Pasilassa odotetaan helpotusta liikennekaaokseen ensi viikon torstaina, kun kauppakeskus Tripla ja Pasilan uusi asema avautuvat.

Monta vuotta kestänyt remontti on koetellut Pasilan alueella liikkuvien ihmisten hermoja. Pasilassa asuva Hannele Valkama kertoo, että aseman remontti on vähentänyt hänen matkustamistaan junalla: esimerkiksi laitureille pääseminen on ollut hankalaa.

– Toivon, että uusi asema parantaa merkittävästi liikkumista, koska nyt minun pitää kävellä aika pitkä matka junalle ja se on sellainen sokkelo. Ja tämä silta on ollut aika tukossa, toivottavasti se sujuvoituu, Valkama sanoo.

Espoolainen Juha Poutiainen on tyytyväinen siihen, että Triplaan tulee runsaasti pyöräparkkeja. Hänen mielestään se on tulevaisuutta.

– Työmatkoissa ollaan enemmän ja enemmän siirtymässä siihen, että kuljetaan jalan tai pyörällä. Kauppaankaan ei tarvitsisi välttämättä ajaa autolla, vaan voisi hakea toisenlaista konseptia kuin mikä nykyään on vallalla.

Triplaan tulee sisä- ja ulkotiloissa sijaitsevia parkkeja 3 400 polkupyörälle.

Henkilöautot halutaan ohjata pois Pasilan sillalta

Viikon kuluttua torstaina otetaan käyttöön myös Pasilansillan joukkoliikenneterminaali, jota suurin osa sillan kautta kulkevista busseista ja ratikoista siirtyy käyttämään. Samaan aikaan avautuvat Veturitien reitit pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Joukkoliikenneterminaalin – käytännössä neljän Pasilansillalle sijoitetun ratikka- ja bussipysäkin – tarkoituksena on helpottaa liikennevälineestä toiseen vaihtamista, kertoo projektinjohtaja Harri Verkamo Helsingin liikenne- ja katusuunnittelusta.

– Raitiovaunu- ja bussipysäkeille tulee entistä paremmat tilat ja sujuvammat yhteydet, kun samalla rauhoitetaan henkilöautoliikennettä pois Pasilan sillalta, Verkamo sanoo.

Henkilöautoliikenteen rauhoittamisella Verkamo viittaa tämän viikon tiistaina käyttöön otettuihin Veturitien uuteen pätkään ja Teollisuuskadun tunneliin. Henkilöautot pyritään ohjaamaan uusille reiteille, jotta Pasilansillan ja Ratapihantien liikennesumput helpottuisivat.

– Erityisesti Pasilansillalla on ollut todella ahtaat tilat kaikille kulkijoille. Nyt joukkoliikenteen pitäisi sujuvoitua ja myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille on paremmat tilat.

Mutta miten varmistetaan, että autoilijat todella siirtyvät käyttämään uusia reittejä? Verkamo uskoo, että kunhan autoilijat löytävät uudet reitit, he alkavat myös käyttää niitä.

– Se onnistuu sillä, että me ollaan tehty riittävän hyvä yhteys, joka houkuttelee kulkemaan ennemmin sieltä kuin Pasilansillan kautta, hän sanoo.

Pasila kasvaa voimakkaasti

Pasila on yksi Helsingin vilkkaimmista liikenteen solmukohdista, ja sen läpi kulkee päivittäin massiiviset ihmisvirrat.

Tulevaisuudessa liikennevirrat vain kasvavat, sillä Pasila kasvaa voimakkaasti: vuoteen 2040 mennessä Pasilan alueen työpaikkojen odotetaan tuplaantuvan ja asukasluvun jopa kolminkertaistuvan. Tällä hetkellä Pasilassa on noin 23 000 työpaikkaa ja 11 000 asukasta.

Verkamon mukaan tällä hetkellä Pasilan kautta kulkee päivittäin 50 000 junamatkustajaa. Vuoteen 2035 mennessä määrän arvioidaan tuplaantuvan.

Junamatkustajien lisäksi Pasilan kautta on arvioitu tulevaisuudessa kulkevan 40 000 raitiovaunu- ja bussimatkustajaa päivässä.

Teollisuuskadun tunnelin liikennemääräksi on puolestaan arvioitu jopa 2 200 ajoneuvoa tunnissa. Verkamo vakuuttaa, että nyt tehdyissä ratkaisuissa on otettu huomioon myös tulevat tarpeet.

– Suunnittelussa on otettu huomioon myös tuleva kasvu. Niitä ei ole mitoitettu vain nykyhetkeen.

Lue seuraavaksi:

Pasilan Triplasta tuli järkälemäinen laatikko, jota verrataan Itä-Berliinin ja Kouvolan arkkitehtuuriin – "Se, mitä rakennetaan, kuvastaa yhteiskunnan arvoja"

Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus

Teollisuuskadun liikennetunneli aukeaa tänään Helsingissä

Irlannin pääministeri Leo Varadkar sekä ulkoministeri Simon Coveney kertovat, että torstainen tapaaminen Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa herätti toiveita brexit-sovun löytymisestä, mutta varsinaiseen sopimukseen on vielä matkaa.

Varadkar tapasi Johnsonin pohjoisessa Englannissa, ja pääministerit antoivat tapaamisensa jälkeen lyhyen lausunnon, jossa he toistivat pyrkivänsä sopimukseen.

– Molemmat uskovat yhä, että sopimus on kaikkien etu, lausunnossa todetaan.

Varadkar sanoi myös uskovansa, että brexit-sopimus voidaan saada aikaiseksi ennen kuun loppua, jolloin Britannian on määrä jättää Euroopan unioni.

Coveney puhui medialle Irlannin pääkaupungissa Dublinissa ennen tapaamistaan Varadkarin kanssa, joka oli palannut tapaamisestaan Johnsonin kanssa.

– Sanokaa minun sanoneen, että emme ole vielä perillä, Coveney sanoo.

Hän jatkaa, että torstaina käyty keskustelu oli pitkään kaivattu piristysruiske brexit-neuvotteluiden suhteen. Mutta sopimuksen maalilinjan yli saattamiseen vaadittava työ on se, mihin tulevina viikkoina ja päivinä pitää keskittyä, Coveney täsmentää.

Britannia on jättämässä Euroopan unionin lokakuun viimeinen päivä. Pääministeri Johnson on korostanut, että tämä tapahtuu joko sopimuksella tai ilman.

Britannian brexit-ministeri Steve Barclay ja EU:n pääneuvottelija Michel Barnier tapaavat perjantaina aamulla.

Lue lisää:

EU torjuu Britannian ehdotukset erosopimuksen muuttamiseksi

Taittoiko puhelu Merkelin kanssa Britannian Boris Johnsonin selän – brittimedia odottaa ilmoitusta brexit-neuvottelujen lopettamisesta

Suomen ja Ruotsin pääministerit: Johnsonin ehdotus ei riitä, Rinne antaa vain viikon aikaa löytää ratkaisu

Japanin pääkaupunkia Tokiota uhkaa voimakkain taifuuni sitten vuoden 1958, kertoo Japanin ilmatieteen laitos. Taifuuni Hagibisin on määrä saavuttaa Japanin rannikko lauantaina.

Tokion alueella saattaa sataa jopa 600 millimetriä vettä viikonlopun aikana. Viranomaiset varoittavat tulvista ja korkeasta aallokosta.

Tokion itäpuolella sijaitsevan Chiban prefektuurin asukkaita on kannustettu varaamaan vettä ja ruokaa kolmeksi päiväksi. Alueen asukkaat toipuvat vielä kuukausi sitten iskeneen Faxai-taifuunin tuhoista.

Tällä hetkellä taifuunin tuulet puhaltavat noin 50 metriä sekunnissa, puuskissa jopa 70 metriä sekunnissa.

Japanissa on peruttu viikonlopun junavuoroja myrskyn takia. All Nippon Airlines on perunut lentonsa Tokion Hanendan ja Naritan kentillä. Japan Airlines taas on perunut lentoja Osakan ja ja Nagoyan kentillä.

Formula 1:n Japanin gp:n aika-ajot Suzukassa on siirretty sunnuntaille myrskyn takia.

Lauantailta on peruttu myös kaksi rubgyn maailmanmestaruuskisojen ottelua.

Lue myös:

Japanin F1-kilpailun aika-ajot siirretään sunnuntaille taifuunin takia

Vuonna 1993 syntynyttä naista epäiltiin miesystävänsä taposta Joensuussa kesällä 2018, mutta syyttäjä päätyi arvioon, että uhri puukotti itsensä kuoliaaksi.

Tapaus sattui 15. kesäkuuta 2018. Nainen soitti kerrostaloasunnosta Joensuun Niinivaaralla hätäpuhelun. Asunnon lattialta löytyi vatsallaan makaamasta mies, jonka ylävartalossa oli yhteensä 20 pistohaavaa. Elvytyksestä huolimatta mies todettiin sairaalassa kuolleeksi. Hätäpuhelun soittanutta seurustelukumppania epäiltiin myöhemmin taposta.

Poliisi pyrki esitutkinnassa selvittämään, oliko nainen puukottanut miesystäväänsä vai oliko tämä aiheuttanut kohtalokkaat vammat itse. Kuulusteluissa nainen kertoi miehen tappaneen itsensä. Poliisi ei myöskään löytänyt kamppailun jälkiä.

Miehen vammojen vakavuus ja runsaus puolestaan eivät tukeneet teoriaa itsemurhasta.

Kihlakunnansyyttäjä teki asiassa elokuun lopussa syyttämättäjättämispäätöksen. Päätöksen mukaan naisen syyttömyyttä tukee se, ettei tapahtumaan näyttänyt liittyvän kamppailua. Vainajan alta löytyneessä veitsessä oli ainoastaan vainajan itsensä DNA:ta.

Sekä nainen että mies olivat tapahtumahetkellä huumeiden vaikutuksen alaisena. He olivat käyttäneet ainakin LSD:tä.

Syyttämättäjättämispäätöksestä kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.

Lue myös:

Joensuulaisen naisen epäillään tappaneen miesystävänsä lyömällä tätä useita kertoja veitsellä – poliisi tutki myös itsemurhan mahdollisuutta

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian ilmoitti torstaina halunsa kutsua pikaisesti koolle Isisin vastainen liittouma, sillä Turkin aloittama hyökkäys Syyrian pohjoisosaan on muuttanut alueen tilannetta merkittävästi.

Le Drian puhui Syyrian tilanteesta France 2 -televisiokanavan haastattelussa.

– Kansainvälisen liittouman pitää tavata, koska olemme nyt uudessa tilanteessa ja koska sota Isistä vastaan uhkaa syttyä uudelleen, Le Drian sanoi.

Hän lisäsi, että Isis on suorastaan odottanut nykyisen kaltaista tilannetta Syyriassa.

Le Drian sanoi myös, että liittouman täytyy päättää toimistaan Turkin hyökkäyksen seurauksena, ja että Turkin on kerrottava miten se aikoo edetä omissa toimissaan.

– Miten varmistamme niiden paikkojen turvallisuuden, jossa vangittuja taistelijoita säilytetään, Le Drian pohti haastattelussa.

Yhdysvaltojen johtamaan liittoumaan kuuluu yli 30 valtiota, joista Ranska on yksi Yhdysvaltojen pääliittolaisista. Lisäksi kymmeniä ranskalaisia Isis-taistelijoita on vangittuna Syyrian kurdialueilla.

Lue myös:

Presidentti Niinistö tuomitsee Ylen haastattelussa Turkin hyökkäyksen – Syyria, Iran ja Venäjä voivat hyötyä tilanteesta, kurdiväestö kärsii

Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset

Huoli Isis-vankien vapautumisesta Syyriassa kasvaa – CNN: "Isis-Beatlesin" jäsenet Yhdysvaltain armeijan hallussa

Digilaitteet ovat tulleet osaksi pientenkin lasten arkipäivää.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime keväänä suosituksen pienten lasten päivittäisestä ruutuajasta. Sen mukaan 2–4-vuotiaiden ruutuaika tulisi rajoittaa tuntiin päivässä. Tätä pienempien ei pitäisi käyttää digilaitteita lainkaan.

Suomesta vastaavat suositukset puuttuvat, osin sen vuoksi että aihetta ei ole juurikaan tutkittu.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnassa on tänä syksynä alkamassa tutkimus 2–6-vuotiaiden digilaitteiden käytöstä. Tutkimus on osa monitieteistä, kansainvälistä kokonaisuutta, jossa ruutuajan määrää sekä sen vaikutuksia pienten lasten liikkumiseen ja hyvinvointiin tutkitaan yli 20 Aasian ja Euroopan maassa.

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, kuinka paljon aikaa pikkulapset viettävät päivässä digilaitteiden äärellä. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi perheen asuinpaikan, taloudellisen tilanteen sekä kulttuuritaustan vaikutus ruutuaikaan. Saatua tietoa tullaan vertaamaan kansainvälisiin tietoihin ja suosituksiin.

– On kiinnostavaa nähdä, miten suomalaislapset sijoittuvat ruutuajan osalta esimerkiksi Aasian maihin verrattuna. Sekä Suomessa että Aasiassa teknologiaan suhtaudutaan myönteisesti, sanoo yliopiston lehtori Hanna Vehmas.

Kaikki ruudun ääressä vietetty aika myöskään ole pahasta, muistuttaa yliopistotutkija Arja Sääkslahti. Sääkslahti ja Vehmas ovat tutkimuksen vastuulliset johtajat.

Digilaitteita voi käyttää esimerkiksi oppimisen apuvälineenä. Pääasia Sääkslahden mukaan on, että digilaitteita käytetään viisaasti eikä päivittäinen käyttö paisu liian suureksi.

– Lasten elämäntyyli on muuttumassa. Ruutuaikaa pitää rajoittaa, jotta lapsen päivään jää riittävästi aikaa myös liikkumiselle ja leikille.

Pienten lasten pitäisi suosituksen mukaan liikkua päivittäin kolme tuntia. Digilaitteiden parissa käytetty aika on Sääkslahden mukaan tunnistettu yhdeksi merkittäväksi liikunnan määrän vähentäjäksi.

Tutkimukseen kutsutaan mukaan tuhansia päiväkotilasten vanhempia ympäri Suomen. Tietoa kerätään lasten vanhemmilta kolmena syksynä peräkkäin tehtävällä kyselyllä.

Kyselyssä selvitetään muun muassa, missä iässä ja mihin tarkoitukseen erilaisia digitaalisia laitteita käytetään. Lisäksi kysytään vanhempien käsityksiä laitteiden käytön vaikutuksista lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Huomiota kiinnitetään myös pikkulasten unen laatuun ja määrään.

Yhdysvallat haluaa neuvottelijaksi Turkin ja Syyrian konfliktiin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdottaa, että Yhdysvallat voisi lähteä neuvottelijaksi Turkin ja Syyrian kurdien välisessä konfliktissa. Trumpin mukaan Yhdysvallat voi puuttua konfliktiin joko sotilaallisesti, taloudellisilla sanktioilla tai sovittelijan roolissa. Turkki hyökkäsi kurdien itsehallintoalueelle Syyriassa keskiviikkona. Lue tästä tuoreimmat tiedot konfliktista.

Tänään selviää, kuka saa Nobelin rauhan palkinnon

Tänään jaetaan Nobelin rauhanpalkinto. Vahvin ehdokas rauhanpalkinnon saajaksi on ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Rauhanpalkinnon saaja julkistetaan Oslossa. Muita suosittuja ehdokkaita ovat naapurimaa Eritrean kanssa rauhan solminut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Brasiliassa tunnettu ympäristönsuojelija ja alkuperäiskansajohtaja Raoni Metuktire.

Jos työttömyys pitkittyy, pitäisikö työttömyysturvan heiketä?

Hallituspuolue keskusta on avoin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiselle, jotta hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite voitaisiin saavuttaa. Myös vihreät ja RKP suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Hallituksen vasemmistopuolueissa ei innostuta mallista, jossa työttömyysturva alenisi työttömyysjakson pitkittyessä.

Irlannissa uskotaan Brexit-sopuun

Irlannin korkea-arvoiset poliitikot uskovat, että brexit-sopu löytyy ennen lokakuun lopun määräaikaa. Irlannin pääministeri Leo Varadkar tapasi eilen Britannian pääministeri Boris Johnsonin. Tapaamisensa jälkeen pääministerit kertoivat molempien osapuolten uskovan, että sopimus on kaikkien etu. Johnson on korostanut, että Britannia jättää EU:n lokakuun lopussa joko sopimuksella tai ilman.

Lunta, räntää ja vettä luvassa

Perjantaita vietetään lumi-, räntä- ja vesisateessa. Etelä-Lapissa ja Koillismaalla ajokeli voi olla huono sateiden vuoksi. Maan etelä- ja keskiosassa sateet tulevat päiväsaikaan tihkuna tai heikkoina vesisateina, mutta illalla etelään leviää lounaasta runsaampia yhtenäisiä sateita. Pilvisyys on runsasta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Ja tapahtui niinä päivinä, että Lontoosta kävi käsky, että kävi miten kävi, Britannia irtautuu Euroopan unionista lokakuun viimeisenä päivänä tänä vuonna 2019. Se on juuri tuo “kävi miten kävi”, joka huolestuttaa ja askarruttaa absoluuttista enemmistöä kanaalin molemmin puolin, Euroopan mantereella ja Britteinsaarilla.

Onko enää mitään keinoa välttää Britannian katastrofaalinen ero EU:sta ilman sopimusta? On ja ei.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

Britannian ja Irlannin pääministerit Boris Johnson ja Leo Varadkar tapasivat eilen torstaina Liverpoolin lähellä. Viimeiseksi yritykseksi luonnehditun tapaamisen tarkoitus oli löytää toivon murunen, joka vähintäänkin hidastaisi brexit-junan vauhtia.

Se näyttää löytyneen. Mikä vielä kaksi päivää sitten oli mahdotonta on nyt ehkä mahdollista. Irlannin pääministeri kuvasi tapaamista lupaavaksi ja hän uskoo nyt, että sopimus on mahdollinen ennen kuun loppua.

On vielä epäselvää, millaista valoa Johnson ja Varadkar näkivät tunnelin päässä. EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier lounastaa tänään perjantaina Britannian brexit-ministerin Stephen Barclayn kanssa Brysselissä. Barnier'n tehtävä on selvittää onko torstain kolmetuntisen Johnson-Varadkar -tapaamisen jälkeen mahdollisuuksia edetä Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa sopimukseen saakka.

Sopimukseton ero vahingoittaisi kaikkia poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Sen välttämiseksi tarvitaan hyvää tahtoa ja luottamusta siihen, että se, mitä Euroopassa on viime sotien jälkeen tehty, on ollut oikea valinta.

Sopimuksettoman eron ajajat ovat sulkeneet korvansa loputtomilta järkiargumenteilta, joiden mukaan Britannia ei ole enää maailman valtias, ei edes Euroopan. He ovat veikanneet väärää hevosta. Koni on rampa, eikä pysty juoksemaan maaliin.

Törmäsin muutama päivä sitten Guardian-lehden artikkeliin, jonka oli kirjoittanut David Edgerton. Hän on Lontoon King´s College -yliopiston professori. Meidän pitäisi kuunnella enemmän historioitsijoita.

“Let´s make Britain great again” -fraasi, jota Britannian pääministeriJohnson mielellään viljelee, osoittautuu tämänkin kirjoituksen valossa farssiksi, joka perustuu pienen porukan pieneen ajatteluun.

Tätä Britannian suuruutta Johnson myy nyt kaikille ja kaikkialla. Ikään kuin Britannian suljetut kaivokset avautuisivat uudelleen, kehräämöjen tuhannet naiset palaisivat työpaikoilleen tai ennen niin loisteliaan autoteollisuuden ulkomaiset omistajat valitsisivat kalliimman Britannian tuotannolleen.

Ajatushautomot, Englannin keskuspankki, teollisuus ja maatalousyrittäjät ovat kaikki yrittäneet kertoa konservatiivien pienelle porukalle ja heitä seuraavalle kansanosalle, että hallitsemattomasta EU-erosta koituu Britannialle pelkästään pahaa.

Investoinnit ovat jo kaikonneet, työttömyys lähtee nousuun, hinnat kallistuvat, tavarasta tulee pulaa, punta laskee, ulkomaankauppa kärsii ja maa joutuu ottamaan reilusti velkaa.

Varoitukset ovat menneet kuuroille korville. Pääministeriä uhkaa jo toinen puolueen sisäinen kapina. Puolenkymmentä ministeriä uhkaa erota, jos Johnson pakottaa maan sopimuksettomaan eroon. Tässä joukossa ovat mukana muiden muassa oikeuskansleri ja oikeusministeri.

Tämän viikon aikana on käynyt selväksi, että Britannia ja EU ovat ehkä kauempana yhteisymmärryksestä erosopimuksen suhteen kuin kertaakaan aiemmin. “Come what may”, kävi miten kävi -ajattelu on kuin luotijuna, jonka kyydistä veturinkuljettaja yksi toisensa jälkeen hyppää.

Pääministeri Johnson ei vaikuta tyypiltä, joka jäisi tuhoutuvaan junaan tai katselemaan jälkeenpäin aiheuttamansa tuhon seurauksia. Ei, Johnson tekee lähiaikoina jotain, mutta mitä?

Kun helvetti oli irti Britannian ja Euroopan välillä, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ehti vierailla Ateenassa. Eräs lause Tuskin puheesta jäi mieleen.

“Aikamme ehkä suurin haaste on palauttaa politiikanteko sellaiseksi mitä se joskus oli, teoiksi ja ajatteluksi yhteisen hyvän puolesta.”

Tusk on myös historioitsija. Hänestä piti tulla arkeologi ja yksi hänen intohimoistaan on Kreikan antiikin aika, sivilisaation ja demokratian synty. Tusk palveli pitkään kotimaansa Puolan pääministerinä ja on haastanut Puolan nykyisen hallituksen politiikan, joka on Tuskin mielestä vastoin yhteistä hyvää.

Britannian konservatiivien aggressiivisen mutta pienen brexit-siiven puheet ja teot yhteisen hyvän puolesta eivät ole vakuuttaneet sen enempää Tuskia kuin professori Edgertoniakaan.

EU:lla on ollut suuria vaikeuksia pysyä rauhallisena loukkausten ja syytösten sataessa Lontoosta. Johnson ja hänen lähipiirinsä ovat ottaneet käyttöön tavan tehdä politiikkaa, jossa epäonnistumisista syytetään EU:ta. Britanniassa on väistämättä pian vaalit ja loanheitto on usein ollut voittajan taktiikka.

Tuskin haaveilemaan menneisyyteen ei ehkä ole paluuta.

Johnson on ottanut tehtäväkseen toteuttaa unelman menneen imperiumin ja sen suuruuden aikojen palauttamisesta. EU:n tehtävä on varjella jäljelle jäävien noin 450 miljoonan kansalaisensa parasta, “come what may”.

Brexit-kello käy. Britannian EU-eroon on 20 päivää, ei enää edes kolmea viikkoa.

#SOMESSA: Euroopan parlamentti hylkäsi Macronin komissaariehdokkaan

EU-komissaarien kuulemiset päättyivät parlamentissa tällä viikolla. Suurin uutinen tällä kertaa oli se, että Ranskan ehdokas sisämarkkina-, teollisuus- ja digikomissaariksi, Sylvie Goulard, hylättiin.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutuu nyt tarjoamaan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille uutta ehdokasta.

Brysselissä ja Financial Timesin kirjeenvaihtajan twiitissä Goulardin tiukkaa kohtelua tulkittiin "Manfred Weberin kostoksi" Macronille. Osasyy Goulardin tappioon on se, että mepit kostivat nyt kärkiehdokasmenettelyn hylkäämisen.

Menettelyssä EU-parlamenttivaalit voittanut puolue olisi saanut itse valitsemansa ehdokkaan komission puheenjohtajaksi. Macron oli suurin menettelyn vastustaja ja onnistui kampeamaan suurimman EPP-puolueen ehdokkaan Manfred Weberin syrjään.

EPP ilmoitti parlamenttiryhmistä ensimmäisenä Goulardin toisen kuulemisen jälkeen, että ei äänestä hänen puolestaan. Goulardin taakkana olivat poliisitutkinta varainkäytön epäselvyyksistä ja epäselvät sivutulot amerikkalaiselta tutkimuslaitokselta.

#FAKTA: Päästöoikeuksien hintapiikki jäi taakse – Brexitin uhka tekee saastuttamisesta halvempaa

Päästöoikeuksien hinnoista on sulanut parissa kuukaudessa liki kolmannes; heinäkuussa hinta hipoi 30 euroa tonni, eilen torstaina oltiin 22 eurossa.

Brexit vaikuttaa tähänkin: Jos Britannia eroaa ilman sopimusta marraskuun alussa, se irtoaa samalla myös eurooppalaisesta päästökauppajärjestelmästä. Tämä pudottaa oikeuksien hintaa edelleen, kun brittiyritykset myyvät tarpeettomiksi käyneet päästöoikeutensa markkinoille.

Sopimukseton ero voi romauttaa päästöoikeuden hintaa kerralla 3–5 euroa. Pitkällä tähtäimellä hinnat ovat kuitenkin yhä noususuunnassa. Reutersin kyselyssä analyytikot arvioivat, että keskihinta olisi ensi vuonna 34,5 euroa ja 36,8 euroa vuonna 2021.

Sitra puolestaan julkisti alkuviikosta perusteellisen raportin, jonka mukaan EU:n päästökauppa pitää joka tapauksessa laittaa täysremonttiin jos unioni mielii tiukentaa päästövähennystavoitteitaan.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Virolaisen öljyliuskeen lähteiltä EU:n syntyhistoriaan

Viro kääntyi viime viikolla kannattamaan sitä, että EU pyrkisi hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Yksi syy empimiselle on se, että maa tuottaa yhä 70 prosenttia sähköstään kotimaisella öljyliuskeella, joka on kivihiiltäkin pahempi ilmaston lämmittäjä.

Toimittaja Silja Massa kävi maan alla koillis-Virossa katsomassa, mistä palavakivi louhitaan. Noin 13 000 ihmistä työllistävältä alalta on irtisanottu väkeä viime aikoina päästöoikeuksien hinnan nousun seurauksena. Alasajo on vaikeaa myös siksi, että Viro haluaa välttää energiariippuvuutta Venäjästä.

Brysselin koneessa puhutaan EU:n syntyprojektista jonka juuret ovat 1950-luvulla hiili- ja teräsyhteisön ja EEC:n perustamisessa. Se ei ollut pelkkä rauhanprojekti, vaan unionin syntyyn vaikuttivat vahvasti myös Neuvostoliiton pelko ja taloudelliset näkökulmat.

Maija Elonheimon haastateltavana on yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta.

Maahanmuuttajakysymys ja pakolaisten asema ovat nykyään politiikan kestoaiheita useimmissa Euroopan maissa. Asia on puhuttanut myös ennen.

Mielenkiintoista perspektiiviä tarjoaa Ulkolinja vuodelta 1997, jolloin Saksassa puhuttiin siitä, kuinka entisen Jugoslavian pakolaisia voitaisiin saada palaamaan takaisin kotiin. Ulkolinjan Kalliit vieraat – Teure Gäste on ohjannut Vesa Toijonen.

ENSI VIIKOLLA: Puolan konservatiivihallitus hakee jatkoa, Brexitin kohtalonhetket Brysselissä

Puolassa pidetään sunnuntaina parlamenttivaalit, joilla on suuri merkitys EU:n kannalta. Vallassa oleva Oikeus ja Laki -puolue PiS johtaa mielipidemittauksia, mutta uudelleen järjestäytynyt keskustaoikeisto ja yhdistynyt vasemmisto saattavat yltää yllätysvoittoon. Nykyinen hallitus on ajanut nationalistista ja äärikonservatiivista politiikkaa, joka rikkoo monilta osin EU:n perusperiaatteita vastaan.

Turkin hyökkäys Syyrian pohjoisosien kurdialueille pitää EU:n ulkoministerit kiireisinä maanantaina Luxemburgissa. Turkki on EU:n strateginen liittolainen taistelussa Eurooppaan suuntautuvaa hallitsematonta maahantuloa vastaan.

Brexit-neuvottelut ovat kuumimmillaan. Britannian ja EU:n välillä käydään epävirallisia neuvotteluja taukoamatta, jotta Britannian sopimukseton EU-ero kuun lopussa voitaisiin estää. Kaikki kulminoituu torstaina ja perjantaina EU-huippukokoukseen.

Onko EU-johtajien pöydällä uusi erosopimusesitys vai hakeeko Britannian pääministeri Boris Johnson neuvotteluille jatkoaikaa tai tapahtuuko jotain aivan muuta. Mistään ei ole sovittu, kaikki on auki.

Osviittaa Johnsonin kaavailuista saataneen jo maanantaina, kun kuningatar Elisabet esittelee parlamentin alahuoneessa hallituksen tulevaa ohjelmaa kuningattaren puheessa. Puhetta voi seurata Yle Uutisten verkkosivuilta.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

Kauppakeskus Triplan työmaalla on sattunut vesivahinko eilen keskiviikkona. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.

YIT:n tuotantojohtaja Pekka Luukkonen kertoo Ylelle, että vesivahinko tapahtui kauppakäytävällä kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa, jossa alakatosta oli rikkoutunut sprinkleriputki.

Vesivuoto sattui noin kahdeksan aikaan illalla, jolloin työmaalla oli vielä työntekijöitä. Luukkosen mukaan vuoto havaittiin heti ja vettä ehti valua käytävälle vain joitakin minuutteja ennen kuin sulut saatiin kiinni. Myös kuivaustyöt aloitettiin tiloissa välittömästi.

– Oli onni, että se tapahtui tällaiseen aikaan, jolloin siellä oli täysi miehitys päällä, eikä yöaikaan. Tietenkin harmillinen tapahtuma näin viikko ennen avausta.

Luukkosen mukaan sprinkleriputki valui yhdestä ainoasta kohdasta. Hän arvelee, että vettä ehti vuotaa ehkä joitakin satoja litroja. Vettä valui myös yhden kerroksen alaspäin. Luukkonen kuitenkin arvioi vahinkojen jääneen verrattain pieniksi.

– Vuotokohdassa oli betoni- ja graniittilattiaa, vesi oli siitä kohtuullisen helppo imuroida.

Vesivahingolla ei vaikutusta avajaisiin

Luukkosen mukaan työmaalla vielä kartoitetaan, kuinka pahasti rakenteet ovat kastuneet. Silmämääräisesti kastuneeksi havaitut rakenteet on jo poistettu ja vuotokohdan alueen rakenteita kuivatetaan.

Syytä sprinkleriputken rikkoutumiselle ei ole vielä löytynyt.

Vesivahingolla ei Luukkosen mukaan ole kuitenkaan vaikutusta Triplan ensi viikon avajaisiin. Hän uskoo, että rakenteet ehditään kuivata ennen avajaisia. Muussa tapauksessa kuivausta jatketaan avajaisista huolimatta.

– Kuivataan niin kauan kuin on tarpeellista. Ei me avajaisten takia kuivausta lopeteta. Se käytävä, missä vettä tuli, ei ole ihan ensimmäisenä näkyvällä paikalla. Vähän lisää työtä, mutta ei voi mitään.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolusti tiedotustilaisuudessa päätöstään vetää Yhdysvaltojen tuen kurdijoukoilta Valkoisessa talossa Washingtonissa.

– He ovat meille velkaa satoja ja satoja miljardeja, sanoi Trump. Hän ilmeisesti viittasi Yhdysvaltojen antamaan sotilasapuun alueen kurdijoukoille Isisin vastaisessa taistelussa. Trumpin mukaan kurdit taistelevat nyt maastaan.

Seuraavaksi Trump kertoi mielipiteensä kurdijoukoista yhdistäen nykypäivän ja menneisyyden.

– Eräässä hyvin vaikuttavassa kirjoituksessa tänään kerrottiin, että he eivät auttaneet meitä toisessa maailmansodassa. He eivät auttaneet meitä Normandiassa, sanoi Trump.

Epäselväksi jäi, mitä kirjoitus käsitteli ja kuka oli sen kirjoittaja. Trump ei myöskään selventänyt, miksi hän liitti kurdit toisen maailmansodan tapahtumiin Luoteis-Euroopassa.

Trump vakuutti, että Turkki on sitoutunut suojaamaan siviilejä ja varmistamaan, ettei humanitaarista kriisiä synny. Trump toisti kantansa, että tuhoaa Turkin talouden, jos Turkki tuhoaa kurdit.

Lue aiheesta:

Tuhannet siviilit paenneet rajaseudun kodeistaan Syyriassa – "Näimme kaksi panssarivaunua kylän edustalla, pelkäsimme lastemme puolesta ja lähdimme"

Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija: "Jos Turkin hyökkäys pitkittyy, seurauksena saattaa olla sissisota"

Lähteet: Turkin armeija ja kapinalliset piirittävät kahta kurdikaupunkia, myös turkkilaiskaupunkiin isketty – Yle seurasi hetki hetkeltä

Iranilaisella öljytankkerilla on tapahtunut räjähdys Punaisellamerellä Saudi-Arabian rannikon edustalla, ja tankkeri on syttynyt tuleen. Tapahtumista on kertonut Iranin valtiollinen uutistoimisto ISNA.

Uutistoimiston mukaan räjähdys tapahtui Jeddan kaupungin edustalla noin 60 kilometrin päässä rannikolta. Tankkerilta vuotaa uutistoimiston nimettömien lähteiden mukaan öljyä mereen.

Iranin uutiskanava Nour sanoo, että tilanne aluksella on saatu hallintaan ja aluksen miehistö on turvassa.

Iranin median mukaan asiantuntijat eivät pidä terrori-iskun mahdollisuutta poissuljettuna. Väitettä ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.

Iranin ja Saudi-Arabian välit ovat kiristyneet äärimmilleen viime kuukausina. Saudi-Arabia sotii Jemenissä huthikapinallisia vastaan ja syyttää Irania kapinallisten tukemisesta. Saudi-Arabia uskoo myös, että Iran teki syyskuussa Saudi-Arabian öljynjalostamoihin lennokki-iskuja.

Lue myös:

Saudi-Arabian kruununprinssi varoittaa Iran-suhteiden laajentumisesta sodaksi

Iranin ja Saudi-Arabian sapelinkalistelu kiihtyy drooni-iskujen myötä, mutta tutkijat eivät usko maiden täysmittaiseen sotaan

Hallitus aikoo loihtia omilla toimillaan Suomeen 60 000 uutta työllistä ja tietää hyvien neuvojen olevan tarpeen.

Neuvoja se on myös saanut niin oppositiolta kuin etujärjestöiltäkin. Työnantajajärjestöjen ja opposition kokoomuksen listojen kärkipäässä on ajatus ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta, jolla esimerkiksi kokoomus loisi noin 10 000 uutta työpaikkaa.

Julkisuudessa esitettyjä porrastusmalleja on useita. Perusajatus kuitenkin on, että työttömyysturvan taso voisi alkuun olla nykyistä korkeampi, mutta se leikkautuisi työttömyyden pitkittyessä. Näin työtöntä kannustettaisiin työllistymään nykyistä tehokkaammin.

Hallituksen porvaripuolueille ja vihreille ajatus ansiosidonnaisen porrastuksesta sopii. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo nosti taannoin porrastamisen suorastaan tärkeimmäksi työllisyystoimeksi.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoo Ylelle, että työttömyysturvan porrastus on syytä säilyttää mahdollisuutena.

– Meidän täytyy tietenkin ajatella meidän työmarkkinoitamme myös, että ne ovat joustavat ja modernit ja vastaavat työelämän henkeä. Siksi tässä vaiheessa me emme halua sulkea pois mitään vaihtoehtoja, Kulmuni totesi.

Vasemmisto: Epäoikeudenmukaista ja kallista

Hallituksen vasemmistopuolueille työttömyysturvaan kajoaminen ei lähtökohtaisesti maistu.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut odottavansa työmarkkinaosapuolien esityksiä työllisyystoimista, mutta painottaa, että hallitus ei halua leikata kenenkään toimeentuloa.

– Jos se porrastus tarkoittaa sitä, niin se ei ole minulle vaihtoehto, Rinne totesi Ylen pääministerin haastattelutunnilla syyskuun lopussa.

Työministeri Timo Harakka (sd.) ei halunnut tällä viikolla kommentoida työttömyysturvan porrastamista Ylelle, koska "asia kuuluu (sosiaali- ja terveysministeri) Pekoselle".

Työttömyysturvan lainsäädäntö ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tosiaan valmistellaan vasemmistoliittolaisen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen alaisuudessa. Hänellä on selkeä kanta työttömyysturvan porrastamiseen.

– Suhtaudun siihen erittäin kriittisesti. Porrastus on epäoikeudenmukainen ja myös lisää työttömyyden hoidon kustannuksia, koska siinähän alkupäässä työttömyyttä korvaus olisi korkeampi. Tiedämme, että lyhytaikaisesti työttömänä olevia henkilöitä on suhteessa paljon enemmän, Pekonen perustelee.

Pekosen mukaan kysymys työttömyysturvan porrastuksesta ei vielä ole noussut hallituspuolueiden väliseen keskusteluun.

SAK: Porrastus olisi leikkaus pitkäaikaistyöttömille

Hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöjen yhteiset esitykset työllisyystoimiksi ensi kevään kehysriiheen mennessä.

Työnantajaleirissä työttömyysturvan porrastuksen ja selkeän leikkaamisen puolesta liputetaan voimalla. Palkansaajaleiriä kysymys jakaa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hätkähdytti keväällä omiaankin esittämällä "kustannusneutraalia" porrastusta.

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava esitti syyskuussa omintakeisen mallinsa, jossa työttömyysturva porrastettaisiin, mutta korvauksen alentumisesta koituva ansionmenetys korvattaisiin työttömälle, kun tämä löytää uuden työpaikan.

Yksimielisyyttä järjestöjen välillä työttömyysturvan porrastuksesta tuskin kuitenkaan löytyy, koska duunariammatteja edustava palkansaajakeskusjärjestö SAK torjuu koko ajatuksen.

– Me emme tällä hetkellä kannata mitään porrastusmallia. Nämä kustannusneutraalit mallit, joita vaikkapa poliitikot esittävät, niin siinä ei työllisyys parane, vaan se on selkeästi leikkaus pitkäaikaistyöttömiltä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK:n mielestä työllisyyden kimppuun on käytävä "kerrankin ne palvelut edellä". Eloranta ei tällä hetkellä näe, että työttömyysturvan porrastaminen voisi sopia järjestölle edes osana laajempaa kompromissia.

– Nyt ei ole mitään sellaista kokonaisuutta pöydässä, jossa voitaisiin tätä arvioida. Mutta me emme näe ansioturvan leikkausta ensisijaisesti sellaisena pelimerkkinä, josta nyt neuvotteluja voitaisiin käydä.

Yhtenä televisiohistorian parhaista tv-sarjana pidetty Breaking Badin (2008–2013) tarina saa jatkoa huomenna. Netflixissä julkaistaan sarjan tapahtumien jälkeisiin hetkiin sijoittuva El Camino: A Breaking Bad Movie.

Elokuva kertoo Aaron Paulin näyttelemän Jesse Pinkmanin käänteistä sarjan loppuratkaisun jälkeen. El Caminolla viitataan Chevrolet El Camino -autoon, jota Pinkman ajoi rikosdraaman viimeisessä jaksossa.

El Camino: A Breaking Bad Movien on ohjannut Vince Gilligan, joka ohjasi myös Breaking Badin ja Better Call Saulin. Elokuva kuvattiin molempien sarjojen tapaan New Mexicon Albuquerquessa.

Elokuva näytetään hyvin rajoitusti varsinaisella valkokankaalla: vain kolmena päivänä, ja vain joissain yhdysvaltalaisissa teattereissa. Yhä useampi elokuva ja tv-sarja julkaistaan lähtökohtaisesti suoratoistopalvelussa perinteisten väylien sijaan.

Breaking Bad kertoi Walter Whitesta (Brian Cranston), syöpää sairastavasta lukion kemianopettajasta, joka alkoi valmistaa metamfetamiinia rahoittaakseen perheensä elämän kuolemansa jälkeen. Apua hän sai entiseltä oppilaaltaan, huumebisneksen tunteneelta pikkutekijältä Jesse Pinkmanilta.

Elokuvassa esiintyy useita tuttuja hahmoja Breaking Badista ja sen palkitusta spin off -sarjasta Better Call Saul. Muun muassa Charles Bakerin näyttelemä Skinny Pete ja Jonathan Banksin upea ammattitappajahahmo Mike Ehrmantraut nähdään Netflix-valkokankaalla.

Mitä elokuvasta tiedetään? Mitä ei? Mitä siltä voidaan odottaa?

Tässä jutussa pohditaan näitä kysymyksiä. Varoitus: Seuraava osio sisältää juonipaljastuksia Breaking Badista ja havaintoja uusista trailereista.

Uusimmat trailerit näyttävät hetket heti Breaking Badin viimeisen kohtauksen jälkeen... mutta jättävät myös paljon auki

24. syyskuuta, Netflix julkaisi kaksiminuuttisen virallisen trailerin. Siinä näytetään, kun kokemastaan järkyttynyt Pinkman löytää tiensä ystävänsä Skinny Peten luo. Kohtaus vaikuttaisi tapahtuvan lähes välittömästi sen jälkeen, kun Pinkman on paennut uusnatsien vankeudesta.

Myös Matt Jonesin näyttelemä Brandon "Badger" Mayhew kohdataan. Skinny Pete ja Badger ovat molemmat kuin aaveen nähneitä.

Pinkman peseytyy, siistiytyy ja lähtee. Katsojille näytetään kidutusarpia.

Meille esitellään myös valokuva, jossa esiintyy Pinkmanin tyttöystävä, hänen silmiensä edessä tapettu Andrea (Emily Rios) ja Andrean poika Brock (Ian Posada). Brockin tarinaa ei koskaan käsitelty loppuun, joten voi olla, että sitä käydään elokuvassa läpi.

Seuraavaksi trailerissa esitellään kohtaus, jossa kaksi vaikeasti tunnistettavaa miestä seisovat veden äärellä. Hahmot voisivat olla Walter Whiten ja Mike Ehrmantrautin.

Tämä kuitenkin vaatisi takaumakohtausta, sillä molemmat ovat kuolleet. Whiten kuolemaa ei koskaan täysin näytetty sarjassa, mutta ohjaaja Gilligan vahvisti asian viimein ennen elokuvan ensi-iltaa.

Ehrmantrautin hahmon esiintyminen elokuvassa on vahvistettu. Whitestä ei ole hiiskuttu, mutta huhuttu kylläkin (esim. Indiewire). Whitea näytellyt Cranston on myös aikaisemmin itse esittänyt kiinnostuksensa näytellä elokuvassa, mikäli tuotanto niin haluaisi.

Seuraavaksi katsoja näkee Pinkmanin kaivamassa hautaa oletettavasti New Mexicon aavikolla. Mutta ketä hän hautaa? Mattoon käärityn ruumiin punertavanruskeat hiukset vilahtavat kuvassa.

On huomioitava myös se, että Pinkmanilla on kohtauksessa vielä parta ja pitkät hiukset. Skinny Peteltä lähtiessä hän on leikannut siilitukan ja siistinyt kasvonsa. Tapahtuuko hautauskohtaus siis paon ja Skinny Petelle saapumisen välissä?

Traileri esittelee tämän ja paljon muuta. Voit katsoa sen täältä ja tehdä omat oletuksesi elokuvan kulusta.

Gamespot-verkkomedia on tehnyt oivallisen analyysin trailerista, jota käytettiin apuna myös tämän tekstin kirjoittamisessa. Kaiken kaikkiaan traileri jättää avoimeksi paljon kysymyksiä. Tärkein lienee seuraava: Mihin Pinkman ylipäätään pyrkii? Mitään ei voida vielä osoittaa selväksi.

Muutamia päiviä myöhemmin tämän trailerin jälkeen, 28. syyskuuta, Netflix julkaisi Youtube-kanavallaan Go For Joe -trailerin. Noin puoliminuuttinen pätkä paljastaa, että virkavallan etsimä Pinkman ottaa salassa yhteyttä Vanhaan Joeen.

Vanha Joe on tuttu hahmo sarjasta: Hän omistaa romuttamon, joka pelastaa Walter Whiten ja Jesse Pinkmanin pälkähästä useamman kerran, muun muassa auttamalla hävittämään todisteita.

Pinkman tarvitsee siis Vanhan Joen apua, mutta tiedossa ei ole, koskeeko se esimerkiksi elokuvan nimikkoauto El Caminon hävittämistä, vai jotain aivan muuta.

Valtavan palkittu historia lataa odotuksia

Elokuvan äiti, Breaking Bad -sarja, keräsi valtavasti palkintoja. Se voitti muun muassa 16 Emmy-palkintoa 58 ehdokkuudesta.

Suosiosta kertoo myös alan sisäinen arvostus. The Hollywood Reporter -lehti teki 2016 kyselyn, jossa se tiedusteli yhteensä 2 800 näyttelijän, tuottajan, ohjaajan ja muiden viihdealan ammattilaisten suosikkisarjoja kautta aikain. Breaking Bad sijoittui toiseksi Frendien jälkeen.

Rolling Stone -median 2016 tekemässä sadan kaikkien aikojen tv-draaman listauksessa Breaking Bad pääsi sijalle kolme heti The Wiren ja Sopranosin perään.

Tällaisella historiallisella painolastilla Gilliganilta ja muulta tuotantotiimiltä näyttelijöitä myöten odotetaan paljon. Pystyvätkö he vastaamaan odotuksiin?

Aina spin offit ja jatko-osat eivät kerää suuria kiitoksia, mutta Gilliganin Breaking Badin pohjalta rakentama Better Call Saul on ollut jopa lähes yhtä menestynyt kuin Breaking Bad. Sen viides tuotantokausi esitetään Netflixissä 2020. Faneilla on siis hyvät lähtökohdat, kun tiedetään, että aiemmin tiimi on tarjoillut lähinnä priimaa.

Onnistuuko El Camino herättämään katsojissa edeltäjiään vastaavia tunteita? Huomenna se sitten nähdään, niin elokuva kuin reaktiokin.

Voit keskustella aiheesta kello 22.00 saakka.

Näin Netflix härnäsi Breaking Bad -faneja Twitterissä 22. syyskuuta ennakkopätkällä:

Netflix paljasti elokuvan julkaisun Twitterissä 24. elokuuta:

Lue lisää:

Breaking Badin jatko-osaelokuva tulee Netflixiin lokakuussa

13 asiaa, joita et tiennyt Breaking Bad -sarjasta

Kaikki tietävät, että Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä. Harva se päivä poliitikot, toimittajat ja asiantuntijat muistuttavat, että Suomi on vientivetoinen maa.

Suomen valtiovarainministeri onnistui sanomaan sen samana iltana jopa kahden eri tv-kanavan haastatteluissa.

Vientivetoisuudella perustellaan milloin mitäkin, yleensä sellaista, joka on perustelijan sydäntä ja lompakkoa lähellä. Jokin aika sitten Suomen vientivetoisuudella perusteltiin jopa sitä, että matematiikan opetus on tärkeää.

Kun niin moni väittää, että Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä, olisi kenties hyvä tarkastella, kuinka poikkeuksellista tuo riippuvuus on. Arvaatte varmaan jo vastauksen. Mutta odottakaa vielä hetki.

Valtiovarainministeri käytti vientiriippuvuuden mittarina viennin suhdetta bruttokansantuotteeseen, joten emmeköhän me muutkin voi käyttää samaa mittaria.

Maailmanpankin tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen viennin suhde bruttokansantuotteeseen on 39 prosenttia.

Onko se paljon vai vähän verrattuna muihin maihin?

Maailmanpankin tilastoissa on mukana 43 Euroopan maata. Maailmanpankin tilastojen valossa Suomi ei ole poikkeuksellisen vientiriippuvainen maa, ei sinne päinkään. Peräti 31 maata on Suomea vientiriippuvaisempia, eli Suomi kuuluu siihen neljännekseen, joka on kaikkein vähiten vientiriippuvainen.

Numeroiden perusteella Suomea voisi päinvastoin kutsua poikkeuksellisen kotimarkkinariippuvaiseksi maaksi.

Tämän ei pitäisi olla yllätys niille, joilla on käytössään Euroopan kartta. Suomi on kaukana muista maista. Täältä on pitkä ja hankala matka kaikkialle. Siksi suomalaisten on kätevämpää ja luontevampaa myydä tuotoksiaan toisille suomalaisille.

Olisi ehkä syytä muotoilla uusi hokema: suomalaiset ovat poikkeuksellisen riippuvaisia toisistaan.

Ei ehkä ole viisasta pyöritellä sormia ja odottaa, että vienti vetäisi, ja että maailmantalouden pöydiltä tippuisi murusia tänne kauas meillekin.

Millaisia ovat ne Euroopan maat, jotka ovat Suomen tapaan poikkeuksellisen epäriippuvaisia viennistä? Nämä 12 maata jakaantuvat kahteen joukkoon. Toisaalta syrjäisiin maihin, ja toisaalta suuriin maihin.

Suomen kaltaisia syrjäisiä, eristyneitä, viennistä epäriippuvaisia maita ovat Albania, Kazakstan, Kosovo, Kreikka, Moldova ja Norja. Nämä maat sijaitsevat sekä henkisesti että fyysisesti niin kaukana muista, että on oikeastaan itsestään selvää, että kauppavaihto naapurien kanssa on vähäistä.

Viennistä epäriippuvaisia maita ovat myös sellaiset suuret maat kuin Espanja, Italia, Ranska, Turkki, Venäjä ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Niillä on niin suuri väestö, että ostajia on runsaasti oman maan rajojen sisällä. Nämä maat ovat suuria pinta-alaltaankin, joten matka naapurimaiden ostajien luokse on pitkä.

Minkä johtopäätöksen näistä luvuista voisi tehdä? Vaikkapa sen, että syrjäisten suomalaisten kannattaisi entistä pontevammin miettiä, mitä kaikkea hyvää ja maksamisen arvoista voisimme tehdä toisillemme. Ei ehkä ole viisasta pyöritellä sormia ja odottaa, että vienti vetäisi, ja että maailmantalouden pöydiltä tippuisi murusia tänne kauas meillekin.

Mutta onko vienti jotenkin arvokkaampaa tai hienompaa kuin myynti kotimaahan?

Mikään edellä sanottu ei tarkoita sitä, että vienti olisi vähäarvoista. Päinvastoin, valtioiden rajat ylittävä ihmisten yhteistyö on kaikille hyväksi, niin kuin ihmisten välinen yhteistyö aina on.

Mutta onko vienti jotenkin arvokkaampaa tai hienompaa kuin myynti kotimaahan?

Ennen kuin tähän voi vastata, pitää miettiä, mitä se vienti oikein on.

Onko vientiä, jos myy jotakin Helsingistä Ouluun? Määritelmän mukaan ei ole.

Mutta jos Suomen jakaisi tällä sekunnilla vaikkapa neljään samankokoiseen eri valtioon, niin myynti Helsingistä Ouluun olisikin vientiä. Jokaisessa neljässä Pikku-Suomessa viennin määrä olisi yhtäkkiä paljon suurempi, vaikka samat tavarat ja palvelut ne vaihtuisivat ihmisten välillä ihan niin kuin ennenkin.

Selvästikään vienti sinänsä ei lisää ihmisten hyvinvointia, vaan vaihdanta ylipäänsä.

Ennen vanhaan Suomessa vannottiin viennin nimiin, koska köyhään maahan piti saada ulkomaanvaluuttaa, jolla saattoi sitten ostaa ulkomailta kaikenlaista tarpeellista ja turhaa.

Mutta nykyään meillä on käytössä eurot ja meillä on yhteinen euroalue.

Jos myyn omia palveluitani vaikkapa Tallinnaan tuhannella eurolla ja ostan sieltä tuhannella eurolla virolaisten palveluja, niin Suomen vienti kasvaa.

Mutta jos teen nämä samat kaupat vähän kauemmaksi, esimerkiksi Tampereelle, niin Suomen vienti ei kasva lainkaan.

Eurot pysyvät kummassakin tapauksessa entisillä paikoillaan. Voisi kuitenkin kuvitella, että suomalaisten hyvinvointi lisääntyisi enemmän, jos minä ja tamperelainen auttaisimme toisiamme, sen sijaan että minä ja tallinnalainen autamme toisiamme.

Vienti taitaa olla niin kuin maailmankaikkeus. Mitä enemmän sitä miettii, sitä enemmän pää menee pyörälle.

Tekisi mieli tarkastella vientiä myös ilmastokriisin näkökulmasta. Siitä kulmasta katsottuna vienti on jokseenkin arveluttavaa, ainakin kotimaankauppaan verrattuna.

Eikös ole sitä parempi, mitä lähemmäksi ja mitä vähemmällä energian kulutuksella pystyy tuotteensa ja palvelunsa viemään perille.

Saattaakin siis olla hyvä, että Suomi ei oikeasti ole vientiriippuvainen, vientiin addiktoitunut maa, vaan itseensä käpertynyt, omiensa parissa viihtyvä syrjäinen pieni perhe.

Pekka Seppänen

Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, hallitustyöskentelijä, valmentaja tai laiskottelija, päivästä riippuen.

Aiheesta voi keskustella perjantaina 11.10. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Pekka Seppäsen kolumni: Vastuullisuus on vastuutonta

Pekka Seppäsen kolumni: 10 000 euron lentovero ja sohvalle makaamaan

Tänään jaetaan Nobelin rauhanpalkinto. Vahvin ehdokas rauhanpalkinnon saajaksi on ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Rauhanpalkinnon saaja julkistetaan tänään Oslossa. Useat vedonlyöntitoimistot, kuten Unibet ja Ladbrokes, pitävät ruotsalaisaktivistia vahvimpana ehdokkaana, mutta moni seikka puhuu silti häntä vastaan.

Vedonlyöntitilastoissa Thunbergin jälkeen toiseksi suosituin ehdokas on Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Hän on lyhyen valtakautensa aikana solminut rauhan naapurimaa Eritrean kanssa ja vapauttanut poliittisia vankeja.

Brasilialainen Raoni Metuktire on noussut vedonlyöntitilastoissa kolmanneksi. Hän on lähes 90-vuotias Brasilian alkuperäiskansoihin kuuluvan kayapojen johtaja ja ympäristönsuojelija. Hän voisi nostaa esiin Amazonasin sademetsän tuhot.

Myös Uuden-Seelannin pääministeriä Jacinda Ardernia on veikattu palkinnon saajaksi. Ardenia ylistettiin kotimaassaan ja ympäri maailmaa Christchurchin terrori-iskun jälkeen. Hän esiintyi jämäkästi mutta puhui vihan sijasta huolenpidosta ja surusta. Ardernin kaudella Uusi-Seelanti kielsi puoliautomaattiaseet vastauksena Christchurchin tragediaan.

Viime vuonna rauhanpalkinnon jakoivat sotien seksuaalista väkivaltaa vastustava kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen jesidiaktivisti Nadia Muradi.

Lue myös:

Kirjallisuuden Nobel-palkinto vuodelta 2018 Olga Tokarczukille, tämän vuoden palkinnon saa Peter Handke

Kemian Nobel-palkinto litium-ioniakkujen kehittäjille – sinäkin hyödynnät arjessasi heidän työtään

Fysiikan Nobel-palkinto maailmankaikkeuden ja eksoplaneettojen tutkimukselle

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueille on jatkunut keskiviikosta alkaen. Turkki pitää Syyrian kurdijoukkoja vihollisinaan ja pyrkii perustamaan rajansa edustalle "suojavyöhykkeen".

Tässä artikkelissa kerromme hyökkäyksen viimeiset käänteet.

Lue myös: Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset

Taistelut jatkuneet, ainakin 70 000 siviiliä paennut

Taisteluja on käyty torstaina etenkin Tal Abyadin ja Ras al-Ainin kaupunkien alueilla Koillis-Syyriassa. Turkki ja sen syyrialaiset liittolaiset ovat vallanneet 11 kylää rajan tuntumasta, tarkkailijajärjestö Syrian Observatory of Human Rights kertoo.

Turkki sanoo surmanneensa yli 200 kurditaistelijaa. Televisiokanava Al-Arabiyan mukaan ainakin 17 siviiliä on kuollut Turkin ilmaiskuissa.

Taistelujen tieltä on paennut 70 000 ihmistä, arvioi YK:n hätäaputoimisto OCHA.

Republikaanit vaativat pakotteita Turkille

Yhdysvaltain edustajainhuoneessa presidentti Donald Trumpin puoluetoverit ovat ehdottaneet pakotteita Turkille. Pakotteita vaativan lakialoitteen takana on 29 republikaaniedustajaa.

Senaatissa ryhmä republikaanien ja demokraattien edustajia ehdotti pakotteita jo keskiviikkona. On epäselvää, löytyykö pakotteille riittävästi tukea kongressissa.

Trump: Yhdysvallat voisi välittää konfliktissa

Presidentti Donald Trump ehdotti Twitterissä, että Yhdysvallat voisi neuvotella sopimuksen Turkin ja kurdien välille. Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on myös kaksi muuta vaihtoehtoa: lähettää joukkoja Syyriaan tai iskeä Turkkia vastaan taloudellisesti.

Uutistoimisto AFP:n lähteen mukaan presidentti Trump on myös pyytänyt yhdysvaltalaisdiplomaatteja toimimaan välittäjinä osapuolten välillä.

Turkki pystyi aloittamaan hyökkäyksensä, kun Trump päätti viikonloppuna vetää yhdysvaltalaissotilaat Syyrian kurdialueilta hyökkäyksen tieltä. Yhdysvaltalaisjoukot olivat taistelleet kurdien rinnalla jihadistijärjestö Isisiä vastaan.

YK huolissaan hyökkäyksestä

Turkin hyökkäys on tuomittu maailmalla laajalti. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on ilmaissut syvän huolensa viime päivien tapahtumista.

– Tällä hetkellä meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta tilanne ei kärjisty enempää. Totta kai olen huolissani, Guterres sanoi lehdistötilaisuudessa Kööpenhaminassa.

Myös YK:n turvallisuusneuvosto on käsitellyt Syyrian tilannetta. Neuvoston viisi eurooppalaista jäsentä vaati Turkkia lopettamaan yksipuoliset sotatoimensa.

Yhdysvaltain edustaja taas korosti, ettei Yhdysvallat ole tukenut Turkin hyökkäystä.

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian on vaatinut Isisin vastaisen sotilasliittouman jäseniä koolle hyökkäyksen takia. Hänen mukaansa sota Isisiä vastaan uhkaa syttyä uudelleen.

Lue myös:

Trump: Yhdysvallat voisi neuvotella sopimuksen Turkin ja kurdien välille

Presidentti Niinistö tuomitsee Ylen haastattelussa Turkin hyökkäyksen – Syyria, Iran ja Venäjä voivat hyötyä tilanteesta, kurdiväestö kärsii

Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset

Analyysi: Syyrian kurdialue oli harvinainen menestystarina, nyt tarinalle uhkaa tulla katkera loppu

Turkin Erdoğan haluaa puskea Syyriaan perustamaan "turvavyöhykettä" – Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Tunnelma Helsingin Messukeskuksen seminaarihallissa alkaa sähköistyä, kun George Clooneyn vuoroon on varttitunti aikaa. Nordic Business Forum -tapahtuman yleisilmapiiriä voisi sen sijaan luonnehtia kansainväliseksi ja rennoksi. Tänne on tultu inspiroitumaan ja verkostoitumaan, mutta myös viihtymään.

• George Clooney tunnetaan Hollywood-tähtenä ja ihmisoikeusaktivistina, joka työskentelee myös liike-elämässä. Hänet on valittu useaan otteeseen maailman seksikkäimmäksi mieheksi.
• Lue lisää: Hurmurinäyttelijä George Clooney on hyödyntänyt kuuluisuutta tehdäkseen maailmasta paremman paikan – aina hän ei kuitenkaan ole siinä onnistunut
• Helsingin Messukeskuksessa Clooney keskustelee tarinankerronnasta, brändäyksestä ja ihmisen jälkeensä jättämästä perinnöstä (storytelling, branding and legacy).
• Nordic Business Forum on vuosittain Helsingissä järjestettävä liike-elämän konferenssi. Tapahtumassa ovat puhuneet aiempina vuosina muun muassa Barack Obama, Arnold Schwarzenegger, Al Gore ja Sir Richard Branson. Normaalihintaiset liput tapahtumaan maksavat noin 1 600 eurosta lähes 4 000 euroon.

Clooney ja tapahtuman muut merkkivieraat esiintyvät tilassa, joka on mittasuhteiltaan valtava. Järjestäjän mukaan paikan päällä on 7 000 kävijää, minkä lisäksi suoratoistolähetykset keräävät noin 20 000 katsojaa.

Seinällä mainostetaan viime hetken lippuja. Sellainen irtoaa halvimmillaan vajaalla tuhannella eurolla. Normaalihintaiset liput tapahtumaan maksoivat noin 1 600–4 000 euroa. Hintavimmalla lipulla irtoaa paikka eturivissä sekä muun muassa tapaamiset ja yhteiskuvamahdollisuudet mediapersoona Randi Zuckerbergin sekä George Clooneyn kanssa.

Clooneyn pian alkavalle esiintymiselle on varattu tunti aikaa.

3, 2, 1... Clooneyn vuoro

Odotusaika, jota seurataan valtavilta näytöiltä, hupenee kohti nollaa. Valot sammuvat. Juontajat saapuvat puhumaan mukavia ja muistuttavat Clooneyn menestyksestä myös bisneksessä.

Yleisö syttyy. Nyt on Clooneyn vuoro. Sisään tullaan kuin rockkonsertissa. Hollywood-tähteä haastattelee italialaistoimittaja Francine Lacqua.

Alkajaisiksi Clooney kiinnittää huomionsa keskustelijoiden välissä palavaan "takkatuleen".

– Mehän voisimme syttyä palamaan, hän hauskuttaa yleisöä.

Alun jutustelun aikana selviää, että Clooneyn mielestä on huvittavaa, kuinka ihmiset luulevat tuntevansa hänet vain sillä perusteella, että hän esiintyy televisiossa ja elokuvissa.

Pian keskustelu kääntyy suurempiin teemoihin. Clooneylle on itsestään selvää, että hän käyttää julkisuuttaan hyödyksi hänen mielestään tärkeiden asioiden edistämiseen.

– Ajatus on peruja nuoruudestani. Minut kasvatettiin niin, että ihmiset ottavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yrittävät vaikuttaa asioihin. Siihen kuuluu onnistumisen lisäksi epäonnistumiset, mutta se kannattaa.

Piikki Donald Trumpille

Keskustelun rakenne on vuorotellen kevyttä ja painavaa.

Clooney kertoo, kuinka näyttelijä Brad Pitt kosti vanhan jekutuksen Ocean's Twelve -elokuvan kuvauksissa. Pitt levitti huhuja, joiden mukaan Clooney olisi varsin epämiellyttävä ihminen. Italialaislehdistö uutisoi, kuinka Clooney olisi muka sanonut, ettei hän halua ihmisten katsovan häntä silmiin kuvausten aikana.

Anekdootit purevat yleisöön. On asiasisällön vuoro.

Miten muuttaisit maailmaa juuri nyt, haastattelija kysyy.

– Muutettavaa on paljon. Elämme omituisia aikoja. Eri puolilla maailmaa on otettu askelia taakse. Olen silti optimistinen sen suhteen, että löydämme kaikesta huolimatta keinot ottaa askeleita myös eteenpäin.

Clooney kääntää keskustelun Yhdysvaltoihin. Hän muistuttaa Watergate-skandaalista ja presidentti Richard Nixonista.

– Asiat ovat olleet huonomminkin, usko tai älä. Nixonin aikaan vastassa oli älykkäitä ihmisiä. Nyt Valkoisessa talossa ei ole yhtä fiksuja kavereita, Clooney heittää piikin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille.

"Uskalla epäonnistua"

Keskustelu kääntyy säännöllisesti Clooneyn perheeseen, erityisesti hänen vaimoonsa, asianajaja Amal Clooneyhin.

– Hän on paras kumppani jonka voin itselleni kuvitella. Olemme onnekkaita, että löysimme toisemme. Tunnemme niin joka päivä. Riitelemme tuskin koskaan, Clooney kertoo.

Ikisinkuksi aikoinaan luultu Clooney kertoo saavansa vaimoltaan arkisia vinkkejä.

– Hän on hyvä sanomaan, että aikaa on järjestettävä myös itselle.

Yksi keskustelun teemoista on yksittäisen ihmisen jättämä perintö, siis legacy.

– En tiedä, onko sellainen totta. Toki on ihmisiä, jotka todella muuttavat maailmaa. Minun versioni siitä on osallistua tällaisiin keskusteluihin ja yrittää niiden avulla tehdä maailmasta vähän parempi.

Tarinankerronnan tärkeys on tullut Clooneylle tutuksi elokuvamaailmasta: hyvästä käsikirjoituksesta saa huonon elokuvan, mutta huonosta käsikirjoituksesta ei saa hyvää elokuvaa.

Ajatus pätee arkielämässä.

– Olen yhä kiinnostunut hämmästyttävän monista asioista, ja uudet ideat saavat minut syttymään, vaikka ne tuntuisvat aluksi hölmöiltä.

Esimerkiksi sopii tequilabisnes, jota Clooney piti ensialkuun käsittämättömän typeränä ideana.

– Pistimme siihen yhtiökumppanini kanssa 300 000 dollaria mieheen. Neljän vuoden kuluttua myimme yrityksen miljardilla dollarilla.

Heittäytyminen uusien ideoiden edessä vaatii rohkeutta. Siihen auttaa Clooneyn mukaan onnistumisen ja epäonnistumisen välisen dynamiikan ymmärtäminen.

– Epäonnistumisen jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. Joko jäät säälimään itseäsi loppuelämäsi ajksi, tai sitten nouset ja jatkat eteenpäin.

Ensi viikolla Clooney aloittaa uuden elokuvan kuvaukset Islannissa ja Englannissa. Sen jälkeen vuorossa on kahdeksanosaisen Watergate-skandaalista kertovan sarjan kuvaukset.

Niidenkin kanssa on vain yritettävä.

– Istun herran jestas tässä avotulen vieressä. Siinä vasta mahdollisuuksia epäonnistua, Clooney päättää.

Yle seurasi George Clooneyn keskustelua Nordic Business Forumissa. Seuranta on päättynyt.

Maa on peittynyt saniaisiin, ja puut kurottavat kohti taivasta virolahtelaisessa metsässä.

Kyse ei ole mistä tahansa pusikosta. Tällä paikalla Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen huvitteli heille rakennetussa huvipuistossa ja tenniskentällä.

Keisari Nikolai II vietti melkein kymmenen kesää Suomen etelärannikolla Virolahdella. 100 vuotta sitten kuolleen keisarin ajasta alkaa olla jäljellä vain muisto. Viimeisetkin merkit alkavat olla maatuneet ja kadonneet ajan myötä.

Huvipuiston ja tenniskentän paikan löytää vain, jos tietää niiden sijainnin.

Nyt alue halutaan herättää henkiin.

Kohteet ja kävijät vaarassa

Noin kolmentoista kilometrin päässä keisarin kesänviettopaikasta sijaitsee graniitistaan kuulu Pyterlahden Heponiemen kivilouhos. Sieltä on louhittu graniitti Pietarin Iisakin kirkon pylväisiin ja Aleksanteri I:n monoliittiin.

Kiinnostus Venäjän keisari Nikolai II:n rakennuttamaa huvipuistoa ja graniitistaan kuulua kivilouhosta kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Virolahden kunnan projektiasiantuntija Siru Ahopellon mukaan paikkoja käsittelevät uudet teokset, jutut ja ohjelmat nostavat ne aina ajoittain uudelleen ihmisten mieliin.

– Sitten kävijämäärät lisääntyvät siellä. Se on ollut vähän ongelmallista, koska paikat eivät ole sellaisessa kunnossa, että ne olisivat järkeviä vierailukohteita tai edes turvallisia matkailijoille.

Paikalla on Ahopellon mukaan huonot opasteet, ja paikalla vierailleita ihmisiä on harhaillut lähellä asuvien pihoille. Myös kohteet ovat vaarassa.

– Varsinkin keisarin huvipuisto on hyvin herkkä merenranta-alue. Paikat tallautuvat, kun ei ole ohjattua kulkureittiä. Siellä sitten mennään ihan vapaasti sinne tänne. Siinä voi kohde pahimmassa tapauksessa vaikka tuhoutua.

Modernia tekniikkaa ja historiaa

Nyt ongelmaan aiotaan puuttua. Huvipuiston ja kaivoksen alueelle on tarkoitus tehdä selkeät kulkureitit. Hankaliin paikkoihin voidaan tehdä esimerkiksi portaita ja kaiteita. Opastusta parannetaan infotaulujen ja kylttien avulla.

– Kerromme, mitä eri paikoissa on tapahtunut, ja mikä niiden historia on, Siru Ahopelto sanoo.

Tarkoituksena on ottaa alueen kehitykseen mukaan myös modernia tekniikkaa.

– Meillä on kivaa historiallista materiaalia, kuten valokuvia. Keisarin lomanvietoista on olemassa jopa liikkuvaa kuvaa. Niitä olisi kiva saada esimerkiksi kännykkäsovelluksen avulla ihmisten näkyville.

Huvipuisto, jossa keisariperhe reilut sata vuotta sitten huvitteli, on nykyään hyvin luonnontilainen alue. Aikoinaan siellä oli ainakin puusta tehty pienempi karuselli lapsille ja iso aikuisille, keinu sekä minigolf.

Huvipuiston laitteita ei ole tarkoitus rakentaa uudelleen, eikä alueella ole muitakaan rakennuksia. Siru Ahopellon mukaan tiedonvälitys eri keinoin onkin juuri siksi erityisen tärkeää.

– Tarkoituksena on kertoa alueen tarinaa. Seutu on hyvin kaunista, ja myös siksi se on kiva retkeily- ja luontomatkailukohde.

Tavoitteena on luoda kaksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa esittelevää nähtävyyttä, jotka tukevat matkailuelinkeinon kasvua ja kehittymistä seudulla.

Siru Ahopelto pitää keisarillista huvipuistoa ja kivilouhosta potentiaalisina matkailukohteina.

– Kohteet kiinnostavat sekä paikallisia että ulkomaalaisia vierailijoita. Venäläiset tuntevat oman lähihistoriansa hyvin, ja osaavat jo tässä vaiheessa löytää tiedon ja hakeutua kohteisiin, ilman että niitä on edes mainostettu mitenkään erityisesti.

Työt käyntiin ensi kesänä

Kohteiden kunnostus on tarkoitus aloittaa ensi kesänä. Alustavasti on kaavailtu, että käsittelyyn otettaisiin ensimmäisenä Pyterlahden Heponiemen kivilouhos.

– Kesällä on tarkoitus tehdä kovasti töitä. Uskon, että ainakin toinen kohteista valmistuu jo ensi kesän aikana, projektiasiantuntija Siru Ahopelto kertoo.

Viimeistään vuonna 2021 molempien kohteiden pitäisi olla valmiina.

Kaakkois-Suomen Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta lähes 165 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 235 000 euroa.

Turkki aloitti keskiviikkona ilma- ja maahyökkäyksen Syyrian kurdialueille. Taisteluissa on kuollut yli sata ihmistä, ja tuhannet ovat paenneet kodeistaan.

Kerromme tässä artikkelissa lyhyen ja pitkän selityksen sille, mistä hyökkäyksessä on kyse.

Jos sinulla on kiire: 100 sanan selitys

Turkki hyökkäsi, koska se pitää Syyrian kurdijoukkoja terroristeina. Turkki väittää, että Syyrian kurdit tukevat Turkin kurdikapinallisia.

Turkki haluaa häätää kurdit rajansa tuntumasta. Se aikoo perustaa vallatulle alueelle noin 30 kilometriä leveän ja 500 kilometriä pitkän "suojavyöhykkeen", jonne se haluaisi asuttaa kaksi miljoonaa Syyriasta lähtenyttä pakolaista.

Syyrian kurdit ovat perustaneet Koillis-Syyrian autonomisen alueen vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana. Kurdijoukot vannovat puolustavansa aluetta viimeiseen saakka.

Kurdit saivat pitkään tukea Yhdysvalloilta. Yhdysvaltojen asevoimat auttoivat kurdeja tuhoamaan terroristijärjestö Isisin "kalifaatin" Syyriassa.

Viikonloppuna presidentti Donald Trump ilmoitti yllättäen, että Yhdysvallat vetää sotilaansa kurdien alueelta. Näin Turkki pääsi aloittamaan hyökkäyksen, jota se on suunnitellut jo pitkään.

Jos aikaa on enemmän, tässä 400 sanaa lisää

Miksi Turkki pitää kurdeja uhkana?

Turkin, Iranin, Irakin ja Syyrian alueella sekä maanpaossa elää 30–45 miljoonaa kurdia. Kurdit ovat tavoitelleet kaikissa maissa itsehallintoa tai jopa itsenäisyyttä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan väittää, että Syyrian kurdien YPG-joukot ovat Turkissa terroristijärjestöksi määritellyn PKK-puolueen jatke.

Hän haluaa perustaa Turkin ja Syyrian rajalle "suojavyöhykkeen", jotta terrorismi ei leviäisi Syyriasta Turkkiin.

PKK on Turkissa toimiva kurdipuolue, joka on taistellut vuosikymmeniä Turkin hallintoa vastaan. Syyrian kurdit ovat kiistäneet Turkin väitteet.

Syyrian kurdit muodostivat itsehallintoalueensa vuonna 2011, kun Syyrian hallitus veti joukkonsa Koillis-Syyriasta sisällissodan alkaessa. Alueella on ollut rauhallisempaa kuin monilla muilla alueilla Syyriassa.

Erdoğanin johtamalle Turkille kurdien menestys on ollut uhka. Se voisi voimistaa myös Turkin kurdien autonomiahaluja.

Miksi Trump salli hyökkäyksen?

Presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, että hän vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta Turkin hyökkäyksen tieltä.

Yhdysvaltain sotilaat ovat tukeneet kurdien taistelua terroristijärjestö Isisiä vastaan. Mediatietojen mukaan Trump ja Erdoğan sopivat joukkojen vetämisestä puhelimitse.

Trumpin mielestä Yhdysvaltain on aika vetäytyä Lähi-idän loputtomista sodista. Hänen mukaansa Euroopan ja Lähi-idän valtioiden on selvitettävä sotkunsa ilman Yhdysvaltoja.

Yhdysvalloissa sekä demokraatit että republikaanit ovat olleet tyrmistyneitä Trumpin päätöksestä. Arvostelijoiden mukaan Yhdysvaltojen ei pitäisi jättää liittolaisiaan yksin.

Mitä hyökkäyksestä seuraa?

Kurdijoukot ja Turkin asevoimat ovat käyneet torstaina kiivaita taisteluja raja-alueella. Kurdien johtamilla SDF-joukoilla on noin 60 000–70 000 taistelijaa, jotka ovat saaneet aseita ja koulutusta Yhdysvalloilta.

Turkin moderni ja voimakas armeija on kuitenkin ylivoimainen kurdeihin verrattuna. Turkkia tukee myös noin 20 000 syyrialaista taistelijaa.

Avoimet taistelut voivat olla ohi nopeastikin. Kurdit saattavat siirtyä tämän jälkeen sissisotaan.

Tuhannet ihmiset ovat jo paenneet taistelujen alta. IRC-järjestön mukaan jopa 300 000 ihmistä saattaa päätyä pakolaisiksi.

Uudet taistelut uhkaavat pitkittää jo kahdeksan vuotta jatkunutta Syyrian sisällissotaa. Sodassa on kuollut satoja tuhansia ihmisiä, ja yli viisi miljoonaa syyrialaista on joutunut pakolaiseksi.

Terroristijärjestö Isis on yhä aktiivinen Syyriassa, vaikka se onkin menettänyt alueensa. Kurdit ovat varoittaneet, että heidän vankiloissaan viruvat Isis-taistelijat saattavat päästä pakoon hyökkäyksen takia.

Kurden leireillä elää myös suomalaisia naisia ja lapsia, jotka on otettu kiinni Isisin alueelta.

Miten hyökkäykseen on reagoitu?

Hyökkäys on tuomittu maailmalla laajalti. Muun muassa Euroopan unioni, Saudi-Arabia ja Egypti ovat arvostelleet Turkkia.

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) on tuominnut Turkin hyökkäyksen. Hallitus on päättänyt, ettei Suomi myönnä enää uusia asevientilupia Turkkiin.

Presidentti Donald Trump kutsui keskiviikkona hyökkäystä huonoksi ideaksi. Aiemmin hän on uhannut tuhota Turkin talouden, jos se menee liian pitkälle.

Yhdysvaltain kongressissa on suunniteltu Turkille talouspakotteita ja Nato-jäsenyyden jäädyttämistä.

Lue myös:

Rauha mureni Pohjois-Syyrian kurdialueella – kolme karttaa kertoo, millaiselle alueelle Turkki hyökkäsi

Tällaista on Suomen asevienti Turkkiin – luvut kovassa kasvussa, vihreää valoa muun muassa ammusten myymiselle Turkin erikoisjoukoille

Analyysi: Syyrian kurdialue oli harvinainen menestystarina, nyt tarinalle uhkaa tulla katkera loppu

Turkin Erdoğan haluaa puskea Syyriaan perustamaan "turvavyöhykettä" – Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdotti torstaina, että Yhdysvallat voisi neuvotella sopimuksen Turkin ja kurdien välillä. Turkki hyökkäsi kurdien itsehallintoalueelle Syyrian pohjoisosiin keskiviikkona.

Trump kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että konfliktin sovittelu on Yhdysvalloille yksi kolmesta vaihtoehdosta.

– Meillä on kolme vaihtoehtoa: lähettää tuhansittain joukkoja ja voittaa sotilaallisesti, iskeä Turkkia vastaan taloudellisesti sekä muilla sanktioilla tai neuvotella sopimus Turkin ja kurdien välille, Trump kirjoittaa.

Lisäksi Trump sanoo, että Yhdysvallat aikoo “mahdollisesti tehdä jotain hyvin voimakasta, mitä tulee pakotteisiin ja Turkkiin”.

Uutistoimisto AFP:n saamien tietojen mukaan nimettömänä pysyttelevä Yhdysvaltain hallinnon lähde on kertonut, että presidentti Trump on pyytänyt yhdysvaltalaisdiplomaatteja toimimaan välittäjinä neuvotteluissa Turkin ja Syyrian kurdiryhmien välillä.

Lähteen mukaan Trump on pyytänyt diplomaatteja etsimään keinoja, joiden avulla saavutettaisiin tulitauko Turkin ja Syyrian kurdien välille.

Trumpin suhtautuminen kurdien joukkoihin ailahtelee

Rauhan neuvottelemisen ehdottaminen Turkin ja kurdien välille on viimeisin käänne Trumpin vaihtelevassa suhtautumisessa kurdien joukkojen asemaan Syyrian konfliktissa.

Yhdysvaltoja on arvosteltu siitä, että maa veti joukkojaan pois Syyriasta. Yhdysvaltojen ratkaisu antoi Turkille mahdollisuuden lähettää joukkoja kurdien hallitsemalle alueelle Syyrian pohjoisosiin.

Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon mukaan Trump oli päättänyt vetää joukkoja pois Syyriasta, jotta ne eivät jäisi vaaran vyöhykkeelle Turkin aloittaessa hyökkäyksensä.

Aiheesta lisää:

Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset

Trump kommentoi kurdijoukkojen tilannetta Syyriassa – "He eivät auttaneet meitä Normandiassa"

Mitä tiedämme nyt: Yön aikana Turkin maahyökkäys eteni, Isis-vankeja siirretty toiseen paikkaan pakojen estämiseksi