Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) eroaa kaikista Eksoten luottamustehtävistään. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.
Vesterinen ilmoitti erostaan tänään maanantaina.
Syyksi hän kertoo, että tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) on loukannut hänen oikeusturvaansa.
Eksoten valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) vahvistaa Vesterisen eron Ylelle.
Kohu alkoi rekryilmoituksesta
Kohu alkoi, kun Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen kertoi käskeneensä muuttamaan Etelä-Karjalan keskussairaalan työpaikkailmoitusta, jossa uusia lääkäreitä haettiin räväkällä kuvalla.
– Puutuin operatiiviseen toimintaan ja ihan määräsin, että nyt se kuva sieltä veke, kertoi Vesterinen kesällä Ylen haastattelussa.
Hallituksen puheenjohtaja ei kuitenkaan saa puuttua päivittäiseen toimintaan, eikä hän yksittäisenä henkilönä tai puheenjohtajana voi määrätä virkamiehiä toimimaan haluamallaan tavalla.
Omasta mielestään Vesterinen ei ollut tehnyt mitään väärää.
14 tapausta
Kuitenkin juuri kuvanpoistotapauksesta alkoi vyyhti, joka lopulta johti selvityspyynnön tekemiseen poliisille. Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt ja työntekijät alkoivat kertoa, että olisi muitakin tapauksia, joissa Vesterinen olisi ylittänyt toimivaltansa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön, jossa se pyysi poliisia selvittämään, onko Vesterinen syyllistynyt rikokseen tai rikoksiin kuten virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.
Poliisi selvitti asiaa, mutta päätti, ettei jatka tutkintaa. Sen mielestä Eksoten puheenjohtajan toimenkuvaa ei ole niin tarkasti määritelty, että se olisi voinut havaita Vesterisen toimissa rikosta.
Eksoten tarkastuslautakunta yksilöi tutkintapyynnössään kaikiaan 14 tapausta, joissa sen mukaan olisi voinut tapahtua rikos.
Tällä hetkellä Eksoten tilapäinen valiokunta tutkii, nauttiiko Vesterinen valtuuston luottamusta. Nyt Eksotessa selvitetään, jatkaako valiokunta toimintaansa vai raukeaako asia Vesterisen eroon.
Eksoten hallitukselle on valittava uusi puheenjohtajisto. Hallituksen puheenjohtajan paikka on demarinaisen paikka.
Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Jarmo Pulli menehtyi vastikään. Hänen tilalleen on valittava keskustalainen mies.
Tällä hetkellä Eksoten hallituksen puheenjohtajana toimii hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.).
Kreikka alkaa maaliskuun aikana rakentaa suljettuja pakolaisleirejä turvapaikanhakijoita varten. Asiasta kertoi Kreikan maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Notis Mitarachi maanantaina.
Kreikan saarilla sijaitsevien pakolaisleirien turvapaikanhakijoiden määrä on paisunut hälyttävästi ja niiden tilanne on ollut kireä jo pitkään. Tuhannet turvapaikanhakijat odottavat saarilla turvapaikkapäätöstä.
Uusiin leireihin on tarkoitus mahtua noin 20 000 turvapaikanhakijaa. Leirit pyritään avaamaan kesän aikana, Mitarachi kertoo.
Mitarachin mukaan Lesboksen, Hioksen, Samoksen, Leroksen ja Kosin saaret Egeanmerellä ottavat vastaan suurimman osan turvapaikanhakijoista.
Tällä hetkellä arviolta yli 40 000 turvapaikanhakijaa asuu vanhoilla leireillä, joille mahtuu nimellisesti asumaan vain reilut 6 000 ihmistä, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Tällä hetkellä turvapaikanhakijat saavat liikkua vapaasti Kreikan saarilla, mutta uudet leirit ovat auki vain päivisin, Kreikan hallituksen tiedottaja kertoo. Yöksi leirit lukitaan.
Kreikan hallituksen päätös suljettujen leirien perustamiseen sai pontta Egeanmeren saarilla viime kuukausina tapahtuneista väkivaltaisista välikohtauksista.
Uhkasakko, selvityksiä ja huomautuksia. Kangasala on esimerkki, mihin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäpula voi johtaa.
Seurauksena on jonoja, työntekijöiden suurta vaihtuvuutta ja moitteita valvovalta viranomaiselta aluehallintovirastolta eli avilta. Avin tuore kymmensivuinen muistio kertoo useista epäkohdista.
Yle kertoi viime kesänä, miten vanhukset laitettiin hoivakodissa yöpuulle jo kolmelta päivällä Kangasalla.
Avi arvostelee tuoreessa muistiossa, että Kangasalan kaupunki on jatkuvasti sijoittanut uusia asukkaita yksiköihin, joissa on vakava tilanne, kun muut kunnat ovat vastaavassa tilanteessa keskeyttäneet sijoittamiset.
– Henkilökuntaa ei ole löytynyt rahallakaan, Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen selittää ongelmia.
Auvisen mukaan työntekijäpulan aiheuttama vyyhti alkaa olla niin iso, ettei yksittäinen kaupunki pysty siitä selviämään. Ongelma on syventynyt kaupunginjohtajan mukaan kahden viime vuoden aikana.
– Nuoria ei kiinnosta ala, asialle pitäisi tehdä jotain. Edes voimakas kasvuseutu ei saa enää tarpeeksi työntekijöitä.
Kangasala on noin 30 000 asukkaan kaupunki lähellä Tamperetta.
Tuhansia hoitajia tarvitaan lisää
Henkilökuntapula johtaa siihen, että työpaikoilla tulee ongelmia, hoito kärsii ja jonot pitenevät. Negatiiviset uutiset heikentävät entisestään nuorten kiinnostumista sosiaali- ja terveysalasta. Siksi yksittäisen kaupungin on kaupunginjohtaja Auvisen mukaan vaikea selviytyä enää vyyhdistä.
Ongelma koskee koko Suomea. Noin 1 300 lähi- ja sairaanhoitajaa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018. Kun mukaan lasketaan vielä sairaala- ja laitosapulaiset sekä yli- ja osastonhoitajat, määrä nousee 1 700:aan.
Suomessa on jo valmiiksi huutava pula hoitajista. Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi syksyllä, että Suomeen tarvitaan 4 000 uutta hoitajaa ja lääkäriä, jotta hoivakotien henkilöstömitoitus saataisiin nostettua hallituksen lupaamaan 0,7:ään vuonna 2023.
Lastenpsykiatri yhä saamatta
Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella on yhteensä 670 vakanssia. Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että esimerkiksi lastenpsykiatria ei ole rekrytoinneista huolimatta saatu.
Edellinen vakituinen lastenpsykiatri irtisanoutui kesällä, eikä uutta ole saatu.
Pitkään täyttämättä olleeseen nuorisopsykiatrin tehtävään on saatu nyt kaksi hakemusta.
– Meillä on erityisesti haasteita saada hoitajia sijaisuuksiin. Pulaa on sekä sairaanhoitajista että lähihoitajista kaupunginsairaalassa sekä kehitysvammahuollon ja vanhuspalveluiden asumisyksiköissä. Myös kotihoidossa oli hankaluuksia saada sijaisia viime kesänä.
Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että sijaisista on ollut pulaa. Marjut Suomi / Yle
Terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden virat on saatu täytettyä. Myös sosiaalityöntekijöiksi on ollut hakijoita.
Lapsilla pitkät jonot terapiaan
Kangasala on saanut avilta arvostelua juuri vanhushoidosta ja lasten palveluista. Kangasala on saanut avin huomautuksen lastensuojelusta.
Marika Lanne sanoo, että vuonna 2018 Kangasala rekrytoi 17 sosiaalityöntekijää eli työntekijöiden vaihtuvuus on ollut kova. Viime vuonna rekrytointeja oli viisi, eli tilanne on parantunut.
Silti kaikkia palvelutarpeen arviointeja ei ole pystytty aloittamaan määräajassa.
Myös perheneuvolan palveluissa on ollut ongelmia. Avin muistion mukaan jonotusaika psykologille on yli kahdeksan kuukautta. Psykologille pääsyä odottaa kymmeniä lapsia. Puheterapiaan jonotusaika on muistion mukaan nopeimmillaan viisi kuukautta.
Lasten ongelmien hoito on viivästynyt ja perheiden huoli ollut suurta.
Uhkasakko hoivakodille
Viime kesänä Kangasalla toimiva vanhusten hoivakoti Herttuatar sai uhkasakon toiminnan puutteiden vuoksi. Aluehallintovirasto antoi Attendon pyörittämälle hoivakodille 200 000 euron uhkasakon henkilöstövajeen ja lääkehoidon puutteiden vuoksi. Asukkaita oli 40, vaikka lupa oli vain 25:lle.
Asia on valvonnalla saatu hetkellisesti kuntoon, mutta seuraavassa hetkessä tilanne on jälleen ollut haastava. Marika Lanne
Asukkailla oli esimerkiksi makuuhaavoja. Herttuattaren asukkaille oli esimerkiksi annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Välillä lääkkeitä oli unohdettu antaa kokonaan.
Marika Lanne sanoo, että lääkehoito on nyt saatu kuntoon.
Marika Lanne sanoo, että paikkapula ja lain määräajan noudattaminen ovat hankala yhdistelmä. Hoitopaikan pitää löytyä kolmessa kuukaudessa. Vanhusten olisi pitänyt siirtyä Tampereelle tai Toijalaan, mutta omaiset ovat toivoneet sijoitusta omaan kaupunkiin.
– Asukkaita myös pyrittiin siirtämään pois Herttuattaresta heinäkuun lopulla, mutta yksikään yksikössä asuva ei halunnut muuttaa, koska paikkoja oli vain etäällä Kangasalta.
Antti Eintola / Yle
Lanne kertoo, että kaupunki ilmoitti viime vuonna kolmesti aville ongelmista. Tarkastuksia on tehty kaupungin pyynnöstä. Henkilökuntavaje on saatu hetkeksi korjattua, mutta vain hetkeksi.
– Asia on valvonnalla saatu hetkellisesti kuntoon, mutta seuraavassa hetkessä tilanne on jälleen ollut haastava.
Johtamismalli herättää kysymyksiä
Tuoreimpana avi pyytää Kangasalta selvitystä sosiaali- ja terveysasioiden johtamisesta. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield sanoo, että asiaa selvitetään parhaillaan.
Epäselvyyttä on ollut johtavan ylilääkärin roolista ja terveyspalvelujen johtamisesta. Marika Lanne sanoo, että kyseessä on väärinymmärrys ja kaupunki aikoo selventää johtamismallia aville.
Paperiliitto ja Metsäteollisuus pääsivät maanantaina sopuun työehdoista. Samalla tämä tarkoitti, että paperimiehet ja -naiset saivat yleisen linjan mukaiset korotukset.
Palkat nousevat alalla yhteensä 3,3 prosentilla seuraavan kahden vuoden aikana. Palkankorotukset noudattelevat muiden vientialojen korotuksia.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisessä sopimuksessa palkat nousevat tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Tämän lisäksi palkkoja nostetaan paikallisesti 0,6 prosenttia vuonna 2021. Palkat nousevat siis toisena vuotena kahdella prosentilla, jos paikallinen erä kohdistuu työntekijälle.
Ylen laskurista voit katsoa, miten bruttopalkat nousisivat sinulla, jos palkkasi nousisi samalla tavalla kuin vientialoilla.
Esimerkiksi 2600 euron palkalla korotus olisi ensimmäisenä vuotena 34 euroa kuukaudessa. Vuodessa korotukset olisivat yhteensä 420 euroa.
Laskurin pohjaksi on otettu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa tekemä sopimus. Laskuri olettaa, että palkansaaja saa myös paikallisen palkankorotuserän.
Laskurissa on otettu huomioon vain bruttopalkan nousu. Sen sijaan palkankorotuksen vaikutusta verojen ja veroluonteisten maksujen kasvuun ei ole laskurissa huomioitu.
Laskurissa ei ole myöskään huomioitu inflaation vaikutusta palkansaajan ostovoimaan.
Helena Jouppilalla oli yksi tavoite, kun hän kirjoitti kirjan lapsuudestaan ja kokemuksistaan. Hän halusi saada aikaiseksi keskustelua lasten oikeuksista, kaltoinkohtelusta ja pahoinpitelystä. Ennen ja nyt.
– Jos kirja siinä onnistuu, olen tosi onnellinen, Jouppila sanoo, kun elämäkertakirjan julkaisusta on kulunut muutama päivä.
Jouppilan nelosista eli Helenasta ja veljistään kertovasta kirjasta on satoja varauksia kirjastoissa eri puolilla maata, sitä on myyty enemmän kuin kirjoittaja itse oikein uskookaan ja toinen painos on tulossa.
Julkisuuttakin Helena Jouppilan haastattelut ovat saaneet monissa medioissa.
– Olemme olleet hyvin hämmästyneitä kirjan vastaanotosta. Emme osanneet odottaa tällaista, Helena Jouppila sanoo tiedotustilaisuudessa Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuudessa ovat läsnä kaikki neloset lähipiireineen sekä kirjan toinen kirjoittaja Sanna Wallenius.
Helena Jouppila, yksi 1950-luvulla julkisuudessa seuratuista pohjalaisista Jouppilan nelosista, kertoo viime viikolla julkaistussa kirjassaan omasta ja veljiensä elämästä kodissa, jossa äidin erityisesti tyttäreensä kohdistama pahoinpitely oli sekä sanallista että ruumiillista.
Maanantain tilaisuuden Ylistaron Matin-Tuvalla piti olla se, missä Helena Jouppilan kirja virallisesti julkaistaan.
Kirjailijan ennakkoon antamien haastattelujen myötä nelosten elämäntarina nousi kuitenkin niin voimakkaasti otsikoihin, että Matin-Tuvalle tulleet vieraat tiesivät jo, millaista tarinaa tulivat kuulemaan.
Yksi nelosia tapaamaan tullut oli seinäjokelainen Pentti Pyylampi, joka kertoo olevansa päivän vanhempi kuin neloset. Pyylammelle kohtaaminen Jouppiloiden kanssa oli ensimmäinen ikinä, vaikka hän onkin seurannut nelosten elämää lehdistä.
– He ovat olleet minun lapsuuden idoleitani aina. Ilkka-lehdessä oli heistä juttuja, ja minä luin ne jutut tarkasti. Jopa vähän kadehdinkin, että heistä kirjoitetaan, mutta minusta ei.
Pyylampi haki kirjaansa nimikirjoituksen kaikilta Jouppiloilta. Siinä kerrottu kuvaus elämästä idyllisen julkisivun takana oli hänelle yllätys.
– Olihan se järkyttävä kuulla, mitä voi perheessä olla. Olin kuvitellut, että heillä on ollut hieno elämä ja perheessä kaikki hyvin.
Jorma (vas.), Erkki, Martti ja Helena Jouppila sekä Sanna Wallenius Neloset-kirjan julkaisutilaisuudessa Ylistarossa.Tarmo Niemi / Yle
Veljet mukana muistelemassa
Vaikka Helena Jouppila kertoo kirjassa ensisijaisesti omista kokemuksistaan, tulee veljesten Erkki, Jorma ja Martti Jouppilan lapsuus esille tietysti samalla.
Helena Jouppila on iloinen siitä, että veljet olivat koko kirjoitusprosessin ajan siinä "hengessä mukana". Helena kertoo tarkistaneensa veljiltä lukemattomia kohtia ja muistikuvia, miten kukakin mitäkin muistaa. Ja välillä veljet muistivat jotain, mitä sisko ei.
– Heiltä tuli paljon sellaisia muistikuvia, jotka olivat menneet minulta ohi, mutta jotka olivat tarinan kuljettamisen kannalta hyviä, Helena Jouppila sanoo.
Erkki, Jorma ja Martti Jouppilalle sisaren kirjan menestys on ollut yllätys. Tiedotustilaisuudessa miehet vakuuttivat, että sisaren kirjalla on heidän täysi tukensa. Lapsuusmuistojaan miehet kuvailevat kaksijakoisiksi.
– Ei se kovin mukava ole niitä muistella, mutta tuolla ne on kaikki, tuolla kirjassa, Jorma Jouppila sanoo.
Nelosten lapsuus on nyt kaikkien luettavana, mutta veljekset arvelevat, että heidän elämänsä eivät julkisuuden myötä muutu.
– Ei meidän muutu, mutta siskon muuttuu, Erkki Jouppila sanoo.
Sotien jälkeen syntyneiden tarinaa
Helena Jouppilan ja kirjaa yhdessä hänen kanssaan kirjoittaneen Sanna Walleniuksen työ saa siis siunauksen Jouppilan veljeksiltä. Myös nelosten serkku Pentti Jouppila kiittelee tiedotustilaisuudessa Helenaa työstä. Samalla hän kertoo järkyttyneensä kirjan sisällöstä.
Sekä Helena Jouppila että Sanna Wallenius ovat saaneet kirjasta paljon palautetta. Niin paljon, että kaikkea ei ehkä ole ehditty vielä käsitelläkään. Mahdollisuuksien mukaan kaikkiin on kuitenkin pyritty reagoimaan.
– Olen saanut todella koskettavia viestejä. Moni on sanonut, että on todella tärkeää, että joku uskaltaa sanoa asioita ääneen, Helena Jouppila huokaa.
Jouppilan mukaan yksi koskettavimmista palautteista oli naisen, joka kirjoitti tuntevansa kuin astian kansi olisi avattu ja nyt näistä kokemuksista on lupa puhua.
– Tämä on kuin monen sotien jälkeen syntyneen lapsen tarinaa. Monilla on samanlaisia kokemuksia, Jouppila sanoo.
Oman äidin arvosteleminen on edelleen aikamoinen tabu. Pelkäsimme sitä, miten siihen suhtaudutaan. Sanna Wallenius
Samaa sanoo Sanna Wallenius, jolle Jouppiloiden elämäntarinan kirjoittaminen oli välillä rankkakin prosessi. Itku tuli monta kertaa nelosten sydäntäraastavaa tarinaa kuunnellessa, hän sanoo.
– Eikä nyt puhuta vain Jouppilan sisarusten kohtalosta. Kuinka paljon esimerkiksi suurten ikäluokkien keskuudessa on vaiettua salaisuutta perheväkivallasta. Puhumattakaan tämän päivän lapsista – ei se perheväkivalta ole mihinkään kadonnut, Wallenius toteaa.
Erityisesti kirjailijoita jännitti se vastaanotto, jonka äidin arvosteleminen saa.
Sanna Wallenius muistuttaa, että meillä on totuttu siihen, miten isät alkoholisoituvat ja ovat väkivaltaisia, äiti on toinen juttu.
– Oman äidin arvosteleminen on edelleen aikamoinen tabu. Pelkäsimme sitä, miten siihen suhtaudutaan. Olemme kuitenkin yllättyneet siitä, miten myötätuntoisia ihmiset ovat olleet – se on aika harvinaista tämän päivän somekeskusteluissa.
Helena Jouppila ja Sanna Wallenius iloitsevat rankan kirjoitusprosessin jälkeen siitä, että Neloset-kirja on saanut aikaan heidän haluamaansa yhteiskunnallista keskustelua lasten kaltoinkohtelusta.Tarmo Niemi / Yle
Vasta keskustelun alku
Helena Jouppila on kirjaprojektin aikana palannut asumaan Isoonkyröön. Lapsuuden maisemiin. Sitä hän ei ehkä arvannut koskaan tekevänsä, vaikka hautapaikkaansa onkin aina Kyröön suunnitellut.
– Olen päättänyt, että tänne minut haudataan, joten olen tullut nyt tänne vähän etukäteen, Jouppila naurahtaa.
Kirjoittamisen myötä joku olossa on helpottanut ja tällä hetkellä Kyrönjoen maisemassa kävely tuntuu rauhoittavalta. Sitä, miten Jouppila vastaa lukuisiin kirjailijahaastattelu- ja kirjaesittelypyyntöihin, hän ei ole vielä ehtinyt miettiä.
– Ei minusta ainakaan matkasaarnaajaa tule, joka kulkee pitäjästä pitäjään.
Sanna Wallenius toivoo, että Helena Jouppilan aloittama keskustelu jatkuisi. Että uudesta kirjasta kertovia juttuja seuraisivat jutut lasten oikeuksista.
– Helena on avannut portit tälle keskustelulle. Toivon, että tämä avaus poikisi yhteiskunnallista keskustelua lasten oikeuksien tiimoilta, antaisimme apua niille, joilla on ollut vaikeita kokemuksia ja uskaltaisimme puhua. Että emme vaikenisi, Wallenius sanoo.
Verkkojätti Amazon vaatii Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia todistamaan oikeudessa tapauksessa, jossa yhtiö on valittanut maan puolustusministeriön hankintapäätöksestä.
Yhdysvaltain puolustusministeriö päätti tehdä yli 10 miljardin dollarin sopimuksen ohjelmisto- ja laitevalmistaja Microsoftin kanssa. Amazon on riitauttanut päätöksen.
Amazonin mukaan Trumpin henkilökohtainen poliittinen kauna Amazonin toimitusjohtajaa ja Washington Post -sanomalehden omistajaa Jeff Bezosia vastaan vaikutti puolustushallinnon päätökseen.
Trumpin lisäksi Amazon vaatii todistajiksi myös puolustusministeri Mark Esperiä ja hänen edeltäjäänsä Jim Mattisia.
Hankintapäätös pitää sisällään pilvipalveluna tarjottavaa salaisen sotilaallisen datan säilyttämistä sekä muun muassa tekoälyä sisältävää teknologiaa.
Suomesta karkotettavien ulkomaalaisten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.
Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa viime vuonna yhteensä 1 963 Suomessa oleskeluluvan turvin ollutta ulkomaalaista. Karkottamisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kun maassa olevien ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Viime vuonna nähty lähes 80 prosentin kasvu oli kuitenkin harvinaisen selvä.
Ilmiöön löytyy yksi, kenties yllättävä syy: Migri karkotti viime vuonna peräti 331 uzbekkia. Heistä suurin osa oli maassa väärennettyjen koulutustodistusten turvin olleita rakennustyöläisiä.
Yle toi uzbekkien tapauksen julkisuuteen heinäkuussa. Olemattoman neuvostoliittolaisen ammattikoulun myöntämät todistukset olivat menneet viranomaisten seulan läpi ja asia purkautui vasta, kun joku ilmiantoi huijauksen.
Koska uzbekeilla ei ollut laillista perustetta työluvalle, heidät karkotettiin luvattoman oleskelun vuoksi. Yli 300 uzbekin karkottaminen on poikkeuksellinen tapaus, kun ottaa huomioon, miten vähän heidän maanmiehiään on Suomessa.
Ilkka Kemppinen / Yle
Asianajaja: Suomen linja on koventunut selvästi
Kasvu selittyy myös sillä, että Migri on valvonut Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia aiempaa tarkemmin, aivan kuten edellinen hallitus toivoi. Tätä kautta on paljastunut esimerkiksi avioliiton perusteella oleskelleita ulkomaalaisia, jotka ovat eronneet, muuttaneet maasta tai joiden on epäilty elävän lumeavioliitossa.
– Tarkistamme itse väestötiedoista, onko asiakas edelleen avioliitossa vai ei. Lumeavioliitoista meille tulee esimerkiksi naapureilta jonkin verran ilmiantoja, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti sanoo.
Avioliiton päättymisen lisäksi myös esimerkiksi työttömäksi joutuminen, opintojen keskeytyminen tai rikoksiin syyllistyminen voi aiheuttaa sen, että Migri ei myönnä uutta oleskelulupaa.
Ulkomaalaisasioihin erikoistuneen asianajajan Ville Punton mielestä Suomen linja oleskeluluvissa on tiukentunut selvästi sen jälkeen, kun jatkolupien käsittely siirtyi poliisilta Migrille vuonna 2017. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten tarkasti maassa olevan tuloja katsotaan.
– Poliisille riitti, kunhan henkilö ei ollut ihan sosiaaliturvan varassa, Punto sanoo.
Nyt hänellä on asiakkaita, jotka ovat joutumassa karkotetuksi pelkän työttömyyspäivärahan nostamisen vuoksi, vaikka joku perheenjäsen olisi yrittäjänä tai muuten töissä. Tällaisia valituksia on Punton mukaan nytkin vireillä useissa hallinto-oikeuksissa.
– Siellä on lapsiperheitä, joilla on Suomessa syntyneitä tai peruskoulun Suomessa aloittaneita lapsia. He ovat täysin integroituneet ja puhuvat suomea, mutta tulojen perusteella katsotaan, että heidän on lähdettävä maasta.
Migrin mukaan jatkolupaharkintaan kuuluu toimeentulon selvittäminen. Jos perhe on suuri, yhden perheenjäsenen yritystoiminta ei välttämättä turvaa koko perheen toimeentuloa.
Poliisilla ja Migrillä eri linjat rikoksiin syyllistyneiden karkotuksista
Migrin Olli Koskipirtin mukaan karkottaminen rikoksen perusteella vaatii käytännössä törkeän rikoksen.Yle
Myös maahanmuuttajien rikosperusteiset karkottamiset lisääntyivät viime vuonna selvästi. Niitä tehtiin 234 kappaletta eli noin kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamista esittää tavallisesti poliisi. Karkotuspäätöksen tekee Migri. Poliisi tekee karkotusesityksen puhtaasti rikosten pohjalta, mutta Migrissä selvitetään myös asiakkaan muu tilanne.
– Me harkitsemme myös asiakkaan maahan jäämistä puoltavia asioita, kuten kuinka pitkään hän on oleskellut täällä, onko hänellä perhesiteitä tänne, opiskeleeko hän, onko hän töissä, kuinka nuorena hän on tullut ja millainen tilanne on kotimaassa, tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti luettelee.
Kahden viime vuoden aikana noin puolet puolet poliisin karkotusesityksistä on mennyt läpi Migrissä. Tiukka linja on tietoinen päätös, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.
– Olemme jo vuosia painottaneet, että poliisi tekee karkotusesityksiä matalalla kynnyksellä. Sillä tavalla pystymme ehkäisemään uusintarikollisuutta, hän sanoo.
Poliisi esittää oleskeluluvalla Suomessa olevan karkottamista lähes aina, kun tämä syyllistyy rikokseen, jonka enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta tai enemmän. Sellaisia rikoksia ovat esimerkiksi varkaus, huumausainerikos ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Henkilön ei tarvitse saada vuoden vankeusrangaistusta – riittää, että sellainen olisi lain mukaan mahdollinen.
Migrissä on kuitenkin katsottu, että karkottamiseen vaaditaan käytännössä rikoksen törkeä tekomuoto.
– Jos on ollut pitkään Suomessa ja syyllistynyt ainoastaan perusmuotoisiin rikoksiin, päädymme aika usein siihen, ettei häntä karkoteta, Koskipirtti sanoo.
Karkotettava ei häviä maasta saman tien
Kun ulkomaalainen karkotetaan, hän ei suinkaan poistu Suomesta saman tien. Hänellä on 30 päivää aikaa valittaa päätöksestä. Tämän jälkeen asia menee hallinto-oikeuteen, joka antaa ratkaisun yleensä noin vuoden kuluttua karkottamispäätöksestä.
Valitusaikana ehtii tapahtua paljon. Moni ulkomaalainen työllistyy uudelleen, menee naimisiin tai löytää jonkin muun uuden perusteen oleskeluluvalle. Migrin Koskipirtin arvion mukaan joitakin kymmeniä prosentteja karkotuspäätöksistä kumotaan, kun asiakkaan tilanne muuttuu valitusaikana.
Jos karkottaminen perustuu rikokseen, maasta poistaminen tapahtuu nopeammin. Poliisi saa poistaa rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen maasta kuukausi sen jälkeen kun karkottamispäätös on saatu tiedoksi, vaikka asiakas olisi valittanut.
Yrittäjä Ville Pisto rakentaa kahvila-ravintolaa pienessä Vuolenkosken kylässä Kymenlaakson Iitissä. Rantamesta-niminen paikka avautuu touko-kesäkuun vaihteessa Vuolenkosken kioskirantaan.
Pisto suunnitteli kahvila-ravintolan perustamista jo aiemmin. Ensi kesänä avautuva Kimolan kanava antoi suunnitelmille ”hyvän boostin”.
– Edellinen kioskiyrittäjä päätti lopettaa tähän vuoteen, ja kanava oli tässä vielä hyvänä juttuna lisäksi.
Hänen mukaansa Vuolenkoskella kohdellaan yrittäjiä kannustavasti.
– Jos on joku uusi idea, päinvastoin kuin lähdettäisiin torppaamaan, sitä lähdetään lietsomaan entistä enemmän.
Rantamesta käy konkreettisesta esimerkistä. Kahvilarakennukseen on tulossa 32–40 asiakaspaikkaa sisälle ja 50 terassille.
– Tämä oli aluksi vähän pienempi, mutta siitä se lietsoontui.
400 kilometriä pitkä veneilyreitti
Kimolan kanavan avautuessa Suomeen syntyy uusi, yli 400 kilometriä pitkä veneilyreitti.
Kymenlaaksossa, Kouvolan ja Iitin alueilla sijaitseva kanava yhdistää Kymijoen ja Päijänteen. Reittiä pitkin pääsee Kouvolasta esimerkiksi Heinolaan, Jyväskylään ja Pielavedelle asti.
Pitkään suunniteltu kanava on valtion sekä Kouvolan, Iitin ja Heinolan kuntien yhteinen hanke. Sen kustannukset ovat lähes 21 miljoonaa euroa. Väylävirasto vastaa kanavan rakennuttamisesta, kunnat sen ylläpidosta.
Kimolan kanava sijoittuu Iitin ja Kouvolan alueille.Yle
Yrittäjä Ville Piston kahvila-ravintolan lisäksi kanavan varteen on tulossa muita uusia palveluja.
Vuolenkoskelle rakennetaan kyläkeskusta, jonka on määrä valmistua ensi vuonna. Tonttia on jo valmisteltu talkootyönä, ja rakentaminen alkaa kesän korvalla.
Keskukseen tulee kyläkauppa, ja tiloihin etsitään myös parturiyrittäjää ja hierojaa.
Kyläläiset odottavat kanavan vilkastuttavan 500 asukkaan Vuolenkoskea.
– Toivotaan, että ihmiset käyttäisivät rahaa meidän kyläkaupassa, Rantamestassa ja meidän kuuluisalla kesätorilla, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Paronen sanoo.
Ville Pisto (vas.) ja Eero Paronen.Jesse Mäntysalo / Yle
Kouvolassa suunnitelmat hakevat muotoaan
Kouvolassa kanavayhteys päättyy Voikkaan Virtakiveen.
Virtakiveen rakennetaan vierasvenesatamaa matka- ja pienveneille sekä laivalaituria risteilyaluksille. Lähellä sijaitsevaan Hirvelään tulee paikallisia veneilijöitä palveleva kotisatama.
Kouvolan kaupunki kaavailee Virtakiven läheisyyteen polttoaineen jakelupistettä. Kaupungin kehitysjohtajan Petteri Portaankorvan mukaan jakelupisteestä on käyty keskustelua. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuka polttoainetta alkaisi myydä.
Kanavalle Kouvola suunnittelee kioski- ja kahvilatoimintaa. Kioski tulisi pysäköintialuelle kanavan sulun välittömään läheisyyteen.
– Paikka kioski- ja kahvilatoiminnalle on ihan uusi ja omalla tavallaan vetovoimainen, sillä kanavaliikennettä ja sulutusta voi seurata kävelymatkan päässä. Kaupunki luo olosuhteet, joihin yrittäjän olisi mahdollisimman helppo tulla, Portaankorva sanoo.
Yrittäjää aiotaan hakea kilpailulla, joka käynnistyy maaliskuun puolivälissä.
Lisäksi viritellään risteilyjä. Portaankorvan mukaan marraskuussa pidetyssä yrittäjien keskustelutilaisuudessa neljä yrittäjää ilmaisi kiinnostuksensa risteilyjen tarjoamista kohtaan.
Kimolan kanava on entinen uittoväylä. Kuva kanavan rakennustöistä on marraskuulta.Pyry Sarkiola / Yle
Kesällä 2020 alus liikennöi vakiovuoroin Kimolan kanavalle, Vuolenkosken kesätorille ja Kalkkisiin. Virtakiveen alus kulkee tulevana kesänä tilauksesta.
Kippari Risto Turunen pitää mahdollisena, että M/S Pyhäjärvi aloittaisi tulevaisuudessa vakioreitin myös Heinolan ja Kouvolan välille. Käytännössä vuoro voisi alkaa kesällä 2021.
– Ensi kesänä nähdään kysyntä, Turunen sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 11. helmikuuta kello 23.00 asti.
Lappeenrannan Ylämaalla kuuset ja männyt kasvavat samassa palstalla. Taimikko on varttunut hieman yli parimetriseksi.
– Täällä pitää raivata viiden vuoden päästä, sitten olisi vuorossa lannoitus. Ensiharvennus olisi viidentoista vuoden kuluttua ajankohtainen, laskee maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen Tornator oy:stä.
Vanninen kiertää metsän leimikot ja arvioi, paljonko puuta olisi mahdollista saada parinkymmenen vuoden kuluessa. Sen perusteella metsänomistaja saa ehdotuksen kuukausittain maksettavasta vuokrasta. Erityisesti vuokraukseen sopivat nuoret ja taimikkovaltaiset metsät, joissa on lähivuosina tehtävä myös hoitotöitä.
Ensiharvennus tehtäisiin taimikossa noin 15 vuoden kuluttua. Kare Lehtonen / Yle
Metsien omistamiseen ja hoitoon erikoistunut Storan-Enson omistama Tornator oy vuokraa yksityisiltä metsänomistajilta metsiä 20 vuoden sopimuksilla. Sinä aikana yhtiö huolehtii metsästä, ja saa myös sen aikana kertyvät hakkuutulot.
Hyvällä hoidolla esimerkiksi täältä Ylämaalla sijaitsevasta metsästä yhtiö uskoo saavansa lisää tuottoa.
– Ensimmäiset tulot tästä leimikosta tulisivat ensiharvennusvaiheessa. Hyvällä metsänhoidolla saamme metsän kasvamaan tasaisesti ja tuottamaan hyvin vuokra-aikana, sanoo Vanninen.
Kaupunkilaiset kiinnostuneita metsänvuokrauksesta
Vuokrauksessa metsänomistajan saamat tulot jäävät luonnollisesti pienemmiksi, kuin jos hän hoitaisi ja hakkaisi metsää itse, kertoo Aleksi Vanninen Tornator oy:stä.
– Me tavoittelemme metsänomistajia, jotka haluavat helppoa metsänomistamista, mutta arvostavat edelleen metsää.
Kyse on erityisesti kasvavasta kaupunkimetsänomistajien joukosta, joka ei asu tilalla, kuten vanhempansa. Hyvin usein metsä on saatu perintönä ja metsänomistaja saattaa asua satojenkin kilometrien päässä omistamastaan metsästä.
Vanninen pohtii, että nelikymppisellä kaupunkilaisella on meneillään usein hektinen elämänvaihe, johon kuuluvat lapset ja oma ura, eikä aikaa riitä suvun metsien hoitoon.
– Kun lapset on saatu kasvatettua, metsätkin saattavat kiinnostaa enemmän.
Monelle kaupunkilaismetsänomistajalle metsä on erityisesti virkistyksen lähde. Kare Lehtonen / Yle
Metsänvuokrausta selvittäneen Luonnonvarakeskuksen mukaan metsänomistus elää murrosvaihetta Suomessa.
– Me elämme palveluistamisen aikaa, ja kokonaisvaltaistaiset omaisuudenhoitopalvelut on tulevaisuutta, sanoo johtava tutkija Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.
Kurttila muistuttaa, että yhä suurempi osa metsänomistajista on syntynyt kaupungissa, eikä heidän metsäntuntemuksensa ole enää niin hyvä kuin edellisillä sukupolvilla. Tälle sukupolvelle metsänvuokraus on luonnollinen vaihtoehto.
Metsänhoito lisää hiilinieluja
Metsänvuokraus voi lisätä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsien hiilinielua.
– Vuokralainen tekee hoitotoimenpiteet ajallaan, jolloin metsän kasvukyky on parempi, ja sitä kautta metsä sitoo paremmin hiiltä, sanoo Kurttila.
Hyvin hoidetut metsät ovat tehokkaita hiilinieluja. Kare Lehtonen / Yle
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsänvuokraus tulee yleistymään Suomessa tällä vuosikymmenellä. Valtakunnallisten toimijoiden lisäksi paikallisesti voi syntyä omia malleja vuokraamiselle.
Vaihtona metsänhoidon ulkoistamiselle on liittyminen esimerkiksi yhteismetsään tai vastaavan palvelun ostaminen esimerkiksi metsäpalveluyritykseltä, jolloin omistaja päättää itse puukaupoista.
Kiinassa on kerrottu lähes kahdesta ja puolesta tuhannesta uudesta koronavirustartunnasta. Uusia viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia on 108, Kiinan terveysviranomaiset kertovat.
Koronavirukseen kuolleita on Kiinassa nyt yli tuhat. Vahvistettuja koronavirustartuntoja on koko Kiinassa yhteensä yli 42 600.
Pelkästään Hubein maakunnassa terveysviranomaiset ovat kertoneet yli sadasta uudesta kuolemantapauksesta. Hubeissa vahvistettiin myös lähes 2 100 uutta tartuntaa.
Kiinan ulkopuolella on vahvistettu yhteensä 319 tartuntaa 24 eri maassa.
Kuolleiden määrä nousi ennätyksellisen suurella luvulla, mutta uusien tartuntojen määrä laski edellispäivään verrattuna lähes viidenneksellä.
Hubein terveysviranomaisten mukaan maakunnassa on yhä reilut 16 600 epäiltyä koronavirustartuntaa, joita ei ole vielä kyetty vahvistamaan. Viranomaiset kertovat, että loput epäillyt tartuntatapaukset pyritään testaamaan tiistain aikana.
Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili tiistaina Pekingissä sairaalassa, jossa hoidetaan koronaviruspotilaita.
Hengityssuojaa käyttänyt Xi kommentoi tilannetta Wuhanissa yhä erittäin vakavaksi ja toivoi enemmän ratkaisevia toimia, jotta viruksen leviäminen saataisiin estettyä.
Xi on pääosin pysytellyt poissa julkisuudesta sen jälkeen, kun koronavirus alkoi levitä Hubein maakunnasta.
Ensi syksynä kaikki neljäsluokkalaiset tulevat saamaan todistuksiinsa numerot.
Samalla peruskoulujen muitakin arviointikäytäntöjä yhdenmukaistetaan, kun uudet valtakunnalliset arvioinnin periaatteet astuvat voimaan 1. elokuuta alkaen.
Yksi uusien linjausten keskeisimmistä muutoksista on se, että jatkossa oppilaan osaamisen numeroarviointi aloitetaan kaikissa kouluissa neljännellä vuosiluokalla. Tällä hetkellä numeroarviointi aloitetaan kuntien omien linjausten mukaisesti, kuitenkin viimeistään kahdeksannella luokalla.
Numeroarvioinnin aloittamisen ajankohdan yhtenäistämistä ja aikaistamista ovat toivoneet erityisesti vanhemmat, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.
– Huoltajien palautteen mukaan sanalliset arviot eivät ole kertoneet kovin hyvin oppilaan todellisesta osaamisesta.
87 prosentissa kunnista numeroarviointi aloitetaan tälläkin hetkellä 4. tai 5. vuosiluokalla. Joissain kouluissa numeroarviointi on kuitenkin aloitettu vasta seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla, mikä on päättötodistuksen kannalta myöhään, Nissilä sanoo. Osassa oppiaineista tällöin saatu ensimmäinen numeroarvosana on siirtynyt suoraan päättötodistukseen niissä oppiaineissa, joiden opiskelu päättyy jo 7. tai 8. vuosiluokalla.
– Numeroarviointi tässä vaiheessa on saattanut aiheuttaa yllätyksiä. Toivottavasti numeroarvioinnin aikaistamisella on se vaikutus, että yksilölliset tuen tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain. Näin voidaan auttaa paremmin jo silloin, kun on vielä hyvin aikaa reagoida, Nissilä toteaa.
Opettaja voi täydentää numeroarviointia sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjä saa päättää, antaako todistukset numeerisina vai sanallisina.
Tarkoitus parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta
Numeroarvioinnin aloitusajankohdan lisäksi monet muutkin arviointikäytännöt ovat vaihdelleet eri kunnissa huomattavasti. Esimerkiksi arviointiin vaikuttavien suoritusten dokumentoinnissa ja itsearvioinnin toteuttamisessa on ollut paljon koulukohtaista vaihtelua.
Nykyiset arviointilinjaukset ovat osoittautuneet liian monitulkintaisiksi, ja se on yksi syy linjausten uusimiselle. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salon mukaan vaikeasti ymmärrettävät ja ympäripyöreät ohjeet ovat kuormittaneet opettajia.
– Joissain paikoissa opettajan arvioinnin työmäärä on ollut todella suuri. Olemme hyvin tyytyväisiä, että nyt laitetaan suitsia lisääntyneelle arviointityölle ja saadaan huomattavasti selkeämmät ohjeet arvioinnin toteuttamiseen paikallisesti. Uusissa linjauksissa on erikseen kerrottu, että esimerkiksi jatkuva oppimista tukeva arviointi ei edellytä mitään byrokraattista dokumentointia.
Kun samat arviointilinjaukset koskevat jatkossa kaikkia Suomen kouluja, oppilaiden yhdenvertaisuus osaamisen arvioinnissa lisääntyy, Leena Nissilä sanoo.
– Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinneissa on käynyt ilmi, että oppilaiden saamat arvosanat eivät ole aina keskenään riittävän vertailukelpoisia. Vertailukelpoisuus on tietysti tärkeää paitsi oppilaiden oikeusturvan kannalta, mutta myös erityisesti silloin, kun oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin.
Uusissa linjauksissa on tarkennettu esimerkiksi oppimista tukevan palautteen ja vuorovaikutuksen (formatiivinen palaute) sekä osaamisen arvioinnin (summatiivinen palaute) tehtäviä. Myös oppilaan itsearvioinnin ja vertaispalautteen periaatteita on täsmennetty.
– Uusissa linjauksissa on korostettu, että arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, ei esimerkiksi oppilaan persoonaan tai temperamenttiin, Nissilä painottaa.
Omat kriteerit numeroille 5, 7, 8 ja 9
Tämän vuoden aikana Opetushallitus laatii 9. vuosiluokalle kansalliset osaamisen kuvaukset oppiaineittain arvosanoille 5, 7 ja 9. Kriteerit määrittelevät, mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa kyseiset arvosanat. Aiemmin kriteerit on määritelty vain arvosanalle 8.
Kriteerit ovat ennen kaikkea opettajille tarkoitettuja työkaluja, Nissilä sanoo.
– Opettajat ovat kaivanneet kansallista kuvausta useammalle arvosanalle. Opettajien itsensä mielestä heille on jäänyt aika paljon sovellettavaa.
OAJ:n Jaakko Salo on iloinen siitä, että arviointikriteereihin tulee useampi tarkastelupiste. Erityisen tyytyväinen Salo on siitä, että myös vähimmäisosaamiselle laaditaan omat kriteerit.
– Kun meillä on selkeästi määritelty, mitä vähimmäisosaamisen pitää olla, silloin meillä on vahva vaatimus sille, että oppilaalle pitää jo hyvissä ajoin antaa sellainen tuki, että hänellä on mahdollisuus saavuttaa ainakin se vähimmäisosaaminen ja päästä eteenpäin opinpolullaan.
Salo toivoo, että uusista kriteereistä saadaan mahdollisimman yksinkertaiset, jotta ne todella toimivat opettajan arvioinnin työkaluina.
Uudet päättöarvioinnin kriteerit on tarkoitus ottaa käyttöön kouluissa 1. elokuuta 2021. Ensimmäiset päättöarvioinnit uusien kriteerien mukaisesti tehdään keväällä 2022.
Tämän jälkeen Opetushallitus määrittelee kriteerit useammalle arvosanalle myös kuudennen vuosiluokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin.
OAJ toivoo, että kriteerit laaditaan myös toiselle ja neljännelle luokalle.
– Me olemme puhuneet numeroarvioinnin aloittamisen puolesta jo alakoulusta. Numeroarviointi todistuksissa on kaikkien hyvin tuntema järjestelmä ja sitä kyselyiden mukaan kaikki myös vahvasti kannattavat. Mutta kyllähän numeroidenkin pitää perustua johonkin ja silloin tarvitaan hyvät ja toimivat kriteerit, Jaakko Salo muistuttaa.
Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan koronaviruksen itämisaika saattaa olla jopa 24 päivää, mikä on 10 päivää enemmän kuin aiemmin uskottiin.
Tutkimustulokset julkaistiin eilen, eikä niitä ole vielä vertaisarvioitu.
Tutkimuksen tehneeseen kiinalaiseen tutkimusryhmään kuuluu myös tohtori Zhong Nanshan, joka löysi Sars-viruksen vuonna 2003, ja jonka Kiina on nimittänyt johtavaksi neuvonantajaksi koronaviruskriisissä.
Tutkimustulokset perustuvat 1 099 virustartunnan saaneen potilaan tietoihin 522 sairaalasta eri puolilta Kiinaa.
Tartuntamäärät nousivat maanantaina merkittävästi. Kiinassa raportoitiin 3 062 uutta tartuntaa ja 97 uutta kuolemantapausta.
Psykoterapeuttiseen hoitoon pääsy on Satakunnassa vaikeampaa kuin muualla maassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa sanotaan, että hoitoon pääseminen on Satakunnassa maan keskitasoa huonompaa. Myös lyhytaikaista terapiaa on saatavilla huonosti. Raportissa mainitaan nimenomaan Kelan kuntoutuspsykoterapian heikko saatavuus.
– Ongelma on valtakunnallinen. Tarvitsijoita on koko maassa enemmän kuin terapeutteja, sanoo psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Ulla Saxen Satasairaalasta.
Psykiatrian vastuualuejohtaja Ulla Saxen Satasairaalasta sanoo, että varhaisen vaiheen hoitoon pitäisi satsata vielä enemmän kuin nyt.Jenni Joensuu / Yle
THL:n raportissa kerrotaan myös, että Satakunnassa käytetään bentsodiatsepiinejä eli muun muassa rauhoittavia lääkkeitä maan eniten. Myös itsemurhakuolleisuus on maan keskitasoa suurempi.
– Tämä on hälyttävä tieto. Monessa kohdassa on menty vikaan. Vaikea sanoa, mikä on tälle lopullinen selitys, Saxen sanoo.
Raportin mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa psykoterapiapalveluiden saatavuus on maan keskitasoa parempi ja itsemurhakuolleisuus koko maan keskiarvoa pienempi.
Mitä Satakunnassa pitäisi tehdä, että mielenterveyspalvelut olisivat paremmin ihmisten saatavilla?
Saxenin mielestä tärkein kehityskohde on varhaisen vaiheen hoito.
– Hoitoon pääsyn pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja kevyttä.
Ensipaikka on aikuisten vastaanotto
Porissa on viime vuosien aikana herätty siihen, miten tärkeää varhaisen vaiheen hoitoon pääsy on.
Aikuisten vastaanotto on Porissa toimiva, yli 22-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu. Se on niin sanotusti ensimmäinen paikka, jonne mielenterveysongelmista kärsiviä kehotetaan ottamaan yhteyttä.
Psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Salminen kertoo, että palveluun pääsyä on viime aikoina tehostettu entisestään.
– Meille voi tulla neljänä päivänä viikossa ilman ajanvarausta. Hoitoon pääsee sinä tai seuraavana arkipäivänä.
Salminen kohtaa asiakkaita työssään päivittäin. Ihmisillä on hyvin erilaisia kokemuksia siitä, miten heidän ongelmansa on otettu vastaan esimerkiksi terveyskeskuksissa.
– Joillain on oikein hyvä kokemus siitä, että asiat on otettu vakavasti. Toisten kokemuksena on ollut, etteivät ole tulleet kohdatuksi tavalla, jota olisivat toivoneet tai ettei mielenterveyteen liittyviä asioita ole otettu riittävästi puheeksi. Olisi toivottavaa, että kaikki tahot osaisivat tarttua asioihin.
Aikuisten vastaanoton kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Salminen.Jenni Joensuu / Yle
Kävijämäärät kasvussa – miksi?
Ulla Saxenin tapaan Tiina Salminen uskoo, että tärkein kehityskohta on nimenomaan varhaisen vaiheen palvelut. Silti – avun hakeminen on ihmisen oma päätös.
– Monelle on todella iso kynnys hakea apua mielen ongelmiin. Moni on esimerkiksi meille tullessaan voinut huonosti jo todella kauan.
Salmisen oman kokemuksen mukaan porilaisten voinnissa on vaihtelua.
– Osa voi hyvin, osa huonommin. Kävijämäärät ovat kuitenkin olleet tasaisessa kasvussa.
On vaikeaa arvioida, johtuuko kävijämäärien kasvu siitä, että tieto aikuisten vastaanotosta on tavoittanut ihmiset paremmin vai siitä, että ihmiset voivat huonommin.
– Nuorilla aikuisilla on paljon vaatimuksia yhteiskunnallisesti, joten varmasti avun tarvekin on kasvanut.
Aikuisten vastaanotolta ohjataan noin 20 prosenttia asiakkaista eteenpäin, esimerkiksi psykoterapiaan tai erikoissairaanhoidon piiriin. Suurimmalle osalle asiakkaista siis riittää lyhyempi, terapian kaltainen keskusteluapu.
– Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat terapiaa, pääsevät meidän kauttamme terapiaan.
Vastuu myös päättäjillä
Psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Ulla Saxen korostaa, että laitoshoito on viimesijainen hoitomuoto. Siitä huolimatta laitoshoidon hoitopäivien määrät ovat Satakunnassa kasvaneet koko maan eniten vuodesta 2015.
– Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö perustason palveluita pitäisi entisestään vahvistaa.
Vaikka myös poliittisen päätöksenteon tasolla on ymmärretty, että avohoitoon satsaaminen on tärkeää, Saxen peräänkuuluttaa edelleen vielä tehokkaampaa panostusta.
– Mielenterveyden häiriöt eivät ole harvinaisia. Mielestäni vielä paremmin pitäisi ymmärtää, miten tärkeää mielenterveyspalveluihin satsaaminen on.
Varhaiseen tukeen panostaminen ei tarkoita pelkästään mielenterveyshoitoon panostamista.
– Olisi hyvä, että myös esimerkiksi kouluissa olisi saatavilla tukea ja tietoa asiasta paremmin.
Minkälaisia kokemuksia sinulla on mielenterveyspalveluista? Voit keskustella aiheesta artikkelin alla 12. helmikuuta klo 23:een saakka. Keskusteluun osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen.
Kiinassa suuttumus ja tyytymättömyys viranomaisia kohtaan koronavirusepidemian käsittelystä kasvaa.
Tunnettu kiinalainen professori on arvostellut julkisesti Kiinan ylintä johtoa viruksen leviämisestä. Juridiikan professorin Xu Zhangrunin mukaan viruksen aiheuttamaa kriisiä voidaan pitää presidentti Xi Jinpingin syynä.
Xu ei mainitse presidentti Xitä suoraan nimeltä, mutta hän antaa ymmärtää, että Xin aikana Kiinaan on luotu tukahduttamisen ja "systeemisen kyvyttömyyden" kulttuuri, joka on vaikuttanut kriisin vakavuuteen.
– Koronavirusepidemia on paljastanut Kiinan hallinnon mädän ytimen, hän kirjoitti.
Xun mukaan Kiinaa koettelee nyt kansallinen suurtuho, johon liittyy politiikkaa, taloutta ja kansakunnan eettinen olemus. Tuho voi siksi olla pahempaa kuin täysimittaisessa sodassa, Xu ilmoitti.
Xu esittää kirjoituksessaan viisi vaatimusta, joihin kuuluu muun muassa riippumattoman tiedonvälityksen vapauttaminen, mielenosoitus- ja kokoontumisvapaus, äänioikeus vapaissa vaaleissa sekä riippumattoman tutkintaryhmän perustaminen selvittämään koronavirusepidemiaan liittyviä viranomaistoimia ja väitettyjä peittelyoperaatiota.
Xu on arvostellut Kiinan johtoa aiemminkin. Viime vuonna hän menetti virkansa yliopistolla arvostelun vuoksi.
Hoitohenkilökunta auttaa koronavirukseen sairastuneita Wuhanin sairaalan tehohoitoyksikössä Kiinassa 6. helmikuuta.Yuan Zheng / EPA
Terveysviranomaisia erotettu epidemia-alueella
Kiinalaisia on viime viikkoina suututtanut muun muassa viruksen vakavuuteen liittynyt salailu. Erityisesti Wuhanin ja Hubein viranomaisia on arvosteltu rajusti.
Kiinalaisten tyytymättömyyteen vastattiin tiistaina, kun viranomaiset ilmoittivat, että kaksi Hubein maakunnan johtavaa terveysviranomaista on erotettu.
Koronavirusepidemia sai alkunsa Hubein maakunnassa sijaitsevasta Wuhanin kaupungista vuodenvaihteessa.
Wuhanin turvallisuusviranomaiset kuulustelivat tammikuussa useita koronaviruksesta kertoneita ja varoittivat heitä "levittämästä huhuja". Yksi viruksesta varoittaneista oli wuhanilainen lääkäri Li Wengliang, joka myöhemmin menehtyi itse tautiin.
Lin kuolema nostatti rajua suuttumusta ja arvostelua sosiaalisessa mediassa viime viikolla. Moni esitti vaatimuksia poliittisen järjestelmän uudistustarpeesta.
Viestejä saatteli tunniste "Haluan sananvapautta". Myöhemmin viranomaiset poistivat keskusteluja ja sensuroivat koko tunnisteen.
Wuhanilainen lääkäri Li Wenliang varoitti uudesta koronavirustyypistä varhaisessa vaiheessa. Hän menehtyi myöhemmin itse tautiin.AFP
Kiinassa sensuuri on tiukentunut presidentti Xin aikana. Viruksen levitessä tammikuussa sosiaalisessa mediassa julkaiseminen vapautui tilapäisesti hieman. Ihmisten annettiin myös arvostella paikallisia viranomaisia kriisin hoidosta.
Epäilyt Kiinan viranomaisten avoimuuden tasosta koronaviruskriisissä ovat olleet Kiinallekin herkkä aihe. Vuoden 2003 sars-viruksen aikaan epidemian laajuuden salailu nostatti epäluottamusta viranomaisia kohtaan.
Viime viikolla viranomaiset kuitenkin jälleen sulkivat ryhmiä kiinalaisessa WeChat-pikaviestipalvelussa ja sosiaaliseen mediaan tehtyjä julkaisuja poistettiin.
Wuhaniin on myös lähetetty sadoittain kiinalaisia toimittajia, joiden tehtävänä on todennäköisesti pyrkiä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen myönteisesti ja kertoa hallituksen ponnisteluista, arvioi Kiinan sosiaalista mediaa tutkiva Fergus Ryan Australian Strategic Policy Institute -tutkimuslaitoksesta.
Presidentti Xi pysytteli itse viikkoja poissa julkisuudesta epidemian levitessä ympäri Kiinaa. Maanantaina hän kuitenkin vieraili pekingiläisessä sairaalassa. Julkisuuteen levisi kuvia siitä, kuinka hengityssuojaan sonnustautuneelta Xiltä mitattiin ruumiinlämpö.
Xi kuvasi Hubein tilannetta hyvin vakavaksi ja patisti "määrätietoisempiin toimiin" viruksen leviämisen estämiseksi.
Kiinan virallisen Xinhua-uutistoimiston välittämässä kuvassa Kiina presidentiltä Xi Jinpingiltä mitataan lämpö. Julkisuudesta pitkään pois pysytellyt Xi vieraili pekingiläisessä sairaalassa.Ju Peng / EPA
Some-vaikuttajat raportoivat sairaaloista
Kiinan valtiollinen media on kertonut uusien sairaaloiden nopeista rakennustöistä, hengityssuojainten tuotannon vauhdittamisesta ja tuhansien terveydenhoitoalan työntekijöiden lähettämisestä Hubein alueelle. Se on kuitenkin jättänyt kertomatta kriisin mittakaavan eli sen, miksi näin suuria ponnisteluja tarvitaan.
Kiinan virallista viestiä epidemiasta ovat kyseenalaistaneet lukuisat sosiaalisen median vaikuttajat ja näkemäänsä verkkoon dokumentoivat kansalaisjournalistit.
Yksi Kiinan kommunistisen puolueen virallista tiedotusmonopolia haastaneista oli tunnettu videobloggaaja Chen Qiushi. Hän matkusti Wuhaniin kertoakseen epidemiatilanteesta ja eristyksiin laitetun kaupungin ja sairaaloiden oloista.
Chen julkaisi yli sata postausta Wuhanista kahden viikon aikana ennen kuin hän katosi. Hän näytti täyteen ahdettuja sairaaloiden käytäviä ja kuinka hankalaa sairastuneiden oli saada hoitoa.
– Miksikö olen täällä? Olen kertonut, että on velvollisuuteni toimia kansalaisjournalistina, hän kertoi kameralle kuvatessaan itseään juna-asemalla.
– Minkälainen toimittaja oikein olet, jos et uskalla rynnätä katastrofin eturintamaan? hän kyseli.
Chenin julkaisut saivat miljoonayleisön. Hän sai myös poliisin pian peräänsä. Yhdellä videollaan hän kertoi, kuinka poliisi oli soittanut hänelle haluten tietää, missä hän oli. Myös hänen vanhempiaan oli kuulusteltu.
– Minua pelottaa, hän kertoi eräässä postauksessaan. Hän vannoi kuitenkin jatkavansa niin kauan kuin hän pysyisi hengissä.
Viime viikolla hänen postauksensa kuitenkin loppuivat. Hänen ystävänsä ja perheensä ovat kertoneet, että Chen oli pakotettu 14 päivän karanteeniin. Hänen ystäviensä mukaan Chenillä ei ollut ollut mitään tartunnan merkkejä.
Kiinan verkkoa valvova viranomainen on ohjeistanut eri viestintäalustoja valvomaan tarkemmin virukseen liittyviä "haitallisia tietoja ja huhuja".
Viime viikolla viranomainen ilmoitti asettaneensa rangaistuksia sellaisille verkkosivustoille, sovelluksille ja sometileille, jotka olivat sen mielestä julkaisseet laitonta sisältöä epidemiasta.
Eduskunta käsittelee tänään hallituksen hoitajamitoituslakia
Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto analysoi, minkälaisia vaaroja laki sisältää. Hänen mukaansa hoitajamitoituksen lisäksi tarvitaan paljon muitakin parannuksia, jos vanhuspalvelut aiotaan pelastaa.
Kyytipalvelu vie lapset koululta suoraan harrastuksiin
Harrastuskyytipalvelun autot kiertävät hakemassa lapsia kouluilta ja vie heidät suoraan harrastuspaikoille.Anne Savin / Yle
Tampereella kokeillaan kyytipalvelua, jonka tavoite on aikaistaa lasten harrastuksiin menoa. Kokeilussa kyyti maksaa kolme euroa suuntaansa ja mukana on toista sataa lasta kymmeniltä eri kouluilta. Harrastuskyytipalvelua on rakennettu vuoden verran neljän urheiluseuran, Tampereen kaupungin ja kahden konsulttitoimiston kanssa.
Pääsykoeuudistuksen piti vähentää valmennuskursseja, mutta toisin kävi
Abikurssien myynti on kasvanut kautta linjan.Sami Takkinen / Yle
Lukiolaisille myytyjen valmennuskurssien määrä on moninkertaistunut. Jatkossa valmennuksia myydään jo yhdeksäsluokkalaisille, arvioi jutussamme valmennuskursseja myyvän yrityksen toimitusjohtaja.
Hyvin harva vauva jää Suomessa rokottamatta
Laumasuoja vaihtelee sen mukaan, kuinka herkästi tauti tarttuu. Tuhkarokko nujertuu vasta, jos 95 prosenttia ihmisistä on rokotettu.Rex Features / AOP
Suomessa 99,4 prosenttia lapsista saa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat perusrokotukset ennen kuin aloittaa koulun. Alle kolmivuotiaista kokonaan rokottamattomien osuus on noin prosentti, kertoo valtakunnallinen rokotusrekisteri.
Sanders näyttää voittavan New Hampshiren esivaalit, tuloslaskenta jatkuu
Senaattori Bernie Sanders lähti ennakkosuosikkina New Hampshiren tiistain esivaaleihin.Andreas Vingaard
Yhdysvalloissa Vermontin senaattori Bernie Sanders johtaa odotetusti New Hampshiren osavaltion esivaaleja. Toiseksi on nousemassa entinen pormestari Pete Buttigieg. Kolmannelle sijalle näyttää kirivän yllätysehdokas Amy Klobuchar.
Virossa kevytkannabistuotteet eivät olleetkaan niin kevyitä
Viroon on lyhyen ajan sisällä perustettu useita kevytkannabista myyviä kivijalkakauppoja.Silja Massa
Osa Virossa myytävistä kevytkannabistuotteista on ollut liian vahvoja. THC:n laillinen raja on 0,2 prosenttia, mutta joissain tuotteissa THC:ta oli jopa 3 prosenttia. Kuutta virolaista kevytkannabiskauppaa vastaan on aloitettu rikostutkinta.
Lauha sää jatkuu
Matti Huutonen / Yle
Suomen yllä on laaja matalapaineen alue. Sää on suurimmassa osassa maata pilvistä, paikoin sataa vähän räntää tai lunta. Pohjoisessa myös jäätävät sateet ovat mahdollisia.
Viron poliisi teki viime syksynä ratsian yhdeksään kevytkannabistuotteita myyvään kivijalkaliikkeeseen Tallinnassa ja Pärnussa.
Poliisi takavarikoi kaupoista kevytkannabiksen kukintoja ja kevytkannabishasista, joiden epäili sisältävän sallittua enemmän päihdyttävää thc-yhdistettä.
Virossa on laillista myydä kevytkannabistuotteita, joiden thc-pitoisuus on alle 0,2 prosenttia.
Tuotteet vietiin tutkittavaksi Viron oikeuslääketieteen laitokselle. Nyt tutkimuksissa on selvinnyt, että iso osa takavarikoiduista tuotteista tosiaan sisälsi päihdyttävää thc:tä yli sallitun rajan.
Liian suuria thc-pitoisuuksia löydettiin yhteensä kuuden ratsatun kaupan tuotteista.
Löydetyt liian suuret pitoisuudet vaihtelivat 0,41 prosentin ja 3 prosentin välillä.
Tutkimustuloksista uutisoi Pärnu Postimees -lehti eilen tiistaina.
Poliisi: Kauppiaan pitää ottaa vastuu tuotteistaan
Kevytkannabiskauppa on Virossa melko uusi ilmiö. Ensimmäinen alan kivijalkaliike perustettiin Tallinnaan vasta viime keväänä.
Tämän jälkeen Tallinnan katukuvaan on noussut kauppoja nopealla tahdilla. Pärnussa on yksi liike. Lisäksi kevytkannabista kaupitellaan virolaisissa verkkokaupoissa.
Kaupat markkinoivat tuotteitaan niiden terveysvaikutuksilla. Päihdyttävän thc:n sijaan tuotteiden vaikuttava ainesosa on kannabidioli eli cbd, jolla kerrotaan olevan muun muassa unen laatua parantavia ja stressiä lievittäviä vaikutuksia.
Kaupat tilaavat tuotteensa Viron ulkopuolelta, muun muassa Italiasta, Puolasta ja Sveitsistä.
Viron poliisin mukaan kauppiaat eivät ole selvittäneet ja kontrolloineet kunnolla myymiensä tuotteiden sisältöjä.
– Jokaisen myyjän pitäisi olla täysin varma siitä, etteivät hänen tilaamansa tuotteet riko Viron lakia. Tämä pitäisi olla varmistettu jo ennen kuin tuotteet ylittävät valtion rajan. Ei riitä, että valmisteet testataan Virossa, sanoo Pohjois-Viron prefektuurin huumausaineiden ja järjestäytyneen rikollisuuden yksikön päällikkö Rait Pikaro Pärnu Postimees -lehdelle.
Pikaron mukaan virolaisten kauppiaiden ei pitäisi luottaa ulkomaisten myyjien sertifikaatteihin ja lupauksiin siitä, että tuote vastaa Viron lainsäädäntöä.
– Se että valmisteessa on värikäs lappu, jossa lukee ”sertifioitu”, ei poista virolaisen kauppiaan vastuuta myymänsä tuotteen sisällöstä, hän sanoo.
Harmaan alueen liiketoimintaa
Kevytkannabisbisneksen on sanottu liikkuvan lain harmaalla alueella, sillä cbd-tuotteita koskevat lait ja niiden tulkinta eivät ole vielä vakiintuneet.
Kuutta virolaista kevytkannabiskauppaa vastaan on aloitettu rikostutkinta.
Rait Pikaro ei osaa vielä sanoa, millaiset rikosoikeudelliset seuraamukset ratsiassa kiinni jääneitä kauppiaita odottavat.
Suomessa kevytkannabistuotteiden myynti on laitonta. Virosta Suomeen kevytkannabistuotteiden tuominen voidaan tulkita huumausainerikokseksi.
Kuluva talvi on lumipeitteen osalta ennätyksellinen kahdessa mielessä: pohjoisessa lunta on ennätyspaljon, etelässä ennätysvähän. Kattojen lumikuorma on jo nyt Lapissa ja Koillismaalla poikkeuksellisen suuri. Ongelmia on ehtinyt tulla ja lisää voi olla edessä, sillä rakennuksia ei ole suunniteltu kestämään tällaisia talvia, sanoo asiantuntija.
Suomen ympäristökeskuksen vesitilanneseurannan mukaan (SYKE) tiistaina lumikuorma ylitti jo 230 kiloa neliölle laajoilla alueilla Lapin keski- ja itäosissa ja Käsivarressa.
Lumikuorma on jo ehtinyt romahduttaa hallien kattoja esimerkiksi Sodankylässä, Inarissa ja Kuusamossa.
– Pahalta näyttää ja pahenee koko ajan, kuvailee Lapin ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki lumitilannetta isossa osassa maakuntaa.
Lumipeite on Lapissa tavallista runsaampi Rovaniemeltä ylöspäin. Tiistaina lunta tuli edelleen lisää.Maija-Liisa Juntti / Yle
SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehvilänen sanoo, että mallinnusten perusteella lumikuorma voi nousta jopa 350 kiloon neliötä kohti. Tämä edellyttää sitä, että lopputalvena lunta kertyy normaaliin tahtiin.
Timo Alaraudanjoen mielestä tähän asti talvi on tosin ollut kaukana normaalista.
– Tältä näyttää ilmastonmuutos käytännössä, Alaraudanjoki sanoo.
Muun muassa Ilmatieteen laitos on ennakoinut, että ilmastonmuutos näkyy Lapissa lumisateiden lisääntymisenä. Sen ennakoidaan muun muassa lisäävän tykkylumituhoja.
Atlantin lämpö lisää sateita
Tavallaan Suomessa on tehty lumiennätyksiä tänä talvena (MTV3) asteikon kummassakin päässä. Etelässä tosin lumettomia talvia on ollut ennenkin, eikä lumimäärä voi nollaa vähemmäksi laskea.
Lumiraja seuraa veikeästi Suomen väestörakennetta, eli maa on mustana Joensuun eteläpuolelta Keski-Suomen kautta Keski-Pohjanmaalle, noin Kalajoen korkeudelle saakka.
Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle
Bertel Vehviläisen mukaan selitys poikkeukselliseen talveen löytyy muun muassa Atlantilta. Pintavesi Pohjois-Atlantilla ja Pohjanmerellä (Columbian yliopiston ilmastoinstituutti IRI) sekä myös Itämerellä on nyt 0,5–1,0 astetta pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpää.
– Sieltä puskee nyt matalapaineita ja sateita, mikä näkyy siinä, että etelässä ei ole lunta ja pohjoisessa, missä lämpötila pysyy vielä miinuksella sitä on ennätyspaljon, sanoo Vehviläinen.
Suomen rakennusmääräyksissä talojen suunnittelussa huomioitava lumikuorma vaihtelee alueittain. Laskennassa käytettävä peruslumikuorma, eli lumimäärä joka esiintyy noin 30 vuoden välein, on etelässä 140 kg neliötä kohti, Lapissa jopa 260 kg neliötä kohti.
Alaraudanjoen mukaan on mahdollista, että lumikuorma nousee jopa lähemmäs 400 kiloa ennen kevättä.
– Ongelmia kyllä tulee nopeasti, jos on jotain pieniäkin virheitä jäänyt rakenteisiin. Eikä kattoja ole suunniteltu näin suurille lumikuormille, mitä nyt ennustetaan tulevan, Alaraudanjoki sanoo.
Rakennusmääräyksissä kattojen peruslumikuormaksi on laskettu enimmillään 260 kiloa neliömetrille. Lapissa raja on jo lähellä ja ennusteiden mukaan ylittyy.Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle
Lue tästä, missä kaikessa erikoinen talvi on jo näkynyt:
Viranomaisten mukaan hallien kattoja on syytä tarkkailla pohjoisessa, vaikka lumikuorma ei näyttäisikään kovin paksulta.
Osa sateista on tullut helmikuuksi poikkeuksellisesti vetenä, mikä painaa hankia alas. Samalla se kuitenkin tekee lumesta entistäkin raskaampaa, varsinkin tasakatoilla, mistä vesi ei pääse helposti valumaan pois.
– Ohjeistus on nyt se, että hyvissä ajoin vähentämään lumikuormaa hallien katoilta, sanoo Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela.
Kittilä on Suomen lumisimpia paikkoja tällä hetkellä. Kinoksiin hautautuva rakennus kuvattiin Pokassa tiistaina.Jarmo Siivikko / Yle
Soppelan mukaan omakotitalojen katoilla, jotka ovat usein harjamallisia, ei vielä ole mitään hätää. Varsinkin siellä, missä on satanut vettä, lumet voivat lähteä pudotusyritysten seurauksena liikkeelle arvaamattoman nopeasti.
Lapin ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki muistuttaa, että omakotitalojen katoille ei olekaan syytä lähteä kiipeilemään.
– Epäilen, että henkilövahingot siitä, että on lähdetty pudottamaan niitä lumia ovat suuremmat, kuin ne vahingot jotka lumi on aiheuttanut omakotitaloille, Alaraudanjoki sanoo.
Onko kotiseutusi oikea talven ihmemaa? Peittääkö pihamaatasi ennätyspaksu lumivaippa? Lähetä meille kuva. Kerro kuvatekstissä, missä kuva on otettu.
Kello on vähän yli kaksi iltapäivällä, kun Arvid Ikosen koululle Tampereen keskustassa kaartaa harrastuksiin noutava kuljetus. Edessä on futisharjoitukset, jotka alkavat jo heti kolmen jälkeen.
Tällä kertaa kummankaan vanhemman ei tarvitse huolehtia kuljetuksesta, sillä Tampereella on rakenteilla kyytipalvelu, joka vie lapset suoraan koululta harrastamaan ja palauttaa heidät takaisin myöhemmin.
Palvelua kokeiltiin ennen joulua kahden päivän ajan, mutta nyt testataan kuljetuksia käytännössä viiden viikon ajan. Mukana on toista sataa lasta kymmeniltä eri kouluilta.
Annamaria Palsi-Ikosen mielestä kyytipalvelu helpottaisi perheen omia ajoja ja ajankäyttöä. Arvid Ikonen on myös tyytyväinen, kun illalla voi tehdä jotain muuta. Anne Savin / Yle
– Kyllähän se mahdollistaa meidän työn teon esimerkiksi ihan eri tavalla ja ajankäyttöähän se helpottaa. Nyt on aina pieni neuvottelu, että kuka vie ja kuka hakee ja missä ja milloin, kuvailee perheiden tilannetta Arvidin äiti Annamaria Palsi-Ikonen.
Myös koulupäivän jälkeen kuljetukseen suoraan koululta hypännyt Arvid Ikonen on tyytyväinen, että harjoitukset ovat siirtyneet iltapäivään.
– No pääsee nopeasti treeneihin ja sitten on ilta aika tehdä jotain muuta, mitä haluaa.
Kolmen euron kyytikokeilu
Harrastuskyytipalvelua on rakennettu vuoden verran neljän urheiluseuran, Tampereen kaupungin ja kahden konsulttitoimiston kanssa. Nyt se on jo toisessa testivaiheessa.
– Palapelissä on ollut sovitettavana koulujen päättymiset, harrastetilat sekä kuljetukset ja niiden varaaminen, kokonaisuutta avaa Tampereen kaupungin projektipäällikkö Mika Kulmala.
Tampereen kaupungin projektipäällikkö Mika Kulmala kertoo, että kokonaisuus vaikutti heti alkuun kiinnostavalta ja siinä oli paljon hyviä asioita mukana. Anne Savin / Yle
Jotkut urheiluseurat ovat toteuttaneet yhteiskuljetuksia pienimuotoisemmin, mutta Tampereella haetaan isolla pilotilla todellisia kustannuksia oikean maksutason määrittelemiseksi. Kokeilujakson aikana matkakustannukset ovat olleet kolme euroa per suunta.
– Tässä täytyy olla mukana useampi seura ja useampi joukkue, että saadaan tarpeeksi lapsia tähän taakse. Näin saadaan sitä kuljetustehokkuutta ja pystytään keräämään niitä lapsia riittävä määrä, jotta saadaan kustannukset per kuljetettava riittävän alas, Kulmala selventää.
Harrastusten aikaistamisesta hyvää monille
Urheiluseura Ilveksen urheilutoimenjohtaja Janne Räsänen pitää iltapäiväaikaa hyvänä niin lapsille kuin seurallekin.
– Lapset pääsevät koulusta suhteellisen aikaisin, niin tämä mahdollistaa harjoittelun ja harrastamisen iltapäiväaikaan. Sitä kautta jää iltaan aikaa kotona ja kavereitten kanssa olemiseen, sekä läksyjen tekemiseen, Räsänen sanoo.
– Lisäksi meillä on entistä enemmän päätoimisia työntekijöitä, niin pystytään tiivistämään päiviä. He aloittavat aamuharjoituksissa ja vetävät harjoitukset iltapäivällä, ja näin päivästä tulee tiiviimpi kaikille.
Ilveksen urheilutoimenjohtaja Janne Räsänen näkee kyytipalvelussa paljon hyvää harrastajille ja seuralle. Anne Savin / Yle
Iltapäivätoiminta tasaisi myös harjoitustilojen käyttöä.
– Saleja on olemassa tietty määrä ja niissä rajallinen määrä salivuoroja, joista on aika kova kilpailu Tampereellakin. Kyllä harjoittelu iltapäivällä toisi lisää mahdollisuuksia, uskoo Manse PP:n junioripäällikkö Tanja Valkama.
Kuljetukseen tarvittavaa järjestelmää rakentaneen MDI Public Oy:n asiantuntija Valtteri Laasonen ohjasi lapsia oikeisiin kuljetuksiin Pirkkahallilla. Anne Savin / Yle
Harrastusmahdollisuudet kaikkien ulottuville
Lasten harrastaminen vaatii vanhemmilta usein mahdollisuutta kuljettaa harrastuksiin. Kaikilla ei kuitenkaan työ anna myöten tai perheessä ei ehkä ole edes autoa. Harrastuskyyti voikin tuoda harrastamisen nyt useampien ulottuville.
– Kun kyytipalvelu tulee omalta koululta harrastuspaikalle ja sitten takaisin koululle, niin perheeltä ei mene aikaa kuljetuksiin, sanoo urheilutoimenjohtaja Janne Räsänen Ilves ry:stä.
Harrastuskyytipalvelun autot kiertävät hakemassa lapsia kouluilta ja vie heidät suoraan harrastuspaikoille. Anne Savin / Yle
Pesäpalloseura Manse PP lähti kokeiluvaiheeseen mukaan yläkouluikäisten harrastajien kanssa, mutta suurin hyöty kuljetuksista voisi koitua Manse PP:n junioripäällikkö Tanja Valkaman mukaan nuoremmille ikäluokille.
– Kun puhutaan alakouluikäisistä, niin heille tämä on ihan mieletön mahdollisuus. Lapsi haetaan turvallisesti koululta ja palautetaan sinne koululle, niin ei ole vaaraa, että se lapsi eksyy. Sitä vielä seurataankin (kuljettajien toimesta) matkan varrella, että lapsi on päässyt ihan oikeasti perille asti, Valkama toteaa.
Joukkokuljetuksilla kohti hiilineutraalisuutta
Ajankäytön ja tasa-arvon lisäksi yhteiskuljetukset tukevat kokeiluun mukaan lähteneen Tampereen kaupungin tavoitteita hiilineutraalisuudesta.
– Tämä tietysti mahdollistaa sitä liikkumisen valintaa, ja jos nyt poistuu se lasten harrastuksiin vienti, niin voi ehkä valita jo sinne töihin menoon kestävämmän kulkumuodon, iloitsee projektipäällikkö Mika Kulmala.
Vielä kun kokonaisuuteen lisätään tyytyväiset vanhemmat ja harrastajat, niin toivoa sopii, että palvelu toimii laajasti ensi syksynä. Silloin kuljetuksia voisi olla jo viiden kunnan alueelta; Tampereelta, Nokialta, Pirkkalasta, Ylöjärveltä ja Kangasalta.
Paljonko olisit valmis maksamaan harrastuskyytipalvelusta? Voit keskustella aiheesta to 13.2. klo 23 asti.
– Se on selvästi näköpiirissä, että valmentautuminen alkaa jatkossa jo yhdeksänneltä luokalta, Valmennustiimi Eximian toimitusjohtaja Pasi Petäjä sanoo.
Eximia on järjestänyt vuosien ajan valmennuskursseja yliopistoihin ja korkeakouluihin pyrkiville nuorille. Esimerkiksi oikeustiede on ala, jolla useampi kuin kolme neljästä sisäänpäässeestä on ottanut vauhtia valmennuskursseilta. Hyvän kurssin hinta on noussut jopa tuhansiin euroihin.
Tänä vuonna valmentajien toimiala on kuitenkin murroksessa. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista noin puolet valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Jos todistuksessa on riittävästi laudatureja tai eximioita, ei tarvita pääsykokeita – eikä niihin valmentavia kursseja.
Valmennus ei kuitenkaan ole loppumassa. Kun korkeakoulujen karsinta tehdään ylioppilaskokeella, myös maksullinen valmennus kohdistuu yhä enemmän lukiovaiheeseen.
– Tänä vuonna nähdään jo selvästi, että asiakasmäärät ovat nousseet, Petäjä sanoo.
Eximiassa uskotaan lukiolaisille tarjottavien valmennusten kolmin- tai nelinkertaistuvan lähivuosina. Kilpailija Valmennuskeskus kertoo kysynnän moninkertaistuneen jo nyt.
– Abikurssien myynti on kasvanut kautta linjan. Suurin muutos on äidinkielessä, jonka oppilasmäärät ovat kasvaneet viisinkertaiseksi aiempaan vuoteen verrattuna, kertoo toimitusjohtaja Janne Nousiainen.
– Pitkän ja lyhyen matematiikan abikurssilaisten määrä on nelinkertaistunut, fysiikan, kemian ja kielten vähintään kaksinkertaistunut.
"Siirtää valmistumista, lisää välivuosia"
Tänä keväänä ensimmäistä kertaa toteutettavan todistusvalinnan tavoitteena on nopeuttaa opintojen aloittamista – ja samalla murentaa valmennuskurssien asemaa korkeakoulujen sisäänpääsyssä.
Saattaa kuitenkin käydä toisin. Nousiainen ja Petäjä uskovat, että uudistuksen vuoksi entistä useampi venyttää lukiovuosiaan.
– Norjassa olemme havainneet, että ihmiset jäävät optimoimaan arvosanojaan. Tämä siirtää valmistumista ja lisää välivuosia ennen opiskeluiden aloittamista, Petäjä sanoo.
Samalla maksullisesta valmentautumisesta voi muodostua lähes koko lukion mittainen projekti, suorittavathan monet ylioppilaskirjoituksensa jo nykyisinkin useammassa osassa.
Eikä valmennus rajoitu lukioikäisiin. Valmennusyritykset valmistautuvat aikaan, jolloin peruskoululaiset maksavat lisävalmennuksesta unelmalukioon päästäkseen.
– Tämä menee väistämättä siihen suuntaan, että kilpailu siirtyy nuorempiin ikäluokkiin. Peruskoulussa kilpaillaan pääsystä niihin lukioihin, joissa kirjoitetaan paljon laudatureja, Valmennuskeskuksen Nousiainen sanoo.
Entistä harvempi saa opiskelupaikan näin. Opiskelijoita yliopiston pääsykokeissa.Yle
"Meitä ei kuunneltu"
Liiketoimintamielessä uusi tilanne saattaa olla alan yrityksille jopa parempi kuin aikaisemmin. Janne Nousiainen ei kuitenkaan pidä muutosta yksinomaan hyvänä asiana.
– Tämä on vapaa yhteiskunta, jossa ihmiset pyrkivät valmentautumaan tulevaisuutta varten. Me emme kuitenkaan pidä hyvänä sitä, että kilpailu on yhä kovempaa yhä nuorempana, hän sanoo.
Todistusvalinta juontaa juurensa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeisiin. Nousiaisen mukaan nyt on toteutumassa se, mistä valmennusyritykset etukäteen uudistajia varoittivat.
– Meidän mielipiteitämme ei kuitenkaan kuunneltu.
Siirtyvätkö abit jatkossa sujuvasti korkeakouluihin, vai jäävätkö he korottelemaan arvosanojaan? Päivi Meritähti / Yle
Myös valmennus muuttuu. Tulevaisuuden kurssitus on ryhmäluentojen sijasta digitaalista tukiopetusta.
Valmennuskeskus ja Eximia kehittävät kilvan uusia digipalveluja ja kännykkäsovelluksia. Eximian Pasi Petäjän mukaan lähikuukausina julkaistavan uuden sovelluksen hinta tulee olemaan "television kanavapaketin" luokkaa, eli muutamia kymppejä kuussa.
– Olemme vuosien ajan kehittäneet uutta teknologiaa, jolla kasvatamme liiketoimintaamme lukioikäisten parissa.
Vaikka Valmennuskeskuksen ja Eximian abivalmennukset kasvavat, mutta kokonaismyyntinsä yhtiöt odottavat pysyvän tänä vuonna kutakuinkin aiempien vuosien tasolla.
Yle kertoi eilen tuoreista päästölaskelmista, joiden mukaan ilmastopäästöt ovat kutistuneet liki kaikissa Suomen kunnissa. Jutussa kerrottiin Lapissa sijaitsevan Simon vähentäneen päästöjään huomattavasti samalla, kun pohjoiskarjalaisen Ilomantsin päästöt kasvoivat.
Artikkeli herätti paljon kysymyksiä päästölaskennan taustoista ja laskentaperusteista. Moni koki uutisessa esiin nostetut luvut epäoikeudenmukaisiksi, sillä esimerkiksi monen pienen maatalouskunnan päästöt asukasta kohden laskettuna näyttävät kaupunkien päästöihin verrattuna varsin suurilta.
Laskennasta vastaava erityisasiantuntija Johannes Lounasvuori Suomen ympäristökeskuksesta vastaa useimmin esitettyihin kysymyksiin.
Miksei elinkeinoja kohdella laskelmassa tasapuolisesti? Miksi maatalouden päästöt huomioidaan, mutta teollisuuden ei?
– Päästökauppaan kuuluva teollisuus on rajattu kuntien oletuslaskentamallista (Hinku-laskenta) pois siitä syystä, että päästökaupan alaiset päästöt vähenevät oman mekanisminsa kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet näihin päästöihin voivat olla kunnassa rajalliset.
– Myös teollisuuden suuret vaihtelut, tehtaiden lakkauttamiset tai uusien laitosten liittyminen päästökauppaan, vääristäisivät kuntien päästökehitystä mahdollisesti paljonkin. Pienteollisuus ja teollisuuskiinteistöjen lämmitys kuitenkin ovat Hinku-laskennassa mukana.
Miksi maatalouden päästöt on laskettu tuottajakunnan harteille eikä sinne, missä maataloustuotteita kulutetaan?
– Kansainvälisen mallin mukaan maatalouden päästöt lasketaan alueperusteisesti eli sen kunnan alueelle, missä ne ovat syntyneet. Kokonaan toinen lähestymistapa on kulutusperusteinen, mutta tällaista laskentaa ei kuntatasolla vielä olla tehty.
Miksi tuulivoimalle on laskettu kompensaatiota, mutta esimerkiksi biokaasulle ei?
– Tuulivoiman lisäksi laskentaan tuodaan jatkossa mahdollisesti muitakin hyvityksiä. Mahdollisuuksia lisätä biokaasun tuotanto ja aurinkovoimalat kompensaatiomalliin tutkitaan. Tuulivoiman tuotannosta on saatavilla kattavat tiedot, joiden perusteella kompensaatiot voidaan laskea. Biokaasun (tai aurinkopaneelien) osalta tällaista Suomen kaikki kunnat kattavaa tietopohjaa aikasarjoineen ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä.
– Tuulivoiman kohdalla voidaan myös varmistaa, että ei synny ns. kaksoislaskentaa, eli että sama toimenpide ei näy kompensaationa jossain ja päästövähennyksenä toisaalla. Kompensaatioiden tarkoituksena on kannustaa päästöttömän energian lisärakentamiseen ja tuotannon lisäämiseen. Olemassa olevaa vesivoimaa ei tästä syystä lasketa kompensaatioiden piiriin.
Entäs kuntien alueella olevat metsät, miksi hiilinieluja ei huomioida laskelmissa?
– Maankäyttösektorin päästöt ja nielut metsien hiilivaraston muutoksineen on toistaiseksi laskettu vain koko Suomen tasolla. Tavoitteena on viedä tämä laskenta kuntatasolle lähitulevaisuudessa. Hiilinielut ovat erittäin tärkeä osa-alue ilmastonmuutoksen hillinnän ja Suomen ja kuntien hiilineutraaliustavoitteiden kannalta.
Miksi laskenta suosii suuria kaupunkeja?
– Laskentaperusteet ovat kansainvälisen mallin mukaiset ja samat kaikille, riippumatta siitä minkälainen kunta on kyseessä. Maatalousvaltaisissa kunnissa tuloksia voi tarkastella erikseen maatalouden päästöjen ja muiden sektorien päästöjen osalta.
Kuntien päästöissä ei ole mukana läpiajoliikennettä. Mihin läpiajoliikenteen päästöt kohdennetaan?
– Hinku-laskennassa läpiajoliikenteen päästöt jäävät kokonaan laskennan ulkopuolelle.
Miksi lentoliikenne ei ole mukana laskelmissa?
– Lentoliikenteen päästöjen laskemiseksi kunnittain on useita vaihtoehtoja. Laskentaperusteita toistaiseksi vasta mietitään ja riittävän kattavien lähtötietojen saatavuutta kartoitetaan.
Mitä hyötyä on päästölaskelmasta, joka ei ota kaikkia päästöjä huomioon?
– Laskenta antaa kattavan kuvan kasvihuonekaasupäästöistä eri puolilla Suomea. Tuloksia voi tarkastella Hinku-laskentasääntöjen mukaan tai ilman Hinku-rajauksia Hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla. Kasvihuonekaasuinventaarioon eli Suomen virallisiin EU:lle ja YK:lle raportoitaviin päästöihin verrattuna kuntien päästölaskennasta puuttuvat ainoastaan teollisuusprosessien, kotimaan lentoliikenteen ja maankäyttösektorin päästöt. Nämä tuodaan laskentaan mukaan sitten kun niille on pystytty kehittämään riittävän luotettavat kuntakohtaiset tiedot tuottava laskentamenetelmä.
