Helsingin käräjäoikeus antaa tänään tuomion laajassa seksuaalirikosjutussa. Yli 60-vuotiasta "Enona" tunnettua miestä syytetään muun muassa useista törkeistä raiskauksista ja törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Jutussa on myös toinen, nuorempi syytetty.
Epäiltyjen rikosten uhreja on yhteensä 19. Lähes kaikki olivat rikosten aikaan alaikäisiä. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäillyt rikokset tapahtuivat pääsyytetyn kotona Helsingin Laajasalossa, missä hän tarjosi nuorille alkoholia ja huumaavia lääkkeitä.
Rikosten epäillään jatkuneen pitkän aikaa, vuodesta 2006 viime vuoden alkupuolelle asti.
Syyttäjä on kertonut, että nuorempi syytetty on toiminut osittain yhdessä pääsyytetyn kanssa. Jutussa on yhteensä 35 syytekohtaa, joista valtaosa koskee "Enoa" ja huomattavasti pienempi määrä toista syytettyä. Molemmat miehet ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Pääsyytetty vangittiin viime maaliskuussa. Tuolloin rikosepäilyjä oli tiedossa pienempi määrä. Osa epäiltyjen rikosten uhreiksi joutuneista nuorista on löytynyt myöhemmin poliisitutkinnan edetessä.
Helsingin käräjäoikeus käsitteli juttua suullisesti toistakymmentä istuntopäivää viime vuoden loka-marraskuussa. Käsittely määrättiin salaiseksi. Salaamista vaativat sekä syyttäjä että epäiltyjen rikosten uhrit.
Syyttäjä on vaatinut molemmille syytetyille pitkää vankeusrangaistusta. Käräjäoikeuden on määrä antaa tuomio tänään iltapäivällä.
Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on nainen, jolla on aina ollut monta rautaa tulessa.
Päätyönsä lisäksi hän on freelancerpappi ja kiireisenä pitävät myös lukuisat luottamustehtävät.
Yksi asia on kuitenkin muuttunut viime syksynä. Lapsiperheen ruuhkavuodet ovat jääneet taakse. Perheen lapset, 22-vuotias poika ja 18-vuotias tyttö, asuvat nyt omillaan.
Se on ollut yllättävän vaikea paikka.
– Ei sitä voi oikein muuten kuvata kuin kosmisella ikävällä, Heikkilä huokaa.
Poika asuu melkein naapurissa ja käy välillä pesettämässä pyykkejä. Lisäksi on sovittu, että perhe edelleen kokoontuu sunnuntaisin yhteiselle aterialle.
Uusi elämänvaihe tuo eteen monia pohdittavia kysymyksiä. Tässäkö tämä nyt oli? Olenko antanut riittävät siivet ja kasvatuksellisen pohjan? Ketä me vanhemmat olemme ja minkälainen suhde aikuistuviin lapsiin tulee?
Heikkilä sanoo pohtivansa, että se aika kun lapset olivat pieniä kiisi ohi eikä koskaan palaa.
– Silloin oli ne ruuhkavuodet. Nyt on ihan uusi tilanne, kun olemme miehen kanssa yksin kotona.
Katso Marianne Heikkilän koko vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa:
– Puolueen viestiä pitäisi kirkastaa kunnolla. Liikkeelle täytyy lähteä aatteesta: siitä, miksi koko puolue on olemassa, sanoi puolestaan Timo Laaninen.
Keskusta onkin käärinyt hihat, ja tänään puolue julkaisi pohjaesityksensä puolueen uudistusohjelmaksi.
Puoluehallitus on tehnyt kyselyn keskustan legendaariselle kenttäväelle ja muillekin kiinnostuneille. 250 palauteen pohjalta on laadittu vaihtoehtoja, joita halukkaat saavat nyt kommentoida verkossa.
Pohjasta on tarkoitus jalostaa lopullinen ohjelma, joka hyväksytään kesän puoluekokouksessa Vantaalla.
Pohjapaperi maalailee, että keskusta on "suomalaisen yhteiskunnan vahva keskitie", "yhdistävä kansanliike", "uudistava" mutta "maltillinen".
Ehkä hieman yllättäen valintaa tai poisvalintaa ei ole tässä vaiheessa juuri haluttu tehdä. Vastauksia tärkeisiin kysymyksiin on miltei mahdotonta löytää.
Pohjapaperi maalailee, että keskusta on suomalaisen yhteiskunnan vahva keskitie, yhdistävä kansanliike, uudistava mutta maltillinen. Vapautta ja vastuuta, yrityksien asiaa ja köyhien asiaa. Hyvän elämän edellytykset on Suomessa turvaava.
On vaikea sanoa, kuinka moni suomalainen haluaisi olla näitä vastaan. Itse asiassa on vaikea sanoa, voisiko yksikään puolue olla allekirjoittamatta keskustan pohjapaperia.
Sama koskee puolueen näkemystä uusista toimintatavoista. Parempaa viestintää, kirkkaampaa linjaa, rohkeita uudistuksia, kaikki mukaan. Kukapa ei sellaista haluaisi?
– Haluamme olla ylpeästi aluepolitiikan lippulaiva ja ainut puolustaja, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoi.
Menestyvä puolue ei voi selvitä tekemättä valintoja.
Tiedotustilaisuudessa Kulmunilta ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalaiselta kysyttiinkin, mikä lopulta olisi se keskustan juju. Se, mitä keskustalla on, mutta muilla ei.
Pirkkalainen puhui suorimmin: kyllä se on se aluepolitiikka. Se, että ollaan koko Suomen puolue.
– Haluamme olla ylpeästi aluepolitiikan lippulaiva ja ainut puolustaja, hän sanoi.
Aluepolitiikasta keskusta tietysti tunnetaan. Kysymys kuuluukin, voiko keskusta tuudittautua olevansa jatkossa suomalaisen aluepolitiikan ”ainut puolustaja” – tai onko se sellainen koskaan ollutkaan.
Viime viikolla perussuomalaiset esittelivät ilmastolinjauksiaan. Sekä puheenjohtaja Jussi Halla-ahon että työmies Matti Putkosen puheissa muistettiin voimakkaasti niitä ihmisiä, joiden kotien arvo maaseudulla heikkenee.
Maaseudun äänestäjistä ollaan muissakin puolueissa kiinnostuneita.
Kulmuni muistuttaa usein puheenvuoroissaan, että keskusta osaa tehdä yhteistyötä niin oikealle kuin vasemmalle. Että juuri se on puolueen vahvuus.
Puheenjohtaja Kulmunin mukaan keskustan erottaa muista puolueista myös se, että se ”on keskellä”.
– Meihin yhdistyy parhaat piirteet muista puolueista, hän sanoi.
Tästä Kulmuni muistuttaa usein puheenvuoroissaan. Keskusta osaa tehdä yhteistyötä niin oikealle kuin vasemmallekin. Se on puolueen vahvuus, puheenjohtaja arvioi.
Vaan onko se enää vahvuus? Aiemmin politiikassa ajateltiin, että vaalit voitetaan keskeltä. Viime vuosina poliittinen keskusta on heikentynyt.
Samaan aikaan voi kuitenkin yhä ajatella, että hallitukset vaativat muodostuakseen usein keskikentän pelaajaan. Politiikassa puhutaan triangulaatiosta, keskelle asettumisesta.
Se asema voi olla myös kuninkaantekijän paikka. Niin kävi Ruotsin parlamenttivaaleissa vuonna 2018. Keskusta ja liberaalit ratkaisivat lopulta hallitusvallan sosiaalidemokraattien johtamalle hallitukselle. Sanna Marininkaan (sd.) johtama hallitus ei olisi kasassa ilman keskustaa.
Keskeltä voi siis käyttää myös valtaa. Kunhan kansa tuon vallan puolueelle antaa.
Hitiksi muodostuneen hulavanteen pyörityksen on tutkitusti todettu kaventavan vyötäröä. Siihen liittyvät mahdolliset terveysriskit kuitenkin mietityttävät osaa käyttäjistä.
Lappeenrannan Terveystalon fysioterapeutti Sari Salomaa sanoo, että hänelle on tullut alkuvuodesta yhteydenottoja hulavanteiden käyttöön liittyen.
– Kyllä kyselyä on tullut yllättävän paljon tänä vuonna. Aloittamiseen on liittynyt pelkoa siitä, uskaltaako käyttöä aloittaa, jos on esimerkiksi selkäkipuja. Ainakin seitsemän tai kahdeksan kysymystä olen saanut kuukauden sisällä aiheesta.
Kukaan asiakkaista ei suoranaisesti ole tullut fysioterapiaan hulavanteen pyörittämisestä aiheutuneiden ongelmien takia.
– Asiakkaissa on ollut niitä, jotka ovat aloittaneet vanteen pyörittämisen ja saaneet käytöstä mustelmia.
Mustelmat kuuluvat asiaan
Kysyimme kokemuksia käyttäjiltä myös Facebookissa. Keskustelussa nousi esiin, että hulavanteen käytöstä oli tullut joillekin mustelmia.
"Itselle tuli kylkiin vaan kamalat mustelmat aluksi ja olivat ihan kosketusarat."
"Alkuun tuli sellaset mustelmat kylkiin, että näytti kuin minulta olisi hakattu ilmat pihalle ja ne mustelmat olivatkin sitten tosi kipeät. Kun tekniikan sai haltuun, niin ei ole sen jälkeen tullut enää mitään."
"Parille ystävälle tuli alussa tosi pahoja mustelmia kylkiin, mutta itselle ei tullut onneksi mitään, vaikka pyöritin jo ekoilla kerroilla heti 15 minuuttia."
Terveystalon Sari Salomaa ei näe mustelmia huolestuttavana, vaan enemmänkin käyttöä on syytä miettiä maalaisjärjellä.
Helsingin yliopiston hulavanteen pyörityksen terveysvaikutuksia tutkinut sisätautien erikoislääkäri Hannele Yki-Järvinen on samoilla linjoilla ja sanoo, että mustelmat kuuluvat asiaan varsinkin alussa.
– Kun hulavanteilun aloittaa, alkuvaiheessa voi ilmaantua rasvakudokseen ihonalaisia mustelmia. Ne häviävät käytön jatkuessa.
Helsingin Urheilulääkäriaseman urheilulääkäri Arja Uusitalo sanoo, että tekniikalla voi olla tekemistä mustelmien kanssa.
– Mustelmia tulee, kun vatsaan kohdistuu iskuja. Mustelmia tulee jatkossakin, mutta jos ne vähenevät, se johtuu tekniikan paranemisesta.
Hulavanteen aiheuttama mustelma.Satu Krautsuk / Yle
Älä käytä näissä tilanteissa
Facebookin kokemuksissa kommentoitiin myös muita terveysvaikutuksia. Yksi käyttäjä kertoo käyttäneensä hulavannetta säännöllisesti yli kolme kuukautta.
"Minulla on paino-hulavanne. Ei mitään näkyvää tulosta. Ei ole vyötärö kaventunut milliäkään. Olenko tieteellinen poikkeus vai läskit niin syvällä kropassa, ettei vanne niitä irrota?"
"Alkoi tulla alaraajoihin kummallista oireilua, kuumia aaltoja ja alaselkään kova kipu. Magneettikuvauksessa löytyi välilevyn repeytymä. Ei välttämättä tullut juuri hulavanteesta, mutta sen käyttö ärsytti selän ja sen repeytymän useaksi viikoksi. En uskalla enää käyttää!"
Helsingin yliopiston Hannele Yki-Järvinen ei suosittele hulavanteen käyttöä entuudestaan jo hoikille ihmisille. Tutkimus tehtiin perusterveille vyötärölihaville naisille, jotka eivät käyttäneet lääkityksiä. Tutkimuksessa runsaat 50 ylipainoista naista jaettiin kahteen ryhmään.
Toinen ryhmä pyöritti hulavannetta 13 minuuttia päivässä, ja toinen ryhmä käveli noin 10 000 askelta päivässä. Tutkimuksen puolivälissä ryhmät vaihtoivat liikuntalajia keskenään. Hulavannetta pyörittäneillä vyötärönympärys pieneni merkittävästi kävelyyn verrattuna.
– Meidän tutkimuksessamme oli mukana vyötärölihavia ihmisiä, ei ampiaisvyötäröitä. Suosittelen siksi hulavannetta vyötärölihavien juttuna.
Terveystalon fysioterapeutin Sari Salomaan mielestä painoindeksi ei asiaan vaikuta.
– Ajattelen enemmän lihasten aktiviteettia. Jos lihakset ovat hyvässä kunnossa, pyörittäminen on helppoa. Jos on hyvin hoikka ihminen, ja tulee ongelmia vanteen kanssa, en keksi muuta syytä kuin sen, että pitäisi vahvistaa keskivartaloa ja harjoitella tekniikkaa.
Helsingin Urheilulääkäriaseman urheilulääkäri Arja Uusitalo kertoo, ettei ole törmännyt tilanteisiin, jossa asiakas olisi tullut lääkäriin asti hulavannevamman takia.
– Jos rajusti tekee niillä painavammilla painoilla, kyllähän se on mahdollista, että jotain voisi tullakin.
Helsingin Sanomat kirjoitti aikaisemmin, että hulavanteen pyörittäminen aiheutti munuaisvaurion korealaisnaiselle. Uusitalo painottaa, että työssään hän ei ole tällaiseen törmännyt.
– Kyllähän nyt asiasta kuin asiasta voi tulla jotain, jos tehdään sietokykyyn nähden liikaa.
Painolla on väliä
Facebookin kokemuksissa kuvailtiin myös hulavanteiden painoja:
Minulla on käytössä 1,5 kg vanne ja alkuun sattui, mutta ei tullut näkyviä mustelmia. Parin kerran jälkeen helpotti.
"Sileä 1,4kg painohula itsellä. Tähän mennessä säilynyt parilla mustelmalla kyljissä jotka tulee aina uudestaan. 18-22min pyörittelen joka toinen päivä."
"Päivittäin käytössä hula 1,2 kg ja satunnaisesti 3,5 kg hula, joka kyllä pyörii paremmin, tasaisemmin ja pysyy ylhäällä. Kiputiloihin ei mielestäni eroa hulavanteiden välillä."
Uusitalo ei suosittele painavampaa yli kahden kilon hulavannetta aloittelijalle. Myöskään nuoren, kasvavan lapsen ja pienikokoisen tai heikkoluisen ja -lihaksisen ei kannata käyttää painavampaa hulavannetta.
Myös kivut täytyy ensin hoitaa vartalosta pois.
–Tämä ei ole kuntoutusmuoto. Kipupotilaana en lähtisi käyttämään hulavannetta.
Terveystalon Sari Salomaa kokee, että selkäongelmaisetkin voivat käyttää hulavannetta. Hänkään ei suosittele hulavanteen käyttöä henkilöille, joilla on osteoporoosi, murtumia selässä tai tyrä.
Sama pätee vanhempiin ihmisiin, joilla on käytössä verenohennuslääke.
"Jos hulavanteella on painoa yli kaksi kiloa, se on jo aika jytky"
Salomaan mukaan vanteen pyörittämisessä on tärkeää se, että käyttää keskivartalon lihaksia ja kiinnittää huomiota tekniikkaan.
– Pitää osata pyörittää mahdollisimman rennosti. Liian innokas ja äkkiä aloitettu pyörittäminen tekee varmasti lihakset kipeiksi, mutta siitä ei tarvitse huolestua.
Hulavanteita on markkinoilla alle kilon painosta ainakin kolmeen kiloon saakka.
Salomaa suosittelee aloittelijalle kevyempää, reilun kilon hulavannetta. Mitä painavampi hulavanne on, sitä haastavammaksi oikea tekniikka muodostuu.
– Tämä on yksilöllistä ja riippuu käyttäjästä. Ei isolla hyväkuntoisella miehellä kaksikiloinenkaan hulavanne tunnu sen kummemmalta treeniltä.
Salomaa suosittelee alkuun treenaamaan päivittäin maksimissaan muutaman minuutin ajan kerrallaan ja rentoutumaan aina harjoittelun jälkeen.
– Reilu kymmenen minuuttia päivässä vastaa jo hyvää treeniä. Optimaalisinta olisi se, että liikkuisi muutenkin monipuolisesti ja hulavanteen pyörittäminen olisi osa lihaskuntotreeniä.
Helsingin yliopiston Hannele Yki-Järvinen suosittelee käyttämään hulavannetta alussa maksimissaan kuusi minuuttia ja aloittamaan 1,5 kilogramman hulavanteella. Hän kertoo kuulleensa kokemuksia myös niiltä, jotka ovat treenanneet alussa liiankin painavilla painoilla.
– Jos hulavanteella on painoa yli kaksi kiloa, se on jo aika jytky, ja silloin tietysti tekniikankin on oltava kunnossa.
Oletko käyttänyt hulavannetta? Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella alla 31.1. klo 23 asti.
Britannia ja EU alkavat neuvotella kauppasopimuksesta.
Koska Britannia jättää EU:n vapaakauppa-alueen, sen täytyy solmia uusi kauppasopimus EU:n kanssa. Sopimuksella on kiire. Se on saatava aikaan ennen tämän vuoden loppua, jolloin siirtymäaika päättyy.
Neuvotteluja käydään myös esimerkiksi sotilas- ja tutkimusyhteistyöstä.
Britannian työväenpuolueen europarlamentaarikko Rory Palmer liikuttui viimeisenä työpäivänään.Yves Herman / EPA
Miksi brexit ei johtanutkaan kaaokseen, kuten pelättiin?
Ero tapahtuu hallitusti, koska EU ja Britannia saivat sovittua eron ehdoista.
Erosopimus solmittiin syksyllä, ja Britannian ja EU:n parlamentit hyväksyivät sen tammikuussa. Ilman sopimusta EU:n ja Britannian välillä olisi aloitettu tullitarkastukset yhdessä yössä.
Voiko sekasorto vielä tulla?
Jos EU:n ja Britannian kauppaneuvottelut kaatuvat, ensi vuodenvaihteesta voi tulla kaoottinen.
On mahdollista, ettei valtava kauppasopimus tule valmiiksi määräajassa. Tässä tilanteessa Britannia irtautuu EU:n säännöistä ilman sopimusta. Se tarkoittaa tullitarkastuksia ja sekasortoa rajalle.
Noin 45 prosenttia Britannian viennistä päätyy Euroopan unioniin. Kuva Doverin satamasta.Will Oliver / EPA
Miten kaaos yritetään välttää?
Britannia ja EU yrittävät saada sovittua tärkeimmistä asioista ennen vuodenvaihdetta.
Britannia ja EU keskittyvät neuvotteluissa tärkeimpiin asioihin: yhteisiin sääntöihin ja rajan yli liikkuvaan kauppaan. Jos edes näistä saadaan sopimus, ensi vuodenvaihteesta tulee hallitumpi.
Mitä Britannia haluaa tulevaisuudelta?
Britannian hallitus haluaa päättää itse kaupasta, maahanmuutosta ja yritysten sääntelystä.
Hallitus haluaa solmia kauppasopimuksia Yhdysvaltojen ja entisten Britannian alusmaiden, kuten Australian kanssa. Se toivoo, että Britannia voisi olla jälleen yksi maailman suurvalloista.
Britannian hallitus haluaa myös rajoittaa maahanmuuttoa EU:sta ja purkaa yritysten sääntelyä.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Britannian pääministeri Boris Johnson vastaavat tulevista kauppaneuvotteluista.Simon Dawson / EPA
Mitä EU haluaa tulevaisuudelta?
EU haluaa pitää läheiset suhteet Britanniaan.
EU haluaa, että kauppa ja ihmiset virtaavat rajan yli mahdollisimman vapaasti. Se toivoo, että Britannia noudattaa myös jatkossa mahdollisimman paljon EU:n sääntöjä.
Voiko Britannia hajota brexitin takia?
Brexit on vahvistanut itsenäistymishaluja Skotlannissa.
Enemmistö skotlantilaisista vastustaa EU-eroa, ja osa heistä haluaisi irtautua Britanniasta. Britannian hallitus ei kuitenkaan salli uutta kansanäänestystä itsenäistymisestä.
Mitä käy suomalaisille, jotka asuvat Britanniassa?
Suomalaiset voivat jäädä, jos he rekisteröityvät.
Britanniassa asuvat ja maahan tänä vuonna muuttavat suomalaiset saavat oleskeluluvan. Jos Britanniassa asuu viisi vuotta, lupa muuttuu pysyväksi. Oleskelu on rekisteröitävä kesäkuuhun 2021 mennessä.
Miten EU-ero vaikuttaa Suomeen?
Suomen talous voi kärsiä hieman, jos kauppa Britanniaan vähenee.
Suomen ja Britannian välinen kauppa todennäköisesti vähenee, vaikka EU:n ja Britannian kauppasopimus syntyisi. Joillekin tuotteille asetetaan tulleja, mikä vähentää kauppaa.
Viime vuonna noin neljä prosenttia Suomen viennistä päätyi Britanniaan.
Katso video, jossa toimittaja Petri Raivio kertoo brexitin seurauksista:
Yksi republikaanien maltillisista senaattoreista sanoo olevansa todistajien kutsumista vastaan presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä.
Yhdysvaltojen senaatin on määrä äänestää tänään perjantaina siitä, sallitaanko todistajien kutsuminen oikeudenkäyntiin. Republikaanisenaattori Lamar Alexanderin ratkaisu tarkoittaa sitä, että republikaanit todennäköisesti onnistuvat estämään todistajien kutsumisen.
Äänestys on erittäin tärkeä. Maltillisia republikaanisenaattoreita on neljä, ja heidän kaikkien pitäisi äänestää todistajien kutsumisen puolesta yhdessä demokraattisenaattorien kanssa, jotta todistajia voitaisiin kutsua.
Jos senaatti torjuu todistajat, kuten nyt näyttäisi, senaatin republikaanien johtaja Mitch McConnell saattaa tuoda Trumpin virkasyytteet ratkaisevaan äänestykseen jo tänään. Republikaanienemmistöisen senaatin odotetaan hylkäävän syytteet.
Demokraatit haluaisivat kuulla erityisesti Trumpin entistä neuvonantajaa John Boltonia. Bolton on kirjoittanut vielä julkaisemattoman kirjan, jossa hän mediatietojen mukaan paljastaa Trumpin kertoneen hänelle henkilökohtaisesti aikeistaan jäädyttää Ukrainan sotilasapu siihen asti, kunnes maa aloittaisi korruptiotutkinnan demokraattien Joe Bidenin pojasta.
Bolton sanonut olevansa halukas todistamaan, jos senaatti hänet siihen haastaa.
"Yhdysvallat on kuullut tarpeeksi"
Republikaaneilla on senaatissa 53-47-enemmistö demokraatteihin nähden. Demokraatit ovat etukäteen myöntäneet, että republikaanisenaattorien taivuttelu Boltonin haastamisen kannalle on hyvin vaikeaa.
Demokraattien Adam Schiffin mukaan Boltonin todistus on kuitenkin välttämätön oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta.
– Älkää odottako kirjaa. Tämä juttu on aivan selvä ilman John Boltoniakin, mutta jos joku vielä epäilee sitä, (Boltonin todistus) poistaa kaikki epäilyt, Schiff sanoi.
Trumpin puolustus haluaa saada oikeudenkäynnin päätökseen nopeasti. Sen mukaan Boltonin kuuleminen voisi vaarantaa kansallisen turvallisuuden ja venyttää oikeusprosessin kuukausien mittaiseksi.
– Yhdysvallat on kuullut tarpeeksi. Amerikkalaisten enemmistön mielestä tämä on ajanhukkaa, koska he tietävät, ettei presidenttiä panna viralta, sanoi republikaanisenaattori John Barrasso.
Tuoreiden mielipidekyselyjen mukaan Trumpin viraltapanon kannattajat ja vastustajat ovat tasoissa kansan keskuudessa. Senaatissa presidentin potkuihin tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
Kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko Jörn Donner on kuollut tänään torstaina sairaalassa Helsingissä, kertoo hänen vaimonsa. Donner oli kuollessaan 86-vuotias.
Donner kuoli pitkäaikaiseen keuhkosairauteen perheensä läsnäollessa Helsingin Kolmiosairaalassa. Hän olisi täyttänyt 87 vuotta Runebergin päivänä 5. helmikuuta.
Hänellä oli mittava ura etenkin kirjailijana, mutta myös elokuvakriitikkona, -ohjaajana ja -tuottajana.
Jörn Donner oli koko uransa ajan harvinaisen laaja-alainen kulttuurivaikuttaja ja Suomen oloissa poikkeuksellinen kosmopoliitti. Hän osasi kohauttaa ja vaikutti myös nauttivan siitä. Helsinkiläinen Donner oli taustaltaan ruotsinkielistä yläluokkaa, mutta kapinoi jo nuorena taustaansa vastaan ja liikkui vasemmistoälykköjen piireissä.
Jörn Donner vuonna 1993.Derrick Frilund / Yle
Laaja kirjallinen tuotanto
Donner kirjoitti yhteensä noin 60 teosta. Hän sai Finlandia-palkinnon Isä ja poika -romaanista vuonna 1985. Hän julkaisi lukuisia esseitä ja reportaasiromaaneja. Taiteellisesti erityisen merkittävänä on pidetty suomenruotsalaisesta yläluokasta kertovaa 11-osaista Andersin suku-romaanisarjaa. Sarjan pohjalta on tehty myös tv-sarja.
Myös romaanit Angelan sota, Itsenäisyyspäivä ja Presidentti on filmatisoitu.
Donner tunnettiin hyvin myös Ruotsissa
Äidinkieleltään ruotsinkielinen Donner teki uraa myös Ruotsissa. Hän tuotti Ingmar BergmaninFannyn ja Alexanderin ja toimi myös muun muassa Ruotsin Filminstitutetin toimitusjohtajana 1970–1980-lukujen vaihteessa.
Hän vastaanotti Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander -elokuvan (1982) tuottajana parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon.
Donner kirjoitti enimmäkseen ruotsiksi, mutta suurin osa hänen teoksistaan on ilmestynyt myös suomeksi. Hänen teoksiaan on käännetty myös tanskaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi.
Donner kirjoitti yhteensä noin 60 teosta.Kalle Kultala / Yle
Vaiheikas ura politiikassa eri puolueissa
Donner toimi myös politiikassa ja hänen poliittinen uransa oli vaiherikas. Donner hän edusti useita puolueita.
Donner aloitti poliittisen uransa Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 1968, jolloin hän edusti SKDL:ää. Vuonna 1984 hän palasi usean välivuoden jälkeen valtuustoon RKP:n edustajana ja istui siellä 1990-luvun alkuun saakka.
2000-luvun alussa Donner valittiin sitoutumattomana edustajana Tammisaaren valtuustoon. Vuonna 2004 Donner nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon SDP:n edustajana.
Donner toimi myös RKP:n kansanedustajana 1987–1995, 2007 sekä 2013–2015. Europarlamentaarikkona hän oli 1996-1999.
Jörn Donner vuonna 2017Rinna Härkönen / Yle
Hän pyysi eroa Helsingin valtuustosta keväällä 2019 terveydellisten syiden vuoksi.
Donner ehti toimia myös kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hänen poliittinen uransa oli värikäs ja hän edusti useita puolueita.
Mika Kaurismäki: Donner antoi meille 5 000 markkaa elokuvan käsikirjoittamista varten
Elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki kirjoitti Jörn Donnerille kirjeen Saksasta. Vuosi oli Kaurismäen mukaan joko 1977 tai -78. Kaurismäki opiskeli elokuva-alaa Saksassa ja suunnitteli tuotantoa Suomessa yhdessä veljensä Aki Kaurismäen kanssa.
Mika Kaurismäen mukaan Jörn Donnerilta saatu rahallinen tuki Arvottomat-elokuvan käsikirjoittamiseen oli korvaamaton.Mårten Lampén / Yle
– Donner oli ollut jossain mainoksessa. Siteerasin tyylitellen mainoksen tekstiä ja kirjoitin hänelle: Toivottavasti elokuvan tekeminen on 80-luvulla helpompaa kuin naiminen 60-luvulla.
Ilmeisesti sanailu ja Kaurismäen into tekivät vaikutuksen. Donner kutsui Mika Kaurismäen kotiinsa Pohjoisrantaan.
Kaurismäellä oli autonkottero, jolla hän lähti matkaan. Perillä kävi ilmi, että talon portista ei pääse ajamaan, sillä lumi oli kinostunut sen eteen.
Donner tuli alas lumilapion kanssa ja alkoi huiskia lumitöitä.
– Hän myös auttoi työntämään auton irti hangesta, muistelee Kaurismäki.
Asunnossa oli tarjolla hernekeittoa ja samalla heltisi lupaus rahoittaa elokuvan käsikirjoitustyötä 5 000 markalla.
– Viisi tonnia tuntui opiskelijapojasta valtavalta summalta. Sillä rahalla käsikirjoitimme Akin kanssa Arvottomat-elokuvan.
Arvottomat sai ensi-iltansa 1982. Sen ohjasi Mika Kaurismäki, apulaisohjajanaan Aki Kaurismäki. Päärooleissa olivat muun muassa Matti Pellonpää ja Pirkko Hämäläinen. Donner oli elokuvassa osatuottajana. Arvottomien menestyksen jälkeen Donner jatkoi yhteistyötä Kaurismäkien kanssa.
– Hän katsoi maailmaa laajemmasta näkökulmasta kuin muut kulttuurivaikuttajat Suomessa, Mika Kaurismäki sanoo.
– Kyllä hän auttoi muitakin elokuvantekijöitä. Hän oli antelias ja avulias, kansainvälinen oman tien kulkija.
Mika Kaurismäki tapasi Jörn Donneria viime vuosina harvakseltaan, mutta tapaamiset olivat lämminhenkisiä.
Esa Saarinen: Jörn Donnerin elämäntyön suurin taideteos oli hahmo Jörn Donner
Jörn Donner oli "antipönöttäjä", joka suhtautui kriittisesti asemaan perustuvaan valtaan, Esa Saarinen arvioi.Jyrki Valkama / Yle
Filosofi Esa Saarinen tutustui Jörn Donneriin 1980-luvun alussa muusikko M.A. Nummisen kautta. Saarinen oli noussut julkisuuteen teoksella Punkakatemia, ja kulttuurivaikuttaja Jörn Donner halusi tutustua tähän nuoren sukupolven ajattelijaan.
– Se oli minulle ällistyttävää, sillä Jörn oli niin valtava stara jo silloin, Saarinen muistelee ensimmäistä tapaamista ravintola Bulevardiassa Helsingissä.
– Jörnin valtava kiinnostus ja heittäytymiskyky keskusteluun tulivat selväksi saman tien.
Saarisesta ja tämän puolisosta Pipsa Pallasvesasta tuli perheystäviä Jörn Donnerin ja Bitte Westerlundin kanssa. Saarinen kirjoitti Donnerista myös vuonna 1987 ilmestyneen elämäkerran. Yhteys jatkui. Saarinen pohti vuosikymmeniä Donnerin “taikavoimaa”.
– Yksi tärkeä elementti minun silmiini oli se, että hän näytti sellaisella tavalla riippumattomalta, mitä moni olisi halunnut mutta harva pystyi olemaan. Hän vaikutti olevan myös taloudellisesti riippumaton.
Donner ei peitellyt sitä, että hän ei pitänyt jostakin. Saarisen mukaan Donner suhtautui terveellä kriittisyydellä asemaan perustuvaan valtaan
– Jos jokin oli hänestä dorkaa, hän ei peitellyt sitä. Mutta se ei ollut sellaista kun nykyajan vihapuhe, taustalla oli elämää laajasti ymmärtävä lämpö ja inhimillisyys.
Karismaa Jörn Donner suorastaan huokui. Näin Saarinen sitä erittelee:
– Kun hän sytytti savukkeen, se oli jotenkin erityinen tapa sytyttää savuke. Tai kun hän istui tuolissa, siinä oli jotain erityistä. Puhetapa. Rytmi, jolla hän toimi. Jörnin persoona pusertui läpi pieniinkin yksityiskohtiin. Tämä toi erityistä kiinnostavuutta ja valovoimaa varsinkin, kun hän esiintyi televisiossa.
Esa Saarinen korostaa Donnerin työteliäisyyttä: valtavaa tuotantoa kirjoina ja elokuvina.
Finlandia-palkitusta tuotannosta huolimatta Saarisen mielestä Donnerin suurin teos ei ollut kirja tai elokuva.
– Hänen elämäntyönsä suurin taideteos oli hahmo Jörn Donner, joka ilmeni monin eri muodoin.
– Jörn painotti, että kirjailijan tehtävä on vaikuttaa oman aikansa moraaliin ja tapoihin. Jörnin hahmo vaikutti näihin molempiin. Hän avasi suomalaisille ovia Eurooppaan.
Pirjo Honkasalo: Donner oli intohimoinen tabujen rikkoja
Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo teki Donnerin kanssa yhteistyötä 1960-luvun lopulta lähtien.
Pitkä yhteistyö jatkui viimeiseen saakka: viime joulukuussa Honkasalo kuvasi laajan Donnerin haastattelun.
Donner itse halusi nimetä haastattelun epilogiksi eli jälkinäytökseksi. Haastattelua tehdään elokuvaksi kevään aikana, mutta tarkkaa aikataulua sillä ei vielä ole.
Honkasalo korostaa, että oman uransa alkuaikojen suurista ohjaajista juuri Donner oli se, joka aina halusi tukea nuoria elokuvantekijöitä.
– Näin vuosikymmenien takaa katsottuna Jörn on jättänyt syvemmän jäljen kuin kukaan muu sen ajan ohjaaja. Hän halusi todella auttaa nuorempia ja avata aktiivisesti kansainvälisiä kontakteja.
Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalon mielestä Donner on jättänyt syvän jäljen avaamalla ovia nuorille ohjaajille. Yle
Honkasalo muistelee lämmöllä tunnelmaa Donnerin toimistossa Helsingin Pohjoisrannassa.
– Jörnillä aina puhelimet soivat. Kaikki oli kansainvälistä, pohtivaa, anarkistista, poleemista, röyhkeää – ja samalla lämminhenkistä.
Honkasalo haluaa myös muistuttaa, että Donner arvosti naisia elokuvan tekijöinä.
– Hän oli ainoa, joka silloin tuotti naisten ohjaamia pitkiä elokuvia.
Donnerin monet elokuvat herättivät aikanaan kohua, mutta niin oli tarkoituskin.
– 1970-luvulla siinä oli paljon provokaatiota ja tabujen rikkomista. Hän oli intohimoinen tabujen rikkoja erittäin konservatiivisessa Suomessa.
Björn Månsson: Helpompi luetella asiat, joita Jörn Donner ei tehnyt
Björn Månsson pohtii, että ainoa, mitä Donner ei kulttuurin saralla tehnyt oli musiikki.Helena von Alfthan / Yle
Poliitikko ja toimittaja Björn Månsson tunsi Jörn Donnerin etenkin Helsingin kaupunginvaltuustosta. Aiemmin Donner oli hänelle tuttu HBL:n toimittajan roolista.
– Jörn oli erittäin monipuolinen henkilö. Kun mietin, mitä kaikkea hän on tehnyt, niin on melkein helpompi luetella, mitä hän ei ole tehnyt. Ymmärtääkseni hän ei säveltänyt mitään musiikkia, Månsson toteaa.
Noin 60 kirjaa ja yli 30 elokuvaa sekä monivaiheinen ura poliitikkona listataan usein, mutta Månsson mainitsee Donnerin toimineen myös liikemiehenä omassa yrityksessään.
– 1970-luvulla hän ilmeisesti aikoi rakentaa hotelleja, mutta se ei mennyt niin hyvin.
– Hän oli aina oman polkunsa kulkija eikä sopeutunut mihinkään, tarkoitan tätä hyvässä mielessä, Månsson pohtii.
Tuotteliaisuudesta ja itsenäisyydestä syntyi iso jälki suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
– Jörn oli kiisteltykin hahmo, jotkut eivät tykänneet hänen arrogantilta vaikuttaneesta hahmostaan. Me, jotka teimme hänen kanssaan jotain suoraan, tiesimme, että hän oli vaatimaton ja hyvin sympaattinen, hyvin huumorintajuinen ja itsekriittinen. Julkinen rooli oli erilainen.
Nuijamaan rajanylityspaikalla vietetään tavallista arki-iltapäivää. Suomeen aikaisin aamulla ostoksille saapuneet venäläiset ovat jo pääosin palanneet itänaapuriin Lappeenrannasta. Nyt Venäjän suuntaan meneviä autoja saapuu enää tipoittain eikä suurempaa jonoa rajalle pääse syntymään.
Aika ajoin venäläisten autojen joukossa Venäjälle suuntaa myös suomalaisessa rekisterissä oleva auto. Yksi niistä on punainen Volkswagen, jonka kuljettaja on menossa nopealle käynnille Venäjän puolelle tankkausreissulle.
– Kun on eläkkeellä niin ehtii näitä reissuja tekemään, lappeenrantalainen Heikki Ikäheimonen kertoo Vokswagenin ratin takaa.
Heikki Ikäheimonen käy hakemassa bensaa Venäjältä.Mikko Savolainen / Yle
Tullikaavakkeen muutos herättää huolta
Auton tankkaaminen Venäjän puolella on yleistä itärajalla. Syynä on Venäjän noin puolet halvempi polttoaine.
Monella on juuri tankkausmatkojen vuoksi Venäjän monikertaviisumi.
Nyt tankkaajien joukkoon on kuitenkin levinnyt huoli, koska Venäjän tulli on ilmoittanut ottavansa käyttöön uuden tulli-ilmoituskaavakkeen.
Huoli johtuu siitä, että yleensä kaikki muutokset Venäjän tullin ja rajavartiolaitoksen käytännöissä merkitsevät vaikeuksia ja jonoja rajanylityksessä ennen kuin uusi käytäntö on omaksuttu.
Tankkajat pelkäävät jonoja rajalla.Yle
Rajanylittäjien verkkofoorumeilla keskustelu on käynyt vilkkaana.
Esimerkiksi Nuijamaan rajanylittäjien Facebook-foorumilla keskustellaan siitä, onko Venäjä kieltämässä niin sanotun kannubensan kuljetuksen Venäjältä. Kannubensa tarkoittaa kymmenen litran bensakanisteria, jonka saa viedä autossa Venäjältä rajan ylittäessä.
– Siellä on kaikenlaista huhua liikkeellä, esimerkiksi että ei saisi enää tuoda bensaa. Mitä tällä viisumilla sitten enää tekisi, Heikki Ikäheimonen puuskahtaa.
Venäjä-asiantuntija ei usko suuriin muutoksiin
Uusi tulli-ilmoituskaavake on jo Venäjän tullin nettisivuilla.
Kaavake on pääosin samanlainen kuin aikaisemmin käytössä ollut. Venäjän tulli ei ole myöskään ilmoittanut, että tullaukseen olisi tulossa merkittäviä muutoksia.
Luottokortteja Venäjän tankkaajille tarjoavan yrityksen toimitusjohtaja ei usko, että muutos aiheuttaa suuria ongelmia rajanylityksessä.
– Ei tässä kovin suuria muutoksia näy, Beoscan-yrityksen toimitusjohtaja Vesa Kaukonen sanoo tutkiessaan uutta lomaketta.
Beoscan-yhtiön toimitusjohtaja Vesa Kaukonen.Mikko Savolainen / Yle
– En jaksa uskoa, että tämä kovin paljon vaikuttaisi rajanylitykseen.
– Paljon riippuu tietysti siitä miten tullivirkailijat suhtautuvat mahdollisiin pieniin virheisiin kaavakkeen täytössä. Että pitääkö pienestä virheestä täyttää kokonaan uusi kaavake, Kaukonen huomauttaa.
Tulli parantanut toimintaansa
Kaukosen mukaan rajan ylittäminen saattaa hidastua ja jonoja syntyä, jos venäläisiltä tullivirkailijoilta puuttuu joustavuutta.
Viime vuosina Venäjän tulli on kuitenkin parantanut toimintaansa.
– Asiakaspalvelu Venäjän tullissa on parantunut. Siellä joskus jopa hymyillään, Vesa Kaukonen sanoo.
Ahkeraan Venäjällä käyvien suomalaisten tankkaajien on tosin pitänyt tottua myös pitkiinkin jonoihin.
– Välillä olen kuusikin tuntia joutunut seisomaan jonossa. Silloin kyllä jo mietiskelee, että mitä tässä on järkeä, kun bensat kuluu rajajonossa seisomiseen, Heikki Ikäheimonen sanoo.
Islannin lounaisosassa lähellä suosittua Blue Lagoon -turistikohdetta viranomaiset yrittää selvittää, mistä syystä maa kohoaa tavalla, jota pidetään epätavallisena.
Kohouman on epäilty olevan peräisin magman kertymisestä maan pinnan läheisyyteen.
Þorbjörn-vuoren vierustalla tehdyissä mittauksissa ei ole löytynyt merkkejä tästä, kertoo Iceland Monitor.
Maa on parhaimmillaan kohonnut 3–4 millimetrin päivävauhtia. Tilanne alkoi tammikuun 21. päivä, ja nyt vauhti on hidastunut merkittävästi.
Alueella on mitattu lukuisia heikkoja maanjäristyksiä viime viikkojen aikana. Nyt seisminen aktiivisuus on Iceland Monitorin mukaan lisääntynyt.
Suomen ulkoministeriö on lähettänyt Reykjavikiin matkustusilmoituksen tehneille viestin asiasta.
Ei uhkaa lentoliikennettä vuoden 2010 tuhkapilven tavoin
Kymmenen vuotta sitten Eyjafjallajökull-jäätikön alla sattuneen tulivuorenpurkauksen syöksemä tuhka sekoitti pahoin pohjoisen Euroopan lentoliikenteen keväällä 2010.
Þorbjörg purkautui tiettävästi edellisen kerran vuonna 1211.
Viranomaiset eivät sulje pois tulivuorenpurkauksen tai maanjäristyksen mahdollisuutta. Läheisen Keflavikin kansainvälisen lentokentän valmiustasoa on nostettu keltaiselle, mutta se ei tämänhetkisten tietojen mukaan vaikuta lentokentän kautta matkustaviin.
Islannin viranomaiset seuraavat tilannetta.
Islannin yliopiston geofysiikan professori Pall Einarsson sanoo AFP:lle, että mahdollinen tulivuorenpurkaus olisi hyvin pieni, eikä siitä todennäköisesti aiheutuisi haittaa ihmisille.
Turkissa kiistellään siitä, miten menestyksekäs on maassa viime vuuden lopussa suurin otsikoin lanseerattu metsitysohjelma.
Turkin maa- ja metsätalousalan ammattiliitto nimittäin on esittänyt arvion, jonka mukaan marraskuussa istutetuista 11 miljoonasta puuntaimesta yli 90 prosenttia on kuihtunut.
Liiton johtaja Şükrü Durmuş kertoo Guardianille, että syynä tähän on paitsi kuivuus myös se, että taimet istutettiin maahan vääränä ajankohtana ilman kunnollista asiantuntemusta.
Turkin hallitus julisti marraskuun 11. päivän kansalliseksi metsityspäiväksi. Tuolloin vapaaehtoiset istuttivat kaikkiaan 11 miljoona puuntaimea yli 2 000 paikalle eri puolilla maata.
Tempauksella rikottiin myös Guinnessin maailmanennätys, kun yhden tunnin aikana Çorumin kaupunkiin istutettiin yhteensä 303 150 taimea.
Lapion käteensä ottivat myös Turkin eturivin poliittiset johtajat, muun muassa presidentti Recep Tayyip Erdoğan sekä parlamentin puhemies Mustafa Şentop.
Turkin maa- ja metsätalousalan ammattiliitto kertoo, että sen edustajat ovat käyneet kartoittamassa taimitilannetta tähän mennessä kuudessa Turkin 81 maakunnasta. Liiton mukaan lähes kaikki istutukset ovat kuihtuneet vain kaksi kuukautta niiden istuttamisesta.
Turkin maa- ja metsätalousministeriö tyrmää liiton väitteet. Ministeriön mukaan ”95 prosenttia taimista on terveitä ja ne jatkavat kasvamistaan.”
Ammattiliiton johtaja Şükrü Durmuş pitää ministeriön väitettä epäuskottavana. Durmuş korostaa, että onnistumisprosentti jää normaalisti 65–70 prosentin välille, vaikka taimet istutettaisiin tavallisilla valmisteluilla oikeaan istutusaikaan.
Kiinassa sekä koronavirukseen kuolleiden että vahvistettujen virustartuntojen määrät jatkavat nousuaan.
Maan viranomaiset kertoivat varhain perjantaiaamuna, että virukseen on kuollut jo ainakin 213 ihmistä. Viruksen ydinalueella Hubein maakunnassa kuolleiden määrä nousi torstain luvusta yli 40 ihmisellä.
Maassa raportoitiin myös lähes 2 000 uutta vahvistettua tartuntaa, joista noin 1 200 Hubeista. Hongkongissa ilmestyvän South China Morning Post -lehden mukaan Manner-Kiinassa todettuja tartuntoja on nyt ainakin 9 350.
Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli eilen uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi.
WHO ei kuitenkaan torstaina suosittanut rajoituksia matkustusliikenteeseen tai kaupankäyntiin. Järjestön mukaan rajoitukset saattaisivat haitata myös avun toimittamista.
Yhdysvaltain ulkoministeriö kuitenkin kehotti varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa kansalaisiaan olemaan matkustamatta Kiinaan epidemian vuoksi.
Myös Italian hallitus päätti eilen keskeyttää kaiken lentoliikenteen maan ja Kiinan välillä sen jälkeen, kun Italiassa vahvistettiin myöhään torstaina maan ensimmäiset koronavirustartunnat
Suomessa yksi vahvistettu tapaus
Virusta on tavattu Kiinan lisäksi yli 15 maassa. Suomessa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta keskiviikkona.
Wuhanista kotoisin oleva kiinalaisnainen sairastui kuumeeseen ja hengitystieoireisiin Saariselällä ja hakeutui hoitoon. Häntä hoidetaan eristyksessä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Muutama mahdollisesti koronavirukselle altistunut ulkomaalainen matkailija on tällä hetkellä karanteenissa Lapin keskussairaalassa. Infektioylilääkäri Markku Broas kertoi eilen uskovansa, että ainakin osa altistuneista otetuista koronavirusnäytteistä valmistuisi tänään.
Osa maista aloittanut evakuointilennot
Useat maat ovat aloittaneet kansalaistensa evakuointilennot pois Hubeissa sijaitsevasta Wuhanin kaupungista.
Britannian kansalaisia kuljettava lentokone lähti Wuhanista torstain ja perjantain välisenä yönä.
Uutistoimisto AFP:n toimittaja kertoo olleensa mukana lennolla, joka kuljetti noin kahtasataa ranskalaista kotiin torstain ja perjantain välisenä yönä. Sotilaslentokoneen on määrä laskeutua Ranskan eteläosaan, minkä jälkeen matkustajia odottaa 14 päivän karanteeni.
Myös Yhdysvallat ja Japani ovat lennättäneet kansalaisiaan pois Wuhanista.
Mahdollisista kotiutuslennoista ovat kertoneet myös esimerkiksi Australia ja EU. Portugalin yleisradioyhtiö Sic Noticias kertoi torstaina lentokoneen lähteneen hakemaan Wuhanista yli 300:aa EU-maiden kansalaista.
Venäjä ilmoitti torstaina sulkevansa Kiinan-vastaisen rajansa koronaviruksen takia.
Kiina puolestaan on turvautunut massiivisiin eristämistoimiin. Esimerkiksi virustartuntojen alkulähteeksi kerrottu miljoonakaupunki Wuhan on kokonaan eristetty. Yhteensä Wuhanissa ja sitä ympäröivässä Hubeissa eristettynä on ainakin 50 miljoonaa ihmistä.
Svenska Ylen haastattelemien kuuden vanhemman mukaan kirkkonummelaisessa koulussa on tapahtunut vakavaa kiusaamista.
Vanhemmat esiintyvät jutussa anonyymeinä, jotta heidän lapsiaan ei tunnistettaisi.
Vanhempien mukaan kiusaaminen on jatkunut erilaisia ajanjaksoja eri lasten kohdalla, mutta pääsääntöisesti tilanne on kestänyt lähes kolme vuotta.
Vanhemmat ovat olleet yhteydessä poliisiin ja koulun rehtorin kiusaamisesta. Rehtorin mukaan kiusaamiseen puututaan aina.
Äiti: "Luokkatoveri oli uhannut tappaa tyttäreni"
Erään äidin mukaan hänen tyttärensä pelkää mennä kouluun.
– Luokkatoveri oli uhannut tappaa tyttäreni. Lisäksi eräs oppilas oli luvannut 10 euroa sille, joka uskaltaa lyödä häntä kasvoihin niin, että veri virtaa, kertoo äiti.
Myös muiden Svenska Ylen haastattelemien vanhempien mukaan heidän lapsiaan on kiusattu ja uhkailtu useita kertoja.
Viisi kuudesta vanhemmasta kertoo, että heidän lapsensa ovat saaneet tappouhkauksia sekä suullisesti että WhatsApp-mobiilisovelluksen välityksellä.
Yhden vanhemman mukaan hänen lastaan oli uhattu, että koko perhe kuolee, jos hän kertoo vanhemmilleen, mitä koulussa tapahtuu.
Isä: "Häntä oli potkittu vatsaan ja päähän"
Eräs isä kertoo, että hänen poikaansa alettiin kiusata noin puoli vuotta sitten. Tämän jälkeen lapsella on ollut vaikeuksia mennä kouluun.
Isä sai koulusta viestin, että välitunnilla oli tapeltu. Ilmoituksen mukaan asia oli selvitetty.
– Kun poikani tuli kotiin, kysyin häneltä, kuinka hän voi. Hän kertoi, että häntä oli potkittu vatsaan ja päähän, mutta hän oli kunnossa. Seuraavana päivänä luokan WhatsApp-ryhmässä oli viesti. Videolla lastani lyötiin ja potkittiin.
Isän mukaan video oli kuvattu suljetussa tilassa, jossa ei ollut opettajia paikalla. Hänen poikansa ei uskaltanut mennä kouluun viikkoon tapahtuman jälkeen, mutta nyt hän käy siellä jälleen. Isä ja poika ovat kuitenkin käyneet tutustumassa toiseen kouluun ja toivovat, että poika pääsee sinne.
– Huomasin heti, että ajatus poispääsystä helpotti hänen oloaan. Joka päivä, kun hän tulee kotiin koulusta, hän pohtii, mitä seuraavana päivänä mahtaa tapahtua.
Äiti: "Kukaan ei ota sitä vakavasti"
Myös kaksi muuta Svenska Ylen haastattelemaa perhettä suunnittelee koulunvaihtoa.
Lisäksi vanhemmat kertovat, että koulun ja kodin välinen viestintä on ollut riittämätöntä. He ovat kuulleet koulupäivän tapahtumista vasta lapsiltaan, kun nämä ovat tulleet kotiin ja kertoneet, että jotakuta on lyöty tai tönitty.
Vanhemmat ovat pettyneitä koulun tapaan käsitellä kiusaamista.
– Kukaan ei ota sitä vakavasti, sanoo yksi äiti.
– Kaikki lakaistaan maton alle, koska se on helpointa. Keskustellaan ja keskustellaan, mutta mikä on tulos? Ei mikään. Kaikki jatkuu kuten ennenkin, eräs isä toteaa.
Poliisille on ilmoitettu
Kaikki kuusi vanhempaa toteavat, että lapsilla ei ole luottamusta koulun aikuisiin, koska he ovat nähneet, kun heidän ystäviään lyödään ilman seurauksia.
Vanhemmat kertovat olleensa kiusaamisesta yhteydessä koulun johtoon, lastensuojeluviranomaisiin, kunnanvaltuustoon, aluehallintovirastoon ja poliisiin.
Länsi-Uudenmaan poliisi vahvistaa Svenska Ylelle saaneensa kaksi rikosilmoituksia kyseiseen kouluun liittyen.
Eräs äiti kertoo tehneensä miehensä kanssa ilmoituksen poliisille siitä, että heidän tytärtään on uhkailtu. Myös lastensuojeluilmoitus on tehty.
– Se on uskomattoman surullista. Kiusaajat eivät itsekään voi hyvin. Kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin.
Rehtori: "Koulu ei hyväksy väkivaltaa tai kiusaamista"
Koulun rehtori kertoo sähköpostiviestillä Svenska Ylelle olevansa tietoinen siitä, että oppilaiden välillä on ilmennyt riitaa, joka on johtanut väkivaltaan.
– Koulu ei hyväksy väkivaltaa tai kiusaamista ja puuttuu siihen aina. Koulu selvittää aina, mitä on tapahtunut. Asianomaisille huoltajille ilmoitetaan asiasta ja sitä seurataan, rehtori kertoo viestissä.
Koulu ja kunta eivät kommentoi Svenska Ylelle yksittäisiä tapauksia.
Kirkkonummen päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö Michael Flemmich kertoo, että kiusattujen oppilaiden vanhemmat ovat olleet häneen yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Hän on myös keskustellut koulun rehtorin kanssa.
– Koulun vastuulla selvittää mahdollisimman pian ne asiat, jotka koulussa tapahtuvat.
Mitä tulee vanhempien kritiikkiin koulun ja kodin välistä viestintää kohtaan, Flemmich huomauttaa, että kaikkien osapuolten tulisi pitää tiiviisti yhteyttä tosiinsa.
– Sekä opetushenkilöstö, oppilashuoltoryhmä että rehtori tekevät kovasti työtä ongelmien ratkaisemiseksi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, Flemmich sanoo.
Joskus sivupolut voivat olla elämässä niitä tärkeimpiä. Tampereen yliopiston kirurgian professori ja verisuonikirurgi Niku Oksala, 46, ei olisi parikymppisenä uskonut, mihin elämä voi viedä.
– Sivupolkuja kulkemalla saattaa nähdä paremmin totuuden ja oppia kuin pyrkimällä suoraan, hän sanoo.
Niku Oksala ei päässyt ensimmäisellä kerralla lääketieteelliseen opiskelemaan. Eikä vielä toisellakaan.
Nämä pettymykset ovat Oksalan mukaan kuitenkin syynä siihen, että hän sai idean älyveitseen.
Huomiota maailmalla
Tamperelaistutkijoiden kehittämä älyveitsi auttaa kirurgia poistamaan syöpäkudoksen tarkasti, jolloin uusintaleikkauksia voidaan vähentää ja auttaa potilaan parantumista.
Syöpäkirurgiassa käytetään nykyään sähköveistä, joka tuottaa savua. Tamperelainen innovaatio haistelee ja analysoi syntyvää savua ja tunnistaa, onko leikattavassa kohdassa syöpäsoluja. Näin syöpäkasvaimet saadaan poistettua kerralla kokonaan. Älyveitsellä on arvioitu olevan miljardien eurojen markkinat.
Niku Oksala näyttää, miten älyveitsellä leikataan. Miikka Varila / Yle
Älyveitsi sai torstaina illalla Tampereen kaupungin teknisen luovuuden vuoden 2019 palkinnon, jonka suuruus on 5 000 euroa. Keksintö on saanut huomiota myös kansainvälisissä julkaisuissa ja Euroopan unionilta kahden miljoonan euron apurahan.
Suihkumoottoreita ja sähköä
Koska Oksala ei päässyt heti opiskelemaan, hän hakeutui lentoteknilliseen varusmiespalvelukseen.
– Perehdyin suihkumoottoreihin ja tosi monimutkaisiin asioihin.
Niku Oksala oli kiinnostunut jo lapsena tekniikasta ja keksinnöistä – etenkin sähköstä.
– Yritin saada tavallisen hehkulampun tuottamaan valoa tavallisella patterilla. Patterista ei saanut riittävästi jännitettä, joten kokeilin saada sitä pistorasiasta. Sain kovan sähköiskun. Lisäksi mittasin ruokatorven pituuden klemmariketjulla, joka jäi ruokatorveen kiinni.
Tässä olisi voinut käydä vieläkin pahemmin. Kolmen pojan, Akun, Rikun ja Nikun, perheessä riitti vipinää.
Pienen keksijän into ei loppunut.
Lääketieteellistä fysiikkaa
Oksala kuunteli lapsena kiinnostuneena juttuja kaukaisesta sukulaisestaan apteekkari Albin Koposesta. Koposen vuonna 1899 perustama Nurmijärven lääkelaboratorio oli Suomen ensimmäinen lääketehdas. Koponen kehitti lapamatolääkkeen, joka oli tärkeä suomalaisille. Hän toi myös tehtaaseen sähköisen valaistuksen, mikä oli nuoresta Nikusta jännittävää.
Lukiossa kirkastui, että Niku Oksala haluaa lääketieteelliseen. Mutta se ei sitten mennytkään niin helposti.
Tutkimusryhmä vasemmalta oikealle Maiju Lepomäki, Mikko Koskenranta, Markus Karjalainen, Anton Kontunen ja Niku Oksala.Miikka Varila / Yle
Suihkumoottorien jälkeen tuli toinen välivuosi. Oksala opiskeli vuoden lääketieteellistä fysiikkaa.
– Se kasvatti näkemään ongelmat luonnontieteellisestä näkökulmasta. Lääkäriopintojen aikana pystyin miettimään, miten ongelmat voi ratkaista teknisesti.
Syöpäkasvain vaikea saada kokonaan pois
Professorin pestin lisäksi Oksala on tällä hetkellä ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Verisuonikirurgina hän tuijottaa silmästä silmään syöpäkasvaimia, varsinkin silloin kun ne ovat kiinni verisuonissa tai lähellä verisuonia.
Kirurgin työ valmentaa Oksalan mukaan hyvin innovaatioihin.
– Kirurgina pitää nopeasti improvisoida turvallisia ratkaisuja, ja leikkauksessa on hyvin paljon pelissä.
Syöpäkasvainta ei ole helppo saada kokonaan pois.
– Kirurgi tuntee käsillä kasvaimen kiinteän osuuden, mutta ei välttämättä koko kasvainta.
Tästä syystä jopa 25 prosenttia syöpäpotilaista joutuu uuteen leikkaukseen, koska kaikkea syöpäkudosta ei saada poistettua heti ensimmäisessä leikkauksessa. Kasvain lähetetään leikkauksen jälkeen patologille arvioitavaksi ja tämä arvioi, onko poistetun kasvaimen reunojen lähellä syöpäkudosta. Jos on, leikataan lisää.
Sotateknologian hermokaasuista idea
Idean älyveitseen Oksala sai, kun Itä-Suomen yliopistossa testattiin sotilaskäytössä olevaa taistelukaasuanalyyttoria. Analysaattori erotti hermokaasut.
Oksala sai idean, että analysaattoria voisi käyttää muuhunkin kuin hermokaasujen tunnistamiseen.
– Hankin apurahan turvin yksityisen taistelukaasuanalyyttorin.
Tutkimusryhmä alkoi tutkia vuonna 2006, haisevatko syöpäsolut erilaisilta kuin ei-syöpäsolut. Oksala ohjasi väitöskirjaa, joka pureutui tähän.
Taistelukaasuanalysaattori tunnisti virtsasta, onko ihmisellä eturauhassyöpä vai ei.
Sensori patentoitiin
Sähköveitsellä leikatessa syntyy savukaasua, jossa on paljon nokea ja pienhiukkasia. Nämä tuhosivat nopeasti valmiita mittalaitteita.
Oksala perusti Olfactomics Oy:n kehittämään älyveistä. Ensin piti kehittää järjestelmä, joka puhdistaa palokaasusta noen ja pienhiukkaset pois.
Älyveitsi yhdistetään savukaasuimuriin. Miikka Varila / Yle
Mittalaite on kuin elektroninen nenä ja siihen on rakennettu tekoäly, joka tunnistaa syöpäsolut. Siihen on yhdistetty tavallinen kirurgin sähköveitsi. Se taas on yhdistetty savukaasuimuriin.
Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kaikissa leikkaussaleissa on jo savukaasuimuri.
Tarvittiin myös uudenlainen sensori, jota ei ollut kaupoissa myytävänä. Se patentoitiin ja saatiin valmiiksi viime vuonna. Sensoria myydään jo tutkimuskäyttöön ja siitä on hyötyä myös teollisuudessa.
Älyveitsen läpimurto oli viime vuonna, kun European Journal of Surgical Oncology -tiedejulkaisu kertoi tuloksista. Tamperelaisen tutkimusryhmän älyveitsi erotteli rintasyöpäkudoksen ja terveen rintarauhaskudoksen toisistaan lähes 90 prosentin tarkkuudella.
Testit alkoivat, miljardien markkinat
Loka-marraskuussa 2019 alkoivat älyveitsen testit leikkaussalioloissa TAYS:n Hatanpään sairaalassa.
Oksalan toiveissa on, että seuraavat kliiniset kokeet voidaan aloittaa jo ensi vuonna. Markkinapotentiaali riippuu siitä, käytetäänkö veistä rintasyöpäleikkauksissa vai myös muissa syöpäleikkauksissa. Edessä on vielä paljon töitä.
Arvio älyveitsen markkinasta on Oksalan mukaan 4–8 miljardia euroa vuodessa.
Professori ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Hän tutkii, voisiko samaa sensoritekniikkaa käyttää esimerkiksi bakteerien ja virusten tunnistamiseen.
Hän on ideoinut ja toteuttanut ratkaisuja myös potilaslogistiikkaan ja neurologisten potilaiden hoidonseurantaan.
Kolmen lapsen isä on täynnä touhua myös vapaa-ajalla. Oksala juoksee, laskettelee ja harrastaa toiminnallista ammuntaa, jossa maastossa ammutaan tauluja.
Olisiko hän arvannut parikymppisenä, mihin tie vie?
– En olisi arvannut. Haluan kannustaa muita. Kun on turvallinen kasvuympäristö ja annetaan mahdollisuus onnistua, erehtyä ja oppia, silloin voi kolmannella kerralla lääkikseen päässeelle käydä näin.
Drive Now -yhteiskäyttöautojen palvelu lopetetaan kuukauden kuluttua. Finanassiyhtiö OP kertoi tänään asiakkailleen lopettavansa palvelun helmikuun viimeisenä päivänä, koska "Palvelun jatkamiselle ei valitettavasti löytynyt sopivia vaihtoehtoja".
OP:ssa palvelusta vastannut Lauri Tolvas sanoo, että Helsinki on kyllä yhteisäyttöautoille "lupaava alue", mutta siitä huolimatta palvelulle ei löydetty mahdollisuuksia jatkaa.
Palvelulla oli 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joka Tolvaksen mukaan "ei ole ihan pieni määrä". Hän ei halua kertoa, oliko lopettamisen päätöksen perimmäinen syy se, että autoilla vain ajettiin liian vähän.
Yhteiskäyttöautopalveluun liittyminen maksoi asiakkaalle noin 30 euroa. Sen jälkeen autosta maksettiin käytön mukaan. MInuuttitaksa on 0,57 euroa. Käyttöalue on rajoittunut Helsingin kantakaupunkiin alueelle, jonka pisin etäisyys on noin kymmenen kilometriä
Kallis kokeilu
Tolvas ei kommentoi, kuinka paljon toukokuussa 2017 aloitettu kokeilu tuli maksamaan, mutta hänen mukaansa tämän tapaisen uuden palvelun käynnistäminen vaatii aina aluksi "merkittäviä investointeja".
Palvelussa alusta lähtien olleet 150 autoa ovat OP:n omistamia ja helmikuussa ne kaikki myydään.
Oliko kokeilu jälkeenpäin ajatellen virhe?
– Sen aika näyttää, mutta sekä aloittamis- että lopettamispäätös on tehty parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteella, Tolvas muotoilee.
Drive Now -palvelu oli yksi OP:n uusista aluevaltauksista edellisen pääjohtajan, Reijo Karhisen aikana. Toissa vuoden keväällä aloittaneen Timo Ritakallion aikana yhtiö on pyrkinyt keskittymään ydintoimintaansa pankki- ja vakuutusallalla.
Koronavirus on samankaltainen virus aiemmin maailmalla riehuneiden SARS:n ja MERS:n kanssa. Koronavirus tappaa tehokkaammin kuin tavallinen influenssavirus, toisaalta se leviää – ainakin toistaiseksi – hitaammin kuin influenssa.
Kiinassa korona on jo epidemia, muualla on vain yksittäistapauksia.
Virus lähti leviämään Huanan Seafood Wholesale Market -nimiseltä torilta Wuhanin kaupungista Kiinassa. Torilla myytiin villieläimiä, joiden kautta virus saattoi tarttua ihmisiin. Onko tämä varmasti nyt jo maailmanlaajuiseksi muodostuneen ongelman alkupiste, on vielä epäselvää.
Sitäkään ei tiedetä, mitä tartuntaan vaaditaan. Kyse on niin uudesta löydöstä.
Kaikkein tappavimmat taudit eivät yleensä tartu kovin helposti. Potilas ehtii kuolla ennen kuin hän ehtii tartuttaa tautia laajalle lähiympäristöön. Toisaalta tavallinen influenssa tarttuu herkästi, mutta on hengenvaarallinen vain riskiryhmille.
Kuolleisuustiedot ovat Maailman terveysjärjestöltä WHO:lta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:ltä.
Tällä hetkellä tartuntoja on Kiinan ulkopuolella vain kourallinen.
Kesän matkahaku Suomesta Pietariin ja Kööpenhaminaan käy tulikuumana.
Tuhannet suomalaiset jalkapallokannattajat saivat tällä viikolla arvonnan kautta lippuja kesän EM-kilpailujen otteluihin.
Suomi pelaa 13. kesäkuuta Kööpenhaminassa ja 17. ja 22. kesäkuuta Pietarissa. Vaikka molemmat kaupungit ovat lähellä, matkavaraukset uhkaavat aiheuttaa erityisesti mattimyöhäisille harmaita hiuksia.
Yle kokosi tähän juttuun eri vaihtoehdot matkantekoon ja niiden tilanteet.
Allegron yövuorot harkinnassa
Kovin paine Pietarin suuntaan on odotettavissa raiteille.
VR:n Venäjän liikenteen johtaja Viktoria Hurri, miten VR vastaa kovaan Pietarin matkojen kysyntään?
– Teemme parhaamme, että kaikki jalkapallofanit mahtuvat Allegroihin ja pääsevät kannattamaan Suomea kisoihin. Varaudumme suureen kysyntään EM-kisojen aikana. Kysytyimmät Allegro-vuorot ajetaan kahdella junarungolla, jolloin kyytiin mahtuu kerrallaan noin 660 matkustajaa.
– Suunnittelemme parhaillaan yhdessä RZD:n [Venäjän rautatieyhtiö] kanssa tällaisia tuplajunia Suomen pelipäiville sekä niitä edeltäville päiville. Lisäksi suunnittelemme Allegron yövuoroja.
VR:ltä voi ostaa nykykäytännön mukaan junalipun Venäjälle enintään 90 vuorokautta ennen matkaa. Aiotaanko käytännöstä poiketa jalkapallon EM-kisojen takia?
– Sama käytäntö on käytössä edelleen, eli Allegron liput EM-kisojen ajalle tulevat normaalisti myyntiin 90 päivää ennen lähtöpäivää. EM-kisoja varten pyrimme avaamaan VR:n ja RZD:n yhteiseen lipunmyyntijärjestelmään liput pidemmälle ajanjaksolle, jotta lippu olisi mahdollista ostaa heti meno-paluumatkalle. Tiedotamme EM-kisalippujen tarkan myyntiintulopäivän etukäteen erikseen.
Kuinka monta junavuoroa Pietariin lähteen vuorokaudessa?
– Edestakaisia Allegro-vuoroja Pietariin on neljä kertaa päivässä.
Miten lippujen ostoryntäykseen on varauduttu?
– Isot ryhmät varaavat liput meidän yritys- ja ryhmämyyntimme kautta. Muutoin Allegron liput EM-kisojen ajalle tulevat myyntiin 90 päivää ennen lähtöpäivää.
Koska VR päättää mahdollisista lisävuoroista?
– Päätöksiä tehdään parhaillaan yhdessä RZD:n kanssa. Lisävuorot avataan myyntiin normaalisti muun kapasiteetin yhteydessä 90 vuorokautta ennen lähtöpäivää.
Paljonko lippu Pietariin maksaa Allegrolla kesällä?
EM-kisat eivät vaikuta Allegro-lippujen hinnoitteluun. Edullisimmillaan Pietariin pääsee Helsingistä 29 eurolla. EM-kisalipun hintaan kuuluvalla fan-id:llä pääsee matkustamaan Venäjälle viisumivapaasti myös Allegro-junalla.
Entä Tolstoilla?
Tolstoin lippujen hinnoista EM-kisojen aikaan meillä ei ole vielä tietoa.
Bussilla ja omalla autollakin pääsee Pietariin
Muitakin vaihtoehtoja on.
Liputtomia helpottaa Venäjän syksyllä käyttöön ottama ilmainen sähköinen viisumi, joka kelpaa autolla, laivalla tai lentokoneella tehtäviin rajanylityksiin Kannaksella ja Pietarin alueella.
Halvin tapa päästä Pietariin on ainakin eteläisestä Suomesta omalla autolla. Maanteiden kunto Venäjän puolella on kohentunut. Yksi vaihtoehto on koukata ensin Viipuriin, etsiä autolle maksullinen, vartioitu pysäköintipaikka ja jatkaa Pietariin uusilla paikallisjunilla. Matka-aika Viipurista on vain runsaan tunnin, ja vuoroja ajetaan useita päivässä.
Bussilla Pietariin pääsee useilla yhtiöillä ja useista kaupungeista. Matka-aika Helsingistä on noin kahdeksan tuntia. Suomesta Pietariin ajavat vuoroja myös ulkomaiset yhtiöt, kuten latvialainen Ecolines ja virolainen Lux Express. Jos hallitsee kielen ja kulttuurin, myös Helsingistä ja joistain Itä-Suomen kaupungeista Pietariin ajavat marshrutka-pikkubussit ovat vaihtoehto.
Lentomatkat alkavat olla jo hintavia. Suoraan Helsingistä Pietariin lentää vain Finnair. Air Baltic operoi Pietariin välilaskullisilla lennoilla Riikan kautta.
Laivamatkoja Venäjän puolelle järjestävät ainakin St. Peter Line Helsingistä sekä Saimaa Travel, joka operoi Lappeenrannasta käsin Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin ja sieltä edelleen Pietariin.
Myös matkatoimistot, kuten Kymenmatkat ja Elämysmatkat, ovat räätälöineet erilaisia kisapaketteja.
Palloliiton kanssa yhteistyössä toimiva Elämysmatkat lennättää faneja kuudelta paikkakunnalta, ja myy parhaillaan myös bussi-, laiva- ja junapaketteja kisoihin. Toimisto luottaa kovaan kysyntään. Sillä on tilaa kolmeen otteluun yhteensä 10 000 matkustajalle, ja tätä varten se on varannut tuhat junalippua sekä kaksi edestakaista kisaristeilyä Pietariin Silja Europalla.
– Verkkosivut ovat olleet kestokyvyn rajoilla, sanoo Elämysmatkojen toimitusjohtaja Pasi Latva.
Kööpenhaminaan junalla halki Ruotsin?
Suomen avausotteluun Kööpenhaminaan on kaksi selkeää matkustusvaihtoehtoa.
Paikkoja suorille lennoille Helsingistä Kööpenhaminaan oli Ylen perjantaina tekemissä tarkistuksissa jäljellä niukasti, ja hinnat olivat selvästi tavallista kalliimmat.
Suoraan Kööpenhaminaan lentävät Finnair ja Norwegian. Tanskan keskeinen sijainti mahdollistaa sen, että Kööpenhaminaan voi koukata myös naapurimaiden lentokenttien kautta.
Toinen vaihtoehto on matkustaa Helsingistä tai Turusta laivalla Tukholmaan ja jatkaa sieltä matkaa junalla tai omalla autolla halki Ruotsin. Sekä laivamatkat että Ruotsin rautatieyhtiö SJ:n liput kesäkuulle ovat jo varattavissa.
Suomifanit ovat ostaneet jo jonkin verran matkoja sekä laivoille että juniin. Kööpenhaminan majoitukset ovat kalliita, ja yksi vaihtoehto on yöpyä Ruotsin puolella Malmössä, josta on vain puolen tunnin paikallisjunamatka Juutinrauman sillan yli Kööpenhaminaan.
Jos matkustuspäivät pystyy ajoittamaan pari päivää ennen ja jälkeen ottelun, hinnat ovat halvempia ja saatavuus parempi.
Euroopan unioni on ollut Britannian tärkein kansainvälinen kumppani niin kaupassa kuin monilla ulkopolitiikan aloillakin. Kun maa nyt tekee pesäeroa unioniin, se joutuu valitsemaan, mistä se hankkii uudet kumppanit.
Britit ovat äänestäneet EU:n hylkäämisen puolesta, koska ovat kokeneet, että unionin säännöt rajoittavat Britanniaa liikaa ja että maa voisi menestyä paremmin kun se on omillaan. Uuden ulkopolitiikan suunta pitäisi ilmoittaa seuraavien kuukausien aikana.
Brexitin kannattajia on innoittanut idea Britanniasta, joka palaa menneiden vuosien loistoon vahvana maailmanlaajuisena toimijana ja suurvaltana. Vain runsas sata vuotta sitten Britannia oli ylivoimaisesti maailman mahtavin valtio ja imperiumi.
Brexitin kannattajien keskuudessa idea tunnetaan nimellä Global Britain. Siinä Britannia tukeutuu entistä enemmän brittiläiseen kansainyhteisöön, eli entisiin siirtomaihinsa sekä Yhdysvaltoihin. Suhde EU:n kanssa säilyy, mutta britit haluavat muokata sen omien ehtojensa mukaiseksi.
Voiko kauppaa EU:n kanssa korvata?
EU on ollut Britannian ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Kauppavaihdon uskotaan vähenevän tuntuvasti, vaikka Britannian ja EU:n välinen kauppasopimus saataisiinkin aikaan.
Tämä johtuu siitä, että EU:n sisäisen vapaakaupan päättymisen jälkeen Britannian ja EU:n väliseen kauppaa tulee väistämättä joitakin esteitä.
Brexitin kannattajat ovat toivoneet, että Britannia voi korvata vähenevän EU-kaupan lisäämällä kaupankäyntiä esimerkiksi Yhdysvaltain, Kiinan ja Kansainyhteisön maiden kanssa.
Britannian vienti vuonna 2018.Lähteet: Britannian parlamentti, USA:n hallitus, grafiikka Leena Luotio / Yle
Jos EU-kauppa putoaa jyrkästi, briteillä on kuitenkin suuri työ korvata sitä muiden maiden kanssa, sillä EU on ollut kauppakumppanina ylivoimainen. Vuonna 2018 Britannian viennin arvo EU:hun oli 344 miljardia euroa, kun se Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja kansainyhteisön maihin oli yhteensä vain runsaat 200 miljardia euroa.
Kauppa EU:n kanssa voi laskea paljonkin varsinkin heti eroa seuraavan siirtymäajan jälkeen, jos uusia kauppasopimuksia ei ole saatu valmiiksi. Siirtymäaika päättyy vuoden 2020 lopussa.
Britannia on ilmoittanut haluavansa vapaakauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa ja EU on halukas neuvotteluihin. Unionikin toivoo, että kauppa sujuisi jatkossa edelleen ilman häiriöitä.
Britannian pääministeri Boris Johnson on ilmoittanut kertovansa muutaman päivän kuluessa millaista kauppasopimusta hän tavoittelee.
Britannian hallitus on sanonut pyrkivänsä hölläämään erilaisia sääntelymekanismeja, joita sen piti EU:n jäsenenä noudattaa. Pahimmillaan Britannian on pelätty muuttuvan veroparatiisiksi ja polkevan tuotteiden ympäristönormeja. EU on kaiken aikaa kuitenkin painottanut, että tuotteiden, joita Britanniasta myydään unionin alueelle, on täytettävä EU-normit.
Merkittävä kompastuskivi neuvotteluissa on EU:n tuomioistuimen rooli. Britannia ei halua, että tuomioistuin voisi vaikuttaa kaupankäyntiin, koska se merkitsisi määräysvallan antamista oman maan ulkopuolelle. Sitä paitsi Britannian EU-kriittisissä piireissä tuomioistuin on koettu puolueelliseksi. EU haluaa, että EU-tuomioistuin ratkaisee mahdolliset kiistatapaukset.
Katseet kohdistuvat Yhdysvaltoihin
Pääministeri Johnson asettaa paljon toiveita USA:n kanssa solmittavalle kauppasopimukselle. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kovasti kannustanut brittejä lähentymään Yhdysvaltoja ja lisäämään kauppaa sen kanssa.
Trump on innokas solmimaan kauppasopimuksen Britannian kanssa osittain myös strategisista syistä. Britannian vahvistuminen heikentäisi Euroopan unionia neuvotteluosapuolena.
Toisaalta Yhdysvallat on briteillekin hankala sopimuskumppani. Yhdysvallat haluaa saada vapaakaupan piiriin esimerkiksi terveyspalvelut sekä elintarvikkeet, joiden terveellisyyssäädökset ovat Yhdysvalloissa selvästi löysemmät kuin Euroopassa.
Yhdysvalloissa tuotetaan paljon geenimanipuloituja elintarvikkeita, joiden suhteen Eurooppa on ollut varoovainen. Britanniassa on myös kavahdettu Yhdysvalloissa käytössä olevaa tapaa desinfioida kauppoihin tuotava kananliha kloorilla.
Britannia hakee myös kauppasopimusta Kiinan kanssa, mutta sen aikataulusta ei ole vielä mitään arviota. Kiinalla ei ole kiirettä tehdä sopimusta, sanoo Asia Times -lehden haastattelema Oxfordin yliopiston Kiina-keskuksen johtaja Rana Mitter.
Mitter mainitsee myös mahdollisuuden, että jos Britannialla on hätä saada sopimus Yhdysvaltain kanssa nopeasti, se avaa Yhdysvalloille keinon kiristää brittejä. Sopimukseen voidaan hänen mukaansa laittaa pykälä, jonka mukaan Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta, jos britit yrittävät tehdä kauppasopimusta Kiinan kanssa.
Brittihallitus on kertonut pyrkivänsä pikaiseen kauppasopimukseen myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.
Takaisin maailmanvallaksi?
Britanniassa elää halu kasvattaa omaa mahtiaan maailmanvaltana. Maan ulkopoliittinen johto ja diplomaatit ovat pohdiskelleet, millä keinoin se olisi mahdollista.
Ensimmäinen ehto on, että Britannian ulkoministeriön resursseja olisi lisättävä tuntuvasti ja sen aktiivisuutta maailmanpolitiikan ongelmien hoitamisessa lisättävä.
Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvat maat.Leena Luotio / Yle
Maa on kauan käyttänyt kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin ja 0,7 prosenttia kansainväliseen avustustyöhön. Molempia rahapotteja olisi silti lisättävä, jos roolia maailmanpoliittisena toimijana halutaan kasvattaa.
Luonnollinen suunta, josta Britannia hakisi kumppania ulkopolitiikkansa vahvistamiseen ovat muut suuret englanninkieliset maat; Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Tämä ryhmä tunnetaan Britanniassa nimellä The Five Eyes.
Yhdysvallat on nyt supervalta, mutta asiantuntijoiden mukaan se ei kuitenkaan ole kovin houkutteleva kumppani varsinkaan tällä hetkellä. Presidentti Trumpin hallinnon toimia on vaikea ennakoida.
Yhdysvallat on myös täysin eri mieltä monista asiakysymyksistä, kuten ympäristö- ja ilmastopolitiikasta sekä suhteista Iraniin ja Kiinaan. Näissä asioissa britit ovat lähempänä EU:n kantoja.
Britannia pysyy jatkossakin sotilasliitto Naton jäsenenä.
Suhteissa Venäjään Britannia on tähän asti saanut EU:lta vahvaa taustatukea esimerkiksi Skripalien myrkytystapauksen tutkinnassa ja sen aiheuttamissa, Venäjään kohdistuvissa vastatoimissa. Yhteistyö jatkunee, eikä Britannia ole ilmoittanut aikeista erota esimerkiksi Venäjään kohdistetuista pakotteista.
Britannia on seuraillut EU:n kannanottoja Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Jos Britannia nyt yrittää saada omin päin vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa, se joutuu todennäköisesti valitsemaan, haluaako se kauppasopimuksen vai puhuuko se ihmisoikeuksista.
Kansaneläkelaitos (Kela) rikkoo lakia, kun se ei pyydä verkkosivuillaan kävijöiltä tietosuojalainsäädännön edellyttämää suostumusta käyttäjätietojen keräämiseen, kirjoittaa Uutissuomalainen.
Kelan sivuja selaavista päätyy tietoja kolmansille osapuolille. Näitä ovat muun muassa Facebook ja Google.
Tämä johtuu siitä, että Kelan verkkosivuilla käytetään hyödyksi yksityisten yhtiöiden teknologiaa ja tiedonkeruutyökaluja. Kela ei kuitenkaan kerro asiasta aktiivisesti sivuillaan.
Uutissuomalainen perustaa tietonsa tietosuoja-asiantuntija Heikki Tolvasen tekemään analyysiin. Kelan viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäestä analyysi on osin oikea. Tulkintaeroja löytyy siitä, kuinka yksityiskohtaisia kolmansille osapuolille menevät tiedot ovat.
Uutissuomalaisen mukaan Kela aikoo muuttaa verkkosivujaan siten, että käyttäjältä kysytään jatkossa aktiivisesti suostumusta käyttäjätiedon hyödyntämiselle ja evästeiden käytölle.
