpä äidinkaipuu, joka on yksi kantavista teemoista Wagnerin Sormus-tetralogian kolmannessa osassa Siegfried. Vastaavasti Rammsteinin Mutter-kappale on dystopia koeputkilapsesta, joka itkee olemattoman äitinsä perään.

– Molemmissa tapauksissa äidinkaipuu on kammottava. Asteikolla yhdestä kymmeneen se olisi näissä yksitoista, Fulker kirjoittaa.

Yhdysvaltain itärannikolla, eliitin suosimassa lomakohteessa Hamptonsissa pidetään perjantaina kestit, joiden järjestäminen on suututtanut monet.

Liikemies Stephen Rossin kartanossaan isännöimiin juhliin päästäkseen vieraiden on pitänyt raottaa kukkaroaan ja lahjoittaa vähintään 5 600 tai jopa 250 000 dollaria.

Palkinto lahjoituksesta on kuitenkin melkoinen. Juhlien tähti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja mitä enemmän rahaa vieras on lahjoittanut, sitä lähemmäs presidenttiä pääsee.

Juhlissa ei tietenkään ole mitään kummaa. Varainkeruuillalliset kuuluvat Yhdysvaltain poliittiseen kulttuuriin.

Silti nyt järjestettävät illalliset ovat nostattaneet suuttumusta ja aiheuttaneet boikottiaallon.

"Jäsenyys peruttu"

Rossin järjestämistä varainkeruuillallisista on noussut kohu, sillä Ross omistaa kiinteistöyhtiönsä The Related Companyn kautta osan kuntoiluketju Equinox Fitnessistä. Equinoxilla on kuntosaleja Yhdysvaltojen lisäksi myös Britanniassa ja Kanadassa.

Useiden luksuskuntosalien lisäksi Equinoxin omistuksessa on sisäpyöräilyketju Soulcycle.

Sen saleja löytyy etenkin Yhdysvaltojen suurista kaupungeista eli niiden käyttäjäkunta on suurelta osin liberaalia väkeä, jolle Trumpin tukeminen on kauhistus. Siksi moni julistaa sosiaalisessa mediassa nyt irtisanoneensa jäsenyytensä välittömästi.

Boikottiin ryhtyneiden joukossa on tavallisten kuntoilijoiden lisäksi useampia julkkiksia, esimerkiksi näyttelijät Debra Messing, Sophia Bush ja malli Chrissy Teigen.

Näyttelijä Wilson Cruz kehottaa ihmisiä peruuttamaan jäsenyytensä ja myös kertomaan miksi.

Etenkin Soulcycleen liittyy voimakkaasti mielikuva suvaitsevuudesta ja siitä, että se tukee myös vähemmistöjä. Esimerkiksi Pride-viikon aikaan Soulcyclen saleilla osallistuttiin tunnelmaan soittolistoilla ja sateenkaarivalaistuksella.

Boikotoijien mukaan Trump ei edusta näitä arvoja.

Soulcycle irtisanoutuu

Soulcyclen toimitusjohtaja Melanie Whelan julkaisikin tiedotteen, jossa hän kirjoittaa Rossin olevan vain "passiivinen sijoittaja".

Lisäksi Whelan kirjoittaa, ettei Soulcyclella ole mitään tekemistä varainkeruutapahtuman kanssa eikä yhtiön voittoja käytetä poliitikkojen rahoittamiseen.

Myös Equinox julkaisi hyvin samansisältöisen tiedotteen, jossa kirjoitetaan yhtiön uskovan "suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen".

Ross on paitsi The Related Companyn enemmistöomistaja, myös hallituksen puheenjohtaja. Kuntosaliketju Equinoxin The Related Company osti vuonna 2005. Nykyisellään Equinoxilla on The Related Companyn lisäksi muitakin omistajia.

Koska kyseessä on yksityinen yhtiö, Rossin nykyisestä omistusosuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Uutistoimisto Bloombergin yritystietojen mukaan Ross on kuitenkin Soulcyclen hallituksen jäsen ja emoyhtiö Equinoxin hallituksen puheenjohtaja.

Torstaina Ross julkaisi lausunnon, jossa hän kertoo tunteneensa Donald Trumpin jo 40 vuoden ajan.

– Vaikka olemme yhtä mieltä joistain asioista, olemme erimielisiä monista muista enkä ole koskaan ollut kaino ilmaistessani mielipiteitäni, lausunnossa sanotaan.

Ross on tukenut republikaaniehdokkaita aiemminkin, mutta antanut rahaa myös demokraattiehdokkaille.

Demokraattiehdokkaiden rahoitus pirstaloituu

Nyt syntynyt boikotti kertoo osaltaan siitä, että kisa kohti syksyn 2020 presidentinvaaleja on alkanut.

Isojen varainkeruuillallisia järjestetään tiuhaan ja ehdokkaiden sähköpostituslistoille rekisteröityneet ihmiset saavat kehotuksia osoittaa tukensa lahjoitusten muodossa.

Miltä presidentiksi pyrkivien demokraattien rahoitus sitten näyttää?

Istuva republikaanipresidentti Donald Trump on rahoituksensa osalta omassa sarjassaan. Demokraattien ehdokkuudesta kamppailee parinkymmenen poliitikon joukko, mikä näkyy myös ehdokkaiden kampanjakassoissa.

Voittoa tavoittelemattoman Center for Responsive Politics -järjestön ylläpitämällä verkkosivulla näkee myös muiden demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivien vaalikassojen tilanteen.

Aiheesta muualla:

They Paid $42 for a SoulCycle Ride, Not for Trump (NY Times 8.8.2019)

Lue myös:

Trumpin haastajat – He tavoittelevat demokraattien presidenttiehdokkuutta 2020

Tämän miehen tehtävä on varmistaa Trumpin jatkokausi – Brad Parscale on itseoppinut koodari ja markkinoinnin huippuosaaja

Joe Biden keräsi 6,3 miljoonaa dollaria kampanjansa ensimmäisenä vuorokautena

Kouvolan asuntomessualueen purkaminen alkaa välittömästi sunnuntaina, kun portit ovat sulkeutuneet yleisöltä.

Messuilla on vieraillut yli 100 000 kävijää, jotka jättävät jälkensä alueelle. Monessa kodissa ei käy kymmenessä vuodessakaan yhtä paljon ihmisiä kuin messuilla kuukauden aikana, Elementit-E Oy:n rakennusneuvos Veli Hyyryläinen vertaa.

– Kyllä siinä pienestä talon iästä, ehkä 20–30 vuoden käytöstä puhutaan, Hyyryläinen arvioi.

Asukkaat joutuvat odottamaan muuttoa uusiin koteihinsa vielä hetken, sillä messujen päätyttyä edessä on suursiivous ja taloihin tulleiden kulumien korjaaminen.

– Missä ihmiset kulkevat, kulkee myös hiekkaa mukana. Hiekka voi hieroa jonkinlaista kulumaa. Suojamatot ovat pysyneet kohtuullisen hyvin paikallaan, mikä voi auttaa siihen, ettei kulumia ole juuri syntynyt Villa Element -taloon, Hyyryläinen kertoo.

Kulumien ja mahdollisten vaurioiden laajuus taloissa selviää lopullisesti, kun talojen suojaukset poistetaan.

Messujen Taidekodissa on edessä ainakin tuulikaapin ja eteisen maalaus. Seinät maalattiin alunperinkin vain yhden kerran, koska talon omistajat osasivat varautua maalaustarpeeseen messujen jälkeen. Mahdollisesti myös esimerkiksi kulmalistoja on uusittava.

Taiteilija Johanna Oraksen teoksilla koristellun Taidekodin omistaja Anne Hasu sanoo olevansa tyytyväinen, jos messuista selvitään näin pienillä vaurioilla.

– Ihmiset pelottelivat hirveästi etukäteen. Yksi käsisaippuapullo talosta on varastettu, mutta ei muuta. Kaikki taide on pysynyt tallessa.

Hiekkapölyä on kulkeutunut taloihin ovista ja ikkunoista

Kohteiden kulumien ja vaurioiden korjaamisesta vastaavat näytteilleasettajat.

Esimerkiksi Taidetalon maalaustarvikkeet ja siivouksen maksaa päänäytteilleasettaja. Omistajat hoitavat varsinaisen maalauksen itse. Päänäytteilleasettaja huolehtii talon pintojen siivouksesta, mutta esimerkiksi kaappien siivous jää omistajien itsensä hoidettavaksi.

Siivousta taloissa tarvitaankin. Hiekkapölyä on päässyt kertymään runsaasti, sillä ikkunat ja ovet olleet auki messujen ajan.

Osuuskunta Suomen Asuntomessujen operatiivisen johtajan Heikki Vuorenpään mukaan aiempi kokemus on näyttänyt, että koteihin voi päästä muuttamaan ilman korjaustöitäkin, jos suojaukset on hoidettu erinomaisesti.

– Yleensä taloissa tarvitsee tehdä lähinnä maalauskorjauksia kaiteisiin. Porrashuoneissa voi maalipintoihin tulla messujen aikana kulumia. Ne voidaan entistää uudella maalauksella.

Veli Hyyryläisen yritys on vastannut Villa Element -puutalon rakentamisesta. Hyyryläinen arvioi, että talon korjauskustannukset jäävät alle 10 000 euron. Hän uskoo, että messut ovat aiheuttaneet talossa enemmän likaantumista kuin vaurioita.

– Talossa on puuseinät, jotka kiinnostavat hirveästi ihmisiä ja sitten puuta pitää kosketella käsin. Kun tulee paljon käsien jälkiä, voi olla vähän likaakin. Uskoisin, että puhdistamalla saamme jäljet pois.

Hyyryläinen olettaa, että Villa Element -talossa pitää tehdä hiomista ja uudelleen pinnoittamista, mutta suurta materiaalien vaihtoa tuskin tarvitaan. Hän kuitenkin pohtii, mitä olisi voinut tehdä toisin.

– Olemme nähneet kavereilla akryylilevysuojauksia. Ne pysyvät paremmin paikallaan ja ovat ehkä fiksumman näköisiäkin kuin suojamatot. Ehkä se olisi ollut parempi ratkaisu. Asiaa on kuitenkin vaikea muuttaa kesken messujen.

Messurakenteiden asfaltti halutaan uusiokäyttöön

Myös vanhalle kasarmiasueelle pystytettyjen asuntomessujen ulkoalueella riittää purettavaa ja korjattavaa messujen jäljiltä. Esimerkiksi kulkureittien kulumia ja viheralueita on paikattava. Viheralueille on voinut muodostua polkuja, kun ihmiset ovat etsineet kulkureittejä itselleen.

– Luulen, että jälki näkyy enemmän talojen sisällä pienten asioiden korjaamisessa. Yleisillä alueilla on ollut aika kestäviä rakenneratkaisuja, aluevalvoja Esa Inkilä Kouvolan kaupungilta sanoo.

Töitä riittää messujen ajaksi tehtyjen rakenteiden purkamisessa. Purettavaa asfalttia Inkilä arvioi alueella olevan 4 000–5 000 neliötä. Viherrakentamisen alkuperäinen suunnitelma pystytään viemään loppuun messujen jälkeen, kun rakenteet on purettu.

– Päänäyttelyhallista poistetaan asfaltit ja se ennallistetaan pesäpallokentäksi. Samoin linja-autoterminaalina toiminut paikka ennallistetaan paraatikentäksi, joka se on ollut jo puolustusvoimien aikana.

Inkilä arvioi, että ulkoalueiden purkamis- ja korjauskustannukset ovat kymmeniätuhansia euroja. Kustannuksista vastaa Kouvolan kaupunki.

– Pohdimme ensi viikolla, saadaanko asfaltti kierrätyskäyttöön. Samoin puutavaran osalta haluamme harkita, voisiko sitä käyttää uudelleen. Useista kohteista on sovittukin, miten niitä viedään eteenpäin, Inkilä kertoo.

Inkilä arvioi, että menee vielä kuukausi, ennen kuin alue on asuttavassa kunnossa. Myös uusia taloja on nousemassa alueelle. Inkilän mukaan muutamilla tyhjillä tonteilla alkaa rakentaminen, kun rakennusluvat on saatu kuntoon.

14-vuotiasta Peteä kiusataan koulussa.

Hän on etsinyt hikipäässä hävinnyttä koulukirjaansa, koska pelkäsi saavansa Wilma-merkinnän. Hän uskoo, että kiusaaja vei kirjan. Kadonnut koulureppu taas löytyi pölyisen kaapin alta. Useamman kerran, jo vuosien ajan hän on kuunnellut pilkkahuutoja ja nauruja koulun pihalla ja kestänyt selän takana puhumista.

Kun kiusaaminen siirtyi koulumaailmasta someen, hänellä napsahti.

Poika marssi rehtorin kansliaan kertomaan tilanteesta. Reippaan kuoren alla on myös surua, jonka hän näyttää kotona.

Äiti istui talon terassilla kun Pete tuli koulusta. Hän huomasi heti, että kaikki ei ole kunnossa. Poika kertoi, että häntä kiusataan nyt somessa. Kaveriporukan perustamaan peliaiheiseen WhatsApp-ryhmään oli laitettu pilkkaviestejä hänestä. Pete järkyttyi, kun hänen puhelimensa piippasi, ja viesteissä ilkuttiin hänen esiintymistään perheensä yritysvideolla.

Haukkuminen jatkui koulussa myös kasvotusten. Petellä oli yllään sama paita, kuin markkinointivideolla. Häneltä kysyttiin, että vaihtaako hän koskaan vaatteita?

Polkupyöräilystä rapaantuneille housuille myös naurettiin ja ilkuttiin, että taitaa seiskaluokkalaisella olla pissat housuissa.

Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa satutti.

Muistot tulvivat Peten äidin mieleen. Hän osaa samaistua ja lukea poikansa tunteita hyvin. Hän tietää, miltä kiusaaminen tuntuu.

Äiti on syntynyt Venäjällä ja 1990-luvulla Suomessa häntä ryssiteltiin paljon.

– Saatettiin sanoa, että hei ryssä, sinä tapoit minun ukkini. Minut heitettiin kiveen ja päälle syljettiin. Tiedän hyvin, miltä Petestä tuntuu.

Kiusaaminen ei häviä mielestä pois.

– Tuntuu väärältä, että oma lapsi joutuu kokemaan sen saman, äiti sanoo.

Somessa on helppo kiusata

Kesälomaa on vielä muutama päivä jäljellä. Pete haluaa nauttia niistä, eikä ajatella koulua. Kiusaajia hän ei ole kesällä kohdannut, mutta tuleva tapaaminen koulumaailmassa mietityttää.

– Odotan, että ei minua ei enää kiusata, että se olisi nyt vihdoin loppunut, Pete sanoo.

Peteä ei jännitä, mutta monia kesälaitumilta kouluun palaaminen jännittää. Toisaalta taas, kiusaaminen ei välttämättä ole ollut kesätauolla, koska yhä useammin kiusataan sosiaalisessa mediassa.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kiusaamisen määrä on lähes tuplaantunut parin vuoden takaisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Kyselyyn vastanneista suomalaisista nuorista, lähes joka neljäs kokee kiusaamista sosiaalisessa mediassa. Nuorten mielestä somessa on helpompi kiusata kuin kasvotusten.

Noin 85 prosenttia vastaajista on myös sitä mieltä, että somessa on pienempi kynnys trollata ja härnätä kuin arkielämässä.

Kyselyyn vastanneet nuoret itse ehdottavat, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille koulussa tai kotona. Moni kokee, että opettajat eivät kuitenkaan ole tarpeeksi perillä some-maailmasta.

Tutkimustulokset käyvät ilmi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja oululaisen verkkopalveluihin ja sosiaaliseen mediaan keskittyneen Ebrand Oy:n tutkimuksesta. Aineisto kerättiin 2019 tammi–maaliskuun aikana. Kyselyyn vastasi 6247 Suomessa asuvaa 13–29 -vuotiasta.

Tiedonjano ja perhe kannattelevat

Metallinpaljastin nuuskii varvikkoa ja piippaa. 14-vuotias Pete iskee lapion mättääseen ja toivoo löytävänsä uuden metalliesineen aarteeksi rasiaansa. Maasta löytyy rautainen koukku. Rehellinen nauru purkautuu vaalean pojan koko kehosta, vaikka aarre ei tällä kertaa ollutkaan kummoinen.

Paras löytö tähän mennessä on leijonilla koristeltu, hopeinen luokkasormus.

Peten jokainen päivä alkaa hyvillä mielin, koska on useita asioita, joissa hän on hyvä. Matikassa ja englannissa ainakin. Imurointikin sujuu, mutta kuuntelemisessa on vielä opettelua.

Siitä on muistona perheen talon etupihalla sängelle leikattu pensas, jota perheen äiti pyysi vain hieman siistimään.

Kommellus naurattaa.

Pete on hyväntuulinen, avulias ja kova lukemaan. Monta sataa sivua sisältävät, historialliset teokset hän ahmii hetkessä.

Äiti kirjoittaa blogissa perheen tapahtumista. Hän on rehellisesti kertonut perheen vaikeistakin tilanteista, lapsen menettämisestä ja pienen keskosvauvan selviytymistaistelusta. Ne kaikki ovat yhdistäneet perhettä. Myös kiusaaminen on koko perheen huoli.

– Äiti, kirjoita blogi, itkuinen poika pyysi sinä päivänä, kun häntä haukuttiin some-ryhmässä.

Pitkään keskusteltuaan he päättivät kirjoittaa julkisen tekstin yhdessä. Peten mielestä myös kiusaaja tarvitsee apua.

– Kiusaajien pitäisi saada jostakin tukea. Että löytäisivät jonkun, jonka kanssa puhua.

Syntyi teksti kiusaamisesta, siihen puuttumisen vaikeudesta ja kiusatun omista tuntemuksista. Pete kirjoitti blogiin useamman kappaleen verran.

Ei saa mennä kiusaajan lankaan

“Hei, olen Pete ja minua kiusataan koulussa aika paljon. Kiusaajien kannattaisi miettiä, miltä kiusatusta tuntuu. Tunnen surua, mutta kun pääsen kotiin on heti parempi tunne, koska tiedän, että perhe tukee minua. Jos sinua kiusataaan, nokka ylös vain.”

Teksti sai valtavasti palautetta.

Tavallisesti perheen blogia lukee muutamia kymmeniä tai satoja, kiusaamisesta kertovaan tekstiin lukukertoja tuli hetkessä reilu tuhat ja siihen kirjoitettiin useita kannustavia kommentteja. Moni kertoi myös oman tarinansa siitä, kuinka perheen lasta on kiusattu ja miten voimattomaksi se vanhemman tekee.

Äiti kertoo saaneensa myös äärimmäisen pysäyttäviä tarinoita muilta kiusattujen vanhemmilta. Surullisin viesti kertoo siitä, kuinka kiusaaminen lopulta päättyy lapsen itsemurhaan.

– Joku sanoi, että kiusaamisen lopettaminen ei ole rakettitiedettä, mutta tuntuu se välillä olevan. Vuodesta toiseen jatkuvaa ja kulkee sukupolvelta toisella.

“Jos tämä blogi menee jonnekin, leviää ja sille nauretaan, aivan sama. Minä olen jo kokenut niin paljon kiusaamista.”

Kiusaaminen on jatkunut pitkään.

Välillä on ollut helpompaa, mutta vanhemmat ja Pete odottavat koululta enemmän.

Peten koulun rehtori toteaa, että yksikin kiusaamistapaus on liikaa ja että koulu pyrkii niihin puuttumaan. Iso osa kiusaamisesta yleensäkin tapahtuu vapaa-ajalla, johon koulun on hankala puuttua. Sosiaalisessa mediassa tapahtuneita konflikteja selvitetään usein, Peten rehtori myöntää.

Yhdessä kirjoitetusta blogitekstistä on ollut perheelle todella paljon apua.

– Ei ole tullut sellaista palautetta, että mitä te itkette siellä. On kannustettu, että puhukaa ja puuttukaa, äiti jatkaa.

Poika ja äiti ovat käyneet yhdessä läpi kiusaamistilanteita ja puhuneet siitä, miltä se tuntuu. Äidin ohje pojalle on, että ei saa mennä kiusaajan lankaan. Ei saa luulla, että itsessä olisi joku vikana.

Tekstin julkaisemisen jälkeen Pete on kasvanut. Teinipojan venähtämisestä ei niinkään ole kyse, vaan henkisestä kasvusta.

– Poika kasvoi parissa viikossa kymmenellä vuodella. Näkyy, kuinka paljon kiusaaminen on kaivertanut häntä.

Peten nimi on muutettu. Yle on halunnut suojata perheen yksityisyyttä haastateltavan nuoresta iästä johtuen.

Keskustelu aiheesta on auki kello 22 saakka.

Lue myös:

Empatiakyky tippuu murrosiässä, ja se voi tehdä nuoresta kiusaajan – tähän yritetään puuttua teknologian avulla

Vuonna 1998 syntyneet lappeenrantalaiset mies ja nainen ovat tänään perjantaina olleet Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa syytettyinä Lappeenrannassa toukokuussa 2018 tapahtuneesta surmasta.

Tilanne alkoi, kun epäillyt mies ja nainen olivat yhdessä surman kohteeksi joutuneen, itseään vuotta vanhemman miehen kanssa autoilemassa toukokuisena iltana 2018.

Kuskina ollut uhri oli sidottu henkilöauton rattiin käsiraudoilla Mikonsaaressa muutaman kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Tekijät saivat uhrin kertomaan pankkikorttinsa tunnusluvun sekä pankkitilinsä käyttäjätunnuksen ja salasanan.

Tämän jälkeen uhri oli nostettu auton takakonttiin.

Tekijät ajoivat reilun 30 kilometrin päähän Imatralle, jossa he nostivat uhrin pankkikortilla pankkiautomaatista 20 euroa rahaa ja tankkasivat sillä bensiiniä. Bensiiniä he ottivat myös mukaan kahteen puolentoista litran pulloon.

Sen jälkeen tekijät olivat ajaneet takaisin Mikonsaareen, jossa uhri oli oikeuslääketieteellisten tutkimusten perusteella saanut surmansa teräaseesta.

Auto tuleen

Tekijät lähtivät ajamaan kohti Lappeenrannan keskustaa. He hakivat ruokaa rautatieaseman lähellä olevasta hampurilaisravintolasta uhri edelleen takakontissa.

Aamuyöllä he ajoivat Lappeenrannan Lauritsalan venesatamaan, valelivat auton bensiinillä ja sytyttivät sen tuleen.

Palokunta kävi sammuttamassa palon. He eivätkä paikalla käyneet poliisit havainneet takakontissa ollutta ruumista. Sen löysi vasta ulkopuolinen myöhemmin iltapäivällä.

Poliisi sai melko nopeasti tämän jälkeen epäillyt kiinni.

Surmattu oli vuonna 1997 syntynyt savitaipalelainen mies.

Molemmat kiistivät

Syytettyinä olevat mies ja nainen tunnustivat oikeudessa syksyllä 2018 olleensa paikalla surmatyön aikana, mutta molemmat kiistävät syyllistyneensä miehen surmaamiseen. Sen sijaan he syyttävät surmatyöstä toisiaan.

Syyttäjä vaati molemmille murhasta elinkautista tuomiota.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus totesi jo viime marraskuussa molempien syyllistyneen murhaan, mutta passitti tekijat mielentilatutkimuksiin.

Tänään perjantaina oikeus kertoi, että syytetyistä mies oli tekoa tehdessään syyntakeinen eli tehnyt surman täydessä ymmärryksessä.

Syytetty nainen on mielentilatutkimuksen mukaan alentuneesti syyntakeinen eli täyttä ymmärrystä vailla.

Syyttäjä vaatii mielentilatutkimustenkin jälkeen molemmille elinkautista vankeutta murhasta. Mies ja nainen ovat syyttäjän mukaan yhdessä tahallaan tappaneet uhrin.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus antaa lopullisen tuomion asiasta 23.8.2019.