Asuntojen hinnat laskevat erityisen jyrkkää alamäkeä Kymenlaaksossa.
Siellä omakotitalojen hinnoista on lähtenyt pois 20 prosenttia 2010-luvun huippuvuosiin verrattuna. Kerrostalo- ja rivitalosuntojenkin hinnoista on hävinnyt 11 prosenttia.
Tiedot ovat peräisin Pellervon taloustutkimuksen alueellisesta asuntomarkkinaennusteesta. Vertailussa oli mukana yhdeksän maakuntaa. Asuntojen hintojen lasku on ollut Kymenlaaksossa jyrkempää kuin muualla Suomessa.
Kymenlaaksossa Kouvolassa työskentelevä kiinteistönvälittäjä Sirkka Toppila Kouvolan Kotikulmasta on huomannut asuntojen hintojen alamäen omassa työssään. Hän on välittänyt asuntoja lähes 30 vuotta.
– Myyntiajat ovat venyneet. Pahimmillaan saattaa mennä vuosikin, ennen kuin kaupat syntyvät.
Asuntokauppa ei kuitenkaan ole Toppilan mukaan pysähtynyt. Lähes kaikki asunnot menevät ennen pitkää kaupaksi – Toppilan mukaan asuntojen keskimääräiset myyntiajat ovat muutaman kuukauden luokkaa. Kauppojen syntyminen kuitenkin usein edellyttää sitä, että myyjä on valmis myymään asuntonsa halvalla.
– Asuntoja menee nyt ihan äärettömän pienillä hinnoilla. Ne, keiden kukkaro kestää sen, että asunnon hinta on alhainen, niin silloin kauppa käy.
Toppilan mukaan kaupankäynti alkaa muuttua tahmeaksi, jos talosta tai asunnosta pyydetään yli 100 000 euroa.
Ostajat tietävät Kymenlaakson tilanteen: he osaavat vaatia itselleen asuntoa, joka on siisti ja hyvässä kunnossa sekä hinnaltaan halpa. Myyjän kannalta tilanne on ikävä.
– Ihan varmasti se aiheuttaa mieliharmia, jos oman asunnon hinnasta lähtee puolet tai kolmannes pois. Sehän on aivan sietämätön ajatus, että oman omaisuuden arvo häviää kuin tuhka tuuleen, Sirkka Toppila sanoo.
Moni muuttaa muualle
Asuntojen hintojen alamäellä on Sirkka Toppilan kokemuksen mukaan selvä syy: tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.
Etenkin Kouvolassa väki on vähentynyt viime vuosina. Tilastokeskus julkaisi viime syksynä ennusteen, jonka mukaan väestökato kiihtyy tulevaisuudessa: Kouvola menettää seuraavien 20 vuoden kuluessa reilut 14 000 asukasta.
Väen väheneminen on heikentänyt Kouvolan kaupungin taloutta, ja kaupunki on joutunut jatkuvien säästöjen kierteeseen. Kaupunki on esimerkiksi sulkenut kouluja ja liikuntapaikkoja.
– Ne joilla on työtä tai rahaa, muuttavat muualle töiden perässä. Jäljelle jäävä väki vanhenee, ja myös sitä kautta asuntoja tulee paljon tarjolle.
Kymenlaakson toisessa päässä Kotkassa asuntokaupan tilanne ei ole sen parempi. Toimitusjohtaja Aija Ratia Kotkan Habitasta kertoo Kymen Sanomien haastattelussa, että asuntojen hinnat ovat painuneet alaspäin vuodesta 2008 lähtien. Rajuinta hintojen lasku on hänen mukaansa ollut vanhoissa, 50–70-luvulla rakennetuissa omakoti- ja rivitaloasunnoissa.
– On taivaan tosi, että osa asunnoista jää myymättä, vaikka hinta olisi mikä, Ratia toteaa Kymen Sanomissa.
Kaksi vuotta sitten Yle uutisoi Alvar Aallon suunnittelemasta kotkalaisesta Sunilan asuntoalueesta, jossa myytiin keittokomerollinen kaksio. Sen velaton hinta oli 9 500 euroa. Kaupan oli myös 120-neliöinen huoneisto, jonka lähtöhinta oli 49 000 euroa.
– Tässä suhteessa kannattaa miettiä, ottaako riskiä asunnon hinnan laskusta vai haluaako mennä vuokralle ja sijoittaa rahat jonnekin muualle, vaikka osakemarkkinoille.
Kymenlaaksossa vuokralle on alettu laittaa asuntoja ja taloja, jotka eivät ole menneet kaupaksi omistajan haluamaan hintaan. Kouvolalainen kiinteistönvälittäjä Sirkka Toppila kertoo, että vuokralle laitetaan nyt suuriakin omakotitaloja.
– Ne menevät hyvin vuokralle, siinä ei ole vaikeutta.
Suomen ensimmäinen koronavirustartuntatapaus varmistui keskiviikkona. Kiinan Wuhanista kotoisin oleva turisti on eristyksessä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Sairastuneen tila on hyvä. Potilas pysyy eristyksistä ainakin oireiden keston ajan.
Kiinalaisnainen oli liikkunut Saariselän alueella. Oireilu oli alkanut viime sunnuntaina.
THL:n mukaan tapaus on valitettava, mutta ei odottamaton. Suomen tapaus on EU-maissa yhdeksäs. Kiinan ulkopuolisiin tapauksiin on liittynyt äärimmäisen vähän jatkotartuntoja, THL muistuttaa.
Tartunnalle mahdollisesti altistuneita on noin 15. Suurin osa heistä on ulkomaalaisia, mutta osa myös suomalaisia. Altistuneita tavoitellaan.
Epäilty koronavirustapaus Lapissa on varmistunut.
Matkailija on kotoisin Kiinan Wuhanista. Kyseessä on ensimmäinen varmistettu tapaus Suomessa.
– Oli odotettavissa, että matkailijoiden mukanaan tuomia tautitapauksia voi tulla ilmi myös Suomessa. Taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni, joten ei kannata huolestua, sanoo johtaja Mika Salminen THL:stä.
Tartunnalle mahdollisesti altistuneita on noin 15. Altistuneiden terveydentilaa seurataan 14 vuorokauden ajan.
Lapin sairaanhoitopiiri ja paikalliset terveydenhuollon viranomaiset jatkavat tilanteen hoitamista yhdessä THL:n kanssa.
– Suomessa on varauduttu mahdollisiin tapauksiin. Terveydenhuollolla ja laboratorioilla on toimintamallit olemassa. Sairaaloissa on valmius tutkia ja hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa, sanoo Salminen.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen ja terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Matkailija oli lähtenyt Wuhanista viisi vuorokautta aiemmin ja sairastanut kaksi vuorokautta hengitystieinfektiota ennen hoitoon hakeutumista.
Matkailija meni ensin Ivalon terveyskeskuksen päivystykseen, josta hänet siirrettiin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Hänen kuntoaan kuvailtiin kohtuullisen hyväksi.
Potilaasta otetut näytteet lähetettiin aamulla Helsinkiin THL:lle tutkittavaksi.
Poliisi on edistynyt maanantaina Nurmossa valtatiellä 19 tapahtuneen kuolonkolarin tutkinnassa. Onnettomuudessa osallisena olleita on saatu kuultua, eikä lisäkuulemisille ole poliisin mukaan tarvetta.
Tutkinnassa on saatu alustava käsitys onnettomuuden kulusta. Olosuhteet olivat kolarihetkellä lumiset, mutta eivät poliisin mukaan erityisen hankalat.
Henkilöauton ja kuorma-auton törmäystä on edeltänyt Lapualta Seinäjoen suuntaan kulkeneessa autoletkassa tapahtunut peräänajo, jonka seurauksena useampi auto on ajautunut väärille kaistoille. Yksi väärälle kaistalle suistuneista henkilöautoista kulki Seinäjoelta Lapuan suuntaan ja ajautui vastaan tulevan kuorma-auton eteen. Henkilöauton kaksi matkustajaa kuolivat.
Onnettomuutta on tutkittu kahtena kuolemantuottamuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Hissiyhtiö Koneen on tiedetty jo pitkään olleen kiinnostunut saksalaisen, terästeollisuudessa velkaantuneen Thyssenkruppin hissien huoltotoiminnoista. Eilen tiistaina Kone kertoi viimein, että tarjous on tehty. Jos hissijättien liitto toteutuu, on se Suomen taloushistorian kallein yrityskauppa.
Lisäksi Koneesta tulisi maailman ykkönen hissibisneksessä, ohi Otisin, Schindlerin ja Mitsubishi Electricin. Kysyimme kahdelta alaa seuraavalta analyytikolta, mitä kaikkea kauppa merkitsee Koneelle ja mitä yllätyksiä se voi vielä tuoda.
Lue tästä tarkemmin eilen julkistetusta Koneen tekemästä tarjouksesta:
1. Jos kauppa toteutuu, onko se hyvä kauppa Koneelle?
– Viime kädessä se riippuu siitä, mikä hinta on ja miten helppoa integraatiosta tulee. Ennen kaikkea viittaan siihen, miten neuvottelut Saksan ammattiliittojen kanssa sujuvat, koska ne ovat enemmän tai vähemmän välttämättömiä tässä tilanteessa, sanoo Inderesin analyytiko Erkki Vesola.
Hän muistuttaa, että Saksan historiasta löytyy näyttöjä ammattiliittojen tuomista haasteista. Muistissa on vielä Nokian Bochumin tehtaan alasajosta työntekijöille maksetut korvaukset, jotka olivat noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2008.
– En usko, että Thyssen Elevatorin nykyinen tehdasverkko kokonaisuutena kiinnostaa Konetta. Suurennuslasin alla on varmaan tehtaita, joista pari sijaitsee Saksassa, Hampurissa ja Neuhausenissa.
Skaalaeduista Vesola mainitsee, että yhteenlaskettuina Koneen ja Thyssenkrupp Elevatorin huoltokanta nousee 2,6–2,7 miljoonaan huollettavaan hissiin, joka olisi selvästi enemmän kuin markkinaykkösen, amerikkalaisen Otisin.
– Kone saisi merkittäviä synergiahyötyjä. Molemmissa yhtiöissä on kyse globaalista liiketoiminnasta. Selkeitä hyötyjä on nähtävissä erityisesti huoltoliiketoiminnassa. Kone nousisi myös toimialan ykköseksi, ja se hyödyttäisi myös asiakkaita, sanoo OP-ryhmän senioristrategi Kim Gorschelnik.
2. Pitääkö kauppa sisällään mahdollisia haittoja?
EU:n kilpailuviranomaisten mahdollista vastustamista Gorschelnik pitää merkittävimpänä riskinä kaupan läpimenolle ja sen Koneelle tuomalle hyödylle.
– Haittoja saattaa syntyä erityisesti kilpailuviranomaisten kannalta. Jollakin alueella yhteenlaskettu markkinaosuus saattaa nousta niin merkittäväksi, että siinä on siitä näkökulmasta vaatimuksia, joita pitää täyttää, hän arvioi.
Vesola pitää aika epätodennäköisenä, että kauppa tyssäisi kilpailuviranomaisten punaiseen valoon. Kun puhutaan Euroopan toiminnoista, yleensä on tapana noudattaa vanhoja pelisääntöjä ja kilpailuasetelmaa voidaan katsoa maittain tai jopa alueellisesti.
– Kone on käsittääkseni alustavasti sopinut, että niillä alueilla, joilla Thyssenin päätyminen Koneelle olisi kilpailuoikeudellinen ongelma, niin niillä alueilla CVC Capital ostaisi liiketoimintoja, jotka ovat pitkälti huoltotoimintoja, Vesala sanoo.
3. Mikä puhuu kaupan toteutumisen puolesta?
– Teollisena ostajana yhtiö saa merkittävän synergiaedun suhteessa esimerkiksi pääomasijoittajiin, joilla ei ole vastaavaa liiketoimintaa entuudestaan, sanoo OP:n Gorschelnik.
Hän katsoo myös, että ostajakandidaateista Koneella on paras käsitys siitä, minkälaisesta yhtiöstä on kysymys, ja miten kokonaisuus palvelee Koneen etuja tulevaisuudessa.
– Koneella on vahva intressi kauppaan, koska se on tällä hetkellä ainoa teollinen ostaja, sanoo puolestaan Vesola.
Vesolan mukaan kauppakuvioissa on vielä mukana kourallinen sijoittajaryhmiä Koneen ja sen partnerin CVC Capitalin lisäksi.
4. Onko jotain seikkoja, jotka puhuvat sen puolesta ettei kauppa toteutuisi?-
– Jos hinta karkaa oleellisesti korkeammalle tasolle kuin mistä nyt puhutaan, noin 17 miljardista eurosta. Jos mennään kakkosella alkaviin lukuihin, voisin kuvitella että Koneella aletaan vakavasti hieroa leukaa että meneekö hinta liian kovaksi, Inderesin Vesola päättelee.
Hän pitää ihmeellisenä, jos hinta ei tuosta nousisi, kun mennään ostotarjouksen toiseen vaiheeseen, jolloin tarjoajia on jo vähän vähemmän. Se vaihe käynnistyy ilmeisesti helmikuun puolivälin tuntumassa.
Vesola pitää yli 50-prosenttisesti todennäköisenä, että Thyssenkrupp päätyy osaksi Konetta.
5. Mikä merkitys kaupalla on koko Suomen taloudelle?
– Kun puhutaan Suomen mittakaavassa erittäin isosta yhtiöstä, niin sillä on vaikutuksia ympäröivään talouteen, vaikka teollisten työpaikkojen kannalta sillä ei ole vaikutuksia. Lisäksi pörssin listalle saadaan entistä isompi yhtiö, sanoo Gorschelnik.
– Helsingin pörssiin saataisiin tietysti aivan uuden kokoluokan yhtiö, joka kiinnostaisi sijoittajia ja näin Suomi vetäisi huomiota puoleensa, Inderesin analyytikko Erkki Vesola ennakoi.
Senioristrategi Kim Gorschelnik OP:sta pitää positiivisena, että kansainvälisen yhtiön pääkonttori sijaitsee Suomessa.
Kone ei ole vahvistanut alunperin uutustoimisto Bloombergin tietoja, että se olisi tarjoamassa CVC Capital Partnersin kanssa saksalaisyhtiöstä noin 17 miljardia euroa. Kone kertoi kuitenkin tiistai-iltana, että sen tekemän ei-sitovan tarjouksen hinta on kohtalaisen lähellä mediassa esitettyjä arvioita.
Eilen Koneen osakkeen hinta nousi Helsingin pörssissä lähes 5 prosenttia ennen kuin kaupankäynti sen osakkeilla keskeytettiin, kun markkinoille levisi huhuja yrityskaupasta.
Tänään keskiviikkona hissiyhtiön osakekurssi päätyi parin prosentin laskuun.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tiistai-iltana Suomen aikaa esittelemän Lähi-idän rauhansuunnitelman kansainvälinen vastaanotto vaihteli keskiviikkona laidasta laitaan toiveikkaista reaktioista täystyrmäykseen.
Palestiinalaisjohtajat torppasivat heti suunnitelman, jota palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas nimitti salaliitoksi. Yhtenä suunnitelman kipukohdista ovat Israelin siirtokunnat Länsirannalla, jotka suunnitelman mukaan säilyisivät osana Israelia. Palestiinalaiset eivät tätä hyväksy.
Samaten palestiinalaisia raivostuttaa se, että Trump lupasi Jerusalemin Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi, vaikka palestiinalaiset vaativat oman, perustettavan valtionsa pääkaupungiksi Itä-Jerusalemia. Sen alueella sijaitsee myös Vanha kaupunki ja sekä islamilaisille että juutalaisille pyhä Temppelivuori.
Palestiinalaiset voisivat Trumpin mielestä perustaa pääkaupungin "itäiseen Jerusalemiin" eli Abu Disin kaupunkiin. Se on muurilla erotettu Jerusalemin kaupungista.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kehui Trumpin rauhanponnisteluita voitoksi, jonka Israel ansaitsi hänen valtakaudellaan. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, miellyttääkö suunnitelma Netanjahun äänestäjiä maaliskuun alun vaaleissa. Joka tapauksessa pääministeriä odottavat korruptiosyytteet, joiden kanssa hän painiskelee tulevan uudelleenvalintakampanjansa aikana.
Israelilaiset rauhanjärjestöt hyvin kriittisiä
Israelissa kaikki eivät silti yhdy oikeistosta ja uskontopuolueista koostuvan hallituksen kantaan. Ihmisoikeusjärjestö B'tselem kommentoi Trumpin ehdotusta reikäjuustoksi:
– "Vuosisadan diili" enemmänkin kuin reikäjuusto, jossa juusto tarjoillaan israelilaisille ja reiät palestiinalaisille, sanoo järjestö nettisivuillaan.
Järjestön mielestä Trumpin suunnitelma palkitsee Israelin kansainvälisen lain pitkäaikaisesta rikkomisesta salliessaan Israelin pitää miehittämälleen Länsirannalle rakentamansa siirtokunnat. Palestiinalaiset sen sijaan suljettaisiin pieniin, irrallisiin taskuihin, joissa heillä ei ole mahdollisuutta päättää omista asioistaan ja elämästään.
Trumpin ehdottaman palestiinalaisvaltion sirpaleisuus näkyy hyvin hänen Twitter-viestissään esittämästä kartta-ehdotuksesta:
Rauhanjärjestö Peace Now puolestaan katsoo, että ehdotus on yhtä irrallaan todellisuudesta kuin se on silmäänpistäväkin.
– Sopimus antaa vihreää valoa Israelille liittää siirtokunnat itseensä vastineeksi palestiinalaisten sirpaleiselle valtiolle. Suunnitelma on elinkelvoton, eikä tuo vakautta.
Ulkoministeriö: Suomi perehtyy
Suomessa ulkoministeriö otti monien muiden maiden tapaan lausunnossaan varovaisesti kantaa rauhansuunnitelmaan. Lausunnon mukaan Suomi perehtyy aloitteeseen huolellisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
Palestiinalaisia hermostuttaa Trumpin rauhanehdotuksessa, että se antaisi koko Jerusalemin Israelille. Israelin rajapoliisi tarkasti päivällä Jerusalemin vanhaan kaupunkiin kuuluvassa Damaskos-portilla ihmisiä sen jälkeen, kun kahdelta henkilöltä oli löydetty veitsiä Temppelivuorella.Atef Safadi / EPA
Ulkoministeriön lausunnossa korostetaan neuvotteluiden merkitystä ja todetaan, että Suomi jatkaa tukeaan Israelin ja Palestiinan väliselle kahden valtion ratkaisulle.
Lausunnon mukaan Yhdysvaltain aloitteen tuoma uusi sysäys Lähi-idän rauhanprosessiin olisi tervetullut. Ministeriö sanoo, että kaikkia kansainvälisen oikeuden vastaisia yksipuolisia toimia tulee kuitenkin välttää.
Johnson: Mikään rauhansuunnitelma ei ole täydellinen
Sen sijaan EU-eron keskellä olevan Britannian pääministeri Boris Johnson otti suunnitelman vastaan ylistyksin, kirjoittaa brittilehti Guardian. Pääministerin mukaan Trumpin suunnitelmassa on ansioita kahden valtion ratkaisulle.
– Mikään rauhansuunnitelma ei ole täydellinen, mutta tässä on meriittejä kahden valtion ratkaisun hyväksi. Se takaisi Jerusalemin aseman sekä Israelin että palestiinalaisten pääkaupunkina, Johnson sanoi.
Saudi-Arabia sanoi puolestaan arvostavansa presidentti Trumpin ponnisteluja Lähi-idän rauhansuunnitelman eteen ja kehottaa Israelia ja palestiinalaisia suoriin keskinäisiin neuvotteluihin.
Samalla Saudi-Arabia kertoi seisovansa palestiinalaisten rinnalla ja tukevansa palestiinalaisten oikeuksia. Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen pitkäaikainen liittolainen.
Israelin armeija on ilmoittanut Gazan kaistalta Israelin alueelle ammutusta raketti-iskusta keskiviikkoiltana. Isku on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tiistaina esittelemän Lähi-idän rauhansopimuksen jälkeen. Palestiinalaiset kieltäytyivät hyväksymästä sopimusta, jonka neuvottelemisessa he eivät olleet osallisena.
Isku tapahtui pian sen jälkeen, kun Israelin armeija oli ilmoittanut lisäävänsä joukkojensa läsnäoloa Länsirannalla ja Gazan kaistan läheisyydessä.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on kutsunut Trumpin suunnitelmaa salaliitoksi ja vannonut, että se joutaisi "historian romukoppaan".
Abbas aikoo vierailla YK:n turvallisuusneuvoston luona seuraavan kahden viikon aikana selittämässä, miksi hän torjui kiistellyn rauhansuunnitelman.
Protestoijat heittelivät kiviä
Trumpin rauhansuunnitelma sai odotetusti Israelilta lämpimän vastaanoton ja maan pääministeri Benjamin Netanjahu ylisti sitä suurena voittona.
Suunnitelmassa Israelin siirtokunnat Länsirannalla säilyisivät osana Israelia eikä palestiinalaispakolaisilla olisi oikeutta palata Israeliin. Jerusalem säilyisi Israelin jakamattomana pääkaupunkina, mutta palestiinalaiset saisivat oman pääkaupunkinsa Itä-Jerusalemin yhteishallintoalueille.
Palestiinalaisille tyytyminen Itä-Jerusalemiin on kestämätön ajatus. Keskiviikkona palestiinalaiset kokoontuivat ympäri palestiinalaisalueita mielenosoituksiin.
Muun muassa Länsirannalla sijaitsevassa Betlehemissä protestoijat heittelivät kiviä Israelin rajavartijoita päin. Nämä vastasivat kyynelkaasulla.
Kolme mielenosoittajaa joutui sairaalaan Ramallahissa yhteenottojen vuoksi, palestiinalaishallinnon terveysviraomaiset kertoivat.
Kangasniemeläinen kauppias Eleonoora Karlsson-Seppänen sai eilisiltana ruokapöytään puhelun. Marketin kylmäkone oli hajonnut, ja pakastimet olivat hälytystilassa.
Kauppiaspariskunta laittoi ilmoituksen Facebookiin. Alle tunnin kuluttua kaikki pakasteet oli jaettu.
– Mitään ei tarvinnut heittää roskiin, Karlsson-Seppänen sanoo.
Päivittäistavarakauppa on onnistunut viilaamaan ruokahävikkinsä alle kahteen prosenttiin, ja viilaamisen on tarkoitus jatkua. Karlsson-Seppäsellekin tuntuu olevan tärkeämpää se, ettei pakasteista tullut jätettä kuin se, että niiden arvo oli noin kymmenen tuhatta euroa.
– Vakuutusasioita selvitellään vielä, mutta nämä ovat näitä yrittäjän riskejä, joista joku joskus osuu kohdalle, hän sanoo.
Karlsson-Seppäsen oli päästävä sulamassa olevista pakasteista eroon, mutta samalla hän tuli tehneeksi markkinointiviestintää. Päivittäistavarakaupalle hävikin vähentäminen on monikertainen voitto: yrityskuva ja tulos paranevat, ja ruokaa menee vähemmän hukkaan.
Kauppias maksaa kaikesta kauppaan tulevasta tavarasta, joten hän haluaa tavarasta maksun ennen kuin se lähtee kaupasta.
– On siinä viherpesun tuntua, mutta ei kauppoja ruokahävikin vähentämisestä oikein moittiakaan voi, sanoo Motivan ruokahävikkiasiantuntija Elina Ovaskainen.
Etusijalla päivittäistavarakaupalla on aina saada ruoka ihmisten syötäväksi. Jos sitä ei saada myytyä edes alehintaan, ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Jos sekään ei onnistu, ruoka menee rehuksi ja esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineeksi.
Punaisen hintalapun merkitys muuttui
Ovaskaisen mukaan kauppa on saanut hävikkiviestinnällään aikaan muun muassa sen, että kuluttajat eivät enää ole yhtä kranttuja päiväyksistä..
– Punaisen lapun tuotteet kärryssä eivät enää merkkaa köyhää, vaan resurssiviisasta. Muutamassa vuodessa on tapahtunut selkeä muutos, hän sanoo.
Kritiikkiä kauppa saa Ovaskaiselta ylenpalttisuudesta. Kun kaupassa on 50 erilaista jugurttia, onko kyse kysynnästä vai tarjonnasta?
– Silloin tällöin tyhjä hylly pitäisi kääntää positiiviseksi, samalla tavalla kuin punaiset hintalaput. Tyhjä hyllyhän tarkoittaa, että tämän tuotteen kohdalla ei tullut nyt hävikkiä yhtään, Ovaskainen sanoo.
Kuluttajien valinnoilla on vaikutusta siihen, mitä kauppa hyllyihinsä laittaa. Se, mitä kauppa hyllyihinsä laittaa, määrää puolestaan sitä, mitä elintarviketeollisuus tuottaa.
Kysynnän vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että perinteiset lihanjalostajat ovat alkaneet tuottaa kasvipohjaisia proteiinituotteita.
Hävikkiä vähennetään tilattaessa
Tärkein osa kaupan ruokahävikin vähentämisessä tapahtuu jo ennen kuin ruoka tulee kauppaan. Suunnittelemalla tarkkaan mitä kauppaan tilataan ja kuinka paljon, ei punaisia hintalappuja tarvita eikä ruokaa mene hävikkiin.
– Tavoitteena on edelleen vähentää hävikkiä, ja se tapahtunee juuri paremman tilausten hallinnan kautta, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Kauppojen ruokahävikki on vuodessa hieman alle kaksi prosenttia, 65–75 miljoonaa kiloa. Prosentin osankin vähennys tarkoittaa satoja tuhansia kiloja.
Kuluttajat vaikuttavat joukkovoimalla
Kysynnän paineessa myös ruoan pakkauskoot ovat olleet pienenemään päin.
– Sitä sanotaan, että ei yksittäinen kuluttaja voi mitään vaikuttaa. Yksittäiset kuluttajat kuitenkin muodostavat sen joukon, jonka kysynnän kautta tuotanto muuttuu, Ovaskainen sanoo.
Pienentyneiden pakkausten vastapainona tosin on kilohinta. Se on pienemmässä pakkauksessa lähes aina suurempi. Juustoa saa pienemmissä paketeissa, mutta puoli kiloa maksaa lähes saman verran kuin kilo.
– Kotitalouksien valintojahan nämä ovat, että millaisen pakkauksen ostaa, sanoo Päivittäistavarakaupan yhdistyksen Ilkka Nieminen.
– Jossain määrin kauppa siirtää vastuuta kotitalouksille myymällä isoja määriä selvästi halvemmalla, sanoo puolestaan Motivan Elina Ovaskainen.
Kotitalous onkin ruoan loppusijoituspaikka. Siellä ruoka joko syödään tai se muuttuu jätteeksi. Kaupassa ruoka on vain läpikulkumatkalla.
Kiinan valtionmedia ilmoittaa, että koronavirustartuntaan on kuollut maassa tähän mennessä 170 ihmistä, kertovat useat uutistoimistot.
Hubein maakunnassa on raportoitu nelisenkymmentä uutta kuolemantapausta, uusia tartuntoja yli 1 700. Terveysviranomaisten mukaan varmistettuja tartuntoja on kaikkiaan jo yli 7 700. Hubein alueella sijaitsee Wuhanin kaupunki, josta alkanut epidemia on herättänyt kasvavaa huolta ympäri maailman. Lukujen arvioidaan vielä nousevan torstaina, kun koko maan kattavat tilastot julkaistaan.
Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut pitävänsä torstaina uuden hätäkokouksen koronaviruksen vuoksi. Järjestö on kehottanut valtioita olemaan varuillaan vaarallisen viruksen vuoksi. Jos koronavirusepidemia julistetaan kansainväliseksi terveysuhaksi, se voi johtaa lisääntyvään kansainväliseen koordinointiin.
Useat maat ovat ilmoittaneet evakuoivansa kansalaisiaan Kiinasta. Myös monet lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat rajoittaneet Kiinan lentojaan.
Suomessa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta keskiviikkona. Wuhanista kotoisin oleva kiinalaisnainen sairastui kuumeeseen ja hengitystieoireisiin Saariselällä ja hakeutui hoitoon. Häntä hoidetaan eristyksessä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Suomen terveysviranomaiset ovat ilmoittaneet tavoittelevansa noin 15:ta henkilöä, jotka ovat mahdollisesti voineet altistua tartunnalle oltuaan sairastuneen kiinalaisnaisen läheisyydessä.
Myös Tiibetissä on Kiinan terveysviranomaisten mukaan varmistettu ensimmäinen tartunta, kertoo uutistoimisto Reuters. Sairastuneita on monien Aasian maiden lisäksi ollut muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Euroopassa.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan kokoomuksen Eija-Riitta Korhola sai viime kevään eurovaaleissa rahoitusta, jota vaalirahoituslain mukaan ei olisi saanut ottaa vastaan.
Kyseessä on 1 500 euron tuki norjalaiselta autoalan yritykseltä. Vaalirahoituslain mukaan ulkomaisten yksityishenkilöiden maksamat tuet ovat sallittuja, yritysten maksamat eivät. Korhola kertoo STT:lle, että tämä rajoitus tuli hänelle yllätyksenä. Hän ei ollut myöskään tiennyt, että tukija aikoi hoitaa tuen yrityksensä kautta.
VTV kertoo, että vaalirahoitusilmoituksista löytyi myös toinen tapaus, jossa tuki ei ollut sääntöjen mukaista. Se jäi kuitenkin ilmoitusrajan alle, joten tuen saaja ja antaja eivät tule julkisiksi.
Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut neljä miestä törkeästä rahanpesusta ja yhden heistä myös avunannosta törkeään rahanpesuun.
Päätekijä sai 2 vuotta ja 10 kuukautta vankeutta. Siihen sisältyy jäännösrangaistus, sillä mies oli tekohetkellä ehdonalaisessa. Hänet on tuomittu aiemminkin talousrikoksista. Käräjäoikeus katsoi miehen roolin olleen tapauksessa muita määräävämpi ja menettelynsä siksi moitittavampaa.
Kaksi toholampilaista miestä saivat 2 vuoden ehdolliset tuomiot ja lisäksi yhdyskuntapalvelua maksimimäärän eli 120 tuntia.
Neljäs miehistä sai 5 kuukautta ehdollista.
Lisäksi tuomitut joutuvat korvaamaan rikoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset.
Suomen mittakaavassa laajaa rahanpesujuttua käsiteltiin oikeudessa tammikuun puolivälissä. Neljää miestä syytettiin 4,3 miljoonan euron siirtämisestä ulkomaisilta tileiltä Suomeen ja edelleen ulkomaille.
Kaikki kiistivät syytteen törkeästä rahanpesusta. He sanoivat olleensa siinä uskossa, että rahojen alkuperä on ollut laillinen.
Miehet ovat eri puolilta Suomea, kaksi heistä Toholammilta. Päätekijä on tuomittu aiemmin talousrikoksista, hän vastasi syytteisiin vangittuna. Yksi syytetyistä on kunnanvaltuutettu Toholammilla Keski-Pohjanmaalla.
Syyttäjä vaati miehille rangaistuksia, joiden haarukka ulottui vuoden ehdollisesta muutamaan vuoteen ehdotonta. Lisäksi asianomistajat eli alkurikoksen kohteeksi joutuneet yritykset vaativat saataviaan takaisin korkojen kera.
Neljä miljoonaa pikkupankin tilille
Kyseessä on kaksi rikosta, joista pienempi paljastui suuremman tutkinnan yhteydessä. Rikokset tapahtuivat vuoden 2019 keväällä ja kesällä.
Banque de Luxembourgia harhautettiin siirtämään asiakkaansa tililtä toholampilaisen yrityksen tilille neljä miljoonaa euroa. Yrityksen omistaja on nyt tuomittu kunnanvaltuutettu.
Rahoista 800 000 euroa siirrettiin Singaporeen ja Hongkongiin ennen kuin tili jäädytettiin.
Syytetyt väittivät oikeudessa, että heille asia oli esitelty lainajärjestelynä: toholampilaisyrityksen piti olla välikäsi, joka lainaa 400 000 euroa kiinalaisfirmalle, sillä suora laina osapuolten välillä ei olisi onnistunut poliittisten jännitteiden vuoksi. Syytettyjen mukaan kymmenen kertaa suurempi summa oli täysi yllätys.
Käräjäoikeus piti uskottavana sitä, että miehet olivat odottaneet 400 000 euron tai korkeintaan miljoonan siirtoa.
Toisessa tapauksessa rahaa liikkui helsinkiläisen yrityksen kautta runsaat 300 000 euroa. Niiden väitettiin olevan pelivoittoja, jotka piti siirtää toisen tilin kautta.
Muutama mahdollisesti koronavirukselle altistunut ulkomaalainen matkailija on tällä hetkellä karanteenissa Lapin keskussairaalassa.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas kertoi torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettäaltistuneiden kartoitusta on tehty päivän aikana tiivisti. Hänen mukaansa karanteenissa olevat henkilöt ovat saaneet pitkäkestoisen altistuksen virukselle ja ovat siksi karanteenissa. Sairaanhoitopiiristä ei kerrottu tarkemmin, kuinka monesta ihmisestä on kyse.
– He ovat suhtautuneet asiaan ymmärtävästi ja ovat huojentuneita, että asiaa käydään läpi, Broas kommentoi karanteenissa olevien matkailijoiden tuntemuksia.
Heidän lisäkseen kaksi sairaanhoitopiirin työntekijää, jotka ovat työskennelleet koronavirusta sairastavan kanssa, ovat toistaiseksi etätöissä kotona. Heidän kontaktiaan sairastuneen kanssa kuvailtiin lyhytkestoiseksi. Suojatoimenpide on haluttu tehdä potilaiden suojaamiseksi, kerrotaan Lapin sairaanhoitopiiristä.
Infektioylilääkäri Markku Broas kertoi tiedotustilaisuudessa uskovansa, että ainakin osa altistuneista otetuista koronavirusnäytteistä valmistuisi huomenna.
Altistuneiden määrän nousuun hän ei usko. Mahdollisia altistuneita käydään tarkkaan läpi. Sairaanhoitopiirin mukaan koronatartunnan saaneen matkustusreittiä ei kerrota julkisuuteen, mutta altistuneiden joukossa on esimerkiksi samalle retkelle osallistuneita ihmisiä, sanoi Broas.
Hänen mukaansa kartoittamisessa haasteena on ollut se, että mahdollisesti altistuneiden nimitiedot ovat hankalasti saatavilla. Tähän mennessä vähemmistö altistuneista on tavoitettu, sanoi Broas Ylelle. Hän pitää todennäköisenä, että kaikkia ei edes tavoiteta.
Eilen varmistui, että virus on saapunut Suomeenkin, kun Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä hoidettavan kiinalaisnaisen näytteet paljastivat infektion lähteeksi koronaviruksen. Torstaisessa tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että hän on hyvässä kunnossa, eikä erityisiä hoitotoimenpiteitä tarvita.
Aiemin tänään kerrottiin, että koronavirukselle mahdollisesti altistuneiden henkilöiden määrä Suomessa on nyt 24. Lapin sairaanhoitopiirin kartoituksen mukaan suurin osa mahdollisesti altistuneista on ulkomaalaisia, mutta osa myös suomalaisia.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi tviitissään, myös että THL on lähettänyt Lapin keskussairaalalle apuvoimia koronatilanteen hoitamisessa.
Erot kuntien verotuksessa ovat revenneet suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin, ja kuntien välisen verokuilun odotetaan jatkavan syventymistään lähivuodet.
Käytännössä verokuilu tarkoittaa sitä, että keskituloinen pariskunta maksaa kalleimman kuntaveron kunnassa lähes viisi tuhatta euroa enemmän veroja vuodessa verrattuna siihen, että asuisi halvimman verotuksen kunnassa.
Veroero kasvoi entisestään tänä vuonna, kun keskipohjalainen Halsua teki kuntaverojen Suomen ennätyksen ja nosti veroprosenttinsa 23,5:een. Kertakorotuksen suuruuskin on ennätystasoa: veroprosenttia nostettiin kertamätkäisyllä 1,5 prosenttiyksikköä. Myös Mikkelissä veroprosenttia nostettiin yhtä paljon.
Tämän jutun lopussa olevasta listasta näet, kuinka suureksi ero omassa kunnassasi kasvaa, kun sitä verrataan kevyimpään verottajaan.
Verokuilu syvenee entisestään
Kuntien väliset veroerot ovat kasvaneet vuosien mittaan ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että sama suunta tulee jatkumaan vielä pitkään. Siihen vaikuttaa tiukan kuntatalouden lisäksi se, että nyt nähdyt kovat kertakorotukset näyttävät mallia muillekin.
Punakallio uskoo, että Halsuan ja Mikkelin korotusten jälkeen muiden kuntien on "helpompi tulla perässä".
Yhden prosenttiyksikön korotukset ovat suhteellisen tavallisia, mutta puolentoista prosenttiyksikön korotuksiin kunnat uskaltautuvat harvoin. Pelkona on, että kallis veroprosentti karkottaa varsinkin keski- ja hyvätuloisia kuntalaisia naapurikuntiin.
Valitse: halvat verot tai halpa asuminen
Raskas tai kevyt verotus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa, Punakallio muistuttaa.
Hänen mukaansa asumiskulut vaikuttavat ostovoimaan enemmän kuin kuntaveron erot. Esimerkiksi muuttopäätöksissä kuntavero ei yleensä ole ainakaan tärkein vaikuttaja.
Asumisen ja vuokrien kalleus huolestuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia ja siksi ne ovatkin pyrkineet välttämään veronkorotuksia.
Punakallio arvioi, että verokuilu kuntien välilä jatkaa leventymistään.
Kehitys on kuitenkin hidastumassa, sillä monessa kunnassa nähdään jo, että veroprosentin nostaminen ei juuri tuo lisää rahaa kassaan. Syynä on se, että kuntaveroa ei makseta lainkaan, jos vuositulot jäävät alle 15 600 euroon. Veroprosentin nostamisen vaikutus on sitä pienempi, mitä enemmän kunnassa on pienituloisia.
Esimerkki: keskituloinen pariskunta
Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laskelmassa on käytetty esimerkkinä pariskuntaa, jonka tulot edustavat suomalaista palkansaajien mediaania. Laskelman tarkemmat tiedot ovat jutun lopussa.
Kuntaveron suuruudella on huomattava vaikutus maksettuihin veroihin. Keskituloinen palkansaaja maksaa keskimääräisillä kunnallisveroprosenteilla noin 6 700 euroa kunnallisveroa ja valtion tuloveroa noin 430 euroa.
Katso tästä kuinka paljon enemmän keskituloinen pariskunta maksaa veroja sinun kunnassasi verrattuna kevyimpään verottajaan
Kerro jutun lopussa olevassa keskustelussa, vaikuttaako kuntavero päätökseesi asuinpaikasta.
Listalla on otettu huomioon valtionverotus ja sosiaalivakuutusmaksut sekä kunta- ja kirkollisvero. Kirkollisvero vaihtelee 1,0-2,0 prosentin välillä.
Naisella tulot ovat 37 308 ja miehellä 44 843 euroa vuodessa, jolloin kotitalouden vuositulot yhteensä ovat 82 151 euroa.
Tulot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon naisten ja miesten vuoden 2018 mediaanipalkoista, joita on korotettu arvioidun ansiotason nousun mukaan: 2,5 % vuonna 2019 ja 3,0 % vuonna 2020 . Kuukausiansiot ovat 2 985 € ja 3 587 € vuonna 2020. Vuositulo yhteensä on palkka lomarahoineen eli 12,5 kk x kuukausipalkka.
Sosiaalivakuutusmaksut sisältävät sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun sekä alle 53-vuotiaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun.
Sivistystyönantajat arvostelee Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ta ja Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestöä JUKOa virheellisen tiedon esittämisestä julkisuudessa.
Sivistystyönantajien mukaan virheellisiä väittämiä ovat esittäneet ainakin OAJ ja sen puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hän kertoi Twitter-sivuillaan julkisen sektorin työntekijäpuolen yhteiseksi tulkinnaksi, että kiky-tunnit ovat nyt poissa sopimuksista.
Joukko julkisalojen järjestöjä irtisanoi työ- ja virkaehtosopimuksensa keskiviikkona, mikä on tavallinen, sopimusten umpeutumista edeltävä käytäntö alalla.
Sivistystyönantajat huomauttavat, että työehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun asti.
– Työehtosopimukseen kirjattujen määräysten poistaminen tai muuttaminen edellyttää sitä, että muutoksista sovitaan työehtosopimusosapuolten kesken. Näin menetellään myös kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksen osalta, työmarkkinajohtaja Anne Somer toteaa Sivistystyönantajien tiedotteessa.
Somer sanoo, että työajan pidennystä pitää noudattaa niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella myös sopimuksettoman tilan aikana, mikäli uusia työehtosopimuksia ei saataisi maaliskuun loppuun mennessä neuvoteltua.
Sivistystyönantajat ilmoitti lähettävänsä OAJ:lle ja JUKO:lle erityisen valvontakirjeen virheellisten väitteiden johdosta.
Luukkainen kiisti Ylelle torstaina, että hänen ilmaisunsa olisi liian räväkkä. Luukkainen moittii työnantajia saivartelusta.
– Tiedotteessamme on sanottu selvästi, että katsomme sopimusten irtisanomisen myötä myös sopimuskirjaukset kiky-tunneista irtisanotuiksi. Katsomme, että kiky-tunnit eivät voi jäädä meille, kun ne poistuvat muilta sopimusaloilta.
Luukkainen sanoo, että palkansaaja- ja työnantajapuolella on sama käsitys asioista eikä ristiriitaa ole.
– Se on totta, että sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun saakka ja siihen asti kirjaukset ovat voimassa, näin olemme kertoneet. Ja on tietenkin totta, että jälkivaikutus on voimassa niin kauan kunnes uudet sopimukset ovat voimassa, Luukkainen sanoo.
Hän korostaa, että epäselvyyttä ei ole myöskään siitä, että työrauhavelvoite poistuu alalta huhtikuun alussa, kun sopimukset umpeutuvat.
Yksi ihminen kuoli ja kaksi loukkaantui torstaina alkuillasta kolmen henkilöauton kolarissa Loviisassa valtatiellä 7. Päivystävän palomestarin mukaan kaikissa autoissa oli vain kuljettajat. Toisen loukkaantuneen vammat ovat vakavat.
Onnettomuus sattui Loviisan itäisen liittymän ja Ruotsinpyhtään liittymän välillä kello 19:n aikoihin. Onnettomuuden syy ja tapahtumien kulku eivät olleet vielä torstai-iltana selvillä. Näkyvyyttä haittasi räntäsade. Tie oli pelastus- ja raivaustöiden takia poikki Kotkan suuntaan usean tunnin ajan.
Pelastuslaitos ei pystynyt torstaina vahvistamaan turman uhrien ikiä tai sukupuolia. Poliisi tutkii onnettomuutta.
Suomalaisten siitoskettujen vienti Kiinaan kuohuttaa jälleen.
Reilu vuosi sitten tarhaajat olivat tukkanuottasilla, kun kettuja vietiin Kiinaan eteläpohjalaistarhoilta.
Pari viikkoa sitten tarhaajat osoittivat näyttävästi mieltään, kun Kokkolassa turkistarhan omistava kiinalainen yrittäjä Pan Jianping oli aikeissa viedä kotimaahansa suomalaisia siitoskettuja. Paikalle jo tulleet kuljetusautot joutuivat lähtemään tyhjinä pois tarhalta.
Suomalaiset eivät ole katsoneet hyvällä sitä, että jotkut tarhaajat vievät siitoseläimiään pahimpaan kilpailijamaahan. Vientiä on ollut kuitenkin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Kontakteja Kiinaan on luotu jo viime vuosituhannen puolella, jolloin Suomen ja Kiinan turkistoimijat tekivät yhteistyötä virallisemmin.
Yhteistyön juuret
Suomen ja Kiinan turkisalan toimijoiden yhteistyö käynnistyi 1980-luvulla. Kiina oli alkanut solmia suhteita ulkomaailmaan ja uusi avoimuuden aika houkutteli maahan myös suomalaista turkisväkeä.
"Keltaisesta vaarasta" janottiin lisää tietoa.
– Siellä oli paljon enemmän turkistarhausta kuin meistä kukaan oli uskaltanut edes ajatella, kertoo agronomi, yhteiskuntatieteiden tohtori Katri Karkinen.
Karkinen oli 1980-luvun lopulla maatalousalan opiskelija ja hän vietti kolme kuukautta Koillis-Kiinassa tutustumassa sikäläiseen turkisalaan. Hän oli solminut Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton kanssa työsopimuksen Kiinassa tehtävää selvitystyötä varten.
Karkiselle selvitysmatka Kiinaan oli alkusysäys lähteä tutkimaan turkisalaa. Hän päätyi myöhemmin tekemään väitöstutkimusta yhteiskuntatieteen alalta. Hänen väitöskirjansa "Sitkeä sissi – turkistarhaaja yhteiskunnan muutoksessa" hyväksyttiin Joensuun yliopistossa vuonna 2009.
Karkinen viittaa väitöskirjassaankin omiin kokemuksiinsa Kiinassa, ja toteaa, että kiinalaisissa oli sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita.
Karkisen mukaan yhteistyötä kiinalaisten ja suomalaisten turkisalan toimijoiden kesken tehtiin aivan avoimesti sekä vienninedistämisen että tieteellis-teknisen yhteistyön nimissä.
Kiinalaisdelegaatioita vieraili Suomessa ja Karkinen itse pääsi tutustumaan Kiinassa sekä turkiksia jalostaviin tehtaisiin että turkistarhoihin.
Jo silloin kiinalaisia kiinnostivat Suomesta mahdollisesti saatavat elävät eläimet.
– Kiinassa tarhavierailujen yhteydessä minulta kysyttiin, että myyttekö te eläimiä ja tarvitsetteko te työvoimaa Suomeen, muistelee Karkinen.
Karkinen oli 1980-luvulla Pohjanmaalla kahdesti kertomassa Kiina-yhteistyöstä tarhaajien kokouksissa ja kirjoitti asiasta Turkistalous-lehteen.
Agronomi Katri Karkinen on perehtynyt tutkijana turkiselinkeinoon.Katri Karkinen
Säännöllistä vientiä
Karkinen tietää, että 90-luvulla ainakin yksi lentokoneellinen eläviä kettuja vietiin Suomesta Kiinaan. Tullin vientitilastot puolestaan osoittavat, että kettujen vienti on jatkunut 90-luvulta näihin päiviin.
Kettujen osuutta viedyistä elävistä eläimistä ei tilastoissa ole eritelty. Tilastoista voi kuitenkin päätellä vietyjen kettujen määrän, koska muita eläimiä ei Kiinaan elävinä viedä, kerrotaan Ruokavirastosta.
– Ehkä joitakin lemmikkejä, kuten kissoja ja koiria, on mennyt Kiinaan. Mutta nekin ovat yksittäisiä ja viety omistajiensa kanssa, jolloin ne eivät näy tullin kaupallisissa tilastoissa, selvittää jaostopäällikkö Tuula Lundén Ruokaviraston vientijaostosta.
Tullin tilastojen mukaan kettujen vienti on yleensä ajoittunut loppuvuoteen. Esimerkiksi vuosi sitten kettuja on lennätetty Kiinaan kahdessa erässä yhteensä miljoonan euron edestä. Toissavuonna on viety yksi erä, jonka vientiarvo on olllut 1,3 miljoonaa euroa.
Kettujen määrä on tilastoissa ilmoitettu painona. Painomääristä voi päätellä, että ketuista saatu hinta on vaihdellut paljon.
Viennissä oli muutaman vuoden tauko vuoden 2007 jälkeen, mutta muuten kettuja on viety Kiinaan lähes vuosittain ja joinakin vuosina useampi kuin yksi erä.
Viennin arvo vuoden 2000 jälkeen on ollut yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.
Kiina-kortti
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto on johdonmukaisesti tuominnut siitoskettujen viennin Kiinaan, koska tarhaajien mukaan vienti tuhoaa satojen vuosien kasvatustyön Suomessa ja heikentää turkisalan kannattavuutta.
Myös turkiseläinten huonot olot kuljetusten aikana ja perillä Kiinassa ovat huolestuttaneet suomalaisia tarhaajia. Kiinan eläinoikeustilanteella on perusteltu myös turkistarhauksen jatkumista Suomessa: Jos ei Suomessa voida kasvattaa turkiseläimiä, tuotanto siirtyy kokonaan Kiinaan, jossa eläinten olot ovat huonommat kuin Suomessa.
Tarhaajia onkin syytetty Kiina-kortilla pelaamisesta. Muiden muassa tutkija, eläinsuojelujärjestö Animalian entinen toiminnanjohtaja ja nykyinen hallituksen jäsen Salla Tuomivaara on kirjoittanut siitä, miten "Kiinaa käytetään mörkönä, vaikka ala itse on tehnyt vuosikymmenten ajan läheistä yhteistyöstä kiinalaisten turkistarhaajien kanssa."
Suomalaisten tarhaajien panokseen Kiinan turkisalan kehittymisessä viitataan myös Kiinassa vaikuttavan ACTAsia for Animals -järjestön tuoreessa julkaisussa "China's fur trade and its position in the global industry". Julkaisussa suomalaisten turkistarhaajien todetaan tuoneen Kiinaan aktiivisesti sekä siitoseläimiä että lisääntymisteknologiaa.
Kettujen vientiprotokolla
Siitoskettujen vienti Kiinaan on ollut ja on edelleen laillista. Se on mahdollista periaatteessa kenelle tahansa, kunhan Kiinassa on ketuille ostaja.
Viejä tarvitsee vientitodistuksen, joka on käytännössä suomalaisen virkaeläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus vientierän eläimille. Vientitodistuksesta on sovittu kahdenvälisesti Suomen ja Kiinan viranomaisten välillä.
Viejän täytyy rekisteröityä viejäksi Ruokavirastoon ja täyttää eläintautilain ja eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana säätelevän lainsäädännön vaatimukset.
– Ruokavirasto neuvoo viejää vientiehtojen täyttämisessä. Vientiä kannattaa käytännössä alkaa valmistella hyvissä ajoin ennen suunniteltua vientiä, jotta kaikki eläinten terveyden valvontaan liittyvät vaatimukset varmasti täyttyvät, selvittää maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Eero Rautiainen.
Kokkolassa vientikohun keskelle joutunut Pan Jian Ping turkistarhallaan. Hän kutsui poliisin paikalle, kun mielenosoittajat olivat hänen yksityisalueellaan.Ville Viitamäki / Yle
Kun vientiehdot täyttyvät, on tarhaajien tai kasvattajajärjestöjen vaikea puuttua siitoseläinten vientiin.
Painostuskeinoja kuitenkin on olemassa. Esimerkiksi Kokkolan kiinalaiselle tarhaajalle ilmoitettiin, että rehutoimitukset tarhalle loppuvat. Ruokahanojen paneminen kiinni onnistuu helposti, koska päätösvaltaa rehutehtaissa käyttävät tarhaajat itse.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton (FIFUR) viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen sanoo, että liiton tavoite on johdonmukaisesti ollut saada "villi siitoseläintrafiikki kuriin".
– Suomessa on sinikettujen eteen tehty jalostustyötä vuosikymmeniä ja ne ovat maailman huippuluokkaa. Meidän jäsenyrityksiä koskevissa säännöstöissä siitoseläinkauppa on rajoitettua ja siihen pitää olla lupa.
– Meidän pointti on pitää omat rivit kasassa, totesi Nissinen Yle Kokkolan haastattelussa, jossa hän kommentoi Kokkolan jupakkaa.
Kuka kettuja on vienyt?
Siitoskettuja Kiinaan on viety Suomesta vähin äänin ja julkisuutta karttaen. Yleensä eläimiä on kerätty yhteen lentokuljetukseen useilta tarhoilta. Kiinni jääneet viejät on erotettu kasvattajajärjestöistä.
Julkisuudessa toimintaansa on perustellut yksi evijärveläinen yrittäjä, joka vei 2000 siitosketun erän Kiinaan vuoden 2018 lopulla.
Evijärveläisyrittäjä kertoi Keski-Pohjanmaa -lehdessä 9.11.2018, että hän halusi auttaa tarhaajaa, joka oli joutunut vaikeuksiin sen jälkeen kun oli menettänyt sertifikaatin.
Sertifikaatin takaisin saaminen ei ollut onnistunut, vaikka todetut puutteet oli yrittäjän mukaan tarhalla korjattu. Sertifioimattomalta tarhalta ei eläimiä voitu myydä huutokaupassa ja se tiesi tarhaajalle taloudellisia vaikeuksia. Kiinan viennistä saatujen rahojen turvin tarhaaja saattoi jatkaa toimintaansa, selvittää viennin hoitanut yrittäjä lehtihaastattelussa.
Elävien eläinten myynti Kiinaan voi joskus olla tarhaajalle viimeinen vaihtoehto, kun muut ovet ovat sulkeutuneet, huomauttaa myös Yle uutisiin yhteyttä ottanut ja alaa läheltä seurannut henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Evijärveläisyrittäjä puolestaan ei halua enää kommentoida "sanallakaan" reilun vuoden takaisia tapahtumia eikä puhua yleisemminkään kettujen viennistä Kiinaan.
Vuosi sitten yrittäjä kertoi painostuksesta ja uhkaussoitoista, joita oli tullut hänen lapsilleenkin.
"Tervetuloa Kiinaan"
Kokkolassa vientikohun keskelle joutunut tarhaajaPan Jianping suosittelee suomalaisille tarhaajille yhteistyötä kiinalaisten kanssa.
Hän huomauttaa Ylelle lähettämässään viestissä, että turkisten tuotantokustannukset Kiinassa ovat alhaisemmat kuin Suomessa.
– Tervetuloa sijoittamaan Kiinaan, hyödyntämään alhaisia kustannuksia ja ansaitsemaan rahaa.
Pan Jianpingin mukaan suomalaiset jalostustekniikat ovat Kiinassa arvostettuja. Hän uskoo, että yhteistyön tekeminen ja "yhteinen kehitys" olisi hyödyksi kaikille osapuolille.
– Yhteistyö ja vapaa kauppa (kiinalaisten kanssa) olisi suomalaisille tarhaajille oikea tie päästä eroon vaikeuksistaan.
Tunteet pinnassa
Katri Karkinen ymmärtää, että tarhaajilla tunteet ovat pinnassa. Alan kannattavuus on heikentynyt ja ilmassa on paljon uhkia.
– Kysymys on isoista rahoista, velkaa voi olla paljon ja samaan aikaan tarvetta investoida, huomauttaa Karkinen.
Hän on seurannut kiinnostuneena Pohjanmaan tarhaajien reaktioita Kokkolan jupakan yhteydessä eikä ole yllättynyt siitä, että kettujen vientiä suunnitteleva kiinalainen on saanut suomalaisten kollegoiden karvat nousemaan pystyyn.
– Tarhaajien mielissä keltainen vaara on ollut koko ajan olemassa.
Karkisen mukaan jo 1980-luvullakin yhteistyötä kiinalaisten kanssa karsastettiin. Hänen selvitysmatkansa Kiinaan herätti epäilyjä. Huolena oli silloinkin, että "nyt kiinalaiset vievät meidän elinkeinon".
– Se on niin vanhaa puhetta kuin olla voi, hymähtää Karkinen.
Karkisen työrupeama Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitossa päättyi 90-luvun lamaan.
Liitossa ollessaan hän ehti vielä laatia kiinan- ja englanninkielisen esitteen Suomen turkistarhauksesta. Esite painettiin vuonna 1990 ja työn maksoi kauppa- ja teollisuusministeriön vienninedistämisohjelma.
Kiinalaisille suunnatun Suomen turkisalasta kertovan esitteen tekstin on laatinut Katri Kartinen.Merja Siirilä / Yle
Yhteistyötä pakko tehdä?
Karkinen on pohtinut, mitä turkisalan kannattaisi nyt tehdä suhteessa Kiinaan. Alan tulevaisuuden kannalta hän ei näe muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä yhteistyöhön.
Kiinasta on muutaman vuosikymmenen aikana kehittynyt suomalaiselle turkisalalle kovan luokan kilpailija, jolla on nykyisin myös huipputeknologiaa. Karkinen viittaa kloonausteknologiaan, jota Kiinassa on kehitetty jo pitkälle.
Hänen mukaansa Suomella on tieto-taitoa, jota voisi viedä elävien kettujen sijaan. Esimerkkinä hän mainitsee turkiseläinten rokotusohjelmat. Muitakin vientimahdollisuuksia olisi, arvioi Karkinen.
– Kiinassa on isoja teollisia turkistarhoja, mutta siellä on pulaa rehusta. Miksi Suomesta ei vietäisi sinne esimerkiksi korkealaatuista viljaa, visioi Karkinen.
Muodollista estettä viennille ei ole, sillä Suomella ja Kiinalla on sopimus ohran ja kauran viennistä.
– Suomalaisten kannattaisi tehdä itsensä korvaamattomiksi kiinalaisille.
Suomalaista turkiseläinten jalostustyötä Karkinen arvostaa ja huomauttaa, että kauneimmat tarhaketut löytyvät edelleen Suomesta. Siitoseläinten vientiin hän puuttuisi kehittämällä alan sisäistä laatujärjestelmää. Estettä huonompilaatuisten kettujen viennille ei tarvitsisi olla, mutta parhaiden jalostuseläinten vientiä voisi säädellä.
– Mutta tämä ei onnistu, elleivät tarhaajat suorista rivejään. Näyttää siltä, että kenttä on nyt vähän hajallaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa ylikomisario Jari Taposta vetämään pois rikosilmoituksen, jonka Taponen on tehnyt perussuomalaisten kansanedustajasta Ano Turtiaisesta.
Helsingin poliisin ennalta estävän poliisitoiminnon johtaja Taponen teki rikosilmoituksen Turtiaisen julkaisemasta tviitistä, jossa Turtiainen luonnehti Taposen kuuluvan "munattomaan nillittäjäryhmään".
– Ehdotamme, että ylikomisario Taponen kokoaa itsensä, vetää rikosilmoituksensa pois ja käy käsiksi niihin tehtäviin, joilla oikeasti on suomalaisten kannalta merkitystä, Halla-aho sanoi torstaina perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa.
Taponen kertoi maanantaina STT:lle, että hänen tviittinsä liittyi poliisin viime viikolla aloittamaan kampanjaan somehäiriköinnistä. Turtiainen itse kommentoi rikosilmoitusta sanomalla, että palautteen saaminen kuuluu virkamiehen ja poliitikon asemaan.
Espoossa Keilaniemen metroasemalla on sattunut vesivahinko, kertoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.
Metrovalvomosta kerrottiin varhain perjantaiaamuna, ettei tilanne vaikuta aamun metroliikenteeseen. Aseman rullaportaat toimivat normaalisti, mutta hissit eivät ole käytössä. Lisäksi aseman pohjoispäädyn sisäänkäynti pidetään vesivahingon takia suljettuna.
Vettä pääsi asemalle sprinklerijärjestelmästä teknisen vian vuoksi, ja sitä vuosi kuuteen kerrokseen.
Ilmoitus vahingosta tuli pelastuslaitokselle puolenyön jälkeen. Päivystävän palomestarin mukaan suurin osa vedestä oli saatu asemalta pois kello kolmeen mennessä aamuyöllä. Vettä oli tuolloin enää kahdessa alimmassa kerroksessa, enimmillään viitisen senttiä.
Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut torstaina poikkeuksellisen laajan huumejutun käsittely. Koodinimellä "Katiska" tunnetussa jutussa on kyse viime vuonna paljastuneesta huume-, doping- ja rahanpesuvyyhdestä.
Oikeutta käydään poikkeuksellisesti turvasalissa, jonne yleisöllä ja medialla ei ole pääsyä. Yle seurasi oikeudenkäynnin ensimmäistä päivää videon välityksellä mediasalista.
Jutussa on kaikkiaan 54 vastaajaa. Verkoston johtajina pidetään Cannonball-moottoripyöräjengin entistä johtajaa Janne Tranbergiä ja liikemies Niko Ranta-ahoa.
Lisäksi kokonaisuudessa on ollut epäiltynä useita julkisuuden henkilöitä, kuten muusikko Samu Haber ja kilpapurjehtija, liikemies Janne Järvinen. Osan syytetään avustaneen huumerikoksissa ja rahanpesussa, osaa syytetään pelkästä huumausaineen käytöstä.
Epäiltyjen roolista rikosvyyhdissä saadaan lisää tietoa sitä mukaa kun heidän syytteensä luetaan käräjäoikeudessa. Syytetyt pääsevät kertomaan omat näkemyksensä tapahtumista oikeudessa myöhemmin.
Syyttäjä vaatii maksimirangaistusta
Erikoissyyttäjä Heli Vesaajan mukaan Ranta-aho ja Tranberg ovat tuoneet maahan erittäin suuren määrän dopingaineita, huumeita ja huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 2016–2019.
Syyttäjä vaatii tusinalle ihmisiä pisintä mahdollista rangaistusta eli 13 vuotta. Syyttäjä vaatii valtiolle myös useiden miljoonien eurojen korvauksia rikoksista.
– Tämä johtuu huumausaineiden suurista määristä ja syytettyjen asemasta. Tässä asiakokonaisuudessa on erittäin suurin määrä erittäin vaarallisia huumausaineita, joita on tuotu Suomeen.
Syyttäjien mukaan verkosto on toiminut järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Liiketoiminnan ympärille on rakennettu monimutkainen organisaatio, jonka tarkoituksena on ollut salata rikokset.
Syyttäjä: Näin huumeiden myyntiverkosto pyöri
Suuri osa huumausaineista on varastoitu ensin rahtialan yrityksen terminaaliin Vantaalle. Syyttäjän mukaan yrityksen työntekijä on ollut mukana juonessa ja ottanut vastaan useita lavallisia huumeita ja dopingia. Esimies on luullut alaisensa tilanneen vain alkoholia ja proteiinia.
Terminaalista aineet on kuljetettu eteenpäin varastoitavaksi ja inventoitavaksi. Yksi iso varasto sijaitsi Tampereella; muita varastoja on ollut ainakin Helsingissä ja Kanta-Hämeen Hausjärvellä.
Kolme valtavaa huume-erää piilotettiin maastokätköihin Karkkilan seudulle. Enimmillään eri maastokätköihin oli kätketty syyttäjien mukaan jopa viisi kiloa kokaiinia, sata kiloa amfetamiinia ja 30 000 ekstaasitablettia.
Varastoinnista ja inventoinnista ovat vastanneet päätekijöiden lähimmät rikostoverit. He ovat myös välittäneet aineet eteenpäin myytäväksi pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle. Kauppaa on tehty osin Tor-verkossa.
Aineiden myynnistä saadut rahat on toimitettu välikäsien ja rahamuulien kautta päätekijöille. Myyntirahoja on välitetty eteenpäin siten, että ketjun osana toimineet eivät ole välttämättä edes nähneet toisiaan.
Yksi epäilty on jättänyt esimerkiksi auton Malmin hautausmaan lähelle Helsingissä ja poistunut paikalta hetkeksi. Sillä välin toinen epäilty on käynyt jättämässä huumeiden myynnistä saadut rahat lukitsemattomaan autoon.
Lähipiiriä syytetään rahanpesusta
Syyttäjien mukaan rahojen rikollisen alkuperän kätkemiseen on osallistunut myös päätekijöiden läheisiä, kuten Ranta-ahon puoliso.
Hänen syytetään kuljettaneen Espanjassa olleelle miehelleen salkussa rahaa ja saaneen lahjaksi arvokkaan Rolex-kellon, joka on syyttäjän mielestä hankittu rikoksilla saaduilla rahoilla. Ranta-ahon puolisoa syytetään huumausainerikoksesta ja kahdesta rahanpesusta. Hän kiistää syytteet.
Kilpapurjehtija, liikemies Janne Järvisen syytetään antaneen huumeliigalle toimistotilaa huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden varastointiin. Lisäksi hänen syytetään lunastaneen panttilainaamosta Tranbergin rikoksella hankkimaa omaisuutta.
Häntä syytetään kahdesta törkeästä rahanpesusta ja avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Järvinen vastaa syytteeseen myöhemmin oikeudenkäynnissä.
Osana vyyhteä käsitellään myös syytettä tapon yrityksestä. Syytetty ei ole kumpikaan epäillyistä päätekijöistä. Ranta-ahoa syytetään sen sijaan puolisonsa pahoinpitelystä.
Kaksi syytekohtaa koskee kokaiinin levittämistä vuoden 2019 Ruisrock-festivaalilla Turussa. Niko Ranta-aho ja toinen syytetty ovat syyttäjien mukaan vieneet erittäin vahvaa kokaiinia festivaalille ja laimentaneet sitä kalkkitableteilla.
Laimennettua kokaiinia on pussitettu teepusseihin, joita on myyty ja tarjottu festivaalialueella ja jatkoilla ravintolassa. Tähän on osallistunut syyttäjien mukaan myös Ranta-ahon puoliso.
Oikeustalolla Haber sanoi toimittajille olevansa tyytyväinen siihen, että asiat tulevat julki. Hän myönsi käyttäneensä huumausaineita festivaalin jatkoilla, mutta ei muista, keneltä sai ne. Hän kielsi tunteneensa Ranta-ahoa tai tämän puolisoa ennalta.
– Täytyy myöntää, että muistikuvat ovat aika huuruiset muutenkin. Siinä oli pitkä festivaali takana, Sunrise Avenue -yhtyeestä tunnettu muusikko sanoi.
– Nyt selviää, mihin olen syyllistynyt ja mihin en.
Syyttäjän mukaan Haber on syyllistynyt huumausainerikokseen, kun hän on pitänyt hallussa ja käyttänyt viisi grammaa kokaiinia.
Kokaiinin kaupittelu festivaalilla on tapahtunut vain runsasta viikkoa ennen kuin poliisi otti kiinni huumevyyhdin epäillyt päätekijät Tranbergiä lukuun ottamatta. Festivaalin aikaan poliisi oli jo ratsannut huumeliigan tärkeän varaston Tampereella. Jutun kokonaisuudessa Ruisrockin tapahtumat edustavat vain pientä osaa.
Päätekijöiksi väitetyt kiistävät syytteet
Syytetyt eivät ole vielä ehtineet antaa vastaustaan syytteisiin oikeudessa. Janne Tranbergin ja Niko Ranta-ahon asianajajat kertoivat kuitenkin medialle, että heidän päämiehensä kiistävät syytteet.
– Ranta-aho ja Tranberg ovat kavereita ja tuntevat toisensa, ei siinä ole kiistämistä. Mutta hän ei ole osallistunut näihin syytteessä kuvattuihin tekoihin, Ranta-ahon asianajaja Hannu Kaitaluoma sanoo.
Kaitaluoman mukaan Ranta-aho on ollut lähes kokonaan eristyksissä, eikä ole päässyt puhumaan puolisonsa kanssa pitkään aikaan ennen oikeudenkäynnin alkua.
– Siihen nähden hän on pysynyt yllättävän hyvin kasassa, jos näin voi sanoa.
Tranbergin asianajaja Jaakko Tuutti puolestaan sanoo, että hänen päämiehensä "on vedetty loppumetreillä mukaan juttuun" eikä tällä ole nyt käsiteltävien rikosten kanssa mitään tekemistä.
Tausta: Liike-elämästä rikosepäillyksi
Helsingin käräjäoikeuden mukaan juttu on sen historian suurin huumejuttu. Päätekijöiden epäillään tuoneen maahan erittäin suuren määrän huumeita.
Poliisin mukaan Suomeen salakuljetettiin yhteensä muun muassa yli 200 kiloa amfetamiinia, 15 kiloa kokaiinia, yli 100 000 ekstaasitablettia ja kaksi kiloa kristallihuumetta – sekä lääkkeitä, dopingia ja hasista.
Puhutaan isoista rahoista: pelkästään jutussa salakuljetetun amfetamiinin arvo katukaupassa on miljoonia euroja.
Tapaus alkoi purkautua julkisuuteen heinäkuussa 2019, kun poliisi vangitsi Ranta-ahon ja useita muita. Vangitseminen herätti huomiota, koska liikemiehenä tunnetulla Ranta-aholla ei ollut vakavaa rikostaustaa ja tutkintavankeuteen joutui aluksi myös hänen puolisonsa, fitness-vaikuttajana tunnettu nainen.
MTV:n uutisten mukaan poliisi oli päässyt vyyhdin jäljille jo vuoden 2018 jouluna selvittäessään yksityisasunnossa Helsingissä tapahtunutta puukotusta. Paikalta oli löytynyt suuri määrä huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä. Katiskapolulla tehty kotikeikka johti lopulta suuren huumejutun paljastumiseen. Siitä jäi elämään myös operaation koodinimi "Katiska".
Talousvaikeuksissa kamppaileva kaupunki lomauttaa tämän vuoden aikana lähes koko henkilökuntansa pääsääntöisesti kolmeksi viikoksi. Poikkeuksena ovat esimerkiksi opettajat sekä päiväkotien hoitajat ja lastentarhanopettajat, joiden lomautus kestää kaksi viikkoa.
Ennen peruskoulujen syyslukukauden alkua kaikki opettajat ovat lomautettuina viikon. Kun koulu on alkanut, opettajat ovat pakkolomalla vuorotellen niin, että paikalla on aina puolet opettajista.
Opettajien ammattijärjestö on vastustanut lomautuksia tiukasti.
– Kouvola painii valtakunnassa lomautuksissa aivan omassa sarjassaan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi Ylelle joulukuussa.
Kouvolan kaupunki on laskenut, että työntekijöiden pakkolomat tuovat sille yhteensä 5,5 miljoonan euron säästöt.
Suomessa on Kouvolan lisäksi muutama muukin kunta, joka lomauttaa työntekijöitään tänä vuonna. Reilun 83 000 asukkaan Kouvola on niistä selvästi suurin.
Sairaalakoulu pysyy auki
Kouvolan kaupunki pyrkii takaamaan oppilaiden turvallisuuden myös opettajien lomautusten aikana.
Opetus- ja kasvatusjohtaja Veikko Niemi sanoo, että vaikka lomautussuunnitelmat on nyt tehty, niitä voidaan tarvittaessa muuttaa lennosta lomautusten aikana.
– Jos asiakasturvallisuus vaarantuisi tai lomautus johtaisi lain rikkomiseen, hän sanoo.
Koulunkäynninohjaajat, opot ja laaja-alaiset erityisopettajat joutuvat pakkolomalle eri aikaan kuin opettajat. Sen ansiosta he voivat työskennellä luokissa lasten ja nuorten tukena, kun opettajat ovat lomautettuina.
Osa opettajista jätetään kokonaan lomautusten ulkopuolelle. Esimerkiksi vaativaa, kuntatasoista erityisopetusta antavat opettajat tekevät töitä normaalisti, samoin sairaalakoulun opettajat sekä kouvolalaisen lastensuojeluyksikön Kotkankallion opettajat.
Kirjastot ja liikuntapaikat kiinni
Kouvolan kaupungin työntekijöiden pakkolomat näkyvät ja tuntuvat muuallakin kuin koululaisten arjessa.
Esimerkiksi kirjastot menevät juhannuksen tienoilla kiinni kolmeksi viikoksi. Myös omatoimikirjastot suljetaan, eikä kirjastoauto kulje.
– Meiltä jää tuona aikana noin 42 000 käyntiä toteutumatta. Ikävintä on kuitenkin se, että kirjaston tärkeä tehtävä aineiston tarjoajana, lukutaidon edistäjänä ja oleskelutilana jää pois, kirjastopalvelujohtaja Selja Kunttu sanoo.
Antro Valo / Yle
Myös Kouvolan museot menevät kiinni, samoin monet liikuntapaikat. Jäähallien sulut saattavat alkaa jo huhtikuussa. Lisäksi kaupungin kaikki uimahallit suljetaan kesällä kymmeneksi viikoksi.
Kouvolan kaupunki jättää myös järjestämättä tapahtumia, joita se on aiemmin järjestänyt. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten yleisurheilukilpailuja ei tänä vuonna todennäköisesti pidetä.
Myös suljettavien päiväkotien määrä kasvaa Kouvolassa normaalikesään verrattuna.
Päiväkotien työntekijöiden lomautukset sijoitetaan kesäaikaan, koska silloin ei järjestetä esiopetusta ja päivähoidon tarve on vanhempien kesälomien vuoksi pienempi kuin muulloin.
