Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin kenraalin Qassim Suleimanin. Iran on uhannut kostaa murhan kovilla vastaiskuilla.

Tässä artikkelissa vastataan lyhyesti siihen, mihin kiristynyt tilanne voi johtaa.

Kuinka lähellä sotaa Yhdysvallat ja Iran ovat?

Täysimittaisen sodan alkaminen on melko epätodennäköistä.

Perustelu: Kummallakin maalla on paljon hävittävää, jos sota todella alkaisi.

Iran häviäisi varmasti, jos Yhdysvallat hyökkäisi koko voimallaan. Yhdysvallat käytti vuonna 2018 aseisiin lähes 50 kertaa enemmän rahaa kuin Iran, Tukholman rauhantutkimusinstituutti kertoo.

Iranin hallinto kaatuisi. Sota aiheuttaisi laajaa tuhoa ja paljon siviiliuhreja.

Yhdysvalloille sota tulisi kalliiksi. Iranin asevoimat ovat Lähi-idän voimakkaimpia, ja sodassa kuolisi paljon yhdysvaltalaissotilaita.

Yhdysvaltalaiset muistavat hyvin vuoden 2003 Irakin sodan ja sitä seuranneen miehityksen. Tuhansia yhdysvaltalaisia kuoli, ja sotiminen maksoi satoja miljardeja dollareita.

Miksi sota voisi silti syttyä?

Koston kierre voi johtaa sodan alkamiseen.

Perustelu: Iskut ja vastaiskut voivat johtaa kierteeseen, jossa sodan aloittaminen alkaa tuntua välttämättömältä.

Jos Iran esimerkiksi tekisi iskun Yhdysvaltojen maaperällä, presidentti Trumpin hallinto vastaisi varmasti kovalla voimalla. Samoin Iran voisi nähdä iskut omalle maaperälleen sodan alkuna.

Tällaisessa tilanteessa myös vahingot ja väärinkäsitykset voivat johtaa sotatoimiin. Jännitteitä on vaikea purkaa, koska maat eivät käy neuvotteluja.

Vaikka täysimittainen sota ei alkaisikaan, on todennäköistä, että Iran kostaa kenraali Suleimanin surman jollain tavalla.

Miten Iran voisi kostaa komentajan surman?

Yhdysvaltain sotilaat ja liittolaiset Lähi-idässä ovat tulilinjalla.

Perustelu: Iran on uhkaillut viime päivänä erityisesti Yhdysvaltain joukkoja Lähi-idässä. Ilmeisin kohde olisivat Yhdysvaltain noin 5 200 sotilasta Irakissa.

Myös Yhdysvaltain liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia voivat päätyä kostoiskujen kohteiksi.

Iran voi laittaa asialle liittolaisiaan. Irakin shiialaiset asejoukot, Libanonin Hizbollah-liike ja Jemenin huthikapinalliset kykenevät iskuihin Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan.

Iran voisi myös häiritä Yhdysvaltain liittolaisten öljytankkereita Persianlahdella. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja horjuttaa maailmantaloutta vakavasti.

Liian suuri kostoisku on kuitenkin riskialtis, koska Yhdysvaltojen vastaus voi olla arvaamaton.

Millaisia vastaiskuja Yhdysvallat voisi tehdä?

Yhdysvallat voisi tehdä ilmaiskuja Iraniin.

Perustelu: Presidentti Donald Trump on uhannut Twitterissä iskeä 52 tärkeään kohteeseen, jos Iran vahingoittaa Yhdysvaltoja tai sen omaisuutta. Kohteet olisivat ilmeisesti Iranin rajojen sisällä.

Trumpin mukaan osa kohteista olisi merkittäviä Iranin kulttuurille. Tämä aiheutti kovaa arvostelua, koska merkittäviin kulttuurikohteisiin iskeminen on sodankäynnin sääntöjen vastaista.

Myöhemmin Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper antoi ymmärtää, ettei kulttuurikohteisiin aiottaisi todellisuudessa iskeä.

Yhdysvallat voisi saada apua iskuihin liittolaisiltaan. Saudi-Arabian ja Israelin johtajat kannattavat aggressiivista linjaa Irania vastaan, ja molemmilla mailla on vahvat asevoimat.

Ketkä päättävät mahdollisista iskuista?

Iranin johtaja Ali Khamenei sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja kongressi.

Perustelu: Iranissa korkein valta on uskonnollisen johtajan, ajatolla Ali Khamenein käsissä. Iranin asevoimat eivät päätä merkittävistä sotatoimista ilman hänen hyväksyntäänsä.

Yhdysvaltain presidentti saa päättää varsin vapaasti rajatuista sotilasoperaatioista. Esimerkiksi vuonna 2011 presidentti Barack Obama päätti itse laajoista ilmaiskuista Libyaan.

Varsinaisen sodan aloittamiseen tarvitaan kuitenkin Yhdysvaltain kongressin päätös.

Yhdysvaltain poliitikot ovat erimielisiä siitä, missä vaiheessa tilanne muuttuisi sodaksi. Osa presidenttiä vastustavista demokraateista uskoo, ettei Trump voi enää jatkaa sotatoimia ilman kongressin lupaa, sanomalehti New York Times kertoo.

Mitä muita seurauksia kireästä tilanteesta on?

Iranin voi jatkaa ydinohjelmaansa, ja Lähi-idän konfliktit kiristyvät.

Perustelu: Kireä tilanne voi johtaa siihen, että Iranin ydinsopimus kaatuu lopullisesti.

Iran ilmoitti sunnuntaina, ettei se enää noudata ydinsopimuksen rajoituksia uraanin rikastamiselle. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta jo vuonna 2018.

Iranin ydinohjelmaa rajoittava sopimus solmittiin vuonna 2015, koska kansainvälinen yhteisö uskoi Iranin kehittävän ydinasetta. Iranin mukaan sen ydinohjelma on rauhanomainen.

Jos Iran todella jatkaa ydinohjelmaansa, se aiheuttaa varustelukierteen Lähi-idässä. Esimerkiksi Saudi-Arabia on uhannut hankkia ydinaseen, jos Iranilla on sellainen.

Yhdysvaltain ja Iranin nokittelu kiristää jo olemassa olevia konflikteja eri puolilla Lähi-itää. Irakin tilanne on erityisen synkkä, koska maa on jäämässä Yhdysvaltojen ja Iranin selkkauksen keskelle.

Sekä Iran että Yhdysvallat ovat tukeneet taistelua terrorijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa. Nyt tämä kamppailu on jäämässä vähemmälle huomiolle, ja järjestö voi päästä jälleen voimistumaan.

Lue myös:

Kymmeniä kuoli väentungoksessa iranilaiskomentajan hautajaisissa – Iran vannoo kostoa Yhdysvalloille

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Kangasalla Tampereen ammattioppilaitoksen yksikössä tiistaina tapahtuneen välikohtauksen tutkinta on edistynyt. Poliisi on kuulustellut oppilaitoksesta kiinniotettua opiskelijaa ja lieventänyt rikosnimikkeitä.

Tapahtumaa tutkitaan nyt varkautena ja ampuma-aserikoksena. Alaikäisen epäillyn mahdollinen vangitsemisesitys on tehtävä viimeistään perjantaina.

Sisä-Suomen poliisi sai hälytystehtävän Kangasalan Tredun toimipisteelle puoli kahdentoista jälkeen tiistaina.

Ilmoituksessa kerrottiin, että koulun oppilaalta oli otettu pois reppu, jossa on aseita.

Epäillyllä oli mukanaan käsi- ja kaasuase. Hän oli myös varautunut sytyttämään tulipalon. Opiskelija oli uhannut suullisesti ja esittänyt reppunsa sisältöä henkilökunnalle.

Henkilökunta otti repun pois ja hälytti poliisin paikalle.

Lue myös:

Uutta tietoa Kangasalan välikohtauksesta: Opiskelija uhkasi sanallisesti ja toi aseita repussaan kouluun

Kesäkuussa voimaan tuleva uusi tieliikennelaki sallii kelkkareiteille moottoriajoneuvoista vain moottorikelkat, mutta avaa reitit muille ajoneuvoille. Muun muassa eläinvetoiset ajoneuvot, kuten koira- ja porovaljakot, sekä polkupyöriksi luokiteltavat matalatehoiset sähköpyörät pääsisivät ajelemaan kelkkareiteille. Lapissa kelkkareittejä on tuhansia kilometrejä.

Lapissa uudistus on herättänyt huolen reittien turvallisuudesta. Lapin Kansa uutisoi marraskuussa, että niin poliisi, Liikenneturva kuin safariyrittäjätkin pitävät uudistusta turvallisuusriskinä.

Euroopan suurimman kelkkasafareita järjestävän yrityksen Lapin Safarit Oy:n safaritoimen johtaja Jyrki Karonen pitää vaarallisena moottorikelkkojen ja eläinten päästämistä samoille kapeille reiteille.

– Järjenvastaista. Kyllä sillä meidän mielestämme saataisiin aikaan hengenvaarallinen tilanne moottorikelkkailureiteille, sanoo Jyrki Karonen.

Samoilla linjoilla on porosafareihin erikoistuneen Arctic Reindeer Oy:n toimitusjohtaja Miia Merkku.

– Se toisi sellaisia riskejä, että kukaan vastuullinen poroyrittäjä tai husky-yrittäjä ei mene ajamaan kelkkareittien päälle. Poroilla tai huskyvaljakoilla ei pysty siirtymään pois alta. Ne kulkevat hitaammin kuin kelkat, perustelee Miia Merkku.

Merkun yrityksellä on omat ajoreitit poroille.

Uusikin laki sallii rajoitukset

Uusi tieliikennelaki annettiin jo vuonna 2018, mutta se tulee voimaan vasta ensi kesäkuussa.

Valmistelijoiden mukaan kelkkareittien avaaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle oli tietoinen tavoite eikä sitä aiemmin mikään taho ole vastustanut, kertoo turvallisuusyksikön johtaja Elina Immonen liikenneministeriöstä.

– Tällaisia huolia ei ole lain valmistelun yhteydessä esitetty, ei lausuntokierroksella eikä muutoinkaan. Lainmuutoksella haluttiin mahdollistaa kelkkareittien laajempi käyttö, mutta kuitenkin niin, että kelkkareitin pitäjä voi aina kieltää ja rajoittaa liikkumista.

Lakia on mahdollista vielä muuttaakin

Immosen mukaan muiden pääsyä kelkkareiteille voidaan rajoittaa kelkkareittikilven lisäkilvellä. Rajoituksesta päättää reitin pitäjä, joka usein on kunta.

Uuteen tieliikennelakiin valmistellaan korjauksia jo ennen sen voimaantuloa. Jos poliitikot niin päättävät, myös kelkkareittiasia voidaan säätää lakiin uusiksi.

– Jos hallituksen esityksen lausuntopalautteessa tällaisia huolia esitetään, ne arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Vielä on mahdollista vaikka muuttaakin tätä voimaan tulevaa lakia, sanoo turvallisuusyksikön johtaja Elina Immonen liikenneministeriöstä.

Lausuntoja uuden tieliikennelain korjauspaketista voi lähettää ministeriöön tammikuun 16. päivään mennessä.

Lue myös:

Puhelinta saa ensi kesästä alkaen räplätä ratissa, kun auto seisoo liikennevaloissa – Liikenneturva vastustaa lakimuutosta

Jättimäiset moottorikelkat tulevat – kuljetukseen mahtuu jopa parinkymmenen hengen ryhmä kerralla

Tampereen Hatanpää lukion abiturientit Aatu Hokkanen ja Jaakko Rantamäki aloittelevat viimeisiä varsinaisia kouluviikkojaan ristiriitaisissa tunnelmissa – aikaa penkkareihin on enää neljä viikkoa ja ne ovat tekemistä täynnä.

– Nyt on tiukka loppuspurtti. Lukujärjestyksessä on muun muassa neljä abikurssia, joilla kerrataan kunkin aineen kaikkien lukiokurssien asiat. Eli viimeisiä viedään, mutta kovaa pitää painaa, Rantamäki kertoo.

Samaan aikaan pitää valmistella penkkareita, joita vietetään Tampereella jo 6. helmikuuta eli viikkoa aiemmin kuin ennen.

– On ihan hyvä, että penkkarit aikaistuvat ja lukulomaa jää viikko enemmän. Mutta penkkarit tulevat nyt tosi äkkiä joulun jälkeen. Onhan tämä kiireistä aikaa, sanoo Aatu Hokkanen.

Ylioppilaskokeen uudistus vei perinteisen päivän

Tänä vuonna penkkareita juhlitaan Suomessa kahdessa erässä. Tampereen ja muun Pirkanmaan tapaan 6. helmikuuta on penkkaripäivä muun muassa Turussa, Joensuussa ja Lahdessa. Viikkoa myöhemmin – eli perinteiseen penkkariaikaan – juhlitaan esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Rovaniemellä ja Seinäjoella.

Pirkanmaalla päädyttiin aiempaan päivään yhteisellä päätöksellä seutuyhteistyön nimissä, kertoo Oriveden lukion ja yhteiskoulun rehtori Jari Hildén.

– Koulun arkeen tämä aikataulutus sopii oikein hyvin. Kevät on kaikin puolin aika kireä ja yhtenä ajatuksena tässä on ollut se, että näin saadaan enemmän aikaa lukemiseen.

Syynä yhteisen penkkaripäivän poistumiseen on ylioppilaskokeen uudistus, joka poisti erilliset kielten kuuntelut. Aiemmin penkkareita vietettiin heti kuunteluiden jälkeen helmikuun puolivälissä.

Koulut voivat päättää penkkareiden ajankohdasta itse. Jo viime vuonna esimerkiksi Nurmeksen lukiossa abit juhlivat viikkoa aikaisemmi. Selvästi suurin osa kouluista järjesti kuitenkin penkkarit perinteiseen aikaan.

Rehtorin näkökulmasta on hyvä, että koulut voivat järjestää penkkarit itselleen parhaiten sopivaan aikaan.

– Onhan se ollut tiedotusvälineille selkeää, kun penkkarit ovat olleet kaikkialla samaan aikaan. Mutta kyllä se lähempänä käytännöllisyyttä on, että lukiot voivat päättää, miten tekevät. Penkkarit ovat kuitenkin paikallisia juhlia ja rituaali, Jari Hildén sanoo.

Lukion opetussuunnitelma muuttuu seuraavan kerran vuoden 2021 syyslukukauden alkaessa. Hildénin mukaan uusi suunnitelma voi sisältää hyvinkin erilaisia jaksotuksia kuin nykyisessä on käytössä.

– Siinä vaiheessa tällanen joustavuus on entistä tärkeämpää.

Lue myös:

Satavuotinen penkkariperinne murtuu tänä keväänä – juhlapäivän ajankohta vaihtelee jopa maakunnan sisällä

Lukiolaisten vuosikymmenten perinne muutoksen kourissa – Penkkareita ja vanhojen tansseja ei enää ensi vuonna vietetä heti yo-kuunteluiden jälkeen

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden lauantaina solmima vientialan työehtosopimus, joka saatiin maaliin vaikeiden neuvottelujen jälkeen, on jo herättänyt kummastusta 170 tunnin lisätyöajan osalta. Uuden liittosopimuksen merkitys on iso, sillä sitä pidetään muiden liittokierrosten päänavaajana.

Sopimuksessa on kirjaus lisätyöajasta, joka mahdollistaa pidemmän säännöllisen työajan tekemisen työntekijän normaalilla tuntipalkalla sopimuskauden eli kahden vuoden ajan. Kyse on toistaiseksi työaikakokeilusta.

Ohessa muutama keskeinen kohta työaikakokeilusta ja sen käytännön merkityksestä palkansaajille ja työnantajille.

1. Miksi työaikakokeilu kiinnostaisi nyt, kun siihen ei ole haluttu tarttua aiemmin?

Vastaava kokeilu oli Teollisuusliiton (Metalliliitto silloin) ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa 6,5 vuotta, vuosina 2007–2013, mutta sitä ei käytetty lainkaan, sanoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Virtanen.

– Puolenkymmentä yritystä kyseli mahdollisuudesta tulla mukaan kokeiluun, mutta kukaan ei siihen kuitenkaan lähtenyt, Virtanen sanoo.

Teknologiateollisuuden työmarkkina-asiantuntija Aapo Heikurainen sanoo, että maailma oli kymmenen vuotta sitten eri asennossa ja Suomessa oli toisenlainen tilanne. Nyt korostuu osaajapula.

Heikuraisen mukaan uudesta työaikakokeilusta on tullut useita kyselyjä.

– Se kielii siitä, että kentällä on tarvetta työaikajärjestelyjen käytölle. Meillä on osaajapulaa ja nykyisten työntekijöiden osaamista ja työpanosta voitaisiin käyttää laajemmin.

Työnantajien mielestä on helpompaa työllistää jo työssä olevia kuin palkata uusia työntekijöitä.

Heikuraisen mukaan monet ammattilaiset ovat kehittyneet työssään pitkälle, kun taas uusien työntekijöiden palkkaaminen ja kouluttaminen veisi vuosia.

– On mahdollista sopia, että nyt tehdään pikkasen enemmän töitä, ja vastaavasti saadaan tilauksia ja sitä kautta työllisyyttä kohennettua.

Myös paikalliseen sopimiseen on Heikuraisen mukaan yhä suurempi tarve.

– Nyt on varmaan paremmat edellytykset kuin viime kerralla. Työaika on keskeisintä paikallisen sopimisen aluetta.

2. Tarkoittaako kirjaus sitä, että ylityöt ovat jatkossa halvempia työnantajalle?

– Jos pääluottamusmiehet lähtisivät sopimaan, että ei pidetä pekkasvapaita ja ollaan arkipyhänä töissä, tarkoittaisi se siinä kohtaa halvempia tunteja työnantajille. Toisaalta mikään ei estä heitä sopimasta korkeampia korvauksia kuin säännölliseltä työajalta maksetaan, sanoo Teollisuusliiton Virtanen.

Virtanen korostaa, että kaikki tämä on ollut mahdollista jo edellisen työehtosopimuksenkin aikana.

Työaikapankin kautta on voinut jo nyt sopia pidemmän säännöllisen työajan tekemisestä. Työaikapankin tuntien käytöstä ei ole rajoitusta sen suhteen, miten niistä maksetaan tai ei makseta, Virtanen huomauttaa.

Pekkaspäiviä on sata tuntia ja yhdeksän arkipyhää tekee 72 tuntia, mistä päädyttiin 172 tuntiin kirjauksessa. Tämän verran lisää työtunteja voitaisiin lisätä viikkotyöaikaan mihin kohtaan vain vuodesta.

Virtanen täsmentää, että työnantaja joutuu joka tapauksessa maksamaan pyhä-, ja arkipyhäkorvaukset, jos työntekijä tulee silloin töihin. Pyhäkorvaukset eivät poistu vaikka tällaista yritettäisiin sopia yksittäisellä työpaikalla.

– Arkipyhältä maksetaan joka tapauksessa pyhä- ja arkipyhäkorvaus, jos menee töihin, Virtanen korostaa.

Hän painottaa, etteivät työntekijät jatkossakaan tee halvempia työtunteja kuin tähänkään asti.

Teollisuusliiton mielestä palkansaajien hyöty mahdollisuudesta tehdä lisätunteja on vähäinen, vaikka kokonaan sen merkitystä ei kiistetä.

– Jos sattuu olemaan joku tiukka paikka työpaikoilla joko taloudellisesti tai muuten tarve sijoitella työaikaa eri lailla, hyötyä voi olla työpaikan säilyvyyden ja toimivuuden kannalta, Virtanen sanoo.

3. Miten lisätunneista sovitaan käytännössä?

Työpaikoilla säännöllisen työajan lisääminen edellyttää pääluottamusmiehen ja työnantajan välistä paikallista kehyssopimusta. Jos pääluottamusmiestä ei ole työpaikalla, sopimusta ei voi tehdä.

Kehyssopimus tarkoittaa sopimusta siitä, miten säännöllistä työaikaa voidaan juuri sillä työpaikalla lisätä. Kehyssopimuksessa voidaan määritellä, tehdäänkö esimerkiksi ylimääräisiä päiviä tai pidennetäänkö joitakin työpäiviä.

Sopimuksen sisältö lähetetään molempien liittojen yhteiselle työaikatyöryhmälle nähtäväksi. Näin muun muassa varmistetaan, että voimassa olevasta työaikalaista ei poiketa.

Jokaisen työntekijän pitää erikseen hyväksyä kehyssopimus.

Teollisuusliiton Virtanen huomauttaa, että kyse on nimenomaan kokeilusta, jonka perusteella kerätään kokemuksia, onko tarve tuoda näitä asioita työehtosopimukseen.

Teknologiateollisuuden Heikuraisen mukaan hyöty lisätunneista on helpoimmin osoitettavissa yrityksissä, joissa jokainen panostettu tunti lisää tuotantoa. Lisätunnit näkyvät myös esimerkiksi alihankkijoina tuntiperusteisesti veloittavissa yrityksissä.

– Työntekijälle lisätunnit tarkoittavat vuosiansioiden nousua, kun lisääntyneiltä tunneiltakin maksetaan normaalisti palkkaa.

4. Ovatko ylityötunnit kikyn korvike?

Mahdollisuutta lisätä säännöllistä työaikaa 170 tuntia on jo kutsuttu julkisuudessa kiky-tuntien korvaajaksi, kun kilpailukykysopimuksen 24 tunnista luovuttiin.

Teollisuusliiton Virtanen kiistää, että kyseessä olisi kiky-korvike tai jatke sille.

– Tässä on mahdollisuus pidentää säännöllistä työaikaa pekkaspäivien ja arkipyhien verran, mistä tulee tämä 170 tuntia, Virtanen kertoo taustoista.

Virtanen lisää, että kaikki mikä liittyy työaikaan kytketään tällä sopimuskierroksella kikyyn, ja siitä syystä oli vaikea sopia työaikaan liittyvistä asioista.

Lisätuntien mahdollisuutta koskeva kirjaus oli Virtasen mielestä tärkeämpi työnantajille, jotta se pystyi perustelemaan kikystä luopumisen omiensa keskuudessa.

– Kirjaus säännöllisen työnajan pidentämisestä oli työnantajille tärkeä ulostulo vaikeasta tilanteesta sopimuspöydässä. Sopimuksen synnyn kannalta sillä oli iso merkitys, vaikka en näe, että sillä olisi juurikaan käytännön merkitystä.

Teknologiateollisuuden Heikuraisen mukaan ei ole mielekästä puhua työaikakokeilusta kikyn korvikkeena.

–Tämä on lähtökohdiltaan täysin erilainen kuin kiky, sillä tämä perustuu täysin paikallisen sopimisen kautta tehtävään malliin.

Hän korostaa, että työajalla on yhteys yritysten pärjäämiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kikyn ansiosta työaikaan liittyvistä kysymyksistä on nyt puhuttu enemmän.

5. Leviääkö lisätyön teettämisen malli nyt muille aloille, koska lauantaina solmittua sopimusta pidetään päänavaajana?

– Itse tietysti toivon, että leviää ainakin siltä osin, että nämä talkootunnit häviävät. Ei suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky voi 2000-luvulla perustua siihen, että työntekijät tekevät ilmaisia tunteja työnantajalle. Sen täytyy perustua muihin valtteihin, kuten korkeaan osaamiseen, Teollisuusliiton Virtanen summaa.

Teknologiateollisuuden Heikurainen ei halua arvioida leviääkö lisätyötuntien teettämismahdollisuus muihin neuvottelupöytiin.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen sopimus koskee noin 100 000 palkansaajaa vientiteollisuudessa. Sopimuskorotus kahdelle vuodelle on yhteensä 3,3 prosenttia.

Kikka Kirjavainen on pienestä pitäen halunnut kokiksi. Nyt 17-vuotiaan naisen unelma on askeleen lähempänä toteutumistaan. Kirjavainen opiskelee toista vuotta Lappeenrannassa Saimaan ammattiopisto Sampossa ravintola- ja catering-alaa.

Peruskoulun viimeisellä luokalla Kirjavaisen keskiarvo oli 6.

– Kymppiluokka oli viimeinen vaihtoehtoni, jos en olisi päässyt opiskelemaan kokiksi.

Helpointa kokiksi opiskelussa on ollut käytännön työn tekeminen. Sen sijaan teoriaopinnoissa Kirjavainen tarvitsee erityistä tukea.

Varsinkin matemaattiset ja luonnontieteeliset aineet, kuten fysiikka, kemia ja matematiikka, ovat Kirjavaiselle haastavia.

– Niissä olen saanut tuettua opetusta. Tunnilla on esimerkiksi kaksi opettajaa ja välillä pääsen kahden kesken opettajan tai pienryhmän kanssa tekemään tehtäviä.

Tilastokeskuksen mukaan erityisopetusta ammatillisissa oppilaitoksissa saaneiden määrä on kasvanut selvästi. Tällä hetkellä yhdeksän prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista saa erityistä tukea. Se tarkoittaa yhteensä 25 600 opiskelijaa.

Vuonna 2004 tukea sai viisi prosenttia kaikista tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista eli 12 500 opiskelijaa.

Erityistä tukea voi saada esimerkiksi oppimishäiriöiden takia.

Opintojen keskeyttämisen riski kasvaa

Haasteet perustaidoissa aiheuttavat ongelmia etenkin teoriaopinnoissa.

Huonot perustaidot lisäävät Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn johtavan asiantuntijan Satu Ågrenin mukaan opintojen keskeyttämisen riskiä.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret keskeyttvät useimmin luonnontieteelliset opinnot. Tilastokeskuksen vuoden 2017 tilaston mukaan 15 prosenttia opiskelijoista keskeytti luonnontieteen opinnot.

Pienintä keskeyttäminen oli terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla, joissa keskeyttäneitä oli 8,6 prosenttia kaikista opiskelijoista.

Heikot perustaidot ovat yksi syy muiden syiden joukossa keskeyttää opinnot.

– Aika usein ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen liittyy elämäntilanteen muuttuminen, Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä sanoo.

Opetushallitus on Nissilän mukaan pyrkinyt puuttumaan perusopetuksessa oppilaiden huonoihin perustaitoihin muun muassa muuttamalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Uudistettu opetussuunnitelma astui voimaan vuonna 2016.

– Aikaisemmin ajateltiin, että lukutaito opitaan äidinkielen tunneilla. Opetussuunitelmaan lisättiin monilukutaidon oppiminen. Se koskettaa kaikkia oppiaineita. Jos on heikko lukutaito, on todella vaikea käydä läpi eri oppiaineiden laajoja tekstisisältöjä.

Uusi opetussuunnitelma on otettu vaiheittain käyttöön ja ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaiset päättötodistukset annetaan tänä keväänä. Vaikutukset näkyvät vasta sen jälkeen.

Myös oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään parantamaan oppilaiden perustaitoja. Opintoja on myös räätälöity siten, että henkilökohtaiset taidot huomioidaan paremmin

– Tarkoituksena on, että monenlaisella osaamisella voisi pärjätä.

Koulutustakuussa piilee haittapuoli

Saimaan ammattiopisto Sampossa ollaan viimeisen viiden vuoden aikana havaittu, että opiskelijoiden ongelmat perustaidoissa ovat lisääntyneet.

– Erityistä tukea tarvitsevien määrä on varsinkin tänä syksynä kasvanut, koulutuspäällikkö Reeta Niemi kertoo.

Haasteet näkyvät Niemen mukaan esimerkiksi pitkien tekstien ja asiatyylisten tekstien tuottamisessa. Tekstit vilisevät nuorten sosiaalisessa mediassa käyttämää "viestittelykieltä".

Yksi syy huonoille perustaidoille voi AMKEn johtavan asiantuntijan Satu Ågrenin mukaan piillä nuoriso- ja koulutustakuussa. Vuodesta 2013 alkaen kaikille alle 25 vuotiaille peruskoulun päättäneille on ollut tarjolla opiskelupaikka.

– Ammatilliseen koulutukseen on tullut paljon myös sellaisia nuoria, joilla kaikilla motivaatiotaso ei ole niin korkealla.

Kielteinen suhtautuminen kertautuu

Yksilölliset osaamiserot on kasvaneet merkittävästi perustaitojen osalta.

– Meillä on huippuja ja sitten niitä, jotka eivät pärjää, sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren.

Esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin viime vuonna tekemässä tutkimuksessa jo ekaluokkalaisten välillä oli suuria osaamiseroja. Myös uusimmat Pisa-tulokset tuovat esille tyttöjen ja poikien välisen eron lukutaidossa.

Ongelmat ammatillisessa koulutuksessa juontavat juurensa juuri perusopetukseen.

– Kielteinen suhtautuminen kouluun ja opiskeluun on voinut lähteä varhain liikkeelle. Se tietenkin kertautuu sitten jatko-opinnoissa.

Ågrenin mukaan AMKEssa on ihmetelty, miten heikoilla taidoilla peruskoulusta onkaan päässyt läpi.

– Perusopetuksen päättöarvioinnissa ei ole tällä hetkellä yhtenäisiä vähimmäisosaamisen kriteerejä alimmalle hyväksytylle arvosanalle 5 eli mikä on alin taitotaso, millä peruskoulusta voi päästä eteenpäin.

Perusopetuksen tavoitteet ovat kaikille yhteiset. Opetusneuvos Leena Nissilän mukaan tavoitteet kuitenkin saavutetaan eri tasoisesti, mikä selittää sitä, miten peruskoulusta pääsee läpi heikommillakin perustaidoilla.

Erityisen tuen tarve ei hävetä

Ravintola-catering-alan opiskelija Kikka Kirjavainen kokee saaneensa tarvitsemaansa apua ammatillisesta oppilaitoksesta.

– Olen saanut amiksesta sellaisen kuvan, että täällä otetaan heti kaikki asiat tosissaan. Opiskeluun saa tukea, jos sitä tarvitsee. Peruskoulussa sain tosi huonosti tukea.

Kirjavainen ei ole koskaan hävennyt erityisen tuen tarvettaan. Hän ei ole myöskään koskaan ajatellut lopettavansa opintoja, vaikka vaikeitakin hetkiä on joskus ollut.

– Vaikeista hetkistö selviää aina hyvällä perhen, kavereiden ja koulun tuella.

Kirjavainen keskusteleekin kavereidensa kanssa monipuolisesti koulunkäynnistä. Kaverit myös auttavat välillä läksyjen tekemisessä.

Jotta kaikkien opiskelijoiden perustaidot saataisiin kuntoon, pitäisi AMKEn johtavan asiantuntijan Satu Ågrenin mielestä opiskelijahuollon tehtäviin saada lisää työntekijöitä.

Suomen Ammattiin Opiskelevien LiittoSAKKI ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen toivoisi, että peruskoulujen opinto-ohjauksessa puhuttaisiin enemmän kymppiluokista ja ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta.

– Ehkä näillä koulutuksilla on edelleen jotenkin huono maine.

Tenkanen uskoo, että esimerkiksi kymppiluokan käyminen voisi auttaa perustaitojen hiomisessa. Kymppiluokkien suosio on laskenut koko maassa. Vielä vuonna 2011 perusopetuksen lisäopetuksessa oli 2 279 oppilasta. Vuonna 2018 heitä oli enää 838.

Lue seuraavaksi:

Huonoa suomea kirjoittava ei pääse enää poliisiksi – Valintakokeen kirjallisesta kokeesta tulee karsiva

Suomalaisyritykset ehtivät jo innostua uusista Lähi-idän markkinoista. Suomalaisten odotettiin esimerkiksi saavan urakoita Irakin jälleenrakennustöistä. Joulukuussa ulkoministeriö lähetti Irakiin jopa suurlähettilään.

Nyt tulee kuitenkin takapakkia.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori sanoo, että aseellinen konflikti saa yhtiöt harkitsemaan jatkoa.

– Firmoilla on mennyt varmasti hold-nappi päälle, eli aika tarkkaan mietitään, jäädytetäänkö toiminta vai tullaanko kokonaan pois. Iranin ja Irakin kauppa hyytyy lähes kokonaan.

Vuoren mukaan toimintaansa alueella jatkavat yritykset miettivät henkilökunnan turvallisuutta, koettavat olla sekaantumassa poliittisiin kiemuroihin ja varmistavat, etteivät loukkaa Yhdysvaltain asettamia sanktioita.

Iranin yli 80 miljoonan ihmisen markkinat ehtivät jo houkutella useita suomalaisyrityksiä. Kaupankäynti alkoi sujua, kun Iranin 2015 solmima ydinasesopimus poisti maalta pakotteita.

– Iso markkina kiinnosti ja näytti valoisalta. Siellä tarvitiin juuri sellaista osaamista, mitä Suomella oli.

Irania kiinnostivat muun muassa kaivosala, maatalousteknologia ja sairaalateknologia.

Trumpin mielestä ydinsopimus ei toiminut, joten Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta ja määräsi jälleen talouspakotteita.

Trump uhkasi rangaista kaikkia Iranin kanssa kauppaa käyviä, joten pankit eivät uskaltaneet antaa hankkeisiin rahaa. Suomalaisfirmojenkin toiminta alkoi käydä Iranissa hankalaksi jo vuonna 2018.

– Alkubuumi oli vahva, mutta hiekkaa tuli rattaisiin kun poliittinen tilanne alkoi kiristyä Iran–USA-akselilla.

Vuonna 2017 tavaraviennin arvo Suomesta Iraniin oli 115 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna enää parikymmentä miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Outotec on myynyt Iraniin kaivos- ja metalliteollisuuden tuotteita 40 vuoden ajan. Hampurilaisravintola Hesburger ehti avata yhden pisteen Teheraniin keväällä 2018, mutta vetäytyi pian pois.

Iskut nostivat öljyn hintaa

Raakaöljy kallistui aamulla Iranin ohjusiskun jälkeen liki 70 dollariin tynnyriltä.

Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä ei pidä hinnannousua kovin merkittävänä.

– Se oli luonnollinen ensireaktio räväkkään sotilaalliseen iskuun.

Päivän mittaan öljyn hinta alkoi laskea.

Öljy oli kallistunut jo Yhdysvaltain Irakissa tekemän ohjusiskun jälkeen. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentaja Qassem Suleimani. Ennen Yhdysvaltain iskua raakaöljyn hinta oli 66 dollaria tynnyriltä.

Kärnän mukaan öljymarkkinoilla ollaan huojentuneita siitä, ettei iskussa kuollut ketään.

– Voidaan ajatella, ettei kuolonuhreja haluttukaan, vaan haluttiin kertoa omassa maassa, että olemme kostaneet.

Samalla Iran pystyi muistuttamaan Yhdysvaltoja kyvyistään pudottaa räjähteitä.

Hormuzinsalmen sulkeminen toisi kriisin

Kärnä huomauttaa, ettei Iran ole uhannut hyökätä öljyntuotantolaitoksiin.

Iranin ja Omanin välistä kulkee öljykaupan avainreitti Hormuzinsalmi, jota pitkin kulkee valtaosa Lähi-idän öljystä. Iranin vallankumouskaarti on aiemmin uhannut sulkea Persianlahdelle johtavan Hormuzinsalmen.

Kärnä ei usko Iranin ryhtyvän niin järeään toimeen. Hormuzinsalmen sulkeminen tarkoittaisi kriisiä maailmanmarkkinoille. Silloin puhuttaisiin jo öljyn varmuusvarastoihin turvautumisesta.

– Kukaan enää tuntisi myötätuntoa Irania kohtaan. Olisi hämmästyttävää, jos he siihen ryhtyisivät.

Kärnän mukaan öljyn hinnasta ei toistaiseksi tarvitse olla huolissaan. Lähi-idän rauhattomuus kuitenkin nostaa hintoja, joissa muutoin olisi laskupainetta.

Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC lisäsi tuotannon rajoituksia, koska kysynnän kasvu ei yllä tarjonnan kasvun tasolle. Syynä ovat liuskeöljy ja muun muassa Norjan ja Brasilian uudet öljykentät.

– Hinta olisi muuten 60 dollarin tienoilla, mutta on nyt lähellä 70:tä dollaria.

Sijoittajat turvasivat kultaan, jeniin ja bitcoiniin

Iranin ohjusisku säikäytti markkinat aamulla ja sai osakeindeksit laskuun niin Aasiassa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Sijoittajat ohjasivat varojaan turvaan kultaan ja Japanin jeniin, joiden arvot nousivat.

Myös kryptovaluutta bitcoinin arvo nousi, sillä osa sijoittajista luottaa bitcoinin arvonnousuun pitkällä tähtäimellä ja pitää sitä turvasatamana.

Inderes-analyysiyhtiön ekonomistin Marianne Palmun mukaan osakemarkkinoilla nähty pudotus ei kuitenkaan ollut merkittävän suuri.

– Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tviitti rauhoitti markkinoita. Trump vakuutteli kaiken olevan hyvin, ja että palataan asiaan myöhemmin.

Palmun mukaan markkinoita rauhoitti sekin, ettei iskussa tiettävästi tullut kuolonuhreja.

Markkinoilla odotellaan Valkoisen talon reaktiota Iranin iskuun.

– Epävarmuus on sijoittajan vihollinen, sen huomaa tänään.

Palmun mukaan laajempi konflikti voisi heijastua maailmantalouteen öljyn hinnan kautta. Se edellyttäisi vakavia öljyn tuotannon häiriöitä Lähi-Idässä, mikä nostaisi öljyn hintaa selvästi pitkäksi aikaa.

EU tyrmää Britannian haaveet siitä, että vielä tämän vuoden loppuun mennessä osapuolet neuvottelisivat uuden kumppanuussopimuksen. Lontoossa vieraileva EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, että aikaa ei ole riittävästi unionin ja Britannian brexitin jälkeisen suhteen neuvottelemiseksi kohta kohdalta.

Britannian toiveena on, että neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta käytäisiin nopeaa tahtia niin, että sopimus olisi valmis vuoden loppuun mennessä.

Ursula von der Leyenin mukaan molempien osapuolten on valittava tärkeimmät asiat, joihin neuvotteluissa keskitytään. Hän sanoi London School of Economicsissa pitämässään puheessa, että EU:lle tärkeintä on varmistaa yhteisen talousalueen ja tulliliiton eheys.

– Tässä asiassa ei voi tehdä kompromisseja, hän painotti.

Britannian eron EU:sta on määrä toteutua 31. tammikuuta. Erosta huolimatta EU:n säännöt koskevat Britanniaa vielä koko tämän vuoden kestävän siirtymäkauden ajan. Britannia myös jatkaa maksujaan EU:lle vuoden loppuun asti.

Mikäli Britannia ei hae jatkoa siirtymäkaudelle, eikä uutta kumppanuussopimusta saada neuvoteltua ennen tämän vuoden loppua, noudatetaan EU:n ja Britannian välisessä kaupassa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä.

Von der Leyen varoittaa brittejä siitä, että maan kaupankäynti EU:n kanssa vaikeutuisi merkittävästi.

Ukrainalainen matkustajakone syöksyi varhain keskiviikkona maahan Iranissa pian nousuun lähtönsä jälkeen. Iranin viranomaisten mukaan kaikki koneessa olleet kuolivat.

Boeingin 737-800-tyyppisessä koneessa oli 176 ihmistä. Kone oli matkalla Kiovaan.

Ukrainan mukaan valtaosa kuolleista oli iranilaisia ja kanadalaisia. Joukossa oli myös useiden muiden maiden kansalaisia, muun muassa ukrainalaisia ja ruotsalaisia.

Suomen ulkoministeriö kertoo uutistoimisto STT:lle, että tämänhetkisten tietojen mukaan lennolla ei ollut suomalaisia.

Ainakaan toistaiseksi ei ole tietoa, että turma liittyisi Iranin ja Yhdysvaltain konfliktiin.

Iran aloitti yöllä kostoimet Yhdysvaltoja vastaan ja teki ohjusiskuja Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa.

Turman syytä tutkitaan

Turman syytä ei toistaiseksi tiedetä. Kone ei ollut lähettänyt hätäviestiä ennen maahansyöksyä, kertovat Iranin ilmailuviranomaiset iranilaisviestinten mukaan.

Koneen molemmat mustat laatikot on löydetty, mikä helpottaa turman tutkintaa. Toinen tallentaa lentotietoja, toinen ohjaamon keskusteluja.

Sekä Ukrainan Iranin-lähetystö että iranilaismedia arvelivat aluksi, että turman syy olisi tekninen vika. Myöhemmin Ukrainan lähetystö sanoi, että sen aiemmat kommentit eivät olleet virallisia, eikä maahansyöksyn syy ole selvillä, uutistoimisto Reuters kertoo. Uudessa lausunnossa lähetystö ei maininnut mitään moottoriviasta.

Kysyttäessä, saattoiko ohjus pudottaa koneen Ukrainan pääministeri Oleksiy Hontšaruk kehotti olemaan spekuloimatta ennen kuin turman tutkinnasta saadaan tuloksia.

Aiemmin myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti välttämään spekulointia ja vahvistamattomien teorioiden levittämistä turmasta. Zelensky keskeytti turman takia vierailunsa Omanissa.

Ukrainalaisen Ukraine International Airlines -yhtiön kone oli lähtenyt Teheranin kansainväliseltä lentokentältä, ja se syöksyi maahan pellolla Teheranin lounaispuolella melkein heti nousun jälkeen.

Iranin hallituksen edustajan mukaan koneen yksi moottori olisi syttynyt tuleen, jolloin lentäjä menetti koneen hallinnan.

Iran ei aio antaa mustia laatikoita yhdysvaltalaisille

Zelenskyi on määrännyt käynnistämään maahansyöksystä rikostutkinnan. Ukrainan ulkoministeri Vadym Prystaiko kertoo, että he ovat sopineet Iranin kanssa koordinoivansa turman tutkintaa. Ukrainalaistutkijoita sekä etsintäryhmä matkustaa Iraniin.

Iran ei aio antaa mustia laatikoita lentokonevalmistaja Boeingin ja yhdysvaltalaisten tutkittaviksi, sanoo maan siviili-ilmailujärjestön johtaja uutistoimisto Mehrille. Ukrainalaiset voivat sen sijaan olla mukana.

Ukrainan International Airlines -lentoyhtiön UIA:n mukaan maahan syöksynyt kone oli tarkastettu kaksi päivää aikaisemmin ja oli yksi sen parhaista. Lisäksi lentäjät olivat kokeneita, yhtiö sanoo.

UIA keskeytti turman jälkeen lennot Teheraniin.

Uhrien enemmistö Iranista ja Kanadasta

Ukrainan ulkoministerin mukaan uhrien joukossa on seitsemän maan kansalaisia, muun muassa kymmenen ruotsalaista.

Vadym Prystaiko kertoo, että uhreista 82 oli iranilaisia, 63 kanadalaisia, 11 ukrainalaisia, 10 ruotsalaisia, neljä afganistanilaisia, kolme saksalaisia ja kolme brittejä.

Ruotsin ulkoministeriö vahvistaa, että osa kuolleista on ruotsalaista. Määrää selvitetään. Ruotsin ulkoministerin Ann Linden mukaan ruotsalaisuhreja voi olla enemmän kuin 10. Aftonbladetin mukaan jopa 17 uhrin pelätään olevan ruotsalaisia. Ainakin kaksi oli lapsia, lehti kirjoittaa.

Ruotsin ulkoministeriö selvittää uhrimäärää, kertoo Ruotsin televisio SVT.

Ruotsin päministeri Stefan Löfven on esittänyt osanottonsa omaisia ja ystäviä menettäneille. Löfven sanoi päivällä Suomen pääministerin Sanna Marinin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että kriisiorganisaatio selvittää ruotsalaisuhrien määrää. Hän painotti, että on tärkeää selvittää maahansyöksyn syy. Myös Marin esitti osanottonsa.

Kiovan lentokentän henkilöstö kertoo uutistoimisto AP:lle, että tähän aikaan vuodesta kyseisellä reitillä matkustaa muun muassa Ukrainassa opiskelevia iranilaisia, jotka palaavat talvilomalta.

Twitterissä kiertää video, jonka väitetään kuvaavan koneen putoamista.

Lentoja reaaliaikaisesti seuraavan Flightradarin sivuilta selviää, että lentoyhtiön lennon 752 oli määrä lähteä kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa kello 5.15 aamulla, kirjoittaa qatarilaismedia Al-Jazeera.

Sen mukaan lähtöaika kuitenkin viivästyi, ja kone olisi päässyt matkaan kello 6.12. Flightradar kertoo Twitterissä, että viimeiset tiedot koneesta saatiin kello 6.14 paikallista aikaa.

Al-Jazeeran mukaan iranilaisen uutistoimiston Isnan Twitter-tilillä jaetulla videolla näkyy, kuinka heikko valo vilkkuu taivaalla hieman ennen räjähdystä.

Kone syöksyi pellolle Teheranin liepeillä.

Tuhansia Boeing 737-800 -koneita on käytössä eri puolilla maailmaa lyhyillä ja keskipitkillä lennoilla.

Lentoyhtiö UIA on tappiollinen yksityinen yhtiö, joka perustettiin Neuvostoliiton hajottua vuonna 1992. Sen koneilla on vuosien varrella ollut teknisiä ongelmia, mutta onnettomuuksia niille ei ole aiemmin sattunut. Yhtiön mukaan sen koneiden on todettu täyttäneen kansainväliset turvallisuusvaatimukset.

Päivitämme uutista.

Norjan 82-vuotias kuningas Harald on joutunut sairaalaan huimauksen takia. Asiasta kertoi Norjan hovi keskiviikkona. Kuninkaan tila ei ole vakava.

Kuninkaan odotetaan kotiutuvan sairaalasta ennen viikonloppua. Sairausloman pituudeksi arvellaan kahta viikkoa. Hovin mukaan kuninkaan sairausloman ajan häntä sijaistaa kruununprinssi Haakon.

Viime kuussa kuningas Harald joutui sairaalaan virusinfektion takia.

Yöllä virinneet kovat tuulet ovat puhkuneet tänään merialueilla jopa myrskylukemissa. Kovimmin on tuullut Ahvenanmaalla. Esimerkiksi Kökarissa keskituulen nopeus on yltänyt päivän aikana 22,8 metriin sekunnissa.

Myös Helsingin edustalla tuulen nopeus on yltänyt melkein 20 metriin sekunnissa. Puuskissa lukema on ollut yli 21 metriä sekunnissa.

Myös maa-alueilla on tuullut kovaa, paikoin jopa yli 15 metriä sekunnissa. Tuo tarkoittaa sitä, että tuuli voi repiä oksia puista ja kaataa heikoimmassa kunnossa olevia puita.

Aamupäivän aikana sähkökatkoja olikin monin paikoin eteläisessä Suomessa. Enimmillään sähköt oli poikki liki 7 000 taloudelta.

Ylen meteorologin Anniina Valtosen mukaan tuulet heikkenevät jonkin verran torstain vastaisen yön aikana, mutta silti merialueilla puhaltaa vielä huomenna 17 metrin sekuntivauhdilla ja maallakin kymmenen metrin lukemissa.

Lisämausteen säähän tuo torstainen Skandien yli puhaltava föhn-tuuli. Se tuo kuivaa ja lämmintä ilmaa Suomeen.

– Föhn-tuulen ansiosta sää on aurinkoista ja lauhaa. Ja monin paikoin lämpötila on plussan puolella, Valtonen kertoo.

Tuulten tuomien sateiden myötä etelän lumipeite on kadonnut liki kokonaan. Myös pohjoisessa kinokset ovat painuneet kasaan märän ja raskaan lumisateen takia.

Torstaina selkenee, poikkeuksellisen lämmin sää jatkuu

Ennusteiden mukaan koko tammikuun alun kestänyt poikkeuksellisen lämmin sää jatkuu vielä pitkään.

– Joidenkin ennusteiden mukaan jopa helmikuun alkuun saakka, meteorologi Valtonen kertoo.

Mittaushistorian lämpimimmästä lukemasta, 10,9 asteesta on kuitenkin jääty selvästi. Keskiviikon ylin lukema mitattiin Ahvenanmaalla Märketissa, jossa mittarin lukema nousi 8,5 asteeseen. Lumparlandissa lämpöasteita oli päivällä 7,1.

Tammikuun 8. päivän kaikkien aikojen lämpötilaennätys sen sijaan meni rikki. Nyt se on 8,5 astetta.

Kovien tuulten jälkeen pilvisyys vähenee ja huomenna ja perjantaina on poutaista ja aurinkoista. Perjantaina tuulen heikkenemisen myötä pakastuu.

Suomalaisen dokumenttielokuvan viime vuosikymmen alkoi poikkeuksellisella menestyksellä. Rovaniemeläisistä narkomaaninuorista kertova Reindeerspotting teki kotimaisten dokumenttien valkokangasennätyksen vuonna 2010.

Reindeerspottingin näki elokuvateattereissa peräti 63 654 katsojaa. Kolme kuukautta ensi-illan jälkeen dokumentin päähenkilö Jani Raappana kuoli epäselvissä olosuhteissa Kambodžassa.

Reindeerspottingin ohjaaja ja Raappanan ystävä Joonas Neuvonen ryhtyi kuvaamaan jatkoa dokumentille. Lost Boys valmistunee vihdoin tänä vuonna.

– Tekeminen on loppusuoralla, kertoo tuottaja Miia Haavisto.

Neuvonen ja Reindeerspottingin leikkaaja Sadri Cetinkaya ovat työskennelleet elokuvan parissa vuodesta 2011. Elokuvasäätiön kehittelytuen hanke sai vuonna 2015. Vuosi sitten dokumentille ilmoitettiin ensi-iltapäivämäärä lokakuulle 2019. Se kuitenkin peruttiin, koska elokuva ei sittenkään ollut valmistumassa.

– Dokumenttielokuvan tuotantoaikataulu voi olla vaikea määritellä. Emme nyt halua ankkuroida ensi-illan tarkkaa ajankohtaa, Haavisto sanoo.

Lost Boys ei kuulunut DocPoint-festivaalin viime perjantaina julkistettuun ohjelmistoon. Keskeiset suomalaisdokumentit on usein pyritty saamaan esille DocPointissa, joka järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa.

Suuri hanke dokumentiksi

Haavisto sanoo, ettei Lost Boysin sisällöstä kerrota tässä vaiheessa enempää kuin se, mitä julkisuudessa jo on. Tietoa on vähän. Kansainvälisen IDFA-rahoitusfoorumin vuoden 2015 juonikuvaus on lyhyt. Sen mukaan dokumentti on dramaattinen tarina ystäviensä kohtaloon liittyviä vastauksia etsivän Neuvosen houreisesta matkasta halki Kaakkois-Aasian alamaailman.

Lost Boysin ohjaajiksi on merkitty Neuvonen ja Cetinkaya, tässä järjestyksessä. Cetinkayan työ myös Reindeerspottingin leikkaajana oli pitkä: se kesti nelisen vuotta.

Tuotantona jatko-osa on jo lähtökohdiltaan ammattimaisempi kuin Reindeerspotting, joka koostui Neuvosen pääasiassa vuosina 2003-2004 kuvaamasta amatöörimateriaalista. Tuotantoyhtiöt ovat Helsinki-Filmi ja Haaviston luotsaama Tekele. 330 000 euron budjetti on kotimaiselle dokumenttielokuvalle korkeahko ja lähes kolminkertainen Reindeerspottingiin verrattuna.

Tuottajien ja elokuvasäätiön ohella rahoittajia ovat Yle ja AVEK. Haavisto on tuottajana Suomen kokeneimpia. Hän on ollut tuottamassa muiden muassa Tom of Finlandia ja Tuntematonta sotilasta. Lost Boys-hankkeessa hän on ollut mukana yli viiden vuoden ajan.

Ohjaaja oli vankilassa

Reindeerspotting sai parhaan dokumentin Jussi-ehdokkuuden ja sen työryhmälle myönnettiin vuonna 2011 Valtion tiedonjulkistamispalkinto.

Neuvonen on pysytellyt pois julkisuudesta Reindeerspottingin ensi-illan jälkeen. Hän ja Raappana lähtivät tuolloin Thaimaahan. Raappana kuoli muutamia viikkoja sen jälkeen, kun Neuvonen oli palannut Suomeen. Kambodzhan viranomaisten mukaan kyseessä oli itsemurha.

Myöhemmin mediakeskustelua herättivät kuolleesta Raappanasta kambodzhalaislehdessä julkaistut kuvat. Linkkejä niihin oli julkaistu suomalaislehtien keskustelupalstoilla. Neuvonen itse sai vuonna 2013 kahden ja puolen vuoden vankeustuomion törkeästä huumerikoksesta. Oikeuden mukaan hän oli päätekijä Subutexin maahantuonti- ja levitysjutussa.

STT pyysi Neuvoselta haastattelua Haaviston kautta. Neuvonen ei vastannut määräaikaan mennessä.

Ehdokkaat Suomen nykyisten Hornet-hävittäjien korvaajaksi pääsevät Satakunnan lennoston kovaan testiin tammi-helmikuussa. Tavoitteena on arvioida, miten hyvin hävittäjävalmistajien lupaukset pitävät esimerkiksi jäätävässä tihkussa tai räntäsateessa.

– Meillä on erittäin kattava testipatteri. Haluamme katsoa järjestelmiä, suoritusarvoja, lento- ja talviominaisuuksia sekä kaikkea niihin liittyvää, sanoo Ilmavoimien pääkoelentäjä, everstiluutnantti Kari Rusanen.

Testilennot alkavat huomenna torstaina. Ensimmäisenä vuorossa on yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon. Muut ehdokkaat ovat ranskalainen Rafale, ruotsalainen Gripen E sekä yhdysvaltalaiset Super Hornet ja F-35.

Testitapahtuman keskuspaikka on Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohta. Pohjoisessa lennot ulottuvat Oulun korkeudelle.

Ehdokkaisiin on perehdytty tarkasti

Hävittäjävalmistajilta tulee Suomeen omat ohjaajat. Suomalaiset lentäjät valvovat koelentoa ja avustavat ohjaajaa.

Ilmavoimien pääkoelentäjä Kari Rusanen on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka ovat oikeasti lentäneet Hornetin korvaajaehdokkaita. Rusanen pääsi ehdolla olevien hävittäjien ohjaamoon jo esiarviointivaiheessa.

Nyt alkavassa testaustapahtumassa Rusanen ei itse tartu hävittäjän puikkoihin, vaan vastaa koesuunnitelmien hyväksymisestä ja lentoturvallisuudesta.

– Meillä on pitkän linjan koelentäjät käytössä ja vuosien kokemus koelentämisestä. Olemme 4–5 vuoden aikana näihin kandidaatteihin perehtyneet ja käyneet tutustumassa niihin, Rusanen sanoo.

Koelentäjät ovat valmistautuneet testeihin muun muassa simulaattoreiden avulla.

Rusanen aloitti 1997 varusmiehenä Ilmasotakoulussa Kauhavalla. Vuonna 2009 hän kävi Yhdysvaltain merivoimien koelentokurssin. Kurssi kesti 11 kuukautta ja sen aikana Rusanen lensi 16 konetyyppiä.

Uran mieleenpainuvimpia kokemuksia ovat lennot MiG-15- ja F-4 Phantom -hävittäjillä sekä toisessa maailmansodassakin käytetyllä B25-pommikoneella. Rusanen pääsi myös kokeilemaan Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan avaruussukkuloiden simulaattoreita.

Rusanen toimi koelentäjänä koko juuri päättyneen vuosikymmenen. Nykyään pääkoelentäjänä Rusanen lentää keskimäärin kerran viikossa.

Testit jatkuvat helmikuun lopulle

Satakunnan lennosto on valmistautunut testaustapahtuma HX Challengeen koko viime vuoden. Loppuvaiheessa valmistelut ovat koskeneet lennoston koko henkilöstöä.

– Ehdottomasti meidän vuoden 2020 tärkeimmät tapahtumat ovat alkamassa ja tärkein kaksi kuukautta käynnistymässä, sanoo Satakunnan lennoston komentaja, eversti Aki Heikkinen.

Hävittäjäehdokkaiden mukana Suomeen saapuu ulkomaisia osastoja, jotka ovat kooltaan 70:stä yli sataan henkilöön.

Jokaisella hävittäjäehdokkaalla lennetään muutamana päivänä joitakin kertoja päivässä. Testit voivat rajoittaa liikkumista tilapäisesti ainakin Pirkkalan ja Jämsän Hallin lentokentän läheisyydessä.

Tavalliset kansalaiset eivät välttämättä huomaa mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

– Lentomäärä ei ole mikään massiivinen ja voi vähän hämätä siinä suhteessa, kuinka paljon muutoin on valmistauduttu ja kuinka paljon muuta tässä tehdään, Heikkinen sanoo.

Lentokonebongareille on varattu katselupaikka Tampere-Pirkkalan lentokentän ykkös- ja kakkosterminaalin välistä. Perinteisten bongauspaikkojen käyttöä rajoitetaan.

Ilmavoimien omaa kalustoa käytetään osalla lennoista kuvaamaan vastustajaa ja tarvittaessa tuki- ja kuljetustoiminnassa. Myös Suomen nykyiset Hornetit ja Hawkit osallistuvat testitapahtumaan.

Testien tuloksia käydään läpi loppuvuosi

Ilmataistelukeskuksen johtaja, everstiluutnantti Mika Kulkas sanoo, että mikään ehdokkaista ei tule pääsemään helpolla.

– Kyllä me olemme aika paljon laittaneet tähän resursseja. Laitamme kaikki kandidaatit koville matkan varrella.

Testilentojen tapahtumat jäävät tarkasti talteen.

– Kaikki koneet on varustettu sellaisilla tallennusjärjestelmillä, että tiedämme tasan tarkkaan, mitä siellä on tehty, Satakunnan lennoston komentaja Aki Heikkinen sanoo.

Testilentojen jälkeen työ jatkuu tiiviinä koko loppuvuoden muun muassa raporttien kirjoittamisella. Saatua tietoa käytetään myöhemmin muun muassa pitkäkestoisessa sotapelissä, jossa kandidaattien kokonaisratkaisuja arvioidaan osana koko puolustusjärjestelmää.

Viikossa tietoa koneesta ehtii kertyä niin paljon, että sen käsittely ja analysointi sekä johtopäätösten tekeminen vie huomattavasti aikaa. Lentokokeiden lisäksi simulaattorit ja erilaiset mallinnusjärjestelmät ovat tärkeitä sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa.

Lopullisen valintapäätöksen Hornetin seuraajasta tekee valtioneuvosto ensi vuonna. Rahaa on varattu 7–10 miljardia. Rahat myöntää eduskunta.

Koneiden on tarkoitus tulla käyttöön 2020-luvun loppupuolella.

Lue lisää:

Analyysi: Hävittäjäehdokkaat kilpailevat huomiosta Turun taivaalla – koneiden vertailu on Suomelle megaurakka

Suomi käyttää hävittäjiin todennäköisesti kaikki kauppaan varatut 10 miljardia euroa

Pieni paikallislehti oli keväällä 2019 kovan paikan edessä. Kulut olivat liian suuret tuloihin nähden Sysmässä ja Hartolassa keskiviikkoisin ilmestyvän Lähilehden tekemiseen. Yksi vaihtoehto oli, että lehti olisi tehty vain kahdesti kuussa. Niin harvaan julkaisuväliin ei kuitenkaan haluttu siirtyä.

– Päädyimme siihen, että joka toinen on digilehti ja joka toinen paperilehti, kertoo Lähilehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja Marttiina Lallukka.

Samaa muutosta on jouduttu pohtimaan monissa muissakin paikallislehdissä. Järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen Sanomalehtien Liitosta kertoo, että digitalisaation etenemisestä huolimatta paikallislehtiä ei ole juurikaan lakkautettu viiden viime vuoden aikana. Taloudelliset edellytykset printtilehden tekemiseen ovat kuitenkin heikentyneet.

– Jakelukustannukset ja tuotantokustannukset ovat kasvaneet. Muuttotappiopaikkakunnalla yritystoiminta saattaa huveta ja sitä kautta mainosmarkkina, Hannikainen sanoo.

Useat paikallislehdet ovatkin karsineet ilmestymiskertoja. Kolmepäiväisistä lehdistä on tullut kaksipäiväisiä, entisiä kaksipäiväisiä painetaan nykyisin kerran viikossa. Sähköistä julkaisua käytetään täydentämään palvelua ja mahdollistamaan myös nopeammat reagoinnit päivän uutisiin.

Voimakas vastarinta yllätti

Sysmässä ja Hartolassa oman paikallislehden muutokset saivat keväällä lukijat takajaloilleen. Lehteä tekee kolme ihmistä, ja yhtäkkiä heidän sähköpostilaatikkonsa olivat täynnä viestejä yleisöltä. Puhelimet soivat jatkuvasti. Voimakas digimuutoksen vastustus ja printtilehden puolustaminen yllätti tekijät ja lämmitti mieltä.

– Muistan, että juttelin monen asiakkaan kanssa. Oli pitkiä puheluita, ja sain nieleskellä kyyneliä kertoessani taustoja, päätoimittaja Lallukka kuvailee.

Hänen mukaansa moni palautteen antaja viestitti, että tilaajat olisivat valmiita maksamaan enemmänkin, jos he saisivat paperisen lehden joka viikko. Toimituksessa havaittiin myös, että ilmoittajat halusivat tähdätä mainontansa paperilehteen, eivät digiversioon.

Lehdessä alettiin pähkäillä uudelleen, miten julkaisun painaminen ja jakelu olisi taloudellisesti mahdollista. Laskelmien perusteella tilaushintaa nostettiin. Nyt vuodenvaihteessa Lähilehti kolahtaa taas postilaatikoihin, ja päätoimittaja on varovaisen optimistinen.

– Saimme uusia tilaajia. Nyt olemme vasta viikossa kaksi, eli aika alkuvaiheessa. Toistaiseksi näyttää ihan hyvältä, ja tilaajat ovat pysyneet matkassa, Marttiina Lallukka sanoo.

Paperiversio tuo tulot paikallislehdille

Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikön Ilona Hannikaisen mukaan Lähilehden tilaajien reaktio osoittaa ilahduttavasti, miten tärkeä paikallislehti voi lukijoilleen olla.

– Edelleenkin lehdet joutuvat miettimään printin roolia koko kustantamisessa ja sen ilmestymistiheyttä. Se ei tarkoita sitä, että printti kokonaan katoaa. Se on lukijoiden rakastama tuote ja paikallislehtien tuloista melkein 100 prosenttia tulee tänäkin päivänä printistä, hän muistuttaa

Hannikainen myös toteaa, että paikallislehden vuositilauksen hinta ei yleensä ole niin suuri, että tilaajat säästäisivät siitä ensimmäisenä.

Tilaajien tuen lisäksi pienten paikkakuntien aviiseilla on se etu, etteivät yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuta niihin yhtä paljon kuin isompiin julkaisuihin. Yleinen talouden alamäki nakertaa Hannikaisen mukaan enemmän brändimainontaa, kun taas paikallislehtien mainonta koostuu pitkälti esimerkiksi päivittäistavarakauppojen ilmoituksista.

Toiveikas päätoimittaja

Sysmän ja Hartolan Lähilehti ilmoittaa levikkinsä olevan noin 3 150. Päätoimittaja Marttiina Lallukka on luottavainen sen suhteen, että tilaajat haluavat paikallisjulkaisun jatkossakin.

– Olen erittäin toiveikas. Näen, että tällä lehdellä on vakiopaikkansa näillä paikkakunnilla, mukaan lukien myös vapaa-ajanasukkaat, joita on varsin iso määrä näillä alueilla. Kyllä minä uskon, että tämä lehti säilyy.

Kuuntele Marttiina Lallukan haastattelu Yle Areenassa.

WASHINGTON Yhdysvaltain ja Iranin suhteiden kärjistyminen täysimittaisen, kuuman sodan partaalle on ollut kiistatta Donald Trumpin tähänastisen presidenttikauden ulkopoliittisesti vaikeimpia paikkoja.

Maailmalla odotettiinkin henkeään pidätellen, miten Trump vastaa Iranin viimeöisiin ohjusiskuihin.

Iran kosti Yhdysvalloille sotilastukikohtiin tehdyillä ohjusiskuilla Irakissa vallankumouskaartin kenraalin Qassim Suleimanin surmaamisen. Iskut eivät vaatineet yhdysvaltalaisuhreja.

Trumpin vastausta valmisteltiin ilmeisen tarkkaan. Jo kerran puhujapönttöön tuotu puhe näytettiin kannettavan pois ja tuotavan uusi versio tilalle.

Odotettu puhe ohjusiskujen jälkeen alkoi voimakkaasti. Jo ennen kuulijoiden tervehtimistä Trump kiirehti heti kärkeen sanomaan, ettei Iranille sallita ydinaseita niin kauan kun hän on presidenttinä.

Uhmakkaasta alusta huolimatta eskaloitumisen kierre ja sodan uhka näyttävät kuitenkin nyt laskeneen, sillä presidentti Donald Trump ei vastaa sotilaallisesti Iranin viimeöisiin ohjusiskuihin.

Trumpin mukaan Iran näyttää nyt hellittävän, mikä on hyvä uutinen paitsi osapuolille myös maailmalle.

Uusien sotilaallisten toimien sijaan Trumpin hallinto jatkaa ”maksimaalisen painostuksen” -politiikkaansa, sillä Trump ilmoitti Yhdysvaltain asettavan välittömästi Iranille uusia pakotteita.

Trumpin selän takana seisoi kuitenkin pitkä tuimailmeinen rivi Yhdysvaltain asevoimien johtoa ikään kuin muistutuksena, että sotilaalliset toimintamahdollisuudet ovat lähellä keinovalikoimassa.

Mutta liennytyksen merkkinä Trump avasi ovea uusille neuvotteluille Iranin kanssa. Trumpin mukaan ”Iranin kanssa täytyy löytää diili, joka saa Iranin kukoistamaan”. Vastaavanlaista retoriikkaa Trump on käyttänyt havitellessaan ”diiliä” Pohjois-Korean kanssa.

Trump patisti Britanniaa, Saksaa, Kiinaa ja Venäjää hylkäämään aiemman Iranin ydinsopimuksen. Trumpin mukaan nyt on aika tehdä uusi sopimus, joka tekee maailmasta turvallisemman.

Trump veti Yhdysvallat kelvottomana pitämästään Iranin ydinsopimuksesta, joka neuvoteltiin Obaman kaudella kuuden valtion ja EU:n kesken. Eurooppa on pitänyt kiinni sopimuksesta

Yhdysvaltain vetäytymisestä huolimatta. Joidenkin arvioiden mukaan vetäytyminen sopimuksesta vauhditti Yhdysvaltain ja Iranin suhteiden kärjistymistä sodan partaalle.

Presidentin puheessa oli kohtia, jotka jättivät kysymyksiä ilmaan. Trump esimerkiksi sanoi pyytävänsä sotilasliitto Natoa ottamaan suuremman roolin Lähi-idässä. Hän ei kuitenkaan eritellyt, mitä se tarkoittaa.

Trump jatkoi myös, ettei Yhdysvallat oman energiantuotantonsa ansiosta enää tarvitse Lähi-idän öljyä. Tästä olisi luettavissa, että Trumpin mielestä alueen merkitys olisi Yhdysvalloille vähenemään päin. Jos se merkitsee Yhdysvaltain pienempää roolia alueella, se on Teheranille hyvä uutinen.

Iran on koko ajan toivonut Yhdysvaltain vetäytymistä. Tosin Iranin arkkivihollinen Saudi-Arabia on tästä varsin toista mieltä.

Lisää aiheesta:

Kysyimme sotilasasiantuntijalta 6 keskeistä kysymystä Iranin iskuista: Symbolinen toimi, joka jätti mahdollisuuden liennytykseen

Iran iski Yhdysvaltain joukkoja vastaan, syttyykö nyt sota? Mitä siitä seuraisi? Lue lyhyet vastaukset

Presidentti Trump perääntyy uhkauksistaan hyökätä Iranin kulttuurikohteisiin – "Jos laki on sellainen, tykkään noudattaa lakia"

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut sakkoihin miehen, joka oli luvatta kaivanut rautakautisia muinaisjäännöksiä Hartolassa. Mies oli tutkinut ainakin Kuukerinpelto-nimistä muinaisjäännösaluetta ja mahdollisesti myös läheistä toista rautakautista asuinpaikkaa.

Mies oli tehnyt kaivauksia vuoden 2018 keväällä ja ottanut Kuukerinpellon asuinpaikalta mukaansa maasta löytämänsä soljen, riipuksen, kaksi hopearahaa ja muita esineitä.

Käräjäoikeus katsoi miehen turmelleen muinaisjäännöksen ja esineiden muodostamaa kokonaisuutta. Hän ei myöskään toimittanut löytämiään esineitä Museovirastolle, kuten lain mukaan pitäisi tehdä.

Syyttäjä Anne Åstedtin mukaan mies oli ollut tietoinen siitä, että kiinteät muinaisjäännökset eli mm. kyseiset rautakautiset asuinpaikat ovat rauhoitettuja. Åstedtin mukaan mies tiesi myös, että muinaisesineet pitäisi toimittaa välittömästi viranomaisille.

Syyttäjä kertoo, että tapaus tuli ilmi, kun mies oli esitellyt löytöjään metallinetsintää harrastavien ryhmässä sosiaalisessa mediassa. Ryhmästä oli otettu yhteyttä Museovirastoon.

Mies sai tuomion rakennussuojelurikoksesta ja muinaismuistorikkomuksesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kommentoi Iranin viimeöisiä ohjusiskuja tiukasti mutta sovittelevasti keskiviikkona illalla Suomen aikaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa arvioi Ylelle, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli puheessaan sovitteleva Irania kohtaan.

– Trump käänsi tämän asian Iranille ja sanoi rivien välistä Yhdysvaltojen olevan tyytyväinen tilanteeseen ja tarjosi sovintoa.

Kajanmaa kommentoi Trumpin puheen sisältäneen vahvan pelotteen, mutta sanoi sen olleen "yllättävän sovitteleva". Eversti ei usko Yhdysvaltojen iskevän kostoksi.

– Muuten Trump olisi sanonut suoraan, että he tulevat kostamaan tai iskemään, Kajanmaa sanoi.

Kajanmaan mukaan Iranin ohjusiskun viesti oli ensisijaisesti näyttää omalle kansalle voivansa vastata Yhdysvaltojen iskuun.

Iran ampui ballistisia ohjuksia kahteen yhdysvaltalaisjoukkojen käyttämään tukikohtaan Irakissa keskiviikon vastaisena yönä. Isku oli kosto iranilaiskenraali Qassim Suleimanin kuolemasta.

Lue myös:

Trump: Iran vaikuttaa perääntyvän ja USA vaatii länsivaltojen muuttavan suhtautumistaan Iraniin

Näin Iranin kriisi vaikuttaa talouteen: Tarkastelussa öljy, osakkeet ja yritykset – suomalaisfirmat jäädyttävät toimintaansa Lähi-idässä

Katso kartasta, minne Iran iski ja kuinka kauas maan ohjukset voisivat yltää

Erbilin suomalaissotilaat saivat varoituksen ja olivat suojissa ohjusiskun aikana – Viesti yöllä: "Suomalaiset laskettu ja kaikki kunnossa"

Iran iski aamulla ohjuksilla kahteen Yhdysvaltain käyttämään tukikohtaan Irakissa. Iran kosti näin Yhdysvaltain toteuttaman kenraali Qassim Suleimanin surman.

Iskuissa ei ole tiettävästi kuollut ketään, mutta ne kiristävät Yhdysvaltain ja Iranin välejä entisestään.

Lue myös: Iran iski Yhdysvaltain joukkoja vastaan, syttyykö nyt sota? Mitä siitä seuraisi? Lue lyhyet vastaukset

Ohjuksia kohti suomalaisten tukikohtaa

Ohjusiskujen kohteina oli kaksi Irakin armeijan tukikohtaa, joissa majoittuu Yhdysvaltain sotilaita.

Erbilin tukikohta sijaitsee Pohjois-Irakin kurdialueella Erbilin kaupungin lentokentän yhteydessä. Tukikohdassa on noin 3 600 sotilasta ja siviiliä Yhdysvalloista ja sen liittolaismaista, yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Joukossa on myös 80 suomalaissotilasta, jotka kouluttavat kurdijoukkoja Isisin vastaisessa taistelussa. Puolustusministeriön mukaan suomalaiset ovat kunnossa.

Irakin mukaan tukikohtaa kohti ammuttiin viisi ohjusta.

Ohjukset eivät ilmeisesti olleet kovin tarkkoja. Yksi niistä lensi Irakin television tietojen mukaan noin 16 kilometrin päähän ja toinen noin 47 kilometrin päähän Erbilistä, BBC kertoo.

Ain al-Assadin lentotukikohta sijaitsee keskellä autiomaata noin 150 kilometriä Bagdadista länteen. Siellä majoittuu noin 1 500 Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sotilasta.

Tukikohta oli yksi Yhdysvaltain suurimmista Irakin miehityksen aikana. Yhdysvallat luovutti tukikohdan takaisin Irakille vuonna 2010.

Tukikohtaa kohti ammuttiin Irakin mukaan 17 ohjusta. Niistä ainakin kaksi iskeytyi lähistöllä sijaitsevalle Hitan alueelle räjähtämättä.

Yhdysvallat pysyy toistaiseksi Irakissa

Yhdysvalloilla on yhteensä noin 5 200 sotilasta Irakissa viidessä tukikohdassa. Sotilaat ovat tulilinjalla, jos Iran jatkaa kostoiskujaan itse tai paikallisten liittolaistensa avulla.

Yhdysvaltain sotilaiden päätehtävä on tukea terrorijärjestö Isisin vastaista taistelua Irakissa ja Syyriassa. Viime päivinä joukot ovat supistaneet operaatioitaan, jotta ne voivat suojautua Iranin iskuilta.

Irakin parlamentti vaati kenraali Suleimanin surman jälkeen, että yhdysvaltalaisjoukot lähtisivät maasta. Äänestys ei kuitenkaan ollut sitova, joten toistaiseksi joukot pysyvät maassa.

Iranin ohjukset yltävät jopa Israeliin

Iran kertoi tehneensä iskut ballistisilla ohjuksilla. Toistaiseksi ei tiedetä tarkemmin, mitä ohjustyyppiä Iran käytti iskuissa. Ei myöskään tiedetä, aikooko Iran vielä jatkaa iskujaan.

Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan Iranilla on kuusi erilaista ballistista ohjusta, joiden kantomatka vaihtelee 300 kilometristä 2 000 kilometriin.

Ohjusten kantomatkoista on vain vähän riippumatonta tietoa, mutta esimerkiksi tutkimuslaitos CSIS on päätynyt vastaaviin tuloksiin.

Lyhyemmän kantaman ohjuksilla Iran yltää Yhdysvaltain joukkojen käyttämiin tukikohtiin sekä Irakissa että Persianlahdella. Ohjukset yltävät myös Saudi-Arabian öljyntuotantoalueille.

Pisimmän kantaman Shahab 3 -ohjus yltäisi uhkaamaan myös Yhdysvaltain liittolaista Israelia.

Lue myös:

Kansainvälisten joukkojen tukikohtiin hyökättiin Irakissa, osapuolia kehotetaan malttiin – Tämä Iranin yöllä tekemistä iskuista tiedetään

Erbilin suomalaissotilaat saivat varoituksen ja olivat suojissa ohjusiskun aikana – Viesti yöllä: "Suomalaiset laskettu ja kaikki kunnossa"

Iran iski Yhdysvaltain joukkoja vastaan, syttyykö nyt sota? Mitä siitä seuraisi? Lue lyhyet vastaukset

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla

Lumesta ei ole Etelä-Suomessa tietoakaan, mutta pohjoisessa sitä riittää. Siitäkin huolimatta, että lauha tammikuu on paikoin saanut kinokset jo lysähtämään kasaan.

Keskiviikosta ennustettiin viikon lämpimintä päivää. Tammikuun lämpöennätykset eivät kuitenkaan rikkoontuneet.

Märketissa, Ahvenanmaalla mittarin lukema nousi 8,5 asteeseen. Lisäksi päivä oli monin paikoin liki myrskyisä.

Kovat tuulet pyyhkivät Suomen yli – lämpötila pysyy pitkään plussalla

Vettä eri olomuodoissaan riittää Suomessa päästä päähän. Samaan aikaan kun Lapissa eletään kinosten keskellä, talsitaan etelässä kengät kosteina.

Lapissa kaamos jatkuu, mutta lumi tuo valoa maisemaan. Etelässä keskiviikko meni tutuksi tulleessa hämärän hyssyssä.

Tallensimme tunnelmia Ivalon keskustaajamasta sekä Turun Ruissalosta ja Jyrkkälän lähiöstä.

Kotijumppaaminen vaikuttaisi tekevän uutta tulemista. 80-luvulla kotijumpattiin television ääressä ja monelle perheelle Anne Sällylän vetämä jumppatuokio oli yhteisen kokoontumisen hetki.

Nyt kotijumppavinkkejä löytyy runsain mitoin sosiaalisesta mediasta. Kun elämä on hektistä ja aikataulutettua, kaivataan kuntoiluvinkkejä, joita voi toteuttaa silloin, kun omassa kalenterissa on se tyhjä kolo.

Turkulainen opettaja ja valmentaja Anna Saivosalmi jakaa sosiaalisen median tileillään ilmaiseksi lyhyitä kotijumppavideoita. Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Saivosalmi kertoo, että saamansa palautteen perusteella perusohjeille, joita voi toteuttaa kotona tai vaikka leikkipuistossa lasten leikkiessä, on kysyntää.

– Olen saanut paljon palautetta, joissa ihmiset ovat kertoneet, että he ovat aloittaneet jumppaamisen uudelleen vaikka kymmenenkin vuoden tauon jälkeen.

Saivosalmi lähestyy kuntoilua teesillä "jokainen askel lasketaan". Vastikään julkaistiin Saivosalmen toinen kirja, joka pitää sisällään ohjeita vartissa tehtäviin kotijumppiin.

– Minulle on ollut iso oivallus, että ei tarvitse treenata tuntia tai puolta kerrallaan, vaan päivään voi ujuttaa 10 tai 15 minuutin kuntoiluosioita.

Yhdeksi tämän vuoden nousevaksi liikuntatrendiksi on uumoiltu perusasioihin paluuta. Esimerkiksi Sport-lehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että niin sanottu riisuttu kuntoilu tulee kasvattamaan suosiota. Termillä tarkoitetaan sitä, että kuntoilusta jätetään pois kaikenlaiset mittausvälineet kuten sykemittarit tai älypuhelinsovellukset. Niin ikään Reader´s Digest -julkaisu arveli jo viime vuonna vartin pikatreenien olevan seuraava iso juttu kuntoilutrendeissä.