Bagdadissa kaksi rakettia on iskeytynyt tarkasti vartioidulle niin sanotulle vihreälle vyöhykkeelle, kertoivat turvallisuuslähteet uutistoimisto AFP:lle. Vihreällä vyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö.
Raketti-isku tehtiin lähes vuorokausi sen jälkeen, kun Iran teki ohjusiskun kohti Irakin maaperällä olevia sotilastukikohtia. Ohjusisku oli kosto Yhdysvaltain viime viikolla tekemälle ilmaiskulle, jossa tapettiin iranilaiskomentaja Qassem Suleimani.
Vielä ei ole kerrottu, ketä tuoreesta raketti-iskusta epäillään.
Pelko sodasta näkyy nuorten suosimassa videopalvelu TikTokissa. TikTok on yleensä tunnettu lyhyistä tanssivideoista, mutta nyt sinne on alkanut tulvia sota-aiheisia videoita.
Sotameemejä alkoi ilmestyä pilvin pimein sen jälkeen, kun Yhdysvallat viime perjantaina surmasi iranilaisen kenraalin Qassim Suleimanin. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Iran ampui vastaiskuna useita ohjuksia Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa.
Videoissa on mustaa huumoria, ironiaa mutta myös uutisväläyksiä.
TikTok-sovellusta käyttävät pääasiassa teini-ikäiset ja lapset. Videoita katsovat monet alakouluikäiset, ja osa heistä on alkanut pelätä maailmansotaa. Sota näkyy TikTokissa vaikkapa tunnisteilla #ww3 #ww3memes ja #ww3comedy. Esimerkiksi kolmas maailmansota -tunnisteella olevia videoita on katsottu miljardi kertaa.
TikTokin videoissa yleinen vitsin aihe on, miten nykyinen nuori sukupolvi pärjäisi mahdollisessa sodassa.Kuvakaappaus / TikTok.
Vaikuttaa mielialaan
Sodan pelko ei ole vieras aihe Tampereen yhteiskoulun lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Tamperelainen Alina Aarnio arvioi seuranneensa uutisia vähän liikaakin.
– Uutisiin menee energiaa. Uutiset eivät ole niin piristäviä, ja ne voivat vaikuttaa mielialaan. Koen, että on velvollisuus seurata kuitenkin uutisia.
Alina Aarnio on oppinut historian tunneilla, että kylmän sodan aikana kauhun tasapaino oli pahempi kuin nyt. Jussi Mansikka / Yle
Aarnion mukaan nuorille on voinut iskeä ensi kertaa tilanne, että maailmalla voi tapahtua oikeasti jotain kurjaa. Aiemmat uhat ovat voineet tuntua kaukaisilta.
– En pelkää maailmansotaa itse. Tässä ei olla vielä tilanteessa, että olisi kolmas maailmansota ovella.
Huumori on tapa käsitellä ongelmia
Ylöjärveläinen Peppiina Helin kertoo seuranneensa uutisia ja lukeneensa Twitteriä.
– Kyllähän tilanne herättää vähän pelkoa, mutta samalla toivoo, ettei tällaista tapahtuisi, Helin sanoo.
Helin uskoo, että videoiden tekeminen voi olla nuorille jännityksen ja pelon lievittämistä.
Luokkakaveri Aarnion mukaan huumori voi olla tapa käsitellä vaikeaa asiaa.
– On pakko etsiä mieltä keventäviä keinoja, jos ahdistaa. Nyt on vielä Australian maastopalot ja ilmastonmuutos, voi tuntua toivottomalta, Aarnio sanoo.
Arttu Vuori sanoo, että sosiaalinen media lisää väärää tietoa. Jussi Mansikka / Yle
Valeuutisia ja epävarmuutta
Lukion ekavuosikurssilainen Arttu Vuori Tampereelta sanoo, että meemit lietsovat epävarmuutta.
– Sosiaalisen median voisi räjäyttää, koska se on tuonut niin paljon painolastia ihmisille. Sitten vielä levitellään fakenewseja, valeuutisia.
Moni nuori ei seuraa uutisia ja voi pitää meemejä totena. Tämä huolestuttaa Arttu Vuorta.
– Nuoret saavat kuvan, että tulisi kolmas maailmansota. En usko, että kunnollista maailmansotaa on tulossa. Tämä on vain yksi konflikti muiden joukossa.
Jerry Iso-Jussila kehottaa opettajia puhumaan sodanuhkasta oppilaiden kanssa. Jussi Mansikka / Yle
Vuosikurssikaveri Jerry Iso-Jussila Lempäälästä sanoo, että meemit ovat tulleet vastaan myös Youtubessa.
– Pienenä pelkäsin tosi paljon sotaa. Jos olisin nyt kymmenvuotias, kyllä nuo meemit karmisivat.
Iso-Jussilan mukaan koulussa olisi hyvä puhua asiasta, tämä voisi rauhoittaa mieltä.
Tiedon avulla maailma haltuun
Tampereen yhteiskoulun lukion historian, filosofian ja yhteiskuntaopin opettaja Harri Päiväsaari sanoo, että opetuksessa pyritään ottamaan esiin akuutteja uutistilanteita.
– Ajankohtaisuus kiinnostaa nuoria ja siihen pitää tarttua. Esimerkiksi EU-asiat eivät kiinnostaneet 5–6 vuotta sitten, nyt ne kiinnostavat kun on brexit, pakolaiskriisi ja ilmastoahdistus.
Päiväsaari ymmärtää, että nuoria ahdistaa Iranin ja Yhdysvaltain kiristyneet välit. Hän ei usko, että internetin kuvavirtaa voisi hallita.
– Olennaista on oppia, mikä on totta ja mikä fiktiota ja yrittää tiedon avulla saada maailmaa haltuun.
Historian, filosofian ja yhteiskuntaopin opettaja Harri Päiväsaari sanoo, että tieto auttaa hahmottamaan asioita. Jussi Mansikka / Yle
Harva pystyy seuraamaan arabiankielisiä uutisia, joten suomalaiset ovat amerikkalaisen median tietojen varassa.
Opettaja Päiväsaari muistuttaa, että maailmassa on aina ollut uhkakuvia. Hän ei pidä tällä hetkellä kolmannen maailmansodan uhkaa konkreettisena.
Uhka oli opettajan mukaan todellisempi hänen nuoruudessaan 1980-luvulla. Silloin Eurooppaan oli sijoitettu ohjuksia, Saksa oli jaettu ja ydinaseuhka todellinen.
– Toivotaan nyt järkeä ja malttia sekä Yhdysvaltain että Iranin johtajalle, Päiväsaari sanoo.
Alina Aarnio (vas.), Peppiina Helin, Arttu Vuori ja Jerry Iso-Jussila eivät usko, että Iranin ja Yhdysvaltain uhittelu johtaa maailmansotaan. Jussi Mansikka / Yle
Psykologin neuvot vanhemmalle
Psykologi Ferdinand Garoff sanoo, ettei voi edellyttää, että nuoret ummistavat silmät maailman ongelmilta. Garoff on Suomen Punaisen Ristin psykologi ja tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Hyssyttely ei auta. Psykologin mukaan etenkin epämääräiset uhat voivat tuottaa paljon ahdistusta. Ahdistusta lisää, kun ei pysty itse vaikuttamaan asioihin. Näin asiaa voi käsitellä nuoren kanssa:
1. Torju turhat ahdistukset tiedolla
Garoffin mukaan osa lapsista voi ymmärtää TikTok-videot todeksi. Vanhemman tehtävä on torjua turhat pelot ja kertoa, mitä asioista tiedetään.
Nuortenkin voi olla vaikea hahmottaa maailmanpolitiikan ongelmaa, aikuiset voivat auttaa tässä tarjoamalla oikeaa tietoa. Aikuisten tehtävä on luoda turvallisuudentunnetta.
Lasta voi helpottaa jo se, että uhittelu on kaukana Suomesta.
– Voi sanoa, että asia ei koske meidän perhettämme, eikä sota uhkaa Suomea.
2. Yritä ymmärtää
Uutistapahtumaa voi käsitellä lapsen ja nuoren ymmärrystason mukaan. Vanhemman on myös hyvä ymmärtää, että nuoret käyttävät sosiaalisen median kanavia usein eri tavalla.
Sodan käsitteleminen huumorilla ja TikTok-videolla voi olla aikuisen mielestä epäsopivaa, mutta nuorelle se voi olla helpottava tapa.
Psykologin mukaan on hyvä erottaa myös, milloin on kyse vakavasta ahdistuksesta.
3. Käsittele omat pelkosi
Aikuisen pitää erottaa omat pelkonsa, eikä tuoda niitä lapselle. Joskus sodanuhka voi pelottaa enemmän vanhempaa kuin lasta ja on hyvä tiedostaa tämä.
4. Rajoita tarvittaessa
Jos median tai sosiaalisen median seuraaminen lisää lapsen ahdistusta, median käyttöä voi rajoittaa. Psykologi kannustaa rajoittamaan esimerkiksi TIkTok-videoiden katselua, jos ne ahdistavat.
Korjaus klo 15.20 Opettaja on Harri Päiväsaari, ei Päivärinta.
Iranin vallankumouskaarti ampui useita ohjuksia kahteen Irakin armeijan lentotukikohtaan keskiviikkoaamuna. Iran näin kosti Yhdysvaltain toteuttaman kenraali Qassim Suleimanin surman. Suomi on tuominnut Iranin ohjusiskut keskiviikkona.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi Yle uutisten haastattelussa jutelleensa keskiviikkona Iranin ulkoministeri Zarifin kanssa. Zarif esiintyi Haaviston mukaan maltillisesti nyt kun kosto on tehty.
– Iranilla ei ole tarvetta jatkaa tästä eteenpäin. Mutta kun kovaa puhetta käytetään, niin silloin muut toimijat voivat provosoitua. Toivottavasti näin ei käy, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan Zarif perusteli iskua yleisellä ilmapiirillä ja sillä, että jotain oli tehtävä.
Myöhemmin keskiviikkoiltana A-studiossa Haavistolta kysyttiin, voiko Iranin sanaan maltillisista puheista luottaa. Haavisto kertoi keskustelun olleen pitkä, ja Iranin ulkoministeri oli muun muassa vedonnut poliittiseen paineeseen reagoida Yhdysvaltojen iskuun.
–Hän vakuutti ettei uusia toimia ole tulossa. Tämä on hyvä uutinen jos tämä pitää, Haavisto sanoi.
Irakin tuki tärkeä Suomelle
Haavisto kertoi aiemmin jutelleensa keskiviikkona myös Irakin ulkoministerin kanssa kysyäkseen tämän kantaa suomalaisiin rauhanturvaajiin ja kriisinhallinnan sekä EU:n operaatioihin.
– Irakilaisetkin vakuuttivat, että joukot ovat tervetulleita ja haluttuja ja joukoilla on Irakin tuki.
Haavisto korosti, että isäntämaan tuki on Suomelle välttämätön.
Pekka Haavisto myöntää riskien mahdollisuuden ja toivoo, ettei tilanne enää eskaloidu.
– Meillä on erittäin tärkeä yhteinen intressi, Isisin vastainen taistelu. On erittäin tärkeää, että valtionjohtajat nyt pidättäytyvät vihapuheista.
Haavisto kehui Trumpin maltillista esiintymistä
Presidentti Donald Trump kommentoi aiemmin keskiviikkoiltana Iranin ohjusiskua tiukkaan mutta rauhanomaiseen sävyyn. Trump ei esimerkiksi uhannut Irania uusilla iskuilla. Ulkoministeri Haavisto kehuikin Trumpin puheen viestiä maltilliseksi.
– Trump käyttäytyi tässä valtiomiesmäisesti, Haavisto kommentoi.
Jos Ensio palaa toukokuussa Länsi-Afrikan Guinean ylängöltä Suomen Pukkilaan, se syö ensin vatsansa täyteen ja alkaa sen jälkeen livertää tutussa laulupuussaan.
Jos Ensio ei palaa Pukkilaan, se on mahdollisesti joutunut itse syödyksi.
Ensio on Orimattilassa reviiriään pitävän Einon kanssa todistettavasti maailman vanhin, rengastettu peltosirkku. Jos peltosirkkuherrat ovat yhä elossa, ne aloittavat kahdeksannen kesänsä Suomessa.
– Peltosirkkujen elinikää ei tarkalleen tiedetä, mutta sirkkulinnut elävän noin kymmenen vuoden ikäisiksi, kertoo lintuasiantuntija Tuomas Seimola Luonnonvarakeskuksesta.
Ensiota ja Einoa lajitovereineen uhkaa Suomessa sukupuutto. Maassamme pesivien peltosirkkujen määrä on vähentynyt viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana peräti 99 prosentilla.
Suomessa pesi vielä 1970-80-luvuilla satoja tuhansia peltosirkkupareja. Tällä hetkellä peltosirkuilla arvioidaan olevan maassamme tällä hetkellä reilut 4000 reviiriä. Kaikki koiraat eivät onnistu houkuttelemaan naaraita reviireilleen, joten lajin yksilömäärän voidaan olettaa olevan noin 5000-7000 lintua.
Peltosirkun Suomen kanta on taantunut 2000-luvulla noin 15 prosentilla vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että laji on vaarassa kuolla maastamme sukupuuttoon jo muutaman vuosikymmenen aikana.
– Lajin taantuminen johtuu osaltaan talvehtimisalueilleen Afrikkaan muuttavien ja sieltä pohjoiseen palaavien peltosirkkujen metsästyksestä. Peltosirkku on perinteinen kulinaristinen herkku etenkin Ranskassa, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Laittomuuksia läpi sormien
Peltosirkkujen muuttoreitit jakavat lajin maailmankannan itäiseen ja läntiseen ryhmään. Läntinen, noin kymmenesosan koko maailmankannasta muodostava ryhmä talvehtii Länsi-Afrikan ylängöillä. Läntiseen ryhmään lukeutuvien, Suomessa pesivien peltosirkkujen muuttoreitti kulkee yhä Lounais-Ranskan peltosirkkujen metsästysalueen läpi., vaikka lintujen on todettu käyttävän myös aluettakiertävää reittiä.
Ranskan läpi muuttavien peltosirkkujen määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta 30 prosentilla, kun muilla Euroopan populaatioilla vastaava luku on 10-20 prosenttia. Metsästys on keskittynyt Lounais-Ranskan Les Landesin alueelle, missä muuttomatkallaan olevia peltosirkkuja metsästetään verkoilla tai liimapyydyksillä.
– Lintuja pyydetään häkin kaltaisiin siemenpyydyksiin houkutuslinnulla tai soittamalla linnun ääntä, Seimola kertoo.
Vaikka peltosirkkujen metsästys on ollut Ranskassa lain nojalla kielletty jo 2000-luvun alussa niin, peltosirkkuja on pyydystetty varsinkin Les Landesin alueella näihin päiviiin saakka.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat jo pitkään vastustaneet Ranskan laittomasti jatkunutta peltosirkkujen metsästystä. Vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen.
Kun koko Euroopan laajuinen tutkimus osoitti Ranskassa tapahtuvan perinteisen peltosirkun metsästämisen kestämättömäksi, Ranskan valtio päätti tiukentaa peltosirkun suojelua ja lopettaa metsästyksen.
– Metsästyskiellon valvonta on kuitenkin ollut puutteellista. Ranskassa viranomaiset ovat yhä katsoneet perinteistä peltosirkun pyyntiä läpi sormien, Toivanen toteaa.
Enimmillään peltosirkkuja arvioidaan päätyneen ranskalaisten pyydyksiin noin 30 000–50 000 yksilöä vuodessa. Seitolan mukaan tilanne on kuitenkin kohentunut.
– Viime vuosina Ranskasta on löydetty yhä vähemmän metsästyspaikkoja, joten ranskalaiset eivät jatka kulttuuriperintönään pitämäänsä peltosirkun metsästämistä ainakaan samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin, Seimola kertoo.
Peltosirkkukoiras aloittaa kesänsä houkuttelemalla laulullaan naaraita reviirilleen. Mika Rokka
Kaventuva elinalue
Suomessa pesivien peltosirkkujen vähentymiseen on Ranskassa tapahtuvan metsästyksen lisäksi lukuisia muita syitä.
– Lajin elinalue on kaventunut peltomaiseman yksipuolistumisen ja kesantojen ja pientareiden vähentymisen myötä. Maataloudessa käytettävät kasvinsuojelumyrkyt ja niistä seurannut hyönteiskato ovat taas vaikuttaneet lajin ravinnon saatavuuteen, Toivanen kertoo.
Aiemmin miltei kautta maan yleisenä esiintynyttä peltosirkkua tavataan nykyään ainoastaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ja Pohjanmaan lakeuksilla. Pirkanmaalta ja Keski-Suomessa laji on jo käytännössä hävinnyt. Sen sijaan esimerkiksi Kymenlaakso on yksi niistä harvoista alueista, missä peltosirkkuja tavataan keskimääräisesti muuta Suomea useammin.
– Paikalliset populaatiot säilyvät paremmin laajoilla aukeilla alueilla. Kouvolan seudulla on peltosirkulle soveltuvia peltoaukeita, Toivanen kertoo.
Peltosirkku on alunperin arojen lintu, joka yleistyi aikanaan Suomessa viljelyalan laajentumisen ja viljanviljelyn yleistymisen myötä. Sen sijaan karjatalouteen liittyvä nurmivaltainen viljely ei suosi peltosirkkua.
– Kun peltosirkun kaltainen, hyvin yleinen laji taantuu lyhyessä ajassa nopeasti, niin ehkä meidän olisi syytä olla huolissamme elinympäristömme muutoksista laajemminkin, lintuasiantuntija Seimola toteaa.
Yhä vähemmän poikasia
Peltosirkku on valittu lintujärjestö BirdLifen vuoden 2020 linnuksi.
– Alkaneen vuoden aikana pyritään selvittämään Suomen kaikki peltosirkkureviirit ja lisäämään tietoutta lajin ahdingosta maassamme, Toivanen kertoo.
Järjestön tavoitteena on, että tietoisuutta lisäämällä pystyttäisiin säilyttämään peltosirkun elinympäristöjä maassamme.
Peltosirkku tarvitsee elinalueilleen aukeiden lisäksi laulupaikoikseen puita tai pensasryhmiä ja peltosirkut ruokailevat mieluiten niukkakasvuisilla alueilla kuten pientareilla, peltoteillä ja pelloilla, joihin kasvipeitto nousee vasta myöhemmin kesällä.
Lintuasiantuntija Tuomas Seimola ja Luonnontieteellisen keskusmuseon suunnittelija Markus Piha ovat seuranneet noin kahden sadan eri peltosirkkuryhmän kehitystä vuodesta 2013 lähtien.
– Kun kaikki reviirit on kartoitettu, elinympäristöjä ylläpitävät toimenpiteet kuten pienialainen peltojen kesannointi pystytään kohdentamaan oikeille alueille, Seimola toteaa.
Maataloudessa käytettävien ympäristömyrkkyjen epäillään vaikuttavan peltosirkun ravinnonsaatavuuden lisäksi myös suoraan lajin terveyteen.
– Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kasvinsuojelumyrkyt ovat heikentäneet sikäläisten sirkkujen suuntavaistoa ja aiheuttaneet ruokahaluttomuutta, jolloin lintujen on entistä vaikeampi selvitä raskaista muuttomatkoistaan.
Lauluryhmän johtaja
Jos Ensio saapuu kevään myötä entiselle reviirilleen Pukkilaan, itsensä kylläiseksi syötyään se nousee tuttuun laulupuuhunsa livertämään.
Ension reviiri on Seimolan mukaan noin yksiön kokoinen maa-ala pellonlaidassa ja laulupuuna on joko kuusi tai mänty.
Suomen peltosirkuilla on tavattu kaksi eri laulutapaa.
– Ensio edustaa puhdasäänistä eteläistä laulajaa. Pohjoisen keltasirkkupojat ovat enemmän sellaisia töksäyttelijöitä. Toivottavasti Ensio saa houkuteltua taas naaraan reviirilleen, että pesintä saadaan taas käyntiin, Seimola kertoo..
Sosiaalisena ja paikkauskollisena lintuna peltosirkku muodostaa "lauluryhmiä", jolloin varsin pienelle alueelle saattaa muodostua jopa parikymmentä reviiriä.
– Lauluryhmät syntyvät pääsääntöisesti siten, että nuoremmat koiraat seuraavat vanhempia. Jos Ensio ei saavu Suomeen, niin peltosirkun perinteiset esiintymisalueet Pukkilassa ovat ilmeisessä vaarassa hiljentyä lopullisesti peltosirkun surumielisistä säkeistä..
Iranin pääkaupungista Teheranista Ukrainan Kiovaan lähtenyt matkustajakone putosi aamulla maahan heti nousun jälkeen. Kaikki koneessa olleet 176 matkustajaa kuolivat.
Esitimme Kaakiselle arvioitavaksi viisi vaihtoehtoa, jotka olisivat voineet aiheuttaa onnettomuuden.
Konetyyppi
Turmakone oli Boeing 737-800 -tyyppinen matkustajakone, jollaisia on käytössä yli 5 000 eri puolilla maailmaa. Konetta ei pidä sekoittaa Boeing 737-MAX -tyyppiin, joka on lentokiellossa useiden onnettomuuksiensa takia.
Kaakinen: Kyse on turvallisesta konetyypistä. Mitään sellaista ei ole ilmaantunut, mikä antaisi olettaa toisin.
Ohjusisku
Iran teki yöllä ohjushyökkäyksen Irakissa sijaitsevia amerikkalaisjoukkoja vastaan. Olisiko ohjus voinut osua vahingossa myös matkustajakoneeseen?
Kaakinen: Tässä vaiheessa mitään vaihtoehtoa ei voi täysin poissulkea, mutta en pidä ohjusiskua todennäköisimpänä vaihtoehtona. Tärkeintä olisi pystyä tekemään kunnollinen onnettomuustutkinta. Se voi tietysti olla vaikeaa, kun ottaa huomioon missä oloissa ja missä päin maailmaa onnettomuus on sattunut.
Mekaaninen vika
Ukrainan Teheranin-suurlähetystö kertoi nopeasti alassyöksyn jälkeen, että kyse oli koneen "mekaanisesta viasta". Kone oli kuitenkin varsin uusi, valmistunut vasta neljä vuotta sitten. Lähetystökin perui puheensa päivän aikana.
Kaakinen: Siellä on tapahtunut jotakin äärimmäisen yllättävää ja nopeaa, mutta ilman onnettomuustutkintaa siitä ei voi sanoa mitään enempää. Miehistön mahdollisesti tekemä virhe on myös yksi tutkinnan kohteista, mutta tähän mennessä julkisuudessa olleiden tietojen perusteella en pidä sitä todennäköisimpänä syynä.
Ukrainan matkustajakoneiden kunto
Ukraina on ollut käytännössä sotatilassa jo kuusi vuotta. Onko köyhällä maalla varaa huoltaa kaikkia matkustajakoneitaan?
Kaakinen: Ne on huollettu asianmukaisesti. Ne ovat aina läpäisseet Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n tarkastukset.
Ongelmia kiitoradalla
Turmakone ehti nousta vain yli kahden kilometrin korkeuteen. Mitä sellaista kiitoradalla olisi voinut sattua, että kone syöksyisi hetken kuluttua maahan?
Kaakinen: Jokin vieras esine kiitoradalla riittää. Tästä on esimerkkinä Concorden onnettomuus Pariisissa, jolloin kiitoradalla ollut metallipala osui lähtökiidon aikana renkaaseen, kimposi siitä siipeen ja puhkaisi polttoainetankin. Kone pääsi vain hieman ilmaan ja putosi sitten maahan.
Lopullinen varmuus saadaan vasta kunnollisen onnettomuustutkinnan jälkeen, joka kestää puolesta vuodesta vuoteen.
Suomi on ollut pitkään matalan rakentamisen maa. Nyt tilanne on muuttumassa. Varsinkin isoimmissa kaupungeissa kurkotetaan kerros kerrokselta yhä korkeammalle.
Ylöspäin kohoavat asuinrakennukset asettavat uudenlaisia haasteita talon asukkaille.
Tällä hetkellä Suomen korkein asuinrakennus on 134 metriin kohoava Majakka Helsingin Kalasatamassa. Suomen ensimmäisessä pilvenpiirtäjässä on 35 kerrosta ja 282 huoneistoa. Majakka valmistui vuoden 2019 lopulla, mutta yhä korkeampia rakennuksia on suunnitteilla.
Yli 8-kerroksisten kerrostalojen asukkaiden pitäisi pystyä pelastautumaan hätätilanteessa tarvittaessa jo ennen palokunnan paikalle tuloa. Tätä varten talossa on oltava ajantasainen pelastussuunnitelma.
– Pelastussuunnitelman tulee olla kaikkien asukkaiden tiedossa. Mitä ylempänä ollaan, ja jos poistumisteitä on useampia, asukkaan pitää tietää miten toimia, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen.
16-kerroksinen Siltavahti on yksi Oulun korkeimmista rakennuksista. Keskellä olevat kierreportaat toimivat toisena uloskäyntinä hätätilanteessa.Juha Hintsala / Yle
8-kerroksisissa rakennuksissa perinteinen ohje on, että tulipalon sattuessa pysytään omassa huoneistossa ja siellä ollaan niin kauan kunnes palokunta tulee päästämään pois.
Yli 8- kerroksisissa taloissa on kaksi erillistä poistumisreittiä. Silloin pelastautuminen tapahtuu lähtökohtaisesti omatoimisen pelastautumisen kautta. Asuinhuoneistosta pääsee poistumaan joko sisäisen palolta suojatun portaikon tai ulkoisen kylmäportaikon kautta.
Olennaista on, että jokainen muistaa sulkea lähtiessään asuntonsa oven palo- ja savukaasujen leviämisen estämiseksi.
Turvallisuus ei ole pelkästään nostolava-autojen varassa
Myös pelastuslaitokset ovat varautuneet pelastamaan ihmisiä yhä korkeammalta. Korkeamman rakentamisen yleistyminen ei kuitenkaan pelota pelastusalan ammattilaisia.
– Eivät ne sen haasteellisimpia ole kuin matalatkaan rakennukset, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen.
Suomen pelastusalan keskusjärjestön johtavan asiantuntija Kari Telarannan mukaan pelastustoimen valmiudet ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvät kaupungeissa, joissa on korkeita rakennuksia.
Nykyisin pelastuslaitosten nostolava-autot ulottuvat yleensä 8–10 asuinkerrokseen, mutta tornitalojen turvallisuus ei ole kiinni korkealle ulottuvista autoista. Itse rakennus on suunniteltu niin varmaksi, että asukkaiden turvallisuus ei jää nostolava-autojen varaan.
– Meillä ei ole mahdollisuutta pelastaa ihmisiä puomitikasautolla kuudennestatoista kerroksesta. Kalusto ei yllä niin korkealle. Tällainen rakennus on varmistettu toisella portaikolla niin, että asukkaat pääsevät poistumaan sieltä itse, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen.
Mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän haasteita
Oulu on hyvä esimerkki siitä, miten perinteisesti matalarakenteisen kaupungin pelastuslaitos on joutunut suhtautumaan uusiin rakennuksiin. Korkeimmat asuinrakennukset olivat pitkään 8-kerroksisia. Nyt talot ovat jopa 16-kerroksisia, ja korkeampia tornitaloja on suunnitteilla.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on kaksi puomitikasautoa. Ne yltävät parhaimmillaan 8–10 kerrokseen. Pelastuspäällikkö Mika Haverisen mukaan valmiudet korkeissa rakennuksissa sattuviin hätätilanteisiin ovat tällä hetkellä kohtuulliset.
– Pelastuslaitoksen ajoneuvokalustolla ei aivan ihmeitä tehdä. Mutta luonnollisesti seuraamme kehitystä ja mietimme, onko tarvetta vielä korkeammalle ulottuville ajoneuvoille, kertoo Haverinen.
Joillakin pelastuslaitoksilla on korkeammalle ulottuvia autoja, joita käytetään esimerkiksi teollisuuspalojen sammuttamiseen. Niillä ei kuitenkaan yleensä sammuteta asuintalojen paloja.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehet Jouni Hakkarainen ja Mikko Ronkainen harjoittelevat nostolava-auton käyttöä.Juha Hintsala / Yle
Haverisen mukaan rakentamismääräykset ovat paloturvallisuuden kannalta ensisijainen ratkaisu.
Yli 8-kerroksisissa taloissa on oltava niin sanottu kuivanousu. Porraskäytävään on asennettu rakennusvaiheessa sammutusvesiputki, joka siirtää vettä ylös palon sammuttamiseksi. Se nopeuttaa pelastuslaitoksen toimintaa esimerkiksi huoneistopaloissa.
Lisäksi yli 10-kerroksisissa taloista löytyy sekä palomieshissejä että automaattisia sammutuslaitteistoja. Hissit on toteutettu niin, että niissä on erillinen sähkösyöttö. Palomiehet voivat käyttää näitä hissejä onnettomuustilanteessa.
Tiedätkö miten pitää toimia esimerkiksi tulipalon sattuessa? Keskustelu on auki kello 22:een saakka!
Prinssi Harry ja Meghan kertoivat asiasta lausunnossaan. Heidän tarkoituksenaan on ottaa uudenlainen rooli kuningashuoneessa.
Sussexin herttua ja herttuatar sanovat päätyneensä muutokseen useiden kuukausien pohdinnan seurauksena.
He aikovat vetäytyä kuningashuoneen ydinjäsenten (senior member) asemasta ja tehtävistä ja tulla taloudellisesti riippumattomiksi.
He kertovat Instagramissa julkaistussa lausunnossaan myös suunnittelevansa hyväntekeväisyysjärjestön perustamista.
Pariskunta aikoo jatkossa viettää yhtä paljon aikaa Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Meghan on amerikkalainen.
Lausunnossaan he kertovat jatkavansa läheistä yhteistyötä kuningattaren ja kuningashuoneen muiden ydinjäsenten kanssa ja ilmoittavansa yksityiskohdista myöhemmin.
Prinssi Harry ja Meghan ovat olleet viime kuukausina kohujulkisuudessa.
Häiden yhteydessä heistä tuli Sussexin herttuapari.
Tuolloin britit toivoivat Meghanin tuovan uusia tuulia hoviin.
35-vuotias prinssi Harry on Walesin prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan poika. Kruununperimysjärjestyksessä hän on sijalla kuusi.
Meghan Markle on 38-vuotias ja entiseltä ammatiltaan näyttelijä.
Myöhemmin Britannian kuninkaallinen hovi antoi tiedotteen, jossa kerrottiin kuningattaren ja hovin ymmärtävän nuoren parin halun muutoksesta Britannian kuningashuoneessa.
– Ymmärrämme heidän (Harry ja Meghan) halunsa käyttää erilaista lähestymistapaa, mutta nämä ovat monimutkaisia asioita, joiden tekeminen vie aikaa, kertoo hovi tiedotteessaan.
Itärajalla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa rajavyöhykkeen tuntumassa marjametsällä kulkeva tuskin voi ensi kesänä välttyä huomaamasta helikopteria, joka ikään kuin jää leijumaan ja katsomaan, onko marjoja löytynyt.
Rajavartiolaitos aloittaa keväällä EU:n ulkorajalla valvonnan, jota tehdään Dornier-valvontalentokoneilla ja yksimoottorisilla Koala-helikoptereilla. Uudenlainen ilmasta tapahtuva valvonta painottuu Lapin ja Kainuun rajaseutujen lisäksi Pohjois-Karjalaan, joista henkilökuntaa on siirretty pääkaupunkiseudun ja Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille.
– Me tulemme näkymään entistä enemmän erityisesti erämaa-alueilla, sanoo Vartiolentolaivueen komentajana vuodenvaihteeseen saakka toiminut kommodori Risto Jääskeläinen.
Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen läheisyydestä, Vaalimaalta Imatralle ulottuvalla alueella, koptereiden käyttö jää vähäisemmäksi. Tuolla alueella valtionrajalla on runsaasti valvontatekniikkaa ja rajavartijoita havaitsemaan luvattomia rajanylittäjiä.
Helikoptereihin asennetaan parhaillaan sensoreita, joista yksi tärkeimmistä on lämpökamera. Se havaitsee ihmisen kilometrien päästä myös yöllä. Laitteiden avulla kopterista voidaan seurata tarkkaan, mitä alapuolisessa maastossa tapahtuu. Samat tiedot välittyvät myös johtokeskuksen monitoreihin, sillä koptereiden asennetaan päivityksen yhteydessä datalinkit.
– Tuotamme tilannekuvaa maassa oleville partioille. Pystymme lähettämään koneesta kuvia, videoita ja dataa, jatkaa Jääskeläinen.
1 340 kilometriä valvottavaa
Itärajaa on valvottu helikoptereilla tähänkin asti, mutta valvonta on perustunut tähystäjänä toimivan henkilön tarkkaavaisuuteen. Uusien sensoreiden asennuksen jälkeen helikoptereiden käyttö lisääntyy, ja valvonta muuttuu lähes päivittäiseksi. Helikoptereiden lisäksi valvonnassa käytetään myös lentokoneita.
– Rajavartiolaitoksen vuotuinen lentotuntimäärä nousee valvonnan tehostumisen myötä neljään tuhanteen, laskee kommodori Risto Jääskeläinen.
Lisäys on merkittävä tähän vuoteen verrattuna. Syynä alhaisempiin lentotunteihin ovat valtion säästöjen lisäksi kalustoon tehtävät päivitykset, jotka ovat pitäneet osan koptereissa maassa.
Koala-koptereiden lisäksi päivitettävänä ovat samanaikaisesti kaksimoottoriset keskiraskaat Super-Pumat ja Agusta Bell -kopterit.
Rajavartiolaitoksen AW 119 Ke Koala-koptereihin on asennettu lämpökamera, jonka avulla löytää rajavyöhykkeellä luvatta oleva henkilö nopeasti. Jari Tanskanen / Yle
Rajavartiolaitoksen käyttämät Koalat soveltuvat hyvin maarajan valvontaan. Ne etenevät lähes 260 kilometrin nopeudella, joten koneilla voidaan valvoa laajoja alueita. Siten 1340 kilometriä pitkä valtioraja Suomen ja Venäjän välillä ehditään hyvin käymään läpi päivässä.
Ilmasta tapahtuvan valvonnan avulla Rajavartiolaitos varautuu muun muassa siihen, että organisoidun laittoman maahantulon yritykset lisääntyvät itärajalla.
– Katsomme rajavyöhykkeellä, että rajalinjat ovat koskemattomia, eikä siellä tapahdu mitään, mitä ei pitäisi.
Kopterit alkavat päivystää itärajalla
Yksimoottoriset Koala-kopterit on sijoitettu Vartiolentolaivueen Rovaniemen ja Vantaan tukikohtiin. Niiden lisäksi kopterit alkavat päivystää paikallisten rajavartiostojen tukikohdissa, esimerkiksi Imatran Immolassa tai Pohjois-Karjalan Onttolassa.
– Pyrimme siihen, että turhia siirtolentoja vältetään. Toiminta on tehokkaampaa, kun voimme yöpyä toiminta-alueella ja jatkaa aamulla eteenpäin, sanoo Jääskeläinen.
Tarvittaessa koptereilla voidaan kuljettaa myös partioita kohdealueelle nopeasti.
Itävallan hallituksen uusi oikeusministeri on joutunut nettivihan ja tappouhkausten kohteeksi syntyperänsä vuoksi. Oikeusministeri Alma Zadic on syntynyt Bosnia-Hertsegovinassa, ja hän on asunut Itävallassa kymmenvuotiaasta saakka.
Vihreää puoluetta edustava Zadic on ensimmäinen Itävallan hallitukseen nimitetty maahanmuuttajataustainen poliitikko. Osalle itävaltalaisista tämä vaikuttaa olleen mahdoton asia hyväksyttäväksi.
Ministeriin netissä kohdistettu raivo on ollut niin kovaa, että tämän suojaksi on itävaltalaismedian mukaan määrätty ympärivuorokautinen poliisivartio.
Liittokansleri Sebastian Kurz on asettunut hallituksensa ministerin tueksi ja sanonut nettivihaa vastenmieliseksi ilmiöksi, jolle ei ole sijaa Itävallassa.
– Pieni vähemmistö harjoittaa tässä maassa vaarallista typeryyttä, vihreitä edustava sosiaaliministeri Rudolf Anschober on kuvaillut nettivihaa yleisradioyhtiö ORFin mukaan.
Liivijengi Cannonballin entinen johtohahmo Janne Tranberg ja syyttäjä pääsivät sopuun arvonlisäveropetosjutussa.
Syyttäjän mukaan Espanjassa liki kaksi vuotta pakoilleelle ja lokakuussa kiinni jääneelle Tranbergille oikeudenmukainen rangaistus satojentuhansien eurojen törkeistä veropetoksista vuosina 2014–2016 olisi viisi vuotta ja kaksi kuukautta.
Asiaa käsiteltiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa järjestetyssä tunnustamisoikeudenkäynnissä, koska Tranberg suostui viranomaisresursseja säästävään syyteneuvotteluun. Syyteneuvottelussa rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada mahdollisuuden lievempään rangaisukseen. Syyttäjä on ottanut huomioon koventamisperusteena sen, että rikoksia on tehty osana Cannonballin toimintaa.
Koska Tranberg tunnustaa 18 syytekohtaa, suostuu syyttäjä alentamaan tuomiota kolmeen vuoteen ja kymmeneen kuukauteen. Kun otetaan huomioon vielä aiempi tuomio, tuomioesityksen mukaan Tranbergille tulisi tuomita kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta vankeutta.
Jutussa on kysymys arvonlisäveropetoksista, joissa verottajalta on haettu veronpalautuksia, vaikka mitään veroja ei ole koskaan maksettu. Kokonaisuudessa on jo aiemmin jaettu tuomiota muun muassa Cannonball-jengiläisille.
Arvonlisäveropetokset tehtiin tekemällä verohallinnolle aiheettomia ilmoituksia negatiivisesta arvonlisäverosta. Käytännössä verottajalta siis haettiin aiheettomia veronpalautuksia. Tätä varten piti perustaa yhtiöitä, joita käytettiin oikeuden mukaan puhtaasti rikollisiin tarkoituksiin.
Rikoshyötyä yritettiin piilottaa niin, että veropetoksella saatuja rahoja siirreltiin pankkitililtä toisille ja nostettiin ulos automaateista.
Tranberg ei kuulu nykyiseen Cannonballiin
Cannonball-liivijengistä erotettiin ja erosi jäseniä sisäisten erimielisyyksien seurauksena heinäkuussa 2017. Erimielisyyksiä aiheutti esitutkintamateriaalikertomusten mukaan myös nyt tutkittu arvonlisäveropetosjuttu. Muun muassa yksi jengiläinen pahoinpideltiin ja erotettiin, koska hän puhui poliisille petostutkinnassa.
Tutkintamateriaalin mukaan Cannonball järjestäytyi uudelleen loppukesästä 2017 Hämeenlinnan kerholla pidetyssä kokouksessa. Hajoamisen aikaan heinäkuun puolessa välissä samaisen kerhotilan pihalla poltettiin vanhoja jengiliivejä.
Tranberg on epäiltynä myös laajassa huume- ja dopingjutussa, jossa Suomeen epäillään salakuljetetun muun muassa yli 200 kiloa amfetamiinia, 15 kiloa kokaiinia, yli 100 000 ekstaasitablettia ja kaksi kiloa kristallia. Lisäksi epäillään tuodun noin kaksi miljoonaa huumausaineeksi luokiteltua lääkepilleriä, kymmeniä eri dopingaineita ja 60 kiloa hasista.
Huumejutussa poliisi arvioi, että rikoksilla on saatu hyötyä noin neljän miljoonan euron edestä.
Kyselyssä olleiden maiden mediaanitulos on, että 64 prosenttia vastaajista ei luota Trumpiin ja 29 prosenttia vastaajista ilmoittaa luottavansa häneen.
Vuonna 2017 laitoksen vastaavassa kyselyssä luvut olivat 77 prosenttia ja 22 prosenttia, joten Trumpin maailmalla nauttima suosio vaikuttaa kohentuneen hänen virkakautensa alusta.
Tutkimuskeskus arvioi, että muutos johtuu osaltaan Trumpin suosion kasvusta oikeistolaista ideologiaa tunnustavien parissa. Toisaalta muutokset kyselyn toteutustavassa ovat voineet muuttaa tulosta suosiollisemmaksi Yhdysvaltain presidentille.
Kysely tehtiin 33 maassa viime vuonna touko–lokakuussa, ja siihen vastasi noin 37 000 ihmistä. Suomi ei ollut mukana kyselyssä.
Lähes kaikissa maissa Trump saa huonommat arvosanat kuin edeltäjänsä Barack Obama.
Länsi-Eurooppa erityisen nihkeä Trumpille
Trumpin vastaiset mielialat olivat erityisen yleisiä Länsi-Euroopassa. Noin kolme neljäsosaa vastaajista tai enemmän ilmaisi epäluottamustaan Trumpiin Saksassa, Ruotsissa, Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa.
Erityisen huonot tulokset Trump saa Yhdysvaltain naapurimaassa Meksikossa, jossa 89 prosenttia vastaajista ei luottanut häneen.
Trumpia ulkomaiden epäsuosio ei välttämättä huoleta: Joulukuussa Trump kertoi kannattajilleen kampanjatilaisuudessa Battle Creekissä Michiganissa, että Saksa ja Ranska pitivät Obamasta enemmän kuin hänestä.
– Jos minusta koskaan tulee suositumpi, se merkitsee, etten hoida hommaani, Trump sanoi.
Koko maailma ei ollut Trumpia vastaan.
Israelissa, Filippiineillä, Keniassa, Nigeriassa ja Intiassa enemmistö vastaajista luotti Trumpiin.
Trumpin linjaukset epäsuosittuja
Kyselyn mukaan monet Trumpin politiikkalinjauksista ovat epäsuosittuja: Mediaanituloksena 68 prosenttia ei hyväksynyt Yhdysvaltain nostamia tullimaksuja tuontituotteille, 66 prosenttia vastusti Yhdysvaltain vetäytymistä Pariisin ilmastosopimuksesta ja 60 prosenttia ei hyväksynyt Trumpin aikomusta rakentaa muuri Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle.
Myös maahanmuuttorajoitukset ja vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta olivat epäsuosittuja.
Toisaalta 41 prosenttia tuki Trumpin neuvotteluja Pohjois-Korean kanssa.
Oikeistossa eniten kannatusta Trumpille
Monissa maissa Trumpin kannatus on vahvinta oikeistossa, erityisesti oikeistopopulistien keskuudessa, ja suorastaan kasvanut vuodesta 2018.
Esimerkiksi Australiassa vasemmistoon itsensä lukevista vain 14 prosenttia ilmaisee luottamusta Trumpiin, kun taas oikeiston parissa 55 prosenttia ilmoittaa luottavansa tähän.
Myös useimmissa EU-maissa on nähtävissä selvä ero oikeiston ja vasemmiston kesken.
Useissa maissa oikeistolaisten luottamus Trumpiin kasvoi vuodesta 2018.
Unkarissa, Espanjassa, Ranskassa ja Brasiliassa oikeistolaisten luottamus nousi 15 prosenttiyksikköä tai enemmän.
Trump hävisi myös Putinille ja Xille
Kyselyssä kysyttiin myös luottamusta Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin, Ranskan presidenttiin Emmanuel Macroniin, Venäjän presidenttin Vladimir Putiniin ja Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin.
Viidestä johtajasta Trump sai heikoimman kannatuksen.
Parhaiten pärjäsi Merkel. Mediaanitulos oli, että 46 prosenttia vastaajista ilmaisi luottavansa Merkeliin, kun taas 29 prosenttia ei luottanut Saksan liittokansleriin.
Viranomaiset päättelivät alun perin, ettei kyse ollut simputuksesta vaan mahdollisesti hermoromahduksesta. Miestä uhkaa nyt elinkautinen vankeustuomio joukkomurhasta.
Oikeudenkäyntiä odottava mies kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa julkaistussa kirjeessä, jonka aitouden asianajaja vahvisti.
Brutaalit simputusrituaalit olivat valtava ongelma Venäjän armeijassa 1990-luvulla. Tilanne on parantunut, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan simputus on edelleen tavallista.
Puolustusasianajajien mukaan varusmies oli esimerkiksi uhattu tappaa. Eräs puolustusasianajaja kertoi, että tapauksen jälkeen myös simputuksesta on aloitettu tutkinta.
Iranissa maahan syöksynyt ukrainalainen matkustajakone oli syttynyt tuleen kesken lennon hetkeä ennen putoamista ja se oli pyrkinyt palaamaan lentokentälle. Asiasta kertoo iranilaisten onnettomuustutkijoiden alustava raportti.
Onnettomuustutkinnan mukaan koneeseen oli ilmaantunut tekninen vika pian nousun jälkeen ja se oli alkanut suunnata läheiselle lentokentälle, raportissa todetaan. Keskiviikkona tapahtuneessa turmassa sai surmansa 176 ihmistä.
Iranin ilmailuviranomaisten laatima ensiraportti lainasi maassa olleita ja koneen nähneitä silminnäkijöitä. Havainto koneen syttymisestä tuleen oli tehty myös toisesta lentokoneesta, joka oli lentänyt korkeammalla ja nähnyt turmakoneen ennen sen maahansyöksyä.
Raportissa ei yksilöidä, mistä teknisestä viasta oli kyse.
Ukrainan presidentti on pyytänyt Britanniaa mukaan tutkintaan.
Tiedustelulähteet: Koneessa tekninen häiriö
Useat turvallisuuslähteet Yhdysvalloista, Euroopasta ja Kanadasta kertoivat puolestaan uutistoimisto Reutersille, että läntisten tiedustelutietojen perusteella vaikutti siltä, että ohjus ei ollut pudottanut konetta.
Tiedustelupalvelujen tietojen mukaan koneessa oli ollut tekninen häriö. Kanadalainen turvallisuusalan lähde kertoi uutistoimisto Reutersille, että oli todisteita siitä, että koneen moottorit olivat ylikuumenneet.
Ukrainalaisen International Airlines -yhtiön matkustajakone syöksyi maahan varhain keskiviikkona pian nousun jälkeen. Kone oli matkalla Teheranista Kiovaan.
Koneturma tapahtui hieman sen jälkeen kun Iran oli tehnyt ohjusiskuja yhdysvaltalaisten joukkojen tukikohtiin Irakissa. Toistaiseksi ei ole löytynyt viitteitä siitä, että turma liittyisi Iranin ja Yhdysvaltain väliseen konfliktiin.
Kone ei kuitenkaan lähettänyt hätäviestiä.
Kiovan kansainvälisellä lentokentällä Ukrainassa surtiin Iranin lentoturmassa menehtyneitä omaisia ja ystäviä.Sergey Dolzhenko / EPA
Ukraina: Ohjusisku on yksi mahdollinen versio
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan ukrainalaiset onnettomuustutkijat ovat saapuneet Iraniin. Zelenskyin on määrä keskustella Iranin presidentin kanssa tutkinnan vauhdittamiseksi.
Zelenskyi keskusteli asiasta puhelimitse Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa ja kutsui Britannian mukaan tutkintaan.
Ukrainan presidentinkanslian tiedotteen mukaan Johnson kannatti ajatusta ja korosti, että parhaiden brittiläisten asiantuntijoiden pitäisi osallistua tutkintaan.
Ukrainan tutkijat haluavat etsiä turmapaikalta mahdollisia jäänteitä venäläisestä ohjuksesta, Ukrainan kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteeri Oleksii Danilov ilmoitti Tsenzor.Net-julkaisulle.
Danilovin mukaan internetissä on liikkunut tietoja venäläisen ilmatorjuntaohjuksen kappaleista lähellä maahansyöksypaikkaa.
Danilov luetteli versioita, joita Ukraina pitää mahdollisina: ohjusisku, törmäys miehittämättömään lentoalukseen, moottorin räjähdys teknisen vian takia tai koneessa tapahtunut räjähdys terrorismin seurauksena.
Ukrainan ryhmässä on mukana tutkijoita, jotka selvittivät malesialaisen matkustajakoneen MH17:n alasampumista Itä-Ukrainassa vuonna 2014.
Koneen mustissa laatikoissa vaurioita
Iranin ilmailuvirasto kertoi Iranin tekevän yhteistyötä onnettomuustutkinnassa Ukrainan kanssa. Iran kuitenkin kieltäytyy antamasta koneen mustia laatikoita Yhdysvaltojen tutkittavaksi.
Koneen lentotietoja tallentaneet molemmat mustat laatikot löytyivät keskiviikkona. Torstaina Iran kertoi, että mustat laatikot olivat kärsineet vaurioita ja osa niiden tallentamista tiedoista oli menetetty.
Ilmailualan asiantuntijoiden mukaan vain harva maa pystyy tutkimaan koneiden mustia laatikoita. Näitä maita ovat Britannia, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.
Ukrainan presidentin mukaan tutkinnassa selvitetään yhä useita mahdollisia syitä turmaan. Zelenskyi toisti torstaina pyyntönsä siitä, että salaliittoteorioita ja hätäisiä arvioita turman syystä vältettäisiin.
Ukrainalaislentoyhtiö on kuvannut kolme vuotta vanhan Boeingin 737-koneen olleen yksi yhtiön parhaista.
Myös Kanada ja Yhdysvallat ovat vaatineet täyttä tutkintaa onnettomuuden syistä.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau vaati, että kanadalaisten avoimiin kysymyksiin vastataan. Vastausten saaminen saattaa olla hankalaa, koska Kanada sulki suurlähetystönsä Iranissa vuonna 2012 ja katkaisi diplomaattiset suhteet maahan.
Kanadan iranilaisyhteisössä surtiin turmassa kuolleita
Valtaosa turmakoneen uhreista oli iranilaisia ja kanadalaisia. Kanadan iranilaisyhteisössä on surtu järkytteneinä turmassa surmansa saaneita läheisiä.
Kanadassa on suuri iranilaisyhteisö, ja yli 200 000 kanadalaisella on juuria Iranissa.
Turmakoneessa oli ainakin 63 kanadalaista. Kolmisenkymmentä turmakoneen matkustajaa oli lähtöisin iranilaisyhteisöstä Kanadan Edmontonin alueelta Albertasta.
– Tämä on koskettanut jokaista yhteisömme jäsentä tavalla tai toisella, alueella asuva Payman Parseyan kertoi Kanadan yleisradioyhtiö CBC:lle.
Surmansa saaneiden joukossa oli yliopistolla työskentelevä professoripariskunta lapsineen, vaihto-opiskelijoita ja Iranissa häitään juhlinut tuore aviopari.
Ukrainalaisyhtiö tarjosi edullisia reittilentoja
Ukrainalaisyhtiö on myynyt edullisia reittilentoja Toronton ja Teheranin välillä Kiovan kautta.
– Kaikki ovat järkyttyneitä, sanoi Kavoss Zadeh Toronton Little Teheran-nimellä tunnetussa iranilaiskorttelissa.
Moni Toronton iranilaiskorttelissa oli järkyttynyt menetettyään tuttuja asiakkaita tai tuttavia turmassa.
– He olivat hammaslääkäreitä, lääkäreitä, korkeasti koulutettuja ihmisiä, sanoi 65-vuotias Zadeh, joka on lähtöisin Teheranista mutta asunut 30 vuotta Kanadassa. Hän tunsi useita onnettomuudessa surmansa saaneita.
Ukrainan mukaan koneessa oli Ukrainan, Iranin, Kanadan, Ruotsin, Afganistanin, Saksan ja Britannian kansalaisia. Koneen matkustajista ainakin 25 oli lapsia.
Ukrainaan on julistanut kansallisen surupäivän torstaille. Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei on esittänyt surunvalittelunsa turmassa surmansa saaneiden omaisille.
Lisätty kello 11.52 Ukrainan kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteerin kommentit. Päivitetty otsikkoa kello 12.54.
Kanadalaislaulaja Justin Bieber on sairastunut borrelioosiin eli Lymen tautiin ja mononukleoosiin, jota kutsutaan kansankielellä pusutaudiksi. Bieber kertoi asiasta Instagram-päivityksessään.
Samalla Bieber vastasi niille, jotka ovat väittäneet hänen näyttävän nykyään narkkarilta.
– He eivät ole tajunneet, että minulla on hiljattain diagnosoitu Lymen tauti ja että minulla on ollut vakava, krooninen mononukleoosi. Se on vaikuttanut ihooni, aivotoimintaani, vireystilaani ja yleiseen terveyteeni, Bieber kirjoittaa.
Borrelioosi on punkkien levittämä infektiosairaus, joka voi hoitamattomana aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän- ja lihasoireita.
Pusutautina tunnettu mononukleoosi on puolestaan viruksen aiheuttama kuumetauti, johon aikuisilla liittyy useimmiten nielurisatulehdus ja yleinen imusolmukkeiden suureneminen sekä oireeton maksatulehdus, kertoo Terveyskirjasto.
– Kaksi viime vuotta ovat olleet rankkoja, mutta nyt saan hoitoa ja palaan entistä ehompana! Bieber lupaa.
Hän aikoo julkaista lähiaikoina YouTube-kanavallaan dokumenttisarjan sairauksistaan.
– Niistä näkee, mitä kaikkea vastaan olen taistellut ja minkä olen VOITTANUT! Bieber riemuitsee.
TMZ-viihdemedian mukaan Bieberillä meni lähes koko viime vuosi diagnosoimattoman sairauden kanssa kärsiessä, kunnes lääkärit lopulta saivat diagnoosin tehtyä.
Metsäyhtiöiden mahdolliset uudet investoinit voivat pilata rantavesiä ja vaikeuttaa ilmastotavoitteita.
Metsäteollisuudella on vireillä useita isoja investointihankkeita turve-Suomen ytimessä Pohjois-Suomessa. Samaan aikaan vuosikymmeniä sitten ojitetut suot ovat vauhdilla tuottamassa hakkuukypsää puuta teollisuuden tarpeisiin.
Suot ovat valtava hiilivarasto. Soita lähdettiin ojittamaan sotien jälkeen teollisuuden tarpeisiin ja niistä vapautuu ojituksen vuoksi hiiltä. Ensimmäisen suometsien hakkuiden vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ilmastoa lämmittävää hiiltä voi vapautua huomattavasti enemmän kuin nyt.
Tutkimus tehtiin rehevällä ojitetulla suolla Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Karkeasti puolet Suomen metsäojitetuista soista on reheviä.
– Vaikutukset voivat olla aika isoja. Sekä ilmasto- että vesistöpäästöjä muodostuu avohakkuun jälkeen huomattavia määriä, kertoo apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta.
Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Tammelan tutkimus tehtiin juuri siitä syystä, että paine käyttää suometsien puita on kasvamassa ja tutkimusta hakkuiden vaikutuksista ei ole ollut.
Tammelan tutkimus vahvistaa myös sen, että suometsien hakkuut vapauttavat aikaisempaa enemmän ravinteita ja humusta vesistöihin.
Teollisuus on investoimassa suo-Suomeen
Soiden ojitukset aloitettiin laajemmin 60-luvulta alkaen ja kuivatuilla soilla puut kasvavat tällä hetkellä kohisten. Suometsien puusto on kasvanut ja kasvamassa nopeasti niin sanottuun päätehakkuuikään osittain myös sen takia, että alueita on vältelty vaikeampien hakkuuolosuhteiden takia.
Metsätalouden kannalta soiden ojitus on ollut onnistunut urakka. Merkittävä osa koko maan puuston kasvun lisäyksestä on saatu aikaan metsitetyillä soilla. Ojitettuja soita on vajaa neljännes koko metsäpinta-alasta, mutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hakkuukypsien puiden osuus on tätä suurempi.
Metsävaratietojen mukaan ojitetuilla soilla kasvaa lähivuosina selvästi enemmän puuta, jota voidaan hakata. Turvemetsiä on hakattu myös vähemmän kuin on ollut mahdollista. Joonas Haverinen / Yle
Hakkuupotentiaalin tietävät myös metsäyhtiöt. Etenkin Kemiin ja Kemijärvelle kaavaillut sellutehdasinvestoinnit ovat suo-Suomen sydämessä. Investoinnit kääntäisivät metsäteollisuuden puunkäytön vuosikymmeniksi pohjoisen suometsiin.
Metsä Gropupin Kemin tehdaslaajennus käyttäisi suunnitelmien mukaan noin puolet raakapuusta päätehakkuiden yhteydessä saatavasta puusta. Päätehakkuiden yhteydessä riskit ilmasto- ja vesistöpäästöille ovat paljon suuremmat kuin harvennushakkuiden yhteydessä.
Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupista pitää suometsien hakkuita mahdollisena sekä teollisuuden että ympäristön kannalta. Kyse on hänen mukaansa taitolajista. Antti Lähteenmäki / Yle
Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan Metsä Groupissa lähdetään siitä, että metsissä käytetään kaikkia hakkuu- ja hoitomenetelmiä, kuten avohakkuita, maan muokkausta ja kunnostusojituksia lohkokohtaisen tarpeen mukaan.
Suometsät menettävät varastoitunutta hiiltä lopullisesti
Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojasen mukaan vuosikausia jatkuvat hakkuut suometsissä vievät uskottavuutta metsäteollisuuden ilmasto- ja ympäristökestävyydeltä. Suometsistä voidaan harvennushakkuilla saada paljon teollisuuspuuta, mutta imago-ongelmat tulevat Ojasen mukaan vastaan metsien päätehakkuu- ja uudistamisvaiheessa.
Kun puut kaadetaan, maasta vapautuu suuresta hiilivarastosta hiilidioksisidia, joka vapautuu lopullisesti ilmaan. Hakkuista vapautuu myös puista hiiltä, mutta sen voi korvata pidemmän päälle uusilla puilla ja pitkäikäisillä puutuotteilla.
Ojitettujen soiden päästöjä voidaan vähentää ennallistamalla rehevät alueet takaisin suoksi.
Pohjois-Suomessa kestävyysongelmat korostuvat, kun metsät uudistuvat muutenkin hitaammin kuin eteläisissä osissa maata.
Saksalaiset suotutkijat menevät niin pitkälle, että he ennallistaisivat ja palauttaisivat ilmastoriskien takia soita. Siitä tosin seuraisi voimakkaan kasvihuonekaasu metaanin hetkellinen päästöpiikki, mutta lyhytaikainen piikki kannattaa ottaa, jotta vältytään jatkuvilta isoilta hiilidioksidipäästöiltä.
Tutkija Ojasen arvion mukaan ennallistaminen on liian hidas keino tilanteessa, jossa kaikkia ilmastopäästöjä pitää saada vähennettyä. Ennallistaminen voisi Ojasen mukaan sopia myöhemmin päätehakkuun jälkeen, jolloin riskialttiit kunnostusojitukset ja muokkaukset jäisivät pois.
Ojanen vertaa soiden hiilen käyttöä kivihiilen tai turpeen käytön lopettamiseen. Jälkimmäisiä ollaan lopettamassa, mutta soiden hiilivarasto jatkaa hupenemistaan mahdollisesti kiihtyvään tahtiin uusien isojen investointien myötä.
Päästöjä voi pienentää hakkaamalla vähemmän kerrallaan
Teollisuuden tavoite on myös jatkossakin kasvattaa puita suometsissä.
– Kyllä me ajatellaan niin, että ne alueet, jotka on ojitettu ja hyvin kasvavat sekä tulevat uudistusikään, sitten jatkossakin metsää kasvaisivat. Pyrimme tekemään uudistusketjun sillä tavalla, että mahdollisimman hyvin huomioidaan tasapaino veden korkeudessa ja muissa toimissa, sanoo metsäjohtaja Mäntylä.
Tammelan tutkimuksessa avohakkuun vaikutuksia verrattiin viereiseen lohkoon, jonne tehtiin niin sanottu poimintahakkuu jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Siinä poistettiin vain isoimmat puut. Erot hakkuutapojen välillä olivat selviä. Muun muassa ilmastopäästöt jäivät yli puolta pienemmiksi.
– Jatkuvan kasvatuksen menetelmä mahdollistaa sen, että kunnostusojitusta ei tarvitse tehdä, jolloin vältytään isoimmilta ilmasto- ja vesistöpäästöiltä, apulaisprofessori Lohila summaa selviä eroja.
Tutkija Annalea Lohilan vetämä tutkimus suometsien hakkuista on ensimmäinen laatuaan niin Suomessa ja mahdollisesti maailmassa. Antti Lähteenmäki / Yle
Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan metsänomistajat päättävät hakkuutavoista ja menetelmistä. Pienimuotoiset jatkuvan kasvatuksen aukkohakkuut ovat olleet yhtiön tarjonnassa muutaman vuoden.
– Joillekin lohkoille se sopii, joillekin ei. Mietimme jokaiselle lohkolle sopivan keinon ja suosittelemme sitä metsänomistajalle.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuu voi tarkoittaa isommilla alueilla muun muassa sitä, että puuta pitää hankkia tehtaalle laajemmilta alueilta. Isot alueet lisäävät korjuukustannuksia. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatustavan muuttamisessa menee myös pitkä aika.
Puuta käyttävän tehtaan puunhankinnasta syntyvät ilmasto- ja vesistöpäästöt eivät vaikuta tehtaan ympäristölupaan. Luvassa käydään läpi itse tehtaan vaikutukset ympäristöön.
Kuopioon kaavailtu sellutehdas kaatui oikeudessa sen mahdollisten Kallaveteen aiheutuvien pitkäaikaisten vesistövaikutusten takia. Suunnitteilla olevien kolmen muun tehdashankkeen lupahakemukset ovat käynnissä.
Turvemetsien päästöt vaikuttavat ensi vuodesta alkaen Suomen tavoitteeseen päästä EU:n asettamaan maankäyttösektorin päästötavoitteeseen. Suometsien päästöt pienentävät tällä hetkellä paljon puhuttua metsien nettohiilinielu noin neljänneksellä.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen pitää kummallisena vaihtoehtona, että vientiteollisuuden toimihenkilöt tekisivät edelleen palkattomia lisätöitä, vaikka alan työntekijät pääsivät niistä eroon.
Työnantajaliitot pitävät kuitenkin yhä kiinni siitä, että kiky-tunnit pysyvät toimihenkilöillä ja muilla aloilla, joilla neuvottelut työehdoista ovat edelleen kesken.
Toimihenkilöitä edustavan Pron mukaan se voisi tarkoittaa, että työpaikalla olisivat töissä esimiehet, mutta eivät työntekijät.
– Kun asioita on perusteltu kilpailukyvyllä ja tuottavuudella, miten se kohentuu kun osa ihmisistä pyörii yksin työpaikalla eikä siellä ole tekijöitä lainkaan, Jorma Malinen ihmettelee.
"Täysin mahdoton ajatus"
Työnantajapuolen tavoite on ollut kokonaisten työpäivien lisääminen, ja teollisuudessa työaikaa on pidennetty muun muassa muuttamalla arkipyhiä ja lauantaipäiviä kiky-päiviksi.
Jorma Malinen tarjoaa esimerkiksi toimihenkilöä, joka toimii työntekijöiden suoranaisena esimiehenä ja johtaa työtä työkohteessa.
– Jossei työpaikalla ole työntekijöitä, mitähän toimihenkilö siellä oikeasti tekee?
Neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi Teknologiateollisuudesta painottaa, että toimihenkilöiden työ ei ole suoraan riippuvainen työntekijöiden työstä.
– On monenlaista tekemistä, joka ei ole suoraan kytköksissä tuotannon tekemisen kanssa, toimihenkilösopimuksista vastaava Ruohoniemi sanoo.
Myös Ruohoniemi pitää täysin mahdottomana ajatusta, että esimerkiksi tuotannon työnjohtaja olisi töissä aikana, jolloin tuotanto ei pyöri.
– Eihän työnantaja tyhmä ole, Ruohoniemi sanoo.
Hän korostaa, että työaika järjestetään silloin kun tekemiselle on tarvetta, ja työntekijöillä sekä toimihenkilöillä on jo muutenkin erilaiset määräykset työajoista.
Kiky-tunneista on yrityksissä monenlaisia järjestelyjä, ja toimihenkilöiden työaikaa on pidennetty myös esimerkiksi liukuvan työajan järjestelyillä.
Myöskään Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ei usko, että kiky-jatko synnyttäisi työpaikoilla ongelmia. Hän ei halua ottaa yksityiskohtiin kantaa.
Palkansaajapuolella epäillään, että työpaikoilla myös ilmapiiri heikkenee, jos osa työntekijöistä pääsee eroon kiky-tunneista, mutta osa ei.
Helle: Tämä viikko erittäin tärkeä
Teknologiateollisuus ja Pro etsivät sopua kiistaan tiistaina, mutta neuvottelut päättyivät ilman ratkaisua. Seuraava tapaaminen on perjantaina.
Minna Helteen mukaan meneillään oleva viikko on erittäin tärkeä.
– Mikäli ratkaisuja ei saada nopeasti aikaiseksi, niin yleensä asioiden pitkittyessä ne myös mutkistuvat.
Helteen mukaan kiky-tunneista syntyneen riidan ratkaiseminen ei tule olemaan helppoa näkemyserojen takia.
Jorma Malisen mukaan lievää edistymistä on tapahtunut.
– Puolin ja toisin ollaan tehty esityksiä millä tavalla asia saadaan ratkaistua ilman konfliktia, ja perjantaina katsotaan alkavatko näkemykset osua kohdalleen, hän sanoo.
– Tärkeimpänä pidän sitä, että pitkän pyörittelyn ja eri näkemysten osalta nyt ollaan päästy eteenpäin. Uskon vahvasti, että ratkaisu löydetään.
Kiky-kiista sotkenut palkkaneuvottelut
Edellinen pääministeri Antti Rinne (sd.) toivoi viime kesänä, että työmarkkinajärjestöt olisivat hakeneet keskitetysti ratkaisua riitaan työajan pidennyksestä. Kiista on sotkenut ja pitkittänyt syksystä lähtien neuvotteluja suomalaisten palkoista ja työehdoista.
Työnantajapuolelle keskitetyt ratkaisut eivät enää käy. Minna Helle korostaa, että käynnissä on liittokierros, jolla työaikoihin liittyvät ratkaisut ratkaistaan jokaisessa pöydässä erikseen.
– Ratkaisujen sopiminen yhdessä pöydässä kaikille aloille ei oikein toimi hyvin, Helle torjuu.
– Auki olevissa sopimuksissa neuvottelut ovat yhä meneillään ja jos tilanteeseen liittyy ongelmia, niistä voidaan keskustella.
SYDNEY Kävin alkuviikosta yhdellä Australian lukuisista maastopaloalueista. Parin tunnin ajomatkan päässä Sydneystä oleva Nowra ja sen kupeessa oleva Kangaroo Valley ovat kärsineet pahoin paloista.
Sydneyssä aamulatteen voi pudota ulkona istuessa tuhkahiukkasia, mutta Nowrassa palaneen katku iski sieraimiin heti. Korkealla laaksossa tunsi, kuinka savu teki hengityksestä raskaampaa.
Moni Nowrassa tapaamani ihminen oli juuri tullut takaisin evakosta. Onnekkaiden talot olivat pystyssä, mutta osalla ei ollut enää kotia, johon palata.
Ihmiset olivat väsyneitä, vihaisiakin. He ovat löytäneet pääministeri Scott Morrisonista yhteisen vihollisen. Moni kysyy: Miksi Australian hallitus ei tehnyt mitään aiemmin?
Bisnesajattelu ajaa ilmastotoimien edelle
Australia on yhä kuumempi ja kuivempi. Se edesauttaa palotuhoja, mutta asialla on lukuisia muitakin vaikutuksia.
Vesipula vaikeuttaa ihmisten arkea ja maanviljelijöiden elinkeinoa. Jos Sydneyssä kastelee kasveja tiettyjen kellonaikojen ulkopuolella, voi saada sakot. Viranomaiset pyytävät ilmiantoja henkilöistä, jotka heittävät palavia savukkeita maahan.
Jo satoja miljoonia eläimiä on kuollut. Moni laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ekosysteemi kärsii.
Pääministeri Morrisonilta vaaditaan johtajuutta ja vastuunkantoa. Paloja sammuttavat valtaosin vapaaehtoiset palomiehet, joilla on myös normaali päivätyö. Vasta äskettäin Morrison päätti, että he voivat hakea tietyin ehdoin tukea ansionmenetyksistään.
Haastateltavat moittivat, että riskit on tiedetty pitkään, mutta niihin ei ole reagoitu, vaikka Australia on vauras maa. Bisnesajattelu ajaa luonnon edelle.
Nowran vapaapalokunnan toimiston seinälle on kiinnitetty asukkaiden palomiehille tekemiä kiitoskirjeitä.Riku Roslund / Yle
Suunnitelmat uusista kaivos- ja öljynporaussopimuksista tyrmistyttävät
– Emme aio omaksua vastuuttomia, työpaikkoja syöviä ja talouden tuhoavia [ilmasto]tavoitteita, Morrison sanoi äskettäin Seven Networkin haastattelussa.
Tuohon sitaattiin tiivistyy pitkälti Morrisonin koalitiohallituksen politiikka ja Australian poliittinen kahtiajakautuminen.
Morrison pääsi viime vaaleissa yllättäen valtaan “hiljaisten australialaisten” äänillä. Termillä viitataan “kovaa työtä tekeviin” duunareihin, joita ei tavallisesti politiikka kiinnosta.
Heitä työskentelee paljon hiilikaivoksissa, ja heille uusiutuvaan energiaan siirtyminen on uhka työpaikan säilymiselle. Morrison lupasi pitää nämä huolet loitolla.
Aivan kuten eräs toinen johtaja Amerikan yhdysvalloissa.
Pullia palomiehille ja kaatuneiden puiden raivaamista naapurin pihalta
Takaisin Nowran savunkatkuisiin tunnelmiin. Epätoivosta huolimatta ihmisissä näkyi myös toivo.
Kriisi on yhdistänyt australialaiset poikkeuksellisella tavalla. Tuntemattomista on tullut ystäviä, apua tarjotaan ja otetaan vastaan.
Joskus se voi tarkoittaa kahvipaketin antamista, joskus kaatuneiden puiden raivaamista naapurin talon edestä. Tai sitten leivotaan pullia palomiehille.
– Jos tästä jotain hyvää pitää etsiä, ihmisten parhaat puolet tulevat esiin vaikeina aikoina, sanoi yksi haastateltava.
Nowran vapaapalokunta sai niin paljon tavaraa vesipulloista hygieniatarvikkeisiin ja ruuasta vaatteisiin, että heidän piti pyytää asukkaita lopettamaan lahjoitusten tuominen. Tilat loppuivat kesken.
Haastattelemamme pariskunta oli pitkästä aikaa lähdössä syömään ravintolaan. Uusi thaimaalainen. He halusivat jotain muuta ajateltavaa, mutta myös tukea alueensa taloutta, joka voi joutua ongelmiin turistien kaikottua.
– Voitte tulla mukaan, jos ette puhu sanallakaan paloista.
Jyväskylän ja Kuopion välillä pitkään jatkunut kiista vaativista leikkausoperaatioista sai joulun jälkeen uuden käänteen, kun sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti kaikkien vaativien leikkauksien keskittämistä pelkästään yliopistollisiin sairaaloihin.
Ministeriön asetusmuutos veisi Keski-Suomen keskussairaalalta mahdollisuuden tehdä esimerkiksi ruokatorvi-, keuhko-, maha-, ja peräsuolisyöpäleikkauksia, koska ne siirtyisivät Kuopion yliopistollisen sairaalan tehtäväksi. Keski-Suomen keskussairaalassa muutosta vastustetaan voimakkaasti.
– Vaikka näitä leikkauksia tehdään kokonaisuuteen nähden vähän, ne ovat meille tärkeitä, koska olemme vuosikymmeniä pyrkineet keskittymään niihin. Näissä asioissa laatu ja osaaminen sairaalassamme on osoitettu kansainvälisissä vertailuissa, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja toteaa.
Vesa Kataja uskoo, että vaativia leikkauksia tekevät lääkärit lähtisivät leikkausten loppuessa Keski-Suomen keskussairaalasta.Simo Pitkänen / Yle
Potilaan näkökulmasta muutos olisi käytännössä se, että leikkausoperaatio tapahtuisi Jyväskylän sijaan Kuopiossa. Katajan mielestä se aiheuttaisi väistämättä viiveitä hoidon saamisessa ja tulisi keskisuomalaisille veronmaksajille kalliimmaksi, koska sama hoito pystyttäisiin tekemään omassa sairaalassa halvemmalla.
– Muualla Suomessa on kyetty tekemään sairaaloiden välisiä erittäin hyviä ja toimivia malleja, joissa ei synny viiveitä, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen toteaa.
Hänen mukaansa Keski-Suomen keskussairaala voi esittää laskelmansa muutoksen kustannuksista lausuntokierroksella, joka kestää helmikuun loppupuolelle.
Leikkauksia tehty Jyväskylässä Kuopiota enemmän
Monia siirtolistan leikkauksia on tehty Keski-Suomen keskussairaalassa enemmän kuin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Esimerkiksi keuhkosyöpäleikkauksia tehtiin vuonna 2018 Jyväskylässä 80, Kuopiossa vain 39. Keski-Suomen keskussairaala on Suomen suurin keskussairaala, ja tällä hetkellä ainoa ei-yliopistollinen sairaala, jossa vaativia leikkauksia edelleen tehdään.
Kaikkien leikkausten vuosittainen kokonaismäärä Jyväskylässä on noin 17 000, joista siirtouhan alla olevia leikkauksia on yhteensä 300–350.
Katajan mielestä leikkaukset pitäisi keskittää sinne, missä niitä on tehty eniten, koska hänen mukaansa siellä on toimivin hoitoketju ja paras osaaminen.
– Nyt meidän kohdallamme ollaan rikkomassa toimivaa, Kataja sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä asetusmuutosta perustellaan sillä, että kun kaikki leikkaukset tehdään samassa osoitteessa, tulee toiminnan ylläpitäminen yhteiskunnalle halvemmaksi. Toinen perustelu on yliopistosairaaloiden aseman vahvistaminen.
– Yliopistosairaalalla on vastuu kouluttaa erikoislääkäreitä, jolloin niissä täytyy olla riittävän laaja ja monipuolinen toimintamalli. Näen sen vähän vaikeana koulutussairaalan aseman kannalta, jos osa vaativista leikkauksista tehdään Jyväskylässä, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen toteaa.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman on sitä mieltä, ettei leikkaushoidon taso Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ole yhtään sen huonompi kuin Jyväskylässäkään.
– Meillä tehdään leikkauksia vuosittain 23 000, ja meillä on varmasti kaikki edellytykset tehdä 350 leikkausta enemmän. Ja vertailuissa esimerkiksi syöpäleikkauksiin liittyen ei meidän välillämme ole merkittävää eroa, Hedman sanoo.
"On erikoista, jos ei haluta tehdä yhteistyötä"
Leikkauksia ollaan siirtämässä juuri Kuopioon, koska Jyväskylä kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan johtamaan erityisvastuualueeseen (erva).
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja väläyttää, että muutoksen tapahtuessa leikkaukset eivät todellisuudessa siirtyisi Jyväskylästä Kuopioon, vaan johonkin muuhun yliopistolliseen sairaalaan.
– Meillä on pitkät perinteet yhteistyöstä esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kanssa. Potilaalla on vapaus päättää, mihin hän haluaa hoitoon, ja lääkärit arvioivat potilaan kanssa, mikä olisi paras hoitopaikka. Kuopio ei ehkä saisikaan lisää leikkauksia, vaan olisi lopulta uudistuksen suurin kärsijä, Kataja väläyttää.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman pitää skenaariota surullisena.
– Se on hiukan erikoinen ajatus, jos ei haluttaisi tehdä yhteistyötä erva-alueella, koska silloinhan tämä koituisi koko alueen tappioksi. Siinä tapauksessa lopulta suurimpia kärsijöitä olisivat koko erva-alueen potilaat myös muissa sairaanhoitopiireissä, Hedman sanoo.
Tuija Kumpulainen toteaa, ettei ministeriöllä ole keinoja pakottaa alueellista yhteistyötä.
– Valvontaviranomainen voi puuttua siihen, jos siellä toimitaan laittomasti. Huono yhteistyökyky ei ole laitonta, se on vain hankalaa, Kumpulainen sanoo.
Asetusmuutos ratkaisisi pitkän kiistan, mutta se ei tyydytä Jyväskylässä
Tilanteen taustalla on sairaaloiden välillä pitkään jatkunut kiista siitä, keskitetäänkö vaativat leikkaukset Jyväskylään vai Kuopioon.
Kaksi vuotta sitten voimaan tulleen terveydenhuoltolain keskittämisasetuksen mukaan kyseisiä leikkauksia voi tehdä yliopistollisessa tai erityisestä syystä vastaavan tasoisessa muussa sairaalassa. Voimassa olevan asetuksen mukaan leikkaukset olisi pitänyt keskittää jompaan kumpaan sairaalaan, mutta Jyväskylän ja Kuopion välillä asiasta ei olla päästy sopuun. Leikkauksia tehdään edelleen molemmissa sairaaloissa, ja keskustelu junnaa paikoillaan.
Asiaan on yritetty löytää ratkaisua ministeriötä myöten, mutta tuloksetta. Elokuussa sairaalat pääsivät näennäiseen yhteisymmärrykseen esittäessään ministeriölle mallia, jossa sairaaloiden välillä kiertäisi leikkauksiin erikoistunut tiimi. Ehdotus ei kuitenkaan vastannut tämänhetkistäkään lainsäädäntöä.
Joulukuun lopussa ministeriö lähetti lausuntokierrokselle asetuksen muutosehdotuksen, josta niin sanottu Jyväskylä-pykälä on poistettu. Kataja uskoo, että jos sopuun olisi alueella päästy, pykälä olisi saanut jäädä asetukseen.
Voimassa olevan asetuksen mukaan tekonivelleikkauksia ja tiettyjä syöpäleikkauksia saa tehdä vain sairaaloissa, joissa leikkauksia kertyy tietty lukumäärä vuosittain.
Leikkausten lopettaminen tiukkojen vaatimusten vuoksi on johtanut siihen, että keskussairaaloista on lähtenyt pois lääkäreitä, mikä vaarantaa päivystyksen.
Höllennystä on tulossa lonkan ja polven tekonivelleikkausten, selkäleikkausten sekä rinta- ja paksusuolisyöpäleikkausten vähimmäismääriin.
Jatkossa pienemmistä leikkausmääristä voitaisiin sopia maan viiden erikoissairaanhoidon erityisvastuualueen (erva-alueen) sisällä esimerkiksi välimatkojen perusteella.
Viiden yliopistosairaalan vastuulla olisi huolehtia erva-alueidensa keskussairaaloiden kanssa hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta.
Puutiaisia on yhä liikkeellä, vaikka elämme sydäntalvea. Punkkihavaintoja on päivitetty myös sosiaaliseen mediaan.
Tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopistosta on erikoistunut puutiaisten tutkimiseen. Häntä punkkien marssi lämpimässä talvisäässä ei yllätä. Massoittain niitä ei kuitenkaan ole liikkeellä.
– Niitä voi olla liikkeellä luonnossa talvellakin, kun lämpötila on plussalla ja maassa ei ole lumipeitettä estämässä niiden liikkumista. Voi olla, että liikkuminen sijoittuu lähinnä asutuksen läheisyyteen, jossa ihmistoiminta voi nostaa lämpötiloja, kertoo Sormunen.
Jani Sormunen poimii punkkeja lakanalta. Kuva on otettu syksyllä 2019.Minna Rosvall / Yle
Turkulaisäiti poimi punkin lapsestaan
Turkulaisäiti Sini Ruohonen yllättyi sunnuntaina, kun hänen 10-vuotias poikansa näytti ”rupea, joka liikkuu”.
Perhe havahtui, että kyseessä oli punkki. Apuun kutsuttiin lääkärituttu naapurista ja punkki saatiin yhteisvoimin pois.
– Olimme viettäneet viikonlopun Turun Kakskerrassa luonnon helmassa. Ehkä syynä saattaa olla sukkavalinta. Nuorten pitämät sukat eivät peitä nilkkoja ja sellaiset pojalla taisi olla jalassa, kertoo Ruohonen.
Lähikuva Sini Ruohosen lapsen jalassa olleesta punkista.Sini Ruohonen
Hän kannustaa tekemään punkkitarkastuksen ja aikoo itse hankkia punkinpoistovälineet.
– Poistaminen ei ollut helppoa. Tämä oli meidän perheen ensimmäinen punkki. Monet hämmästyivät, kun jaoin puremakuvaa keskellä talvea sosiaalisessa mediassa.
Punkeista voi saada taudin talvisäässäkin.
– Ihan samalla tavalla ne kantavat taudinaiheuttajia. Emme tiedä, millaisia yksilöitä on liikkeellä. Ne voivat esimerkiksi olla poikkeuksellisia, epätoivoisia punkkeja, joilla ei ole riittävästi varastorasvaa talvehtimiseen. Tiettyjen taudinaiheuttajien on myös todettu voivan parantaa niiden kylmänkestävyyttä, jolloin liikkeellä olevat yksilöt voisivat olla niiden kantajia, tutkijatohtori Jani Sormunen sanoo.
Leppeän sään vaikutus epäselvä
Tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo, että on vaikeaa arvioida, miten ilmasto tarkalleen vaikuttaa punkkeihin.
Turun seudulla on menneinä talvina ollut kovia pakkasjaksoja ilman lumipeitettä, jolloin syvälle pureutuva routa usein tappaa paljon maaperässä talvehtivia niveljalkaisia.
Tutkijat olettivatkin, että pakkasjaksot näkyisivät puutiaisten joukkokuolemina. Minkäänlaista vähenemistä ei puutiaisten määrässä kuitenkaan näkynyt seuraavana keväänä.
Sormunen painottaa, että periaatteessa puutiaiset varmasti pärjäävät hyvin, kunhan lämpötilan laskeminen on tarpeeksi hidasta.
Kerran yliopistolla pakastimeen laitetut punkit heräsivät sulatuksen yhteydessä taas eloon - tai tarkemmin ottaen eivät siis kuolleet missään vaiheessa. Ne oli laitettu pakastimeen poikkeuksellisesti lasipurkissa, jonka sisällä oli vielä pienempiä muoviputkia.
– Oltuaan noin 10 päivää 18–20-asteisessa pakastimessa, jotkut yksilöt lähtivät uudestaan liikkeelle huoneenlämpöön siirryttyään, kertoo Sormunen.
Tutkija arvioi, että lasipurkin ja muoviputkien tarjoama kaksinkertainen suoja pakkasta vastaan hidasti lämpötilan laskua putken sisällä niin, että puutiaiset ehtivät vastata muutokseen aineenvaihdunnallaan, kertoo Sormunen.
Punkkien poimimista. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle
Tutkija arvioi, että kaksinkertainen suoja pakkasta vastaan hidasti lämpötilan laskua putken sisällä niin paljon, että puutiaiset ehtivät vastata muutokseen.
– Uskoisin kuitenkin, että pidemmän päälle plussan ja miinuksen välillä sahaava sää on todella rankkaa puutiaisille, joten pitää taas katsoa ensi keväänä, miltä puutiaismäärä näyttää.
Isäntäeläimen lämpö voi herättää punkin
Ruotsista saadut tutkimustiedot kertovat, että punkkeja on säännöllisesti liikkeellä talvisinkin. Tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo tutkimuksesta Tukholman lähistöltä, jossa metsäkauriita ja niistä löytyviä puutiaisia tarkkailtiin läpi talven.
– Kauriista löytyi oikeastaan läpi talven tuoreita puutiaisia, vaikka pakkasta oli välillä reippaastikin. Onkin hyvä muistaa, että puutiaiset eivät tarkkaile sääasemien lämpötiloja, vaan aistivat oman lähiympärisönsä sääolosuhteita. Esimerkiksi nukkuvan kaurin lämmittävä vatsa niiden lepopaikan päällä voi herättää niitä horrostilasta, kertoo Sormunen.
Jani Sormunen vetää tutkimuslakanaa Turun Ruissalossa. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle
On myös mahdollista, että puutiaiset elävät jossain määrin kauriiden ja miksei muidenkin eläinten iholla, jossa karvojen suojaamana lienee lämmintä ja kosteaa.
– Meillä on myös Varsinais-Suomesta havaintoja verta imevistä puutiaisista metsäkauriiden korvissa aina marraskuulta tammikuulle eli ilmiö ei ole mitenkään erityisen harvinainen, kertoo Sormunen.
