Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo pitää kohtuuttomana EU-tuomioistuimen linjausta lakkojen korvausvelvollisuudesta. EU-tuomioistuin päätti viime viikolla, että lentoyhtiöt ovat korvausvelvollisia yhtiöiden sisäisestä lakosta johtuvista lentojen peruutuksista tai myöhästymisistä.

Koskeeko sisäinen lakko myös lentoyhtiön alihankkijoiden lakkoja, ei ole selvillä. Korvausvelvoite pätee kolme vuotta takautuvasti.

Tuomioistuimen ennakkopäätös perustui saksalaisen TUIfly-lentoyhtiön spontaaniin lakkoon syksyllä 2016. Työntekijät jäivät tuolloin joukoittain sairalomalle, kun yhtiö oli kertonut henkilöstölle rakenneuudistuksesta.

Päätöksen myötä lentomatkustajien kuluttajansuoja paranee, sillä yhtiön spontaanit lakot eli niin sanotut korpilakot ovat tähän mennessä estäneet korvauksen saamisen. Matkustajalle korvaus on tapauksesta riippuen enintään 600 euroa.

Finnair ei ennakoi päätöksen vaikutuksia

Vauramo sanoo, että päätös kolahtaa Finnairiin periaatteellisella tasolla kovasti.

– Jos puhutaan siitä, että pitäisi käsitellä toimialoja neutraalisti, niin millä muulla toimialalla on vastaava? Onko junaliikenteellä, en tiedä. Onko linja-autoliikenteellä? Jos henkilöautoni hajoaa ja korjaamolla on lakko, miksi en ole silloin oikeutettu vastaavanlaiseen korvaamiseen, koska liikkuminen autolla estyy, Vauramo kysyy.

Yhtiön mukaan tuomioistuimen käytännön vaikutuksia on vielä vaikea arvioida ja vasta jatkossa nähdään, miten se vaikuttaa Finnairiin esimerkiksi alihankkijoiden kautta.

Finnair joutui perumaan viime vuoden maaliskuussa noin sata lentoa, koska lentokenttiä operoivan Finavian tytäryhtiössä Airprossa oli työtaistelu. Finnair ei ollut osapuolena Airpron työehtokiistassa.

Loppuvuodesta 2016 Finnair perui joitakin lentoja, koska Finnairin lentäjiä edustavalla Suomen Liikennelentäjäliitolla oli ylityökielto. Finnarin mukaan ei ole kuitenkaan selvää, että tämä olisi sellainen tilanne, johon EU-tuomioistuimen päätös soveltuisi. Yhtiön mukaan nämä ovat kysymyksiä, jotka selviävät aikanaan kun EU-tuomioistuimen päätöksen oikeudelliset vaikutukset selviävät.

Kesällä uusia Eurooppa-reittejä ja Nanjing

Suomalaismatkailijoille avautuu uusia reittejä tänä kesänä Eurooppaan: Lissaboniin, Bergeniin, Tromssaan ja Stuttgartiin. Euroopan lennoilla matkustajat saavat kesällä käyttöön langattoman nettiyhtyden WiFin.

Aasiaan puolestaan lennetään peräti 97 lentoa viikossa ja uusi kohde Kiinassa on Nanjing, joka avataan liikenteelle toukokuun puolessa välissä.

Finnair kertoi eilen parantuneesta tuloksesta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Se oli neljästoista peräkkäinen tulosparannus.

Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti tänä vuonna. Finnair suunnittelee kasvattavansa kapasiteettiaan yli 15 prosenttia tänä vuonna. Suurin osa siitä osuu alkuvuodelle. Kilpailun odotetaan lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltojen välisillä reiteillä.

Kapasiteetttia tarvitaan ja laivastouudistus etenee alkulperäistä suunnitelmaa nopeammin. Vauramon mukaan tänä vuonna tulee yksi ja ensi vuonna kaksi uutta laajarunkoista A350-konetta. Myös Euroopan-liikenteeseen on tulossa uutta kalustoa.

Halpalentoyhtiöt haastavat

Halpalentoyhtiöt kilpailevat samoilla reiteillä kuin perinteiset lentoyhtiöt, mutta muutoksia omistusrakenteissa on meneillään. Lentoyhtiöryhmittymä IAG on kiinnostunut ostamaan koko halpalentoyhtiö Norwegianin, Alitalian suuntaan ovat tähyilleet Lufthansa ja Easyjet. Ryanair puolestaan ostaa LaudaMotionin. Euroopassa ja Pohjois-Amerikan liikenteessä Finnair kilpailee halpalentoyhtiöitä vastaan.

– Siellä toimii useampia pitkän matkan halpalentoyhtiöitä, ja se tietysti vaikuttaa meihinkin, Vauramo sanoo.

Kilpailussa halpalentoyhtiöiden kanssa erityisesti jatkoyhtyksien rakentumisella on merkitystä. Vauramon mukaan halpalentoyhtiöt eivät ota vastuuta jatkoyhteyksien toimimisesta.

"Vaikea nähdä, että ihmisten liikkumista rajoitetaan"

EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier kävi huhtikuun alussa pääministeri Juha Sipilän vieraana. Samalla matkalla Barnier tapasi myös Finnairin Vauramon.

Vauramo uskoo, että lennot Lontooseen jatkuvat Britannian brexit-eron yli. Brexitissä Britannia jää lentoliikenteen sisämarkkinoiden ulkopuolelle, ja samalla se joutuu neuvottelemaan itselleen uuden sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, koska Open Skies -sopimus Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä ei enää brexitin jälkeen koske Britanniaa.

– On vaikea nähdä Eurooppaa sellaisessa tilanteessa vajaan vuoden päästä, mukaan lukien Iso-Britannia, että ihmisten liikkumista jotenkin rajoitetaan. Uskon, että ihmiset eivät tule sitä hyväksymään.

Maaliskuussa EU-maat lisäsivät huippukokouksessaan brexit-neuvotteluiden suuntaviivoihin maininnan lentoliikenteestä. Diplomaattien mukaan suuntaviivoihin saatiin Suomen johtaman maaryhmän esityksestä lisäys, että lentoliikenteen neuvotteluissa turvataan "vahvat tasapuoliset toimintaedellytykset" alalla. Se tarkoittaa, että otetaan huomioon paitsi olemassa olevat EU-maiden ja Britannian väliset lennot, myös niiden jatkot eteenpäin EU:n ulkopuolelle.

Lue myös: Finnair paransi taas, perinteisesti heikko alkuvuosi ylsi voiton puolelle

Brexit uhkaa vaikeuttaa Finnairin asemaa – suomalaisten Lontoon-lennot sovittava uudestaan

Rakennusteollisuus RT:n toimialaliitot julistavat rakennusteollisuuteen kattavan työsulun.

Työsulku alkaa 9. toukokuuta.

Sulku on vastaus Rakennusliiton ilmoittamille lakoille.

Työsulkuun osallistuvat Talonrakennusteollisuuden, Rakennustuoteteollisuuden, Infran, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden, Pintaurakoitsijoiden, Kattoliiton sekä Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset. Sulun ulkopuolelle jäävät muutamat rakennustuoteteollisuuden prosessiteollisuuden jäsenyritykset sekä yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot ja sellaiset toiminnot, jotka suuntautuvat muualle kuin rakennusteollisuuteen.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo Ylelle puhelimitse, että työsulun tavoite on saada mahdollisimman nopeasti sopu alalle.

– Ainona tavoitteena on katkaista Rakennusliiton toimeenpanemat ja ilmoittamat lakot niin, että päästäisin mahdollisimman nopeasti työsopimuksiin alalla ja vahingot niin alan yrityksille kuin asiakkaille jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Puolustuskeinoista on kysymys.

Randellin mukaan toteutuessaan työsulun vaikutukset olisivat merkittävät.

– Taloudelliset vaikutukset ovat hyvin merkittävät, arvioilta noin 50 miljoonaa euroa päivässä. Vaikka lakot on kohdistettu vain tiettyihin toimialoihin ja yrityksiin, niin tosiasiallisesti vaikeuttaa koko alan toimintaa ja pysähdyttää työmaita.

Rakennusliitto: Sopimuspaine on ihan hyvä

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että Rakennusliitto otti työsulkuilmoituksen rauhallisin mielin vastaan.

– Seurataan tilannetta rauhallisesti. Kyllä meillä alkaa olla painetta pytyssä ihan tarpeeksi, että sopimuspaine on ihan hyvä. Varmasti Rakennusteollisuudella on ihan aito tarve saada sopu aikaisesti. Työsulku on laillinen toimi, mihin työnantajalla on oikeus.

Harjuniemen mukaan käytännössä työsulku tarkoittaisi sitä, että koko Rakennusteollisuuden yritysten työt pysähtyvät. Neuvottelujen jatkosta ei vielä toistaiseksi ole tietoa, mutta Harjuniemen arvioi neuvottelujen jatkuvan piakkoin.

– Kyllähän se hieman hälyttävältä näyttää, mutta kyllä meillä on keskusteluyhteys ja luulen, että ihan lähiaikoina tavataan.

Harjuniemi toivoo, ettei riita jatkuisi pitkään.

– Seuraava painepaikka on ennen sulun päälle tulemista. On erilaisia työtaisteluasemia pitkin toukokuuta. Toivon, ettei kesälle asti pitäisi vääntää tätä asiaa.

Työsulku on harvinainen työtaistelutoimi

Työsulku on harvinainen työtaistelukeino. Viimeisimmästä työsulusta on tosin vain vähän aikaa.

Vuoden 2017 loppupuolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa julisti hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluyrityksiä koskevan työsulun, joka päättyi sopuun muutaman päivän kuluttua työsulun alusta.

Työsulussa työnantaja kieltää työntekijöiltä työhöntulon ja keskeyttää palkanmaksun.

Rakennusalan työehtoneuvotteluja on käyty pitkään ja ne ovat tällä hetkellä pahasti jumiutuneet. Lakkojen ja työsulun juurisyynä on Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden erimielisyys palkankorotuksista.

Väyrynen perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle sekä ensi kevään eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana.

Keskiviikkona Helsingissä tiedotustilaisuuden järjestänyt Väyrynen sanoo hänen ja Suomen Keskustan välien katkenneen nyt lopullisesti. Väyrynen aikoo erota keskustapuolueesta, ehdottaa oman puolueosastonsa lakkauttamista ja luopuu kunniapuheenjohtajuudesta.

Vielä viime viikolla Väyrynen oli pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi tai puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Torstaina Väyrynen keskusteli toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, jonka jälkeen hän kertoi luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viikonvaihteessa eikä Väyrysen toive sääntöjen muutamisesta niin että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ottanut tulta.

Väyrysen mukaan oli Sipilän johtajuuden puutetta, että hänen tiensä nousi valtuustossa pystyyn.

Minusta näyttää, että Juha Sipilä antaa sen joukkuueen johtaa. Että hän henkilökohtaisesti on eri mieltä, mutta antaa sen joukkueen johtaa, Väyrynen selittää.

Väyrynen ei täsmennä, ketä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittaa vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat.

Kuka seuraajaksi Brysseliin?

Eduskunnassa Väyrysen tilalla on ollut kansanedustaja Mikko Kärnä, joka joutuu nyt jättämään paikkansa.

Brysseliin EU-edustajaksi lähteminen on puolestaan visaisempi juttu. Ensimmäisellä varasijalla on toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka kertoo Suomen yrittäjien verkkosivuilla, ettei aio siirtyä europarlamenttiin.

Seuraavilla varasijoilla ovat kansanedustaja Mirja Vehkaperä ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. STT:n tavoittama Vehkaperä kertoo lähtevänsä Brysseliin mielihyvin.

Väyrynen saa kansalaispuolueelta pakit

Sisäisten kiistojen repimän kansalaispuolueen Sami Kilpeläinen ja Piia Kattelus tyrmäävät Paavo Väyrysen aikeet jatkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa".

Väyrynen kertoi aiemmin aikovansa luotsata kansalaispuolueen eduskunta- ja eurovaaleihin.

Kilpeläinen huomauttaa, että Väyrynen on erotettu puolueesta.

– Hän on vielä lisäksi itsekin eronnut ja sen julkisuudessa ilmoittanut. Väyrynen ei johda kansalaispuolueessa yhtään mitään, Kilpeläinen sanoo tiedotteessa.

Väyrysen erottamispäätöstä ei ole saatu voimaan, koska asia on parhaillaan Helsingin käräjäoikeuden käsittelyssä. Päätös on asetettu toimeenpanokieltoon oikeuskäsittelyn ajaksi.

Kilpeläinen ja Kattelus sanovat, että he päättävät eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Eurovaaleihin lähtemisestä ei ole heidän mukaansa vielä päätetty.

Juttua päivitetty kello 19.49: Lisätty kansalaispuolueen kannanotot.

Sysmän keskiaikaisen harmaakivikirkon lämmitysjärjestelmä kaipaa uusimista. Remontin toteutuminen näyttää nyt entistä todennäköisemmältä, sillä Kirkkohallitus on myöntänyt lämmityksen uusimiseen runsaat 1,1 miljoonaa euroa.

Avustustussumma oli suurin, joka valtion rahoista ensi vuodelle myönnettiin. Toiseksi eniten avustusta, noin 890 000 euroa, annetaan Kemijärven kirkon korjaukseen.

Sysmän ja Hartolan seurakuntien kirkkoherra Jeremias Sankari yllättyi iloisesti tuen määrästä, sillä se oli jopa hieman haettua suurempi. Kirkon lattiassa oleva sähkölämmitys toimii vielä, mutta järjestelmä on jo 60 vuotta vanha.

– Ei voi koskaan tietää, koska se lakkaa toimimasta. Tämä on varautumista tulevaan. Olemme puhuneet, tätä korjausta tehdään sadan vuoden perspektiivillä, Sankari toteaa.

Lämmitysremontin kustannusarvio on vajaat 2,5 miljoonaa euroa, joten seurakunnan olisi vielä saatava kasaan runsas miljoona. Tätä varten on otettava lainaa ja myytävä rantatontteja sekä metsää.

Jos seurakuntaneuvosto päättää ryhtyä hankkeeseen, Pyhän Olavin Kirkko menee kiinni vuonna 2019 siksi aikaa, kun lämmitysjärjestelmä uusitaan. Tähän menisi kirkkoherran mukaan noin 10 kuukautta.

Muinainen asuinpaikka?

Sysmän keskiaikainen kivikirkko on yksi Päijät-Hämeen vanhimmista rakennuksista. Lämmitysremontti vie tavallista enemmän aikaa ja rahaa, koska muun muassa eristyksien arviointiin tarvittavissa kaivuutöissä on oltava arkeologi mukana.

Kirkkoherra Jeremias Sankari kertoo, että koekaivauksissa Sysmän kirkon luota on löytynyt viitteitä muinaisesta asutuksesta.

– Se tarkoittaa sitä että kaikki, missä mennään puolta metriä syvemmälle, pitää kaivaa arkeologin johdolla, hän kuvailee.

Remonttisuunnitelmat ovat tällä hetkellä hyväksyttävänä Museovirastossa. Suunnittelijat laativat piirustuksia niin, että urakkatarjouksia voitaisiin pyytää syksyllä.

Lopullisen päätöksen remontin aloittamisesta vuonna 2019 tekee Sysmän seurakunnan kirkkovaltuusto marraskuussa 2018. Seurakunnan on pohdittava myös välikaton uusimista. Kattoremontti voitaisiin tehdä samaan aikaan, kun lämmitys uusitaan, jos rahat riittävät.

Pasilassa asuu kohta pieni kaupungillinen ihmisiä

Helsinki on jopa kolminkertaistamassa Pasilan alueen asukasmäärää. Tavoite on, että 20 vuoden kuluessa määrä kasvaisi mahdollisesti 30 000:een. Tässä jutussa kerromme, millainen "kakkoskeskusta" Pasilasta on tulossa. Asukasyhdistyksen mielestä vanhassakin Pasilassa on moni paikka rempallaan eikä kaupungilla riitä ymmärrystä niiden korjaamiseen.

Mielenterveyshoidon ihaillulla uudistuksella on varjopuolensa

Etelä-Karjalan sote on moneen kertaan kiitelty hoitomalli ja sote-uudistajien lempilapsi. Eksoten tuloksia on ihailtu koko valtakunnassa. Sillä on kuitenkin myös nurja puolensa, josta kerromme yhden hoitohistorian kautta.

Perintö luonnonsuojeluun vai valtiolle?

Yhä useampi suomalainen haluaa testamentata rahansa tyttöjen koulutukseen, luonnonsuojeluun tai jollekin kansalaisjärjestölle. Jos testamentti on jäänyt tekemättä ja perillisiä ei ole, omaisuus päätyy valtiolle. Viime vuonna valtio saikin lähes 26 miljoonaa euroa "perintöjä". Vantaalainen Sirpa Lamberg testamenttasi osan omaisuudestaan Maailman luonnonsäätiölle.

Turkin ihmisoikeustilanteessa näyttää olevan yksi suunta – pahempaan

Turkissa jatkuvan poikkeustilan aikana maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti. Nyt myös ihmisoikeusaktivistit ovat viranomaisten tähtäimessä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Poikkeustila julistettiin heinäkuussa 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen.

Macron: USA jää varmaan pois Iranin ydinsopimuksesta

Ranskan presidentti Emmanuel Macron uskoo Yhdysvaltojen vetäytyvän Iranin ydinohjelmasopimuksesta. Hän kertoi asiasta kolmipäiväisen vierailun loppupuolella yhdysvaltalaismedialle. Macron kertoi, että vaikka hän ei tiedä, mitä presidentti Donald Trump päättää, hän uskoo, että Trumpin antamat lausunnot viittaavat siihen, ettei Yhdysvallat pysy mukana sopimuksessa.

Sää on loppuviikolla vaihtelevaa

Säässä ei tapahdu lähipäivinä suuria muutoksia, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Pilvisyys vaihtelee pääpiirteissään selkeästä puolipilviseen, ja sadekuuroja tulee monin paikoin. Tänään Itä-Suomessa ja Kainussa sadekuurojen yhteydessä voi esiintyä paikoin myös ukkosta. Poutaisinta ja aurinkoisinta sää on länsirannikolla.

Lue lisää säätiedoista täältä.

Aurinko pilkottaa pilvenraosta ja valaisee valonsäteellään Kirkkojärven rannalla sijaitsevan pientaloalueen laidalle pystytetyn kadunnimikyltin. Kyltissä lukee Magneettimiehenkuja – Magneettimiesgränden. Kivenheiton päässä sijaitsee Mimosaneidonkuja – Mimosaneitogränden.

Itäuusmaalaisen Myrskylän kunnan Kartanonmäki on alue, jonka liepeillä Magneettimiehen kuolema- ja Kesämaa-levyistään tunnettu muusikko Pekka Streng asui tärkeät koulu- ja teinivuotensa. Vuonna 2010 Myrskylän kunnanvaltuusto päätti nimetä osan Kartanonmäen kadunnimistä Strengin musiikillista muistoa kunnioittaen.

Pekka Strengin syntymästä tulee torstaina 26.4. 2018 kuluneeksi 70 vuotta. Vaikka hän menehtyi jo nuorena yli 40 vuotta sitten, noin parin tuhannen asukkaan Myrskylästä löytyy edelleen helposti ihmisiä, jotka muistavat urheilusta ja musiikista kiinnostuneen nuoren Pekka Strengin.

Herkkä ja rauhallinen kaveri

Herkkä kaveri, rauhallinen nuori mies, suuri luonnon ystävä. Tällaisia luonnehdintoja tulee vastaan, kun Pekka Strengin tunteneilta tämän päivän myrskyläläisiltä kysyy, millainen mies nuori Pekka oli.

Kuusi vuotta Pekkaa nuorempi Reijo Hyvärinen muistaa erityisesti Pekan omistaman kelanauhurin.

– Meillä oli sellainen puulaatikkoradio, jossa oli päällä levysoitin. Pekalla puolestaan oli iso kelanauhuri, jonka hän kantoi meille ja äänitti sillä meidän levyjä. Meidän pikkupoikien piti olla hiljaa, ettei tule kaikki taustaäänet mukaan.

Matti Kuosa muistaa, että Pekka soitti koulupoikana viulua ja tapasi myös rakennella kotitekoisia soittimia.

– Pekka rakensi minullekin sellaisen soittopelin, jossa oli pitkä lauta, ruuvit ja kivillä pingotetut viulun kielet. Pullolla sitä soitettiin. Sellaisia se tykkäsi rakennella.

Pekka Streng muutti Myrskylästä jo 60-luvun puolivälissä opiskelemaan Mikkeliin ja tämän jälkeen Tampereelle ja edelleen Helsinkiin. Näistä elämänvaiheista vanhat Myrskylän kaverit eivät tarkemmin tiedä, mutta Helsingistä löytyy ihminen, joka tietää.

"Isä tiesi merille lähtiessään olevansa parantumattomasti sairas"

Helsingin Katajanokalla sijaitsevan yli satavuotiaan kerrostalon kivijalassa on valkoinen ovi, johon kiinnitetyssä kyltissä on jotain tuttua. Kyltissä lukee Streng, ja väri ja fontti ovat kuin suoraan Magneettimiehen kuolema -LP:n kannesta.

– Juu, ei se mitenkään sattumaa ole, Joonia Streng vahvistaa.

Oven takaa löytyy Joonia Strengin asianajotoimisto. Vuonna -69 syntynyt Joonia oli alle kouluikäinen, kun hänen isänsä kuoli.

– Henkilökohtaiset muistot ovat lähinnä joitain yksittäisiä häivähdyksiä esimerkiksi Myrskylästä tai Emmaus-liikkeen toiminnasta, jossa hän teki vapaaehtoistyötä. Olin vajaan kuuden vanha kun hän kuoli, eli aika pitkälti toisen käden lähteiden varassa olen ollut.

Joonia Streng on selvitellyt isänsä elämänvaiheita muun muassa tämän päiväkirjamaisten muistiinpanojen sekä sukulaisten kertomusten avulla. Näistä lähteistä on selvinnyt muun muassa yksityiskohtia Pekan matkustelusta: jo 60-luvun puolivälissä, eli vuosia ennen Interrail-järjestelmän perustamista, Pekka Streng matkusi junalla ainakin Ranskaan ja Italiaan.

Helsinkiin muutettuaan Streng pääsi levyttämään, kun hänen musiikistaan viehättynyt Yleisradion toimittaja Pentti Kemppainen vinkkasi lahjakkaasta muusikosta Love Recordsin Otto Donnerille.

Streng teki Lovelle LP:n Magneettimiehen kuolema (-70) ja pari vuotta myöhemmin vielä toisen LP:n Kesämaa (-72). Molempien levyjen tekemistä varjosti hänen sairautensa: Streng oli sairastunut sarkoomaan, ja tiettävästi jo Magneettimiestä tehdessään hän uskoi levyn jäävän ainoakseen.

Kuitenkin vielä Kesämaan jälkeen Streng pestautui työntekijäksi laivalle ja lähti merille. Joonian käsityksen mukaan matka jatkui ainakin Puolan Gdanskiin, mutta Pekan oli tarkoitus matkata pidemmälle.

– Se oli vuoden -73 tietämillä eli noin pari vuotta ennen hänen kuolemaansa. Terveydentila osoittautui kuitenkin sen verran heikoksi, että hänen ei ollut mahdollista lähteä niin laajamittaiselle reissulle kuin hän olisi halunnut. Isäni on noihin aikoihin matkustellut Euroopassa laajemminkin, mutta laivalla työskentely oli liian raskasta.

Hän ilmeisesti tiesi lähtiessään, että on parantumattomasti sairas?

– Kyllä näin on syytä olettaa.

Pekka Strengin seiväshyppyennätys edelleen rikkomatta

Palataan vielä hetkeksi Myrskylän kylänraitille. Strengin koulu- ja ikätoverit tuntuvat muistavan nuoren Pekan erityisesti lahjakkaana urheilumiehenä.

– Asuimme muutaman kilometrin päässä toisistamme, ja urheilukenttä oli paikka, jossa nuoret kohtasivat. Samoin sitten talvisin siellä Kartanonmäellä oli mäenlaskupaikka, jossa hypättiin mäkeä samoissa kaveriporukoissa, muistaa Myrskylän tunnetuin urheilija, nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén.

– Yleisurheilussa Pekka oli lupaava pikajuoksija, mutta seiväshypystä tuli hänen päälajinsa. Nuorelle miehelle jäykähköllä lasikuituseipäällä siihen aikaan hypätty 360 cm oli kohtuullisen hyvä tulos, muistaa Strengin lapsuudenystävä Jouko Räty.

Ja totta tosiaan: vuonna 1965 tehty 19-vuotiaiden seiväshyppyennätys on urheiluseura Myrskylän Myrskyn sivuilla edelleen Pekka Strengin nimissä.

Myös Pekka Strengin musiikillinen perintö elää edelleen vahvana. Hänen kappaleitaan ovat levyttäneet esimerkiksi Vesa-Matti Loiri, Emma Salokoski (joka on Strengille sukua) ja Pepe Willberg.

Myrskylässä Strengin musiikkia esittää noin 15 vuotta sitten perustettu seurakunnan lauluryhmä Campane. Strengin kappaleet päätyivät ryhmän ohjelmistoon, kun Arto Halosen Pekka Strengistä kertova elokuva Magneettimies (2009) esitettiin Myrskylän Kinolla, ja juhlatilaisuuteen haluttiin jotain erityistä.

Useat Strengin kappaleet ovat jääneet pysyvästi kuoron ohjelmistoon.

– On kunniatehtävä saada esittää Pekan musiikkia. Niissä on vahvaa viestiä ja sanomaa, joka on ajatonta ja monisyistä. Ne ovat kuoron lempikappaleita, ja kun on kyse oman kylän mielestä, se tuo vielä lisää vastuuta ja velvollisuudentuntoa, että tämä pitää hoitaa varmasti ja hyvin, sanoo kuorossa laulava Marke Kuosa.

Sovituksista vastaa hänen siskonsa Marjo Kuosa, jolle Strengin musiikki näyttäytyy erityislaatuisena.

– Nykypäivän ylituotettu muusikkous ja musiikki kaipaavat kipeästi rinnalleen Pekka Strengejä, ja aina voi ja ehkä olisi syytäkin etsiä alkuperäiset Strengit, pysähtyä, kuunnella ja lähteä matkalle.

Albert Einstein totesi vuonna 1935, että kvanttimekaniikan lait sallisivat haamuvuorovaikutuksen toisistaan kaukana olevien alkeishiukkasten tai kappaleiden välillä. Myöhemmin lomittumiseksi kutsutussa ilmiössä hiukkaset vaikuttavat toisiinsa pitkienkin matkojen päästä – arkijärjen ja klassisen fysiikan teorioiden vastaisesti – ilman suoraa vuorovaikutusta.

Kvanttifysiikan tutkimuksessa on pitkään ajateltu, ettei haamuvuorovaikutusta voi esiintyä atomeja tai molekyylejä suurempien kappaleiden välillä. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professorin Mika Sillanpään johtama tutkijaryhmä on nyt osoittanut toisin. Tulokset julkaistiin yhdessä tiedemaailman arvostetuimmassa julkaisussa, brittiläisessä Nature-lehdessä.

Kaksi kappaletta puoli tuntia vuorovaikutuksessa keskenään

Tutkijat ovat nyt kyenneet hallitsemaan lähes arkielämän mittakaavan kokoisten kappaleiden kaikkein hienovaraisimpia fysikaalisia ominaisuuksia. Tutkijat onnistuivat laboratoriomittauksissaan saamaan kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, lähes ihmisen hiuksen levyistä liikkuvaa kappaletta kvanttitilaan, jossa ne tuntevat toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä. Kokeissa käytettiin kahta värähtelevää, alumiinista piisirulle valmistettua rumpukalvoa. Rummut ovat makroskooppisia atomien kokoluokkaan verrattuna, leveydeltään ohuen hiuksen paksuisia.

– Värähtelevät kappaleet saadaan lomittuneeseen kvanttitilaan suprajohtavan, mikroaaltotaajuisen antennin avulla. Sähkömagneettiset kentät toimivat alustana, joka imee rumpukalvojen liikkeestä lämpöhäiriöitä ja jättää jäljelle heikot kvanttimekaaniset värähtelyt, Sillanpää sanoo.

Ympäristön häiriöiden eliminointi on mittauksissa tärkeää. Siksi mittaukset suoritettiin lähellä absoluuttista nollapistettä −273,15 °C. Rumpukalvot saatiin pysymään mittauksissa lomittuneessa kvanttitilassa huomattavan pitkän ajan, jopa puoli tuntia. Alkeishiukkasille tehdyissä mittauksissa lomittuminen on kestänyt vain sekunnin murto-osia.

Voi mullistaa tietojenkäsittelyn lähivuosikymmeninä

Seuraavaksi Sillanpää tutkimusryhmineen aikoo yrittää mekaanisten kvanttitilojen teleportaatiota.

– Kvanttiteleportaatiossa kappaleiden ominaisuudet voidaan haamuvuorovaikutuksen avulla siirtää mielivaltaisen kauas. Olemme toki vielä melko kaukana Star Trekistä, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Caspar Ockeloen-Korppi.

Tulevaisuudessa lomittuneita rumpukalvoja voi käyttää kvanttiteknologiaa hyödyntävissä laitteissa esimerkiksi reitittiminä tai herkkinä antureina. Ne voivat myös edistää perustutkimusta kvanttimekaniikan ja painovoiman huonosti ymmärretystä yhteydestä. Ilmiö on luonut perustan kvanttiteknologioiden, muun muassa kvanttitietokoneiden kehittämiselle. Niiden odotetaan mullistavan tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen lähivuosikymmeninä.

Työhön osallistui tutkijoita Aalto-yliopiston lisäksi University of New South Wales Canberrasta Australiasta, University of Chicagosta Yhdysvalloista sekä Jyväskylän yliopistosta. He kehittivät alkuperäisen teoreettisen idean kokeessa käytetystä menetelmästä.

– Betoninen ja sokkeloinen. Vähän vaikeakulkuinen, sanoo lohjalainen Kirsi Vasala.

– Kivinen. Autoinen, jatkaa helsinkiläinen Johannes Laitila.

Muun muassa tällaisia vastauksia saa, kun pyytää ohikulkijoita luonnehtimaan ympäröivää kaupunkimaisemaa muutamalla sanalla.

Ollaan keskellä Helsingin Itä-Pasilaa. Kerrostalot tavoittelevat korkeuksia, ja jalkakäytävä on katettu kivillä. Puut ovat talven jälkeen vasta heräilemässä kevääseen.

Ohikulkijoiden mielikuvat eivät vastaa tulevaisuuden Pasilaa, vakuuttaa Helsingin kaupunki.

Tulevaisuuden Pasila on värikäs ja urbaani, hieno ja vähän erilainen, kuvailee Pasilan alueen tiimipäällikkö, arkkitehti Dan Mollgren kaupunkiympäristön toimialalta.

Miten sellainen Pasila syntyy? Annetaan tiimipäällikkö Mollgrenin kertoa.

Pasilan asukasmäärä aiotaan jopa kolminkertaistaa

Helsingissä on meneillään valtava rakennusbuumi ja työmaita on nyt ympäri kaupunkia.

Pasilan merkitys tässä kokonaisuudessa on hyvin iso, Dan Mollgren sanoo. Työkoneet jylläävät jo nyt useammassa paikassa, ja alueen asukasmäärä aiotaan kaupungin mukaan jopa kolminkertaistaa 30 000:een vuoteen 2040 mennessä.

Sitä voisi verrata vaikkapa siihen, että Pasilaan muuttaisi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana noin Heinolan verran ihmisiä.

Viime vuosina huomiota ovat saaneet etenkin kauppakeskus Triplan työmaa ja sen eteläpuolinen tornitaloalue.

Sen sijaan muista Keski-Pasilan ja Pohjois-Pasilan suunnitelmista on kirjoitettu mediassa vähemmän. Molemmista alueista on tulossa kuitenkin varsin suuria: Keski-Pasilan Ratapihakortteleihin on muuttamassa kolmetuhatta kaupunkilaista ja Pohjois-Pasilaan yli 12 000.

Keski-Pasilassa työmaat ovat jo käynnissä. Pohjoisessa ennakkovalmisteluja aletaan tehdä tämän vuoden lopulla.

Uusi Pasila muistuttaa ennemmin Helsingin kantakaupunkia kuin lähiörakentamista

Uusi Pasila on ennen kaikkea monimuotoinen, Mollgren sanoo.

– Se tulee olemaan värikäs ja urbaani. Tulee matalaa ja tulee korkeaa ja kaikkea siltä väliltä. Uudesta Pasilasta tulee varsin tiivis, mutta siinäkin löytyy vaihtelua.

Miten estetään se, että uudistuvasta Pasilasta ei tule uutta Itä-Pasilaa tai uutta Merihakaa?

– Meillä on ollut vahva fokus julkisen ulkotilan laadussa ja suunnittelussa. Reitit ovat jatkuvia ja puistot ovat oikeissa paikoissa. Löytyy kohtaamispaikkoja ja paikkoja, joissa istahtaa. On huomioitu monenlaiset käyttäjät. Luulen, että sillä tavalla syntyy hyvää kaupunkia, Mollgren vastaa kysymykseen.

Pohjois-Pasilassa on kolme laajaa osaa: Postipuisto, Eteläinen Postipuisto ja niiden välissä sijaitseva Postin lajittelukeskus.

Kumpaakin aluetta reunustaa Helsingin Keskuspuisto.

– Se tarjoaa jotain aika uniikkia siihen ympäristöön.

Mollgren kuvailee Pohjois-Pasilaa korttelikaupungiksi. Se on tiiveydeltään lähempänä Helsingin kantakaupunkia kuin lähiötyyppistä kerrostalorakentamista.

– Ajatukset vievät pikemmin keskustaan kuin sen ulkopuolelle, Mollgren summaa.

– Minä näen asian niin, että Helsingin keskusta ennemminkin laajenee Pasilaan asti kuin että syntyy kilpaileva paikka, hän jatkaa.

Asukasyhdistys: Vanhassa Pasilassa moni paikka rempallaan – "Pienellä rahalla saisi paljon aikaan"

Pasilassa asukkaat suhtautuvat myönteisesti alueen kasvuun ja uudistukseen, sanoo kaupunginosayhdistyksen eli Pasila-seuran puheenjohtaja Heta Välimäki.

– Se tuo nykyisillekin asukkaille uusia palveluja ja lisää mahdollisuuksia.

Mutta:

– Keski-Pasilaan on kyllä panostettu paljon. Mutta kun kulkee vaikkapa Itä-Pasilassa, näkee, että moni paikka on rempallaan, eikä kaupungilla millään tahdo riittää ymmärrystä niiden korjaamiseen.

Välimäen mukaan asukkaat ovat huolissaan siitä, että rahaa riittää kyllä uudistuvaan Pasilaan, mutta vanha Pasila on jäänyt euroja vaille.

– Tuntuu, että jos todella halutaan luoda yhtenäinen kaupunginosa, niin silloin pitäisi pystyä huomioimaan, että jo olemassa olevat alueet eivät jää niin merkittävästi jälkeen kuin mitä nyt on käymässä. Täällä saisi pienellä rahalla paljon aikaan.

Dan Mollgren kertoo, että Helsingin tarkoitus on kehittää myös Itä- ja Länsi-Pasilaa. Niiden kehittämisperiaatteita aletaan hänen mukaansa pohtia myöhemmin tänä vuonna.

"Virastoaikojen ulkopuolella tämä alue kuolee ihan täysin"

Millaisen Pasilan tavalliset helsinkiläiset haluaisivat nähdä?

Johannes Laitilan toive on, että kaupunginosa olisi nykyistä elävämpi.

– Tämä alue kuolee ihan täysin, kun mennään virastoaikojen ulkopuolelle.

Toisaalta joidenkin mielestä vanha Pasila on petrannut jo nyt.

– Käyn töissä Itä-Pasilassa, ja ennen minulla oli siitä negatiivisempi mielikuva. Nyt alue on siisti. Rakennuksia on uusittu ja paikkoja siistitty. Tämä on ihan miellyttävä paikka, kuuluu vantaalaisen Merja Erkinheimon arvio.

Lue myös:

Pasilan historialliset veturitallit etsivät tulevaisuuttaan tornitalojen varjossa

Milloin Helsinki on valmis? Animaatio näyttää minne kaupunkia rakennetaan

Yle vertaili Helsingin jättiurakoita: Miljardilla saa kauppakeskuksen ja 8 tornitaloa – ja 200 litraa kahvia päivässä

Näin Helsinki muuttuu – menossa valtava rakennusbuumi

Eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta, mutta maksaa niistä maksuina vain 830 euroa eli noin 13 prosenttia.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen torstaina julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin aiheuttamaa maksurasitetta.

Tutkimuksessa selvisi, että sote-palvelujen maksurasite kuitenkin vaihtelee eläkeläisten välillä suuresti. Tämä johtuu siitä, että eläkeläisten sote-palvelujen käytössä on selkeitä eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.

Sote-palveluja käyttävät paljon erityisesti yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset. Vanhuksilla suuret kulut liittyvät tyypillisesti dementian hoitoon. Nuoremmilla eläkeläisillä suuret kulut johtuvat psykoosin ja epilepsian hoidosta.

Kun moni vanhus ja nuori asuu pitkäkestoisesti asumis- tai laitospalvelussa, se nostaa kustannuksia, tutkimuksessa korostetaan.

Pieni eläkeläisryhmä aiheuttaa leijonanosan kustannuksista

Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita on käyttänyt valtaosa kaikista eläkeläisistä eli noin 90 prosenttia. Kuitenkin vain kymmenen prosenttia palveluita käyttäneistä eläkeläisistä aiheuttaa jopa noin 70 prosenttia kaikista kustannuksista.

Kun keskimääräiset eläkeläisten kulut ovat vuodessa 6 500 euroa, eniten palveluja käyttävillä ne ovat henkeä kohti keskimäärin peräti 50 000 euroa vuodessa.

Eläkeläisten suurin ikäryhmä, 65–69-vuotiaat, koostuu taas pääosin vastikään eläkkeelle siirtyneistä kohtuullisen terveistä henkilöistä, mikä heijastuu myös heidän suhteellisen vähäiseen palveluiden käyttöön.

Maksut rasittavat etenkin pienituloisia eläkeläisiä

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että pienituloisilla eläkeläisillä sote-palveluiden asiakasmaksut, mutta myös lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat tuloihin nähden erittäin suuret.

Alimpaan tuloluokkaan kuuluvista 18–54-vuotiaista eläkeläisistä noin viidenneksellä kustannukset ylittävät peräti 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

Tämä selittyy osittain asumis- ja laitospalveluja tarvitsevien kehitysvammaisten huonoilla tuloilla ja runsaalla palveluiden käytöllä.

Tutkimuksessa huomautetaan, että vaikka sote-palvelujen asiakasmaksut ovat osalle eläkeläisistä suuret, maksut ovat silti pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon.

Kun esimerkiksi tehostetun asumispalvelun vuorokausikustannus on keskimäärin noin 140 euroa, 775 euron takuueläkkeellä siitä voi maksaa vain muutaman vuorokauden kulut. Näin ollen julkisen palvelun tuottama tulonsiirto on eläkeläiselle huomattava asiakasmaksuista huolimatta, tutkimuksessa todetaan.

Juttua muokattu 26.4. klo 11.28. Tarkennettu otsikkoa, että kyseessä on sosiaali- ja terveyspalvelut, eikä pelkästään terveyspalvelut. Otsikosta myös poistettu sana "rasittaa".

Vantaalainen Sirpa Lamberg päätti testamentata osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen Maailman Lluonnonsäätiölle (WWF). Eläinrakas Lamberg kertoo olevansa innokas sienestäjä ja marjastaja, joten kohde tuntui hänestä itsestään selvältä.

– Eläimet ja luonto ovat olleet minulle hyvin tärkeitä ja läheisiä kautta elämän. Haluan ohjata tällä testamentilla varoja erityisesti uhanalaisten eläinten suojelutoimintaan, Lamberg sanoo.

Yleishyödylliset yhteisöt saavat yhä enemmän testamentteja koskevia yhteydenottoja.

Järjestöjen yhteistyöelimen Vastuullisen lahjoittamisen ja Hyvä testamentti-sivuston kautta tehdään vuosittain noin 50 testamenttia, joissa järjestö on edunsaajana. Tämän lisäksi ihmiset ottavat järjestöihin suoraan yhteyttä perintöasioissa. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kertoo keskustelleensa juuri viikonloppuna asiasta kahden testamentin tekoa miettivän ihmisen kanssa.

Järjestöt pitävät kirjaa heille osoitetuista ja ilmoitetuista testamenteista. Rohwederillä on tällä hetkellä tiedossa parikymmentä testamenttia, joissa WWF on edunsaajana.

Yksityishenkilöiden lahjoitukset kattavat keskimäärin noin puolet yleishyödyllisten järjestöjen ja yhteisöjen vuosirahoituksesta. Perinnöt ovat pieni, mutta erittäin tervetullut osa järjestöjen vuosituloja. Perintö on kuin ylimääräinen bonus, jota ei voi ennakoida.

– Testamenttitulot vaihtelevat hyvin paljon vuosittain, mutta keskimäärin ne ovat noin viisi prosenttia yksityishenkilöiden lahjoituksista. Joinakin vuosina perintöä on tullut kymmeniä tuhansia euroja, joinakin 600 000 euroa, Rohweder kertoo.

Suurin yksittäinen Luonnonsäätiön testamentilla saama perintö on ollut viime vuonna tullut 300 000 euroa.

Tyttöjen ja naisten hyvinvointi kiinnostaa lahjoittajia

Erityisen vahvoilla lahjoittajien silmissä ovat pitkään toimineet, luotettavaksi todetut järjestöt. Tällaisiin kuuluu lähes 160 vuotta toiminut Suomen Lähetysseura.

Hallintojohtaja Tarja Larmasuo kertoo, että testamentit ovat olleet merkittävä tulonlähde heille kautta aikojen. Tällä hetkellä lähes kymmenys järjestön vuosibudjetista tulee perinnöistä. Tämä tarkoittaa noin kahta miljoonaa euroa vuodessa.

Suomalaisten testamenttilahjoittajien sydäntä lähellä on erityisesti lasten ja naisten hyvinvointi ja koulutus niin Suomessa kuin kehitysmaissa.

– Lahjoittajat sanovat, että kun satsaa tyttöihin ja naisiin, niin yhteiskuntakin muuttuu vahvasti. Se jotenkin korostuu kovasti, Larmasuo toteaa.

Myös luonto ja uhanalaiset eläimet sekä lääketieteellinen tutkimus ovat suosikkikohteiden kärjessä.

Osa testamenttajista on ollut mukana järjestön toiminnassa tai se on muuten tuttua.

– Usein niistä kodeista, joita saamme testamenttilahjoituksina, saattaa löytyä meidän lehteä tai muuta materiaalia, Liisa Rohweder kertoo.

Sirpa Lamberg on esimerkiksi toiminut muutaman vuoden WWF:n yleiskummina ja vuosilahjoittajana.

– Kun testamentin laatiminen tuli viime vuonna ajankohtaiseksi, oli hyvin luonnollista, että testamenttaan WWF Suomen hyväksi, hän toteaa.

Lambergin mukaan sekin painoi vaakakupissa, että järjestöt saavat perinnön verovapaasti. Hän ei halunnut määrätä tarkasti rahojen käyttökohdetta, koska suojelutarve voi muuttua vuosikymmenien mittaan. WWF voi käyttää varat sitten aikanaan eniten apua ja suojelua tarvitsevaan eläimeen.

Valtio "perii" joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja

Tilastokeskuksen ja THL:n tilastojen mukaan yksin asuvien ja lapsettomien suomalaisten määrä on noussut viimeiset parikymmentä vuotta, ja sama kehitys näyttää jatkuvan tulevaisuudessa.

Ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden ihmisten omaisuus menee valtiolle. Valtiokonttori luovuttaa suurimman osan varoista eteenpäin vainajan asuinkunnille tai läheisille. Viime vuonna ilman perillisiä kuolleilta jäi jälkeen lähes 26 miljoonaa euroa.

–Sehän olisi ihan valtava summa yleishyödyllisille järjestöille, WWF:n Liisa Rohweder huokaa.

– Saisimme sillä todella merkittäviä tekoja aikaiseksi. Luulisi myös näiden ihmisten näkökulmasta olevan arvokasta, että heidän omaisuutensa menisi heidän arvojensa mukaiseen toimintaan, hän huomauttaa.

Suomessa toimii satoja yleishyödyllisiä järjestöjä ja yhteisöjä., joten jokaiselle testamenttilahjoitusta harkitsevalle löytyy varmasti mieleinen tukikohde.

Juttua varten on haastateltu myös Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoskea.

Juttuun lisätty klo 13:40 Hyvä testamentti-sivusto, jonka kautta voi tehdä testamentin yleishyödylliselle yhteisölle.

Lappeenrannan uudessa sairaalarakennuksessa on paljastunut merkittävä vesivuoto. Vettä on valunut K-sairaalaksi nimetyn rakennuksen neljännestä kerroksesta ensimmäiseen kerrokseen asti yhteensä satoja litroja.

Syynä on vesiputken liitoksessa sattunut vuoto, joka on valuttanut vettä lattioiden lisäksi sairaalan rakenteisiin. Rakennuttaja ei kerro vielä, onko vika liitoksen osassa vai asennustyössä.

Vaurioiden laajuutta selvitetään parhaillaan ja rakenteet avataan mahdollisimman pian, kertoo Rakennuttajakonsultti WSP Oy:n paikallisjohtaja Toni Käiväräinen. Hän arvelee, että jos kuivatukset saadaan käyntiin pian, sairaalan kesäkuun alkuun suunniteltu käyttöönotto ei viivästy ainakaan merkittävästi.

Vesi valui vauhdilla

Vesi on lähtenyt liikkeelle kertarysäyksellä. Rakennuttajan edustaja Toni Käiväräinen sanoo, että jos kahdesta huonosta vaihtoehdosta pitää valita, niin tässä tapauksessa vesi ei ole ehkä ehtinyt levitä laajalle huomaamatta.

– Mutta en tiedä, satoja litroja vettä on aina huono asia. Ei siitä hyviä puolia löydä millään, Käiväräinen huokaisee.

Lappeenrannan uuden K-sairaalan tilat on tarkoitus ottaa käyttööön kesäkuun alkupuolella. Rakennus valmistuu Lappeenrannan nykyisen keskussairaalan viereen. Uudisrakennuksessa on on kymmenen kerrosta ja leveyttä sillä on sata metriä.

Rakennus on värikkään pinnoituksen takia herättänyt kovasti mielenkiintoa Lappeenrannassa. Pinnoituksessa on kaikkiaan 36 eri värisävyä.

Sairaalan valmistuminen on pahasti myöhässä. Alun erin sen piti olla valmis jo syksyllä 2017. Rakennuttaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri joutui kuitenkin viime talvena ottamaan rakennustyömaan haltuunsa, koska sen pääurakoitsija ei kyennyt rakentamaan sairaalaa alkuperäisessä aikataulussa.

Uuteen K-sairaalaan tulee yleis- ja erikoislääketieteen päivystys sekä vuodeosastoja. Se tulee maksamaan noin 50 miljoonaa euroa.

Vesivuodosta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Nuori uskoo usein tekevänsä opiskelupaikan valinnan itse. Moni asia kuitenkin vaikuttaa valintaan.

Näin väittää Sinikka Aapola Karin ja Tarja Tolosen yhä käynnissä oleva tutkimus, jossa seurataan nuoria ja heidän valintojaan kymmenen vuoden ajan.

Kolmen vuoden aikana on selvinnyt, että kouluvalintaan vaikuttavat muun muassa vanhemmat, kaverit, koulun sijainti ja epävarmuus toiveammatista.

Kaupungissa ja maalla lähtökohdat ovat erilaiset. Syrjäseuduilla kasvetaan lähtemään, jos tahtoo opiskella pidemmälle.

Mikä minusta tulee isona? Tätä miettii moni nuori yhteishakujen kynnyksellä. Kolme paltamolaista nuorta kertovat omat kokemuksensa koulujen valinnasta.

Viisi vaihtoehtoa:

1. Lukio valitaan, kun nuorella esimerkiksi akateemista kunnianhimoa ja selkeitä tavoitteita jatkaa yliopisto-opiskeluissa. Toisaalta lukiossa nuori voi ottaa aikaa itselleen ja pohtia minne jatkaisi.
2. Ammatilliset opinnot valitaan, kun nuorella on selvä tavoite kouluttautua tiettyyn ammattiin.
3. Osa nuorista pohtii valintaansa lukion ja ammatillisen opiskelun välillä.
4. Osa nuorista pohtii valintaansa ammatillisten opintolinjojen välillä oman kiinnostuksen mukaan.
5. Nuorella on epävarma tilanne silloin, kun on vahva kiinnostus, harrastuneisuus ja taitopohja alaansa, mutta sopivaa opiskelupaikka ei löydy.

Viime hetkellä lukioon

17-vuotias Sylvia Korvajärvi teki viime hetkellä täyskäännöksen. Vielä juuri ennen yhteishaun päättymistä hän ajatteli hakevansa ammattikouluun, mutta päätyikin oman kylän lukioon. Samaan kouluun, johon monet kaveritkin olivat menossa.

– Lukio oli helppo valinta, koska kyseessä oli sama koulu, samat kaverit, samat opettajat ja tuttu ympäristö, listaa lukion toisen vuosikurssin opiskelija Sylvia Korvajärvi.

Korvajärvi kertoo pohtineensa lukiovalintaa myös yhdessä vanhempiensa kanssa.

– Monet miettivät, että lukio olisi hirveän raskas, eikä sitä jaksa. Mutta kyllä siihen pystyy, eikä se ole niin hankalaa, kannustaa Korvajärvi.

Korvajärvi on tutkimuksen mukaan tyypillinen nuori, joka miettii viime metreille asti lukion ja ammattikoulun välillä. Tutkimukseen osallistuvista nuorista osa määritteli itsensä enemmän käsillä tekijäksi kuin lukijaksi. Nuoret pohtivat myös, olisiko lukion työmäärä liian suuri, vaikka mielenkiintoa lukio-opintoihin riittäisi.

– Aika harva lukioon menevä nuori tietää yhtään, mitä hän aikoo lukion jälkeen opiskella, Aapola-Kari avaa.

Korvajärvelläkin ovat vielä opintosuuntaukset avoinna.

– Aika paljon tietoa saa varmaan koulun opinto-ohjaajalta ja netistä esimerkiksi hakupalveluiden kautta, sanoo Korvajärvi.

Lähellä oleva lukio kiinnosti

18-vuotiaalle kirkonkylän lähellä asuvalle Jenna Viitaselle lukio oli selkeä valinta. Viitanen opiskelee Paltamon lukiossa toista vuottaan. Lähilukion valitsemisen yhtenä perusteena oli sen läheisyys.

– Lukio oli lähellä, eikä tarvitse käyttää bussia, perustelee Viitanen valintaansa.

Paltamo on yksi sellaisista kunnista, joista nuorten on jatkettava muualle opiskelemaan joko peruskoulun tai lukion jälkeen. Opiskelupaikan valintaan voikin tutkimuksen mukaan vaikuttaa myös koulujen sijainti ja nuoren taloudellinen tilanne.

– Perheiltä vaaditaan satsauksia, jotta pidemmiltä matkoilta tulevat nuoret pääsisivät haluamaansa kouluun, eikä nuoren arki muodostuisi kestämättömäksi esimerkiksi pitkien koulumatkojen vuoksi, kertoo Aapola-Kari.

Kuten Viitaselle, osalle nuorista lukio on selkeä valinta. Joillakin nuorilla on selviä tavoitteita jatkaa korkeakouluopinnoissa.

Lukio valittiin myös, jos ei vielä tiennyt vielä mille alalle suuntautuisi. Viitanen aikoo hakea lukion jälkeen todennäköisesti terveydenhoitoalalle ja suuntautua mielenterveystyöhön.

Viitasen mielestä hän ei ollut yläkoulussa tarpeeksi kypsä päättämään tulevaisuuden ammatistaan.

– Henkilökohtaisesti en olisi ollut riittävän vanha tekemään valintaa. Se riippuu niin paljon ihmisestä, joten joku on voinut olla jo valmis, pohtii Viitanen.

Välivuosilla suunta selväksi

21-vuotias Aino Toivonen on jo valmistunut lukiosta, mutta tulevaisuuden ammatti on yhä löytymättä. Toivosta kiinnostavat lukuisat asiat. Lukion jälkeen hän piti kaksi välivuotta, jolloin hän matkusteli.

Eräs Toivoselle ideoita herättävä kohtaaminen oli satunnainen keskustelu lentomatkalla tavatun aikuisen kanssa, jolta hän sai konkreettisia tietoja markkinointi- ja media-alasta.

– Nyt olen itse etsinyt tietoa. Koulujen osalta on tärkeää, miten siellä ollaan perehdytty siihen alaan, mikä on oman kiinnostuksen kohteena.

Toivosen mielestä lukion opinto-ohjauksessa on parannettavaa. Kansainvälisiä vaihtoehtoja voisi tuoda esille.

– Minua kiinnostivat ulkomaat. En saanut opastusta siihen, jos minua olisi kiinnostanut opiskella koko opintoni ulkomailla. Puhuttiin vaan, että voin mennä vaihtoon. Siinä tilanteessa olin yksin, Toivonen analysoi.

Toivonen pohtii, että hänen kohdallaan opinto-ohjauksessa keskityttiin opiskeltaviin aineisiin enemmän kuin siihen millainen hän oli ihmisenä, jolla kuitenkin on suuri vaikutus ammatinvalinnan osalta. Kansainvälisyys kiinnosti, mutta sopivaa opiskelureittiä ei siihen lukioaikana löytynyt.

– Oppilaita pitäisi ottaa yksilöllisemmin huomioon. Maailma kansainvälistyy koko ajan, joten miksi ei voisi suoraan mennä opiskelemaan kansainvälisesti? penää Toivonen.

Toivoselle päätös mennä lukioon oli helppo, vaikka haaveammatti ei ole tiedossa. Tutkimuksen valossa Toivonen kuuluu opinnoistaan epävarmojen nuorten ryhmään, jolla on silti taitoja ja mielenkiinnon kohteita.

Nyt paltamolaisnuorella on jo ideoita tulevaisuudesta.

– Kun miettii tilannetta silloin ysiluokalla, ei minulla ollut tietoa ammateista tai maailmasta. Monet ammatit olivat pimennossa vielä lukiossakin. Muutaman välivuoden aikana olen viisastunut ja nyt kiinnostavat sellaiset alat, joista ei aiemmin ollut tietoa, pohtii Toivonen.

Näin nuoret saavat tietoa opintovaihtoehdoista:

1. Oppilaitosten kautta tullut tieto. Myös opinto-ohjaus ja oppilaitosvierailut sekä opiskelumateriaalista tulleet tiedot ja mielikuvat. Nuoren saamat arvioinnit ja opettajien palautteet nuoren tiedoista ja taidoista.
2. Oma perheyhteisö, kuten vanhemmat ja sisarukset sisarukset. Myös vanhempien ja sisarusten ammatit vaikuttivat nuorten valintoihin.
3. Kavereilta saadut tiedot ja mielikuvat sekä vallitsevan kulttuurin vaikutukset.
4. Median eri kanavat, esimerkiksi tv-sarjat, Internet ja kirjallisuus. Näiden kautta nuori on voinut saada täsmällistä tietoa kiinnostavasta koulutusalasta tai ammatista.

Koulutus nuorille tärkeä, mutta sen valinta haastavaa

Sinikka Aapola-Karin ja Tarja Tolosen tutkimus on osa laajaa Nuoret ajassa -seurantatutkimusta. Mukana on kaksi eri yliopistoa. Nyt seurantajoukkoon kuuluu noin 100 nuorta viideltä paikkakunnalta eri osista Suomea.

Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin mukaan nuoret kokevat päättävänsä asioista itse, vaikka eri ihmiset ovat vaikuttaneetkin taustalla heidän valintoihinsa.

Myös sattumalla merkitystä.

– Osa nuorista plärää yhteishaun päättymistä edeltävänä iltana opinto-oppaasta minne voisi mennä ja valinta on silloin sattumankauppaa, pohtii Aapola-Kari.

Lukioon hakeutuvien nuorten osuus vaihtelee paljon paikkakunnittain. Tutkimuksessa tytöistä noin 65 prosenttia haki lukioon ja pojista noin 60 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on huomattavasti yleisempää kuin lukio-opintojen. Alle 2 prosenttia nuorista keskeyttää, mutta jopa 7 prosenttia ammattikoulutuksen aloittaneista keskeyttää omat opintonsa.

Nuorisobarometrin 2017 mukaan kaikista opiskelevista nuorista jopa 17 prosenttia on keskeyttänyt opiskelujensa aikana tutkintoon johtavan koulutuksen. Taloudellinen tilanne on yleinen syy opiskelujen valintaan sekä opiskelujen keskeyttämiseen.

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.

– Selkeitä koulujen valintoja ovat lukio ja ammattikoulu. Silti vähemmistönä ovat ne nuoret, joilla on kirkas ajatus tulevaisuuden ammatistaan, pohtii Aapola-Kari.

Yhteishaku tapahtuu Opintopolku-sivuston kautta. Viitasen mielestä niille voisi tulla yksi lisäys.

– Oletko varma -nappi hakua varten, ideoi Viitanen ja naurahtaa päälle.

Koulun valinta ei ole haudanvakavaa

Aapola-Karin mukaan koulutuspolitiikan lähtökohtana Suomessa on rationaalisesti toimivat nuoret, joilla siintää hieno tavoite tulevaisuudessa.

– Haastattelujen perusteella monilla nuorilla asiat ovat kuitenkin ihan jotain muuta, kertoo Aapola-Kari.

Tutkija lähettää toiselle asteelle hakeutuville nuorille kannustusta: yhteishakua kannattaa miettiä vakavasti, muttei haudanvakavasti.

– Ei ole kohtalokasta, jos myöhemmin miettii, että on rastittanut väärät vaihtoehdot. Koulutusjärjestelmässä on polkuja, joista voi valita myöhemminkin uusia reittejä. Korkeakouluun on mahdollisuus päästä ilman lukiota ja on mahdollista tehdä kaksoistutkintoja. Kaikki eivät ole yhteishaun varassa.

Myös Paltamossa opiskeleva Jenna Viitanen lähettää terveisensä opintoihin hakeutuville nuorille.

– Muistakaa miettiä rauhassa ja kuunnelkaa itseänne. Kyllä se oma ala sieltä löytyy, kun jaksaa miettiä.

Turun elokuisten puukotusten oikeudenkäynti jatkui tänään torstaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Todistajina kuultiin muun muassa poliisipartiota, joka pysäytti puukottajan ja lääkäriä, joka hoiti uhreja onnettomuuspaikalla.

Tekijän kiinni ottaneen poliisipartion jäsenet kertoivat oikeudessa yksityiskohtaisesti päivän tapahtumista. Poliisit kertoivat, kuinka heidän partionsa oli matkalla toiseen tehtävään, ja he saivat Helsinginkadulla, Pohjolan sillan kohdalla, ilmoituksen Turun kauppatorin puukotuksista. Kuljettajana toiminut partionjohtaja käänsi auton Ratapihankadulta Brahenkadulle ja siitä Maariankadulle.

Siellä poliisit havaitsivat, että heitä vastaan juoksi ihmisiä. Pelkääjän paikalla istuva poliisi huomasi yhden juoksijan kädessä puukon. Hän myös näki miehen puukottavan naista juostessaan. Poliisit käänsivät auton ympäri, ja kuljettajana toiminut partionjohtaja kehotti kollegaansa ottamaan aseen esille.

Kun poliisit nousivat autosta Brahenkadulla, Puutorin kulmalla, puukottaja piteli yhtä naista itseään vasten. Toisella kädellään hän piti puukkoa naisen kaulalla.

Autoa kuljettanut partionjohtaja kertoo saaneensa puukottajaan suoran katsekontaktin.

– En ole ammattilainen arvioimaan, mutta minusta tuntui, että hän odotti viimeistä laukausta, todistajana kuultu poliisi kertoi oikeudessa.

Toinen poliiseista seisoi sivummalla, noin viiden metrin päässä tekijästä ja hänen pitelemästään naisesta. Poliisi tähtäsi puukottajaa aseella reiteen ja huusi tätä pudottamaan puukon. Tekijä ei reagoinut, ja poliisi ampui yhden laukauksen. Toinen poliiseista käytti etälamautinta.

Kuultavina myös kolmas poliisi ja lääkäri

Oikeudessa kuultiin torstaina myös kolmatta poliisia. Hän oli tekijän kiinniottopaikalle tulleessaan toisessa partiossa. Poliisi kertoo, että hälytyksen tullessa hänen partionsa oli Humalistonkadulla. Sieltä partio suuntasi kauppatorille, jossa oli poliisin sanojen mukaan "kaaos päällä". Nopeasti tuli kuitenkin tieto, että tekijä on edennyt Kauppiaskatua ylös ja siitä Puutorille.

Kun toinen partio saapui Puutorille, tekijän pysäyttänyt partio oli pitelemässä häntä paikoillaan. Paikalle tulleen poliisipartion jäsenet auttoivat laittamaan tekijän rautoihin.

Oikeudessa oli todistamassa myös ensihoitolääkäri, joka sai hälytyksen Turun kauppatorille klo 16.04. Hän kertoo kiertäneensä kauppatorilla ensin ensimmäisen ja toisen uhrin luo ja siitä kauppatorin toisella laidalla olevien muiden uhrien luokse. Sen jälkeen lääkäri suuntasi hätäkeskuksen kehotuksesta Puutorille, jossa oli lisää uhreja ja ampumavamman saanut tekijä.

Viidentenä todistajana oikeudessa kuultiin torstaina henkilöä, joka sekä osallistui tekijän takaa-ajoon Turun kauppatorilla että auttoi yhtä uhreista.

Syytetty ei paikalla oikeudessa

Turun puukotusten oikeudenkäynnin pääkäsittely alkoi kaksi ja puoli viikkoa sitten. Syytettyä itseään kuultiin viime viikolla, mutta vain yhden aamupäivän ajan. Tämän jälkeen kuulemiset keskeytyivät ja oikeuteen toimitettiin lääkärintodistus, jonka mukaan syytetyn asianmukainen kuuleminen ei ollut mahdollista.

Syytetty ei ole ollut paikalla istunnoissa myöskään tällä viikolla. Lääkärin mukaan syytetyn terveydentila ei salli istuntoihin osallistumista.

Kyseessä on Suomen ensimmäisen epäillyn terroriteon oikeudenkäynti. Marokkolaista Abderrahman Bouananea syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Puolustus on myöntänyt tapot, mutta kiistää murhat ja terroristisen tarkoituksen. Toisaalta syytetty itse on kertonut, että hän koki toimivansa Isisin soturina.

Lue myös:

Turun puukottaja: Suomen osallistuminen Isisin vastaiseen sotaan oikeutti tekoni – Yle seurasi oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä

Analyysi: Juoksuttaako Turun puukottaja oikeuslaitosta ja mediaa?

Happonen: Mihin tuoliin päätyy Turun puukottaja?

Turun epäilty puukottaja esitutkinnan aikana: "Minusta tuli joku toinen, ja sitten minä tein mitä tein"

Joukko kissakasvattajia on erittäin huolissaan liian pitkälle menneestä rotukissojen jalostuksesta Suomessa. Heidän mielestään tiettyjen rotujen terveys ei enää sitä kestä.

Kasvattajat kertovat, että jalostus on aiheuttanut jopa riitoja kissapiireissä, koska asiasta on kaksi vastakkaista mielipidettä. Aihe on kasvattajien mukaan täysin tabu, koska monet näyttelytuomarit ja myös Kissaliitto suosivat pitkälle jalostettuja rotuja. Kasvattajat kommentoivat ilmiötä näin:

Rotuja yritetään harkitusti muuttaa jonkin toisen rodun näköiseksi.

Asiasta vaietaan ja se lakaistaan maton alle, vaikka toiminta on vahvaa ja järjestelmällistä.

Ihmiset eivät uskalla puhua siitä julkisesti, koska pelkäävät lentävänsä ulos Kissaliitosta.

Kasvattajat näkevät ongelmallisena etenkin sen, että monet rotukissapäättäjät kasvattavat persialaiskissoja. Kyseessä on pitkälle jalostettu rotu.

30 vuotta sitten persialaisella oli kuono. Nyt sen nenä on jo syvemmällä päässä kuin silmät.

Ei tunnusteta eikä tunnisteta, että rotu kärsii pahoista hengitysvaikeuksista.

Huolestuneita kasvattajia on kymmeniä. Kukaan heistä ei halua puhua asiasta omalla nimellään, koska he pelkäävät menettävänsä maineensa ja suhteensa kasvatuspiireissä. Jalostuksen rajoista on kuitenkin erilaisia näkemyksiä jopa rotujen sisällä.

Tietoa niukasti tarjolla

Eläinlääkärien tiedossa ongelmat ovat olleet jo pitkään, sillä niistä puhuttiin jo 1990-luvun lopulla. Aihe nousi esiin myös viime vuoden lopulla järjestyillä eläinlääkäripäivillä, joilla etenkin lyhytkuonoiset rodut herättivät huolta.

Eläinlääkäriliiton mukaan ulkonäköön keskittyvä jalostus ei ota riittävällä tavalla huomioon kissojen terveyttä, eikä asiasta myöskään puhuta yhtä avoimesti kuin koirajalostuksen ongelmista.

– Koirien rotujärjestöt mainitsevat terveysongelmat nettisivuillaan. Kissapuolella keskustelu ei vaikuta olevan yhtä avointa. Nettisivujen perusteella on vaikea saada selville, että tietyillä roduilla on jalostuksesta johtuvia ongelmia. Kissan hankintaa miettivän olisi tärkeää saada niistä tietoa, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti.

Liitto näkee ongelmallisena myös sen, että jalostuksen aiheuttama terveyshaitta esitetään rotukuvauksissa rodulle tyypillisenä.

– Samalla peittyy se tosiasia, että terveyshaittaa aiheuttava piirre kuten lyhytnenäisyys on luotu jalostamalla.

Yksi ääripiirteitä korostavaa jalostusta vastaan taistelevista on nuori eläinlääkäri Julia Gustafsson, joka on kiinnostunut erityisesti kissalääketieteestä. Hän ottanut asiaan voimakkaasti kantaa Facebookissa.

– Persialaisten muotovalioilla on entistä vähemmän nenää. On huolestuttavaa, että halutaan pyrkiä sitä kohti. Eläin ei ole terve, jos se ei pysty hengittämään vapaasti, sanoo kesällä valmistuva, vuoden verran eläinlääkärin töitä tehnyt Gustafsson.

Jalostus on alkanut näkyä entistä enemmän myös muissa kissaroduissa.

Ne eivät ehkä rasita itseään, koska eivät saa kunnolla henkeä. Julia Gustafsson

Gustafssonin mukaan esimerkiksi itämaisilla roduilla on astmaa ja hammasongelmia ja isoilla, raskasrakenteisilla roduilla kuten maine coonilla ja norjalaisella metsäkissalla on yhä enemmän lonkkavikoja. Erikoiset korvat omaavilla roduilla saattaa olla vaikeita kipuja.

Gustafsson sanoo, että suuri osa rotukissojen omistajista tai edes kasvattajista ei tunnista ääripiirteiden aiheuttamia terveyshaittoja.

– Tämä on iso ongelma. Kuvataan, että rotu on luonnostaan rauhallinen, nukkuu paljon eikä juuri leiki. Taustalla voi olla se, että ne eivät rasita itseään koska eivät saa kunnolla henkeä. Terve kissa ei ole mikään sohvatyyny.

Koira korisee, kissa pihisee

Lyhyen kuonon aiheuttamista hengitysvaikeuksista kärsivä kissa ei Gustafssonin mukaan pidä yhtä kovaa ääntä kuin samanlaisista ongelmista kärsivä koira.

– Koirat korisevat ja kuorsaavat. Kissa voi pihistä ja niiskuttaa, mutta se ei rohise samaan tapaan kuin bulldogit, äänet eivät ole niin raakoja. Siksi hengitysongelmaa ei välttämättä tunnista.

Gustafsson sanoo, että jalostus herättää suuria tunteita ja sitä ohjaavat pitkälti näyttelymenestys ja raha. Siksi hän haluaa levittää tietoa liian pitkälle viedyn jalostuksen ongelmista.

– En usko, että kaikki tahallisesti tai ilkeyttään jalostavat kärsiviä eläimiä. Ihmiset eivät tiedä, ja siksi tästä pitää puhua.

Mielestäni tämä on hieman sensaatiohakuista. Veikko Saarela

Kissaliiton mukaan rotukissojen ylijalostus ei ole Suomessa ongelma.

– Mielestäni tämä on hieman sensaatiohakuista. Olemme tehneet paljon töitä kaikkien rotujen terveyden eteen ja määritelleet rajat. Kissaliitto ei esimerkiksi hyväksy rotuja, joissa on tiettyjä vakavia sairauksia, sanoo Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela.

Yksi näistä roduista on luppakorvainen scottish fold, jolla on kivuliaita nivel- ja rusto-ongelmia. Kissaliitto ei hyväksy myöskään lyhytjalkaista munchkinia, uusia villikissarotuja eikä karvattomia rotuja. Lisäksi liitolla on yksityiskohtaisempia, rotukohtaisia määritelmiä.

– Karvattomilla kissoilla on tietyissä paikoissa ihoryppyjä, mutta niissä ei saa mennä äärimmäisyyksiin. Lyhytnenäisillä kiinnitetään huomiota siihen, että sieraimet ovat riittävän suuret. Näin turvataan esteetön hengitys.

"Helppo maalitaulu"

Veikko Saarela kasvattaa itse persialaiskissoja. Hän sanoo, että lyhyestä nenästään huolimatta kyseessä on erittäin terve ja pitkäikäinen rotu. Hän huomauttaa, että persialaisen ja sen lyhytkarvaisen muunnoksen exoticin lisäksi on paljon muitakin lyhytnenäisiä rotuja kuten devon rex ja singapura sekä brittiläinen lyhytkarva ja pitkäkarva.

– Persialainen on helpoin maalitaulu. Me kasvattajat olemme kuitenkin tehneet vuosia töitä, ettei lyhyt nenä aiheuttaisi kissoille ongelmia. Persialaisten hengittämiseen liittyvät ongelmat ovat hyvin harvinaisia verrattuna lyhytnenäisiin koirarotuihin.

Molempien rotujen jalostus on maltillista ja tähtää terveisiin kissoihin. Anita Leppänen

Saarela viittaa tutkimukseen, joka tehtiin viime vuonna Ruotsissa. Eläinlääkärit tutkivat kissanäyttelyissä, missä määrin lyhyt kuono ja pyöreä pään muoto liittyivät terveysongelmiin.

– Alustavien tulosten mukaan joillakin kissoilla kuului ylemmistä hengitysteistä hengähdysääniä, mutta vakavia ongelmia ei löytynyt yhdeltäkään kissalta.

Myös Persialaiskissat ry kertoo tekevänsä aktiivisesti työtä sekä persialaisten että exoticin terveyden edistämiseksi. Yhdistys tekee myös yhteistyötä kissojen geenitutkimusryhmän kanssa.

– Järjestämme jäsentemme kissoille silmätutkimuksia joukkotarkastuksina. Molempien rotujen jalostus on maltillista ja tähtää terveisiin kissoihin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Anita Leppänen.

Näyttelytuomarien valta

Eri rotujen kasvattajilla on kuitenkin erilaisia näkemyksiä oman rotunsa tilanteesta, ja ne voivat poiketa toisistaan myös rodun sisällä. Suomen Ragdoll-kissayhdistys selvitti kasvattajien ajatuksia rodun jalostuksesta syksyllä 2016. Ragdoll on Suomen suosituin kissarotu, ja yhdistykseen kuuluu 70 kasvattajaa.

– Olemme saaneet asiasta useita yhteydenottoja kasvattajilta. Vastaajien huolta lisäsi se, että osa tuomareista on luisunut pois standardin mukaisesta arvostelusta. Ei ole toivottavaa, että tuomarien arvostelu alkaa ohjata kasvatusvalintoja ja -linjoja suuntaan, joka on rodulle haitallista, sanoo Suomen Ragdoll-kissayhdistys ry:n puheenjohtaja Riitta Mättö.

Geneetikko Jaana Tähtinen kiertää luennoimassa kissojen ääripiirteitä korostavan jalostuksen haittavaikutuksista. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että joissakin roduissa osa näyttelytuomareista suosii pyöreämpää päätyyppiä roduilla, joiden pään ei rotumääritelmän mukaan tarvitsisi olla niin pyöreä.

Sen seurauksena joidenkin rotujen, kuten ragdollin ja pyhän birman, päänmuoto on alkanut muuttua.

– Jotkut kasvattajat ovat huolissaan siitä, että muuttuuko rotu persialaiseen suuntaan. Jos tuomari sanoo, että tämä on kaunis kissa, kasvattajat alkavat luonnollisesti jalostaa rotua sitä kohti. Pyöreä pää ja pyöreä otsapenger tekevät kissasta pentumaisen näköisen, jolloin se on söpö. Mutta kuinka pitkälle eläimiä voi jalostaa söpöyden takia?

Yleensä narina tulee siitä, että vanhanmallisen kissan kasvattaja on kateellinen ja osoittelee kilpailijaa. Veikko Saarela

Tähtisen mielestä osa näyttelytuomareista ei tiedosta vastuutaan jalostuksen suunnasta.

– He pesevät kätensä ja ovat sitä mieltä, että kasvattajat päättävät, millaisia kissoja tuovat näytille. Olen kysynyt heiltä, eikö kissan terveys merkitse mitään. He sanovat, että heidän tehtävänsä on arvostella vain sitä, onko kissa kaunis.

"Terveys on ykkösasia"

Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela toimii myös kissanäyttelyissä tuomarina. Saarela sanoo, että kissan terveys on kasvatustoiminnassa aina ykkösasia.

– En tunnista sitä, että näyttelykissoja kasvatettaisiin terveyden kustannuksella. Ei kukaan halua kasvattaa ehdoin tahdoin sairasta eläintä eikä teettää pentuja, jos ne eivät ole terveitä, Saarela sanoo.

Hän muistuttaa, että tuomarit toimivat kansainvälisen kissaliittojen kattojärjestön Fifen määrittelemien vaatimusten mukaan. Ne ovat samantapaiset ympäri maailman. Silloin on pyrittävä valitsemaan niiden mukainen voittaja.

– Yleensä narina tulee siitä, että huonotyyppisen, vanhanmallisen kissan kasvattaja on kateellinen ja osoittelee kilpailijaa, jolla on standardin mukainen kissa.

Saarela kertoo, että rotujärjestöt voivat vaikuttaa vaatimuksiin ehdottamalla niihin muutoksia. Myös yksittäinen jäsenmaa ja kasvattajatkin voivat tehdä ehdotuksia. Leveät, riittävän suuret sieraimet on lisätty vaatimuksiin kasvattajien ja tuomareiden toimesta.

– Me suomalaisetkin olemme olleet mukana ajamassa niitä sinne.

Itämaiset rodut vaarassa

Kun geneetikko Jaana Tähtiseltä kysyy, missä roduissa ääripiirteitä korostava jalostus on mennyt liian pitkälle, hän nimeää persialaisen ja sen lyhytkarvaisen version exoticin.

– Kallon rakenne on näillä roduilla muuttunut jo niin paljon, että toivoisin jalostuksen kääntyvän takaisinpäin.

Tähtisen mukaan kissojen nenä on lyhentynyt lähes olemattomaksi, ja myös kasvojen rakenne on litistynyt. Siksi kyynelkanavat ovat suuntautuneet väärin, eikä kyynelneste ei pääse valumaan normaalia reittiä nenästä ulos.

– Kun nenä on lytty, kyynelneste joutuu menemään ylämäkeen. Kun kyynelneste ei pääse nenästä ulos, se valuu silmistä. Siksi joidenkin persialaisten silmänurkat ovat märät. Osa persialaisten omistajista on niin tottuneita kissojensa ulkonäköön, etteivät he näe tai halua tiedostaa ongelmia.

Vaarallisella tiellä ovat Tähtisen mielestä myös itämaiset rodut. Esimerkiksi siamilaiset ovat nykyään aivan erinäköisiä kuin 1960-luvulla.

– Itämaisten rotujen päät ovat kaventuneet hirveän paljon. Kun kallo on kovin kapea, kuuloluut eivät välttämättä kehity normaalisti ja ääritapauksissa voi tulla tasapainohäiriöitä. Jalostus näyttää kulkevan myös kohti valtavan suuria korvia. Pennuilla korvarustot eivät jaksa enää pitää korvia pystyssä.

Notre Dame -kellonsoittajia

Kun halutaan jalostaa tietynlainen kissa, aletaan risteyttää yksilöitä, jotka ovat sukua keskenään. Tätä kutsutaan sukusiitokseksi. Kun sukusiitosaste on korkea, todennäköisyys epämuodostumille, tulehduksille ja muille terveysongelmille kasvaa.

Joillakin kissaroduilla sukusiitosaste on peräti 50 prosenttia tai enemmän, kun sukutaulua katsotaan kokonaisuutena. Maine coon -rotua kasvattava Katja Sarkama ei halua kommentoida yksittäisiä rotuja, mutta hänen mielestään ylijalostus vaivaa tiettyjä kissarotuja yhtä pahasti kuin sairaimpia koiria.

– Ylijalostus lisääntyy, koska omistajat haluavat lemmikiltään tiettyjä piirteitä. On rotuja, joiden kasvattamista tulisi vakavasti harkita, mutta kun meillä on näille Notre Dame -kellonsoittajille ostajia. Eihän sairaita eläimiä jalostettaisi, ellei niitä ostettaisi, Sarkama toteaa.

Ei kissaa tai koiraa ole tarkoitettu talon kokoiseksi. Katja Sarkama

Sarkama välttää omassa kasvatuksessaan ääripiirteiden korostamista ja korkeaa sukusiitosta. Ylijalostus kuitenkin vaivaa myös maine coonia. Sarkaman mukaan kissanäyttelyissä pärjäävä maine coon -tyyppi on jotain aivan muuta kuin rotu oli vielä 1990-luvulla, jolloin maine coon muistutti paljon maatiaiskissaa.

Nyt näyttelykissojen korvat nousevat päälaelle, kallo on kaventunut, kissa on pitkä ja korkea.

– Rodun kuuluukin olla suuri ja vahva, mutta jos se menee överiksi, edessä on luusto-ongelmia. Äärimmäinen koko lyhentää myös elinikää. Ei kissaa tai koiraa ole tarkoitettu talon kokoiseksi.

Lisää yhteistyötä

Kissaliitto edellyttää kasvatukseen käytettäviltä kissoilta rotukohtaisia geenitestejä eri sairauksien varalta. Monilla roduilla testataan hypertrofinen kardiomyopatia HCM, joka on kissojen yleisin sydänsairaus. Lisäksi kansainvälinen kissaliittojen kattojärjestö Fife edellyttää tietyiltä roduilta sydänultraa ennen kasvatuskäyttöä HCM:n takia.

HCM:ää on paljon esimerkiksi ragdollilla, sfinxillä, cornish rexillä ja maine coonilla. Sarkama sanoo teettävänsä kissoillaan laajasti testejä, vaikka maine coonilla ei ole esimerkiksi ultrauspakkoa.

– Vaikka suurin osa kasvattajista onkin erittäin tunnollisia, Suomessa on myös niitä kasvattajia, jotka ottavat kissoilta vain pakollisen geenitestin. Toivon ultrauspakkoa myös maine cooneille, koska se karsii pentutehtailua.

Nyt joutuu usein vain arvailemaan ja toivomaan parasta. Katja Sarkama

Sarkama suosii laajaa geenivalikoimaa ja pyrkii sekoittamaan geenejä niin, että samassa pentueessa voi olla hyvin erinäköisiä kissoja. Hän sanoo, että kissakasvattajat jakautuvat jalostuksen suhteen kahtia.

– Toisille on tärkeää, että kissa pärjää näyttelyissä eikä se, miten se on saatu aikaan. Itse haluan, että kissa on terve, pitkäikäinen ja hyväluonteinen.

Sarkama toivoo, että kasvattajat tekisivät enemmän yhteistyötä keskenään. Siten mahdollisimman moni omistaja saisi mahdollisimman terveen lemmikin.

– Näin tiedettäisiin, jos jossain geeniyhdistelmässä on tyypillisesti jotain sairauksia. Voisimme miettiä, miten sitä pitäisi kehittää tai pitäisikö se kokonaan karsia pois jalostuksesta. Nyt joutuu usein vain arvailemaan ja toivomaan parasta.

Mies ajoi useiden ihmisten päälle Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun risteyksessä heinäkuun lopussa.

Yksi nainen kuoli ja viisi loukkaantui törmäilyn seurauksena. Oikeus totesi aiemmin välituomiossaan, että syytetty törmäsi jalankulkijoihin siten, että kaksi naista joutui auton konepellille, josta he putosivat maahan miehen hiljennettyä. Syytetty ei kertomansa mukaan käsittänyt, että toinen naisista putosi auton eteen.

Kun hän jatkoi ajoa, nainen raahautui auton mukana ja kuoli.

Miestä syytetään murhasta, viidestä tapon yrityksestä ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Mielentilatutkimuksen mukaan tekijä oli syyntakeeton. Muilta osin mielentilatutkimus on salainen.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa asiasta toukokuussa.

Juttua täydennetty välituomiotiedoilla 26.4.2018 klo 12:58.

Filippiineillä sadat aseistetut poliisit ovat valvoneet kuuluisan Boracayn lomasaaren sulkemista turisteilta. Saari on suljettuna puoli vuotta, koska hallitus haluaa siivota sen turismin aiheuttamista tuhoista.

Turisteja on estetty nousemasta saarelle menevään lauttaan ja paikallisilta asukkailta on tarkastettu henkilöllisyys ennen lauttaan pääsyä.

Poliisi on myös säikäyttänyt asukkaita järjestämällä heidän nähtensä mellakantorjuntaharjoituksia. Hallitus myöntää, ettei todellista uhkaa ole, mutta poliisit ovat saarella pahimpaan varautumista varten.

Saaren sulkemisen takana on presidentti Rodrigo Duterte. Hän on kutsunut saarta likakaivoksi. Matkailuyritykset ovat laskeneet jätevesiään mereen, valvomaton rakentaminen on syönyt saaren luonnonkauneutta ja luontoon on jätetty kasoittain roskia.

Puolen vuoden aikana saari aiotaan puhdistaa. Luvattomat tai ränsistyneet rakennukset puretaan, infrastruktuuria kohennetaan ja vuosikausien valvomattoman kasvun jälkiä siivotaan.

Boracaylla kävi viime vuonna noin kaksi miljoonaa turistia. Määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2006. Paikallisia asukkaita siellä on noin 40 000. He saavat elantonsa pääosin turismista. Hallitus on luvannut heille tukea saaren ollessa suljettuna.

Sote-uudistus sai jälleen kansalaiset varpailleen.

Tällä kertaa somemyrsky käynnistyi Helsingin Sanomien uutisesta, jonka mukaan kansalaisille lasketaan kapitaatiomallilla henkilökohtainen sote-hinta. Hinnasta voi päätellä, kuinka paljon asiakkaasta maksetaan terveysyritykselle tai maakunnan sote-keskukselle.

Myrsky laantui ripeästi kun sote-arkkitehdit vakuuttelivat kapitaatiomallin perustuvan vain tilastolliseen riskiarvioon, ei henkilökohtaisiin terveystietoihin.

Huutolaisjärjestelmässä kunnan elättejä – sairaita, vanhuksia ja orpoja – myytiin sille, joka vaati huolenpidosta pienimmän korvauksen.

Kapitaatiokertoimen avulla kohdistetaan palveluita ja katetaan niistä aiheutunut kustannus palveluntuottajalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perustelee korvausmallia oikeudenmukaisuudella .

Oikeudenmukaisuus tosin on katsojan silmässä. Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon emeritusprofessori Martti Kekomäki on huomauttanut, että kapitaatiokorvaus muistuttaa huutolaisjärjestelmää.

Huutolaisjärjestelmässä kunnan elättejä – sairaita, vanhuksia ja orpoja – myytiin sille, joka vaati huolenpidosta pienimmän korvauksen.

Huutolaisjärjestelmä lakkautettiin 1920-luvulla. Lakkauttaminen oli välttämätöntä, sillä järjestelmä oli tavattoman julma: mitä vähemmän huutolaistaan ruokki, sitä enemmän omaan taskuun jäi rahaa.

Kapitaatiomallin syy ei kuitenkaan ole köyhäinhoito, vaan valinnanvapaus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusjohtaja Timo Seppälä huomautti jo vuonna 2016 valinnanvapauden sekoittavan sote-markkinat. Ongelma piilee siinä, että sote-uudistus ei saa liikkeelle työterveyshuollon asiakkaita.

Sen sijaan Seppälän arvion mukaan liikkeelle lähtevät julkisia palveluita paljon käyttävät ja ”työelämässä ehkä inaktiiviset” kansalaiset. Näistä asiakkaista terveysyritykset eivät ole kiinnostuneita.

Miten terveitä hoidetaan? Kenties heitä kannustetaan pysymään terveinä opettamalla keppijumppaa ja esittelemällä ruokaympyröitä.

Toisin sanoen palveluntuottajat eivät halua asiakkaikseen työttömiä tai liian sairaita.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Osmo Soininvaara. Soininvaara muistuttaa , että valtiovarainministeriö tulee leikkaamaan sote-rahoitusta brutaalisti. Siksi palveluntuottajat hamuavat itselleen mahdollisimman terveet asiakkaat.

Soininvaaran mukaan palveluntuottajat voivat hätistellä liian sairaat kilpailijoille jakamalla lääkäriajat terveille, koska on kannattavampaa hoitaa terveet hyvin ja sairaat huonosti.

Mutta miten terveitä hoidetaan? Kenties heitä kannustetaan pysymään terveinä opettamalla keppijumppaa ja esittelemällä ruokaympyröitä.

Soten myötä terveysvalistus saakin aivan uuden tason: sairauksilla pelotellaan siksi, että sairaat eivät ole tervetulleita lääkäriin. Sairaat ilmeisesti tuovat raahustavine jalkoineen hiekkaa terveyspalvelun tuottajan kiiltävälle lattialle.

Sote-keskustelu kapitaatiokorvauksineen on niin kummallista, että asiaa avatakseen Yle on tehnyt sote-pelin. Lisäksi Ylen sote-toimittaja Tiina Merikanto on kirjannut ylös sote-sanaston.

Itse kuitenkin palasin lähtöruutuun. Siis luin sekä Kielikellosta että kielitoimiston sanakirjasta mitä tarkoittaa sana potilas. Lukemani perusteella potilas ei ole asiakas eikä liioin varas, joka käy muiden kukkarolla. Sen sijaan potilas on sairas henkilö, joka potee syystä tai toisesta sairautta tai tautia.

Potilas ei ole terve. Siksi häntä hoidetaan paikassa nimeltä sairaala tai sote-keskus. Potilas on myös juridinen termi ja potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Sote-puheessa sanaa potilas ei juuri käytetä, vaan potilas-käsitteen on korvannut erittäin epähieno käsite houkutteleva asiakas. Houkutteleva asiakas määritellään sekoituksella naapurikyttäämistä, spekulointia ja kansalaisten vertailua.

Lääkäriaikoja jaettaneen siten, että aktiivisten työkansalaisten urheiluvammat ovat etusijalla.

Kansalaisten vertailu huipentuu kapitaatiopuheessa, jossa eri tahot vuorotellen jankuttavat, kuinka epätoivottu asiakas vähäosainen tai liian sairas on palveluntuottajille.

Kapitaatiolla näistä ongelma-asiakkaista tehdään houkuttelevia ripottelemalla heidän päälleen kultahippuja.

Kapitaatiosotkun perusteella sotesta tulee työhaastattelun, pudotuspelin ja missikisan ristisiitos. Tulevaisuudessa sote-keskukseen lähetettäneen ansioluettelo, tulotiedot ja valokuva - terveystiedot ja henkilökohtainen kapitaatiokerroin rekistereistä jo löytyvätkin.

Lääkäriaikoja jaettaneen siten, että aktiivisten työkansalaisten urheiluvammat ovat etusijalla.

Tai mistä sen tietää: kenties kapitaatiomallissa on aineista uudeksi kansansaduksi:

Tarinan alussa valinnanvapaus tuottaa osalle kansalaisista vaikeuksia, mutta sote-arkkitehdit avustavat poloisia valjastamalla sote-tiedot hyötykäyttöön ja kehittämällä kapitaatiokorvauksen.

Tarina päättyy runolliseen kohtaukseen, jossa kapitaatio tekee rumista ankanpoikasista terveyspalvelun tuottajan kukkarossa upeita joutsenia.

Mona Mannevuo

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksella. Hän on kiinnostunut valtion ja elinkeinoelämän välisistä suhteista ja niiden historiallisista jatkumoista. Hän ei haikaile menneeseen, mutta suhtautuu kriittisesti epämääräisiin digihimmeleihin ja prosessikaavioihin. Hän kirjoittaa kolumnia yksityishenkilönä eikä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.

Pekingiläinen Shen Yue hieroo työkseen stressaantuneiden ohjelmoijien olkapäitä. 25-vuotiaan naisen tehtäviin kuuluu myös heidän huoliensa kuuntelu, hauskojen tapahtumien järjestely sekä työpaikan tunnelman ylläpitäminen.

Shen työskentelee ohjelmoijien kannustajana Chainfin.com-teknologiayrityksessä. Taustalla on ajatus siitä, että stressaantuneet ja epäsosiaalisina pidetyt ohjelmoijamiehet kaipaavat naispuolista juttuseuraa työpaikalla.

Paikkaan oli tiukat vaatimukset: Hakijan tulee puhua lempeästi, nauraa hersyvästi ja meikata kevyesti. Hänen tulee olla kaunis ja yli 157 senttiä pitkä. Ja tietenkin nainen.

Ohjelmoijien kannustajia on yhä enemmän kiinalaissa teknologiayrityksissä, kertoo Shenia haastatellut sanomalehti New York Times. Lehden mukaan yleistyvä toimenkuva on osoitus siitä, että seksistiset asenteet ovat yleisiä Kiinan teknologia-alalla.

Alibaba: Meillä on töissä "jumalattaria"

Kiinan teknologiayhtiöt syrjivät yleisesti naisia työpaikkailmoituksissaan, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuore raportti.

Esimerkiksi verkkokauppajätti Alibaba on houkutellut miehiä töihin kertomalla, että niillä työskentelevät naiset ovat kauniita "jumalattaria".

Eräässä yhtiön rekrytointivideossa nuori nainen pyörähtelee tanssitangon ympärillä ja kertoo miesmaustaan. Sosiaalisessa mediassa yhtiö taas julkaisi keskiyöllä kuvia nuorista naistyöntekijöistä ja kuvaili heitä "myöhäisillan työpaikkaeduiksi".

Joissain työpaikkailmoituksissa Alibaba kirjoitti suoraan haluavansa vain miespuolisia hakijoita. Human Rights Watch löysi syrjiviä työpaikkailmoituksia myös monilta muilta teknologiayrityksiltä.

Naisia yhä vähemmän työmarkkinoilla

Naisten syrjintä työpaikalla ja rekrytoinnissa on kielletty Kiinassa. Silti jopa valtion työpaikkailmoituksista lähes viidenneksessä ilmoitettiin, että paikka on tarkoitettu vain miehille tai että miessukupuoli on eduksi hakijalle, Human Rights Watch kertoo.

Hebein provinssissa taas haettiin juniin konduktööreiksi naisia, joiden pituuden tuli olla 162–173 senttiä, painon alle 65 kiloa ja joilla tuli olla "tavalliset kasvonpiirteet, ei tatuointeja, ei selviä arpia kasvoissa, kaulassa tai käsissä, hyvä ihonväri eikä parantumattomia ihotauteja."

Naisten syrjintä ei ole hellittänyt viime vuosina Kiinan työmarkkinoilla. Viime vuonna vain 63 prosenttia työikäisistä naisista oli töissä, kun kymmenen vuotta aiemmin heistä työskenteli 65,5 prosenttia.

Kaupungeissa naisten ja miesten välinen palkkaero on kasvanut viime vuosina.

Teknologiayritykset lupaavat muutosta

Suuret kiinalaiset teknologiayritykset ovat raportin julkaisun jälkeen luvanneet parantaa tapojaan.

Esimerkiksi Alibaba vannoi varmistavansa, että yrityksen työpaikkailmoitukset noudattaisivat jatkossa sen tasa-arvolinjauksia. Yhtiö korosti, että se palkkaa naisia ja nostaa heitä johtotehtäviin.

Yhtiön ei kuitenkaan suostunut kertomaan uutistoimisto Reutersille, käyttääkö se edelleen seksistisiä työpaikkailmoituksia.

Piirrän Cheekin joka päivä. Heh heh.

Koko ajatus vaikuttaa ensi kuulemalla työläältä vitsiltä. Sellaiselta, jonka joku Cheekin vihaamista rakastava ironikko voisi keksiä krapulapäissään.

Siitä ei ole kyse.

Taiteilija Matti Närekangas teki ensimmäisen Cheek-piirroksensa viime keväänä. Silloin kävi ilmi, että se, mikä näyttää täydelliseltä, ei sitä olekaan.

Seiska-lehti paljasti tuolloin jutussaan, että Suomen suosituin rap-artisti on ollut mukana Sisäpiiri-nimisessä Facebook-ryhmässä, jossa on ilkuttu useille ihmisryhmille ja kuvailtu seksiseikkailuja roisiin tyyliin. Lehden mukaan Cheek oli yksi niistä, joka jakoi ryhmässä aktinsa yksityiskohtia.

Tapausta ja sen nostattamaa jälkipyykkiä ruodittiin pitkään lehtien palstoilla. Sitä kommentoi myös tuohtunut Cheek itse.

– Cheek on kiinnostava, koska hän on Suomen suosituin artisti, eikä häntä sen takia voi kritisoida. Sitten tuli tämä tapaus, joka osoitti, että kaikkien rakastama taiteilija, viihdetuote ja nuorten esikuva onkin vain ihminen.

Taiteilija vakuuttaa, että hänellä ei ollut piirustusurakan alkaessa Cheekiä koskevia intohimoja suuntaan tai toiseen. Tai no, oli vähän, mutta ne ovat muuttuneet.

– Viihdeartistien vihaaminen on osa suosiota. Cheek jotenkin ahdisti minuakin, mutta piirtämisestä löytyi parempi tapa asian käsittelyyn kuin netissä huutelu. Olen toki siihenkin sortunut. Nyt kun olen käsitellyt Cheek-ilmiötä piirtämällä vuoden, olen löytänyt itsestäni myös fanipuolen.

Esteettinen tyyli on poimittu suoraan fanipiirroksista; ammoin Suosikissa julkaistuista ihailijakuvista ja piirustuksista, joita fanit lähettävät nykyisin idoleilleen Instagramissa. Ne yleensä piirretään ottamalla mallia lehtikuvasta. Niin tekee useimmiten myös Närekangas.

Piirrostapa on suora viittaus siihen, mistä koko Cheek-projektissa on kysymys. Närekankaan tavoite on herätellä ihmiset miettimään sitä, mitä viihteen nimissä voi hyväksyä. Miten viihdettä myydään, ja mistä meille kaupattu täydellinen tuote on tehty?

– Kaikki esimerkiksi luottavat siihen, että hernekeitto on hyvää. Ei tule mieleen, että siellä voi olla vaikka lasinsiruja seassa.

"Cheek on kuin jumala, läsnä kaikkialla"

Räppäri näyttäytyy Närekankaan piirroksissa Zorrona, juustokimpaleena ja ilmaisämpärinä, Pepin hevosena ja Dalin valuvana kellona.

Cheek esiintyy myös Pikku Kakkosen tunnuksen satuolentona, talvisodan kiväärimiehenä ja Ainoa jahtaavana Väinömöisenä. Cheekin naama löytyy keskeltä Marimekko-unikkoa.

Cheekin piirtäminen on Närekankaalle tapa tarkastella viihdemarkkinoiden mekanismeja ja henkilöpalvontaa. Ja oikeastaan koko suomalaista kulttuuria. Piirroksissa on kuvastoa, jonka jokainen tunnistaa.

– Monet piirrokset ovat kannanottoja ajankohtaan, jossa ne on piirretty. Kun julkaisee jatkuvasti, voi kommentoida ympäröivää maailmaa Cheekin kautta. Se on mahdollista, koska Cheek on tavallaan jumala, joka on läsnä kaikkialla.

Ensimmäiset Cheek-piirrokset kumpusivat suoraan räppärin lyriikoista; siitä, mikä niissä kosketti Närekangasta hyvässä tai pahassa. Taiteilija kuvailee seikkailleensa Cheekin lyriikoiden seassa, koska halusi tutustua musiikkiin, jota ei aiemmin ollut kuunnellut kuin pakosta.

– Huomasin, että sitä kautta kuviin tuli myös henkilökohtainen aspekti.

Jatkuessaan piirustusprojekti on saanut Närekankaan ymmärtämään kohdettaan paremmin.

– Olen kuunnellut kaikki Cheekin biisit alusta loppuun ainakin pari kertaa. Olen lukenut kirjan ja haastatteluja sekä nähnyt elokuvan. Olen oppinut tuntemaan tuotteen paremmin ja ehkä löytänyt myös Jarea rivien välistä. Olen myös alkanut tykätä enemmän jostain biiseistä, eivätkä ne enää ahdista yhtä paljon kuin aiemmin.

Teos on valmis vain päivän

Närekangas ei ollut alun perin suunnitellut piirroksista näyttelyä tai vuoden mittaista projektia. Niin kävi tavallaan yleisön pyynnöstä.

Cheek-piirrokset saivat nopeasti vankan ihailijakunnan Facebookissa. Nyt Piirrän Cheekin joka päivä –sivulla on lähes 10 000 seuraajaa.

Kun eräs toimittaja alkuvaiheessa soitteli ja kysyi, kauanko piirtäminen jatkuu, höläytti Närekangas sen kummemmin miettimättä piirtävänsä vuoden.

Hän päätti olla sanansa mittainen mies.

Teos on valmis vasta sitten, kun gallerian seinällä on 365 piirrosta. Viimeinen niistä valmistuu torstaina avautuvan näyttelyn viimeisenä päivänä. Kokonainen työ on olemassa oikeastaan vain yhden päivän.

– On ihanaa, että tästä on kasvanut näin iso teos. Mitä enemmän piirustuksia tein, sitä varmemmaksi tulin siitä, että vuosi on sairaan hyvä kokonaisuus. On siistiä, kun gallerian seinät tulevat ihan täyteen. Tykkään massiivisista teoksista, ihan sairaan isoista öljyväritöistä esimerkiksi.

Piirroksiin on tullut matkan varrella yhä enemmän sävyjä. Niissä on villejä viittauksia taidehistoriaan ja surrealistista huumoria. Kuvilla on vankka ihailijakuntansa ja esimerkiksi Rumba-lehdessä piirrosten merkityksiä on analysoitu hartaudella.

Itseoppinut Närekangas tekee paljon muutakin kuin Cheekejä. Hän piirtää sarjakuvia ja maalaa kahta taulua Art Fridassa pian alkavaa Nooan Arkki -yhteisnäyttelyä varten. Sen jälkeen hän aikoo maalata lisää. Lisäksi Närekangas on Trio Pussit –undergroundbändin keulahahmo ja kirjoittelee kaikenlaista. Idea päivittäiseen Cheekiin putkahtaa mieleen usein jonkun muun taiteilun sivutuotteena.

– Kun tekee jotain, se poikii usein jotain muuta. Olen tehnyt ala-asteelta lähtien sarjakuvia ja lyriikoita ja keksinyt vitsejä ja kaikkea. Se, mitä työnnän itseeni sisään, tulee lopulta ideana ulos.

Närekankaan seuraajakunta sosiaalisessa mediassa pitää huolta siitä, että taiteilija ei lipsu aikataulusta. Sanomista tulee välittömästi, jos näyttää siltä, että päivittäinen Cheek lipsahtaa seuraavan vuorokauden puolelle.

– Yritin kerran tehdä kuvan vasta puolenyön jälkeen, mutta somessa tuli niin paljon palautetta, että oli pakko kuunnella sitä. Pomo, some, sanoi, että skarppaa. Sitten skarppasin.

Enää puuttuu itse Cheek

Cheekillä on erityinen paikka taiteilijan sydämessä myös sen jälkeen, kun näyttely päättyy ja teos tavallaan lakkaa olemasta. Sen verran syvälle kohteensa tuotantoon Närekangas kokee sukeltaneensa.

Taiteilijalla on vielä yksi haave. Närekankaan mielestä vuoden työ huipentuisi, jos hän saisi viimeisenä näyttelypäivänä piirtää Cheekin elävästä mallista. Rap-taiteilija saisi itse päättää, mitä kuvaan kirjoitettaisiin.

– Sillä tavalla hän antaisi viimeisen nimmarin tälle teokselle. Tästä tulisi tavallaan osa Cheekin tuotantoa. Pallo on nyt hänellä. Voi ottaa yhteyttä, jos kiinnostaa.

Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna, käy ilmi tuoreen Sosiaalibarometrin ennakkotuloksista. 32 prosenttia sote-johtajista pitää uudistusta hyvänä tai erittäin hyvänä.

Peräti 97 prosenttia vastanneista sote-johtajista arvioi, että eri palveluntuottajista suurten yritysten asema paranee sote-uudistuksessa. Huonontuvan sen uskoo 0 prosenttia. Julkisten palveluntuottajien heikentymiseen uskoo 73 prosenttia, kun 23 prosenttia arvioi niiden tilanteen pysyvän ennallaan.

Myös usko sote-uudistuksen aikatauluun ja kustannusten hillintään horjuu, sillä sosiaali- ja terveysjohtajista 78 prosenttia arvioi uudistuksen onnistuvan huonosti sille asetetussa aikataulussa.

Kun vuosi sitten 57 prosenttia vastaajista katsoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemisessä, nyt vastaava luku nousi 77 prosenttiin.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on selvittänyt sosiaali- ja terveysjohtajien, järjestöjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden arvioita sote-uudistuksesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta. Tulokset ovat olleet esillä torstaina aamupäivällä Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä.

Usko riittävään valmisteluun parantunut

Uudistuksella nähdään myös vahvuuksia, ja jotkin arviot ovat parantuneet. Kun vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, tällä hetkellä näin ajattelee jo 73 prosenttia.

Lisäksi enemmistö sote-johtajista arvioi, että terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys tulee parantumaan uudistuksen myötä. Noin kaksi viidestä (39–44 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta uskoo uudistuksen vahvistavan terveyspalvelujen laatua perus- ja erityistasoilla.

Sekä vuonna 2017 että 2018 sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia ennakoi, että lähipalveluiden turvaaminen onnistuu sote-uudistuksessa huonosti. Niiden sote-johtajien osuus, jotka arvioivat uudistuksen onnistuvan tässä asiassa hyvin, nousi 11 prosentista 17 prosenttiin.

Lue myös

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen peillä

Sipilä jatkoi tänään sote-tunnusteluja RKP:n kanssa, Henriksson: tilanne on auki

Ehtiikö sote valmiiksi ennen kesää? SDP:n Antti Rinne: En minä osaa sanoa

Lähes puolet valitsisi julkisen terveyskeskuksen, jos terveyspalvelujen valinnanvapaus toteutuu

Kysely: Suurimmalle osalle kansasta on samantekevää, miten sote-palvelut järjestetään – kunhan hoitoon pääsee