Autoilijoilla on taas edessä talvirenkaiden vaihtaminen. Mitä renkaille tapahtuu talven aikana? Mitä autoilijan pitäisi ottaa talven mittaan huomioon renkaiden kannalta. Vastaajana on johtava asiantuntija Otto Lahti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Kuinka nopeasti renkaat muuttuvat huonoiksi tai jopa vaarallisiksi, vaikka niissä olisi kulutuspintaa jäljellä lain määräämän verran?

– Renkaan kumi kovettuu pikkuhiljaa ajan myötä, mikä heikentää renkaan pitoa. Talvirenkaissa siihen vaikuttaa etenkin niiden säilytystapa kesällä. Lämpö ja aurinko nopeuttavat renkaiden kovettumista, joten pimeä kellari on paras paikka talvirenkaille kesällä.

– Pito heikkenee iän myötä, vaikka yksiselitteistä ikää ei voi sanoa. Yleisesti yli viisi vuotta vanhat renkaat alkavat olla selkeästi pidoltaan heikentyneet.

Miten autoilija voi tietää renkaan ominaisuuksien heikentyneen?

– Tavallisen autoilijan on vaikea havaita tätä, koska ilmiö on hyvin hidas. Alle 10 000 kilometriä talvessa ajavan kannattaa seurata renkaiden kulumista talven aikana. Jos renkaan kulutuspinnan uran syvyys ei muutu talven aikana yhtään, pinta on todennäköisesti kovettunut.

– Maallikko voi arvioida pitoa jonkin verran, jos pääsee ajamaan samoissa olosuhteissa ja samantapaisilla autoilla peräkkäin uusilla ja vanhoilla renkailla.

Säilyvätkö renkaan ominaisuudet yhtä hyvin nastarenkaissa ja kitkarenkaissa?

– Nastarenkaissa nastat vastaavat suuresta osasta jäänpitoa. Niissä pito ei heikkene ajan mittaan samalla tavalla kuin kitkarenkaissa. Iän myötä nastoja irtoaa ja katkeaa. Niiden ulkonema kumin pintaan muuttuu. Nastojen terävyyttä voi arvioida silittämällä pintaa paljaalla kädellä.

– Vesikelillä ja lumella nastarenkaiden ominaisuudet heikkenevät iän myötä vastaavalla tavalla kuin kitkarenkailla.

Kannattaako renkaat vaihtaa edestä taakse talven aikana?

– Renkaita kierrätetään edestä taakse, jotta ne kuluisivat tasaisesti. Kierrättäminen kesken ajokauden on tarpeen, jos kulumisero on selkeästi mitattavissa.

Kuinka monen ajokilometrin jälkeen renkaat kannattaisi vaihtaa edestä taakse?

– Renkaiden epätasainen kuluminen riippuu autosta, olosuhteista ja ajotavasta. Renkaiden kuntoa on syytä tarkkailla muutaman tuhannen kilometrin välein. Tätä pystyy tekemään perinteisen mittaamisen lisäksi muutamissa yleisissä parkkihalleissa olevilla laserskannereilla.

– Renkaiden ominaisuudet pysyvät tasaisina koko käyttöiän, kun kierrättää renkaita kulutuspinnan eron kasvaessa yli yhden millimetrin.

Entä kannattaako joissakin tilanteissa vaihtaa renkaita puolelta toiselle?

– Renkaiden pyörimissuuntaa ei kannata pääsääntöisesti vaihtaa. Monissa renkaissa valmistajan suunnittelema pyörimissuunta on merkitty renkaaseen, ja sitä tulee noudattaa liikenteessä.

Miten tien ominaisuus tai kunto vaikuttavat renkaiden kulumiseen?

– Jäällä ja lumipolanteella tapahtuva tasainen ajo ei kuluta renkaita juuri lainkaan. Aggressiivinen ajo asfaltilla kuluttaa vastaavasti eniten renkaita.

– Talvirenkaat kuluvat hyvin nopeasti, jos niillä ajetaan suurilla nopeuksilla lämpimissä olosuhteissa keväällä. Talvirenkaiden lamellikuvioon jää selvä kulumisen jälki jo parista Helsinki–Tampere–Helsinki-reissusta, jos tienpinta on yli 20 astetta ja nopeus kesärajoitusten sallima 120 km/t.

Mitä ulkomailta käytettynä ostetun auton renkaista pitäisi tietää?

– Niistä on syytä tietää ihan samat asiat kuin kotimaasta ostetun auton renkaista. Renkaista tulee katsoa niiden kunto ja valmistusajankohta eli paistoleima. Renkaat vaikuttavat auton ajo-ominaisuuksiin hyvin paljon, joten ei ole samantekevää, millainen sarja renkaita tulee auton mukana.

Miten kuluttaja voi varmistua, minkälainen rengassarja ulkomailta tuodussa autossa on?

– Yksinkertaisin tapa selvittää rengastyypin ominaisuudet on etsiä valmistajan verkkosivuilta löytyvä kuvaus. Sen löytää mallinimen perusteella yleisillä hakukoneilla. Niin sanotun Keski-Euroopan kitkarenkaan tai ympärivuotiseen käyttöön tehdyn renkaan pito on jäällä merkittävästi huonompi kuin pohjoismaisiin olosuhteisiin tehdyn renkaan.

– Loppusyksyn sateilla ja suolalla sulatetuilla teillä nämä viileään vesikeliin optimoidut renkaat ovat huomattavasti parempia kuin pehmeät, Pohjoismaihin tarkoitetut kitkarenkaat. Jos ajaa oikeissa taviolosuhteissa lumella ja jäällä, kannattaa valita pohjoismaisiin olosuhteisiin tehdyt renkaat.

Lue myös:

Kokosimme vinkit, joiden avulla talvi ei yllätä autoilijaa – Tämä kaikki on hyvä tietää renkaiden vaihtoruljanssissa

Kitkat, nastat, pinnoitetut vai jopa käytetyt? Näin säästät talvirengasmenoissa

Vedonlyöntitoimistot pitävät Greta Thunbergiä vahvimpana ehdokkaana tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Jos Norjan Nobel-komitea päättää palkita hänet, esimerkiksi vedonlyöntitoimisto Ladbrokesin asiakkaat saavat rahansa takaisin vain 1,5-kertaisesti.

Palkinnonsaaja julkistetaan perjantaina.

Lukuisat asiantuntijat ovat antaneet arvioitaan, kenelle maailman arvostetuin rauhanpalkinto tänä vuonna kuuluisi. Thunbergin puolesta puhuvat monet seikat, mutta on myös tekijöitä, jotka voivat estää häntä saamasta palkintoa.

Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden artikkelissa arvioidaan, että Thunbergiä puolustaa erityisesti kolme seikkaa:

1. Thunberg nostaa esiin suurimman ihmiskuntaa uhkaavan ongelman

– Hän edustaa kasvavaa maailmanlaajuista ilmastoliikettä ja on saanut aikaan uskomattoman muutoksen, joka on nostanut ilmaston tärkeämmäksi puheenaiheeksi kuin koskaan ennen, sanoo lehden haastattelema Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktin tutkimuskeskuksen professori Isak Svensson.

2. Nobel-komitea haluaa edistää työtä tärkeäksi koetulla alalla

Komitea on halunnut palkita henkilöitä, jotka ovat ansioituneet esimerkiksi rauhanneuvotteluissa, kuten Martti Ahtisaari tai joiden on toivottu edistävän aseidenriisuntaa, kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama.

Professori Svenssonin mukaan komiteassa käydään aina kiistelyä siitä, tulisiko palkinto antaa odotettavissa olevista ansioista vai tehdyistä maineteoista. Nyt tulevaisuuteen katsova linja saattaa olla vahvoilla, mikä puhuisi Thunbergin puolesta.

3. Greta Thunberg vetoaa tieteeseen – Alfred Nobelin hengessä

Thunberg painottaa kaikissa käänteissä, että ihmisten tulisi kuunnella tutkijoita, eikä satunnaisia mielipiteitä. Tämä sopii erinomaisesti Nobel-komitean ajatusmaailmaan, joka haluaa valistuksen hengen olevan kaiken johtotähtenä. Tätä toivoi myös palkinnon perustaja Alfred Nobel.

Katso tästä Greta Thunbergin tunteikas puhe YK:n ilmastokokouksessa.

Onko Thunberg liian nuori palkittavaksi?

Myös Thunbergin palkitsemista vastaan on vahvoja perusteita.

Palkinnon saaminen tänä vuonna saattaa kariutua jo kilpailuteknisiin syihin. Rauhanpalkinto myönnetään yleensä ansiokkaasta toiminnasta, joka on tapahtunut palkinnon myöntämistä edeltäneenä vuonna, tässä tapauksessa siis 2018.

Greta Thunberg aloitti ilmastolakkonsa Ruotsin valtiopäivätalon edustalla jo viime vuoden elokuussa, mutta maailmanlaajuiseksi liikkeeksi se paisui vasta tämän vuoden puolella.

Thunberg on myös ehtinyt jo saada merkittäviä palkintoja työstään. Esimerkiksi Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on nimennyt hänet Omantunnon lähettilääksi ja hän on myös saanut vaihtoehto-Nobelina tunnetun Right Livelihood Awardin.

Nobel-komitea voi ajatella, ettei rauhanpalkinto enää toisi Thunbergin ajamalle asialle edellisten palkintojen jälkeen suurta lisäarvoa.

Thunbergin rauhan-Nobelia puoltaisi ajatus, että ilmastonmuutos aiheuttaa konflikteja.

Monet tutkijat, kuten esimerkiksi DN:n haastattelema Isaksson esittävät tähän vastaväitteen. Vaikka maapallon ilmasto on lämmennyt, sotien ja väkivaltaisuuksien määrä on viime vuosina itse asiassa vähentynyt.

Rauhan- ja konfliktintutkijoilla on vaikeuksia todistaa, että Ilmastonmuutos lisäisi konflikteja. Resurssien väheneminen voi päinvastoin myös johtaa lisääntyvään yhteistyöhön, Isakson sanoo.

Eräät kommentoijat sanovat, että Thunberg on yksinkertaisesti liian nuori saamaan palkintoa. Palkinnon mukanaan tuoma julkisuuden paine voisi olla liian raskas 16-vuotiaan nuoren kantaa.

Oslon rauhantutkimusinstituutin (Prio) johtaja Henrik Urdal sanoo uutistoimisto AFP:lle, että järkevä ratkaisu olisi, että Thunberg jakaisi palkinnon jonkun toisen kanssa. Näin toimittiin, kun 17-vuotias Malala Yousafzai sai palkinnon vuonna 2014.

Globaalien ongelmien ratkojia ehdolla

Nobel-komitea saattaa nostaa esiin jonkin muunkin ajankohtaisen asian.

Sellaiseksi on esitetty maailman pakolaisongelmaa ja Välimeren yli yrittävien pakolaisten ja siirtolaisten ahdinkoa.

Nobel-palkintoehdokkaiksi on nostettu International Rescue Committeeta tai YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää, jotka auttavat pakolaisia eri puolilla maailmaa. Ehdokkaana voi olla myös SOS Mediterranee -järjestö, joka pelastaa ihmisiä Välimerellä.

Nobel-komitea voi myös nostaa esiin vapaan tiedonvälityksen viime vuosina kohtaamat ongelmat. Tässä tapauksessa palkinnon voisi saada esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestö tai toimittajien turvallisuutta puolustava Committee to protect journalists.

Vedonlyöntitilastoissa Greta Thunbergin jälkeen toiseksi suosituin ehdokas on Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Hän on lyhyen valtakautensa aikana ehtinyt solmia rauhan naapurimaa Eritrean kanssa ja vapauttaa poliittisia vankeja.

Kolmanneksi eniten palkintoveikkauksia on tehty brasilialaisen Raoni Metuktiren puolesta. Hän on lähes 90-vuotias Brasilian alkuperäiskansoihin kuuluvan kayapojen johtaja ja ympäristönsuojelija. Hän voisi nostaa esiin Amazonasin sademetsän tuhon ongelman.

Ehdolla on myös brittiläinen tunnettu luontotoimittaja David Attenborough.

Edistyksellisenä pidetty paavi Franciscus on niin ikään palkintoehdokkaiden joukossa.

Rauhanpalkinnon saajiksi on ehdotettu yhteensä 301 henkilöä ja järjestöä. Nobel-komitea ei kuitenkaan kerro, ketkä ovat ehdolla. Thunbergin ehdokkuus tiedetään, koska häntä esittäneet ruotsalaiset ja norjalaiset valtiopäiväedustajat ovat kertoneet asiasta.

Lue lisää:

France24: Odds favour Greta Thunberg for Peace Prize but Experts sceptical

NDTV: Greta Thunberg Bookies' Favourite For Nobel Peace Prize, Experts Divided

BAHIR DAR/HELSINKI Kymmenet pienet kasvot kääntyvät katsomaan luokan ovensuuhun ilmestynyttä seuruetta. Sitten lausutaan tärkeät vuorosanat.

– Mitä teille kuuluu, kysyy suomalaiset toimittajavieraat tuonut vararehtori Wagaw Mengistu lapsilta englanniksi.

– Hyvää kiitos, entä teille, kuuluu ponteva vastaus kuorossa.

Tämän Bahir Darin kaupungin koulun oppilaat ovat poikkeuksellisen onnekkaita. Kaikissa Etiopian kouluissa ei suinkaan ole tytöille omaa soppea, jossa voi siistiytyä rauhassa silloin, kun on kuukautiset. Ilman sitä moni tyttö voisi jättää tulematta kouluun.

Tänne sellainen huone on rakennettu suomalaisten tuella. Sen voisi painaa mainoksiin esimerkkinä yhdestä Suomen kehityspolitiikan kärkitavoitteesta, naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta.

Ensi viikolla naisten asemasta ja paljosta muusta puhuu Etiopiassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän matkustaa nyt koko presidenttiaikansa ensimmäiselle viralliselle vierailulle Afrikkaan.

Niinistö on saanut kutsun Etiopiaan jo viime vuonna. Matka ei voisi toteutua ajankohtaisempaan saumaan, sillä Etiopian uudistajana ylistetty pääministeri Abiy Ahmed Ali sai tämän viikon perjantaina Nobelin rauhanpalkinnon.

Afrikkaa on toisteltu jo pitempään kuin mantraa suomalaisten poliitikkojen puheissa.

Antti Rinteen (sd.) hallitus on laatimassa Afrikka-strategiaa ja laittamassa lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, jossa Afrikka nousee keskiöön.

Samaan aikaan Suomi on saamassa Afrikka-suhteista ja kehityspoliitikasta vastaavaksi EU-komissaariksi Jutta Urpilaisen (sd.).

Osasyy siihen, että Afrikasta puhutaan nyt kaikkialla Euroopassa uusin äänenpainoin, on huoli siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta. Jos köyhyys, konfliktit ja ilmastonmuutos synnyttävät Afrikassa epävakautta tai muuten hankalia oloja, se voi näkyä meidän rajoillamme, EU:ssa ajatellaan.

EU-puheenjohtajamaa Suomen presidentille Etiopia on oiva kohde symboliselle vierailulle Afrikkaan isolla A:lla.

Etiopian pääkaupunki Addis Abeba on eräänlainen Afrikan Bryssel. Se on diplomatian keskus, jossa on Afrikan unionin päämaja ja liuta YK-järjestöjä.

Mutta myös Afrikan sarven jättiläinen itsessään kiinnostaa nyt monenlaisia kansainvälisiä toimijoita ja pelureita. Köyhässä maassa on äskettäin nähty Afrikan oloissa miltei ennennäkemättömän nopeaa vapautumista.

Vielä pari vuotta sitten Etiopiaa hallittiin rautaisella otteella, mutta vuonna 2018 aloittanut pääministeri Abiy Ahmed on pannut tuulemaan. Kuten Norjan Nobel-komitea palkintoperusteluissaan, myös EU ja Suomi haluavat kannustaa Abiya muutoksissa, joita on toivottu Etiopialta jo pitkään.

Suomi on Etiopialle pikkuinen kumppani, mutta Suomen etuna on maine niin sanottuna jokasään ystävänä, joka on pysynyt läsnä läpi kaikenlaisten aikojen, kuvaa Suomen Etiopian-suurlähettiläs Helena Airaksinen.

– Me olemme toimineet ruohonjuuritasolla ja yrittäneet tuoda ihmisille keinoja, joilla he pärjäävät omassa elämässään, Airaksinen sanoo.

Niinistö voisi puhaltaa Addis Abebassa kakusta kynttilöitäkin, sillä Suomen ja Etiopian diplomaattiset suhteet täyttivät juuri 60 vuotta. Kehitysyhteistyötä suomalaiset ovat tehneet Etiopiassa jo yli viisi vuosikymmentä, ja maa on nykyisin Suomen suurin kahdenvälisen avun saaja Afrikassa.

Nyt edessä ovat uudenlaiset mullistukset.

Sotilailla on videolla maastopuvut ja fuksianpunaiset baretit. Heitä on kaikkialla Etiopian uuden pääministerin ympärillä.

Sotilaat punnertavat. Pääministeri punnertaa samaan tahtiin. Hän on paitahihasillaan, ja eturivin sotilaat virnuilevat kuin Hangon keksi.

Vuosi sitten levinnyt video havainnollistaa, miksi pääministeri Abiy Ahmedia on verrattu sellaisiin someajan imagotaikureihin kuin Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Barack Obamaan ja Kanadan pääministeriin Justin Trudeauhon.

Virallisen kertomuksen mukaan video kuvattiin, kun sadat vihaiset sotilaat olivat tunkeutuneet pääministerin toimiston alueelle vaatimaan palkankorotusta. Pääministeri onnistui rauhoittamaan tilanteen ja määräsi sotilaille rangaistukseksi punnerruksia.

Etiopian lähihistoria on täynnä vahvoja johtajia keisari Haile Selassiesta diktaattori Mengistuun, ja monien mielestä Abiy on osannut hyödyntää perintöä henkilökulttia muistuttavalla tavalla.

Kun maailmalla intoiltiin Barack Obaman valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi, puhuttiin obamamaniasta. Etiopian uusi pääministeri on nostattanut abiymaniaa.

Karismaattinen Abyi Ahmed on valtionpäämieheksi ensinnäkin nuori, 43-vuotias. Lisäksi hän edustaa monille Obaman tavoin toivoa muutoksesta.

Abiya ei valittu vaaleilla, vaan Etiopiaa itsevaltaisesti hallinnut puolueliitto nosti hänet viime vuonna valtaan. Neljän etnisen puolueen liiton oli pakko tehdä jotakin, kun väkivaltaan johtaneita mielenosoituksia ei saatu kuriin.

Ja muutosta tuli, ainakin aluksi.

Etiopiassa alkoi varsinainen uudistusten maanvyöry. Pääministeri vapautti tuhansia mielipidevankeja, muun muassa toimittajia ja aktivisteja. Hän lakkautti poikkeustilan, salli kansalaisjärjestöjen toiminnan ja kutsui ulkomaille muuttanutta oppositiota kotiin.

Yhtäkkiä Etiopiasta pääsi sadoille aiemmin blokatuille nettisivuille, ja maa ponkaisi kerralla 40 pykälää ylöspäin sijalle 110 Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla.

Abiyn ministereistä puolet on tietenkin naisia, samoin kuin uusi presidentti. Niinistö tapaa ensi viikon vierailullaan Abiyn lisäksi presidentti Sahle-Work Zewden.

Myös ulkosuhteissa Abiy profiloitui rauhantekijänä. Nobel-komitea antoi hänelle perjantaina kunniaa 20 vuoden vihanpidon lopettamisesta naapurimaan Eritrean kanssa. Lisäksi Abiy lupasi aloittaa talouden uudistukset ja houkutella Etiopiaan ulkomaisia investointeja.

Abiymanian huipulla ihmisjoukot vaelsivat katsomaan pääministeriä Addis Abebassa. Abiysta intoiltiin somessa. Jos maksukortti ei toiminut kaupassa, kassa saattoi sanoa, että Abiy kyllä hoitaa.

– Hän on kansainvälisen yhteisön mutta myös etiopialaisten suuren yleisön silmissä se, joka voi muuttaa maata, sanoo Suomen suurlähettiläs Helena Airaksinen.

Vaikka Abiyn suosio on alkuhuumasta laskenut, Airaksisen mukaan hän on yhä se, johon luotetaan.

Erityisen mullistavaa on ollut, että etnisin perustein muodostetuista osavaltioista koostuvassa liittovaltiossa Abiyn viesti on ollut yhdistävä, ei jakolinjoja korostava.

Mutta etniset jakolinjat ovat syvenemässä. Ja se liittyy siihen, miksi yli sadan miljoonan asukkaan Etiopia kiinnostaa Euroopassa asti.

Jos maa hajoaa, koko Afrikan sarven alue on kaaoksessa.

Muuttoliike nousee luultavasti esiin myös presidentti Sauli Niinistön Etiopian-matkan yhteydessä.

Niinistö on käynyt presidenttinä aiemmin Afrikan maista vain Etelä-Afrikassa, jossa hän vieraili presidentti Nelson Mandelan muistotilaisuuden takia vuonna 2013.

Addis Abebassa Niinistö tapaa Etiopian johdon lisäksi Afrikan unionin komission puheenjohtajan, tšadilaisen Moussa Faki Mahamatin. Matkaohjelmassa on myös ilmastonmuutokseen ja naisten asemaan liittyviä tilaisuuksia.

Kun Afrikasta on nyt tullut Suomessa hallituksen iskusana ja presidentti itsekin on puhunut maanosan merkityksestä, vierailu ilmentää kenties jonkinlaista muutosta ulkopolitiikassa, pohtii Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri ja kansainvälisiä kehityskysymyksiä seuraava tutkija Marikki Stocchetti.

– On ollut jopa kummallista, että Afrikka on ollut jonkin aikaa taka-alalla. Meillä Suomessa on ollut ehkä vähän hankala asennoitua siihen, miten Afrikan merkitys peilautuu Suomeen saakka, Stocchetti sanoo.

Suomella on toki Afrikkaan pitkät suhteet aina Ambomaan eli nykyisen Namibian lähetystyöstä alkaen, ja presidentit ja ministeritkin ovat Afrikassa ahkerasti vierailleet.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu huomauttaa, että esimerkiksi presidentti Tarja Halosen aikana Afrikka oli paljon esillä. Niinistölle taas Afrikka ei ole Pesun mukaan ollut henkilökohtainen prioriteetti.

Keskeistä on tosin muistaa maailmanpolitiikan tapahtumia Niinistön kaudella, Pesu sanoo.

– Suurvaltasuhteet ja alueellisen turvallisuuden kysymykset ovat korostuneet, ja ne ovat työllistäneet presidenttiä enemmän.

Afrikan asiat ovat toisin sanoen jääneet esimerkiksi Ukrainan sodan varjoon.

Niinistö on kuitenkin puhunut siitä, että niin sanottu globaali puoli on jäänyt vähemmälle huomiolle, Pesu sanoo.

Pesun mukaan Afrikkaa nostetaan Suomessa nyt osittain myös siksi, että uusi hallitus haluaa sanallistaa tekevänsä uutta.

– Nykyhallitus on ehkä ollut edellistä taitavampi määrittämään, mitä se haluaa tuoda esille ulkopoliitikassa, hän sanoo.

– Ei tämä mikään paradigman muutos ole, pikemminkin nyanssi.

Erityisen omaperäinen uusi suomalainen Afrikka-herätys ei kuitenkaan ole aikana, jona kaikki suurvallatkin haluavat tiivistää suhteitaan maanosaan.

Etiopiassa on jo nyt lähes miljoona pakolaista naapurimaista. Sen lisäksi Etiopialla on omakin pakolaiskriisinsä.

Eri arvioiden mukaan kahdesta kolmeen miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään pakolaisiksi kotimaansa sisällä.

Etnisyyttä on alettu käyttää vihapuheen ja toisiin ryhmiin kohdistuvan vihan syynä. Paikalliset konfliktit, joissa ryhmä haluaa ajaa toisen pois alueeltaan, ovat lisääntyneet.

Pääministeri Abiyn ajan uusien vapauksien myötä Etiopiassa tuodaan nyt julki ajatuksia, jotka aiemmin on tukahdutettu. Etnisyyteen perustuvissa osavaltioissa vaaditaan lisää valtaa ja resursseja.

International Crisis Groupin (ICG) Etiopia-analyytikko William Davison sanoo, että yhteiskunnallinen muutos tuo poliittista kilpailua.

– Se taas johtaa ilmapiirin kiristymiseen ja yhä rohkeampiin vaatimuksiin, Davison sanoo.

Hän listaa esimerkkejä: Pohjoisessa Amharan osavaltiossa on vahva nationalistinen liike. Oromian osavaltiossa kansallismielisten oromojen hyökkäykset ovat ajaneet muita ryhmiä pakoon. Etelässä sidama-ryhmän vaatimukset laajemmasta autonomiasta ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin.

Entisen valtaryhmän tigrejen keskuudessa taas kannetaan kaunaa nykyjohtoa kohtaan.

Kun suurimpaan etniseen ryhmään oromoihin kuuluva Abiy valittiin pääministeriksi, hän erotti vanhan kaartin luottomiehiä asevoimissa ja turvallisuuspalvelussa ja nosti tilalle omia nimityksiään.

Kesäkuussa ristiriidat kärjistyivät poliitikkomurhiksi.

Amharassa surmattiin aluejohtaja. Samaan aikaan pääkaupungissa tapettiin armeijan esikuntapäällikkö. Hallituksen mukaan kyseessä oli alueellinen vallankaappausyritys.

Teoista on syytetty Amharan nationalistiliikettä.

– Tapahtumat osoittavat, että maa ei ole kokonaan Abiyn hallinnassa, ICG:n Davison sanoo.

Hallinto on turvautumassa vanhoihin keinoihin järjestyksen pitämiseksi, varoittaa puolestaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Surmien jälkeen nettiyhteydet katkaistiin. Yli kaksisataa ihmistä pidätettiin, heidän joukossaan amharamielisiä oppositiopoliitikkoja ja puoluetta lähellä olevia toimittajia. Amnestyn mukaan yli sata ihmistä on yhä pidätettynä, ja ainakin osaa on syytetty terrorismista.

Tällaista tapahtui vanhassa Etiopiassa, ennen Abiy Ahmedin aikaa. Juhlittiinko vapautta liian aikaisin?

Kevään jälkeen on nimittäin pidätetty muitakin toimittajia, joille yhteistä on hallituksen johtaman muutosprosessin arvostelu, sanoo Amnestyn tutkija Fisseha Tekle.

Vaikka sananvapaus laajeni viime vuonna äkisti, se ei missään vaiheessa ole ollut täydellinen.

– Huolena on, että hallitus on palaamassa tapaan käyttää terrorisminvastaista lainsäädäntöä kriittisten äänten tukahduttamiseen, Fisseha Tekle sanoo Ylelle.

Amnesty kommentoi pääministeri Abiyn saamaa rauhannobelia perjantaina muistuttamalla, että ihmisoikeuksissa riittää vielä työtä.

Etiopian pahin skenaario on, että koko maa hajoaa kuin Jugoslavia.

Sitä on povattu ennenkin, ja toistaiseksi Etiopia on pysynyt kasassa. Mutta jos maata johtava puolueliitto hajoaa, voidaan olla väkivallan tiellä. Väkivaltaisesta kehityksestä on jo näkyvissä merkkejä, sanoo International Crisis Groupin tutkija William Davison.

Levottomuutta lisää se, että väestö kasvaa nopeasti ja nuorisotyöttömyys on suurta. Työmarkkinoille tulee joka vuosi kaksi miljoonaa uutta etiopialaista.

Suomen suurlähettilään Helena Airaksisen mukaan Etiopia voisi romahtaa vain, jos keskushallinto ja osavaltioiden maltilliset toimijat menettäisivät täysin otteensa. Kaikki eivät suinkaan halua hajottamista, hän sanoo.

– Nyt on ehkä menossa tietynlainen kilpajuoksu: tapahtuuko hyvä kehitys riittävän nopeasti, jotta se riittää vakuuttamaan tarpeeksi monia, Airaksinen sanoo.

Kun katsoo karttaa, näkee, miksi Etiopian pysyminen kasassa on tärkeää koko alueelle. Ympärillä on Eritrean, Etelä-Sudanin ja Somalian kaltaisia sodan repimiä tai muuten hauraita valtioita, joista on lähtenyt paljon pakolaisia.

Etiopia on koettanut toimia alueella rakentavana voimana. Abiy lensi kesäkuussa Sudaniin hieromaan sovintoa siviilien ja armeijan vallanjakokiistassa. Etiopia on ollut mukana myös muun muassa Somalian rauhanturvaoperaatiossa.

Siksi Etiopia on paistatellut pitkään länsimaiden suosiossa. Suuri osa sen tuloista on kehitysapua.

Etiopian vakautta toivovat myös suursijoittaja Kiina sekä öljymaat Punaisen meren toisella puolen.

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat hieroneet Afrikan sarven maiden kanssa diplomaattisia suhteita ja saaneet ne vähentämään yhteydenpitoa Iraniin. Arabiemiraatit tarjosi Etiopialle viime vuonna valtavan hätälainan, jolla paikattiin huutavaa pulaa ulkomaanvaluutasta.

– Persianlahden mailla on paljon pääomaa, ja ne antavat apua paljon joustavammin ja vähemmillä vaatimuksilla kuin länsimaat, ICG:n Davison sanoo.

Ne saavat myös vastapalveluksia taloudellisten mahdollisuuksien muodossa.

Nyt avunantajat Euroopassa kaivavat kuvetta, sillä ensi toukokuulle kaavaillaan Etiopian ensimmäisiä vapaita vaaleja.

Vaalit saattavat tuoda selkeyttä, mutta ne voivat myös johtaa yhä suurempaan epävakauteen, International Crisis Groupin William Davison sanoo.

Etiopian demokratia on vasta idullaan. Puolueita on kymmenittäin ja on epävarmaa, miten ne järjestäytyvät. Myös vanhaan järjestelmään tottuneiden äänestäjien käsityksessä demokratiasta voi olla puutteita.

Alueellisten levottomuuksien lisäksi vaalien järjestämistä vaikeuttaa myös se, että suuressa maassa on vaikeapääsyisiä seutuja, eikä kaikkialla ole esimerkiksi sähköä.

Suomi on juuri päättänyt tukea Etiopian vaaleja osana YK-ohjelmaa. Suomen noin miljoonan euron tuki ohjataan etenkin naisten voimaannuttamiseen ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, ulkoministeriöstä kerrotaan Ylelle.

Presidentti Niinistön Etiopian-matkalla on mukana myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Varsinaista yritysvaltuuskuntaa ei matkalla ole, mutta mukana on suomalaisia yrityksiä.

Skinnari on toivonut, että Afrikasta löytyisi suomalaisille uusia bisnesmahdollisuuksia.

Tähän mennessä Afrikka ei ole ollut Suomelle iso vientimarkkina. Suomen vienti Etiopiaan oli Tullin tilaston mukaan viime vuonna vain vajaat kuusi miljoonaa euroa.

Etiopia on kuitenkin ollut jo pitkään Afrikan nopeimmin kasvavia talouksia. Abiyn hallinto on luvannut monenlaisia uudistuksia, muun muassa suurten valtionyhtiöiden avaamista yksityisille investoinneille.

Suuri kysymys on, millä aikataululla lupaukset toteutuvat. Etiopia on yrityksille yhä monella tavalla hankala maa, koska esimerkiksi verotusta koskeva lainsäädäntö on myllerryksessä.

Suurlähettiläs Helena Airaksinen on silti sitä mieltä, että myös yrityksille on nyt hyvä aika tulla katsomaan tilanne.

– Paljon asioita on tapahtumassa, ja kun ne tapahtuvat, ne tulevat helpottamaan toimintaa, hän muotoilee.

Kirjoittajista Maria Tolsa kävi Etiopiassa helmikuussa osana ulkoministeriön Kehitysakatemia-ohjelmaa. Liselott Lindström on Ylen toimittaja Nairobissa, Keniassa.

Lue myös:

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhansopimuksesta, joka lopetti sodan Eritrean kanssa

"Afrikan Pohjois-Korea" ei avautunutkaan, vaikka Eritrea ja Etiopia tekivät rauhan – "Kuin asuisi saarella, elämässä on niin monia rajoitteita"

Toimittajalta: Etiopian Abiy Ahmed ei ehkä ansainnut Nobel-palkintoa, mutta voi vielä nousta sen arvoiseksi

Ulkoministeri Haaviston mukaan Nobelin rauhanpalkinto meni oikeaan osoitteeseen – "Afrikka muuttuu hänen myötänsä"

“Hellou, meitsi on Paqpa” tervehtii 24-vuotias Beata Rodas tuttavallisesti kameraa ja ryhtyy pelaamaan Minecraftia.

Rodas on tubettaja, jonka Paqpa-kanava muodostuu pääsääntöisesti hauskoista pelivideoista ja joskus vlogin tapaisista videoista naisen näkökulmasta.

Rodas on opiskellut kokiksi, mutta ei ole tehnyt päivääkään töitä alalla. Itseoppineella tubettajalla on tällä hetkellä yli 200 000 tilaajaa ja harrastuksesta on muodostunut työ. Palkkansa hän saa mainostuloista.

Tänään vuorossa on kalastusfarmilla onkimista ja luolastojen tutkimista. Fanien antamien vinkkien perusteella Rodas etenee pelissä.

– Kerääkö teistä kukaan näitä kiviä? Jos te keräätte, niin mitä te teette näillä kivillä? Rodas kyselee.

Videon julkaisun jälkeen Youtuben kommenttikenttä täyttyy vastauksista ja kommenteista. Vajaassa vuorokaudessa videota on katsottu 85 000 kertaa ja kommentteja on kertynyt toista tuhatta.

“oot parrrrraaaasss pqp :3 <3”

“seiso siin arkun päällä ja kalasta "normisti" sen laatan päällä”,

“Tosi hyvä video :) <3 kiitos päivän pelastuksesta <3”

“OOT MAAILMAN PARHAIN TUBETTAJA!!! <3”

Nimi periytyi CounterStrikea pelanneelta isältä

Beata Rodas perusti Paqpa-kanavansa neljä vuotta sitten. Kanavan nimi periytyi hänelle Counter-Strikea pelanneelta isältä. Nimen lyhyys ja muoto ihastuttivat.

– Kun hän ei enää tarvinnut nimimerkkiä, niin varastin sen, Rodas naurahtaa.

Nousu suomenkielisten tubettajien kärkijoukkoihin ei ole tapahtunut yhdessä yössä, vaan askel askeleelta.

Erityisesti uusien pelien testaamiset ovat kasvattaneet katsojien määriä. Ensimmäisen kerran videoiden katsojamäärissä oli nousua Sister Location -pelin ilmestymisen myötä, seuraavaksi Hello Neighbor- ja Granny-pelien jälkeen. Viimeisin piikki on tapahtunut Minecraft-pelin uudelleen tulemisesta.

Pelimaailma on hyvin poikavoittoinen ja Paqpa kuuluu siellä pieneen tyttöjen joukkoon.

– Olen pienestä pitäen pelannut mun isän ja veljen kanssa, niin siitä se sitten lähti, Rodas kertoo.

Sekä tyttöjen, että poikien suosikki

Paqpan Youtube-kanavalle on muodostunut laaja ja uskollinen fanijoukko. Uusia faneja kanavalle tulee noin tuhat viikossa. Tilaajat ovat keskimäärin 6–15-vuotiaita, mutta ääripäitäkin löytyy.

– Nuorimmat ovat jopa neljävuotiaita, mikäli se on uskottavaa, jotkut harvat kolmekymppisiä.

Vaikka Paqpan fanit ovat iältään nuoria, ei se aseta Rodakselle suurempia haasteita.

– Aivan uran alussa olin aikamoinen rääväsuu. Ehkä nykypäivänä se lisää painetta, että jos nuoret katsoo niitä liian vanhoja videoita.

Rodas on harvinainen tubettaja, sillä hänen kanavansa tavoittaa sekä miehiä ja naisia.

– Olen nainen, joka pelaa pelejä. Se on varmasti tytöille kiinnostavaa, koska tytöt tekevät yleensä meikki- ja hiusvideoita ja pojat tykkäävät pelivideoista. Kai se on sitten se.

Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Usva Friman tekee parhaillaan väitöskirjaa suomalaisesta naispelaamisesta. Tutkimustaan varten hän toteutti kyselytutkimuksen, johon osallistui 737 suomalaista naispelaajaa.

Frimanin mukaan sisältö ratkaisee, mitä youtubessa katsotaan. Välttämättä edes pelillisellä osaamisella ei ole väliä katsojalle.

– Videossa ratkaisee se mitä pelataan, minkä tyyppistä sisältöä tuotetaan, esiintyminen ja esiintyjän persoona. Esimerkiksi, miten hän reagoi pelin tapahtumiin ja onko hänellä esimerkiksi hyvin vahvat ja viihdyttävät reaktiot. He ovat nykypäivän viihdetyöläisiä, joiden tehtävä on esiintyä katsojille, Friman kertoo.

Ennakkoluulojen keskeltä tienraivaajaksi

Rodas on kokenut urallaan ennakkoluuloja. Aluksi hän sai osakseen paljon vihaa, sillä joidenkin mielestä pelit on tarkoitettu vain pojille ja tytöt eivät osaa pelata.

– Jo nuorena jos kerroin joillekin, että pelaan, sain kuulla epäsuoraa vähättelyä: ''Eihän tyttöjen pitäisi pelata?'', '' Ihme nörtti, eikö sun pitäisi olla kiinnostunut meikeistä ja vaatteista'', ''En ikinä haluaisi naista, joka pelaa pelejä''.

Negatiivista palautetta tulee edelleen, mutta harvemmin. Rodas on raivannut tiensä suosittujen pelitubettajien joukkoon.

Frimanin kyselyvastaajista 75 prosenttia koki, että heidän sukupuolensa on vaikuttanut omaan peliharrastukseen.

– Monilla oli negatiivisia kokemuksia. He kertoivat, että sukupuolen vuoksi oletetaan, että on huono pelaaja. Osa joutuu kuuntelemaan seksistisiä kommentteja, Friman kertoo.

Frimanin mukaan naispelaajat eivät pidä itsestään melua pelatessaan juuri sukupuoleen kohdistuvan häirinnän vuoksi.

– Monet heistä eivät halua osallistua äänichatteihin, joita peleihin usein liittyy. Naiset valitsevat usein myös nimimerkkejä, joista ei käy ilmi sukupuoli, Friman kertoo.

Positiivisiakin kokemuksia Frimanin tutkimuksesta löytyy, sillä osa naistubettajista koki saavansa osakseen ihailua stereotypioiden rikkomisesta.

Fanilahjoja ja laatikkokaupalla kirjeitä

Kaksikin videota päivässä julkaiseva Rodas tunnistetaan jo Vaasan katukuvassa ja fanit tulevat juttelemaan.

Suosiosta kertoo muun muassa se, että fanit käyvät kurkkimassa Rodaksen asunnon ikkunoista sisään. Yksityisyyttään suojellakseen Rodas pitääkin päivisin verhot asunnossaan kiinni.

Myös Postille Paqpan suosio on tullut tutuksi, sillä fanit lähettävät hänelle jopa sata kirjettä viikossa. Kirjeet ovat sisältäneet piirustuksia, itse tehtyä koruja ja karkkeja.

Aluksi Rodas keräsi kirjeet työhuoneensa seinälle, mutta nyt kaikki eivät enää mahdu esille. Työhuoneen lattialla on isoja laatikoita, johon on kasattu faneilta tulleita pehmoleluja ja koriste-esineitä.

Usva Frimanin tutkimuksen mukaan kommunikaatio fanien kanssa lisää tubettajan suosiota. Rodas haluaa vastata faniensa kysymyksiin ja toteuttaa sellaisia videoita, joita fanit toivovat.

– Välillä videoiden kommentteihin vastaaminen on kestänyt kolmekin tuntia päivästä.

Rodas toivoo pystyvänsä työllään vaikuttamaan peleihin liittyviin mielikuviin. Pelaaminen ei ole vain poikien juttu.

– Haluaisin, että kanavani videoineen rohkaisee tyttöjä pelaamaan enemmän avoimesti, ja poikia oppimaan, että tytötkin pelaavat pelejä ja siinä ei ole mitään noloa, että katsoo tyttöjen tekemiä pelivideoita.

Tulevaisuudessa 24-vuotias Rodas haaveilee vielä opiskelevansa alaan liittyviä asioita. Se on kuitenkin varmaa, että videoita hän tekee vielä pitkään.

“Muistakaa painaa Moti Moti ja jos ootte uusi kanavalla, niin painakaa tilausnappulaa. Sieltä löytyy 1800 videota. Mutta se olisi tällä erää moikkaa”

Lähes joka kymmenes elinsiirtoa odottava kuolee

Siirrettävistä elimistä on jatkuvasti pulaa. Esimerkiksi munuaisensiirtojen määrä on kasvamassa. Valtaosa suomalaisista olisi valmis elinluovutukseen kuolemansa jälkeen, mutta moni ei tule kertoneeksi siitä ja siksi muiden auttaminen hidastuu.Elinluovutustahtonsa voi ilmoittaa esimerkiksi Omakanta-palvelussa, mobiilisovelluksella tai elinluovutuskortilla. Läheiselle kertominenkin riittää.

EU:lta kovat vaatimukset kuntien autokalustolle

EU on asettanut jäsenmailleen tiukan direktiivin, joka luo paineita ajoneuvohankinnoille. Direktiivi velvoittaa kuntia korvaamaan polttomoottoriautoja täyssähköautoilla tai tehokkaimmilla hybrideillä. Niin sanottu puhtaiden ajoneuvojen direktiivi vaatii, että vuodesta 2021 alkaen julkisen sektorin hankkimasta kalustosta 38,5 prosenttia pitää olla miltei päästöttömiä. Kuntaliitto kokee vaatimukset vaativiksi ja haasteellisiksi saavuttaa.

Tekeillä oleva Badding-elämäkerta repii laulajalegendan suvun välejä

Vain 39-vuotiaana kuolleen Rauli Badding Somerjoen entisen kotitalon vintiltä löytyi pari vuotta sitten aarre: laatikoittain laulajalegendan piirrustuksia, sarjakuvia ja kirjoituksia. Pitkään syrjässä maannut aineisto kertoi, että Somerjoki oli raittiimpi ja onnellisempi kuin on kuviteltu. Aineiston pohjalta tekeillä ollut kirja on kuitenkin myöhästynyt, ja osa laulajan suvusta haluaa kokonaan estää sen julkaisun.

Sauli Niinistö tapaa “Afrikan Obaman”, josta juuri tuli rauhannobelisti

Ensi viikolla naisten asemasta ja paljosta muusta puhuu Etiopiassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän matkustaa nyt koko presidenttiaikansa ensimmäiselle viralliselle vierailulle Afrikkaan. Matka ei voisi toteutua ajankohtaisempaan saumaan, sillä Etiopian uudistajana ylistetty pääministeri Abiy Ahmed Ali sai tämän viikon perjantaina Nobelin rauhanpalkinnon.

Viikonloppu alkaa vetisenä ja harmaana

Lauantai on alkanut etelässä sateisena ja muualla maassa harmaana. Tihkusateita esiintyy monin paikoin. Päivän edetessä sateet väistyvät vähitellen idän suuntaan. Iltapäivä on siellä sateinen, kun taas muualla on pääosin pilvistä ja poutaa. Sunnuntaina sateet vähenevät edelleen. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Nuorisosäätiön Virossa tekemän tonttikaupan rahoista osan epäillään päätyneen kaupan jälkeen virolaisille pöytälaatikkoyhtiöille, kertoo Lännen Media. Rahansiirrot liittyvät Juhkentali-tontin kauppaan, jossa säätiön epäillään maksaneen noin kolme miljoonaa euroa ylihintaa vuonna 2016.

Lännen Median tietojen mukaan myös Nuorisosäätiön ex-johdon, Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen, hallinnoimien yhdistysten osittain omistama AT-Asunnot on saanut yllättävän tilisiirron Virosta. Joulukuussa 2016 yhtiö on saanut 240 000 euron tilisiirron virolaiselta Bagati Holdingilta. Maksun yhteydessä on puhuttu lainasta.

Keskustataustainen Nuorisosäätiö tarjoaa tuettua vuokra-asumista nuorille.

Säätiön rahaongelmista ja talousepäselvyyksistä on käynnissä yksi Suomen suurimmista talousrikostutkinnoista. Poliisi on saamassa valmiiksi osan vyyhdin esitutkinnasta.

Lue lisää:

Epäiltyjä lahjuksia, miljoonien pikavoittoja ja outoja sopimuksia – Lahden Aleksanterinkadun rakennushanke on Nuorisosäätiön ex-johtajien rikosvyyhdin keskiössä

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan merkittävä osa kuntapäättäjistä ja kansanedustajista on ollut vihapuheen kohteena. He myös kertoivat, että vihapuhe oli vaikuttanut heidän toimintaansa melko vahvasti.

Yksi isosti häiritty ryhmä oli maahanmuuttajataustaiset poliitikkomiehet, kuten Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim Hussein (sd.).

– Vihapuhe on minulle todellinen asia. Olen vaihtanut jopa sukunimeni, jotta perhettäni ei yhdistettäisi minuun.

Hussein keskusteli aiheesta Sannikka&Ukkola -ohjelmassa laajaa sananvapautta puolustavan toimittaja Ivan Puopolon kanssa.

Puopolon mukaan törkeäänkään puheeseen ei pidä puuttua, jos se vain on laillista. Poliitikon pitää kestää painetta: jos ei siedä Twitter-trollia, ei ole pätevä toimimaan politiikassa.

– Jos poliitikko sanoo, että laillinen vihapuhe pitää lopettaa, niin hän yrittää sanoa, että kansalaiset saavat osoittaa kritiikkiä minua kohtaan vain niin kuin minä sanon. Ja se on erittäin vaarallista.

"Vihainen puhe pitää erottaa vihapuheesta"

Husseinin mielestä keskustelussa pitäisi erottaa vihainen puhe ja vihapuhe. Vihainen puhe on sellaista, jossa kritiikki kohdistuu poliitikon toimintaan. Vihapuhe taas kohdistuu henkilön uskontoon, ihonväriin tai seksuaalisuuteen.

Sellaisen puheen hyväksyminen on Husseihin mielestä sama kuin hyväksyisi rasismin.

– Tai kuin seisoisi kiusatun vierellä ja hyväksyisi kiusaamisen.

Hussein ei usko, että ongelmaa saadaan kuriin pelkällä lainsäädännöllä, vaan hän toivoo julkisia puheenvuoroja vihapuhetta vastaan.

– Ongelma tällä hetkellä Suomessa on se, että osa ihmisistä vähättelee vihapuhetta ja ylläpitää rasismia hyväksymällä sen.

Katso Abdirahim Husseinin ja Ivan Puopolon koko väittely Sannikka&Ukkola -ohjelmassa Yle Areenasta. Mukana lähetyksessä myös opetusministeri Li Andersson, joka perustelee miksi oppivelvollisuus laajennetaan 18-vuotiaisiin saakka:

Suomen 12 suurimmasta kaupungista vain Helsinki yltää tänä vuonna plussalle taloudessaan. Asia ilmenee Uutissuomalaisen kyselystä, johon osallistuivat 12 suurimman kaupungin taloudesta vastaavat viranhaltijat.

Helsingin tulosennuste on 238 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Muiden tilinpäätökset painuvat tämänhetkisten ennusteiden mukaan 10–60 miljoonaa euroa miinukselle.

Yhdeksän vastanneista arvioi oman kaupunkinsa taloustilanteen heikentyneen merkittävästi tänä vuonna.

Viime vuonna plusmerkkiseen tilinpäätökseen ylsivät Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Lahti ja Jyväskylä.

Uutissuomalaisen mukaan ensi vuoden näkymät ovat jonkin verran tätä vuotta paremmat, mutta silti yli puolet suurimmista kaupungeista on nyt laatimassa ensi vuodelle alijäämäistä talousarviota.

Suurin osa vastaajista piti tärkeimpänä syynä kaupunkinsa heikentyneeseen taloustilanteeseen muutosta verotuloissa.

Yhdysvallat harkitsee Turkille hyvin voimakkaita pakotteita Koillis-Syyrian kurdialueille hyökkäämisen takia, kertoo Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin perjantaina tiedotustilaisuudessa Valkoisessa talossa.

Mnuchinin mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on jo valtuuttanut pakotteet, mutta niitä ei ole vielä aktivoitu.

– Kyse on hyvin voimakkaista pakotteista. Toivomme, että meidän ei tarvitse käyttää niitä, mutta voimme sammuttaa Turkin talouden, jos meidän on pakko, Mnuchin sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Erdoğan vannoo sotatoimien jatkuvan

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin sivuutti perjantaina maan sotatoimien saaman kritiikin.

– Emme lopeta koskaan tätä askelta, jonka olemme ottaneet. Emme lopeta, huolimatta siitä, sanoi kuka tahansa mitä tahansa, Erdoğan sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Arviolta 100 000 paennut taisteluja

Arviolta 100 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Koillis-Syyriassa, arvioi YK perjantaina. Turkin hyökkäys ja osapuolten väliset taistelut ovat vaatineet lukuisia kuolonuhreja.

Lue tästä Ylen toimittajan Ayla Albayrakin reportaasi Turkin ja Syyrian rajalta:

Ylen reportaasi Turkin ja Syyrian rajalta: Siviilejä kuollut molemmin puolin rajaa, sotilasoperaatio jatkuu

Tiedot uhreista ristiriitaisia

Kuolleiden joukossa on myös siviilejä. Tiedot kuolleiden määrästä ovat vielä hyvin ristiriitaisia. Syyriassa ainakin 17 siviiliä on saanut surmansa ja Turkissa seitsemän, kertoo sotaa tarkkaileva Syrian Observatory for Human Rights perjantaina.

Järjestön mukaan 41 kurdien SDF-ryhmittymän taistelijaa on kuollut. Turkin mukaan yli 300 kurditaistelijaa on surmattu. Turkki kertoi perjantaina alkuillasta, että neljä sen sotilasta on saanut surmansa ja useita on haavoittunut.

Pakolaisleiriä evakuoidaan

Koillis-Syyriassa kurdit aloittivat noin 7 000 maan sisäisen pakolaisen evakuoinnin Turkin iskujen takia. Kurdien mukaan Turkin kranaattituli on osunut leiriin ja että se uhkaa kaikkien leirillä olevien henkeä.

Mabroka-leiri sijaitsee noin 12 kilometriä etelään Turkin-vastaiselta rajalta. Sen asukkaat evakuoidaan toiselle leirille.

Isis-taistelijoita saattanut päästä pakoon

Kurdien mukaan Turkin tykistötuli on moukaroinut myös lännempänä sijaitsevaa Ain Issan leiriä, jossa asuu myös satoja Isis-taistelijoiksi epäiltyjen sukulaisia.

Kurdilähteiden mukaan viisi Isis-taistelijaa on paennut Navkur-vankilasta Koillis-Syyriassa perjantaina sen jälkeen, kun Turkin tykistötuli osui vankilaan. Tietoa ei ole vahvistettu muualla.

Al-Holin leirissä on sattunut useita väkivaltaisuuksia viime päivinä, kertovat järjestöt ja suomalaisnaiset. Perjantaina joukko kivin ja kepein aseistautuneita naisia hyökkäsi vartijoiden kimppuun alueella, jossa asuu ulkomaalaisia.

Syyriassa räjähti myös autopommi

Koillis-Syyriassa, kurdeille tärkeässä Qamishlin kaupungissa sattui perjantaina tuhoisa autopommi-isku. Televisiokanava Al-Arabiyan mukaan iskussa kuoli neljä ja ainakin yhdeksän loukkaantui.

Taistelut kiihtyvät rajakaupungeissa

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueille alkoi keskiviikkona. Al-Arabiyan mukaan perjantaina Turkin sotalentokoneet ja tykistö moukaroivat Ras al-Ainin rajakaupunkia. Taistelut ovat kiihtyneet myös noin 120 kilometriä länteen sijaitsevassa Tel Abyadissa.

Turkki ja sen syyrialaiset liittolaiset ovat vallanneet 11 kylää rajan tuntumasta, tarkkailijajärjestö Syrian Observatory of Human Rights kertoo. Kurdit ovat yrittäneet lyödä takaisin Turkin hyökkäystä Syyrian luoteisosassa.

Suuri sairaala sulki ovensa

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoo, että se on joutunut sulkemaan sairaalan Tal Abyadissa. Sairaala palveli arviolta 200 000 lähiseudun asukasta. Järjestön mukaan valtaosa kaupungin asukkaista, myös sairaalan henkilökunta ja heidän läheisensä ovat joutuneet pakenemaan rajakaupungista.

Tusk vastasi Erdoğanille

Kyproksessa vieraileva Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tyrmäsi Turkin presidentti Erdoğanin puheet siirtolaisten päästämisestä Eurooppaan. Erdoğan uhkasi eilen päästävänsä Eurooppaan 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista, jos Euroopan maat leimaavat Turkin hyökkäyksen Syyrian kurdialueelle miehitykseksi.

– Emme tule koskaan hyväksymään sitä, että pakolaisia käytetään aseena ja kiristyksen välineenä. Pidän presidentti Erdoğanin uhkauksia täysin sopimattomina, Tusk sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Tusk korosti olevansa huolissaan siitä, että Turkin sotatoimet johtavat jälleen uuteen humanitaariseen katastrofiin.

Naton pääsihteeri Turkissa

Turkissa vieraileva sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toivoi Turkilta malttia. Stoltenberg tapasi Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun.

– Esitin hänelle vakavan huoleni meneillään olevasta operaatiota ja epävakauden, jännitteiden ja inhimillisen kärsimyksen lisääntymisestä alueella, Stoltenberg sanoi.

– Vaikka Turkilla on oikeutettuja turvallisuushuolia, odotan Turkin toimivan pidättyväisesti.

Venäjän presidentti huolissaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan ilmaisia huolta, että Turkin operaatio vahvistaa ääriliike Isisiä. Putinia huoletti, että kurdien vangitsemat Isis-taistelijat voivat tilanteen takia pakenemaan leireiltä.

– En ole varma, kykeneekö Turkin armeija – ja kuinka nopeasti – ottamaan nämä hallintaansa, Putin sanoi Itsenäisten valtioiden yhteisön johtajien kokouksessa Turkmenistanin pääkaupungissa Ašgabatissa.

Turkki hiljentää somekansaa

Yli 100 ihmistä on pidätetty Turkin hyökkäystä kritisoivien sosiaalisen median julkaisujen takia, kertoo Turkin sisäministeri perjantaina. Süleyman Soylu kertoo, että jopa 500 henkilön kirjoituksia on tutkittu. Maan poliisivoimien mukaan pidätettyjen epäillään syyllistyneen ”terrorismipropagandaan”.

Lue myös:

Ylen toimittaja Turkin ja Syyrian rajalla: Turkki näyttää valmistautuvan katutaisteluihin Tal Abyadin kaupungissa

Kuurupiiloa vai taktikointia: Mitä Venäjä pohtii Turkin hyökkäyksestä?

Maahanmuuttovirasto (Migri) vähentää jopa yli kymmenen prosenttia henkilöstöstään vuoden loppuun mennessä, kertoo Helsingin Sanomat. Uhkana ovat myös koko henkilöstöä koskevat lomautukset vielä ennen joulua.

Migri on antanut henkilöstölleen varoituksen tilanteesta sisäisellä tiedotteella.

Ylijohtaja Jaana Vuorion mukaan ketään ei irtisanota, vaan vähennykset hoidetaan jättämällä määräaikaisia työsuhteita jatkamatta. Vuorion mukaan määräaikaisia on nyt noin kolmesataa ja vuodenvaihteessa heitä täytyy olla reilut sata vähemmän.

Yt:t alkavat myöhemmin syksyllä, jos lomautukset ovat edessä.

Migrissä työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin tuhat työntekijää. Vuorion mukaan vuodenvaihteessa määrän on oltava noin 900.

Lomautukset olisivat Migrin historiassa HS:n mukaan täysin poikkeuksellisia. Vuorion mukaan tilanne ei johdu huonosta taloudenpidosta.

– Meidän näkemyksemme ja valtiovarainministeriön näkemys siitä, millä me tulemme toimeen, eroavat suuresti, hän sanoo lehdelle.

HS:n mukaan lomautukset tarkoittaisivat sitä, että kaikki palvelupisteet menisivät kiinni.

Migri saa tulonsa valtaosin valtion budjetista. Vuorion mukaan maahanmuuttoyksikön käsittelemien lupien maksutuloilla ei kyetä kattamaan toimintaa. Migri on hakenut vajeeseen lisärahoitusta.

Joka neljäs suomalainen hyväksyy tiettyjen rasististen termien käytön yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) tutkimus.

Säätiö selvitti kyselyllä yli 20 termin sopivuutta. Termit rättipää, ryssä ja neekeri hyväksyi täysin tai jokseenkin 25–30 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa tuomitsi kyseiset termit. Samaan haarukkaan osuivat termit natsi ja suvakki, jotka muodostavat viisi vähiten hyväksyttyä termiä.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun sen sijaan sopivat nimitykset mamu, rasisti ja kyttä, arvioi lähes 60 prosenttia vastaajista. Kukkahattutädeistä puhumisen sallii noin kaksi kolmannesta, hurrittelun vain kolmannes.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen kertoo, että säätiö halusi selvittää eri nimitysten sallittavuutta, koska seuraa aktiivisesti kansalaiskeskustelua.

– Yhteiskunnallinen keskustelu liittyy siihen, mikä on toivottavaa, sallittavaa tai jopa rikollista kielenkäyttöä. Halusimme kysyä, mitä kansa pitää hyväksyttävänä ja mitä ei.

Puhemies kelpaa suomalaisille

Selvä enemmistö siunasi sukupuolittuneet mies-päätteiset nimitykset, kuten puhemiehen. Niitä piti täysin tai jokseenkin hyväksyttävänä 88 prosenttia vastaajista ja sopimattomana vain kahdeksan prosenttia.

Sen sijaan erikseen kysytty sana setämies sai vain joka toisen suomalaisen hyväksynnän. Termiä sopimattomana piti kolme kymmenestä.

Poliittisiin sidonnaisuuksiin viittaavista termeistä hyväksytyin oli kepulainen, jonka kelpuutti kolme neljäsosaa vastaajista. Persua ja sossua piti sopivina noin kaksi kolmasosaa sekä viherpiipertäjää, vihervassaria ja kommaria noin puolet.

Vähiten hyväksytty poliittisista termeistä oli kokoomusta tarkoittava kokkari, jonka käytön siunasi neljä kymmenestä. Tosin joka kolmas ei osannut arvioida nimityksen hyväksyttävyyttä, mikä oli tutkimuksessa poikkeuksellisen korkea osuus. Toinen vaikea termi oli politrukki.

Puoluekanta vaikuttaa termien käyttöön

Eri puolueiden kannattajista kaikkein sallivimmin eri termien käyttöön suhtautuivat perussuomalaisten kannattajat, jotka suhtautuivat muuta väestöä myönteisemmin lähes kaikkien nimitysten käyttöön. Poikkeuksen muodosti termi rasisti, jonka käyttöön suhtauduttiin jonkin verran muuta väestöä negatiivisemmin.

Kaksin Mykkäsen mukaan tulos kytkeytyy aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan perussuomalaisten kannattajista enemmistö katsoi, että sananvapaus ei toteudu Suomessa.

– On halu ja valmius käyttää jyrkkääkin kieltä. Jos sitä ei sallita, se koetaan sananvapauden rajoittamisena.

Vihreiden kannattajat puolestaan suhtautuivat muita torjuvammin eri nimitysten käyttöön. Myös heidän keskuudessaan poikkeuksen muodosti termi rasisti, jonka käyttöön suhtauduttiin muuta väestöä myönteisemmin.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen vastasi yli 1 100 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä.

Ylellä nähty draamasarja Invisible Heroes sai vuoden parhaan eurooppalaisen tv-draamasarjan palkinnon Prix Europa -festivaalilla.

Invisible Heroes on tositapahtumiin pohjautuva draamasarja, joka kertoo suomalaisdiplomaateista Chilessä vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen aikana. Suomalaisdiplomaatit Tapani ja Lysa Brotherus sekä Ilkka Jaamala pelastivat tuhansia ihmisiä sotilasjuntan vainolta.

Palkinnon perusteluissa kiiteltiin draamasarjan mestarillista visuaalista ilmettä, loistavaa leikkausta, suurenmoista näyttelijäntyötä ja sarjan poikkeuksellista matkaa toiseen aikaan.

– On hienoa saada tunnustusta Prix Europassa. Täällä tuomaristot muodostuvat alan tekijöistä, kiittelee Yle Draaman tuottaja Pekka Ruohoranta.

Sarjan ovat käsikirjoittaneet Tarja Kylmä ja Manuela Infante. Sarjan ohjaajina toimivat Mika Kurvinen ja Alicia Scherson.

Invisible Heroesin tuotannosta on vastannut Kaiho Republic, jonka tuottajana ohjelmassa on toiminut Liisa Penttilä-Asikainen. Sarjan tuottajana Yle Draamassa on toiminut Pekka Ruohoranta.

Sarjan päärooleissa esiintyvät Pelle Heikkilä, Sophia Heikkilä, Ilkka Villi, Aksa Korttila ja Mikael Persbrandt.

Invisible Heroes on voittanut jo muitakin palkintoja tänä vuonna: elokuussa se palkittiin Hopeinen lintu -palkinnolla Etelä-Korean Soulissa kansainvälisessä Seoul International Drama Awards -kilpailussa. Lisäksi sarja sai tuomariston erikoispalkinnon La Rochellen Festival de la Fiction -kilpasarjassa syyskuussa.

Invisible Heroes Yle Areenassa.

Prix Europa (The European Broadcasting Festival) on Euroopan suurin tv-, radio- ja online-tuotantojen kilpailu. Kilpailun voittajat julkistettiin Saksan Potsdamissa 11.10.2019.

Kaksi ihmistä on kuollut kuorma-auton ja henkilöauton välisessä nokkakolarissa Kuusamossa. Onnettomuus tapahtui Viitostiellä lähellä Rukajärventien risteystä perjantaina päivällä noin puoli kahdentoista aikaan.

Oulun poliisin mukaan pohjoisesta kohti Kuusamoa matkalla ollut henkilöauto oli ajautunut vastaan tulleen kuorma-auton keulaan. Onnettomuudessa kuolivat heti henkilöautossa olleet, vuosina 1966 ja 1963 syntyneet miehet. Kuorma-auton kuljettaja loukkaantui turmassa.

Tapahtumapaikalla oli onnettomuuden aikaan sateinen keli ja tiellä oli useita senttejä loskaa. Valtatie 5 oli suljettuna onnettomuuden vuoksi noin viisi tuntia.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluissa virisi perjantaina toiveikkuutta ainakin osittaisesta sopimuksesta.

Wall Streetillä eläteltiin toivoa, että presidentti Donald Trumpin ja Kiinan varapääministerin Liu Hen tapaamisesta saataisiin ilmoitus, että Yhdysvallat lykkää uusien tullien voimaantuloa.

Valtiovarainministeri Steven Mnuchin sanoi, että neuvottelut ovat olleet tuloksellisia. Trump tviittasi tapaamisen edellä, että tunnelmat neuvotteluissa ovat olleet lämpimämmät kuin viime aikoina yleensä.

Yhdysvallat ja Kiina pääsivät neuvotteluissa alustavasti sopuun siitä, että osapuolet voisivat solmia aselevon kauppasodassa, kirjoittaa talouslehti Bloomberg viitaten nimettömään lähteeseen. Lehden mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen neuvotteluissa luotiin myös pohja laajemmalle sopimukselle, jonka maiden johtajat voisivat allekirjoittaa myöhemmin tänä vuonna.

Ellei muuta sovita, astuvat Yhdysvaltojen uudet tullikorotukset kiinalaistuotteille voimaan ensi viikon tiistaina. Trumpin ja Liun oli määrä tavata Valkoisessa talossa iltapäivällä paikallista aikaa.

Kiinan onkin toivottu myöntyvän osaan Yhdysvaltojen vaatimuksista, jotta entistä rajummalta tullinokittelulta vältyttäisiin. Kiinan odotetaan muun muassa lupaavan ostaa enemmän amerikkalaisia maataloustuotteita ja pidättäytyä valuuttamanipuloinnista.

Trump: "Hyvin huomattava osittainen sopimus saavutettu Kiinan kanssa"

Presidenttti Trump ilmoitti myöhemmin perjantaina, että Yhdysvallat ja Kiina ovat päässeet “hyvin huomattavaan” osittaiseen sopimukseen maiden välisissä kauppaneuvotteluissa.

Ensimmäisen vaiheen sopimus kattaa alustavien tietojen mukaan suuria maataloustuotteiden kauppoja, rahoitusalaa sekä tekijänoikeuksia, mutta tarkempia yksityiskohtia ei ole vielä annettu julki.

Valtiovarainministeri Mnuchin kommentoi perjantain neuvotteluista, että yhteinen sävel on löytymässä.

– Olemme päässeet perustavanlaatuiseen yhteisymmärrykseen avainkysymyksissä, mutta vielä on tekemistä, Mnuchin sanoo.

Samalla Mnuchin vahvisti, että ensi viikolla voimaan astuviksi suunniteltuja kiinalaistuotteiden tullikorotuksia lykätään.

Lue myös:

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvotteluiden ensimmäinen päivä loppui toiveikkaissa merkeissä

Näyttelijä Helmi-Leena Nummela muisteli Puoli seitsemän -ohjelmassa lapsuuttaan Joutsenossa. Viisihenkisessä perheessä käytiin usein pitkiä keskusteluja.

– Meillä on ollut aina hyvin läheiset välit ja on voitu puhua vaikeistakin asioista. Kaikki meistä ovat tottuneet pitkiin keskustelulouhoksiin, Nummela kertoo.

Hän kuvailee perhettään "Serranon perheeksi", jossa kaikki puhuvat paljon ja kovaan ääneen.

"Rangaistus lusittiin keittiön pöydässä"

Perheessä oli myös ilmeisen toimiva metodi puuttua huonoon käytökseen.

– Jos oli tehnyt jotain kiellettyä, pahin rangaistus oli, että seuraavan päivänä joutui keskustelemaan.

"Rangaistus" lusittiin keittiön pöydän ääressä ja toisella puolella pöytää istuivat vanhemmat.

– Siiinä sitten käytiin läpi, miksi oli törttöillyt, lähtenyt sekoilemaan tai karannut, Nummela nauraa.

Samainen keskustelumetodi oli käytössä kaikilla Nummelan tyttärillä.

– Kyllä se toimi, koska piti analysoida tekojaan. Ja samalla siinä oppi tunteenkäsittely- ja vuorovaikutustaitoja.

Sisko kehottii luomaan myös b-suunnitelman

Vuoden teatterinäyttelijänä palkittu Helmi-Leena Nummela kertoi olleensa jo yläasteikäisenä varma ammattihaaveestaan.

Hän muutti 15-vuotiaana Joutsenosta siskonsa perässä Helsinkiin ja aloitti opiskelun Kallion ilmaisutaidon lukiossa tähtäimenään hakea myöhemmin Teatterikorkeakouluun. Samassa asunnossa asunut sisko kehotti varautumaan myös muuhun.

– Sisko sanoi, että pitää olla b-suunnitelma ja valita muitakin aineita. Otin sitten pitkän matikan ja kirjoitin sen ja se oli ihan hauska harrastus. Olisi ihanaa, jos olisi vielä vaikka joku matikkakerho. Tykkäisin.

"On ollut tytöttelyä ja vähättelyä"

Kansainvälisenä tyttöjenpäivänä Helmi-Leena Nummela kertoi myös itse kohdanneensa tyttönä ja nuorena naisena vähättelyä ja päällepuhumista.

– Nyt puutun herkemmin siihen jo pienissä tilanteissa ja ne ovatkin niitä kaikkein tärkeimpiä. Esimerkiksi kahdenvälisissä tilanteissa pystyy jo sanomaan, jos jokin tuntuu halventavalta tai epämukavalta ja kyseenalaistamaan.

Helmi-Leena Nummelan koko haastattelu katsottavissa Areenassa

Pari vuotta sitten sitten Somerjokien suvun entisen kotitalon katto Somerolla alkoi vuotaa.

Siitä alkoi kiharainen, 39-vuotiaana kuolleen Rauli Badding Somerjoen taiteelliseen perintöön liittyvä saaga, joka on ajanut suvun keskinäisiin riitoihin.

Kun kattovuotoa paikkailtiin, löytyi ullakolta aarre.

Vintin kätköissä oli vuosikausia maannut laatikkokaupalla Rauli Somerjoen tekemiä piirustuksia, sarjakuvia, satuja, runoja ja kouluaineita. Mukana oli myös kasapäin kirjeitä.

Viisilapsisen sisaruskatraan äidin aikoinaan talteen laittama materiaali on kaikki ennen julkaisematonta.

Perikunnan yhteyshenkilön, Baddingin edesmenneen veljen tyttären Katri Somerjoen mielestä aineisto suorastaan vaati tulla julkaistuksi. Niistä pitäisi tehdä kirja.

– Aloite kirjaan tuli kahdelta serkultani, jotka remontoivat taloa. He olivat itse aikeissa alun perin kirjoittaa ja taittaa sen, mutta ottivat sitten kuitenkin ammattikirjoittajan mukaan.

Yhteistyö törmäsi seinään

Serkukset, joiden hallussa materiaali oli, valitsivat kirjoittajakumppanikseen toimittaja Katja Nykäsen. Nykänen on tehnyt toimittajantöitä yli 20 vuoden ajan erityisesti aikakauslehdissä.

Katri Somerjoki oli kirjaprojektista innoissaan. Hänen mielestään ullakon aineisto on kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokasta.

– Raulin nuoruusvuosien hengentuotteet osoittavat, että hän oli hirveän lahjakas muutenkin kuin sanallisesti. Hän oli todella taitava piirtäjä. Muutenkin materiaali osoittaa, ettei Rauli ollut mikään alkoholisoitunut, ujo nyhverö, joka oli toivoton naisten kanssa – vaikka sellaisena hänet on usein tähän asti kuvattu.

Alkuinnostuksen jälkeen asiat menivät kirjan suhteen kuitenkin nopeasti solmuun.

Kirjanteon käynnistäneet kaksi serkkua halusivat estää teoksen julkaisun. Katja Nykänen jätti lopulta valmiin käsikirjoituksen kustantajalle yksin.

Riitaa ei osattu odottaa

Perikunnalla ei ollut alun perin mitään kirjahanketta vastaan, sanoo Katri Somerjoki. Vaikka perikunta ei ole varsinainen sopijaosapuoli esimerkiksi kustantajan suuntaan, sen suostumus tarvitaan.

Tässä tapauksessa suostumuksesta ei tehty kirjallista asiapaperia. Somerjoki sanoo, ettei asia tuntunut tärkeältä, kun mukana oli perheenjäseniä.

– Perikunnalle kerrottiin, että tällainen kirja tulee, enkä minä tai muutkaan kommentoineet sitä sen kummemmin silloin. Se oli myöntymisen merkki.

Ullakkolöydön tehneet serkukset eivät kuulu Baddingin viralliseen perikuntaan, sillä heidän äitinsä ovat yhä elossa.

Perikunnan päätösvaltaisia jäseniä ovat kyseisten serkkujen äitien lisäksi Baddingin veljentyttäret Katri Somerjoki ja hänen yksi siskonsa, sekä Baddingin vanhimman siskon kaksi poikaa.

Pojista toinen vahvistaa, että kirjaa koskeva kiista on olemassa, mutta ei halua käsitellä perikunnan asioita julkisuudessa.

Aarrelaatikot vintiltä löytäneet serkukset, Baddingin kahden siskon tyttäret eivät ole antaneet tähän juttuun haastatteluja, eivätkä useista yrityksistä huolimatta vastanneet yhteydenottopyyntöihin.

Ullakkolöydön tehneiltä serkuksilta pyydettiin haastattelua myös heidän juristinsa välityksellä. Heille tarjottiin lisäksi mahdollisuutta vastata kirjallisesti heille toimitettuihin kysymyksiin. Vastausta ei saatu.

Myöskään kyseisten serkusten äitejä ei tavoitettu.

Ullakkolöydön tehneiden serkusten ja heidän äitiensä nimiä ei julkaista, koska heitä ei ole tavoitettu haastatteluun, eivätkä he ole julkisuuden henkilöitä.

Kirjan toimittanut Katja Nykänen kieltäytyi haastattelusta todeten, ettei pitkän riidan vuoksi uskalla kommentoida asiaa Ylelle tai muutenkaan julkisesti.

Oliko sisällössä jotain erityisen tulenarkaa?

Fanikirje paljasti nuoruudenrakkauden

Ullakkolöydön tehneet serkukset ja toimittaja Katja Nykänen solmivat yhdessä Tammen kanssa kustannussopimuksen uudesta elämäkerrasta.

Katri Somerjoen mukaan kaikki sujui aluksi hyvässä hengessä.

Nykänen muutti kirjan taustatyötä varten Helsingistä Somerolle, perehtyi aineistoon ja haastatteli Baddingin läheisiä ja nuoruuden ystäviä. Vintin fanikirjeiden joukosta löytyi muun muassa rakkauskirje, ja sen lähettäjä jopa haastateltavaksi. Häntä, kuten monia muitakaan Nykäsen haastattelemia, ei koskaan ennen ole jututettu suhteestaan Baddingiin.

Yle on tutustunut käsikirjoitukseen, eikä siinä vaikuta olevan mitään sellaista, joka esimerkiksi asettaisi Rauli Somerjoen kyseenalaiseen valoon.

Marraskuussa 2018 Nykänen lähetti kirjan ensimmäisen, Baddingin lapsuutta ja nuoruutta käsittelevän osan luettavaksi kustantajalle ja ullakkolöydön tehneille serkuksille.

Myös Katri Somerjoki on tutustunut tekstiin.

Minä-muodossa olevan tekstin vastaanotto oli Katri Somerjoen mukaan ensin myönteinen, mutta seuraavana päivänä kaikki muuttui.

Kiistaa käydään sähköposteilla

Kirjasopimuksen tehneet serkukset estivät Nykäsen muun muassa kaikissa somekanavissa ja ilmoittivat kustantajan kautta, että eivät halua jatkaa yhteistyötä, kertoo Katri Somerjoki.

– Katja oli haastatellut minua kirjaan lokakuussa. Parin viikon päästä siitä hän soitti, etteivät nämä serkkuni enää ole häneen missään yhteydessä, eikä heitä tavoita. He laittoivat yhtäkkiä aivan täydellisen stopin.

Pattitilanteeseen ajautunutta kirjajupakkaa on puitu sittemmin lukuisissa sähköposteissa, joita Nykänen ja ullakkolöydön tehneet serkukset ovat lähettäneet perikunnalle.

– Minusta on kauheaa, että tärkeä kirja saattaa jäädä riitelyn takia julkaisematta. Asiasta ei päästä keskustelemaan saman pöydän ääreen, vaikka kaikki ovat aikuisia ihmisiä.

Mikä valmiissa käsikirjoituksessa tai kirjan toimittamisessa oikein hiertää?

Siihen ei Katri Somerjoen mukaan ole tullut selkeää vastausta.

– Tämä on mielestäni ihan hirveän loukkaavaa Nykäsen kirjailijuutta kohtaan. On kauheaa teettää ensin työ, ja sitten vain todeta, että näin tässä nyt kävi. Nykänen on vaarassa jäädä ilman korvausta puolentoista vuoden työstä.

Kustannussopimuksen kirjasta tehnyt Tammi kutsui alkuvuodesta koolle tapaamisen, jossa oli määrä käsitellä kirjan kohtaloa.

Paikalla olivat Tammen edustajan lisäksi toimittaja Katja Nykänen, tämän isä ja perikuntaa edustava Katri Somerjoki.

Kustannussopimuksen allekirjoittaneet serkukset jäivät tilaisuudesta ilmoittamatta pois.

Perikunta pattitilanteessa

Ullakkolöydön tehneet serkukset ovat Katri Somerjoen mukaan uhanneet Nykästä oikeustoimilla ja väittäneet hänen pitävän luvatta hallussaan ullakolta löytynyttä aineistoa.

– On vähän hassua keskustella siitä, kenelle materiaalit kuuluvat, koska periaatteessa ne kuuluvat perikunnalle. Serkkuni ovat käsittääkseni sopimuksella luovuttaneet ne Nykäsen käyttöön, Somerjoki kertoo.

Kirjasopimuksesta eroon pyrkivät naiset ovat lisäksi juristinsa välityksellä kertoneet, että heidän hallussaan olevan asiakirjan mukaan Rauli Somerjoki on testamentannut omaisuutensa heille.

Perikunnan jäsenet eivät ole Katri Somerjoen mukaan tällaisesta koskaan ennen kuulleet, eivätkä kyseistä paperia nähneet.

– Mitään kunnollista, esimerkiksi juridista syytä kirjahankkeesta perääntymiselle ei ole mielestäni tullut.

Erilaisia sovintoesityksiä on tehty, mutta Somerjoki kertoo asian olevan aivan jumissa.

– Perikunta ei pääse asiassa yhteisymmärrykseen.

“Kirja paljastaisi miehen laulujen takana”

Katri Somerjoki harmittelee riitaa, mutta on mielestään pakotettu tuomaan sen julkisuuteen.

Hänen mielestään uuden elämäkerran julkaiseminen on kulttuuriteko, koska se luo paljon entistä tarkemman ja täysipainoisemman kuvan Baddingistä.

– Tähän asti on luotu sellaista käsitystä, että Rauli oli aivan onneton naisrintamalla. Hän kuitenkin oli intohimoinen rakastaja, jolla oli jopa useita päällekkäisiä naissuhteita. Lisäksi Raulin nuoruusvuosien hengentuotteet osoittavat, miten monipuolisesti hän oli taitava.

Somerjoen mielestä uusi elämäkerta osoittaa, ettei Badding ollut estoinen juoppo, varsinkaan aina. Etenkin nuorempana artisti usein kieltäytyi kaljoittelusta kokonaan.

Katja Nykäsen kirjaa varten tekemä taustatyö valaisee miestä laulujen takana, Somerjoki kuvailee.

– Olen itsekin muusikko, ja on ollut mageeta tutustua siihen puoleen Raulia, mistä biisien sanat ovat tulleet. On hirveän vaikea kuvitella, että Rauli olisi vain istunut ravintolassa vetämässä viinaa ja kirjoittanut mielettömiä, mielikuvituksellisia ja rakkaudellisia tekstejään.

Teatteriohjaaja-muusikko Hannu Raatikainen on tutustunut käsikirjoitukseen, sillä häntä on haastateltu laajasti kirjaa varten. Rauli Somerjoki oli Raatikaisen ystävä, ja asui tämän luona pitkiä aikoja.

Raatikaisen mielestä Katja Nykäsen käsikirjoitus tuo olennaista uutta käsitykseen Baddingistä.

– En ole elämäkertojen asiantuntija, mutta se on kivalla tavalla minä-muotoon kirjoitettu. Se tuntuu tuoreelta ja raikkaalta.

Raatikaisen mielestä olisi korvaamattoman tärkeää, että kirjassa esiintyvät Rauli Somerjoen nuoruusvuosien dokumentit näkisivät päivänvalon.

– Kirja tuo mielestäni todella tervetulleen lisän tähänastiseen Raulista kirjoitettuun. Olisi kulttuurihistoriallisesti häpeällistä, että kirjaa ei julkaistaisi.

Kustantaja: Sopimuksen purkaminen on “isompi asia”

Tammen Kati Lampela myöntää, että heillä on allekirjoitettu kustannussopimus ja yhden sopijapuolen kustantajalle toimittama käsikirjoitus on parhaillaan luettavana.

Kustantajan edustaja ei ota kantaa Somerjoen suvun tai kirjan tekijöiden välisiin kiistoihin. Lampela ei myöskään tarkemmin avaa kustannussopimuksen sisältöä.

– Meillä ei ole perikunnan asioista mitään tietoa. Meillä on kolmen henkilön kanssa kustannussopimus, joka on tietenkin luottamuksellinen paperi. Meidän puoleltamme ja kaikkien kannalta asia on kesken.

Voiko joku kustannussopimuksen allekirjoittajista yksinkertaisesti vetää nimensä pois paperista?

– Ne ovat sopimusasioita. Kustannussopimusta ei voi perua tuollaisella ilmoituksella. Se on sitten isompi asia, Lampela toteaa.

Ylen saamien tietojen mukaan elämäkerta oli tarkoitus julkaista jo viime vuonna, mutta ajankohtaa siirrettiin toisen kustantajan Badding-kirjan takia.

Lampelan mukaan päätöstä julkaisuajankohdasta ei kuitenkaan ole, koska käsikirjoituksen käsittely on vielä Tammessa kesken.

– On tässä välillä otettu aikalisää, mutta mitään kiveenhakattua julkaisuaikataulua ei ole ollutkaan.

EU on asettanut jäsenmailleen tiukan direktiivin, joka luo paineita ajoneuvohankinnoille. Direktiivi velvoittaa kuntia korvaamaan polttomoottoriautoja täyssähköautoilla tai tehokkaimmilla hybrideillä.

Niin sanottu puhtaiden ajoneuvojen direktiivi vaatii, että vuodesta 2021 alkaen julkisen sektorin hankkimasta kalustosta 38,5 prosenttia pitää olla miltei päästöttömiä.

Direktiivi on parhaillaan kansallisessa valmistelussa.

– Kuntaliitto ei pidä vaatimuksia kaikkien suomalaisten kuntien kannalta parhaina mahdollisina, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Riipinen muistuttaa, että kunnat asettavat jo nyt valtiota ja EU:ta kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Yli 40 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi viimeistään vuonna 2030. Suomi tähtää samaan vuonna 2035. EU:n vahvistamaton tavoite on vuodeksi 2050.

Direktiivin mukaan ajoneuvo saa tuottaa hiilidioksidipäästöjä enintään 50 grammaa kilometrillä. Vuodesta 2026 raja painuu nollaan grammaan kilometriltä. Busseja ja kuorma-autoja kohtaan on omat tavoitteensa.

Heinolan kalusto koostuu 66 polttomoottoriautosta

Yksi kunta, joka pohtii vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kalustolleen on Päijät-Hämeessä sijaitseva vajaan 20 000 asukkaan Heinola.

Heinolassa esitetään, että kun vanhaa autokantaa jatkossa uudistetaan, tilalle hankittaisiin päästöttömiä tai vähäpäästöisiä kulkuneuvoja. SDP:n valtuustoryhmän tekemän aloitteen mukaan polttomoottorilla toimivat autot korvattaisiin kaasu-, sähkö tai hybridiautoilla.

– Direktiivi on voimaantullessaan suhteellisen vaativa, toteaa Heinolan teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen.

Kuivalaisen mukaan sähköautojen sopivuutta talviolosuhteisiin on vielä seurattava.

Heinolan autokanta koostuu yhteensä 66 autosta. Niistä kuusi on kuorma-autoja, 38 pakettiautoja ja 22 henkilöautoja, joista kuusi on kaupungin käytössä leasing-sopimuksella. Kaikki ajoneuvot toimivat polttomoottorilla.

Kuntaliitto: Paljon haasteita ratkottavana, jotta tavoitteeseen päästään

Kuntaliiton mukaan päästöttömien autojen ja niihin sopivan energian saannin on parannuttava, jotta direktiivin tavoitteet voidaan Suomessa saavuttaa. Kunnilla riittää töitä päästötavoitteiden kanssa muutenkin.

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen kertoo, että tällä hetkellä noin puolella Suomen kunnista on ilmastostrategia.

– Päästötavoitteiden keskeinen osa on monesti liikenne. Konkreettisimmin se tarkoittaa kaluston korvaamista vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, sanoo Riipinen.

Vähäpäästöiset autot vaativat, että niihin käytettävää polttoainetta on saatavilla. Esimerkiksi Heinolassa se rajaa tällä hetkellä vaihtoehdot vähiin. Kaupungissa on tällä hetkellä yksi yleinen sähköauton latauspiste ja neljä merkkikohtaista Teslan latauspistettä.

Teknisen toimen selvityksessä sanotaan kuitenkin, että sähköautot ovat kunnalle toistaiseksi liian kalliita. Kaasuautot taas vaatisivat kaasutankkausaseman, jollaista ei Heinolassa vielä ole. Kaupunki on kirjannut sellaisen saamisen ympäristötavoitteisiinsa.

Aloite vähäpäästöisistä autoista etenee seuraavaksi Heinolan kaupunginhallitukseen. Heinolassa valmistellaan parhaillaan päätöstä lähteä mukaan hiilineutraalien kuntien verkostoon.

Mitä mieltä? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös: Onko hybridi-, biokaasu- vai sähköauto päästöttömin vaihtoehto juuri sinulle? "Iso merkitys on sillä, miten paljon kilometrejä syntyy vuodessa"

Laboratorion pöydälle on aseteltu kaksi kasaa silpuksi leikattuja vanhoja kankaita. Kirjavassa kasassa kangassilppu on sataprosenttista puuvillaa. Sinisävyinen kasa puolestaan on peräisin tekokuituisista kankaista.

Molempien kasojen silppu tuntuu käteen pehmoiselta. Kankaiden kuviot pystyy erottamaan selvästi, vaikka rouheeksi kutsuttu silppu on hienojakoista.

Kankaanpalaset ovat ehkä palvelleet pussilakanana tai treenihousuina ennen tutkijan pöydälle päätymistä. Farkkumaisen kankaan tunnistaa jo aivan pienestä palasta.

Kohta kankaiden menneisyydellä ei ole enää mitään väliä. Laboratorion koneet muokkaavat tekstiilisilpusta kokonaan uutta materiaalia. Tulevaa käyttäjäänsä se voisi palvella vaikkapa rantasaunan terassin lankkuna.

Materiaali kulkee nimellä kuitulujitettu komposiitti, ja ominaisuuksiltaan vastaava aine on tuttua monissa teollisissa tuotannoissa.

– Terassilankku on ehkä tutuin tämänkaltaisen komposiittimateriaalin käyttökohteista. Sen lisäksi se sopii suunnilleen kaikkeen, mihin nyt ylipäätään laitetaan muovia, sanoo tutkija Anna Keskisaari Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kuitukomposiittilaboratoriosta.

Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimuksessa uusi asia on, että komposiitin kuituaine ei olekaan peräisin puusta tai muovista vaan vanhoista kankaista.

– Tekstiilijätteen etu on sen edullisuus, Keskisaari tiivistää.

Tekstiilijätteen jatkokäyttöä tutkitaan parhaillaan innokkaasti myös sen vuoksi, että materiaalin saatavuuden arvioidaan lähivuosina helpottuvan merkittävästi. Tekstiilijätteen erilliskeräys tulee pakolliseksi EU-maissa vuonna 2025.

Siinä vaiheessa on hyvä, jos kierrätysmateriaalin sopivuudesta teollisuudelle ja kuluttajille on jo kokemusta. Suomessa kuntia patistetaan tekstiilijätteen keräyksen järjestämiseen jo etuajassa.

– Muutaman vuoden päästä meille tulee paljon tätä materiaalia saataville, Keskisaari arvioi.

Hänen mukaansa helpoin käyttökohde tekstiilijätettä sisältävälle komposiitille ovat tuotteet, joissa jo tällä hetkellä käytetään kuitulujitettuja komposiitteja. Näiden tuotteiden markkinat ovat valmiina olemassa, joten askel tutkimuslaboratoriosta tosielämään ei ole pitkä.

– Muutama yritys on ilmaissut kiinnostuksensa tämän meillä tutkittavana olevan materiaalin teolliseen käyttöön, kertoo konetekniikan professori Timo Kärki LUT-yliopistosta.

Samalla kun Anna Keskisaari ja Timo Kärki jutustelevat tekstiilijätteen tulevaisuudennäkymistä, he astelevat yliopiston laboratoriossa jököttävän jättimäisen kattilan viereen. Kyseessä on pata, jossa tekstiilirouhe ja komposiittimateriaalin toinen pääraaka-aine eli kierrätysmuovi yhdistetään toisiinsa.

Kierrätysmuovi on tyypillisesti peräisin teollisuudesta, se voi esimerkiksi olla rakennusteollisuuden muovijätettä. Keitokseen tarvitaan mukaan vielä erilaisia kytkentä- ja voiteluaineita, joiden osuus koko massasta on tutkija Anna Keskisaaren mukaan muutamia prosentteja.

Seos kuumennetaan käytetyn muovin sulamispisteestä riippuen noin 100-200 asteeseen. Yksinkertaisimmillaan padassa tapahtuvaa prosessia voi kuvata niin, että muovi sulaa kiinni kankaanpaloihin. Syntyy pieniä, erikokoisia kokkareita, jotka kattila laskee edessään seisovaan paljuun.

Tutkijoiden kielellä kokkareet ovat välivalmistetta, jota voi muokata monenlaiseen muotoon tarpeesta riippuen. Välivalmisteen jatkokäsittelyssä tarvitaan lämpöä ja tekniikkaa, jossa kokkareet puristetaan eri menetelmillä haluttuun muotoon. Pöydällä on nähtävänä valmiita esimerkkikappaleita, kuten terassilankkua tai pieniä laattoja.

Tutkija Anna Keskisaaren vetämän työryhmän tavoitteena on nyt selvittää, onko uusi tekstiilijätettä sisältävä materiaali ominaisuuksiltaan sellainen, että sillä voidaan korvata vastaavat kaupallisessa käytössä olevat materiaalit.

Samalla selvitetään, kuinka paljon tekstiilijätettä materiaaliin voi lisätä ilman, että tavoitellut ominaisuudet kärsivät.

– Yritämme lisätä tekstiilirouheen määrää niin, että sitä olisi lopullisessa materiaalissa noin 50 prosenttia. Tällä hetkellä teemme testejä materiaalilla, josta tekstiiliä on 20 prosenttia, professori Timo Kärki kertoo.

Toistaiseksi ei ole huomattu mitään eroa siinä, onko seoksessa käytetty tekstiili napattu puuvillaisen vai tekokuituisen rouheen kasasta.

Tekstiilijätteen määrän huima kasvu lyhyen ajanjakson sisällä on alkanut ahdistaa osaa kuluttajista. Professori Timo Kärki muistuttaa, että vielä tekstiilijätettä suurempi ongelma liittyy rakennusteollisuudessa syntyvään jätteeseen. Sitä kertyy vuosittain kaksi kertaa enemmän kuin tekstiilijätettä.

– Tuntuu siltä, että tekstiilijäte herättää syystä tai toisesta enemmän keskustelua, Kärki pohtii.

Heti perään hän myöntää, että kyllä tekstiilijätteenkin kanssa riittää tekemistä. Maailmanlaajuisesti yli 70 prosenttia kaikista valmistetuista vaatteista päätyy poltettavaksi tai kaatopaikalle.

Suomessa tekstiilejä ei ole vuoden 2016 jälkeen saanut heittää kaatopaikalle. Tällä hetkellä suurin osa päätyy sekajätteen kautta poltettavaksi.

Anna Keskisaarta itseään uudenlaisen materiaalin kehittämisessä kiinnostaa eniten syntyvän aineen ominaisuudet. Häntä nauraa omalle intoilulleen kertoessaan, miten kiehtovaa eri ominaisuuksien tutkiminen on. Mutta on hänellä työssään myös globaalimpia tavoitteita.

– On tärkeää saada erilaiset sivuainevirrat paremmin hyödynnettyä, että mahdollisimman vähän jätettä päätyisi poltettavaksi tai kaatopaikalle haudattavaksi.

Silloin kun kaikki on hyvin, on juuri oikea aika miettiä suhtautumista elinluovutukseen ja puhua siitä läheisten kanssa, neuvoo HUS:in Meilahden sairaalassa työskentelevä neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen.

– Monesti asia jää keskustelematta, jos sitä ei hyvänä päivänä tule otettua esille, Kirsi Rantanen sanoo.

Suomessa jokainen on kuolemansa jälkeen mahdollinen elinluovuttaja, ellei eläessään ole kieltänyt sitä. Suhtautuminen elinluovutukseen pyritään kuitenkin selvittämään. Läheisille tilanne on helpompi, jos kuolevan ihmisen kanta elinluovutukseen on selvillä.

– Kun lähiomainen on menehtymässä vaikeaan sairauteen, omaiset ovat järkyttyneitä ja kokevat tilanteen usein varsin yllättäen. Koen lääkärinä, että erityisesti omaisten tilannetta helpottaa, kun ihminen on itse tehnyt tällaisen tahdonilmauksen jo elinaikanaan, Kirsi Rantanen sanoo.

Jos kuolevan ihmisen suhtautuminen elinluovutukseen on tiedossa, muiden auttaminen voi myös nopeutua.

– Se helpottaa prosessia. Päästään nopeammin pelastamaan vaikka jopa kuuden ihmisen henki, Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa sanoo.

Munuaisensiirtojen tarve kasvaa

Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, eivätkä kaikki ehdi saada tarvitsemaansa siirrännäistä ajoissa. Vuosittain 5–10 prosenttia Suomessa elinsiirtoa odottavista kuolee, koska sopivaa siirrännäistä ei saada.

Syyskuun lopussa elinsiirtoa odotti 567 ihmistä. Valtaosa heistä tarvitsee uuden munuaisen. Munuaisensiirtojen tarve on väestön vanhentuessa kasvamassa.

– Nykyisin myös pystytään tekemään siirtoja hieman huonokuntoisemmille ihmisille kuin aiemmin, minkä vuoksi munuaista odottavien määrä on lisääntynyt viime vuosina, Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa sanoo.

Munuainen voidaan siirtää myös elävältä luovuttajalta. Viime keväänä lainsäädäntö muuttui niin, että lähimpien omaisten lisäksi munuaisen luovuttaja voi olla myös esimerkiksi ystävä tai kaukainen sukulainen. Siirron täytyy olla vapaaehtoinen eikä siihen saa liittyä painostusta.

Elinluovutustahdon voi ilmoittaa Omakannassa tai sovelluksella

Suurin osa suomalaisista olisi valmis elinluovutukseen kuolemansa jälkeen. Munuais- ja maksaliiton viime keväänä tekemässä kyselyssä tätä mieltä oli 85 prosenttia vastaajista. Moni ei kuitenkaan kerro kannastaan läheisilleen eikä tee siitä muutakaan ilmoitusta.

Elinluovutustahdostaan voi kertoa allekirjoittamalla lompakossa mukana kulkevan elinluovutuskortin. Kortin voi tilata ilmaiseksi.

Asiasta on mahdollista kertoa myös lataamalla puhelimeen Elinluovutuskortti-sovelluksen. Mobiilisovelluksen kautta tiedon tahdostaan voi lähettää läheisille viestinä tai jakaa omissa somekanavissa.

Suhtautumisensa elinluovutukseen voi kirjata myös esimerkiksi Omakanta-verkkopalveluun, jonne voi kirjoittaa lisätietoja elinluovutustahdostaan. Sen kautta myös terveydenhuollon ammattilaiset näkevät kirjauksen.

Neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen HUS:in Meilahden sairaalasta pitää kaikkia vaihtoehtoja sairaalan näkökulmasta yhtä hyvinä. Hän korostaa, että läheiselle kertominenkin riittää eikä tietoa tarvita kirjallisena.

– Mikä tahansa näistä tavoista riittää. Tietysti jos potilaalla ei esimerkiksi ole lähiomaisia, helpottaa valtavasti, kun tieto löytyy jostakin valmiina, Kirsi Rantanen sanoo.

Lauantaina 12.10. on Euroopan elinsiirtopäivä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin ja hänen lähipiirinsä Ukraina-vyyhti syvenee.

New York Times -sanomalehden saamien tietojen mukaan liittovaltion syyttäjät tutkivat Trumpin henkilökohtaisen asianajajan Rudy Giulianin toimia Ukrainassa.

Lehden mukaan Giulianin epäillään rikkoneen lakeja, joiden tarkoituksena on estää ulkovaltojen vaikuttamisyritykset Yhdysvaltain politiikkaan.

Giuliani kertoi Financial Times -sanomalehdelle, ettei ole tietoinen väitetystä tutkinnasta häntä kohtaan.

Aiemmin tällä viikolla kaksi Giulianin avustajaa pidätettiin epäiltynä vaalikampanjoinnin rahoitusrikoksista. Heidän uskotaan auttaneen Giuliania etsimään Ukrainasta demokraattien presidenttiehdokkuudesta kilpailevaa Joe Bidenia vahingoittavaa tietoa.

Trump otti etäisyyttä Giulianiin sen jälkeen kun tiedot tämän tutkinnasta vuotivat julkisuuteen. Häneltä kysyttiin onko Giuliani edelleen hänen henkilökohtainen asianajajansa.

– En tiedä. En ole puhunut Rudylle. Hän on ollut asianajajani, Trump sanoi Business Insider -lehden haastattelussa.

Presidentti Trumpia vastaan puolestaan on aloitettu virkarikostutkinta tämän painostettua Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä tutkimaan Joe Bidenin ja tämän pojan Hunterin toimia Ukrainassa.

Lue myös:

Tapaus Ukraina saattaa kampittaa Trumpin kovimman vastustajan, mutta viedä Trumpin oikeuteen – Mistä Ukraina-skandaalissa on kyse?

Voidaanko presidentti Trump panna viralta? Näin Valkoista taloa horjuttava virkarikostutkinta etenee

WP: Giuliania varoitettiin luottamasta Ukrainasta saatuihin tietoihin Bidenien korruptiosta