Samaan aikaan kun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvi on ollut paikoin varsin lämmin, pohjoista napa-aluetta kattava jääpeite on laajimmillaan moneen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Jari Haapalan mukaan ilmiö selittyy vahvalla polaari- eli napapyörteellä, joka ei vaikuta tänä talvena murtuneen lainkaan.
Napapyörteeksi kutsutaan napaseutualuetta talvisin ympäröivää tuulijärjestelmää. Tavanomaista kylmempi sää talvella johtuu usein napapyörteen murtumisesta. Kun napapyörre on vahva, se pitää kylmimmän ilmamassan napa-alueella eikä se pääse valumaan kohti etelää.
Vuoden 2013 tammikuussa napajäätä oli suunnilleen yhtä laajalla alueella kuin nyt, ja sen jälkeisinä vuosina tammikuussa jääpeite oli pienempi.
Leena Luotio / Yle, lähde: weather.com
Professori Haapala kuitenkin muistuttaa, että napapyörteen voimakkuus on yhden talven satunnainen ilmiö eikä yksinään vaikuta napajään pitkäaikaisiin muutoksiin. Jääpeitteen laajuus talvikaan ei ole muuttunut niin paljon kuin syyskuussa vuosittain mitattava pienin pinta-ala.
Jääpeitteen kesäkoolla on enemmän merkitystä, mutta Haapalan mukaan yksittäisestä vuodesta ei voi silti paljoa päätellä.
– Tämä on sään normaalia vaihtelua, eikä ilmastollisesti hyvä indikaattori, Haapala toteaa.
Katso alla olevalta videolta, miten vuosien 1979–2019 jääpeitteen pienin pinta-ala on vaihdellut
Jään laajuuden lisäksi paksuus vaikuttaa jään pysyvyyteen, ja siihen taas vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin alhainen ilmalämpötila.
Napajään laajuudesta kirjoittaa mm. Weather.com-sivusto, joka huomauttaa, että jään paksuus on edelleen selvästi keskimääräisen alapuolella. Sääolot vaikuttavat lähinnä jääpeitteen laajuuteen, kun taas paksuus riippuu enemmän pitkän aikavälin ilmasto-olosuhteista.
Kolme ihmistä on loukkaantunut vakavasti henkilöauton ja pakettiauton kolarissa Keravalla Uudellamaalla.
Yhden loukkaantuneen vammat ovat päivystävän palomestarin mukaan erittäin vakavia. Loukkaantuneet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuuspaikalta paennutta alaikäistä kuljettajaa epäillään poliisin mukaan törkeästä rattijuopumuksesta.
Onnettomuus sattui Huhtimontiellä Keravan vankilan lähistöllä hieman ennen puolta yötä. Molemmissa autoissa oli kaksi ihmistä. Henkilöauto oli ollut pysähdyksissä levikkeellä ja lähti tekemään U-käännöstä, kun takaa tullut pakettiauto ajoi henkilöauton kylkeen. Törmäys oli erittäin raju.
Helsingin poliisin johtokeskuksesta kerrotaan, että pakettiauton kuljettajaksi epäilty 17-vuotias mies lähti onnettomuuspaikalta karkuun. Miestä etsittiin aamuyöllä kolmisen tuntia, kunnes hänet löydettiin sivullisen avustuksella useamman kilometrin päästä teollisuusalueelta. Etsintöihin osallistui poliisikoira, rajavartiolaitoksen helikopteri ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu.
– Mies puhalsi vielä löydettäessä törkeän rattijuopumuksen lukemat, kertoo yleisjohtaja Patrik Karlsson Helsingin poliisin johtokeskuksesta.
Tapahtumia tutkitaan paitsi törkeänä rattijuopumuksena myös törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Turmapaikalta paennut mies oli poliisin mukaan ainakin päällisin puolin hyvässä kunnossa, mutta hänet vietiin yöksi sairaalaan tarkkailuun.
Maailman terveysjärjestön mukaan uusi koronavirus Covid-19 ei ole yhtä tappava kuin aikaisemmat koronavirukset.
Kiinassa koronavirukseen kuolleiden määrä ylitti 1 800:n.
Tokion maraton peruttiin amatöörijuoksijoiden osalta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Maaliskuun alkuun suunnitellulle maratonille oli ilmoittautunut noin 38 000 juoksijaa.
18.2. klo 7.25 Wuhanin sairaalan johtaja kuollut koronavirukseen
Kiinassa Wuhanin kaupungissa sijaitsevan sairaalan johtaja on kuollut saamaansa koronavirustartuntaan. Kiinan valtiontelevisio kertoi, että Liu Zhiming kuoli tiistaiaamuna. Liu on tiettävästi ensimmäinen koronaan kuollut sairaalajohtaja.
Ainakin kuusi muuta terveydenhoidossa työskennellyttä ihmistä on toistaiseksi kuollut Kiinassa. Eniten huomiota ja suuttumusta herätti silmälääkäri Li Wenliangin kuolema aiemmin helmikuussa. Li varoitti koronaviruksesta ensimmäisten joukossa jo joulukuussa ja joutui sen takia poliisikuulusteluihin.
Kiinan viranomaisten mukaan yli 1 700 terveydenhoidossa työskentelevää on saanut covid-19-tartunnan.
18.2. klo 6.26 Applelta tulosvaroitus koronaviruksen takia
Mobiilijätti Apple on ilmoittanut alkuvuoden tuloksensa jäävän ennusteesta koronaviruksen takia, kertovat kansainväliset uutistoimistot. Applen puhelimet valmistetaan Kiinassa, ja maa on myös maailman suurin älypuhelinmarkkina.
Puhelintehtaita on käynnistelty Kiinassa uudelleen, mutta se on käynyt Applen mukaan arvioitua hitaammin. Älypuhelinten kysyntä Kiinassa on analyytikkojen mukaan saattanut jopa puolittua vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
Useat suuryritykset ovat kertoneet, että niiden tuotanto tai tuotteiden toimitus hidastuu Kiinassa levinneen koronaviruksen takia.
18.2. klo 1.43 Kiinassa koronavirus tappanut yli 1 800 ihmistä
Yli 1 800 ihmistä on kuollut koronavirukseen Kiinassa tähän mennessä, kertoivat maan viranomaiset varhain tiistaiaamuna. Viruksen keskiössä olevassa Hubein maakunnassa kerrotttin 93 uudesta kuolemantapauksesta.
Lisäksi maakunnassa raportoitiin 1 807 uudesta tautitapauksesta.
Kiinan terveysviranomaisten mukaan uusien tartuntojen määrän taittuminen merkitsee sitä, että epidemia on saatu hallintaan. Maailman terveysjärjestön mukaan tällaisia päätelmiä on kuitenkin liian aikaista tehdä.
18.2. klo 01.05 WHO: Koronavirus aiheuttaa lievän taudin neljälle viidestä sairastuneesta
Uusi koronavirus Covid-19 ei ole yhtä tappava kuin aikaisemmat koronavirukset, kuten sars tai mers, sanoo Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
Hän perustaa tietonsa Kiinan viranomaisten raportteihin viruksen keskiössä olevasta Hubein maakunnasta.
Tedrosin mukaan kokonaiskuva uuden viruksen aiheuttamasta epidemiasta alkaa pikkuhiljaa hahmottua tutkijoille.
– Yli 80 prosentille potilaista virus aiheuttaa lievän taudin ja he paranevat. 14 prosenttia sairastuu vakavasti ja he kärsivät keuhkokuumeesta ja hengitysvaikeuksista. Viisi prosenttia sairastuu kriittisesti – he kärsivät hengityselinten toiminnanvajauksesta, septisestä sokista ja monielinvaurioista. Kaksi prosenttia tapauksista johtaa kuolemaan, toteaa Tedros.
Lapset eivät Tedrosin mukaan kärsi Covid-19:sta samalla tavoin kuin aikuiset. Tutkijat yrittävät yhä selvittää syytä tähän.
17.2. klo 19.05 Tokion 38 000 juoksijan perinteinen massamaraton peruttiin koronaviruksen takia
Tokion maratonin järjestäjät ovat ilmoittaneet kutistavansa massatapahtuman pelkäksi huippujuoksijoiden väliseksi kilpailuksi estääksen koronaviruksen mahdollista leviämistä.
Ensimmäinen päivä maaliskuuta juostava maraton kutistuu vain pari viikkoa ennen määräaikaa noin 38 000 juoksijan tapahtumasta 200 eliittijuoksijan mittelöksi. Tokion maratonille on vuosittain jopa 300 000 halukasta, mutta mukaan kelpuutetaan vain noin 38 000 onnekkainta.
17.2. klo 18.00 WHO: Liian aikaista päätellä, onko koronavirus laantumassa
Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuu varovaisesti Kiinan antamiin tietoihin siitä, että uusien tartuntojen määrä olisi vähentynyt. Järjestön johtajan Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi maanantai-illan tiedotustilaisuudesa, että on liian aikaista päätellä, jatkuuko trendi.
Aiemmin päivällä Kiinan viranomaiset kertoivat, että uusien tartuntojen määrä laski kolmena peräkkäisenä päivänä, mutta nyt Kiinassa vahvistettiin noin 40 tartuntaa enemmän kuin eilisessä raportissa.
Katso tästä TV-uutisten juttu koronavirustilanteesta.
17.2. klo 17.00 Japanilaismedia: Eristetyllä risteilyaluksella lähes sata uutta koronavirustartuntaa
Japanilaisten mediatietojen mukaan eristetyllä Diamond Princess -risteilyaluksella on havaittu 99 uutta koronavirustartuntaa. Aluksella on siten yhteensä jo yli 450 tartuntaa. Japanin terveysministeriö ei toistaiseksi ole vahvistanut uusia tartuntoja.
Brittiläis-amerikkalaisen yhtiön alus on ollut koronavirustartuntojen vuoksi helmikuun alusta asti eristyksissä japanilaisessa satamassa. Se on laajin koronavirustapausten keskittymä Kiinan ulkopuolella. Laivalla oli alunperin noin 3 700 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
Yhdysvallat evakuoi alukselta tänään yli 300 ihmistä ja lennätti heidät takaisin Yhdysvaltoihin. Evakuoitujen joukossa oli koronavirustartunnan saaneita henkilöitä. Evakuoidut joutuvat kotimaassaan vielä uuteen kahden viikon karanteeniin. Osa tartunnan saaneista jäi karanteeniin Japaniin. Myös useat muut maat ovat evakuoineet kansalaisiaan Diamond Princess -laivalta.
Alkueläimen aiheuttama vakava ripulitauti on yleistynyt voimakkaasti Suomessa vasikoilla ja ihmisillä. Vasikoiden kryptosporidioosi on ollut aiemmin Suomessa harvinainen, mutta viime vuosina tapaukset ovat moninkertaistuneet.
Samaan aikaan myös ihmisten kryptosporidioosi-tapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tauti voi tarttua vasikasta ihmiseen, ihmisestä vasikkaan ja ihmisestä toiseen ulosteiden välityksellä.
Taudin yleisin oire on voimakas vesiripuli ja vatsakouristelu. Oireet voivat kestää viikkoja ja vaatia sairaalahoitoa.
Yleensä tauti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen epidemiologieläinlääkärin Ruska Rimhanen-Finnen mukaan itsestään rajoittuva, mutta voi olla vakava etenkin vastustuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä.
– Taudista tehdyn kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs sairastuneista oli saanut nestehoitoa ja muutama oli ollut sairaalahoidossa, Rimhanen-Finne kertoo.
Tietoisuus kryptosporidioosista on lisääntynyt terveydenhuollossa viime vuosina. Silti kontaktista eläintilaan kannattaa mainita hoitohenkilökunnalle, jos joutuu sairaalaan voimakkaan ripulin vuoksi.
Käsien pesu kaiken A ja O
THL:n kyselytutkimus tehtiin Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella, missä kryptosporidioosi alkoi lisääntyä vuodesta 2016 lähtien. Nyt se leviää esimerkiksi Pohjois-Savossa, jossa uusia tapauksia on ilmennyt useilla nautatiloilla.
Tautia esiintyy yleisimmin 1–3 viikon ikäisillä vasikoilla. Se voi aiheuttaa vasikoilla hyvin rajun ripulin tai olla oireeton.
– Tapausten määrä on Pohjois-Savossa lähtenyt nousuun. Joukossa on myös ulkoisesti erittäin vähäoireisia kryptosporidioositiloja. Eli todennäköisesti tautia on useammalla tilalla kuin tiedämmekään, sanoo Keski-Savon ympäristötoimen kunnaneläinlääkäri Marita Saarikivi.
Kryptosporidioosi leviää ulosteen välityksellä, ja se tarttuu helposti. Hyvin pieni määrä tartuntamuotoa eli ookystaa riittää aiheuttamaan infektion.
– Yleensä se tarttuu käsien välityksellä, niin että kosket ulosteeseen ja panet sitten käden suuhun, Rimhanen-Finne sanoo.
Tautia aiheuttava alkueläin Cryptosporidium on hyvin sitkeä eivätkä perinteiset desinfiointiaineet tehoa siihen. Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan nautatiloilla työskentelevien tulisi tartuntojen torjumiseksi muun muassa käyttää erillistä työasua sekä suojavarusteita.
Käsien pesu on kaikkein tärkeintä.
– Kädet pitää pestä saippualla, pelkkä desinfiointi ei riitä. Se pitää muistaa tehdä aina ennen kuin esimerkiksi käsitellään ruokaa, juomaa, tupakoidaan tai käytetään puhelinta, Saarikivi ohjeistaa.
Tautitapausten kasvua selvitetään
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan kryptosporidioosi-tapaukset ovat muutamien viime vuosien aikana kaksikymmenkertaistuneet koko Suomessa. Viime vuonna tartuntoja oli ihmisillä lähes 500, kun vuonna 2013 niitä oli parisenkymmentä.
Myös Ruokaviraston tietoon tulleet tapaukset ovat lisääntyneet. Viime vuonna kryptosporidioosia todettiin noin 150 nautatilalla, kun vuoteen 2015 asti tapauksia oli pari–kolmekymmentä vuodessa.
THL:n Ruska Rimhanen-Finnen mukaan osasyynä taudin runsastumiseen on laboratorioissa käyttöön otettu uusi menetelmä, joka tunnistaa kryptosporidioosin aiempaa herkemmin. Jo tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että osa ihmisten ja vasikoiden lisääntyneistä tautitapauksista liittyy toisiinsa.
– Nyt tarkoituksena on tarkentaa tartuntalähteitä ja -reittejä, jotta voisimme laatia kohdennettuja ohjeita taudin välttämiseksi, Rimhanen-Finne kertoo.
Amazonin toimitusjohtaja ja pääomistaja Jeff Bezos lupaa 10 miljardia dollaria eli reilut 9,2 miljardia euroa taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, kertoo muun muassa BBC.
Summa vastaa lähes kahdeksaa prosenttia miljardöörin noin 120 miljardin euron omaisuudesta.
Maailman rikkain mies kertoo rahoittavansa summalla tutkijoiden, aktivistien ja muiden ilmastonmuutosta vastaan toimivien ryhmien työtä.
Bezos ilmoitti Instagramissa, että Bezos Earth Fund -rahastosta ryhdytään kanavoimaan varoja eri kohteisiin ensi kesänä.
– Ilmastonmuutos on planeettamme suurin uhka. Haluan työskennellä muiden kanssa yhteistyössä, jotta voimme vahvistaa jo tunnettuja tapoja ja löytää uusia keinoja taistelussa ilmastonmuutoksen tuhoisaa vaikutusta vastaan, kirjoittaa Bezos.
Lukuisat Bezosin alaiset ovat vedonneet miljardööriin, jotta tämä tekisi enemmän taistossa ilmastonmuutosta vastaan. Työntekijät ovat ehdottaneet muun muassa Amazonin hiilijalan pienentämistä sekä kunnollisen ilmastosuunnitelman luomista.
Bezos on antanut rahaa hyväntekeväisyystyöhön varsin rajallisesti verrattuna moniin muihin monimiljardööreihin. Bezosin tiettävästi suurin lahjoitus on kaksi miljardia dollaria, jonka hän antoi syksyllä 2018 kodittomien perheiden auttamiseksi sekä koulujen rahoittamiseksi.
Isot vuokranantajat ovat tiukentaneet käytäntöjään virolaisten ammattirikollisten toiminnan vuoksi. Saton ja Lumo-asuntoja vuokraavien on haettava asuntojensa avaimet itse ja todistettava henkilöllisyytensä.
Yhtiöt eivät enää luovuta avaimia valtakirjan perusteella vuokralaisen edustajalle. Käytäntöihin on tehty myös muita tiukennuksia, mutta niistä yhtiöt eivät halua kertoa tarkemmin
Huijarivuokralaisista ainakin osa kytkeytyy poliisin arvion mukaan virolaiseen ammattirikollisuuteen. Helsingin poliisilaitoksen nettipetosyksikkö varoitti vuokranantajia huijareista kesällä 2018.
Rikollisten Suomeen tuomat niin sanotut virolaismuulit hankkivat vilpillisesti suomalaiset henkilötunnukset, pankkitilejä ja verkkopankkitunnuksia ja luovuttavat ne rikollisten käyttöön. Sen jälkeen he poistuvat maasta.
Poliisin mukaan bulvaanien nimissä vuokrattuja asuntoja muun muassa vuokrataan edelleen ja käytetään rikollisen toiminnan tukikohtina ja huumekätköinä.
Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimin tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen sanoo, että rikollisilla on ollut tiedossa, mikä huoltoyhtiö luovuttaa uudelle asukkaalle avaimet.
Rikolliset ovat saaneet avaimia käsiinsä, kun bulvaanivuokraajat ovat kirjoittaneet valtakirjoja niiden noutamista varten.
Bulvaanivuokraajia lähinnä pääkaupunkiseudulla
Huijaukset ovat paljastuneet vuokranantajille useimmiten poliisilta saadun tiedon perusteella tai kun vuokrat on jätetty maksamatta heti ensimmäisestä erästä lähtien eikä vuokralaiseen ole saatu yhteyttä.
Saton ja Kojamon asunnoista bulvaanivuokralaisia on löytynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kojamo vuokraa valtaosan asunnoistaan Lumo-nimen alla.
Yhtiöistä kerrotaan, että valtakirjojen käytön lopettaminen ja muut poliisin yhteydenoton jälkeen tehdyt tiukennukset vuokrauskäytännöissä ovat vähentäneet väärinkäytöksiä.
Tällä hetkellä ongelmia ei ole kun valvontaa on lisätty Janne Ojalehto, Sato
Saton vuokrauksesta ja asiakaspalvelusta vastaava johtaja Janne Ojalehto kertoo, että kesän 2018 jälkeen ei merkittäviä väärinkäytöksiä ole ilmennyt.
– Tällä hetkellä ongelmia ei ole kun valvontaa on lisätty, sanoo Ojalehto.
Lakimies Pia Pynnä Kojamolta kertoo, että epäilyjä löytyy vain satunnaisesti pääasiassa pääkaupunkiseudulta.
Poliisi: Vuokra-asunnoissa satoja bulvaanivuokralaisia
Poliisi on toista mieltä. Rikoskomisario Hannu Kortelainen sanoo, että tiukennukset ovat parantaneet tilannetta jonkin verran. Ilmiötä ei kuitenkaan ole saatu kitkettyä pois.
– Rikolliset ovat joutuneet tekemään hieman enemmän investointeja toimintaansa, mutta se ei ole loppunut. Takuuvuokra on maksettu rikoksilla hankituilla rahoilla jonkun bulvaanin tililtä, jotta avaimet on saatu haltuun.
– Tällä hetkellä tilanne on yhä sellainen, että vuokra-asunnoissa on satoja bulvaaneja "haamuasukkaina" aiheuttamassa viralliseen rekisteriin vääriä tietoja ja edesauttamassa rikollista toimintaa.
Jokunen aika sitten poliisi löysi bulvaanipetossarjan tutkinnan yhteydessä Kojamon pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asunnon, jossa oli kirjoilla kolme henkilöä. Kenelläkään heistä ei ollut vuokrasopimusta asuntoon vaan se oli tehty netissä neljännen henkilön nimissä.
Rikolliset ovat joutuneet tekemään hieman enemmän investointeja toimintaansa, mutta toiminta ei ole loppunut. Rikoskomisario Hannu Kortelainen
Kortelainen toivoo, että yhtiöt ilmoittaisivat niiden tietoon tulevista ilmeisen vääristä ja valheellisista rekisterimerkinnöistä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta ne poistettaisiin.
Merkinnän poistoa voi pyytää vain asunnon tai rakennuksen omistaja tai uusi vuokralainen. Yksittäiset vuokralaiset tosin harvoin selvittävät, keitä muita asunnossa on mahdollisesti kirjoilla.
Kojamon Pia Pynnä sanoo, että tällaisella ilmoituksella voi olla merkittäviä oikeusvaikutuksia henkilölle, joten sille tulee olla vahvat perustelut.
Pyrimme toimimaan poliisin pyyntöjen mukaisesti. Pia Pynnä, Kojamo
Kojamossa ei ole koettu tarpeelliseksi muuttaa käytäntöjä yksittäistapausten vuoksi.
– Pyrimme toimimaan poliisin pyyntöjen mukaisesti. Mutta vaikka pyyntö tuleekin viranomaistaholta, emme voi lähteä toimimaan ilman, että selvitämme ensin kaikki asiaan liittyvät seikat ja miten ne vaikuttavat muun muassa asukkaidemme oikeuksiin. Pynnä sanoo.
Vuokrasopimus velvoittaa vuokralaista ilmoittamaan huoneistossa asuvien henkilöiden tiedot vuokranantajalle tai sitä edustavalle kiinteistönhoitoyhtiölle.
Kojamon ja Saton tiedot asukkaista perustuvat yksinomaan vuokralaisten antamiin tietoihin eikä laajamittaista tietojen tarkistamista tehdä.
Rikoskomisario Hannu Kortelainen on huolissaan väestötietojärjestelmään ilmoitetuista vilpillisistä tiedoista. Vääriä tietoja käytetään hyväksi rikollisessa toiminnassa. Jorma Vihtonen / Yle
Poliisi on turhautunut tilanteeseen
– Poliisi, väestörekisterin ylläpitäjä ja asunnon omistaja tietävät, että asunnossa on kirjoilla rikollisessa tarkoituksessa rekisteröityjä henkilöitä, jotka aiheuttavat viralliseen rekisteriin virheellisen merkinnän, mutta kukaan ei voi tehdä asialle mitään, sanoo Kortelainen.
Kortelaisen mukaan väärien rekisteritietojen perusteella täysin sivulliset voivat jopa joutua keskelle poliisioperaatiota.
"Karmit kaulassa" asuntoon meno sunnuntaiaamuna saattaa herättää tunteita. Rikoskomisario Hannu Kortelainen
Jos poliisi on arvioinut jonkun tai jotkut asunnoissa kirjoilla olevista vaarallisiksi henkilöiksi, voidaan heidät päättää ottaa kiinni. Silloin poliisi voi käyttää erityisryhmiä kiinniottoapuna.
– "Karmit kaulassa" asuntoon meno sunnuntaiaamuna saattaa herättää tunteita laillisessa vuokralaisessa, joka asunnossa oikeasti asuu.
Asunnoista ei löytynyt suuria yllätyksiä
Huijarivuokralaisista ei yhtiöiden käsityksen mukaan ole aiheutunut haittaa naapurustoon.
– Oli hieman pelkoa, että muille asukkaille olisi aiheutunut haittaa. Mutta mitään valituksia ei ole tullut, vakuuttaa Ojalehto Satosta.
– En ole kuullut, että näistä olisi ollut häiriöitä, sanoo Pynnä Kojamosta.
Kun vuokrasopimuksen tehnyttä ei tavoiteta, asuntoa on vaikea saada takaisin vuokrattavaksi. Vaikka epäilys huijauksesta olisi vahva, vuokranantaja ei voi tulla tyhjentämään asuntoa ja vaihtamaan lukkoja noin vain.
Enemmänkin kannoimme huolta siitä, että asuntoja käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Janne Ojalehto, Sato
Kun asuntoihin lopulta viranomaisyhteistyön jälkeen päästiin, vuokranantajat eivät löytäneet mitään suuria yllätyksiä.
– Osa asunnoista oli tyhjillään, osassa oli tavaraa, lähinnä pahvilaatikkoja. Joissakin tapauksissa löytyi jopa useampia asukkaita, kertoo Pynnä.
– Asunnot olivat pääosin normaalissa kunnossa. Yksi kiuas oli jostakin vuokralaisen mukaan lähtenyt. Näistä vuokralaisista ei ole aiheutunut merkittäviä tappioita, enemmänkin kannoimme huolta siitä, että asuntoja käytetään rikollisiin tarkoituksiin, Ojalehto korostaa.
Pynnä sanoo, että vuokrien menetyksistä aiheutuneet vahingot ovat tapauskohtaisia.
Vuokravakuuksia pyydetään nyt useammin
Yhtiöt ovat eivät halua kertoa yksityiskohtaisesti kaikkia tiukennuksia, joita vuokrauskäytäntöihin on tehty. Sopimusehtoihin on kuitenkin tehty muutoksia ja vakuuksia vaaditaan tapauskohtaisesti.
Sato ei pääsääntöisesti peri vuokravakuuksia. Joissakin asunnoissa vakuus on 250 euroa. Lumo-asunnoista vuokravakuutta ei peritä, jos vuokrasopimus tehdään netissä. Muissa tapauksissa vakuus on samoin 250 euroa.
Vuokrahuijausten ilmi tulon jälkeen vakuuksia ja niiden määriä on kuitenkin harkittu tapauskohtaisesti, jos esimerkiksi vuokralaiselta ei saada kaikkia vuokraamisessa yleensä käytettäviä tietoja.
Tiedossani olevat bulvaaniepäilyt ovat kohdistuneet yksittäisiin henkilöihin. Pia Pynnä, Kojamo
Sato vaatii vakuuksia myös, jos vuokraajana on esimerkiksi vasta toimintansa aloittanut yritys.
– Yritysvuokrauksissa ei ole ollut pulmia. Minun tiedossani olevat bulvaaniepäilyt ovat kohdistuneet yksittäisiin henkilöihin, kertoo Pynnä.
Kojamo pyrkii saamaan tulevat asukkaat asuntonäyttöön ennen vuokraamista. Hyvin selkeissä väärinkäyttötapauksissa tehdään asuntotarkastuksia.
Kummastakin yhtiöstä otetaan nykyisin aiempaa herkemmin yhteyttä vuokralaiseen, jos vuokria ei makseta ajallaan.
Satolla on lähes 26 000 ja Kojamolla yli 35 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Kojamo vuokraa pienen osan asunnoista VVO-asuntoina.
Korpilahden yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalainen Sisu Lahtinen saa lukuvuoden päätteeksi peruskouluopintojensa ensimmäisen numerotodistuksen.
– Numero kertoo enemmän kuin sanallinen arvio. Sanallisesta ei saa oikein selvää, että mikä oma taitotaso on, Lahtinen sanoo.
Sisu Lahtinen arvelee olevansa "kasin oppilas", ja kevään todistukselta hän odottaa "ihan hyviä numeroita". Hän kertoo myös vanhempiensa olevan numeroiden kannalla.
Sisu Lahtinen aikoo jatkaa peruskoulusta lukioon.Jarkko Riikonen / Yle
Koulut ovat voineet arvioida oppilaan osaamista numeroilla, sanallisesti tai molempia tapoja yhdistämällä siten, että numerot ovat pakollisia vasta kahdeksannella luokalla. Muutos tuli voimaan asteittain siten, että yläluokkia se on koskenut syksystä 2017 alkaen.
Sanallinen arviointi on saanut paljon arvostelua etenkin kodeista, mikä on saanut opetushallituksen päättämään, että numerot palautetaan todistuksiin jo ensi syksynä neljänneltä luokalta alkaen.
"Numero kertoo osaamisesta enemmän"
Myös Korpilahden yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalainen Nea Nieminen sanoo yhden numerotodistuksen kokemuksella, että numerot kertovat omasta osaamisesta enemmän kuin sanallinen arviointi.
– Sanallinen oli vähän epäselvempi. Siinä yhdellä sanalla kerrottiin, että suoritus oli esimerkiksi "hyväksytty" tai "alitettu" tai "osittain suoritettu" ja jos halusi tarkempaa tietoa osaamisestaan, sitä piti itse kysellä, Nieminen toteaa.
Numero on Niemisen mielestä yleisesti ymmärrettävä ja selkeä mittari koulumenestykselle, ja hänen mielestään numeroarvioinnin voisikin aloittaa vaikka ensimmäiseltä luokalta alkaen.
– Se olisi sitten tuttua hommaa eikä tulisi sellaista hyppyä niihin numeroihin, hän perustelee.
Kahdeksasluokkalainen Nea Nieminen sanoo että numeroarvioinnin voisi aloittaa jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta.Jarkko Riikonen / Yle
Sisu Lahtinen uskoo, että numeroilla on kannustava vaikutus opiskeluun - myös huonoilla numeroilla.
– Jos esimerkiksi ruotsin kokeista saa huonon numeron, niin seuraavaan kokeeseen treenaa paljon paremmin, Lahtinen toteaa.
Korpilahden yhtenäiskoulun nelosluokkalaiset Nea Levaniemi ja Idamaria Anttikoski ovat samoilla linjoilla ylempiluokkalaisten koulutovereidensa kanssa: kumpikin haluaisi todistukseensa numerot, koska kummankin mielestä numero kertoo selvemmin siitä, miten koulu sujuu.
Nea Levaniemi (vas.) ja Idamaria Anttikoski haluavat todistukseensa numeroarvioinnin.Jarkko Riikonen / Yle
Tytöt ovat samaa mieltä Sisu Lahtisen kanssa myös numeroiden vaikutuksesta motivaatioon.
– Jos saa huonon numeron niin yrittää parantaa sitä ja jos saa hyvän numeron niin yrittää jatkaa samalla lailla, Nea Levaniemi arvelee.
Tyttöjen kotonakin numeroarviointia pidetään selkeämpänä kuin sanallista todistusta.
Idamaria Anttikoskella on myös kahdeksasluokkalainen veli, ja perheen äiti Sirpa Tuominen on huomannut, että numeroiden avulla koulumenestys on helpompi hahmottaa kuin sanallisen todistuksen kautta.
Arviointikeskustelut edelleen tärkeitä
Numerotodistusten palauttaminen ei ole kuitenkaan täyskäännös menneeseen, vaan suullinen arviointi pysyy osana oppimisen seurantaa.
Sirpa Tuominenkin pitää tärkeänä arviointikeskusteluja, joissa huoltaja pääsee keskustelemaan koulunkäynnistä yhdessä opettajan ja lapsen kanssa.
– Niissä saa aina selville, onko opettajan tai lapsen näkökulmasta jotain tiettyjä haasteita oppimisessa. Esiin on noussut esimerkiksi se, että isossa luokassa on välillä levotonta, Tuominen kertoo.
Neljännen luokan luokanopettaja Tiina Rajamäki muistuttaa, että sanallinen arviointi säilyy numeroiden rinnalla. Perusopetusasetus velvoittaa kouluja antamaan oppilaille todistuksen vain kerran vuodessa, lukuvuoden päätteeksi.
Luokanopettaja Tiina Rajamäki sanoo, että kodin ja koulun yhteydenpito on tärkeää.Jarkko Riikonen / Yle
– Meillähän esimerkiksi syyslukukauden arviointi toteutetaan arviointikeskustelun avulla. Siinä keskustellaan siitä, millä tavalla koulunkäynti sujuu ja missä vaiheessa ollaan minkäkin tavoitteen osalta, Rajamäki toteaa.
Hän ei pidä numeroarviointiin siirtymistä muutenkaan suurena muutoksena vaan toteaa, että Jyväskylässä on pyritty tähänkin asti arvioimaan oppilaita pitkin lukuvuotta monipuolisesti ja tavoitteellisesti.
Rajamäki on kuitenkin huomannut, että vanhemmat ja oppilaat ovat kaivanneet numeroita.
– En tiedä ovatko ne numerot supertärkeitä, mutta kyllähän ne enemmän antavat informaatiota taitotasosta, hän toteaa.
Aineenopettaja Juho Annala toivottaa tervetulleeksi opetushallituksen valtakunnalliset linjaukset numeroarvosanoista.Jarkko Riikonen / Yle
Korpilahden yhtenäiskoulun yläluokille historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Juho Annala pitää hyvänä sitä, että koulu on jo antanut numerot seitsemänneltä luokalta alkaen eikä vasta kahdeksannelta.
– Ettei sieltä tule sitten valtavia yllätyksiä, kun päättötodistukseen yhdeksännellä ne numerot kuitenkin annetaan, Annala toteaa.
Numeroarvosteluun yhtenäinen linjaus
Opetushallitus haluaa nyt myös määritellä tarkemmin sen, mitä oppilaan pitää osata saadakseen tietyn numeron. Tällä hetkellä valtakunnallisesti on määritelty vain hyvän eli numero 8:n tasovaatimukset.
Annala toteaa, että Jyväskylässä on jo tehty yhtenäisiä taitotasotaulukoita perusopetukseen, mutta valtakunnallinen linjaus on tervetullut. Erityisesti alimman hyväksytyn arvosanan eli vitosen valtakunnallinen määrittely on Annalan mielestä merkittävä uudistus.
– Se on selkeä kriteeri siitä, mitä oppilaan on vähintään osattava saadakseen hyväksytyn arvosanan. Se on ollut vaikea ja häilyvä raja tähän mennessä, hän sanoo.
Myös kahden koululaisen äiti Sirpa Tuominen toivottaa aiempaa yhtenäisemmät numerokriteerit tervetulleeksi. Perhe on muuton yhteydessä huomannut, että koulujen arvostelukäytännöt vaihtelevat. Tuominen uskoo, että valtakunnallinen linjaus parantaa tilannetta.
Kiinassa Zibon kaupungissa maanpuhdistustöissä olleet suomalaiset komennusmiehet ovat kaikki päässeet turvallisesti kotiinsa. Kuuden miehen ryhmästä viimeinenkin pääsi lähtemään kaupungista viikko sitten.
Miesten tulo lomajaksolle Suomeen alkoi näyttää epävarmalta, kun monet lentoyhtiöt peruuttivat jo varattuja lentoja. Lopulta viimeisenkin miehen onnistui päästä Suomeen.
Kotimatka järjestyi kiinalaisen lentoyhtiön suoralla lennolla Shanghaista Helsinkiin.
– Kyllä se vähän hirvitti, että jos kuumeen olisi saanut jostain muusta syystä, niin kyllä sieltä olisi jäänyt lähtemättä, rovaniemeläinen Pekka Jääskö sanoo.
Jääskö on yksi kuudesta suomalaisesta, jotka ovat olleet työkomennuksella Zibon kaupungissa. Neljä miehistä on Rovaniemeltä, yksi Torniosta ja yksi henkilö Joensuusta.
Suomessa ketään ei kiinnostanut
Kotimaassa odotti yllätys.
– Suomeen tulo oli vähän hämmästyttävä. Ketään ei Suomessa kiinnostanut meidän saapuminen, että siitä vaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulos koneesta ja jatkolennolle Rovaniemelle, Jääskö sanoo.
Zibossa kuumeen mittaaminen oli jo rutiinia. Aamulla töihin lähtiessä, työmaalle tullessa, työmaalta lähtiessä, kauppaan mennessä, hotellille tullessa.
Kiinassa työskennellessä ei työporukkaa juurikaan pelottanut. Tuntui, että itse virusta ei tarvinnut säikkyä, tartunnan saaminen oli niin epätodennäköistä. Mutta muutoin tilanne tuntui todella oudolta.
– Olihan se vähän pelottava tunne, koska yhtäkkiä isot kaupungit on ihan kiinni ja on kuin aavekaupunkeja, siinä tuli semmoinen pelottava tunne.
Suomalaismiesten komennuspaikka Zibo sijaitsee noin 400 kilometriä pääkaupunki Pekingistä kaakkoon.Leena Luotio / Yle
Koronaviruksen alkulähteenä pidetään Wuhanin kaupunkia Hubein maakunnassa. Se sijaitsee tuhannen kilometrin päässä suomalaisten komennuspaikasta.
Zibon viiden miljoonan asukkaan kaupungista Shanghaihin lentokentälle on matkaa 800 kilometriä.
Siinä Jääskö näki konkreettisesti, mitä koronavirus merkitsee kiinalaisten arjessa
– Junamatkalla näki varmaan toistakymmentä miljoonakaupunkia. Kyllä se oli pysäyttävä näky, kun pääkaduilla oli vain pari autoa, Pekka Jääskö sanoo.
18.2. kello 16.40 Korjattu kirjoitusvirhe ja Zibon ja Pekingin välimatka.
Kauppaketju Lidl testaa paraikaa etuohjelmaa, joka tulee käyttöön kevään aikana. Aiemmin Lidl ei ole tarkoituksella luonut kanta-asiakasohjelmaa vaan päinvastoin vinoillut S- ja K-ryhmälle antamalla tempauksissaan alennusta vaikka kirjastokortilla.
Ketjun etuohjelma Lidl Plus toimii älypuhelimeen ladattavalla sovelluksella, kertoo Lidl. Kassalla asiakas skannaa digitaalisen asiakaskortin erilliseen lukijaan.
– Suomalaisten lompakot ovat täynnä erilaisia etukortteja. Halusimme oman etuohjelmamme digitaaliseen muotoon, jotta se kulkee ketterästi mukana, Lidl Suomen kaupallinen johtaja Mikko Forsström kertoo tiedotteessa.
Sovellus kerää tietoa asiakkaan ostohistoriasta. Se antaa mahdollisuuden räätälöidä etuja.
– Jatkossa Lidl Plus -asiakkaat voivat saada kohdennettuja etuja itseään kiinnostavista aiheista. Esimerkiksi kasvisruokaa suosivat asiakkaat voivat saada huippuedun uudesta kasvisruoasta tai take away -tuotteita suosiva asiakas lounastarjouksen kupongin muodossa, Forsström jatkaa.
Asiakkaille tarjotaan sovelluksessa erilaisia etuja muun muassa alennuskuponkien muodossa. Sovelluksessa on myös raaputuskuponkiominaisuus: näyttöön ilmestyy harmaa alue, josta saa sormella hankaamalla esille etukupongin.
Lidl Plus -etuohjelma on käytössä tällä hetkellä jo Espanjassa, Tanskassa, Itävallassa, Hollannissa, Slovakiassa, Puolassa sekä pilottialueella Saksassa. Sovelluksen käyttö laajenee tänä vuonna useisiin uusiin Lidl-maihin.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnan puiminen al-Hol leirin suomalaisten asiassa jatkuu tänään perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan on kokouksessaan tarkoitus päättää, miten ministerivastuuasian käsittely valiokunnassa jatkuu.
Käytännössä perustuslakivaliokunta voi pyytää valtakunnansyyttäjää käynnistämään esitutkinnan, pyytää vielä lisäselvityksiä tai jatkaa asiantuntijakuulemisia.
Perustuslakivaliokunta aloitti Haaviston ministerivastuuasian käsittelyn joulun alla opposition kansanedustajien pyynnöstä.
Kymmenen kansanedustajaa teki muistutuksen, jossa perustuslakivaliokuntaa pyydettiin selvittämään, toimiko Haavisto lainmukaisesti al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamissuunnitelmiin liittyen.
Perustuslain mukaan ministeriä vastaan voidaan nostaa syyte, jos tämä on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministeri tehtävään kuuluvia velvollisuuksia tai menetellyt muutoin selvästi lainvastaisesti.
Haaviston johdolla ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden virkamiehet valmistelivat Syyriassa vankileirillä olevien suomalaisten siirtämistä kotimaahan. Asia tuli julkisuuteen joulukuussa, kun Haaviston ja ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen välit kärjistyivät.
Opposition edustajat haluavat selvyyden muun muassa siihen, onko Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä. Perustuslakivaliokunta arvioi nyt, onko ministeri toiminut lain mukaan.
Valiokunta voi pyytää esitutkintaa, mikäli syytä epäillä rikosta
Perustuslakivaliokunta voi pyytää valtakunnansyyttäjää toimittamaan esitutkinnan, mikäli valiokunta arvioi, että on syytä epäillä rikosta, jonka selvittämiseen esitutkinta voisi tuoda sellaista uutta tietoa, jota ei ole muilla keinoilla mahdollista saada selville.
Perustusvaliokunnalla itsellään on myös laajat mahdollisuudet saada lisätietoa kuulemisten ja erilaisten tietopyyntöjen avulla. Valiokunta on jo kerran aikaisemmin pyytänyt ulkoministeriöltä lisäselvityksiä al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamista koskevien asioiden käsittelystä.
Lisäselvityksiä pyydettiin sen jälkeen, kun ulkoministeri Haaviston ja ulkoministeriön konsulipäällikönPasi Tuomisen valiokunnalle esittämissä lausunnoissa todettiin ristiriitaisuuksia.
Viime viikolla valiokunta kuuli hallinto- ja rikosoikeuden asiantuntijoita. Hallinto-oikeuden asiantuntijat kävivät läpi asian virkamiesoikeudellista puolta ja rikosoikeuden professorit arvioivat esitutkintakynnyksen ylittymistä.
Lisäksi kuultavina olivat valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Ministerivastuuasian käsittelystä on kerrottu hyvin vähän julkisuuteen käsittelyn ollessa vielä kesken. Asiantuntijoiden kuulemiset on nauhoitettu ja ne tulevat julkisiksi, kun valiokunta on saanut mietintönsä valmiiksi.
Syytteen nostamisesta päättää lopulta eduskunnan täysistunto perustuslakivaliokunnan tekemän mietinnön pohjalta. Eduskunnan nostama syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa.
Käytännössä ministerivastuuasian tuleminen vireille perustuslakivaliokunnassa on johtanut vain harvoin syytteiden nostamiseen. Valtakunnanoikeus on kokoontunut viimeksi vuonna 1993, jolloin ministeri Kauko Juhantalo tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta.
Koneen ja Thyssenkruppin hissifuusion kaatuminen jätti jälkeensä nipun kysymyksiä firmojen jatkosta. Vastauksia pohditaan kuumeisesti paitsi yhtiöiden pääkonttoreissa myös sijoitusmarkkinoilla.
Molemmilla yhtiöillä on nyt edessä vakava paikka: sekä Koneen että Thyssenkruppin omistajien on valittava strategia, jolla yhtiötä lähdetään viemään määrätietoisesti eteenpäin pitkään vaihtoehtona olleen hissifuusion sijasta.
Hissimarkkinoiden herruudesta kamppailee neljä suuryritystä: suurin on yhdysvaltalainen Otis, kakkonen on sveitsiläinen Schindler, seuraavaksi tulevat Kone ja Thyssenkrupp.
Todennäköisesti suuret hissiyhtiöt – Thyssenkruppia lukuun ottamatta – jatkavat kuten ennenkin eli suuria fuusioita ei ole luvassa. Sen sijaan suuret yhtiöt jatkanevat pienempien huolto- ja ylläpitoyhtiöiden ostamista.
Näin myös Kone on edennyt suuryhtiöksi vuosien mittaan. Se on ostanut pienempiään pois markkinoilta tiuhaan tahtiin.
Hissien ja liukuportaiden valmistamisen lisäksi Kone tekee hyvin rahaa juuri huolto- ja kunnossapitobisneksellä. Kone hakee kuumeisesti lisää markkinaosuuksia ja jalansijaa Etelä- ja Pohjois-Amerikan markkinoilta.
Kone voi keskittyä nyt omaan tehokkuuteensa
Thyssenkrupppin hissitoiminnan ostamisen kaaduttua Koneella on sotakassa täynnä riihikuivaa rahaa. Jonnekin raha on laitettava. Tilanne on sama kuin taannoin Fortumilla verkkoyhtiöiden myynnin jälkeen. Raha suorastaan poltteli taskuissa, ja jotain oli ostettava. Uniper jäi käteen.
Koneen suuromistaja, hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth tuskin jäävät sormi suussa voivottelemaan Thyssenkrupp-operaation kaatumista; sekin vaihtoehto oli toki otettu huomioon.
Itse asiassa Koneelle yritysoston kaatuminen oli myös helpotus. Suureen fuusioon liittyvää suursiivousta ei tarvitse tehdä, vaan energia voidaan kohdistaa oman toiminnan tehostamiseen ja hiukan pienempiin yritysostoihin.
Isojakin yritysostoja Koneella voi olla kiikarissa. Enemmän tai vähemmän mielikuvitukselliset spekulaatiot lisääntyvät, kun Thyssenkrupin poistui seurantalistalta. Yksi sellainen voisi olla Koneen ja japanilaisen Hitachin hissiliiketoimintojen yhdistyminen.
Haluaako Kone toisen tukijalan
Toinen spekulaatio liittyy Koneen laajentumiseen kokonaan muualle kuin hissibisnekseen. Maailmantalouden tilanne voi houkutella hissijättiä etsimään toista tukijalkaa nykyisten bisnesten rinnalle.
Monialayhtiöt saattavat taas tehdä uutta tuloaan, mutta mistä Kone löytäisi toisen tukijalan? Paperi- ja sellukoneista? Tietoliikenteestä? Terveysteknologiasta?
Hissimoottoreita Koneen tehtaalla Hyvinkäällä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Entäpä sitten Thyssenkruppin hissitoiminta? Sen kohtaloksi tulee siis joko joutuminen pääomasijoittajien haltuun tai listautuminen pörssiin.
Hissipuolen eriyttämisen jälkeen loput teräskonsernista on saatava nopeasti kuntoon ja velat maksettua, jotta se ylipäätään selviytyisi elossa.
Jos hissipuoli joutuu pörssin sijasta pääomasijoittajien syleilyyn, meno on säälimätöntä. Ankaran saneerauksen jälkeen pääomasijoittajat myyvät omistuksensa pois. Siinä vaiheessa Thyssenkruppin hissibisneksen osia voidaan tarjota jopa Koneelle.
Taantuman iskiessä pääomasijoittajien kärsivällisyys voi loppua nopeastikin. Niiden työtä on ostaa, siivota, pilkkoa, ja myydä.
Thyssen selviää helmikuun aikana
Mutta mitä markkinoilla ajatellaan? Vastaajana on Osuuspankin analyytikko Anssi Raussi.
Analyytikko Anssi Raussi, mitä Koneen ja Thyssenkruppin ympärillä tapahtuu seuraavaksi?
– Koneen kohdalla jatketaan liiketoimintaa normaalisti. Kaupan peruuntuminen otettiin varmasti harmistuneina vastaan yhtiön sisällä, mutta yhtiö kääntää todennäköisesti katseensa eteenpäin nopeasti.
– Thyssen puolestaan jatkaa neuvotteluja kahden eri pääomasijoitusryhmittymän kanssa. Thyssenin osalta neuvottelutuloksia saadaan varmasti vielä helmikuun aikana. Yhtiö ilmoitti hissiliiketoimintojen pörssiin listaamisen olevan edelleen vaihtoehto, mikäli neuvotteluissa ei päästä eteenpäin muiden tahojen kanssa.
Miten eilinen uutinen on otettu vastaan maailmalla?
– Markkinat ottivat uutisen pettyneinä vastaan. Molempien yhtiöiden osakekurssit laskivat selvästi uutisen tultua julkisuuteen. Toteutumatta jäänyt kauppa heijastuu Koneeseen saamatta jääneinä synergioina sekä markkinaosuutena. Thyssenille Koneen vetäytyminen näkyy taas korkeimman kauppahinnan ja etukäteismaksun toteutumatta jäämisenä.
Mitä vaihtoehtoja Koneella on tästä eteenpäin?
– Kone jatkaa liiketoimintaansa varmasti kuten ennenkin. Yhtiön johto kommentoikin ”sulkevansa kansion Thyssenin osalta”. Kone on edelleen yksi maailman johtavista hissilaitevalmistajista. Saman kokoluokan yrityskauppoja ei kuitenkaan ole nähtävissä aivan lähitulevaisuudessa.
Voisiko Kone ostaa suuren japanilaisen hissivalmistaja Hitachin?
– Hitachi ei tarjoa näkemyksemme mukaan Koneelle vastaavaa maantieteellistä vahvistumista Amerikoissa mitä Thyssen olisi tehnyt. Hitachi on keskittynyt enemmän Aasian markkinoille, joilla Kone on jo ennestään hyvin vahva. Emme siis pidä kovinkaan todennäköisenä, että Kone tekisi aloitteita Hitachin suuntaan lähitulevaisuudessa.
Minkälaisen omistajan Thyssenkruppin hissit saavat jatkossa?
– Mikäli Thyssenkruppin hissit päätyvät pääomasijoittajien omistukseen, jää omistusaika tällöin todennäköisesti muutamaan vuoteen. Pääomasijoittajien aikeita Thyssenin suhteen on kuitenkin vielä aikaista sanoa. Mahdollisuutena on esimerkiksi listautuminen muutaman vuoden kuluttua. Jos Thyssenin hissit listataan pörssiin, omistajapohjasta tulisi varsin laaja.
"Ei saa näykkiä housunlahkeita, ei saa ottaa kenkää, ei saa purraa huonekalua", toteaa moni koiranpennun hankkinut omistaja. Koira luulee jatkuvan kieltämisen vuoksi omaksi nimekseen sanan ei, toteaa koiria parikymmentä vuotta kouluttanut Noora Keskievari OneMind Dogsista. Vääränlainen oppiminen tapahtuu hänen mukaansa jo muutamassa päivässä.
Keskievari on huomannut, että koiria koulutetaan usein kieltämällä. Kieltäminen tuo hänen mukaansa harvemmin haluttua lopputulosta. Koiralle ei tarvitse ensisijaisesti edes opettaa ei-sanaa, toteaa Keskievari.
Kieltämisen ja nuhtelemisen sijaan hän ottaisi avuksi positiivisen kouluttamisen.
Noora Keskievari luottaa positiiviseen kouluttamiseen.Helena Lappeteläinen / Yle
Tietääkö sinun koirasi nimensä?
Koira ei opi omaa nimeään arjessa automaattisesti, vaikka niin voisi luulla. Omistaja voi testata, tunnistaako koira oman nimensä. Keskievari paljastaa, miten koe tehdään.
– Ole koiran vierellä rauhallisesti ja tokaise koiran nimi – kuin ohimennen. Tarkkaile, millaisia tuntemuksia koirassa herää. Jos koiran ilme kirkastuu ja koira tulee iloisena luoksesi, niin nimen tunnistaminen on onnistunut. Jos koira ei reagoi lausuttuun sanaan, niin koulutus on tarpeellinen.
Vaikka kyseessä olisi vanha koira, opettaminen kannattaa aloittaa. Omistaja tietää onnistuneensa koulutuksessa, kun nimen mainitessa koiran innostuneisuus ja vireystila nousevat merkittävästi.
Keskievari kertoo, että nimeäminen kannattaa, sillä se lisää omistajan ja koiran välistä luottamusta.
– Suhde koiraan tulee rakentaa sellaiseksi, että koira haluaa tulla omistajan luo eikä toisinpäin. Kun koira tunnistaa nimensä, arki muuttuu helpommaksi.
Nimeä kannattaa opettaa koiralle ruuan avulla. Helena Lappeteläinen / Yle
Koira oppii nimen ruuan avulla
Koira oppii uusia asioita toistamalla ja palkitsemalla. Kun oppimiseen lisätään mieluisa asia, esimerkiksi ruoka, niin nimestä syntyy koiralle positiivinen mielikuva.
Keskievari suositteleekin jakamaan pennun päivän ruoka-annoksen pieniin osiin.
– Omistaja voi harjoitella annos kerrallaan nimen sanomista koiralle. Koiralle annetaan ensin yksi nappula ja sanotaan sen nimi. Tämän jälkeen koiralle annetaan toinen nappula ja odotetaan. Kun koira nielee nappulan, niin omistaja kertoo nimen uudelleen.
Seuraavalla kerralla ruokailun voi tehdä niin, että omistaja toistaa ensin koiran nimen ja antaa sitten nappulan. Keskievari lupaa nopeita tuloksia.
– Hetken päästä omistaja huomaa, että sanoessaan koiran nimen, koira tulee luokse tohkeissaan. Koira tietää saavansa jotain kivaa.
Omistajan kannattaa lisätä vaikeusastetta. Se tapahtuu lisäämällä välimatkaa koiraan ja muuttamalla tilanteita, joissa antaa herkun ja kertoo nimen. Keskievari suosittelee harjoittelemaan nimeä myös ympäristössä, jossa on paljon häiriötekijöitä.
Pennuissa muutoksen voi nähdä jo muutamassa päivässä. Omistaja voi saada innostuneen koiran luoksetulon, kunhan omistaja vain tekee itsestään koiralle tosi hauskan tyypin, toteaa Keskievari.
Omistajan olisi tärkeä hahmottaa mielessään ne käytösmallit, joita koiran haluaa osaavan aikuisena.Helena Lappeteläinen / Yle
Mieti mitä taitoja pentu tarvitsee aikuisena
Pennun koulutuksen ja onnellisen elämän välillä on ajanjakso, missä pitää tapahtua tiettyjä asioita. Omistajan olisi tärkeä hahmottaa mielessään ne käytösmallit, joita koiran haluaa osaavan aikuisena.
Paras herkkyysaika uuden oppimiselle on ensimmäiset neljä kuukautta. Keskievari kehoittaa koiranomistajaa tekemään listan opeteltavista asioista.
– Haluaako koiran oppivan esimerkiksi paikallaan pysymista, vapaana pitämistä tai vaikka ihmisten ohittamisen nätisti.
Näitä kaikkia voi harjoitella jo pennun kanssa, kun opetuksen vain pilkkoo osiin.
Lisäksi kodista kannattaa tehdä pennulle turvallinen paikka. Silloin on helpompaa ohjata koira oikeaan toimintamalliin. Jos haluaa, että koira ei pureskele kenkiä, niin kengät kannattaa siivota lattialta pois pentuaikana.
Kouluttaminen on keino luoda turvallinen ja luottamuksellinen suhde koiraan. Näin koiran ja omistajan välille voi syntyä onnellinen elämä.
Juttua muokattu 18.2. klo 20.50: Korjattu Noora Keskievarin nimi kuvatekstiin
Nikke oli 12-vuotias, kun hän sekaantui ensimmäistä kertaa huumausaineisiin. Ensin hän kokeili lääkkeitä ja alkoholia. Myöhemmin alkoi kannabiksen polttaminen.
Pian kuvioihin tulivat kovat aineet. Amfetamiini, ekstaasi, psilosybiiniä sisältävät sienet, LSD, gammabutyrolaktoni eli lakka, subutex.
Erityisesti subutex vei mennessään. Nikke jäi koukkuun heti ensimmäisestä kerrasta.
Kun vantaalainen Nikke siirtyi yläasteelle, koulunkäynti jäi. Hän mieluummin lintsasi kuin jäi kamapäissään kiinni opettajalle.
– Siitä tulee aika isot seuraamukset, jos on alaikäisenä huumeissa koulussa, Nikke sanoo vuosia myöhemmin.
Nikke esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyytensä suojaamiseksi.
Niken mielestä huumausaineita on helpompi saada kuin vielä kymmenen vuotta sitten – silloin kun hän aloitteli niiden käyttöä. Netissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa entistä nuoremmat törmäävät lääkkeisiin, kannabikseen ja koviin huumeisiin.
– Itsekin olen huomannut sen, että huumeidenkäyttäjät ovat entistä nuorempia, Nikke sanoo.
Niken mukaan hänen aikanaan huumeita ei juuri myyty koulussa. Ylen kyselyn perusteella nykyään osa opettajista on sitä mieltä, että huumeet liikkuvat entistä enemmän myös koulujen arjessa.
Osa opettajista todella huolissaan
Yle lähetti tätä juttua varten kyselyn 1 500 pääkaupunkiseudun opettajalle. Heistä reilut 40 vastasi. He kaikki halusivat pysytellä nimettöminä.
Kyselyn otanta on hyvin pieni, mutta antaa jonkinlaista suuntaa huumeista koulussa. Luokan- ja aineenopettajat ovat niitä tahoja, joilla on aitiopaikka nuorten maailmaan.
Suurin osa vastanneista opettajista ei ollut törmännyt huumausaineisiin koulun arjessa lainkaan.
Huumausaineet näkyvät hyvin vähän koulun arjessa. yläkoulun opettaja, Espoo
Kertaakaan en ole havainnut mitään huumausaineisiin viittaavaa koulupäivän aikana. – yläkoulun opettaja, Helsinki
Huumausaineet eivät ole arkipäivää oppilaiden käyttäminä, kohdalleni ei ole osunut tapausta. – yläkoulun opettaja, Vantaa
Huumausaineet näkyvät hyvin vähän koulun arjessa. – yläkoulun opettaja, Espoo
Toisaalta osa opettajista myönsi, etteivät he välttämättä edes tunnistaisi kaikkia tilanteita, joihin liittyy huumausaineita.
Kuvaavaa oli se, että yksi opettajista kertoi oman yläkouluikäisen poikansa jääneen vastikään kiinni kannabiksen polttamisesta. Opettaja ei ollut huomannut asiaa, vaikka kokeiluja oli ollut useita.
Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma. yläkoulun opettaja, Espoo
Osalta opettajista tuli täysin toisenlaista viestiä. He ovat huumeista todella huolissaan.
“Huumeet liikkuvat luultavasti myös koulupäivän aikana.” – yläkoulun opettaja, Vantaa
“Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.” – yläkoulun opettaja, Espoo
“Ehkä yksi tai kaksi oppilasta vuodessa jää kiinni.” – yläkoulun opettaja, Helsinki
Osa opettajista oli sitä mieltä, että jotkut nuoret eivät miellä lieviä huumausaineita, esimerkiksi kannabista, ollenkaan laittomiksi huumausaineiksi.
“Joillakin oppilailla on suuri kiinnostus huumeita kohtaan. He kyselevät paljon tai heittävät aiheesta läppää.” – yläkoulun opettaja, Vantaa
“Huumausaineet ovat pienellä osalla oppilaista nykyään arkipäivää.” – yläkoulun opettaja, Espoo
Espoon opettajat kaipaisivat poliisilta apua
Osa kyselyyn vastanneista opettajista koki, että opettajat ovat jääneet yksin huumeongelman kanssa, eikä esimerkiksi poliisi ehdi kaikkiin tapauksiin mukaan.
“Koulumme on pyytänyt useamman kerran, että poliisi tulisi käymään koululla niin väkivalta- kuin huumeasioihin liittyen.” – yläkoulun opettaja, Espoo
“Poliisi kävi kerran koululla ja puhutti oppilaita väkivaltaan liittyen. Huumeet ovat edelleen takavasemmalla.” – yläkoulun opettaja, Espoo
Tätä viestiä tuli erityisesti Espoon opettajilta.
Poliisin kynnys mennä kouluun on korkea
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen sanoo, että poliisi tulee aina tilanteisiin, joissa on väkivallan uhka.
Väänäsen mukaan poliisille vaikeita ovat tilanteet, joissa kyse on epäilyistä tai huhuista.
– Me joudumme priorisoimaan asioita. On valitettavaa, ettei me päästä pienimpiin risahduksiin mukaan, Väänänen sanoo.
Väänänen arvioi, että Espoon kouluista tulee ilmoituksia huumausaine-epäilyistä joka kuukausi, toisinaan jopa useita.
Koulujen turvallisuuden osalta Väänänen painottaa monialaista yhteistyötä. Poliisi ei voi olla ainoa toimija, joka vastaa koulujen turvallisuudesta.
– Poliisin kynnys mennä hälytystehtävälle kouluun on suuri, koska se herättää aina kysymyksiä koulussa, oppilaissa ja vanhemmissa, sanoo Väänänen.
Väänäsen mukaan myös koulu, opettajat ja kaupunki ovat vastuussa turvallisesta koulupäivästä.
Pieni vähemmistö aiheuttaa opettajille ja poliisille päänvaivaa
Osa Ylen kyselyyn vastanneista opettajista arveli, että lapsia ja nuoria yritettäisiin saada entistä aktiivisemmin mukaan huumausaineiden myynti- ja välitystoimintaan. Yle kysyi asiaa pääkaupunkiseudun poliiseilta, mutta poliisi ei tunnistanut ilmiötä.
Huumeriippuvaista elämää eläneen Niken mukaan on tyypillistä, että nuoret hankkivat huumausaineita tutuilta ja kavereilta. Moni nuori rahoittaa oman huumeiden käyttönsä myös myymällä aineita itse.
Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.
Väänänen sanoo, että poliisi on huomannut, että yhä nuorempien huumausaineiden välittämiseen liittyy väkivallan uhkaa.
– Huumemaailmassa elävät nuoret ovat oppineet gangsterimeiningin. Se varmaan näkyy näissä muutamissa tapauksissa koulussakin, Väänänen sanoo.
Nikke otti no more tears (ei enää kyyneliä) -tatuoinnin sen jälkeen, kun hän päätti raitistua. Eniten Nikke katuu kaikkea harmia, mitä on päihteiden vaikutuksen alaisena aiheuttanut vanhemmilleen.Nella Nuora / Yle
Nikke ehti elää päihteidenkatkuista elämää yhteensä kahdeksan vuotta, ennen kuin hän päätti raitistua. Päihteetöntä elämää on nyt takana pari vuotta.
Mutta mitä Nikke haluaa sanoa nuorille, jotka miettivät huumausaineiden kokeilua tai ovat jo huumemaailmassa?
– Jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä kahdesti.
Nikke haluaa alleviivata sitä, että apua on saatavilla, mikäli sitä haluaa ottaa vastaan.
– Ei kukaan kertonut minulle, että huumeista voi päästä eroon. Ajattelin että huumemaailmaan mennään, siellä ollaan ja kuollaan, Nikke sanoo.
Katso koko juttu videolta.
Aiheesta lisää Yle A-studiossa tiistaina 18.2.2020. Kannabis kiinnostaa jo yläkoululaisia ja myönteisyys huumeita kohtaan kasvaa. Mitä tästä seuraa? Juontajana Annika Damström.
Ulkoministeri Haaviston toiminnan käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa
Aamulla alkavassa perustuslakivaliokunnan kokouksessa saattaa ratketa, pyytääkö valiokunta valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimista liittyen al-Holin leirin suomalaisiin. Valiokunta aloitti Haaviston asian käsittelyn joulun alla opposition kansanedustajien pyynnöstä.
Kolme nuorta eri aikakausilta kertoo, millaista oli opiskella amiksessa
Sini Tuuva uskoo jatkuvan haun lisäävän intoa opiskella, koska silloin kouluun voi hakea heti motivaation syttyessä eikä tarvitse jäädä odottamaan hakuaikoja.Kalle Purhonen / Yle
Ammatillisen koulutuksen jatkuva haku on noussut kovaan suosioon parissa vuodessa. Opetushallituksen mukaan joillekin suosituille aloille jo lähes puolet opiskelijoista tulee nyt jatkuvan haun kautta. Jatkuva haku otettiin käyttöön vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä.
Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta muutokset liikkumisessa tulevat silti näkyviin
Elina Hannila synkronoi rannekkeen tiedot puhelimeen ja seuraa kuntonsa kehittymistä.Kalevi Rytkölä / Yle
Moni seuraa hyvinvointiaan aktiivisuusrannekkeella. Niissä on kuitenkin epätarkkuuksia: virheitä on niin sykkeissä, kalorien laskennassa kuin unen seurannassa. Vaikka aktiivisuusrannekkeiden lukemat eivät ole tarkkoja, ovat laitteet kuitenkin tutkijan mukaan hyödyllisiä.
Moskovalainen ilmastoaktivisti ei lannistu edes vankeustuomiosta
Moskovalainen Aršak Makitšjan aloitti jokaperjantaiset ilmastomielenilmaisut vajaa vuosi sitten. Grigori Vorobjov / Yle
Nuoret osoittavat mieltä ilmastonmuutosta vastaan myös Moskovassa. Venäjällä ilmastomielenosoitukset ovat kuitenkin paljon läntisiä esikuviaan vaatimattomampia. Nuoret joutuvat osoittamaan mieltään yksitellen, sillä viranomaisilta ei heltiä lupaa isompiin mielenosoituksiin.
Pääministeri Sanna Marin iltapäivällä Berliiniin Merkelin vieraaksi
Sanna Marin keskusteli Angela Merkelin kanssa 12. joulukuuta Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee Berliinissä keskiviikkona. Hän tapaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Keskusteluissa on esillä muun muassa EU:n budjetti vuosille 2021–2027. EU-maiden johtajien on tarkoitus sopia siitä torstaina ylimääräisessä huippukokouksessa. Saksa on heinäkuun alusta alkaen seuraava EU-puheenjohtajamaa.
Yksittäisiä lumi- ja räntäkuuroja, sää kylmenee
Henri Nyman / Yle
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sataa tänään paikoin lunta. Myös maan keskiosassa voi tulla yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja, mutta muuten on poutaista. Myös Lapissa sää selkenee vähitellen. Pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa ja Lapissa pakkanen kiristyy illalla nopeasti. Myös etelämpänä sää alkaa kylmetä.
Seitsemän vuotta sitten hampurilaispihveistä ja eineslasagnesta löytyi hevosenlihaa. Skandaali alkoi Britanniasta, jossa paljastui, että joihinkin naudanlihatuotteisiin oli laitettu salaa myös hevosenlihaa. Se oli ainakin osittain huonolaatuista ja ihmisravinnoksi kelpaamatonta.
Vastikään Pohjanmaalla paljastui riistalihaan liittyvä huijaus, jossa yrittäjä oli myynyt ulkomaista riistaa kotimaisena. Lisäksi lihan käsittelyssä ja pakkausmerkinnöissä oli epäselvyyksiä. Ruokaväärennöksiin perehtynyt kuluttajaekonomisti ja tietokirjailija Mari Koistinen ei yllättynyt uutisesta.
– Varsin yleisiä ruokaväärennöksiä ovat tapaukset, joissa tuotteeseen on lisätty jotain sellaista, mitä sinne ei pitäisi lisätä, eikä tätä kerrota kuluttajalle.
Ruokaväärennöksiä tehdään myös muun muassa laimentamalla tai lisäämällä tuotteen painoa vedellä. Kalliiseen mausteeseen voidaan jauhaa mausteen sijaan jonkin muun kasvin lehtiä. Erilaisilla kemikaaleilla jo hieman nuupahtanut ruoka saadaan näyttämään tuoreemmalta.
Varsinaisten ruokaväärennösten lisäksi tehdään monenlaisia elintarvikepetoksia. Niitä ovat esimerkiksi veronkierto, laittomat tuotantomenetelmät tai lannoitteet ja jopa ihmiskauppa.
Väärennöksiin ja petoksiin perehtynyt Mari Koistinen muistuttaa tuoreessa kirjassaan, että ruokaväärennökset ovat vanha ilmiö.
Suomessakin kaupassa töissä olleet saattavat muistaa, miten lihatiskin nakit saatiin näyttämään tuoreemmilta, kun ne huuhdeltiin vedellä.
– Huijauksia on tehty oikeastaan yhtä pitkään kuin ihmiset ovat valmistaneet ruokaa toisilleen. Valmistusketjussa voi aina olla välissä joku, joka pyrkii ottamaan taloudellista etua itselleen, Mari Koistinen sanoo.
Nakkien huuhtelu on epärehellistä touhua, vaikkei siitä koituisikaan terveyshaittoja. Vakavimmillaan ruokaväärennökset voivat tappaa. Koistisen kirjan mukaan esimerkiksi 1700-luvun lopulla Englannissa himoittiin vaaleaa leipää niin paljon, että leipomot lisäsivät taikinaan muun muassa kipsiä.
Tuoreempi esimerkki on kymmenen vuoden takaa Kiinasta, jossa tuhansia pikkulapsia sairastui vakavasti juotuaan maitoa, jonka valmistamiseen käytetyssä maitojauheessa oli muovin käsittelyaineena tunnettua melamiinia.
Melamiinia sisältävää maitojauhetta tuhottiin vuonna 2008 Wuhanin kaupungissa Kiinassa.EPA
Luomun suosio houkuttelee huijareita
EU:ssa yksi tuotteista, joihin liittyy paljon epärehellisyyttä, on kala. Ravintola-asiakas ei välttämättä huomaa, jos hänen tilaamansa annos onkin valmistettu ruokalistassa mainittua kalalajia halvemmasta lajista.
Nykyisten ruokaväärennösten määrää on mahdoton arvioida, koska vain osa tapauksista paljastuu. Määrän arvioidaan kuitenkin olevan kasvussa. Sitä selittää muun muassa luomuruoan lisääntynyt suosio; on taloudellisesti houkuttelevaa myydä tavallisesti kasvatettuja tomaatteja luomuna, koska niistä saa paremman hinnan.
Väärentäjiä houkuttelevat myös ruokien pitkät tuotantoketjut, joiden yksityiskohdista on loppukäyttäjän lähes mahdoton pysyä kärryillä.
– Vaikka eines valmistetaan Suomessa, niin kysymys kuuluu, mistä tulevat mausteet, öljy ja liha. Entä mistä on peräisin sen eläimen rehu, josta liha on tehty? Siellä voi olla satoja toimijoita yhden elintarvikkeen taustalla, Koistinen sanoo.
Mafia tienaa väärennetyllä viinillä ja juustolla
Mari Koistisen mukaan huolestuttavin ilmiö on järjestäytyneen rikollisuuden hivuttautuminen eurooppalaisille ruokaväärennösmarkkinoille.
– Italian mafia on havainnut, että esimerkiksi oliiviöljyä, mozzarellaa, lihaa tai viiniä väärentämällä voi ansaita enemmän kuin huumekaupalla. Ainakin riski jäädä kiinni on paljon pienempi ja rangaistukset lievempiä.
Mari Koistisen mukaan elintarvikehuijaukset antavat järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuden myös muunlaiseen rikollisuuteen kuten rahanpesuun ja veronkiertoon.
– EU:ssa ruokaan liittyvät väärennökset eivät ehkä ole lukumääräisesti kasvussa, mutta tämä uusi vakavampi ilmiö huolestuttaa päättäjiä ja valvojia.
Suomessa voi Koistisen mukaan kuitenkin syödä ilman huolta.
– Suomessa syödään aidosti turvallisempaa ruokaa kuin on syöty edeltävinä vuosisatoina. Meillä on toimiva elintarvikeketju ja laatua valvotaan kattavasti.
Ravintolassa kannattaa kysyä kalan ja lihan alkuperästä. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle
Ruokaa uskaltaa syödä, mutta kaikkea ei pidä uskoa
Ruokaväärennösten uhriksi joutumisen riskiä voi pienentää syömällä monipuolisesti ja suosimalla mahdollisimman vähien välikäsien kautta tuotettua ja myytyä ruokaa. Koistinen ohjeistaa myös, ettei epämääräisistä ruokaa myyvistä nettikaupoista kannata tilata mitään, ei varsinkaan halpoja ravintolisiä, joiden koostumuksesta ei välttämättä ole takeita.
Lomareissuilla ulkomailla järkevä matkailija suhtautuu kriittisesti liian hyviin tarjouksiin vaikka laatuviinien tai oliiviöljyn suhteen.
– Ei kannata myöskään haksahtaa kadulla myytäviin tuotteisiin ajatellen, että ne olisivat aina jotenkin aidompia ja terveellisempiä. Näin ei todellakaan välttämättä ole, Koistinen sanoo.
Omassa elämässään Mari Koistinen kertoo tutkailevansa aktiivisesti muun muassa tuotteiden alkuperää ja kysyvänsä ravintolassa tarjoiltavan kalan taustoista. Ruokahaluaan hän ei ole menettänyt.
– Syön ihan hyvillä mielin ja luottavaisesti. Jos tuotantoketjuissa joskus onkin jotain väärennettyä, niin ei se kuitenkaan niin valtava ongelma ole.
Lue myös:
Huijarit yrittävät urkkia tietoa ruokaväärennöksiä tutkivasta huippulaboratoriosta Pohjois-Irlannissa. Pomminkestävien ovien läpi pääsi Ylen toimittaja Erja Tuomaala.Stina Tuominen / Yle
Kaakkois-Suomen raja-asemilla käy nyt kova kuhina. Pelkästään tammikuussa kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla oli peräti 685 000 rajanylitystä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Lähes samaa tahtia kasvaa venäläisten ostosmatkailu Suomeen, sillä suurin osa rajanylittäjistä on juuri venäläisiä.
Aivan Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan lähellä sijaitsevassa Laplandia-marketissa on ollut aihetta iloon.
– Me kirjasimme parhaat tammikuun myyntiluvut sitten vuoden 2014, sanoo Laplandia-marketin omistavan Atma Trade oy:n toimitusjohtaja Mohamad Darwich.
Venäläiset tulevat hakemaan Suomesta erityisesti elintarvikkeita, lastenruokia ja edullisia käyttötavaroita. Tommi Parkkinen/Yle
Darwich laskee, että myynti on palautumassa ruplan romahdusta edeltävälle tasolle. Venäjän ruplan arvo romahti kesällä 2014, jolloin se menetti arvostaan yli 50 prosenttia. Romahduksen jälkeen venäläisten ostosmatkat Suomeen vähenivät rajusti.
Viime tammikuussa Laplandia-marketin kassat kirjasivat päivittäin lähes 250 myyntitapahtumaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Myös tax free -palautuksia hoitavassa Planet Payment Finlandissa on huomattu matkailijamyynnin vilkastuminen.
– Kauppa kirjaa isoja kaksinumeroisia kasvulukuja, kun matkailijamäärä kasvaa ja rahan käyttö kehittyy myönteisesti, sanoo Planet Payment Finlandin kauppiassuhteiden johtaja Jaakko Syrjänen.
Verovapaan myynnin kasvu johtuu lähinnä rajanylittäjien määrän lisääntymisestä.
– Keskiostokset eivät ole kasvaneet, vaan venäläiset haluavat nyt edullisia ja kevyitä tuotteita, jatkaa Mohammad Darwich.
Verottomasti Venäjälle vietävien ostosten arvo saa nykyisin olla enintään 500 euroa, ja tuotteet saavat painaa korkeintaan 25 kiloa. Tämä lisää ns. kilomummojen matkailua, jolloin maahan pystytään tuomaan suurempia määriä tavaraa kuin mitä kilorajoitukset sallisivat.
Kilomummot ovat venäläisten turistiryhmien mukana tulevia matkustajia, jotka eivät itse osta mitään, mutta tuovat rajan yli ystävänsä ostokset.
– Jonkin verran tapahtuu sitä, että ostoksia jaetaan eri kuiteille, laskee Jaakko Syrjänen.
Luksustuotteet jäävät hyllyyn
Planet Payment Finlandin mukaan parhaiten venäläisten kasvavasta ostosmatkailusta hyötyvät ne liikkeet, jotka ovat muuttaneet valikoimaa venäläisten lompakolle paremmin sopivaksi.
– Nyt ostetaan vähemmän trendituotteita, ja enemmän normaalia kulutustavaraa, sanoo Syrjänen.
Venäläisasiakkaat vertailevat Vaalimaan Zsar Outlet Villagessa tarkkaan erityisesti kalliimpien kulutustavaroiden ja vaatteiden hintoja, kun moni etsii Suomesta nyt edullisempia tuotteita.Mikko Savolainen / Yle
Esimerkiksi Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumaan nousseessa Zsar Outlet -ostoskeskuksessa venäläisasiakkaat pohtivat hyvinkin tarkkaan, kannattaako kalliita merkkivaatteita ostaa Suomesta, vai venäläisestä myymälästä. Mutta täälläkin tammikuun matkailijamyynti kasvoi.
– Meidän hintamme ovat joskus edullisempia kuin Venäjällä, ja tax free alentaa hintoja vielä lisää, pohtii markkinointipäällikkö Evgenia Gerasimova syytä tax free -kaupan menestykseen.
Zsar Outlet Village on lisännyt tax free-myyntiä tammikuussa, mutta ostoskylän kadulla on hiljaista arkipäivänä.Tiina Karppi / Yle
Gerasimova myöntää, että kalliiden merkkivaatteiden kaupassa venäläiset outlet-myymälät ovat vahva kilpailija, mutta Zsar Outlet aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan lisäämällä keväällä mainontaa venäläisessä sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa myyntikanavissa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee tänään Berliinissä ja tapaa liittokansleri Angela Merkelin.
Vierailu osuu kiinnostavaan hetkeen, sillä EU-johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen neuvottelemaan EU:n monivuotisesta budjetista.
Suurimpana nettomaksajana Saksa on neuvotteluissa keskeisessä roolissa. Budjettiväännöstä on ennakoitu vaikeaa, koska jäsenmaiden kannat ovat vielä kaukana toisistaan.
Tuorein ehdotus EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi pitää liian korkeana. Suomi tavoittelee vuosien 2021-2027 rahoituskehykseen kokonaistasoa, joka olisi noin 1 080 miljardia euroa eli 1,06 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Tiukinta budjettikuria ajavat maat vaativat, että budjetin kokonaistaso painetaan sitäkin alemmas, tasan yhteen prosenttiin. Saksa luettiin alun perin tähän tiukkaan leiriin, mutta sittemmin Merkel on väläyttänyt valmiutta kompromisseihin.
Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Merkel haluaa kuitenkin pitää kiinni budjetin modernisoinnista, mikä tarkoittaisi, että rahaa ohjattaisiin tulevaisuuteen suuntaaviin hankkeisiin esimerkiksi maataloustukien kustannuksella.
Suomelle taas maatalouden kehittämisrahojen puolustaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Toisaalta Suomen prioriteetteihin kuuluu myös tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen.
Suomea ja Saksaa erottava budjettikysymys on myös suhtautuminen jäsenmaksukorjauksiin, joilla on palautettu rahaa tietyille nettomaksajamaille. Suomi ajaa korjauksista luopumista, mutta Saksa haluaa pitää niistä kiinni.
Saksan sisäpolitiikassa kuohuu
Marinin vierailun ajankohta on mielenkiintoinen myös sen suhteen, että Saksan poliittisella kentällä on kuohunut rajusti viime viikkoina.
Thüringenin osavaltiovaaleista roihahtanut kohu johti kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtajan ja Merkelin manttelinperijän Annegret Kramp-Karrenbauerin eroon.
Skandaali sai alkunsa, kun Vapaan demokraattipuolueen (FDP) Thomas Kemmerich valittiin Thüringenin pääministeriksi osittain Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen tuella. Aiemmin Saksan puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä äärioikeistolaisen AfD:n kanssa.
Kemmerichiä tukivat hänen oman puolueensa ja AfD:n lisäksi kristillisdemokraattien CDU. Kohun vuoksi Kemmerich erosi virastaan vain päivä valintansa jälkeen. Osavaltiossa kaavaillaan kevääksi uusia vaaleja.
Kysymys Merkelin seuraajasta auki
Kramp-Karrenbauer on ehtinyt olla CDU:n johdossa vain reilun vuoden. Hänen lähtönsä avasi uudelleen pelin siitä, kuka johtaa CDU:ta Merkelin väistyessä politiikasta.
Uutistoimisto AFP kertoi maanantaina, että Kramp-Karrenbauer aikoo keskustella tällä viikolla kolmen seuraajaspekulaatioissa pyörineen CDU-poliitikon kanssa. He ovat Merkelin pitkäaikainen kilpailija Friedrich Merz, terveysministeri Jens Spahn ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiojohtaja Armin Laschet.
Seuraajavalinta viitoittanee myös keskustaoikeistolaisen CDU:n tulevaa suuntaa. Merz ja Spahn veisivät puoluetta todennäköisesti Merkeliä konservatiivisempaan suuntaan, kun taas Laschetin linja on ollut keskemmällä.
Tiistaina johtajakisaan ilmoittautui liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
CDU:n seuraava puheenjohtaja saa tehtäväkseen puolueen johdattamisen kohti vaaleja, jotka koittavat ensi vuonna. Vaalit ovat merkittävä käännekohta, koska Merkel on ilmoittanut jättävänsä politiikan silloin.
Merkel on toiminut Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 alkaen. Hän on ehtinyt tavata liittokansleriurallaan myös pitkän liudan suomalaisia pääministereitä – Marin on järjestyksessä seitsemäs.
Nämä ovat nyt sitten viimeiset terveiseni täältä. Tänään minulle ilmoitettiin, että Presidentti on hylännyt armon anomukseni. Se on sitten edessäni mitä olen katsonut kaukana häämöttävänä. Se, josta olen kerran lupaukseni antanut, sen myöskin pidän vaikka henki menisi, niin kuin nyt meneekin.
Voi nyt sitten hyvin ja kestä reippaasti tämä, aika lääkitsee kaikki haavat! "
Martta Koskinen sai kirjoittaa viimeisenä iltanaan syyskuussa vuonna 1943 neljä kirjettä. Yhden niistä hän kirjoitti siskopuolelleen Kertulle.
Ompelija Martta Koskinen (1896–1943) osallistui kommunistien maanalaiseen toimintaan ja hänet tuomittiin maanpetoksesta. Lähipiiriin kuului muun muassa kansanedustaja Hella Wuolijoki.Kansallisarkisto. Kuvankäsittely Marko Melto / Yle
Koskinen teloitettiin Malmin ampumaradalla Suomen viimeisenä kuolemaantuomittuna naisena. Tuomio tuli ompelijalle maanpetoksesta.
Kirjeen sävy on hyytävän rauhallinen.
– Siinä tulee esiin kirjeen voima. Kuolemaantuomitun naisen kirje on paitsi henkilökohtaista, myös yhteiskunnallista ja poliittista, tietokirjailija Timo Kalevi Forss toteaa.
Vuoden ajan Forss penkoi arkistoja ja luki satoja kirjeitä. Nyt noin sadan vuoden ajalta on koottu sata kirjettä yksiin kansiin juuri julkaistuun teokseen Unohtumattomia kirjeitä Suomesta.
Valtaapitävien ukkojen kirjeitä
Ensimmäisenä Forss etsi käsiinsä presidentti Risto RytinAdolf Hitlerille kirjoittaman kohtalonkirjeen, jossa Ryti omissa nimissään sopi aseveljeyden jatkamisesta natsi-Saksan kanssa.
Sodan jälkeen Suomi pääsi kuin koira veräjästä tämän ilman eduskunnan suostumusta lähetetyn kirjeen ansiosta. Sen sijaan Ryti tunnetusti tuomittiin ankarasti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
Rytin kirjeen jälkeen löytyi lisää kirjeenvaihtoa historian suurmiehiltä. Pian kerättynä oli Kekkosen, Mannerheimin ja Stalininkin kirjeet.
– Havahduin siihen, että koossa oli valtaapitävien ukkojen kirjeitä toisilleen, suoranainen pönäkkyyden ja virallisuuden huipentuma. Piti tehdä töitä, että tuollaista sinivalkoista sankaritarinaa saisi monipuolistettua, Forss kertoo.
Timo Kalevi Forss halusi haastaa virallista ja yhden totuuden Suomea. Siksi kirjaan on koottu muun muassa Elvi Sinervon vessapaperille vankilassa kirjoittama salakirje sekä totaalikieltäytyjän armahdusanomus vuodelta 2011.Marko Melto / Yle
Postimuseon kirjekeräyksen ansiosta Forss löysi tekstejä, joiden henkilökohtaisuus ja arjen kuvaus toivat säröä ja henkeä historian kuvaukseen.
Oli kirjeitä lapsilta, naisilta, äideiltä, vanhuksilta ja tavallisilta rivisotilaita, siis väläyksiä elämästä sodassa ja rauhassa, joita ei aina historiasta nosteta esiin.
Yksi Forssia vahvasti liikuttaneista kirjeistä on 13-vuotiaan Marjan käsialaa ja osoitettu samanikäiselle ystävälle. Kirjeessä tyttö kertoo, miten pikkusisko on juuri kuollut auton alle. Pikkusisko-Marken tappoi rattijuoppo.
– Kyllä siinä silmä kostuu, kun sitä lukee. Kirjeessä on kirkasta ja vilpitöntä lapsen suoraa havainnointia. Kuin katsoisi valokuvaa hetkestä, joka on jo kadonnut, Forss kertoo.
Toinen kirje, joka liikutti Forssin kyyneliin, kuvaa sodan raadollisuutta äidin silmin.
– Tällaiset kirjeet avaavat sodasta sitä raakaa ja epäoikeudenmukaista todellisuutta, josta ei juhlapuheissa puhuta, Forss toteaa.
On heinäkuu vuonna 1944. Neuvostoliitto on aloittanut suurhyökkäyksen Karjalankannaksella. Rouva Hilda Lintulahti on huolissaan ainoasta pojastaan ja kyselee tämän perään. Ainoa keino on lähettää kirje ja toivoa, että saa vastauksen.
Sotilaspastori saa kirjeen ja joutuu kirjoittamaan äidille totuuden: poika on jouduttu jättämään vihollislinjan taakse:
"15.7.1944
Hänen alaruumiinsa halpautui niin, että hän ei voinut omin voimin liikkua. Vihollisen tykistötuli oli erittäin kiivas ja vihollinen oli päässyt ylittämään Syvärin, joten omien joukkojen oli vetäydyttävä taaksepäin. Tällaisessa uhkaavassa tilanteessa ei Korp. Lintulahtea voitu ottaa mukaan. Tämä on erittäin valitettava tapaus.”
Kirjeitä selatessa ymmärtää, millainen kädenojennus yli ajan ja paikan paperille kirjoitettu sana on aiemmin ollut. Sodan aikana moni tarttui kynään, kuin kirjeen kautta saisi vielä yhteyden arkeen ja kotiin.
Forss nosti kirjaansa kirjeitä niin punaisilta kuin valkoisilta ja molempien vankileireiltä.
– Jos kirjeen on kirjoittanut Mannerheim, lukijalla on tietty ennakko-oletus. Mutta kun sen onkin kirjoittanut joku Bruno ja hän kirjoittaa vanhemmilleen “präiskyttelevänsä lahtaria”, onhan se aika erilaista kuin totuttu tarina.
Joskus kirje tavoitti vastaanottajansa kirjoittajan jo kuoltua, kuten Martta Koskisen tapauksessa.
– Kun lukee yhden kirjeen, kokee henkilökohtaisen tuskan. Kun lukee useita, tajuaa, että henkilökohtainen kirje kertoo jotakin enemmän kuin virallinen totuus, yksilön pienistä havainnoista avautuu laajempi kuva.
Touko Laaksonen eli Tom of Finland piirsi omaleimaisen tavaramerkkinsä kirjeen sivuun vuonna 1986. Kirjeessään ystävälleen Tuomo Niemelälle hän valittelee firman toimistoapulaisen itsemurhaa, mutta on jo ehtinyt villiin suhteeseen tämän seuraajan kanssa.Unohtumattomia kirjeitä Suomesta
"Naivi sotaromaani"
Henkilökohtaiset, käsinkirjoitetut sanat paljastavat myös Suomen suurimmista taitelijoista ja suurmiehistä puolia, joita ei merkkihenkilöihin ensimmäisenä yhdistäisi.
Kekkosen kuulut söpöilykirjeet Sylvi Uinolle, Eino Leinon saamat pakit kustantajalta.
Ja sitten on kirje, jossa Väinö Linna kertoo kustantajalle kirjoittaneensa “ajan hullutuksen ja oman lapsellisuuteni vaikutuksesta naivin sotaromaanin, jonka te palautitte”.
– Ja tästä “naivista sotaromaanista” tuli tietenkin lopulta koko suomalaisen kirjallisuuden mullistanut teos, Forss naurahtaa.
Näin Linna kirjoittaa perheestään maaliskuussa 1947:
“Isäni oli teurastaja, ja kun hän kuoli, niin ilmeni se varsin surullinen seikka, että hänen omaisuudestaan ei ollut enää muuta panttaamatta kuin vaimo ja seitsemän lasta. Tämän johdosta minä heti kansakoulusta päästyäni jouduin tekemään työtä henkeni pitimiksi.”
Akseli Gallen-Kallela piirsi kirjeeseen kollega Dørnbergerille yhden tunnetuimmista teoksistaan. Hän kertoi myös lopettaneensa juopottelun ja löytäneensä rakastajattaren.Unohtumattomia kirjeitä Suomesta
Pariisi vuonna 1889.
Akseli Gallen-Kallela piirtelee kirjeen sivuun kuvaa Aino-triptyykistä.
Hän kirjoittaa kollegalleen, kuinka “maalaaminen on ihan paskaa”.
– Hän valittelee ahdistuneena, ettei Pariisissa ketään kiinnosta mikään muinainen luontojuttu. Ja nyt kun tietää Aino-teoksen arvon, suurmiehen suurteoksen, kirjeissä paljastuva tavallisen ihmisen epäilys on kutkuttava, Forss sanoo.
Forss nostaa esiin muitakin samankaltaisia tarinoita.
Alkoholin ja mielenterveysongelmien riuduttaman Aleksis Kiven viimeinen kirje mielisairaalasta on kuin hätähuuto. Toukokuussa vuonna 1871 kirjoitetussa kirjeessä Kivi kertoo hourailevansa ja pyytää, ettei rakas Charlotta saavu häntä katsomaan.
Kirjeen traagisuutta lisää nykylukijan tieto siitä, miten Kivestä tuli arvostettu, suuri kirjailija vasta kuolemansa jälkeen.
Miksi juuri näitä kirjeitä on kirjassa useampia?
– Ennen kuin taiteilijoista on tullut staroja, ovat hekin joutuneet anomaan tilaisuutta päästä esille tai kokeneet pahoja takaiskuja. On ehkä hyvä ymmärtää, että samanlaisia tavallisia kuolevaisia me olemme lopulta kaikki.
Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely on esillä Postimuseossa Museokeskus Vapriikissa Tampereella 31.1.2021 asti.Näyttelyssä voi myös kuunnella osan kirjeistä Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina. Näyttelijät lukevat kirjeitä livenä Postimuseossa 21.-22.4. ja Helsingissä Korjaamolla 28.4.2020.
Tampereen yliopiston logosta tehdyt pilapiirrokset puhuttavat sosiaalista mediaa.
Asia tuli ilmi, kun Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto -opiskelijaryhmä kertoi tiistaina asiasta nettisivuillaan. Viesti levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen pilaversioita yliopiston logosta ilmestyi koko ajan lisää.
Vihreä vasemmisto -opiskelijajärjestö kertoi yliopiston markkinointiviestinnän puuttuneen ryhmän kaksi vuotta vanhaan, Facebookissa julkaisemaan vappupilapiirrokseen yliopiston logosta.
Yliopiston brändilogossa on violetti naama, niin sanottu tuninaama. Tuni tulee yliopiston sähköpostiosoitteesta. Opiskelijajärjestö oli laittanut logoon lonkeromaisia partahaivenia, millä viitattiin kuvitteelliseen Cthulhu-hirviöön.
Pilapiirros kaksi vuotta vanha
Opiskelijajärjestön aktiivi Ilona Taubert sai vaatimuksen kuvien poistamisesta vastikään omaan yliopiston sähköpostiinsa, koska järjestöllä ei ole omaa sähköpostia.
Tampereen yliopiston markkinointiviestintä pyysi kirjeellä poistamaan kuvan. Kirjeessä vedottiin tavaramerkkilakiin.
– Pyydämmekin teitä lopettamaan merkin käytön tällä tavalla, ja poistamaan jo levitetyt kuvat kampuksilta sekä verkosta välittömästi, kirjeessä sanottiin.
Yle on nähnyt alkuperäisen kirjeen. Ilona Taubert pitää vaatimusta erikoisena.
– Aika uskomattomaltahan tämä tuntuu. Alkuperäinen hassuttelumielessä tehty kannanottomme ja sitä varten tehty satiirinen kuvitus tehtiin 2018 toukokuussa, emmekä silloin saaneet mitään kommenttia yliopistolta.
Opiskelijajärjestö aikoo vastustaa pyyntöä. Sen mukaan yliopistoa tulee voida kritisoida sekä suoraan että tarvittaessa satiirin keinoin.
– Tulkitsemme logomuunnelmamme uudeksi ja itsenäiseksi teokseksi, koska sitä ei voida sekoittaa yliopiston omaan brändiin, eikä se näin ollen voi rikkoa tavaramerkkilakia. Katsommekin, että yliopisto ei voi tavaramerkki- tai tekijänoikeuslakiin nojaten käskeä meitä poistamaan versiotamme, ryhmä sanoo.
Opiskelijajärjestön mukaan kirje on uusi osoitus yliopiston brändäämisen ongelmista.
– Valitettavasti tälläiset tapaukset eivät ole harvinaisia, ja yliopiston tulee pohtia vakavasti, miten suhtautua kriittisiin opiskelijoihin ja henkilöstön jäseniin, Taubert sanoo.
Rehtorin mukaan logo on herkullinen
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls sanoo, että hänen tietonsa mukaan markkinointiviestinnästä on oltu yhteydessä harrastejärjestöön. Rehtorin mukaan kahden vuoden takaisiin kuviin ei ole syytä puuttua.
Ylipistolla on rehtorin mukaan ohjeet logon käyttöön ja yliopisto toivoo, että logoa käytetään organisaation ohjeistuksen mukaan. Rehtorin mukaan yliopisto ei voi puuttua satiirisiin muunnoksiin.
– Yliopisto ei voi kontrolloida, millaisia muunnoksia logosta rakentuu.
Wallsin mukaan muunnokset kertovat siitä, että yliopisto on tärkeä ihmisille. Yliopiston iskulause on, että Ihminen ratkaisee. Logoasiassa ihminen on ollut kekseliäs, rehtori sanoo.
– Yliopiston logossa on ihmisen kasvot, logomme on siitä näkökulmasta hyvin herkullinen erilaisten tunteiden ilmaisuun, Walls sanoo.
Pilapiirroksia alkoi virrata
Opiskelijajärjestö julisti pyynnön saatuaan parodiakisan. Hashtagilla #tuninaama alkoi Twitteriin virrata pilapiirroksia.
Edellinen kohu koski Tampereen yliopiston rekryilmoitusta, jossa viestintäasiantuntijaa haettiin monen kommentoijan mukaan lennokkaalla ja vaikeaselkoisella ilmoituksella. Yliopisto haki tehtävään "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia.
Tampereen yliopiston brändäystä on kritisoitu voimakkaasti myös yliopiston sisällä.
Ensimmäinen kohu syntyi rehtori Mari Wallsin henkilökunnalle lähettämästä viestistä.
Sotahistorian tutkija ja tietokirjailija Jussi Jalonen kertoo blogissaan, että osa ylipiston työntekijöistä oli osallistunut eläinten mukaan nimettyihin pienryhmiin, joissa oli haettu WAU!-kokemuksia.
– Viestiä lukiessaan moni tutkimuksen ja opetuksen ammattilainen tunsi allekirjoittaneen tavoin, että häntä puhutellaan kuin tarhaleikkejä odottavaa pikkulasta, Jalonen kirjoittaa.
Toinen kohu syntyi Tampereen yliopiston Kauppalehdessä julkaistusta mainostekstistä. Siihen oli haastateltu yliopiston uutta innovaatiojohtajaa Taru Pilveä. Eniten huomiota herätti tämä kohta:
– Yliopisto on luovien, itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ihmisten yhteisö. Sen sisälle tarvitsemme kuitenkin Future Findersin kaltaisia, eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavia ihmisiä, jotka ikään kuin sytyttävät pieniä innostuksen tulipaloja, Taru Pilvi sanoo.
Tampereen yliopiston viestintä- ja brändijohtaja Camilla Lindfors sanoi Ylelle helmikuussa, että uusi Tampereen korkeakouluyhteisö tarvitsi uuden brändin. Yliopisto muodostaa yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa korkeakouluyhteisön.
