Joensuulainen Jatta Juvonen, 37, on yksi monista mielenterveyskuntoutujista Itä-Suomessa.

Juvonen on syntyjään Kuusamosta, Pohjois-Pohjanmaalta.

Hän sairastui vakavaan masennukseen 19-vuotiaana. Sen laukaisi itsenäistyminen yo-kirjoitusten jälkeen.

– Taustalla on lapsuuden ajalta traumoja. Olen aina ollut liian kiltti, Juvonen kertoo.

Juvonen käy työtoiminnassa ja saa lopultakin toivomaansa psykoterapiaa.

Elämä on paremmalla mallilla kuin vuosikausiin.

Puhumattomuus. Onko se syy mielensairauksien yleisyyteen Pohjois-Karjalassa?

Kyllä, sanoo Juvonen.

– Se voi olla kansallinenkin piirre, ei vain täällä Pohjois-Karjalassa. Puhumattomuus omista asioista.

– Pitää vain purra hammasta ja painaa pahkaansa ikävät asiat. Tehdä mahdollisimman paljon töitä, niin kaikki on hyvin.

– Mutta kun elämä ei ole niin yksioikoista, Juvonen sanoo.

Mielensairausvyöhyke idästä länteen

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa.

Nämä ovat mielensairauksien maakunnat Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuorein, kesällä julkaistu sairastavuusindeksi kertoo hätkähdyttävän asian.

Tilastot julkaistaan kolmen vuoden välein.

Keskelle Suomea, itärajalta Pohjois-Pohjanmaalle, on syntynyt sitkeä ja raskas mielenterveyden sairastamisen vyöhyke.

Kyseessä on mielensairauksien raskas sarja.

THL:n laskelmissa otetaan huomioon psykoosit, työkyvyttömyyseläkkeet, avohoitokäynnit ja itsemurhakuolleisuus.

Keskiarvo indeksissä on 100.

Vertailun vuoksi Uudellamaalla mielenterveysindeksi on 77,9. Pohjois-Savossa se on 150,6.

Reijo Pohjois-Savosta: “Häpesin mielensairauttani”

Reijo Pirinen, 61, asuu Juankoskella Pohjois-Savossa.

Pirinen on ollut kymmenisen vuotta sairauseläkkeellä mielenterveyden ongelmien takia.

Juankosken kartonkitehtaan konkurssissa Piriseltä meni työpaikka. Perheessä tapahtui myös muutoksia.

Tehtaan työsuojeluvaltuutettuna toiminut Pirinen sukelsi itse mielen syviin vesiin.

– Masennuin ensin. Olin perinteinen pohjoissavolainen mies. Lääkitsin viinalla masennusta, Pirinen kertoo.

Mies on nyt kuntoutunut ja opiskelee mielenterveyden kokemusasiantuntijaksi.

– Meidän kulkuyhteydetkin ovat olleet mitä ovat.

– Mielestäni taustalla on myös geneettistä pohjaa mielen sairastumiseen, Pirinen miettii alueensa tilannetta.

Pirinen palaa vielä vuoteen 2008, kartonkitehtaan konkurssiin.

– Juankoskelta hävisi kerralla 500 työpaikkaa. Se on aika iso asia.

Mielen sairauksia selittävät koulutus, työttömyys ja tulot

Mielenterveysongelmat vaivaavat itäistä Suomea. Vuodesta toiseen.

Sen kertoo alla oleva THL:n tilasto.

Mielensairaudet pysyvät kolmessa maakunnassa muuta maata korkeammalla tasolla.

Mutta mikä selittää ilmiön?

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan ei ole yhtä selittävää tekijää.

Taustalla ovat useammat sosioekoniomiset tekijät.

– Koulutus, työssäkäynti ja tulot vaikuttavat terveyteen. Myös esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys heikentää mielenterveyttä, Suvisaari sanoo.

Suvisaaren mukaan harvaan asutulla maaseudulla sairastetaan muutenkin eniten.

– Mielenterveysongelmat koskevat näissä maakunnissa erityisesti työikäisiä, Suvisaari sanoo.

Kolmikymppinen Iida kokee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla

Ylivieskalainen Iida Jalasto, 34, sairastui reilut 10 vuotta sitten.

Diagnoosi: vakava masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö.

Kolmikymppinen Jalasto tuntee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Mielenterveyden palveluja löytyy hänen mielestään paremmin nuorille ja vanhuksille.

– Oletetaan, että nuori aikuinen pystyy käymään töissä, pärjää omillansa. Se ei aina mene niin, Jalasto sanoo.

– Mielestäni tarvitsen kunnon terapiasuhteen.

Jalasto ei haluaisi olla sairaseläkkeellä loppuikäänsä.

– Tavoitteena olisi päästä vielä työelämään, Jalasto sanoo.

Jäljelle jäävät mieleltään sairaat ja vanhukset?

Entä tulevaisuus - kolmessa mielenterveyden maakunnassa?

Tilastokeskuksen uusin alueidenväestöennuste ennustaa väestön tasaista vähenemistä.

Kehittyykö Suomeen yhä jakaantuneempia mielenterveysongelmien maakuntia ja sairastamisvyöhykkeitä?

– Ilman muuta on merkittäviä haasteita, erityisesti syrjäseuduilla, toteaa Jaana Suvisaari THL:stä.

Suvisaari panostaisi syrjäseudulla liikkuviin palveluihin ja nettiterapiaan.

Palataan vielä Juankoskelle Pohjois-Savoon.

Reijo Pirinen istahtaa Juicen patsaalle.

Kylänraitti on perin hiljainen arkisena iltapäivänä.

Kun väki entisestään vähenee, myös mielenterveyspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi, Pirinen miettii tulevaisuudesta.

– Tämä kehitys minua pelottaa henkilökohtaisesti.

Pirinen on ollut aktiivinen paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä.

– Minulla on auto millä liikkua, mutta kaikki eivät kaikki pysty hakemaan apua 60 kilometrin päästä Kuopiosta, Pirinen sanoo.

Keskuste aiheesta: Miksi osassa Suomea sairastutaan useammin mielenterveyden ongelmiin?

Lisää aiheesta illan A-studiossa ma klo 21:00 TV1. Studiossa vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), Pohjois-Savon sairaanhtoitopiirin ylilääkäri Pekka Puustinen ja THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Budapest. Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoi, ettei Unkari vastusta Suomen ajamaa mallia sitoa EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Mutta hän lisäsi pitävänsä uutta mekanismia turhana.

– On jo olemassa yhteys maan toiminnan ja budjetin välillä. Vieraamme herra pääministeri haluaa nyt luoda rinnalle uuden, Orbán sanoi.

Orbán puhui tiedotustilaisuudessa myöhään maanantai-iltana tavattuaan Budapestissa pääministeri Antti Rinteen.

Rinne sanoi sunnuntaina, ettei mikään EU:n jäsenmaa enää vastusta mallia jossa oikeusvaltioperiaate sidotaan EU-budjettiin. On vielä epäselvää, mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin.

Orbán kaipasi nykyistä selkeämpää ehdotusta siitä, miten rahoitus ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sidotaan yhteen Suomen mallissa.

–En vastusta pyörän keksimistä uudestaan. Mutta tarvitaan harkittuja ehdotuksia, jotka antavat vastauksen tärkeimpiin kysymyksiin.

Orbánin mukaan nyt tämän ehdollisuuden ajaminen kuulostaa poliittiselta iskulauseelta.

Rinne sanoi Budapestissa, että asiasta on sovittu periaatteen tasolla ja nyt alkaa konkreettisten esitysten tekeminen.

– Me tuomme uuden elementin tähän ikään kuin väärinkäytösten ja korruptioepäilysten kautta. Ja sillä tavalla, että siihen reagointi mahdollistaa sitten julkisen keskustelun sen takia, että se mahdollistaa myös valitusoikeuden tähän päätökseen.

Rinteen ja Orbánin tapaaminen tapahtui jännitteisissä olosuhteissa.

Suomi ajaa nyt EU-puheenjohtajuuskautensa aikana oikeusvaltioperiaatteen sitomista EU-rahoitukseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu 7. artiklan menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta.

Yle kysyi Antti Rinteeltä, miten Suomi ja muut EU-maat aikovat varmistaa sen, ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon. EU:n petostentorjuntavirasto Olaf on löytänyt mahdollisia epäselvyyksiä muun muassa siinä, miten EU:n tukirahoja on päätynyt pääministeri Orbanin oman vävyn yritykselle.

Asia ei päätynyt oikeuteen Unkarissa.

Orbán sanoi Ylen kysymystä valeuutiseksi.

– Vaikka tämä kysymys ei ollut minulle, et puhu totta. Mitä sanotte, on fake news, Orbán sanoi.

Olafin raportista on kuitenkin vuotanut julkisuuteen tietoja, vaikkei Unkari ole julkaissut raporttia.

Rinne vastasi yleisellä tasolla ja sanoi, että EU-varojen käyttöä pitää valvoa tarkasti ja väärinkäytöstä pitää seurata sanktioita.

Matkatoimisto Matka-Miettisessä on viime päivinä vastailtu puhelimiin ja järjestetty uusia matkoja Matkavekan asiakkaille.

Matkavekka tiedotti viime viikolla peruvansa kevään 2020 lomalennot kaikilta maakuntakentiltä. Asiasta on aiemmin kertonut Satakunnan kansa. Matkojen perumisen syynä on vähäinen ennakkomyynti.

Matka-Miettinen välittää Matkavekan järjestämiä matkoja Lappeenrannassa. Lappeenrannasta lomalennot olisivat suuntautuneet Kreikkaan, Kyprokselle ja Portugaliin. Lomalennot olisivat olleet huhti-toukokuussa.

– Olemme etsineet asiakkaille uusia matkoja. Ei niitä niin kamalasti oltu myyty ensi keväälle, toimistopäällikkö Pirjo Miettinen Matka-Miettisestä kertoo.

Samassa tilanteessa on muitakin Matkavekan lomalentoja välittäviä matkatoimistoja eri puolilla Suomea. Matkavekka järjestää lentoja 14 maakuntakentältä.

Matkanjärjestäjä haluaa välttää tappiot

Matkavekan myyntijohtajan Hanna Lehtosen mukaan keväälle 2020 oli myynnissä noin 40 lentoa maakuntakentiltä. Yhteen koneeseen mahtuu 180–187 matkustajaa.

Aiempina vuosina Matkavekka on perunut yksittäisiä lomalentoja eri syistä. Lehtosen mukaan kaikkien maakuntakenttien lomalentojen perumiseen ei liity erityistä dramatiikkaa.

Lomalennot tulivat myyntiin toukokuun lopulla. Viime viikolla yhtiö päätti, ettei matkoja tule.

– Analysoimme, ettei matkoja kannata järjestää. Haluamme välttää viime hetken perumiset, myyntijohtaja Hanna Lehtonen sanoo.

Tavoitteena on, että lomalennot ovat täynnä. Muuten niiden järjestäminen ei ole yhtiölle kannattavaa. Matkavekka käyttää lomalennoillaan tilauslentoyhtiötä.

Syksy vetää kevättä paremmin

Matkavekassa on havaittu jo aiempina vuosina, etteivät kevään lomalennot mene yhtä nopeasti kaupaksi kuin syksyn matkat.

– Välimeren kohteissa illat ja merivesi ovat vielä huhtikuussa viileitä, Lehtonen sanoo.

Lisäksi kotona ja mökeillä ovat menossa kevätpuuhat.

Sen sijaan syksyllä moni haluaa suunnata lämpimämpään maahan jatkaakseen kesäkautta. Esimerkiksi tämän syksyn lomalennot ovat Matkavekan mukaan menneet hyvin kaupaksi.

Matkavekassa keskitytään seuraavaksi maakuntakentiltä ensi syksynä lähtevien lomalentojen markkinointiin.

Matkanjärjestäjät haistelevat matkailijoiden toiveita. Tänä päivänä monet haluavat varata matkansa joustavasti eli lähteä ja palata itselle sopivana päivänä. Tähän kysyntään Matkavekassakin pyritään vastaamaan.

Matkailuala seuraa talouden kehitystä

Suomen matkatoimistojen liiton toimitusjohtajan Heli Mäki-Fräntin mukaan lomalentojen peruminen on alalla normaalia toimintaa. Matkanjärjestäjät haluavat pitää tappiot pieninä.

– Samalla seurataan, jos jokin toinen ajankohta vetäisi paremmin, Mäki-Fränti sanoo.

Matkapaketteja aletaan valmistella hyvissä ajoin. Samalla matkanjärjestäjät pyrkivät ennakoimaan talouden kehitykseen.

– Siinä tarvitaan kristallipalloa.

Euroopasta on kantautunut varoituksia talouden heikkenemisestä. Vielä sillä ei ole ollut vaikutusta matkojen kysyntään Suomessa.

Mäki-Fräntin mukaan talouden heikkeneminen alkaa näkyä ensin liikematkustuksessa.

– Sen jälkeen tulee vapaa-ajanmatkustus.

Liikematkustuksen kysynnän heikkenemisestä ei ole vielä merkkejä.

Lue seuraavaksi: Analyysi: Thomas Cookin kohtalo voi olla enne tulevasta – turistin suojelu, halpalennot ja netti ovat tehneet pakettimatkoista uhanalaisen lajin

Keskustelu on auki kello 22 asti.

Pieni hillopurkki on täynnä kaatopaikkajätettä.

Kalifornialainen Bea Johnson esittelee sitä yleisötilaisuudessa Rovaniemellä. Hillopurkkiin on sullottu hänen nelihenkisen perheensä vuoden aikana tuottama jätemäärä. Kuulostaa uskomattomalta ja herää kysymys, tarua vai totta?

Zero waste -ideologian eli nollahukka-ajattelun kehittäjä Bea Johnson vakuuttaa, lasipurkin sisällä on heidän neljän hengen perheensä tuottama jätemäärä vuoden aikana.

– Se ei ole niin vaikeaa kuin miltä näyttää. Totta kai se vie aikaa, että löytää tasapainon. Se tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia, sinun täytyy vain löytää tasapaino, joka toimii sinulle. Se voi perustua dieettiin, uskontoon tai muuten elämäntapaan, kertoo Bea Johnson.

Kalifornialaisperhe vaihtoi muun muassa wc-paperin kuivattuun sammaleeseen ja siirtyi pakkaamattomaan ruokaan.

Suomessa nollahukka-ajattelusta blogia kirjoittava Otso Sillanaukee vähentää omaa jätemääräänsä tekemällä itse pesuaineet ja deodorantit. Hän neuvoo aloittamaan vähäjätteisen elämän pienillä teoilla eli muun muassa luopumalla kertakäyttöisistä tavaroista.

Katso myös: Näin vähennät jätteitäsi, Otso Sillanaukee Ylen aamu tv:n vieraana.

Vähäinen jätemäärä ihmetyttää

Rovaniemen Alakorkalon Residuumin kierrätyspuistoon saapuu ihmisiä tasaiseen tahtiin. Kyltteihin ja suuriin astioihin on tarkkaan merkitty jätteiden laatu, joita niihin voi jättää.

Jätteiden kierrättäjissä Johnsonin perheen keräämä, hyvin pieni jätemäärä herättää ihmetystä.

– Kuulostaa aika hullulta. Ei varmasti itseltä onnistuisi pääsy tuollaiseen määrään, ihmettelee rovaniemeläinen Reima Halonen, joka on saapunut tuomaan jäteasemalle vanhoja auton öljyjä ja jarrunesteitä.

– No vähän on vuodeksi kyllä, jos tuohon lasipurkkiin saatu kaikki mahtumaan. Siinä on täytynyt kyllä kierrättää kaikki ylimääräinen, jos tuohon on pystynyt, katselee kuvaa mietiskellen Jari Kivimäki, jonka peräkärryssä on jätelaitokselle kertynyttä rakennusmateriaalia.

Pieni osa jätteestä päätyy enää kaatopaikalle

Suomalaiset tuottavat vuosittain kotitalousjätettä hieman yli 340 kiloa henkeä kohden. Se on Euroopan keskitasoa, niin jätteettömyydessä kuin kierrätyksessä.

Kotitalousjätteeseen lasketaan kuuluvaksi biojäte, paperi, pahvi, muovipakkaukset, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte.

– Nyt enää pieni määrä, meidän alueella neljä prosenttia ja koko Suomessa yksi prosentti menee kaatopaikalle. Yli 50 prosenttia poltetaan energiaksi ja reilut 40 prosenttia hyödynnetään materiaalina.

– Hyötymateriaalin käyttöä tulisin nostaa yli 55 prosenttiin, joka on tavoite vuoteen 2025 mennessä, laskee tiedottaja Maria Aro Napapiirin Residuumista.

Viisi avainsanaa jätteettömyyteen

Bea Johnson kiertää puhumassa jätteettömyydessä eri puolilla maailmaa. Zero waste -ideologiassa on tärkeysjärjestyksessä viiden kohdan sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi.

– Jos pelkästään kompostoit ja kierrätät paljon, silloin et huomioi kuinka paljon todellisuudessa kotiisi kertyy jätettä, toteaa Be Johnson.

Napapiirin Residuumin tiedottaja Maria Aro on samaa mieltä Bea Johnsonin kanssa. Sama asia tiedostetaan jätelaitoksissa.

– Tavallaan siinä on samat periaatteet, joita jätehuollossa pitäisi muutenkin noudattaa. Paras jäte on syntymätön jäte eli jätteen syntymistä pitäisi välttää.

Rovaniemen Alakorkalon kierrätyspuistosta lähti viime vuonna poltettavaksi 26 ja puoli miljoonaa kiloa kotitalouksien, laitosten ja yritysten jätteitä. Rovaniemeltä lähtee joka arkipäivä Ouluun poltettavaksi kaksi täysperävaunurekallista jätettä.

Yhdysvaltalainen zero waste -ideologia on kerännyt runsaasti jäseniä eri puolilla maailmaa, varsinkin nuoria.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Kulutusjuhlaa viettänyt kauppatieteen opiskelija pani elämänsä uusiksi – Nyt hän tekee deodoranttinsakin itse, jotta ei tuottaisi yhtään muovia

Dumppaa nämä 5 kertakäyttöistä tavaraa arjessasi – vanhanajan metallinen partahöylä tekee paluuta

Luulitko, että kompostisi olisi ekoteko? Asia voi olla juuri päinvastoin, sillä laiskalla hoidolla siitä tulee päästölähde

Etelämantereesta on irronnut suurin jäävuori viiteen vuosikymmeneen, kertoo BBC.

D28-jäävuoreksi kastetun jättijäämöykyn koko on 1 636 neliökilometriä. Se on lähes saman kokoinen kuin Skotlannin isoin saari Skye.

Jäämöykyn valtava koko merkitsee, että sitä on tulevaisuudessa seurattava jatkuvasti, koska se saattaa aiheuttaa vaaraa laivaliikenteelle.

Jäävuori irtosi Ameryn hyllystä, joka on Etelämantereen kolmanneksi suurin jäähylly.

D28 jäi kuitenkin vielä kauaksi 1960-luvulla Ameryn hyllystä irronneesta jäävuoresta, jonka koko oli peräti 9 000 neliökilometriä.

Tutkijat ovat pitkään tarkkailleet Ameryn hyllyä ja sanoneet, että siitä pian irtoava jäävuori muistuttaa lapsen "heiluvaa hammasta".

BBC:n tiedetoimittaja Jonathan Amos kirjoittaa Twitterissä, että nyt irronnut jäävuori on pikemminkin "kulmahammas" verrattuna ""heiluvaan hampaaseen".

Tutkijoiden mukaan jäävuoren irtoaminen oli odotettavissa, eikä se suoraan liity ilmastonmuutokseen.

Jäävuoresta kertoi Suomessa aiemmin Iltalehti.

Sanomalehti New York Timesin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painosti Australian pääministeriä Scott Morrisonia puhelinkeskustelussa henkilökohtaisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Timesin mukaan Trump painosti Morrisonia auttamaan Yhdysvaltain oikeusministeriä William Barria keräämään tietoa oikeusministeriön tutkimuksia varten, joiden avulla Trump toivoo pystyvänsä osoittamaan erikoissyyttäjä Robert Muellerin raportin epäpäteväksi. Times perustaa tietonsa kahteen eri viranomaislähteeseen.

Australian hallitus vahvisti varhain tiistaiaamuna, että Timesin uutisoima puhelu on käyty ja Morrison on luvannut auttaa asiassa.

– Australian hallitus on aina ollut valmis auttamaan ja tekemään yhteistyötä asioissa, jotka auttavat valaisemaan tutkinnan alla olevia asioita. Pääministeri vahvisti tämän valmiuden jällen kerran keskustelussaan presidentin kanssa, hallituksen lausunnossa sanotaan brittilehti Guardianin mukaan.

Lähteiden mukaan Trump otti yhteyttä Morrisoniin nimenomaan pyytääkseen Australian apua Barrin tutkimuksiin Muellerin raportista. Trump ja Barr pyrkivät Timesin mukaan todistamaan, että erikoissyyttäjä Muellerin raportti oli korruption ja poliittisen ajojahdin tuote.

Lähteen mukaan Trumpin ja Morrisonin välisen puhelun tekstiversioon pääsy rajattiin vain pienelle piirille presidentin läheisiä avustajia. Samoin tehtiin aluksi myös Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin heinäkuisen puhelun tekstiversioiden kanssa.

New York Times ei ole saanut kommenttia Valkoisesta talosta tai Australian pääministerin toimistosta. Yhdysvaltain oikeusministeriön edustaja kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Tutkimukset Venäjän vaalivaikuttamisesta alkoivat Australiasta

Trumpin presidentinvaalikampanjassa ulkopoliittisena avustajana toiminut George Papadopoulos tapasi Australian Britannian-suurlähettilään Alexander Downerin lontoolaisessa hienostobaarissa Kensington Wine Roomsissa toukokuussa 2016, kun Yhdysvalloissa oli vaalipäivään vielä noin puoli vuotta aikaa.

Timesin mukaan miehet päätyivät viettämään alkoholinhuuruisen illan, jonka aikana Papadopoulos kertoi Downerille, että Venäjällä on niin kutsuttua poliittista törkyä demokraattien presidenttiehdokkaana olleesta Hillary Clintonista.

Downer kiisti tämän vuoden toukokuussa Australian yleisradioyhtiö ABC:lle antamassaan haastattelussa, että kyseessä olisi ollut kovat ryyppäjäiset. Myös Papadopoulos on kertonut juoneensa vain yhden gin & tonicin.

Muutoin miesten tarinat illasta eroavat. Papadopoulosin mukaan Downer vakoili häntä. Downerin mielestä taas on surullista, että hänet on vedetty mukaan salaliittoteoriaan.

Illan lopputuloksena kuitenkin Downer ja tapaamisen järjestänyt Australian suurlähetystössä työskennellyt Erika Thompson päättivät ottaa yhteyttä kotimaahansa kertoakseen Papadopoulosin tarinasta venäläisten Clinton-tiedoista. Nämä tiedot annettiin eteenpäin Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle.

FBI aloitti tutkimukset Trumpin kampanjatyöntekijöiden ja venäläisten yhteyksistä heinäkuun 31. päivä 2016.

Lue myös:

Trump pyysi Ukrainan presidenttiä tutkimaan ex-varapresidentti Bidenin toimintaa – Ukrainan presidentti: Minua ei painostettu, puhelu normaali(25.9.2019)

"Ja sitten toinen asia: On paljon puhuttu Bidenin pojasta..." Lue sanasta sanaan, mitä Trump pyysi Ukrainan presidentiltä(25.9.)

NYT: Trumpin vaalikampanja-avustajan lörpöttely saattoi käynnistää Venäjä-tutkinnan (31.12.2017)

Haistelen silmät kiinni sammaleen kosteaa tuoksua keskellä Nuuksiota. Koen täydellistä turvallisuutta metsässä, joka muutoin saattaisi pelottaa.

Vierelläni istuu Jarko Taivasmaa, tietoisuusvalmentaja ja toimintaterapeutti. Hän muistuttaa, että ihmislajille ominainen paikka on luonto ja ihmiselle tyypillinen liike on kävely.

– Itse asiassa luonto on meidän alkuperäinen kotimme. Olemme vain saattaneet unohtaa sen kaupungin vilinässä.

Innostaakseen ihmisiä luontoyhteyteen Taivasmaa on kehittänyt yhdessä Haltian luontokeskuksen kanssa metsään uppoamisen menetelmän. Tarkat ohjeet löytyvät hänen kirjoittamassaan teoksessa "Metsässä - uppoudu metsään, itseesi ja elämään".

– Aivan kuten hieronta, sauna tai avanto saavat aikaan tietynlaisen rentouden kokemuksen, niin sellaisen voi tuottaa myös metsään uppoutuminen. Tämän vuoksi olen konseptoinut menetelmän.

Taivasmaa on yhdistänyt menetelmässä kiinalaista liikuntamuotoa chi kungia, mindfulnessia ja meditaatiota. Yhdistelmän avulla kehoa ja mieltä palautetaan eri tavoin nykyhetkeen.

Tavoitteena on päästää irti mielen keloista. Kun ajatukset pyörivät jatkuvasti esimerkiksi haastavissa ihmissuhdekuvioissa tai tulevissa työprojekteissa, niin niistä haluaisi päästä edes hetkeksi eroon.

Menetelmä tuottaa kokijalle lopulta rentoutuneen, mutta tiedostavan olotilan, jota Taivasmaa kutsuu metsätilaksi.

Kohti tuntematonta

Metsään uppoamiseni alkaa Nuuksion parkkipaikalta, josta Taivasmaa opastaa minua pieniä polkuja pitkin kallion laelle. Kävelemme mustikanvarpujen läpi, kaatuneiden puiden yli ja sammaleiden päällystämien kivien välistä yhä syvemmälle metsään.

Kävely muuttuu hikiseksi, mutta puolen tunnin jälkeen pääsemme huikealle näköalapaikalle. Kalliolta avautuu näkymä havumetsään ja järvelle.

Taivasmaa kertoo kuljettaneensa alueella useita virkistyspäivää viettäneitä työporukoita ja hyvinvointimatkailusta innostuneita aasialaisia turistiryhmiä. Kaikki ovat olleet vaikuttuneita Suomen luonnon kauneudesta.

Miten rauha voi löytyä itsestä?

Aloitan metsään uppoamisen taputtamalla kehoa kauttaaltaan. Kevyt hipsuttelu alkaa päälaesta, josta se jatkuu käsien, lapaluiden ja jalkojen läpsyttelyyn. Tunne on samankaltainen kuin läpsisi saunassa kehoa vihdalla.

Seuraavaksi teen mindfulnessista tuttuja harjoituksia rauhallisesti hengittäen. Huomioin Taivasmaan ohjaamana yksi aisti kerrallaan ympäröivää luontoa.

Haistan kostean sammaleen tuoksun, tunnen tuulen kasvoillani ja kuulen linnun jossain kaukana. Avaan silmät ja näen muurahaisen kantamassa havunneulasta.

Kierrän katsetta hitaasti toiseen suuntaan. Jo kuollut puu on taipunut konkeloon. Vierellä kasvaa uusi, parinkymmenen sentin kokoiseksi kasvanut taimi.

Huokaisen syvään ja päästän irti kehon jännityksistä. Suljen silmät Taivasmaan pyynnöstä uudelleen.

Seuraava vaihe tulee olemaan varsinainen metsään uppoutuminen.

Taivasmaa pyytää unohtamaan hetkeksi kaiken. Kuvittelen hänen pyynnöstään, että olen ainut olento koko universumissa. Lopulta minua pyydetään unohtamaan omakin olemassaolo.

Taivasmaa toteaa, että tässä vaiheessa uppoutuja voi kokea sulautuvansa luontoympäristöön. Meditaation jälkeen Taivasmaa ohjaa puheellaan minut takaisin tähän hetkeen.

Taputtelen kehoa hereille ja nautin rentouden tilasta. Tunnen oloni turvalliseksi, samalla tavalla kuin voi tuntea omassa kodissaan.

Urbaanikylpy stressaa

Kaupunkien ilmansaasteet ja melu vaikuttavat sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen haitallisesti. Urbaaneissa ympäristöissä, joissa ei ole viheralueita tai puistoja, on tutkimusten mukaan vaikeaa palautua stressistä.

Sen sijaan metsässä liikkuminen vaikuttaa monin tavoin myönteisesti kehoomme, ja tästä löytyy runsaasti tutkimusnäyttöä. Jo vartin oleskelu metsässä vaikuttaa psykologisesti vähentäen muun muassa stressiä.

Taivasmaan kehittämän metsään uppoutumisen menetelmä on yksi metsäkylpemisen muodoista. Esimerkiksi Japanissa puhutaan metsäterapia Shinrin-yokunista, jonka tavoitteena on yhtä lailla upottautua metsän tunnelmaan erilaisten harjoitusten avulla.

Yksi, jakamaton maailma

Nollaamisen kokemusta voi hakea monella tavalla. Joku voi nollata päätä urheilemalla, tekemällä käsitöitä tai käyttämällä päihteitä. Mielen rentouden tilaa voi Taivasmaan mukaan saada myös metsästä.

Kun Taivasmaa uppoutuu oikein kunnolla metsään, niin minuus ja tarina hänestä itsestään katoavat. Hän kokee silloin olevansa osa kokonaisuutta.

– En mieti, mitä teen, mitä saan tai missä epäonnistun. Olen osa luontoa. Harjoituksen jälkeen huomaan, että metsä on pysynyt samana. Minä olen muuttunut.

Metsä on osalle suomalaisista paikka, jossa voi rentoutua tai poimia marjat pakkaseen. Sieltä voi saada omaan elämään myös voimaantumisen kokemuksia. Silloin Taivasmaan mukaan voi ymmärtää olevansa osa luontoa eikä erillinen luonnosta.

– Jo muinaissuomalaiset kokivat, että on vain yksi, jakamaton maailma. Sen voi kokea edelleen.

Katso, miten toimittaja Helena Lappeteläinen koki metsään uppoutumisen:

Lue lisää:

Tutkimukset todistavat, että metsä on mahtava stressilääke: laskee sydämen sykettä ja vähentää lihasjännityksiä

Hollannissa koettiin tiistaina poikkeuksellisen suuret ruuhkat, kun maanviljelijät valloittivat valtaväyliä traktoreillaan.

Traktorit matelivat kohti Haagin keskustassa pidettyä protestia, joka järjestettiin vastalauseena D66-demokraattipuolueen ehdotukseen vähentää karjataloutta päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Niin kutsuttuun traktoriprotestiin osallistui mediatietojen mukaan tuhansia maanviljelijöitä ja karjankasvattajia sadoilla traktoreilla.

Hollannin autoilujärjestö ANWB arvioi Twitter-tilillään, että kyseessä oli Hollannin isoin ruuhkasuma ikinä. Järjestön mukaan aamuruuhkassa oli pahimmillaan jonoja koko maassa jopa 1 136 kilometrin matkalta. Yksittäiset jonot olivat useita kymmeniä kilometrejä pitkiä.

Mielenosoituksesta ja ruuhkista kertovat myös esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC ja englanninkielinen Dutch News -uutissivusto.

Taustalla ehdotus karjatalouden puolittamisesta

Protesti oli viljelijöiden vastareaktio väitteisiin, joiden mukaan maatalous on suurilta osin syyllinen Hollannin typpipäästöihin. BBC kertoo viljelijäryhmien ajattelevan, että heitä sorretaan samalla, kun lentoteollisuuden päästöjen tarkastelu unohdetaan.

D66-puolueen Tjeerd de Groot sanoi aiemmin tässä kuussa Dutch Newsin mukaan, että noin 70 prosenttia Hollannin typpipäästöistä tulee karjataloudesta ja tehomaataloudesa.

Puolue on ehdottanut karjatalouden vähentämistä 50 prosentilla. Se tarkoittaisi BBC:n ja Dutch Newsin mukaan, että sikoja kasvatettaisiin jatkossa Hollannissa 6 miljoonaa vähemmän ja kanoja 50 miljoonaa vähemmän kuin aiemmin.

Maanviljelijät pitävät päästömittauksia virheellisinä. He kertovat olevansa väsyneitä siihen, että heitä aina syytetään saastuttamisesta ja eläinten huonosta kohtelusta.

Myös lapset mukana protestissa

Mielenosoittajat kokoontuivat Haagin keskustaan Malieveldin nurmikentälle, jossa on aiemminkin järjestetty protesteja.

Mielenosoituksessa tehtiin joitakin pidätyksiä, mutta isoimmat häiriöt olivat liikenteessä moottoriteillä ja muilla pääväylillä. Kovat sateet vaikeuttivat tilannetta teillä.

Vakava aihe sai suloisia piirteitä, kun myös maanviljelijöiden lapset lähtivät mukaan protestiin Dememsvaartin kylässä. Hollannin autoilujärjestö ANWB julkaisi Twitteri-tilillään videon, jossa lapset kiirehtivät polkutraktoreilla ilmeisesti kouluun.

Lue lisää:

Euroopan maatalouden ilmastopäästöt kasvussa, Suomi perää silti vapaaehtoisuutta ympäristötoimiin – Leppä: "Jäsenmaille enemmän liikkumavaraa"

Viljelijät epäilevät, että ilmastonmuutoksesta on uutisoitu väärin: "Kokevat, ettei suodatettuun tietoon voi luottaa"

Luke: Nautakarjatilojen päästöt "merkittävästi yliarvioitu" – uusi tutkimus pienentää nurmien fosforikuorman alle puoleen

22 lammasta raadeltiin kuoliaaksi (Keskipohjanmaa.fi) Keski-Pohjanmaalla Ullavassa viime viikolla. Petoyhdysmies Risto Rajalan mukaan nyt on varmistunut, että kyseessä oli susi, ilmeisesti susipariskunta. 35 lampaasta selvisivät vain sisätiloissa olleet.

Tapahtumapaikalle jääneistä jäljistä on tehty vertailua, tassunjäljet on myös saatu mitattua tarkasti. Lisäksi riistakameran kuvissa samalla Norpan kylällä on tapahtuneen jälkeen nähty kaksi sutta liikkumassa pihapiirissä.

Sekä poliisi että eläinlääkäri edustajat ovat käyneet paikalla.

Susille ei ainakaan vielä olla hakemassa sen paremmin karkotus- kuin poikkeuslupaakaan. Rajalan mukaan poikkeusluvat susien kaatoon ovat niin tiukassa, ettei hakeminen kannata. Karkotuslupaa taas ei ole haettu, koska sudet eivät liiku pihapiireissä päiväsaikaan.

– Tämä osoitti, että sudet alkavat kulkea pihapiirissä iltojen pimetessä ruokaa hakemassa, sanoo Risto Rajala.

Hän on huolestunut pian alkavasta hirvenmetsästyskaudesta, joka tuo maastoon enemmän koiria.

– Vähän pahaa pelkään, että huonosti käy. Sitten on pakko hakea lupaa, jos koiravahinkoja tulee.

Sunnuntaina Kiinan maksama ilmoitus Helsingin Sanomissa julisti, että Hongkongin vaatimukset demokratiasta tulisi ratkaista hillityllä, kunnioittavalla ja mielekkäällä tavalla.

Kuulostaa kovin kungfutselaiselta.

Tämä ei yllätä, sillä Kiinan kommunistinen puolue on aloittanut 2 500 vuotta vanhan filosofian kunnianpalautuksen. Ympäri maailmaa on perustettu Kungfutsen nimeä kantavia koulutuskeskuksia, ja kansalaisia on viime vuosina kannustettu tutkimaan oppisuunnan keskeisiä hyveitä: itsensä kehittämistä, kuuliaisuutta ja harmoniaa.

Lännessä kungfutselaisuus on kiinnostanut lähinnä politiikantutkijoita, sillä sen uskotaan tukevan Kiinan yksipuoluejärjestelmää.

Kuinka paljon kungfutselaisuus selittää Kiinan mieltymystä autoritarismiin? Onko yhteisön merkitystä korostava filosofia estänyt maan demokratisoitumisen?

Yksinkertaisilta vaikuttavien kysymysten vaikeuden ymmärtää, kun ne kääntää: Kuinka paljon Jeesus selittää länsimaisen demokratian syntyä?

Lyhyt vastaus: paljonkin.

Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Tärkeintä on ihmisen ja Jumalan välinen suhde, oman sisäisen äänen seuraaminen.

Näistä kristillisyyden pohjavirtauksista muodostui aikoinaan demokratian kivijalka, individualismi.

Vuosisatojen kuluessa Jumalan merkitys toki haihtui, mutta ajatus yksilöstä jäi. Sen ympärille piti rakentaa uusi poliittinen järjestelmä, demokratia.

Kiinalaisilla ei ollut Jeesusta tai Martti Lutheria. Oli Kungfutse ja hänen tulkitsijansa.

Nyt maata hallitseva kommunistinen puolue toimii kuten dynastiat ennen sitä. Virallinen Kiina suosii tutkimusta, joka poimii kungfutselaisuudesta sille mieleiset ajatukset. Päämääränä on löytää oikeutus yhteiskunnalle, jossa kukaan ei kyseenalaista puoleen asemaa.

Tämä ei ole kovin vaikeaa.

Demokratiatutkimuksen jättiläinen Samuel Huntington katsoi, että kungfutselaisuus on selvästi demokratian vastainen aate.

– Se korostaa ryhmää yli yksilön, auktoriteettiä yli vapauksien, velvollisuuksia yli oikeuksien, Huntington jylisi 1990-luvulla.

Nykyään tähän luentaan on tullut enemmän sävyjä.

Huntingtonin oppilas Francis Fukuyama on huomauttanut, että kungfutselaisuus tukee koulutusta ja on verrattain suvaitsevainen muita ajattelutapoja kohtaan. Näistä painotuksista on lyhyt loikkaus rationalisuuteen ja sananvapauteen, toimivan kansanvallan lähtökohtiin.

Fukuyaman analyysissä kungfutselaisuus ei kuitenkaan ole tukenut demokratisoitumista. Ongelma on Fukuyaman mukaan siinä, että kungfutselaisuudesta puuttuu persoonallinen, oikean ja väärän tuomitseva jumala.

Euroopassa kuningas joutui kumartumaan ristin edessä ja ajatus jumalallisesta laista hyväksyttiin kaikissa säädyissä, Fukuyama kuvailee kirjassaan Political Order and Political Decay.

Kiinassa kungfutselainen eliitti ei koskaan noussut keisarin yläpuolelle. Oikeusvaltio ei lähtenyt kehittymään.

Lännessä lait muuttuivat lopulta ihmisten äänestämällä säätämiksi, mutta niiden asema vallanpitäjien yläpuolella säilyi.

Vuonna 2019 virkarikoksesta voi syyttää Yhdysvaltain, ei Kiinan presidenttiä.

Kungfutselaisuuden historiallinen merkitys on tietysti eri asia kuin sen varsinaiset opetukset.

Kungfutse itse puhui demokratiasta yhtä paljon kuin Jeesus. Ei mitään.

Kungfutsen mukaan hallinnolla tulee kuitenkin olla kansan luottamus. Tämä ei tosin sisällä vaatimusta äänestämisestä, ainoastaan hyvästä hallinnosta. Demokratian perusta, ihmisten tasavertaisuus, ei sekään kuulu kungfutselaisuuden ydinviestiin.

Asialla on kuitenkin kääntöpuoli.

Kiinan poliittisen kulttuurin tutkija Jyrki Kallio on huomauttanut, että kungfutselainen ihmisihanne on vaikea saavuttaa yksipuoluejärjestelmässä.

Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen on helpompaa demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa. Yhden totuuden diktatuurissa ihminen kun pystyy kehittämään itseään vain tiettyyn rajaan saakka.

Liiasta miettimisestä joutuu Kiinassa työleirille. Tämä tuskin miellyttäisi oppimestari Kungfutsea.

Lähteenä on käytetty mm. Jyrki Kallion suomentamaa ja toimittamaa kirjaa Mestari Kongin keskustelut, Francis Fukuyaman artikkelia Confucianism and Democracy ja Fukuyaman kirjaa Political Order and Political Decay.

Lisää aiheesta:

Kiina on ponnistanut köyhästä kehitysmaasta supervallaksi – kommunistinen kansantasavalta täyttää 70 vuotta

Kiinassa kadonneet: Kiina sulkee ihmisiä varoittamatta säilöön ja marssittaa heitä esiin sopivalla hetkellä – moni jää kuukausiksi "arestiin"

Yle areena: Kiinan moderni historia - Jakso 2: Kiinan uskonnot ja filosofiat

Kauhajoella 75-vuotias mies kuoli tiistaina kahden henkilöauton tärmäyksessä Eteläisen Yhdystien ja Hyypäntien risteysalueella. Onnettomuus tapahtui puolen päivän aikaan. Toisessa autossa olleet kuljettaja ja kolme matkustajaa saivat lieviä vammoja.

Eteläisen Yhdystien suuntaan tullut auto oli törmännyt oikealta Hyypäntieltä tulleen henkilöauton kylkeen.

Toinen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus tapahtui tiistaina kello 13.30 Kauhavalla. Henkilöauto ja kuorma-auto törmäsivät toisiinsä Pohjanmaanväylällä Alahärmän keskustan kohdalla.

Henkilöauton 32-vuotias naiskuljettaja menehtyi. Onnettomuus sattui kun Jepuan suunnalta Kauhavaa kohti ajanut henkilöauto ajautui toiselle kaistalle ja päin kuorma-auton keulaa.

Poliisi ja liikenneonnettomuustutkintalautakunta jatkavat molempien tapahtumien selvittelyä.

Mielenterveysongelmia kohtaavien nuorten on vaikea päästä Suomessa hoitoon.

Erikoissairaanhoito on monin paikoin tukossa. Perusterveydenhuollon palvelut eivät toimi.

Useat A-studion nettikyselyyn vastanneet nuoret kertovat, että hoitoon pääsyn kynnys on korkea ja ongelmiin saa apua vasta kun on hengenvaarassa.

Eräs kertoo:

"Olisi luultavasti pitänyt yrittää itsemurhaa, että olisin päässyt hoitoon. Olisin tarvinnut apua masennukseen ja paniikkihäiriöön 15-vuotiaasta asti, mutta huoliani ei koskaan otettu vakavasti kouluterveydenhuollossa. En tuolloin osannut etsiä apua muualta."

Keskusteluapua on vaikea saada

Nuorille, heidän läheisilleen ja mielenterveyden parissa työskenteleville suunnattuun A-studion kyselyyn tuli parissa päivässä vastauksia yli 200. Niissä nousi esille myös runsas lääkkeiden määrääminen keskusteluterapian sijasta.

“Sairastuin paniikkihäiriöön 14-vuotiaana. Kouluterveydenhoitaja ohjasi minut lääkärille ja lääkäri vain kysyi, haluanko lääkityksen. En halunnut. Mitään keskusteluapua en saanut.”

Nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan kasvanut räjähdysmäistä vauhtia 2010-luvulla.

Kun vuonna 2010 tuhatta nuorta kohden oli alle 700 käyntiä erikoissairaanhoidossa, vuonna 2017 käyntejä oli jo lähes 1200. Kasvua seitsemässä vuodessa on tullut peräti 75 prosenttia.

A-studio keräsi lisäksi tiedot yliopistollisten sairaaloiden saamista nuorisopsykiatrisista lähetteistä viime vuosilta.

Nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat nousseet vuodesta 2015 vuoteen 2018 Helsingissä ja Turussa noin 30 prosenttia, Kuopiossa ja Oulussa lähes 50 prosenttia ja Tampereella jopa 60 prosenttia.

Maanantain 30. syyskuuta 2019 A-studiossa vieraillut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tunnusti, että mielenterveyshoito ylipäätään on jäänyt Suomessa huonolle hoidolle.

– Valtakunnallinen johto ja linjaukset tästä puuttuvat. Sen takia perusterveydenhuoltoon on jäänyt sellainen katvealue, että palvelut laajamittaisesti puuttuvat. Kun potilas on pitkään hakeutunut hoitoon, lopulta erikoissairaanhoito ottaa kaikkien jonojen jälkeen kopin. Saatavuus ei ole tässä maassa kunnossa.

Henkilökunnan vaihtuminen kuormittaa

Moni kyselyyn vastannut koki, että häntä pompoteltiin ammattilaiselta toiselle.

“Olen joutunut kertomaan tarinani erikseen luokanvalvojalle, opinto-ohjaajalle, terveydenhoitajalle, koulupsykologille, psykiatrille ja terapeutille. Se on ollut kuormittavaa.”

“Jatkuva uusien lääkärien ja hoitajien tapaaminen on raskasta, sillä oman tilanteen kertominen on aina aloitettava alusta.”

Ylivoimaisesti eniten vastaajiamme huolestuttivat hoitoon pääsyn hitaus ja pitkät jonotusajat.

“Odotin ensimmäistä tapaamista psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa lähes puoli vuotta. Tässä ajassa ei ollut muita hoitokontakteja. Useampi päivystävällä lääkärillä käynti mielen hajotessa kylläkin.”

“Useampi taho tekee samaa arviota hoidon tarpeesta, kukaan ei anna hoitoa.“

“Nuorelle voi tulla olo, että hänen pitäisi esimerkiksi itsetuhoisuudella osoittaa olevansa tarpeeksi huonovointinen, että saisi heti apua.”

“Olen joutunut taistelemaan saadakseni apua. En ole tarpeeksi sairas, koska selviydyn arjesta, vaikkakin joskus menen illalla nukkumaan hampaat irvessä itkien. Onko se oikein?”

Turussa on lisätty ammattilaisia kouluihin

Turussa havahduttiin kasvaviin lähetemääriin vuoden 2018 keväällä.

Turun kaupunki reagoi asiaan ja palkkasi kouluihin 10 psykiatrista sairaanhoitajaa, jotta lasten ja nuorten on helppo hakea apua.

Keino näyttää toimivan, sillä Turun kaupungin alueella lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet tammi-elokuussa 2019 vuodentakaiseen verrattuna 35 prosenttia.

Ylilääkäri Kim Kronström Tyksin nuorisopsykiatriasta sanoo, että vielä ei tiedetä, onko lasku tilapäistä vai pysyvää.

– Palaute on kuitenkin ollut hyvää. Lapset ja nuoret ovat viestittäneet montaa kautta, että he ovat kokeneet tämän hyödylliseksi. Valtaosa hyötyy 5–10 tapaamiskerrasta. Muutos on myös edesauttanut sitä, että erikoissairaanhoidossa voidaan keskittyä vaikeampiin häiriöihin ja tarjota intensiivisempää tukea niille, joilla on kaikkein hankalin tilanne.

Krista Kiuru lupaa: “Lisää resursseja”

A-studion juontaja Katri Makkonen pyysi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta konkreettista lupausta siitä, miten nuorten mielenterveyspalveluita parannetaan koko maassa.

– Kouluterveydenhuoltoon lisää resursseja ja matala kynnys, Kiuru lupasi.

Milloin?

– Niin nopeasti kuin pystytään nyt tekemään.

Kouluterveydenhuollon lisäksi Kiuru korosti perusterveydenhuollon resurssien merkitystä terveyskeskuksissa.

– Eli yritetään painottaa takuuta päästä hoitoon perusterveydenhuollossa ja sitä me nyt sitten tullaan tekemään, ministeri lupasi lähetyksessä.

Traumapsykologi Soili Poijulaa uutinen Kuopion kouluhyökkäyksestä järkytti. Hän kuuli väkivallanteosta iltapäivällä.

– Tapaus herätti minussa suurta surua kaikkien niiden puolesta, joita tapaus koskee. Toivottavasti heitä autetaan kunnolla ja heidän auttamisekseen tehdään kaikki mahdollinen.

Poijula painottaa, että Kuopion väkivallanteko koskee paitsi perheenjäseniä ja omaisia, myös kaikkia oppilaitoksen työntekijöitä ja opiskelijoita.

– Nyt puhutaan todella isosta määrästä järkyttyneitä ihmisiä.

Siksi Poijulan mielestä viranomaisilta tarvitaan nopeaa ja ammattitaitoista toimintaa sekä selkeää johtamista.

Hänen mielestään olisi tärkeää hyödyntää osaamista, jota on karttunut edellisistä vastaavantyyppisistä kriiseistä.

– Kun tällainen tapahtuma uusiutuu, pitäisi järjestää nopeasti monenlaista apua. Tarvitaan psyykkistä ensiapua, kriisikeskuksen, järjestöjen, sosiaalipäivystyksen ja muiden viranomaisten yhteistyötä.

• Koulujen ja kaupungin kriisiryhmät ovat koolla auttamassa tapahtuman käsittelyä
• Nuorille on avattu seurakuntien pappila tukea tarvitseville
• Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat auttamassa väkivallan jälkipuinnissa

Poijula sanoo, että ensin tulee hengenpelastaminen.

– Rinnalla on ensiarvoisen tärkeää henkisen tuen organisoiminen sairalassa ja oppilaitoksessa.

Tukea tarvitaan useita viikkoja

Poijula muistuttaa, että näin isossa kriisissä järkyttyneet tarvitsevat tukea vähintään viikkoja, todennäköisesti kuukausia.

Traumapsykologin mukaan aina kun väkivallanteko koskee nuoria ihmisiä, tehtävä on auttamisen ja selviytymisen kannalta vaativa.

– Nuoret tarvitsevat pikaisesti ammattiapua, ei pelkkää juttelua ja keskustelua. Tähän on kehitetty heitä auttavia menetelmiä, joiden avulla he oikeasti voivat toipua ja selviytyä.

Poijula nostaa esille keskustelun, jota on viime viikkoina käyty nuorten mielenterveyspalveluiden huonosta saatavuudesta.

– Emme saa tapahtunutta tekemättömäksi, mutta voimme auttaa ihmisiä paremmin kuin on aikaisemmin tehty, hän sanoo.

Lue lisää:

Kymmenkunta vapaaehtoista ympäri Pohjois-Savoa on matkalla Kuopioon, jotta väkivallanteosta järkyttyneille saadaan kriisiapua

Pohjois-Korea on laukaissut ammuksia kohti Japaninmerta, kertovat sekä Etelä-Korean puolustusvoimat että Japanin rannikkovartioisto.

Japanin hallituksen tiedottajan mukaan yksi ammuksista näyttäisi syöksyneen Japanin talousalueen vesille. Hän lisää, että Japanin pääministeri Shinzo Abe on ohjeistanut maan ministereitä tutkimaan tilannetta.

Pääministeri Abe myös tuomitsee jyrkästi Pohjois-Korean asetestin ja sanoo sen rikkovan YK:n päätöslauselmaa.

Etelä-Korean puolustusvoimat ei täsmentänyt, millaisista ammuksista oli kyse.

Pohjois-Korea kertoi tiistaina, että se jatkaa Yhdysvaltojen kanssa neuvotteluita Pohjois-Korean ydinaseista tällä viikolla. Pohjois-Korean valtionmedian välittämässä lausunnossa maan varaulkoministeri kertoi odottavansa, että neuvottelut kiihdyttävät maiden välisten suhteiden myönteistä kehitystä.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja vahvisti osapuolten tapaavan viikon kuluessa.

Maiden väliset ydinaseneuvottelut katkesivat helmikuussa maiden johtajien kolmesta tapaamisesta huolimatta.

Lue lisää:

Pohjois-Korea: Ydinaseneuvottelut Yhdysvaltain kanssa jatkuvat lauantaina

Trumpin ja Kimin kirjeenvaihto jatkuu – presidentti sai kutsun Pohjois-Koreaan

Pohjois-Korea jatkoi asetestejään kahdella ammuksella mereen

Millä sinä pelaat – Pleikkarilla, Xboxilla vai Nintendolla?

Kenties olet hankkinut tuhannen euron pelitietokoneen?

Se saattaa olla katoavaa kansanperinnettä – samaan tapaan kuin cd-soittimet ja videonauhurit. Jos Googlen ja Microsoftin suunnitelmat toteutuvat, pelikoneet pölyttyvät kohta kellareissa.

Käynnistymässä on kultaryntäys, jonka nimi on pilvipelaaminen.

Viihdeteollisuuden tärkeimmät alat ovat yksi kerrallaan siirtyneet internetin pilvipalveluihin. Ensin Spotify mullisti musiikin kuuntelun ja sitten Netflix television. Seuraavana ovat vuorossa pelit.

Raskas tietojenkäsittely siirtyy olohuoneen nurkasta internetin suuriin palvelinkeskuksiin. Sieltä peli voidaan striimata pelaajan silmien eteen, periaatteessa mille tahansa ruudulle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että fyysistä pelilaitetta ei enää tarvita. Voimme yhdistää peliohjaimen suoraan televisioon tai älypuhelimeen.

Tähän mullistukseen valmistautuu myös tänään parrasvaloihin astunut suomalais-islantilainen peliyhtiö Mainframe Industries. Yhtiö aikoo olla ensimmäisten joukossa tuomassa markkinoille pelejä, jotka on suunniteltu juuri pilvipelaamista varten.

– Olemme hyppäämässä aikaisessa vaiheessa suoraan altaan syvään päähän. Meillä on mahdollisuus luovuuteen ja myös merkittävään liiketoimintaan, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Thor Gunnarsson.

Mainframe Industriesin perustajat ovat aiemmin olleet kehittämässä EVE Onlinen, Max Paynen ja Habbo Hotellin kaltaisia menestystarinoita.

Palataan heihin kuitenkin myöhemmin. Katsotaan ensin, millaiset voimat pelialalla ovat liikkeessä.

Tänä syksynä se alkaa

Google tuo Stadia-palvelunsa markkinoille marraskuussa – myös Suomessa. Noin kymmenen euron kuukausimaksulla pääsee pelaamaan esimerkiksi Baldur’s Gate kolmosta sekä pitkään odotettua Cyberpunk 2077:aa.

Yhtiö on julkaissut katalogin, jossa on listattu kymmeniä pelejä. Vain osa peleistä kuuluu kuukausihintaan, joten uutuuspeleistä joutunee jatkossakin maksamaan.

Pelaamiseen tarvitaan Googlen peliohjain, nopea internetyhteys sekä televisioon liitettävä Chromecast Ultra -mokkula. Ensi vuonna ei tarvita mokkulaakaan, kun palvelu tuodaan ainakin muutamiin Android-puhelinmalleihin ja Chrome-nettiselaimella myös tietokoneisiin.

Samaan aikaan Microsoft kiihdyttää Googlen perään. Yhtiö aloittaa xCloud-palvelunsa rajatut testit lokakuussa. Yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja korealaiset testaajat pääsevät pelaamaan Android-älypuhelimilla ja tableteilla esimerkiksi Gears 5- ja Halo 5 -pelejä.

Oleellinen huomio on, että nämä pelit eivät ole erillisiä versioita konsoli- tai pc-peleistä. Pilvipalveluista striimataan samat pelit kaikkiin päätelaitteisiin.

Idea itsessään on jo jo vanha, mutta nyt kiinteät verkot ja myös 5G-kännykkäyhteydet ovat riittävän nopeita ja viiveet riittävän pieniä, jotta visio voidaan toteuttaa.

Kaikki ryntäävät pilveen

Peliala on euroissa mitaten suurempi kuin elokuva- ja musiikkiteollisuus yhteensä. Ei siis ihme, että moni on kiinnostunut alalla käynnissä olevasta mullistuksesta.

Ainakin Amazonin oletetaan lähtevän mukaan kisaan pelipilven herruudesta, onhan yhtiö tänään myös viihdetalo. Pelialalle yhtiö siirtyi ostamalla pelivideopalvelu Twitchin muutama vuosi sitten.

Lisäksi Amazon on maailman suurin pilvessä tapahtuvan tietojenkäsittelyn vuokraaja. Amazon Web Servicesin perässä tulevat Google ja Microsoft.

Pelin striimaaminen on vaativampaa kuin musiikin tai videon välittäminen. Siksi pilvipeleissä vahvoilla ovat ne, joilla on tehokkaimmat konesalit. Alalla nähdäänkin nyt alliansseja, joita ei muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitellakaan. Tällainen yhteistyö on syntynyt esimerkiksi kilpailevien konsolivalmistajien Sonyn ja Microsoftin välille.

Kaikki hakevat omaa rooliaan. Suuret peliyhtiöt Electronic Arts ja Ubisoft rakentavat palvelujaan. Samoin grafiikkajätti Nvidia. Jopa kauppajätti Walmartin kerrotaan haistelevan uusia tuulia.

Sekin on mielenkiintoista, että suomalainen peliyhtiö Rovio suoratoistaa jo kännykkäpelejä Hatch-palvelussaan.

Tähän asti olemme kuitenkin puhuneet vain laitteista, verkoista ja nettipalveluista.

Jos kaikki muuttuu, jäävätkö pelit ennalleen?

Enemmän kuin "pelien netflix"

Peliyhtiö Mainframe Industries astui tiistai-iltana julkisuuteen ja kertoi saaneensa kahden miljoonan euron rahoituksen.

Yhtiön toimitusjohtaja Thor Gunnarsson on pitkän linjan pelikehittäjä, joka teki virtuaalimaailmoja jo 1990-luvulla ja kännykkäpelejä 2000-luvun alussa. Taiteellinen johtaja Saku Lehtinen on kehittänyt Max Paynen ja Alan Waken kaltaisia hittipelejä Remedyssä. Johtava pelisuunnittelija Sulka Haro kuului Habbo Hotellista tunnetun Sulakkeen kantaviin voimiin.

Pilvipelaaminen on miesten mukaan seuraava iso juttu.

– Joka kerta, kun peliteollisuudessa tapahtuu iso muutos, pelinkehittäjille avautuu suuria mahdollisuuksia. Se, joka saa pilvipelaamisen haltuunsa ensimmäisenä ja oikein, tulee menestymään isosti, Lehtinen sanoo.

Pilvipelaamista käsittelevissä artikkeleissa tehdään vertauksia Netflixiin. Niin teimme mekin. Mainframen peliyrittäjien mukaan murros on kuitenkin isompi kuin "pelien netflix".

Kyse ei ole vain siitä, kuka tarjoaa pelaajille kattavimman katalogin pelejä. Pilvipelaaminen mahdollistaa aivan uudenlaisten pelien luomisen.

– Aluksi kootaan pelikatalogeja olemassa olevista peleistä, mutta myöhemmin näemme pelejä, jotka on kehitetty nimenomaan pilven mahdollisuuksia silmällä pitäen. Siitä alkaa todellinen vallankumous, Gunnarsson sanoo.

Tälle uudelle alueelle suomalais-islantilainen pelitiimi haluaa rynnistää ensimmäisten joukossa.

Mikä muuttuu?

Mainframe Industriesin perustajien mukaan pilvipeleistä tulee entistä suurempia.

– Pilvi on iso juttu siksi, että kapasiteettia on enemmän kuin millään aiemmalla yksittäisellä laitteella. Esimerkiksi tallennustilaa on käytännössä rajattomasti. Se antaa mahdollisuuden luoda avoimia maailmoja, jotka ovat yksityiskohtaisempia ja syvempiä kuin mitä olemme aiemmin nähneet, Gunnarsson sanoo.

Verkon pilvipalveluissa on myös tekoälyn ja puheentunnistuksen kaltaisia toiminallisuuksia, jotka jatkossa voivat syventää pelikokemusta.

Sulka Haron mukaan muutos on iso varsinkin kännykkäpelaajan näkökulmasta.

– Aiemmin mobiilipeleissä on jouduttu rajoittamaan esimerkiksi sitä, paljonko näytöllä voi olla pelaajia. Kyse on viiveistä, joka syntyy laitteiden ja palvelinkoneen välille. Jatkossa tuo viive on lähes nolla.

Oleellista on Haron mukaan myös se, ettei pelejä tarvitse ladata, ne käynnistyvät yhdellä klikkauksella.

– Voit lähettää linkin kaverin kännykkään, että nyt tapahtuu hienoja asioita. Liity mukaan.

Se ei riitä, että peliä voi pelata eri päätelaitteilla. Sen tulee olla myös kiinnostava niillä kaikilla – yhtä lailla pikaisina kännykkätuokioina kuin olohuoneen pidemmissä pelailuissa. Se on tekijöille suuri haaste.

– Hyvä puoli on kuitenkin se, että massiivisissa virtuaalimaailmoissa voi olla erilaisia tapoja pelata peliä. Osa pelirooleista voi sopia paremmin lyhyisiin pelisessioihin, osa pidempiin peleihin, Sulka Haro sanoo.

"Ei ainakaan ensi vuonna"

Mainframe Industries ei vielä pelisuunnitelmiaan paljasta. Kyseessä tulee kuitenkin olemaan massiivinen monen pelaajan verkkopeli, jossa seikkaillaan avoimessa maailmassa.

– Kaikki perustuu sosiaalisuuteen – teemme kaikkemme, että saamme maksimoitua sosiaalisen vuorovaikutuksen pelaajien välillä. Meillä moni on ollut tekemässä EVE Onlinea, joka on ollut alalla tässä suhteessa merkkipaalu, Thor Gunnarsson sanoo.

Vuonna 2003 julkaistu avaruusroolipeli EVE Online on MMO-peligenren ehdoton klassikko. Sen julkaisi islantilainen peliyhtiö CCP, jonka johtotehtävissä Gunnarssonkin on aikanaan työskennellyt. EVE Onlinen kehittäjistä Mainframe Industriella työskentelee myös CCP:n perustaja Reynir Hardarson.

Mainframe Industriesissa työskentelee tällä hetkellä 13 henkilöä. Heistä kahdeksan asuu Islannissa ja viisi Suomessa.

– Epäilen, että jatkossa palkkaamme kuitenkin enemmän Helsingissä kuin Reykjavikissa. Islannissa pelialan osaajia on vähemmän, Gunnarsson sanoo.

Kuinka paljon yhtiö aikoo rekrytoida?

– Menestyspeli voidaan tänään tehdä melko pienellä tiimillä. Sen sijaan, että puhumme sadoista työntekijöistä, puhumme ehkä kymmenistä, Gunnarsson sanoo.

Yhtiö ei kerro, kenen pilvipalvelussa se aikoo pelejään julkaista – tai milloin se tapahtuu.

– Sen voin sanoa, ettei ainakaan ensi vuonna, Thor Gunnarsson virnistää.

Lue lisää:

Onko "videopelien Netflixissä" pelaamisen tulevaisuus? Googlen uusi alusta haastaa konsolit ja Twitchin

Kuopion kouluhyökkäyksestä on uutisoitu näkyvästi kansainvälisissä medioissa. Väkivallanteossa on kuollut yksi ihminen ja loukkaantunut kymmenen. Teko tapahtui kauppakeskuksessa sijaitsevan ammattiopiston tiloissa puolen päivän aikaan.

Yhdysvalloissa esimerkiksi uutiskanava CNN uutisoi väkivallanteosta verkkosivuillaan otsikolla "Väkivaltainen tapaus suomalaisessa koululaitoksessa".

Myös New York Times uutisoi kouluhyökkäyksestä sivuillaan ja Twitterissä.

Tapaus on esillä myös saksalaismediassa. Muun muassa Süddeutsche Zeitung muistelee viime vuosina suomalaiskouluissa tapahtuneita välikohtauksia ja nostaa esille esimerkiksi Kauhajoen ja Jokelan koulusurmat.

Erityisesti kouluisku on puhuttanut Pohjoismaissa. Ruotsissa esimerkiksi SVT, Aftonbladet ja Dagens Nyheter seuraavat aihetta tiiviisti ja ovat nostaneet sen pääuutiseksi. Tapauksesta uutisoi myös norjalainen Verdens Gang ja tanskalainen Jyllands-Posten.

Useampi ulkomainen lehti nostaa esiin pääministeri Antti Rinteen (sd.) tviitin Kuopion väkivallantekoon liittyen.

Väkivallanteosta ovat lisäksi uutisoineet The Guardian, Mirror, El Pais, ja virolainen päivälehti Postimees.

Yle seuraa Kuopion tapahtumia hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

Lue lisää:

Nämä asiat tiedämme Kuopion kouluhyökkäyksen tekijästä: Epäilty on vuonna 1994 syntynyt suomalainen mies ja koulun oppilas

Silminnäkijät Kuopion kouluhyökkäyksestä: "Mies juoksi kauppakeskuksen käytävällä toisessa kädessään sapeli, toisessa ampuma-ase"

Traumapsykologi Kuopion kouluhyökkäyksestä: "Nuorille tarvitaan nyt nopeasti apua, ei pelkkää juttelua ja keskustelua"

Liian helppo lainarahan saaminen halutaan laittaa kuriin.

Kotitalouksille on ollut rahaa tarjolla – ja monen mielestä enemmän kuin kohtuullisesti.

Asuntolainat, kulutusluotot, pikavipit, vertaislainat, taloyhtiölainat... lainan tarjoamisen kaikki muodot ovat olleet viime vuosina sitkeässä nousussa.

Velkaantuminen on johtanut monet henkilökohtaiseen ongelmakierteeseen, mutta sen lisäksi velkataakasta voi kehittyä koko suomalaista taloutta uhkaava pommi.

Velkaantumisen uhkaavaksi käyvän vauhdin jarruttelua on pohdittu runsaan vuoden ajan valtionvarainministeriön johtamassa työryhmässä.

Tässä velkatyöryhmän kolme ehdotusta:

• Luottoja saisi olla enintään 4,5 kertaa bruttovuositulojen verran. Huomioon otetaan uudet ja aiemmat lainat sekä osuus taloyhtiölainoista
• Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla korkeintaan 25 vuotta
• Taloyhtiö saisi lainaa korkeintaan 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Lainanpituus voisi olla korkeintaan 25 vuotta.

Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000:lla suomalaisella ja määrä kasvaa lähes kahden prosentin vauhdilla. Kova velkataakka voi johtaa koko taloudessa kulutuksen hiipumiseen, jos kuluttajien luottamus heikkenisi äkkiä.

Valtiovarainministeriön johtama työryhmä katsoo että velkaantuminen on saatava kuriin uusilla rajoituksilla. Työryhmä ehdottaa Suomeen velkakattoa, jossa henkilölle myönnettävien lainojen enimmäissumma olisi sidottu hänen vuosituloihinsa.

Ministeriön ylijohtaja Leena Mörttisen johtaman työryhmän mukaan velkakatto olisi 4,5-kertainen suhteessa vuosituloihin.

Kun keskituloinen saa noin 3 000 kuukausipalkkaa hänen vuositulonsa lomarahoineen ovat 37 500. Hänellä myönnettävien lainojen yhteissumman pitäisi siis jäädä alle 169 000 euroon.

Esimerkiksi kahden hengen kotitaloudessa tulot ja velat lasketaan yhteen.

Nykyinen jarruttelu ei riitä

Velkaantumista on jo tähän saakka pyritty jarruttelemaan monin tavoin.

Asuntoluottojen enimmäismäärä on sidottu ostettavan asunnon hintaan. Myös asuntoluottojen korkovähennystä verotuksessa on leikattu asteittain. Asuntoluottojen määrä on kuitenkin jatkunut parin prosentin kasvussa.

Pikavipeille on tullut uusi korkokatto syyskuun alussa. Kulutusluottojen osuus on jo lähes kuudesosa kaikista veloista.

Suomalaisten velat kertyvät valtaosin asuntoluotoista. Nopeassa kasvussa ovat myös taloyhtiölainat. Niitä kertyy kun rakentaja myy uudet asunnot pienellä myyntihinnalla ja huomattava osa asunnon kokonaishinnasta jää taloyhtiön lainaksi, jota asukas lyhentää osana vastikettaan.

Usein taloyhtiölainalla rahoitetaan rakennuskohteesta yli 70 prosenttia.

Koko luottotilanteen hahmottaminen on haastavaa, sillä Suomen Pankin arvion mukaan 22 miljardin kulutusluottopotista yli neljäsosa tulee perinteisen pankkisektorin ulkopuolelta, muun muassa verkossa toimivilta kansainvälisiltä pikavippi- ja autolainayhtiöiltä.

Mutkikasta?

Työryhmän mukaan velkaantumisen jarruttamisessa varaudutaan erityisesti tilanteeseen, jossa korot lähtevät nousuun nykyisestä lähes nollatasostaan.

Velan rajoittaminen ei Mörttisen mukaan muuttaisi tämänhetkistä tilannetta.

– Ehdotuksemme eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Meidän pitää kuitenkin varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen.

Pankkeja edustava Finanssiala ry varoittelee kuitenkin ehdotetun järjestelmän mutkikkuudesta.

Tulojen ja eri velkojen selvittäminen voisi tehdä lainanmyöntämisestä kuvion, josta kuluttajan on vaikea saada selkoa.

– Kotitalous ei välttämättä pystyisi etukäteen arvioimaan, onko sillä ylipäätään mahdollisuutta saada hakemaansa lainaa, sanoo Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Mattila varoittaa myös velkaantumisen rajoittamisen monipuolisista sivuvaikutuksista muun muassa asuntojen hintoihin ja mahdollisuuteen muuttaa työn perässä.

Velkakattoja on jo käytössä muun muassa Norjassa, Britanniassa ja Irlannissa. Norjassa katto on 5-kertainen suhteessa vuosituloihin, Britanniassa 4,5- ja Irlannissa 3,5-kertainen.

Keskustele aiheesta - onko velkaantumisen rajoittamien tarpeen ja tepsivätkö työryhmän keinot? Keskustelu on auki tänään tiistaina klo 22 saakka.

Lue lisää suomalaisten velkaantumisesta:

Miten uusi ehdotus kotitalouksien velkakatosta voisi muuttaa tavallisen suomalaisen elämää? Kokosimme 6 kysymystä ja vastausta

Takuusäätiö: Velkaongelmat ovat syventyneet huomattavasti parissa vuodessa

Tunnistatko oman taloutesi riskit? Romahtaisiko taloutesi avioeron, työttömyyden tai sairastumisen takia?

Humppila on esimerkki rajusta väestökatokunnasta. Vaikka sijainti on erinomainen Helsingin, Turun ja Tampereen välimaastossa keskellä Ruuhka-Suomen väkirikkautta, imua ei löydy. Vuosisadan alussa asukkaita oli 2600, nyt 2200 ja parinkymmenen vuoden päästä enää 1600. Väestökadon takia Humppilan syntyvyys on romahtanut. Tänä vuonna uusia humppilalaisia syntyy alle 15.

– Kyllä se kertoo siitä, ettemme ole onnistuneet niin kuin olisi pitänyt, myöntää Humppilan kunnanjohtaja Jari Keskitalo.

Tuore Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on synkkää luettavaa muutenkin hämäläiskunnille. Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana väki vähenee kaikissa kunnissa. Vain Lahti sinnittelee aluksi väen vähenemistä vastaan. Erityisen rajua asukasluvun lasku on Humppilassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Ne menettävät asukkaistaan neljäsosan parissa vuosikymmenessä. Samalla syntyvyys uhkaa laskea kriittisen alas.

Kunnan talous heikentyy

Asukasmäärän lasku näkyy myös Humppilan kunnan taloudessa. Se vaikuttaa valtionosuuksiin, verotuloihin ja elinvoimaan. Tutkija Timo Aron mukaan kato vaikuttaa aina palvelurakenteeseen.

– Me olemme kuitenkin lähteneet siitä, että tämä väkimäärän väheneminen on väliaikainen tilanne. Olemme satsanneet kovasti palveluihin ja uskomme sitä kautta saavamme väkiluvun nousuun, Humppilan kunnanjohtaja Jari Keskitalo sanoo.

Humppilan keskustassa on omat hyvässä kunnossa olevat ala- ja yläasteen koulut. Keskitalon mukaan kunnassa seurataan tarkasti päiväkodin ja koulun oppilasmääriä. Samalla mietitään, miten virkoja täytetään.

– Tuollainen 15 oppilaan ikäluokka on vielä varsin hyvä ja muodostaa mukavan kokoisen luokan. Toki meille mahtuisi oppilaita huomattavasti enemmänkin.

Säilyykö koulu?

Kahden kuukauden ikäisen Kiia-tyttären äiti Marika Berg pohtii huolestuneena koulun säilymistä omassa kunnassa.

– Nyt ainakin vielä nautitaan tästä omasta pienestä koulusta. Pienen paikkakunnan palveluiksi täällä on hyvät palvelut. Jos jotain tarvitsee enemmän, niin sitten mennään Forssaan tai Loimaalle. Jos sieltä ei tarpeellista palvelua löydy, niin sitten mennään Turkuun, Tampereelle tai Hämeenlinnaan.

– Täällä Kiia saa pienen, turvallisen ja viihtyisän kasvuympäristön. Jos isompana on kaipuuta muualle, sitten hän lähtee kokeilemaan siipiään siellä.

Kahden kuukauden ikäisen Alvar-pojan äidin Katariina Hyytiäisen juuret ovat syvällä syntymäkotikunnassa ja se saa jäämään, vaikka muut lähtevät.

– Mikäs täällä on maaseudun rauhassa kasvaessa. Itse olen temmeltänyt ympäri metsiä ja rakentanut puumajoja. Kyllä haluan Alvarille samanlaisen lapsuuden kuin olen itse saanut.

Katariina Hyytiäisellä on itsellään kolme sisarusta ja suunnitelmissa on, ettei Alvar jää hänen ainoaksi lapsekseen. Nykyiset kunnan palvelut riittävät perheen tarpeisiin, eikä kaipuuta Helsingin vilinään ole. Sen sijaan kunta voisi mainostaa itseään enemmän.

– Ei moni varmastikaan edes tiedä, kuinka hieno paikka tämä on.

Rinnakkaisluokka käy tarpeettomaksi

Tämän vuosikymmenen alusta Humppilassa syntyneiden lasten määrä on puolittunut. Nyt kakkosluokalle olevalle Neea Bergille koulukavereita on rinnakkaisluokallakin, mutta reilun parin kuukauden ikäinen Alvar ja muut tänä vuonna syntyneet humppilalaiset mahtuvat aikanaan yhteen luokkaan.

Vaikka Humppilassa koulut ovat kunnossa, päiväkoti uusi ja liikuntapaikatkin tip-top, jotain puuttuu, myöntää kunnanjohtaja Jari Keskitalo. Kuntaan pitäisi saada yrityksiä ja niiden mukana työpaikkoja.

– Kyllä meidän pitäisi saada lisää yrityksiä kakkostien varteen. Sinne me teemme nyt kovat satsaukset.

Rakennettua omakotitaloa ei saa myytyä

Sijainnista Humppilan menestymisen ei pitäisi olla kiinni, sillä kuntaa halkoo sekä kakkostie että ysitie. Humppilassa on myös juna-asema, josta nousee junaan vuosittain 30 000 matkustajaa.

Virta vetää silti nuorta väkeä isompiin keskuksiin. Marika Bergin neljästä lapsesta vanhin on jo lähtenyt opiskelujen perässä muualle. Kysymys, tuleeko 16-vuotias tytär vielä takaisin Humppilaan, saa äidin mietteliääksi.

– Tällä hetkellä omien sanojensa mukaan ei tule takaisin. Mutta ovi on kuitenkin auki, jos hän päättää palata.

Asukasluvultaan taantuvissa kunnissa ihmisiä pitää kotiseuturakkaus. Tai se, että sinne rakennettua asuntoa ei saa myytyä. Kunnanjohtaja Jari Keskitalo myöntää, että se on "pitovoimatekijä", joka koskee kaikkia Suomen maaseutukuntia. Humppila ei ole tästä poikkeus.

– Ihmiset ovat hyvin varovaisia, kun he pohtivat rakentamispäätöksiä. Täällä on huomannut sen, että jos rakentaa omakotitalon, hinta on jotain 250 000 euroa. Jos sitä ryhtyy myymään pois, samaa hintaa ei siitä saa. Jos omakotitalo maksaa yli 200 000 euroa, sen myyminen täällä on hyvin vaikeaa.

Ylen väestökone kertoo oman kotikuntasi tilanteen tulevaisuudessa.