Noin 12 000 uutta alokasta aloittaa varusmiespalveluksensa tänään. Maavoimissa alokkaita on melkein 10 000, ja loput jakautuvat Ilmavoimien, Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin.
Eniten alokkaita on suurissa joukko-osastoissa, kuten Kainuun, Karjalan ja Porin prikaateissa.
Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Siviilipalveluksen pituus on sama kuin pisin varusmiespalvelusaika.
Toissa vuonna varusmiespalveluksen aloitti liki 24 000 ihmistä. Heistä naisia oli vajaa tuhat. Varusmiespalveluksensa keskeyttää noin 15 prosenttia aloittaneista.
Kaikissa joukko-osastoissa otetaan käyttöön niin sanottu Koulutus 2020 -ohjelma. Siinä miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon osaan: alokas-, koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksoon.
Eniten muutoksia on luvassa alokaskauden ensimmäisiin viikkoihin, jotka toteutetaan kurssimuotoisina. Uusien koulutusmenetelmien uskotaan muun muassa vähentävän odottelua ja siirtymiä.
Keskustelin ranskalaisen tuttavani kanssa, joka kertoi pitäytyvänsä alkoholista tammikuun ajan. Hän halusi kokeilla, auttaisiko viininjuonnin vähentäminen kenties nukkumaan paremmin.
Suomessa moisessa ei olisi mitään ihmeellistä, mutta viinimaa-Ranskassa miehen aie tuntui hyvin rohkealta.
Alkaneena vuonna monet ranskalaiset lehdet ovat jakaneet vinkkejä onnistuneen alkoholittoman kuukauden, un mois sans alcool, pitämiseen. En muista nähneeni moisia juttuja koskaan aiemmin, en taatusti ainakaan tässä mittakaavassa. Alkoholin ja erityisesti viininjuonnin haitoista puhuminen on ollut Ranskassa suoranainen tabu.
Jokin tuntuu kuitenkin perinteisessä viinimaassa muuttuneen, kenties globaaliksi trendiksi nousseen terveystietoisuuden johdosta. Ranskalaiset terveysjärjestöt ovat aloittaneet jopa englanninkielistä Dry January -nimeä kantavan kampanjan, joka kehottaa kansalaisia luopumaan alkoholista yhden kuukauden ajaksi. Kampanjan nettisivuilla listataan tipattoman tammikuun hyötyjä: paino putoaa, energiataso nousee, iho kirkastuu ja rahaakin säästyy.
Dry January -kampanja on kuitenkin odotetusti herättänyt myös kiivasta vastustusta, sillä viini on ranskalaisille pyhä asia. Moni ei edes pidä sitä ”alkoholina” vaan pöytään patongin tapaan kuuluvana peruselintarvikkeena sekä kulttuurituotteena.
Vastustuksen taustalla on myös taloudellisia intressejä, sillä viinintuotanto on Ranskassa miljardibisnes. Viinintuottajat kauhistuivat odotetusti tipattoman tammikuun vaikutuksia elinkeinoonsa ja vaativat Ranskan hallitusta luopumaan koko hankkeesta.
Näin myös kävi. Itse presidentti Emmanuel Macron kertoi loppuvuonna Ranskan hallituksen vetäytyvän Dry January -kampanjasta. Hanketta vetäytyminen ei kaatanut, mutta terveysjärjestöt joutuivat järjestämään sen omin voimin ja huomattavasti vähäisemmän rahoituksen turvin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo juovansa viiniä "aina lounaalla ja illallisella". Kuvassa hän kaataa itselleen viiniä Ranskan juutalaisinstituutioiden neuvoston vuotuisilla illallisilla maaliskuussa 2018. Ludovic Marin / EPA
Viinilobbarit muistuttavat mielellään, että perinteinen ranskalainen juomatyyli ei ole humalahakuinen ja että viiniä juodaan lähes aina ruuan kanssa. Presidentti Macron on ollut viinintuottajien kiivas puolustaja ja vakuuttanut itse juovansa punaviiniä ”aina lounaalla ja illallisella”.
Valitettava fakta kuitenkin on, että perinteinen ranskalainen viinikulttuuri ei estä alkoholin terveyshaittoja. Viiniä ei kenties litkitä enää 1950-luvun tapaan kouluissa ja parlamentissa, mutta ranskalaisten kuolleisuus alkoholiin liittyviin syöpä- ja maksasairauksiin on silti korkea. Juominen myös kasautuu, sillä terveysviranomaisten mukaan 20 prosenttia ranskalaisista juo 80 prosenttia maassa myytävästä alkoholista.
Onkin kiinnostavaa nähdä, tuleeko alkoholittomasta kuukaudesta pysyvämpi ranskalainen ilmiö – tai voisiko Ranskan presidentti joskus jopa toimia sen tukijana. Macronista tuli näet lopulta haluamattaan tipaton tammikuu -kampanjan keulakuva: Dry January -kampanjan nettisivuja korostaa sarja valokuvia, joissa Ranskan presidentti kumoaa viinilasillisia erilaisissa tilaisuuksissa.
Valokuvien sävy ei ole kuitenkaan ihaileva vaan ironinen: ”Älä tee niin kuin Macron”, ne tuntuvat viestivän.
Äiti. Sairaala. Letkuja, vieras tuoksu ja pikkuvauva.
Jonas on viisivuotias. Häntä pelottaa.
Jonas Pieniniemen, 34, ensimmäinen muistikuva pakko-oireista on vierailu sairaalassa pikkusiskon syntymän jälkeen.
– Itkin koko matkan kotiin. Menimme isoäidin luo paistamaan lettuja ja muistan, kuinka kyyneleet ja sokeri sekoittuvat lätyn päällä, hän kertoo kotonaan melkein 30 vuotta myöhemmin.
Pikkupoikana Jonas oli varma siitä, että hänen toiminnalla on vaikutus siihen, jos äidille tapahtuu jotakin pahaa.Aki Lahtinen/Yle
Jonas puristaa haarukkaa ja veistä käsissään kaikilla voimillaan. Jos pikkusormikin liikahtaa, äidille tapahtuu jotakin pahaa.
Pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja
Kestää vielä vuosikymmeniä, ennen kuin Jonas saa kuulla, että hänellä on pakko-oireinen häiriö eli OCD (englanniksi obsessive-compulsive disorder). Se on sairaus, joka voi lamaannuttaa ihmisen toimintakyvyn täysin.
Tänä päivänä Jonas tietää jo, että OCD:stä voi myös toipua.
Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii jossakin vaiheessa elämäänsä 2–3 prosenttia suomalaisista, noin 100 000–150 000 ihmistä. Sairaus voi puhjeta missä vaiheessa elämää tahansa.
Tunnusomainen piirre ovat pakko-oireet, jotka jaetaan kahteen ryhmään: pakkoajatukset eli obsessiot ja pakkotoiminnot eli kompulsiot. Pakkotoimintojen tarkoitus on helpottaa ahdistavia ajatuksia.
Ala-aste, uskonnontunnit ja synti. Jonas miettii, mitä kaikkea on tehnyt tai sanonut väärin.
Isä meidän -rukous. Se pitää lausua virheettömästi ja oikealla soinnilla.
– Sanoja piti ajatella, ihan oikeasti – muutenhan olisin huijannut Jumalaa. Tilanne saattoi päätyä siihen, että luin saman rukouksen 120 kertaa enkä enää muistanut viimeistä, koska olin itkenyt itseni uneen silkasta stressistä, Jonas kertoo.
Olenko tulossa hulluksi?
Matot. Ovenkarmit. Eivät kai ne ole vinossa? Näyttävätkö ne oikeasti vinolta?
Jonas miettii, onko hän tulossa hulluksi.
– Oikea tarkoitti oikeaa, vasen väärää. Vasen jalka edusti jotakin, mitä minun ei kuuluisi tehdä ja siksi oikea meni aina edellä. Vielä ihan aikuisiällä töissä piti laittaa oikea kenkä ensin jalkaan, Jonas havainnollistaa.
Jonakselle viikonpäivillä oli omat värit. Tiettyinä päivinä ei saanut tehdä tai tuntea tiettyjä asioita.Aki Lahtinen/Yle
Teini-ikä ei tehnyt asioita helpommaksi, päin vastoin.
Tapan sinut. Sanoiko Jonas niin? Ajatteliko hän niin? Haluaako hän oikeasti tehdä niin ja miten tilannetta voisi kontrolloida?
Vuodet kuluivat. Vanhemmat erosivat ja Jonas jäi kaksoisveljensä kanssa asumaan isän kanssa isoäidin lähelle. Pikkusisko asui äidin kanssa.
Oireet pahenivat.
Rakkautta ja pakko-oireita
18.6.2004. Provinssirock ja Kati Oulusta. Rakkautta ensi suudelmalla.
– Pakko-oireet näkyivät meidän parisuhteessamme kolmen viikon jälkeen, Jonas kertoo.
Välimatka pääkaupunkiseudulta Ouluun oli pitkä. Jonas pommitti Katia jatkuvilla tekstiviesteillä.
Kun Kati tuli vessasta, puhelimessa saattoi odottaa viisi viestiä: ”Missä olet? Mikset vastaa?”
Katilla ei ollut aavistustakaan siitä, minkälainen myräkkä Jonaksen pään sisällä riehui.Aki Lahtinen/Yle
Jonas muistaa, ettei kertonut Katille mitä hänen päässään silloin liikkui:
– Näin silmissäni, kuinka hän päättää jättää minut ja ottaa mukavamman miehen. Peitin täysin, että minua pelottaa ja käänsin sen niin, että se oli Katin vika, hän kertoo.
Kun pariskunta oli yhdessä, pelko hävisi.
Tarinaa riittää. Jonas ja Kati unohtuvat viherkasvin taakse hampurilaisravintolaan, joka on suljettu jo kaksi tuntia aiemmin.
He istuvat pizzeriassa niin pitkään, että syövät kahdesti.
Helvetillinen häämatka
Kesäkuun 18:sta tulee Jonaksen ja Katin onnenpäivä. Sinä päivänä he tapasivat vuonna 2004, sinä päivänä vietettiin kihlajaisia vuonna 2005 ja sinä päivänä tanssittiin häitä vuonna 2011.
Vuonna 2012 on häämatkan aika. Kohteeksi valikoituu romanttinen Rooma.
– Häämatka oli yksi pahimpia viikkoja elämässäni. Siitä lähti vaihe, jolloin minulla oli pakkoajatuksia kaiken aikaa, Jonas muistelee nyt, seitsemän vuotta myöhemmin.
"Olin niin lähellä sitä rajaa, mistä ei ole paluuta ja minua pelotti ihan helvetisti." Jonas Pieniniemi
Aviopari vietti päivän Vatikaanin museossa. Maalauksia katseltiin seitsemän tuntia.
Saatana. Jeesus ristillä. Piruja.
– Minusta tuntui, että taulut tulevat päähäni, puhuvat minulle. Ne sanoivat, että sinä olet samanlainen kuin nämä taulut. Olin niin lähellä sitä rajaa, mistä ei ole paluuta ja minua pelotti ihan helvetisti.
Jonas ei edelleenkään tiedä sairastavansa OCD:tä.
Rivoja seksuaalisia mielikuvia
Lääkärikirja Duodecim luonnehtii tavallisimmiksi pakkoajatuksiksi myös seksuaaliset ja aggressiiviset ajatukset, itsepäisesti ajatuksiin tunkeutuvat seksuaaliset, rivot mielikuvat ja pelot siitä, että pakonomaisesti alkaisi esimerkiksi lyödä toista ihmistä.
– En pystynyt laskemaan ajatuksia pois. Kun perheenjäsenistä tuli irstaita mielikuvia, niin aloin välttelemään heitä, koska en halunnut niitä ajatuksia, Jonas muistelee.
Hän pelkäsi, että mielikuvista tulee totta. Aivan kuin olisi nähnyt kätensä alkavan tehdä asioita, joita ei missään nimessä halunnut tehdä.
– Tänä päivänä ymmärrän, että kyseessä on pelko siitä, että rakkaimmille tapahtuisi jotakin. Pelkokuvat ovat täysi vastakohta sille, mitä haluan tehdä läheisilleni.
Jonas alkoi vältellä ihmisiä ja asioita, jotta mitään pahaa ei tapahtuisi.
– Se oli sellainen mielen vankila, Jonas summaa.
"Vaikka pelkäsin kuolemaa, tuntui vapauttavalta, konkreettiselta vaihtoehdolta että kaikki päättyisi." Jonas Pieniniemi
Kontrollointiyrityksiä: miten käydä wc:ssä tai suihkussa, miten avata tai olla avaamatta jääkaappi, kuinka syödä tai olla syömättä?
– Join vettä hanasta, sillä jos olisin ottanut lasin, se olisi aiheuttanut jotakin. Juodessa laskin ensin 1–12 ja sitten 24, 36, 48 ja niin edelleen. Jos joku ampui elokuvassa, niin tuntui, että se olenkin minä. Se oli sellainen iso harmaa möykky, ja näin vain sen synkkyyden.
Iltakävely syksyllä 2012. Vastaantulevan rekan valot ovat kirkkaat. Jonaksen jalkaan leviää outo tunne. Vain yksi askel sivuun, ja tuska on ohi.
– En päässyt siitä ajatuksesta irti. Vaikka pelkäsin kuolemaa, tuntui vapauttavalta, konkreettiselta vaihtoehdolta että kaikki päättyisi.
Jonas ymmärtää tarvitsevansa apua.
Terapiasta tuli huumetta
Jonas pääsi työterveyden kautta tapaamaan psykiatrin, joka antoi hänelle diagnoosin pakko-oireista ja lähetteen Kansaneläkelaitoksen korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Terapeutti valikoitui kahdella perusteella: hänen piti olla nainen ja ruotsinkielinen, koska Jonaksen äidinkieli on ruotsi.Aki Lahtinen/Yle
– Terapia tuntui tosi hyvältä. Psykodynaamisessa terapiassa käydään paljon läpi lapsuutta ja etsitään ongelmakohtia, jotka ovat voineet aiheuttaa ristiriitoja, joista ihminen myöhemmin kärsii.
Jonakselle terapiasta tuli kuitenkin pakkomielle.
Halu soittaa terapeutille. Laittaa viesti. Sähköposti. Terapia, terapia, terapia. Ei mitään muuta kuin terapia.
– Huomasin, että siitä tuli kuin huume, jota tarvitsin joka viikko, hän kertoo.
Mutta Jonaksen ahdistus ei helpottanut. Se kasvoi.
– Jokainen terapiakäynti vahvisti sitä, mikä minussa on rikki. Että olen hyödytön, minusta ei ole mihinkään ja joutuisin hyväksymään sen. Terapeutti toi ongelmat ja ahdistuneisuuteni jatkuvasti esille, ja pakkoajatukseni vain pahenivat, hän kuvailee.
Terapiassa käsiteltiin lapsuutta ja menneisyyttä, mutta ei sitä, miten pakko-oireiden kanssa voi elää nyt ja tulevaisuudessa.
Ote Jonaksen päiväkirjasta: En elä elämääni oikealla tavalla. En näe ihmisiä, En ole oikein. OCD syö minut.Aki Lahtinen ja Topi Tirri/Yle
– Pelkäsin, että olen sekoamassa tai olen jo seonnut. Kun kerroin sen terapeutille, hän tulkitsi sen niin, että olen lähellä psykoosia. Lopulta terapeutti ehdotti, että hakeutuisin sairaalaan.
Vertaistuki muutti kaiken
Kun terapiaa oli kestänyt lähes puolitoista vuotta, Jonas sai vinkin vertaistukiryhmästä.
– Tapasin ihmisiä, jotka olivat paljon pidemmällä parantumisprosessissa. Heidän terapiansa oli täysin erilaista kuin minulla. He olivat tehneet harjoitteita tilanteissa, joissa pakko-oireita ilmenee. Sain myös parin terapeutin nimen, Jonas muistelee.
– Vaihto onnistui niin, että petin omaa terapeuttia ja menin tapaamaan toisia terapeutteja ihan kokeilumielessä, hän hymyilee nyt, vuosia myöhemmin.
Jonakselle oli kerrottu, että ensisijaisena hoitomuotona OCD:lle pidetään kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Hän teki valintansa kolmen eri terapeutin joukosta.
Käänne parempaan tapahtuu lähes välittömästi.
– Uusi terapeutti tuki minua ja laati etenemissuunnitelman. Suurin muutos oli eteenpäin näkemisen taito. Näin, mitä voimavaroja minussa on, vaikka olenkin väliaikaisesti rikki ja tarvitsen lisää työkaluja päästäkseni eteenpäin, Jonas sanoo.
– Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen vaimo sanoi, ettei minua uskoisi samaksi ihmiseksi. Yllätyin itsekin, kuinka paljon sain uskallusta haastaa pakko-oireisia pelkojani ja ajatuksiani.
Alkaa uusi aika.
Ote Jonaksen päiväkirjasta.Topi Tirri/Yle
Et ole yksin -kanava
Jonaksella on restonomin tutkinto, ja hän on työskennellyt matkailu- ja vakuutusaloilla. Nyt hän opiskelee sosionomiksi ja työskentelee perheohjaajana sosiaali- ja hoivapalveluita tarjoavassa yrityksessä.
Jonas tapaa terapeuttiaan enää harvoin ja on toiminut vertaistukiohjaajana pian neljä vuotta.
– Vertaistuki on minulle jopa tärkeämpää kuin terapia. Vertaisryhmässä näen paitsi itseni, myös monia erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä, kirurgeja ja vuoristokiipeilijöitä – mihin he kykenevätkään. Se on ollut todella voimaannuttavaa, hän hymyilee.
– Tuntuu hankalalta sanoa näin, mutta en ehkä haluaisi enää olla ihminen, jolle ei ole sattunut kaikkea tätä. Moni tärkeä ystävyyssuhde ei olisi syntynyt, ellen olisi ollut pirstaleina välillä, Jonas summaa.
Perjantai-dokkari: Jonas ja pakko-oireet nyt Areenassa.
Kela tekee täysin automatisoidusti käytännössä jokaista suomalaista koskevia päätöksiä.
Se nopeuttaa päätöksentekoa, säästää työvoimaa ja rahaa, mutta kaikesta huolimatta oikeuskanslerin mukaan siinä piilee myös ongelma. Oikeuskansleri vaati ennen joulua Kelalta selvityksen, mihin lakiin Kelan toiminta perustuu.
Apulaisoikeusasiamies katsoo puolestaan, että Verohallinnon tapa käyttää automatisoitua päätöksentekoa on lainvastaista.
Automaatio on tullut pikkuhiljaa viranomaisten päätöksenteon ytimeen myös Maahanmuuttovirastossa.
Automaatio valtasi alaa ennen lakia
Vakiintuneesta käytöstä huolimatta lakiin ei ole kirjattu, missä päätöksissä ja kuinka paljon automaatiota sopii käyttää.
Esimerkiksi Kelassa automaatioon turvaudutaan, kun lasketaan lääkekorvauksia, työttömyyskorvauksia, eläkkeitä ja niiden korotuksia, lapsilisiä ja niin edelleen.
Verottajalla henkilöverotuksen päätöksistä jo 80 prosenttia on automaattisia. Yritysverotuksessa osuus on 90 prosenttia.
Maahanmuuttovirastossa on nähty, että esimerkiksi oleskelulupien jatkamisesta päättäminen on niin yksityiskohtaisesti säänneltyä, että tehtävä on voitu koodata automaation hoidettavaksi.
Kelan pääjohtaja Outi Antila laskee, että jos automaation käyttöä rajoitettaisiin tai jopa kiellettäisiin, Kela tarvitsisi kaksi tuhatta työntekijää nykyisten lisäksi "hoitamaan päätöksentekoruljanssia".
Hintalappu yhteiskunnalle olisi sadan miljoonaan euron luokkaa. Lisäksi päätöksenteko hidastuisi ja esimerkiksi apteekista ei enää saisi kassalla lääkekorvauspäätöstä "sekunnin murto-osassa".
OIkeusministeri Henriksson: Edessä massiivinen lain uudistus
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen esiin nostama automaatio-ongelma on huomattu myös oikeusministeriössä, sanoo ministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
– Asia on nyt ministeriössä selvitettävänä, Henriksson sanoo Ylelle.
Ministerin mukaan "pelisääntöjen on oltava selvät ja kansalaisten oikeusturvasta täytyy pitää huolta", mutta automaatiosta päätöksenteossa ei enää voida luopua.
– Ei meillä ole varaa mennä ajassa taaksepäin ja ruveta tekemään päätöksiä käsin.
Lain säätämisen kannalta ongelma on vain se, että uutta lakia ei pyöräytetä aivan hetkessä niin, että se kattaisi lapsilisät, eläkemuutokset, verovalitukset, työluvat, oleskeluluvat ja niin edelleen.
Uudistus vasta alkumetreillä
Henriksson myöntää että "kenttä on massiivinen", mutta haluaa silti lainmuutokseen vauhtia.
– Ei se saisi olla ylitsepääsemätöntä. Lainsäädännön on elettävä ajassa.
Henriksson toivoo, että tällä hallituskaudella laki saadaan päivitettyä nykyaikaan, mutta vielä ministeriössä ei ole ehditty edes työryhmävaiheeseen.
Iranin pääkaupungissa Teheranissa suuret väkijoukot ovat kokoontuneet kenraali Qassim Suleimanin muistoseremonioihin.
Suleimanin kuolema on entisestään kasvattanut jännitteitä Lähi-idässä, kun Iran on uhannut kostaa Suleimanin tappamisen Yhdysvalloille.
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei rukoili Suleimanin ja viiden muun Yhdysvaltain ilmaiskussa kuolleen arkkujen luona.
Hänen vierellään seisoi Suleimanin seuraaja, Iranin vallankumouskaartin Quds-eliittijoukkojen uusi komentaja Esmail Ghaani.
Rukouksen jälkeen väkijoukko huusi kuolemaa Amerikalle.
Suleimanin ruumis tuotiin Iraniin eilen sunnuntaina. Yhdysvallat tappoi Quds-joukkojen komentajan ilmaiskulla naapurimaan Irakin pääkaupungissa Bagdadissa varhain perjantaina.
Uhkauksia höystetään historialla
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat on valmistautunut iskemään 52:een iranilaiskohteeseen, jos Iran ryhtyy kostoiskuihin.
Trump toisti kantansa, että Yhdysvalloilla on oikeus iskeä myös kulttuurisesti merkittäviin kohteisiin Iranissa.
Luku 52 on merkityksellinen, sillä se viittaa Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen panttivangeiksi otettujen yhdysvaltalaisten lukumäärään.
Iranin parlamentin puhemies Ali Larijani taas vertasi Suleimanin tappamista rikoksena Yhdysvaltain ja Britannian järjestämään vuoden 1953 vallankaappaukseen ja Yhdysvaltain tekemään iranilaisen matkustajakoneen alasampumiseen vuonna 1988.
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei, johti rukouksia Qassim Soleimanin arkun edessä maanantaina Teheranissa. Khamenein oikealla puolella seisoo sotilaspuvussa Suleimanin seuraaja, Quds-joukkojen uusi komentaja Esmail Ghaani.AFP
Suleimanista rakennetaan Iranin sankaria
Iranin hallinto on rakentanut Suleimanin ympärille sankarimyyttiä, joka yhdistää kansan ulkoista vihollista vastaan.
Quds-joukkojen komentajana kovaotteinen Suleimani johti Iranin salaisia sotilaallisia operaatioita ulkomailla.
Suleimani pyrki vahvistamaan Iranin vaikutusvaltaa Irakissa, Syyriassa, Libanonissa ja Jemenissä, muun muassa tukemalla paikallisia shiialaisia aseellisia järjestöjä.
Valtiollisen television näyttämät väkijoukot rinnastuvat jopa Iranin islamilaisen vallankumouksen johtajan, ajatolla Ruhollah Khomeinin hautajaisten osallistujamäärään.
Suleimanin ja muiden arkut tuotiin eilen sunnuntaina ensin lounaiseen Ahvazin kaupunkiin ja sieltä surusaatto jatkui Iranin koillisosaan, maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Mašhadiin. Edes Khomeinin muistotilaisuudet eivät tapahtuneet useissa kaupungeissa kuten nyt.
Teheranista Suleimanin ruumis kuljetetaan vielä Qomin pyhään kaupunkiin ennen kuin hänet haudataan kotikaupunkiinsa Kermaniin tiistaina.
Seuraaja uhkaa ajaa Yhdysvallat Lähi-idästä
Kenraali Suleimanin tytär sanoi hautajaisissa, että Yhdysvaltoja ja sen liittolaista Israelia odottaa synkkä päivä.
– Hullu Trump, älä luule, että kaikki on ohi isäni marttyyriyden myötä, Zeinab Suleimani sanoi valtiollisen television esittämässä puheessa.
Quds-joukkojen uudeksi komentajaksi nimitetty Esmail Ghaani sanoi aiemmin, että hän pyrkii karkottamaan Yhdysvallat Lähi-idästä.
– Lupaamme jatkaa marttyyri Suleimanin polulla samalla voimalla... Ainoa korvaus meille on poistaa Amerikka alueelta, Ghaani sanoi Iranin valtiollisen radion mukaan.
Yhden askeleen tätä tavoitetta kohti vei Irakin parlamentin sunnuntainen vaatimus, että hallitus määrää ulkomaiset joukot lähtemään maasta.
Trump uhkasi Irakia pakotteilla
Irakissa toimii noin 5 000 Yhdysvaltain sotilasta. Presidentti Donald Trump uhkasi asettaa Irakille suuria pakotteita, jos se määrää Yhdysvaltain joukot poistumaan maasta.
– Me iskemme heitä pakotteilla, jollaisia he eivät ole koskaan ennen nähneet. Se saa Iranin pakotteet näyttämään varsin miedoilta, Trump sanoi.
Trumpin mukaan Irakin on korvattava Yhdysvaltain sotilaalliset panostukset Irakiin.
– Me emme lähde ennen kuin he maksavat meille sen takaisin.
Saksan ulkoministeri arvioi, että Irakin uhkaamisella pakotteilla ei ole kovin paljon apua.
– En usko, että Irakia voi vakuuttaa uhkauksilla vaan argumenteilla, Heiko Maas sanoi Deutschlandfunk-radiolle.
Ydinsopimus on purkautumassa lopullisesti
Ulkoministeri Maas sanoi, että Saksa, Britannia ja Ranska keskustelevat Iranin ydinsopimuksen tilasta tänään maanantaina.
Iran ilmoitti eilen sunnuntaina hylkäävänsä loputkin uraanin rikastamista koskevat rajoitukset, joihin se suostui vuonna 2015 solmitussa sopimuksessa.
Sopimus perustui siihen, että Iran rajoittaa ydinohjelmaansa vastineena talouspakotteiden hellittämisestä. Länsimaat ja Iranin alueelliset vastustajat ovat epäilleet Irania ydinaseen kehittämisestä.
Donald Trump veti Yhdysvallat sopimuksesta vuonna 2018 ja palautti pakotteet Irania vastaan.
Pakotteet ovat iskeneet pahoin Iranin talouteen, ja maassa nähtiin viime vuonna suuria protesteja heikon taloustilanteen vuoksi. Viranomaiset ovat tukahduttaneet mielenilmaukset voimatoimin.
Libyassa kapinalliskenraali Khalifa Haftarin joukot ovat vallanneet strategisesti tärkeän Sirten kaupungin maan pohjoisosassa.
Sirten valtaaminen on merkittävä voitto Haftarille, jonka joukot ovat taistelleet pitkään Libyan pääkaupunkia Tripolia ja sen lähiseutuja hallitsevaa, YK:n tuella perustettua hallitusta vastaan.
Leena Luotio / Yle lähde: Liveuamap
YK:n tukema ja kansainvälisesti tunnustettu hallitus on hallinnut Sirteä vuodesta 2016 alkaen, jolloin se Yhdysvaltain tuella löi Isis-terroristijärjestön.
Haftar saa materiaalitukea muun muassa Venäjältä, Yhdistyneiltä arabiemiirikunnilta, Jordialta ja Egyptiltä. Hallitus puolestaan saa tukea Turkilta, joka päätti viime viikolla joukkojen lähettämisestä Libyaan.
Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper kiistää uutistoimistojen tiedot, joiden mukaan Yhdysvaltojen armeija valmistautuisi vetämään joukkoja Irakista.
– Minkäänlaista päätöstä Irakista vetäytymiselle ei ole tehty, totesi Esper toimittajille
Uutistoimisto AFP ja Reuters kertoivat aiemmin nähneensä yhdysvaltalaiskenraalin William Seelyn lähettämän kirjeen, jossa joukkojen vetäytymisestä kerrotaan. Kirje oli osoitettu Irakin armeijan yhteisoperaatioista vastaavalle irakilaiskomentajalle. Kirjeen mukaan joukkoja sijoitettaisiin uudelleen lähipäivinä ja -viikkoina, koska ne valmistautuvat siirtymään pois maasta.
Puolustusministeri Esper kertoi, ettei hänellä ole tietoa kyseisestä kirjeestä ja ilmoitti selvittävänsä sen alkuperää.
Myöhemmin maavoimien esikuntapäällikkö Mark Milley kuvaili kirjettä "virheeksi". Hänen mukaansa kyseessä oli kehnosti kirjoitettu luonnos, jota ei ollut allekirjoitettu. Milleyn mukaan kirjettä ei olisi koskaan pitänyt julkistaa.
Irakin parlamentin eilisessä esityksessä velvoitetaan hallitusta peruuttamaan kansainväliselle liittoumalle esitetty avunpyyntö avusta Isisin vastaiseen taisteluun. Parlamentin esityksessä pyydetään lisäksi hallitusta kieltämään ulkomaisilta joukoilta Irakin ilmatilan sekä maa- ja merialueiden käytön kaikissa olosuhteissa.
Irakin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Bagdadin lentokentällä Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin sekä irakilaisen Hashed -järjestön varajohtajan Abu Mahdi al-Muhandisin. Irak katsoo, että Yhdysvallat loukkasi iskulla Irakin suvereniteettia. Lisäksi Irak katsoo, että Yhdysvallat rikkoi niitä ehtoja, joilla maan armeija on Irakissa.
Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on kallis ilmavoimien tukikohta Irakissa, eikä Yhdysvallat aio lähteä maasta ennen kuin Irak maksaa tukikohdan Yhdysvalloille takaisin.
– Jos mukana on yhtään vihamielisyyttä, jos he tekevät jotain, mikä on meistä sopimatonta, me aiomme asettaa pakotteita Irakia vastaan, erittäin isoja pakotteita, Trump sanoi.
Sähkö ja sen tuotanto ovat usein uutisissa muun muassa sähkön siirron ja tuotannon uudistumisen kautta.
Yle kävi kantaverkkoyhtiö Fingridin asiantuntijoiden kanssa läpi kuusi sähköstä ja sähköverkosta verkon keskusteluissa usein toistuvaa väitettä, jotka eivät kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, tai niiden todenmukaisuus vaihtelee näkökulman mukaan.
Väitteisiin vastaavat Fingridiltä voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen ja sähkömarkkina-asiantuntija Heidi Uimonen.
Väite 1: Suomen pitäisi olla 100-prosenttisen omavarainen sähköntuotannossa, toisin kuin nyt ollaan.
Vastaus: Taloudellisesti tämä ei olisi järkevää.
– Halutessaan Suomi voisi kyllä olla sataprosenttisen omavarainen, mutta se tulisi valtavan kalliiksi joko sähkön kuluttajille, veronmaksajille tai molemmille, Heidi Uimonen toteaa.
Nyt sähkön kuluttajat säästävät, kun sähkö tuotetaan siellä, missä se milloinkin on edullisinta. Suomi hyötyy esimerkiksi Ruotsin edullisesta vesivoimasta.
Suomi on osa Pohjoismaiden ja Baltian muodostamaa sähköpörssialuetta. Toisaalta Ruotsissa sähkö on ollut keskimäärin halvempaa.
Jäppinen muistuttaa, että kun katsotaan Suomessa olevaa sähköntuotannon kapasiteettia, Suomi voisi olla omavarainen yhdeksän kuukautta vuodesta. Vain kolmena talvikuukautena oma tuotanto ei riitä.
– Kaikkein suurimman kulutuksen aikaan olisi hyvä, jos kotimaista sähkön tuotantoa olisi enemmän. Vaikka tuonti on toiminut hyvin, mahdolliset ongelmat yhteyksissä Ruotsiin voisivat tuottaa kovilla pakkasilla ongelmia, Jäppinen toteaa.
Suomen sähköntuotannon omavaraisuus kasvaa, kunhan Olkiluoto 3 käynnistyy. Ydinvoimalan valmistumisaikaa lykättiin joulun alla vuodelle 2021.
Omavaraisuuteen vaikuttaa sekin, että osa omasta tuotannosta on pysähdyksissä silloin, kun sähköä tulee halvemmalla naapurimaista.
Päästökiintiöt vaikuttavat siihen, mitä tuotantoa on käynnissä. Esimerkiksi Virossa sähkön tuotanto palavalla kivellä on vähentynyt kalliiden päästöoikeuksien takia ja ajanut kaivoksia ahdinkoon.
Paljon tuulivoimaa rakentanut Tanska luottaa siihen, että se saa sähköpörssistä Norjan vesivoimalla tuotettua sähköä silloin, kun ei tuule. Tuulisella säällä Norjan monet vesivoimalat taas vähentävät tuotantoaan.
Väite 2: Suomi on Venäjän sähköntuotannosta ja Venäjältä tulevasta tuontisähköstä riippuvainen.
Väärin.
Tarvittaessa Suomi pärjäisi ilman tuontia Venäjältä. Eniten sähköä tuodaan Ruotsista, johon on myös vahvimmat siirtoyhteydet.
Teknisesti katsottuna Venäjän suunnalta voisi tulla kylmänä talvipäivänä maksimissaan 10 prosenttia Suomen sähköntarpeesta, Fingridin Jäppinen kertoo.
Sähkö tuodaan kuitenkin sieltä, missä se edullisimmin tuotetaan. Tämän takia viime aikoina Venäjältä on tullut sähköä paljon vähemmän kuin teknisesti olisi mahdollista.
– Ruotsista sähköä voi tulla enemmän, ja sieltä herkästi tuleekin kun heillä on paljon edullista tuulivoimaa tai sateisina aikoina vesivoimaa, Jäppinen sanoo.
Vaikka Venäjän sähköstä ei olla riippuvaisia, kovilla pakkasilla yhteydet muihin maihin eli Ruotsiin, Viroon ja Norjaan olisivat koetuksella ilman Venäjän tuontia.
– Tuollaisessa tapauksessa jouduttaisiin miettimään toimenpiteitä, että mitä tehdään, jos siirtoyhteyksiin tulisi ongelmia. Tällaiseenkin on varauduttu ja harjoittelemme säännöllisesti tilanteita, joissa sähkö ei riitä kaikille. Tällaista ei tosin ole kymmeniin vuosiin tapahtunut, Jäppinen toteaa.
Jos sähkö ei riittäisi, sitä säännösteltäisiin kiertävillä sähkökatkoilla, jolloin sähkö olisi tunnin poikki yhden verkkoyhtiön alueelta, ja seuraavan tunnin taas toiselta ja niin edelleen.
Väite 3: Suomen sähköverkot eivät kestä, jos sähköautojen määrä kasvaisi nopeasti
Väärin.
Sähköautojen tuoma kulutuksen lisäys ei juuri hetkauttaisi sähköverkkoja, koska lisäys olisi sen verran pieni.
– Sähköautojen lataaminen ei tuo merkittävää lisäystä siihen, paljonko sähköä tarvitsee tuottaa. Varovainen arvio 250 000 sähköautosta vuonna 2030 lisäisi sähkönkulutusta Suomessa yhdellä prosentilla, Jäppinen kertoo.
Jos pohditaan teoreettisella tasolla tilannetta, jossa kaikki Suomen henkilöautot rysäyksessä vaihdettaisiin sähköautoiksi, kasvaisi sähkön kulutus 10–11 prosenttia.
– Silloin sähkön kulutus nousisi Suomessa samalle tasolle, jossa se oli ennen vuoden 2008 talouskriisiä. Energiamielessä muutos olisi siis maltillinen, Jäppinen toteaa.
Kantaverkossa sähköautot eivät aiheuttaisi sikälikään ongelmia, kun niiden lataukset tapahtuvat eri puolilla maata. Jäppinen on verrannut tätä sähkökiukaisiin, jotka nekin ovat hajautettuna eri puolille maata.
Kodin sähkösaunan lämmityskerran viemällä sähkömäärällä sähköauto kulkee 40–50 kilometriä.
Kantaverkkoa pienitehoisemman jakeluverkon puolella pitää kuitenkin ottaa huomioon, jos johonkin rakennetaan suuritehoinen sähköautojen latauskenttä.
Sähköautojen kasvava lataaminen ei hetkauttaisi varsinkaan kantaverkkoa Suomessa.Timo-Pekka Heima / Yle
– Tuolloin pitää varmistaa, että sähkönsyötön kapasiteetti on riittävä. Samalla tavalla toimitaan muulloinkin, kun rakennetaan jotakin paljon sähköä tarvitsevaa, Jäppinen sanoo.
Voisiko sähköautoista olla verkoilla jotakin ongelmia? Jäppinen sanoo, ettei ole verkkoja ajatellen tarkoituksenmukaisinta, jos jokainen laittaa sähköautonsa lataukseen kello 17.00 töistä tultuaan.
Myös lataajalle on edullisempaa ajoittaa latausta aamuöille, jolloin sähkön hinta on halvimmillaan.
– Älykkäiden latausratkaisujen hyödyt korostuvat, sillä niiden avulla voidaan samalla automaattisesti järjestää kuluttajalle lataus halvalla hinnalla ja estää tarpeettomat lisäinvestoinnit sähköverkkoon sekä kiinteistön omaan sähköjärjestelmään.
– Suomi on liikenteen sähköistymistä ajatellen hyvässä asemasssa, sillä sähkölämmityksen ja sähkökiukaiden takia verkkomme ovat jo ennestään vahvoja. Keski-Euroopassa tilanne on toinen, Jäppinen toteaa.
Väite 4: Sähkön alkuperää ei voi kontrolloida ostamalla esimerkiksi tuulisähköä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä, sillä pistorasian sähkö tulee lähimmästä voimalasta.
Tavallaan totta ja tavallaan ei. Tuotannon määrää kontrolloidaan sen mukaan, millaista sähköä asiakkaat ostavat.
– Sikälihän näin on, että joka hetki kaikkien voimalaitosten sähkö sekoittuu verkossa, eikä se ole siellä korvamerkittyä, Uimonen sanoo.
Miksi sitten sähköyhtiöt voivat myydä vaikka nimenomaan tuuli- ydin- tai vesivoimalla tuotettua sähköä?
– Taustalla on alkuperätakuujärjestelmä, jota esimerkiksi meillä Fingridillä ylläpidetään. Energiavirasto tarkistaa vuosittain, että kukaan ei myy vaikkapa tuulisähköä ilman, että on todellisuudessa tuottanut sen määrän, jonka on myynyt.
Jos ajatellaan taas teoreettista tilannetta, että kaikki kuluttajat päättäisivät ostaa vaikka tuulisähköä, olisi sähkön myyjien tuotettava vuodessa tuo myytävä määrä. Asiakkaiden toivoma tuotantotapa ohjaa näin yritykset tuottamaan nimenomaan tuulisähköä.
Väite 5: Kovilla talvipakkasilla ei tuule, joten tuulivoima ei auta silloin, kun sähköä eniten tarvittaisiin.
Väite voi olla oikein tai väärin.
Sikäli väite on totta, että voi olla kova pakkanen, jolloin sähköä tarvitaan paljon, mutta ei tuule. Voi myös olla, että tuulinen sää ja sähkön kulutushuippu osuvat samaan aikaan. Näin kävi tammikuussa 2019, muistaa Fingridin Jäppinen.
Totta on, että vaihtelevatuottoinen tuulivoima aiheuttaa työtä sähköverkkoyhtiöille ja työn määrä kasvaa, kun tuulivoimaa tulee lisää.
– Kun tuotannon vaihtelut kasvavat, on monipuolinen tuotantomuotojen yhdistelmä tärkeää, Jäppinen sanoo.
Nykyiset sähkömarkkinat tasaavat tuulivoiman vaihtelun aiheuttamia ongelmia, kunhan siirtokapasiteettia vain riittää. Kun tuulivoiman sähköntuotto painuu alhaiseksi, sähkön hinta voi nousta, mikä puolestaan saattaa vähentää kulutusta.
– Sähkömarkkinat ovat todella fiksu mekanismi. Hinnan noustessa teollisuus voi ajaa laitoksiaan hiljaisemmalla teholla tai muualta voi löytyä kulutusjoustoa, jolloin sähkön tarve tilapäisesti laskee, Uimonen kertoo.
Vaihtelevan tuotannon kaveriksi sopisi tietysti sähkön varastointi, mutta varastointia ei vielä pitkällä aikavälillä ole onnistuttu juuri kehittämään taloudellisesti järkeväksi.
Tuotannon määrän vaihtelu kuitenkin tekee erilaisten kysyntäjoustojen tarjoamisesta kannattavampaa. Tällaisia uusia ratkaisuja tasoittamaan kulutusta saattaa löytyä esimerkiksi teollisuudesta ja sähköautoista.
Väite 6: Sähkön kantaverkkoja pitäisi Suomessa kaapeloida (laittaa johdot maan alle) toimintavarmuuden parantamiseksi.
Väärin.
Kantaverkkoyhtiössä törmätään toisinaan tähän väitteeseen. Muuta sähkönjakeluverkkoa on kaapeloitu viime vuosina runsaasti, mutta kantaverkkoja ei.
Jäppinen perustelee väitettä vääräksi sillä, että toimintavarmuus on kantaverkossa jo maailman huippuluokkaa.
– Kaapelointi tulisi 5–10 kertaa kalliimmaksi, eikä sille ole teknistä tarvetta. Korkeajänniteverkon kaapelointi on teknisesti hankalaa, Jäppinen toteaa.
Sähkön kantaverkot ovat pääosin maan pinnalla kulkevia sähkölinjoja. Matti Myller / Yle
Osa ihmisistä kannattaa kaapelointia, koska katsoo johdot maisemaa rumentaviksi. Ilmajohdot myös vaativat yli 30 metrin etäisyyden lähimpiin puihin sähköturvallisuudenkin takia.
Toisaalta juuri puiden pysyminen kaukana tekee kantaverkosta toimintavarman verrattuna jakeluverkkoon, jonka kaapelointia tehdään eri puolilla Suomea. Jakeluverkossa kaapelointi poistaa puiden kaatumisesta linjoille aiheutuvia sähkökatkoja.
Suomen puolustusvoimista on Irakissa noin 80 henkilöä kouluttamassa Irakin kurdijoukkoja. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari kertoi Ylelle lauantaina, että suomalaiset ovat keskeyttäneet koulutuksen, ja suomalaisten joukkojen turvallisuustasoa on nostettu.
Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat perjantaina puimaan Iranin tilannetta ja maan kanssa solmittua ydinsopimusta.
TAPITALLE Uuden Etelä-Walesin rantoja seuraavalla Princess Highwaylla ei ole ruuhkaa. Ajamme kohti etelän maastopaloalueita. Liikennevirta kulkee takaisin Sydneyn suuntaan.
Määränpäämme on Nowra parin tunnin ajomatkan päähän Sydneystä. Nowraa syvemmälle emme pääse, koska olisimme evakuointialueella. Sinne tarvitaan suojavarusteet ja kulkulupa, joka myönnetään vain äärimmäisiin oloihin kouluttautuneille toimittajille.
Viikonloppuna Nowra ei vaikuttanut turvalliselta. Kova tuuli ja kuivuus puskivat tulimerta eteenpäin monista ilmansuunnista, ja yhtäkkiä lähes koko Nowra julistettiin vaara-alueeksi.
Osa puista säilyi toisia paremmin. Stephen Daly kertoi tämän johtuvan eri puulajien tuohen rakenteesta.Riku Roslund / Yle
Sää on sittemmin viilennyt, mutta viranomaisten palokarttaa kännykästä selaamalla selviää, että vieläkin alle kymmenen kilometrin päässä kaupungista palaa “hallitsemattomasti”.
Nowran liepeillä sijaitsee Tapitalle. Se on virallisesti kaupunginosa, mutta kyse on enemmänkin maalaiskylästä. Näkymät ovat jylhää laaksoa ja vuorijonoa. Lähellä on viinitarhoja.
Mikä idylli, paitsi että nyt taivas on sakeana savusta ja nenään pistää voimakas palaneen puun haju.
“Koskaan ei ole tapahtunut mitään vastaavaa”
Mutkittelevalla pikkutiellä tulee vastaan useampi paloauto. Sitten poliisi. Sitten tiesulku. Puhumme tiemme eteenpäin. Meitä varoitetaan kaatuilevista puista.
Saavumme Peg Ryanin ja Suzi Krawczykin talolle. Näky on hätkähdyttävä. Talo on pystyssä, mutta pihan edessä oleva metsä on palanut ja maa mustana. Tuli on tuhonnut myös voimajohtoja, sähköt ovat poikki.
Vain muutama metri lisää, ja pariskunta olisi nyt koditon.
– Tämä johtuu ilmastonmuutoksesta. Olemme asuneet täällä 30 vuotta, eikä koskaan ole tapahtunut mitään vastaavaa. Koko ajan menee pahemmaksi, sanoo väsyneen näköinen Ryan.
Suzi Krawczykin ja Peg Ryanin mielestä kuivuus kasvaa ja eläimet kärsivät yhä enemmän heidän asuinalueellaan ilmastonmuutoksen vuoksi.Riku Roslund / Yle
Kaksikko lähti evakkoon perheenjäsentensä luokse viikonlopuksi, kun tilanne näytti pahalta. Nyt edessä on tuhojälkien korjaus.
He kertovat nähneensä omin silmin, miten luonto on muuttunut huonompaan suuntaan viimeisten viiden vuoden aikana.
– Koko ajan on ollut kuivempaa. Puut kuolevat, eläimet eivät löydä enää ravintoa. Tänä kesänä olemme jättäneet verannalle vettä, jota vallabit ja papukaijat ovat käyneet juomassa, Krawczyk kertoo.
– Isoissa kaupungeissa ei tajuta, mitä täällä tapahtuu, Ryan jatkaa.
Suzi Krawczykin ja Peg Ryanin puutarha säilyi kuin ihmeen kaupalla. Yhtä hyvin ei käynyt voimalinjoille.Riku Roslund / Yle
Jos tilanteesta jotain hyvää pitää etsiä, kriisi on saanut ihmiset auttamaan toisiaan. Pieniä ja vähän suurempiakin tekoja, puolin ja toisin.
– Asukas saman kadun varrelta tuli tuossa äskettäin esittäytymään ja kertoi raivanneensa kaatuneita puita meidän kotitieltä pois. Ihmisen hyvyys tulee esiin vaikeimmilla hetkillä, Ryan sanoo ja pyyhkii kostuneita silmäkulmiaan.
Palo on tuhonnut pariskunnan irtaimistoa pihalla, mutta Krawczyk on iloinen siitä, että uusi puutarha säilyi.
– Tällä täytyy olla jokin merkitys, hän naurahtaa.
Talon edessä olevalla metsäkaistaleella näkyi vielä liekkejä viikonlopun jäljiltä. Puunrunkojen sisukset hehkuivat kuumuutta.Riku Roslund / Yle
Talon edessä olevassa metsässä kytee edelleen. Osa puunrungoista hehkuu kuumuutta, pikkuruisia paloja on siellä täällä, kuopissa savuaa.
Tästä ei kuulemma kannata olla huolissaan. Palo ei leviä, kun ei ole jäljellä mitään palavaa.
Talo säästyi, kun tuuli kääntyi viime hetkellä
Julie Hilditch ja Stephen Daly istuvat vakavina pihallaan. He ovat juuri saaneet viestin, että läheisen ystävän talo on palanut.
Pariskunnan oma talo säästyi viikonloppuna. Palorintama kulki alle kahden kilometrin päästä. Tuuli kääntyi viime hetkellä toiseen suuntaan. Toisen onni on toisen epäonni.
He palasivat juuri kotiinsa evakosta.
– Tuntuu oudolta kertoa täällä, kuinka onnekkaita me olimme, kun monet ovat kokeneet niin paljon pahempaa, Hilditch sanoo.
Julie Hilditch ja Stephen Daly lukivat Facebookista, että evakossa ollut läheinen ystävä oli juuri saanut kuulla talonsa palaneen.Riku Roslund / Yle
Hän näyttää tietokoneeltaan videota heidän kotiaan uhanneesta palosta. Taivas on tulipunainen, pahaenteinen.
– Ihan inferno, hän kuvailee.
Daly sanoo, ettei vaara ole ohi, vaikka viikonlopusta selvittiin.
– Palot alkavat ja liikkuvat äkkiä. Saamme olla varuillamme koko kesän, ehkä pidempäänkin. Sateita ei ole näkynyt aikoihin.
Daly valelee kattoa vedellä, jottei talteen kerättävä sadevesi saastuisi tuhkasta. Kaikki helposti syttyvät nesteet on kerätty kauas päärakennuksesta. Lehdet on haravoitu pihalta.
Daly tietää, miten varautua paloihin. Hän on entinen Uuden Etelä-Walesin vapaapalokunnan (News South Wales Rural Fire Service) palomies.
Stephen Daly suihkuttelee kattoaan vedellä, jotta taivaalta putoava tuhka ei saastuta heidän talteensa keräämää sadevettä.Riku Roslund / Yle
“Kaikessa ei ole kyse rahasta”
Daly ja Hilditch ylistävät vapaapalokunnan toimintaa. He ovat korvaamattomia harvaan asutulla maaseudulla.
– He ovat väsyneitä, mutta tekevät upeaa työtä. Jotkut ovat olleet kuukausia sammuttamassa paloja, vaikka heillä on päivätyö, Hilditch sanoo.
Australian pääministeri Scott Morrison myönsi vasta äskettäin osavaltion vapaapalomiehille mahdollisuuden saada korvauksia menetetyistä tuloista.
Morrisonin nimen mainitseminen saa molemmat pyörittelemään päätään.
– Morrison ei ota vastuuta, eikä hänessä ole johtajuutta, Daly arvioi.
– Hallitus on tiennyt vuosia maastopalokausien pitenevän ja riskien pahenevan, mutta ei ole antanut tarpeeksi resursseja vapaapalokunnalle. He työskentelevät riittämättömän ja vanhan kaluston kanssa, Hilditch kritisoi.
Julie Hilditch ja Stephen Daly ovat keränneet kaikki helposti syttyvät nesteet kauaksi päärakennuksesta, jotta mahdollinen kuumuuden aiheuttama räjähdys ei tuhoaisi kaikkea.Riku Roslund / Yle
Dalyn mielestä hallituksessa on ilmastonmuutoksen kieltäjiä, jotka ovat sivuuttaneet esimerkiksi johtavien paloeksperttien varoitukset.
– He ovat jumissa tässä ajattelussaan ja halvaantuneita toimimaan.
Kun luonto kärsii, myös talous kärsii. Molemmat kertovat ymmärtävänsä, mikä merkitys hiilikaivoksilla on Australian taloudelle, mutta heidän mielestään suunnanmuutos kohti uusiutuvaa energiaa olisi pitänyt aloittaa vuosia sitten.
– Hallituksella on fiksaatio loputtomaan talouskasvuun. Puhutaan investoinneista eikä välitetä luonnosta, aivan kuin nämä olisivat joko tai -vaihtoehtoja, Hilditch sanoo.
– He ovat unohtaneet, ettei taloutta ole ilman luontoa ja ihmisiä. Kaikessa ei ole kyse rahasta.
Olemme ajamassa kohti Nowran keskustaa, kun ohitamme kaupungin vapaapalokunnan päärakennuksen. Ulkona seisoskelee useita palomiehiä. He hymyilevät, nauravatkin.
Maailma odottaa nyt sitä, miten Iran vastaa Yhdysvaltain viime perjantaina tekemään ilmaiskuun, jolla se surmasi vaikutusvaltaisen iranilaiskenraalin Qassem Suleimanin.
– Luontevinta Iranille olisi iskeä amerikkalaisiin sotilaskohteisiin Irakissa, Yhdysvaltain kohteisiin ja sen liittolaisia vastaan Libanonissa sekä Persianlahden arabivaltioihin, niiden öljyntuotantokapasiteettiin sekä alueella liikkuviin aluksiin, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Hän uskoo, että Iran iskee amerikkalaiskohteisiin tavalla, joka ei yhdistä tekoja suoraan Iraniin itseensä.
Yle
Juusola pitää tilannetta erittäin räjähdysherkkänä. Hänen mukaansa kummallakaan osapuolella ei ole näköpiirissä mekanismia, jolla päästään pois tästä kärjistyneestä tilanteesta.
Sodanuhka maiden välillä on suurin vuosiin, jopa vuosikymmeniin, Juusola arvioi Ylen haastattelussa.
Yhdysvalloilla on Persianlahdella huomattavan suorituskykyistä sotavoimaa ja alueelle siirrettiin hiljattain 3000 sotilasta lisää. Juusolan mukaan Yhdysvallat kykenee tarvittaessa iskemään syvälle Iranin sisälle, ja Iran tietää tämän.
Toisaalta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut, että maa ei halua sotaa.
Yhdysvaltain tekemä isku Bagdadiin on Juusolan mukaan yhdistänyt Iranissa myös niitä tahoja, jotka ovat olleet tyytymättömiä maan johtoon.
Isku koetaan hyökkäykseksi Iranin valtiota vastaan, ja se saa monen vaatimaan kuolemaa Yhdysvalloille.
54-vuotias Susanna on oikea puuman perikuva. Erottuaan joitakin vuosia sitten itseään vanhemmasta miehestä hän on deittaillut itseään 10-25 vuotta nuorempia miehiä.
Seurasta ei ole ollut pulaa, pikemminkin päinvastoin. Susanna kokee, että nuoret miehet ovat hyvin kiinnostuneita kokeneemmista naisista. Hänen nuorin seksikumppaninsa oli 25-vuotias.
Tällä hetkellä Susanna on suhteessa hieman yli kolmikymppisen miehen kanssa ja kokee kukoistavansa naisena.
– On ihana kuulla kehuja, että ”sulla on tosi kaunis vartalo”. Suhtaudun omaan kehoonikin paljon positiivisemmin ja rohkeammin nykyään.
Susannan mukaan nuorten miesten myötä hänen silmänsä ovat auenneet myös monelle muulle asialle. Elämästä on tullut taas jännittävää.
Ikäeroon suhtaudutuaan eri tavoin sukupuolesta riippuen
Suuren ikäeron pariskuntia on ollut aina. Useimmiten kyseessä on ollut vanhempi mies ja nuorempi nainen. Tällaista parinvalintaa on selitetty lisääntymiskyvyllä: miehen iällä on vähemmän merkitystä lasten saamiseen kuin naisen iällä. Vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhteet ovat olleet yhteiskunnan silmissä hyväksyttävämpiä kuin suhteet, joissa ikäero on toisin päin.
Tämä kaksinaismoralismi kukoisti pari vuotta sitten, kun maailma kohisi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja hänen 24 vuotta vanhemman vaimonsa Brigitten suhteesta. Monessa näennäisesti hyväksyvässäkin jutussa heidän suhteensa sopivuus asetettiin kyseenalaiseksi.
Toisaalta kohu toi puuma-ilmiön päivänvaloon, ja pakotti ihmiset miettimään miksi suhde herättää niin paljon tunteita ja kysymyksiä. Aiheesta käyty laaja keskustelu todennäköisesti muutti asenteita suvaitsevammiksi.
Puuman itsevarmuus vetää puoleensa
29-vuotias Niko on deittaillut muutamia itseään vanhempia naisia. Suurimmillaan ikäeroa on ollut 15 vuotta. Hän pitää siitä, että vanhempien naisten kanssa seksiä ei tarvitse ylenpalttisilla kehuilla ja huomiolla erikseen ”ansaita”.
– Minua kiinnostaa itsevarmuus. Jos vanhempi nainen haluaa seksiä, peli on aika selvä eikä kenenkään tarvitse leikkiä. Ei muuta kuin härkää sarvista kiinni ja asiaan, Niko kuvailee.
Niko kertoo saaneensa keski-ikäisiltä naisilta kehuja jaksamisestaan ja innokkuudestaan.
– Varmaan nuoremmat miehet ottavat naisen paremmin huomioon ja antavat itsestään enemmän.
Toisaalta nuoren miehen huomio imartelee, ja moni puuma tekeekin parhaansa tehdäkseen sängyssään olevan nuorukaisenkin tyytyväiseksi. Kaikki osapuolet voittavat.
Nuori mies vapauttaa naisen toteuttamaan itseään
Puuma-ilmiötä on tutkittu vasta vähän. Viime vuonna Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäiset naiset ja nuoret miehet viihtyvät yhdessä varsinkin hyvän ja totuttuja sääntöjä rikkovan seksin takia.
Tutkija ja apulaisprofessori Milaine Alarie haastatteli perusteellisesti 55 naista, jotka olivat iältään 30-60 -vuotiaita. Heillä kaikilla oli kokemuksia seksisuhteista itseään huomattavasti nuorempien miesten kanssa.
Tutkimuksen tärkein löydös oli, että suuren ikäeron suhteet antoivat naisille mahdollisuuden rikkoa seksiin ja naisen rooliin liitettyjä ennakko-oletuksia ja rajoituksia. Tällainen normi on muun muassa ajatus, että naiset ovat seksuaalisesti passiivisia ja halun kohteita, eivät aktiivisia tekijöitä.
Nainen ei myöskään saisi olla liian tai väärällä tavalla seksikäs, kuten Susanna joutui kuulemaan.
– Tykkään kotioloissa pukeutua seksikkäästi. Avioliitossa sille tuli täystyrmäys, minut nähtiin vain vaimona ja lasten äitinä. Nykyinen nuori kumppani on itsekin tehnyt kaikenlaista, joten nyt voin tehdä mitä mieleen juolahtaa.
Keski-ikäinen nainen tuntee halunsa
Puuman ja pennun välisessä suhteessa vanhat roolit eivät kiristä. Puumanainen saa haluta ja olla aktiivinen. Toisaalta nuori mies ei aina ole yhtä yhdyntäkeskeinen kuin vanhemmat sukupolvet, joten häneltä saa paljon hyväilyjä ja suuseksiä. Ne puolestaan parantavat naisen orgasmeja (Psychology Today -lehden artikkeli englanniksi).
Susannalle on ollut suuri oivallus, että hän saa olla seksuaalisesti juuri sellainen kuin on.
– Parisuhteessa oli aina jotenkin pelko siitä, että näyttäydyn toisen silmissä epämiellyttävänä.
Myös valtadynamiikka voi seksissä muuttua, sillä moni nuori mies ottaa mielellään ohjeita vastaan kokeneelta naiselta. Susannakin on löytänyt itsestään uusia piirteitä, ja hän on alkanut ottaa aloitetta omiin käsiinsä.
– Yhden luokseni tulleen nuoren miehen vein suoraan makuuhuoneeseen ja tein mitä halusin. Hän oli aivan innoissaan, kun nainen kerrankin päätti mitä tehdään, Susanna muistelee nauraen.
Nuorelle miehelle voi olla hieno kokemus tulla halutuksi. Se vapauttaa arvailemasta ja kantamasta vetovastuuta seksissä.
– Keski-ikäinen on jo nähnyt maailmaa ja on sinut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa. Hän tietää, mitä haluaa ja myös mitä ei halua. Hän uskaltaa antaa mennä, kuvailee Niko.
Susanna ja Niko esiintyvät jutussa keksityillä nimillä aiheen arkaluonteisuuden takia.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on matkustanut yllättäen Syyriaan tapaamaan presidentti Bashar al-Assadia.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putin painotti, että paljon on tehty Syyrian valtiollisen aseman ja alueellisen yhtenäisyyden palauttamiseksi.
– Putin totesi myös, että Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa voi nähdä paljain silmin, miten rauha on palautettu, Peskov kertoi venäläisille uutistoimistoille.
Al-Assad puolestaan kiitti Venäjää ja Venäjän joukkoja avusta "taisteluissa terrorismia vastaan" ja rauhanomaisen elämän palauttamisessa, Peskov sanoo.
Venäjä lähetti joukkoja Syyrian hallituksen tueksi vuonna 2015. Syyrian hallitus on sen jälkeen onnistunut valtaamaan takaisin valtaosan alueista, jotka se oli menettänyt kapinallisille vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana.
Syyrian hallitusta on auttanut myös Iran. Keskeinen hahmo oli Qassem Suleimani, jonka Yhdysvallat tappoi joulukuun lopussa lennokki-iskussa Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Suleiman oli tullut Irakiin vierailulta Syyriasta.
Al-Assad ja Putin tapasivat Venäjän joukkojen päämajassa. Putin aikoo käydä myös useissa muissa kohteissa, Peskov kertoi tarkentamatta.
Putin vieraili edellisen kerran Syyriassa vuonna 2017, jolloin kohteena oli Venäjän Hmeimimin lentotukikohta.
Pietarissa sijaitsevalla klinikalla hoidetaan salassa venäläisiä palkkasotilaita, jotka ovat haavoittuneet taisteluissa ulkomailla, kertoi uutistoimisto Reuters tiistaina.
Reuters perustaa tietonsa muun muassa klinikan työntekijän haastatteluun. Reutersin mukaan klinikan omistaa vakuutusyhtiö AO Sogaz, jonka johtoportaasta löytyy kytköksiä presidentti Vladimir Putiniin.
Hoidettavat ovat yksityisiä palkkasotilaita, jotka ovat haavoittuneet taistellessa muun muassa Libyassa ja Syyriassa. Venäjä on kiistänyt palkkasotilaiden toimivan sen alaisuudessa.
Reutersin pyytäessä haastattelua klinikan johtajalta Vladislav Baranovilta tämä kehotti toimittajia "unohtamaan klinikan" ja sanoi, että ei halua kommentoida asiaa.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti Reutersille, että Venäjän johto olisi tietoinen klinikasta.
Venäjän lain mukaan maan kansalaiset eivät saa osallistua aseellisiin konflikteihin palkkasotilaina ja lääketieteellisten organisaatioiden tulee raportoida taisteluvammoista poliisille, Reuters kertoo.
Itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden hoitoon laadittu Käypä hoito -suositus on julkaistu tänään. Suosituksen tavoitteena on parantaa sosiaalityön, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä, ja luoda yhtenäiset käytännöt itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden hoitoon.
Tavallisesti Käypä hoito -suositukset koskevat tiettyä sairautta tai diagnoosia. Nyt suositus on ensimmäistä kertaa laadittu itsemurhan kaltaisesta monitekijäisestä ilmiöstä.
Kaksi vuotta työn alla ollut Käypä hoito -suositus ei sisällä mullistuksia itsemurhaa yrittäneiden hoitoon. Sen sijaan se avaa itsetuhoisuuden syitä ja kokoaa toimiviksi todetut hoitokäytännöt yhteen.
Työtä johtanut sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta sanoo, että suosituksen tarkoituksena on valmentaa kaikkia tahoja kohtaamaan potilaat ja ohjaamaan nämä paremmin hoitoon.
– Tärkeintä on toimia aktiivisesti ja ripeästi. Itsemurhaa yrittänyt ei itse ole kovin aktiivisesti hakemassa hoitoa, joten meidän pitää olla aktiivisempia, Pirkola toteaa.
Moni jää ilman hoitoa itsemurhayrityksen jälkeen
Itsemurhaa yrittäneiden hoitosuosituksille on suuri tarve, sanoo Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. Käypä hoito -suositusta laatineessa työryhmässä asiantuntijana mukana ollut Wahlbeck huomauttaa, että tällä hetkellä hoidon puute on yleinen ongelma.
– Meihin ottaa säännönmukaisesti yhteyttä ihmiset, jotka eivät itsemurhayrityksensä jälkeen ole saaneet hoitoa, Wahlbeck kertoo.
Ongelma on havaittu myös tutkimuksissa. Itsemurhayrityksen jälkeen päivystyspoliklinikalle päätyneistä henkilöistä suurimman osan on havaittu jäävän ilman jatkohoitoa. Nyt julkaistut ohjeet suosittelevat, että jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle pitäisi järjestyä jatkohoito.
Wahlbeck uskoo, että Käypä hoito -suosituksen myötä tilanne paranee. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta vähitellen hoitokäytännöt muotoutuvat suositusten mukaisiksi, Wahlbeck sanoo.
Itsemurhat vähentyneet viime vuosikymmeninä
Suomessa itsemurhien määrä on puolittunut viimeisen 30 vuoden aikana. Määrä on kuitenkin yhä kansainvälisesti melko korkea, ja viime vuosina lasku on hidastunut. Viime vuonna Suomessa tehtiin 810 itsemurhaa.
Nyt julkaistu Käypä hoito -suositus keskittyy nimenomaan itsemurhayrityksen jälkeiseen hoitoon, mutta työryhmää johtanut sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola nostaa puheissaan esille myös ennaltaehkäisyn tärkeyden.
Yksi keino on, että itsetuhoisiin ajatuksiin puututaan aina, eikä niistä kysymistä vältellä terveydenhuollossa. Jos ihminen puhuu itsetuhoisesti, riski itsemurhaan on kasvanut.
– Vanhastaan on ollut käsitys, että se, joka puhuu itsemurhasta, ei välttämättä tee sitä. Se on virheellinen ja haitallinen käsitys, Pirkola sanoo.
Käypä hoito -suositusten lisäksi itsemurhien vähentämiseksi on perustettu kansallinen itsemurhien ehkäisytyötä koordinoiva verkosto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman verkoston työ on osa kansallista mielenterveysstrategiaa vuosille 2019-2030.
Suomen kansallinen itsemurhien ehkäisystrategia on vuodelta 1991, joten strategiapäivitys tulee tarpeen. Uusi strategia on määrä julkaista ensi kuussa.
Tänään on tullut kuluneeksi viisi vuotta Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen kohdistuneesta terrori-iskusta.
7. tammikuuta 2015 noin kello 13 Suomen aikaa terroristijärjestö Al-Qaidaan kuuluneet veljekset hyökkäsivät Pariisissa sijaitsevaan toimitukseen.
Raa'assa terrori-iskussa kuoli 12 ihmistä. Heistä kahdeksan oli lehden työntekijöitä ja neljä poliiseja. Lisäksi yksitoista haavoittui.
Satiirilehden pilapiirroksista raivostuneet Said ja Cherif Kouachi ammuttiin poliisien toimesta kaksipäiväisen piirityksen päätteeksi. Tapahtumat poikivat lukuisia muita väkivallantekoja Ranskassa seuraavina vuosina.
Charlie Hebdo jatkoi piikikästä linjaansa iskujen jälkeenkin. Lehden sijainti on kuitenkin salainen, ja sen rakennuksessa on tiukat turvatoimet.
Ranskalaiset ovat kerääntyneet muistamaan uhreja iskun jokaisena vuosipäivänä. Omaisten toiveesta viralliset seremoniat on järjestetty matalalla profiililla.
Irakissa useita raketteja on osunut maan armeijan lentotukikohtaan, johon on sijoitettu myös amerikkalaissotilaita sekä muita liittouman joukkoja. Toistaiseksi ei ole tiedossa, ovatko iskut vaatineet henkilövahinkoja. Iskut vahvistaa Yhdysvaltain puolustustusministeriö Pentagon.
Ain al-Asadin lentotukikohta sijaitsee Irakin länsiosissa Anbarin maakunnassa noin 200 kilometriä Bagdadista.
Yhdysvaltain armeijalähteiden mukaan iskuja on tehty ilmeisesti myös muihin kohteisiin. Tiettävästi rakettaja on ammuttu myös tukikohtaan Erbilissä, joka sijaitsee maan pohjoisosissa.
Valkoinen talo kertoo, että presidentti Donald Trump seuraa tilanteen kehittymistä.
– Olemme tietoisia raporteista, jotka koskevat hyökkäyksiä Yhdysvaltojen tiloihin Irakissa. Presidentti on saanut tiedon ja seuraa tilannetta tiiviisti ja konsultoi kansallisen turvallisuuden ryhmäänsä, kertoo Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Stephanien Grisham Twitterissä.
Iranin valtiontelevisio kertoo, että iskujen taustalla on maan vallankumouskaarti.
Tilanne alueella on kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina lennokki-iskulla Iranin vallankumouskaartin kenraalin Qassim Suleimanin. Iran on vakuuttanut kostavansa iskun.
Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan elimistön kykyä hapettaa eli polttaa rasvaa määrittävät pitkälti perintötekijät.
Laajaan tutkimukseen osallistui 23 identtistä mieskaksosparia. Yhdeksässä parissa kaksosten liikuntatottumukset erosivat toisistaan tutkimusta edeltävän kolmen vuoden aikana.
Tulokset kertovat, että kaksosparin vähemmän ja enemmän liikkuvan osapuolen elimistö käytti rasvaa energialähteenä samalla tavoin sekä levossa että liikkeessä.
Tämä tarkoittaa, että perimältään samanlaisilla henkilöillä rasva palaa samalla tavoin. Elimistö siis asettaa elimistön rasvapolttokyvylle haarukan, jonka sisällä rasvanpolttoon voi vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla.
– Elimistön kyvyn polttaa rasvaa ei kuitenkaan ole osoitettu olevan yhteydessä lihomiseen tai laihtumiseen, eli hyvä kyky käyttää rasvaa elimistön energianlähteenä ei suojaa painonnousulta. Painoon vaikuttaa se, kuinka paljon energiaa saa ja kuinka paljon sitä kuluttaa, sanoo tohtorikoulutettava Jari Kauppinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa havaittiin myös se, että korkeampi liikunnanaikainen rasvan käytön huippuarvo oli yhteydessä elimistön parempaan sokerinsietoon. Solut polttavat sekä rasvan että sokerin energiaksi mitokondrioissa.
Puheenjohtajan vaihdos ei ole katkaissut keskustan kuoleman kierrettä.
Juha Sipilä johti keskustan viime kevään eduskuntavaaleissa historiallisen heikkoon tulokseen, ja uuden keskustajohtajan Katri Kulmunin alkuaskelilla keskustan kannatus on jatkanut syöksyään alaspäin.
Keskustan kohtalon hetkiä elettiin myös vuoden 2011 eduskuntavaalitappion jälkitunnelmissa.
Sipilä-ilmiö peitti rakenteelliset ongelmat
Juha Sipilän nousu puoluejohtajaksi ja politiikan ilmiöksi lennätti keskustan pääministeripuolueeksi vielä keväällä 2015, mutta sen jälkeen keskusta on hävinnyt kaikki vaalit.
Sipilä-ilmiö peitti hetkeksi keskustan 2000-luvun ongelmat.
Äänestäjät keskittyvät keskustalle vaikeille eteläisen Suomen alueille, ja perussuomalaiset vahvistaa asemiaan keskustan perinteisillä tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Taistelu politiikan keskikentän liikkuvista äänestäjistä kiristyy, kun vihreät on kasvanut vahvaksi vaihtoehdoksi koko maassa.
Heikko kannatus kaivaa maata puoluejohdon alta
Kun puoluejohdon vaihdos ei ole tuonut keskustalle nopeaa käännettä parempaan, tyytymättömyys kasvaa. Kuntavaalit ovat edessä jo keväällä 2021, eikä uudella puoluejohdolla ole rajattomasti näytön aikaa.
Kulttuuri- ja tiedeministerin tehtävästä kesällä perhevapaalle jäänyt Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti vielä syyskuun alussa keskustan ylimääräisen puoluekokouksen aattona, että hän ei aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun 2020 puoluekokouksessa.
Keskustaveteraani Tytti Isohookana-Asunmaa oli epäillyt Saarikon motiiveja, kun tämä oli asettunut puoluekokouksen alla tukemaan Kulmunin kilpailijan Antti Kaikkosen valintaa keskustan johtoon.
Puoluekokouksen aattona kuumentuneessa ilmapiirissä Saarikko torjui epäilyjä, että Kouvolan puoluekokouksessa olisi valittu vain pätkäpuheenjohtaja odottamaan tulevaisuuden puheenjohtajasuosikkina pidetyn Saarikon paluuta perhevapaalta.
Saarikko: Puheenjohtajakysymys ei ajankohtainen
Tänään Yle radio yhden ykkösaamussa Saarikko joutui jälleen vastaamaan kysymykseen, harkitseeko hän missään tilanteessa mahdollisesti asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi keskustan seuraavassa puoluekokouksessa.
– Aikaa Kouvolan kokouksesta on kulunut kovin vähän, ja puolue valitsi johtajakseen Katri Kulmunin. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on tukea häntä, että hän voisi tässä tehtävässä täysimääräisesti onnistua. Se on oleellista juuri nyt, Saarikko vastasi.
Jatkokysymykseen – voiko olla, että hän joutuu harkitsemaan vielä uudestaan, Saarikolta tuli moniselitteinen vastaus.
– Minun tärkein tehtäväni tällä hetkellä on tehdä omalta paikaltani kaikkeni, että keskusta voi onnistua ja menestyä ja olla ihmisten silmissä tunnistettava.
– Keskityn ilolla siihen ratkaisuun, jota pidin arvojeni pohjalta oikeana, että olen saanut viettää aikaa pienen vauvan ja toisen poikamme kanssa eli tuohon kysymykseen: en pidä sitä ajankohtaisena ja sitä ei tarvitse pohtia, Saarikko väisti kysymyksen.
Hallitukseen osallistuminen jakoi keskustan rivit
Ykkösaamun haastattelussa Saarikko puolusti voimakkaasti keskustan osallistumista ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) johtamiin punamultahallituksiin.
– No minusta se ei ollut virhe, mutta se on virhe, jos me asiaa vieläkin emmimme. Kyllä se minusta jossain keskusteluissa kumpuaa aina jotenkin rivien välistä esiin, että olikohan tämä viisasta. Että joko hallituksessa ollaan tai ei olla, Saarikko linjasi.
Ykkösaamun keskusteluun osallistunut entinen puoluesihteeri Pekka Perttula piti virheenä, että keskusta lähti suuren vaalitappion jälkeen hallitukseen. Perttula arvioi, että äänestäjien on ollut vaikea ymmärtää asiaa.
Saarikko: Keskustan sitouduttava hallitusyhteistyöhön
Saarikon mielestä keskustan sitoutuminen hallitusyhteistyöhön on ollut syksyn aikana epäselvää.
– Saimme hyvän ohjelman ja siihen pitää nyt sitoutua. Ja uskon, että tämä tapahtuu, mutta kyllä tämä syksyn mittaan minusta vielä vähän kysymysmerkin omaista osittain oli, Saarikko ihmettelee ja kuulostaa aivan puoluejohtajalta.
Saarikon mukaan punamultayhteistyöstä tulee väistämättä myös osa sitä kuvaa, joka keskustasta nyt rakentuu.
– Nyt on mahdollisuus kirjoittaa uusiksi, mitä punamultayhteistyö tarkoittaa 2020-luvulla, Saarikko kuvaili.
Oman linjan löytäminen keskustan kohtalon kysymys
Ensi kesänä perhevapaalta ministeriksi palaava Saarikko toivoo keskustelua ja pohdintaa keskustan tulevaisuudesta.
– Sellaista syväpohdintaa uskon ja tiedän, että puheenjohtaja joukkueelta nyt toivoo, eikä hän pysty eikä halua tehdä sitä yksin. On väärin ajatella, että kaikki johtuisi ja pitäisi nousta vain yhden ihmisen nojalla. Kyllähän se on iso joukkuetyö ja ainakin itse olen sanonut olevani siinä kaikin tavoin käytettävissä, jos niin toivotaan, Saarikko vakuutti.
Aluepolitiikassa Saarikko varoitti rajoittumasta vain Pohjois- ja Itä-Suomen puolueeksi. Saarikon mielestä tärkeää on palauttaa liikkuvien äänestäjien luottamus myös Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.
Keskustalaiset näkevät uhkakuvana poliittisen keskustelun kärjistymisen vain ääripäiden välille. Keskustan maltillinen sillanrakentajan rooli jauhautuu siinä murusiksi.
Moni pitkäaikaissairas tarvitsee säännöllisesti lääkäriä, hoitoja, lääkkeitä ja kuntoutusta, mutta joutuu usein tinkimään niistä rahan takia.
Ongelma on suurin tammikuussa, kun vuodenvaihde nollaa omavastuut eli niin sanotut maksukatot. Kaikesta joutuu taas maksamaan täyden hinnan.
– Tammikuu on tosi raskas kuukausi. Välttämättömät lääkkeeni ovat kalliita ja kuntoutusmatkoihin menee satanen viikossa, kertoo nuorena MS-tautiin sairastunut tamperelainen Anne Beresford.
– Tilanne olisi täysin mahdoton, jos vielä pitäisi käydä lääkärissä tai joutuisin moneksi päiväksi sairaalaan.
Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen.
Esimerkiksi tamperelainen diabeetikko Sari Saarinen joutuu aina vuoden ensimmäisinä kuukausina hakemaan toimeentulotukea. Lapsesta asti sairastettu diabetes on aiheuttanut näkövamman ja paljon muita liitännäissairauksia, joten lääke-, hoito- ja matkakulut ovat suuret.
Sairaan kallis tammikuu
Paljon sairastava laskee erikseen kolmea maksukattoa. Yksi on lääkkeille, toinen lääkäri- ja poliklinikkakäynneille ja sairaalapäiville sekä kolmas näihin liittyville matkoille.
Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi pahimmillaan tulla maksettavaa yhteensä yli 1 560 euroa jo heti tammikuussa. Sen jälkeen yhteiskunta eli käytännössä Kela tulee apuun.
Lääkäri- ja poliklinikkakäyntien sekä sairaalapäivien omavastuu on yhteensä 683 euroa. Lääkkeiden omavastuu on 577,66 vuonna 2020. Sairas- tai kuntoutusmatkojen eli niin sanottujen Kela-matkojen omavastuu on 300 euroa.
Takuueläke ei riitä kuluihin
Alkuvuosi tarkoittaa pahimmillaan, että lääkärikäyntiä täytyy siirtää ja sairaalalasku päästää yli eräpäivän. Myös lääkkeitä jää ostamatta.
Lisäksi voi joutua jättämään väliin myös Kelan maksamaa kuntoutusta, koska taksimatkoihin ei ole rahaa. Lyhyenkin taksimatkan omavastuu on 25 euroa, joten yhteen kuntoutusreissuun menee 50 euroa.
30 vuotta MS-tautia sairastanut Anne Beresford sanoo, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin ruveta säästämään jo kesällä.
– Nuorempana läheisten antamat joululahjarahat pelastivat, mutta ei kaikilla ole sellaisia läheisiä, jotka voivat auttaa.
Nyt Beresfordin pelastus on, että hän jaksaa käydä osa-aikaisena töissä Pirkanmaan neuroyhdistyksessä. Kaikkien kunto ei kuitenkaan riitä edes osa-aikaiseen työhön.
– Moni on sairastunut esimerkiksi MS-tautiin niin nuorena, että eläkettä ei ole kertynyt. He ovat yleensä kansaneläkkeen varassa eli niin sanotulla takuueläkkeellä.
Se on nyt 784,52 euroa kuukaudessa ja nousee 834,52 euroon vuoden 2020 alusta.
– Miten siitä maksaa yli 1 000 euroa, kun pitäisi myös syödä ja maksaa vuokra? Anne Beresford kysyy.
Ulosotot lisääntyvät
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö on Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry. Siihen kuuluvat muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto ja Neuroliitto. Runsaan 230 jäsenjärjestön kautta mukana on 1,3 miljoonaa ihmistä, joista osa sairastaa paljon tai on vammainen tai ikäihminen.
Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Soste
Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti yhdistäisi maksukatot ja sitoisi ne takuueläkkeen määrään. Omavastuun kerryttäminen pitäisi aloittaa vasta vuoden ensimmäisestä maksusta tai ostosta eikä nykytavalla kalenterivuoden alusta.
Perälahden mukaan silti ongelmaksi jää, että maksut kasaantuvat alkuvuoteen.
– Siitä aiheutuu monille taloudellisia ongelmia, ja se näkyy myös ulosotoissa.
Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.
Muuan muassa Reumaliitto on muistuttanut, että hyvä hoito säästää yhteiskunnan kuluja. Reuma ja moni muu pitkäaikaissairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Se taas huonontaa ihmisen mahdollisuuksia selvitä arjesta omin voimin.
