Tällä viikolla Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi sekä Sunny Car Centerin pääomistajan Markku Ritaluoman että hallituksen jäsenenä olleen hämeenlinnalaisen entisen kunnallispoliitikon Iisakki Kiemungin miljoonakorvauksiin konkurssipesälle. Kiemungin osalta lähes viiden miljoonan euron vastuuta soviteltiin niin, että hänelle jää maksettavaksi 350 000 euroa.
Hämeenlinnassa Iisakki Kiemungin tuomio on puhuttanut paljon. Korvaussummaa on pidetty joissakin piireissä kohtuuttomana.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio sanoo, että nyt on ryhdytty puuhaamaan joukkorahoitusta Kiemungin maksujen hoitamiseksi.
Joukkorahoituksen taakse ehkä yhdistys "Free Iisakki"
Hämeenlinnassa selvitellään jo, miten joukkorahoituksen toteuttaminen olisi mahdollista. Sari Rautio sanoo, että joukkorahoituksen taakse tarvitaan jonkinlainen yhdistys. Lisäksi pitää varmentaa, ettei tätä kautta Kiemungille tule esimerkiksi veroseuraamuksia.
– Ihmiset ovat aika laajastikin kokeneet Kiemungin tuomion epäoikeudenmukaiseksi ja ehkä tässä nyt kaivataan solidaarisuutta. Laskimme, että jos jokainen suomalainen kunnanvaltuutettu laittaa likoon viisikymppiä, niin sitten on jo oikeudenkäyntikuluihinkin rahaa, sanoo Sari Rautio.
Sari Rautio perustelee ajatustaan sillä, että Iisakki Kiemunki edusti Sunny Car Center Oy:ssä selkeästi kaupunkia. Hän muistuttaa, että luottamushenkilöitä pohdituttaa nyt esimerkiksi se, miten ihmiset uskaltavat lähteä luottamustehtäviin.
Sari Rautio kertoo heti idean syntymisen jälkeen kyselleensä Kiemungilta, saako joukkorahoitusta selvittää ja hän antoi luvan. Yhdistykselle on ajateltu nimeä "Free Iisakki".
Rahoja saatettaisin käyttää konkurssipesän korvauksiin
Aivan tarkkaan eivät yhdistyksen puuhaihmiset vielä tiedä kerättävien rahojen kohdetta. Mahdollista on, että niitä käytettäisiin oikeudenkäyntikuluihin, mikäli Iisakki Kiemunki päättää valittaa tuomiostaan hovioikeuteen. Mahdollista on, että rahoja käytettäisiin nyt rapsahtaneeseen 350 000 euron korvaussummaan.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio on miettinyt sitäkin, kannattaako Kiemungin valittaa hoviin. Rautio sanoo, että yleisen merkittävyyden kannalta case pitäisi katsoa hovioikeudessa.
– Meidän pitää seuraavassa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen kokouksessa käydä lävitse vastuuasiat Hämeenlinnan osalta. Uskon, että tämä on myös kansallinen asia, joka saattaa herättää keskustelua vaikkapa myös Kuntaliitossa. Luottamushenkilöillä täytyy olla selvä tieto ja ymmärrys siitä, minkälainen vastuu liittyy mihinkin luottamustehtävään, sanoo Sari Rautio.
Kiinalaiset tieteilijät ovat päätelleet, että Pohjois-Koreassa maanalainen ydinkoekeskus on romahtanut osittain. Punggye-ri -nimisellä alueella on tehty kuusi ydinkoetta vuodesta 2006 lähtien. Asiasta uutisoi BBC.
Viime syyskuussa tapahtuneen räjäytyksen jälkeen, seismologit huomasivat, että osa vuoren sisällä olevasta alueesta on romahtanut. Koepaikkaa ei voi enää käyttää, tieteilijät kertovat.
Punggye-ri sijaitsee vuoristoisella alueella Pohjois-Korean koilisosassa. Alueella tapahtui romahdus pystysuuntaisesti.
Lauantaina Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmoitti, että hän keskeyttää maan ydin- ja ohjuskoetestauksen. Tieto tuli viikkoa ennen Kimin tapaamista Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin kanssa. Kokous pidetään demilitarisoidulla alueella, joka jakaa Korean niemimaan kahtia.
Hinnoittelu on peruspsykologiaa. Liian usein ei kannata alennuksella myydä, sillä se hämärtää asiakkaan käsityksen tuotteen todellisesta arvosta. Toisaalta kauppa voi hilata hintaa myös ylöspäin, jos tietty kohderyhmä haluaa maksaa tuotteen "asenteesta".
Kauppatieteiden tohtori Outi Somervuori vieraili Ylen aamu-tv:ssä. Hän on sekä tutkinut hinnoittelua ja ostopäätöksiä että hinnoitellut tuotteita työkseen.
Miksi 99-päätteiset hinnat lisäävät tuotteen kysyntää?
Yhtäältä tuollainen hinta, kuten 17,99 e, viestii ostajalle, että hinta on nyt laskettu tosi tiukasti ja tarkasti. Että nyt on käsillä hyvä diili, johon kannattaa tarttua.
Toisaalta ihmiset lukevat lukuja vasemmalta oikealle. Muistamme paremmin ensimmäisenä lukemamme numerot ja jopa jätämme jälkimmäiset huomiotta. Tuolloin jää elämään mielikuva edullisemmasta hinnasta.
Sopivatko 99-päätteet minkä tahansa ostoksen hintalappuun?
Eivät ne toimi joka tilanteessa. Esimerkiksi premium-tuotteita, ylellisiksi tarkoitettuja tavaroita ja palveluita myydessä, ei edullisuusmielikuva kannata. Sen sijaan massatuotteet, kun jotain on saatu myyntiin alennushintainen erä tai varastoa tyhjennetään, hyötyvät edullisesta hintamielikuvasta.
Kuinka houkuttelevaa on alennusprosentin kertominen?
Tietysti ostaja etsii hyvää diiliä, mutta ei suurempi alennusprosentti automaattisesti takaa kiinnostusta. Varsinkin jos tuote on jatkuvasti alennuksessa, ostaja vain odottaa sen muuttuvan yhä halvemmaksi.
Sitä paitsi laatu ja tuotteen muut ominaisuudet, kuten ekologisuus tai brändin maine, kiinnostavat ostajaa jotakuinkin aina.
Hinta nousee tärkeimmäksi vain silloin, jos edessä on sika säkissä. Toisinaan verkkokauppojen tuotteissa taustatiedot ovat vähäisiä eikä vertailu samankaltaisiin onnistu. Tuolloin ostopäätös syntyy hinnan perusteella.
Kaivinkoneet ovat kuopineet timanttinäytteitä kevättalven ajan Rukatunturin itäpuolella. Kanadalaisyhtiö Artic Starin tutkima esiintymä sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Rukan ytimestä.
Alue on suunnilleen yhtä kaukana Rukasta, kuin paljon puhetta matkailupitäjässä aiheuttanut Juomasuon kultaesiintymä rinnekeskuksen pohjoispuolella.
Moni matkailuyrittäjä on kavahtanut mahdollisten kaivosten perustamista Kuusamoon. Yrittäjien mielipiteitä kaivoshankkeista selvitettiin Kuusamon seudulla nelisen vuotta sitten. Tuolloin yli puolet arvioi, että luontomatkailupitäjän maine kärsii kaivostoimintojen takia.
Kuusamon Juomasuolla tutkittiin kultaesiintymää vuosikaudet. Kaivoshanke nostatti laajan keskustelun matkailupitäjässä.Ensio Karjalainen / Yle
Paikallisista löytyy kuitenkin niitäkin, jotka eivät kaivostoimintaa säikähdä. Yksi heistä on Loma-Lopotin matkailuyrittäjä Hannu Tuovila.
– Kyllä näille kylille elämää sopii ja ennen kaikkea työpaikkoja.
Kaupungin keskustassa näkee Tuovilan mukaan liian paljon parikymppisiä poikia pelkästään autoajelulinjalla. Hänen mielestään Kuusamoon tarvittaisiin myös konehommia ja niin sanottuja möykkätöitä.
– Kaikista ei ole palvelutöihin Rukalle, Tuovila tuumaa.
"Kuusamo ei elä pelkästä matkailusta"
Tuovilan matkailuyritys ravintoloineen sijaitsee Suolavaaran kupeessa, missä kaivosyhtiö on viimeiset kuukauden etsinyt timanttinäytteitä.
– Emme me elä Kuusamossa tulevaisuudessa pelkällä matkailulla. Elinkeinoelämän on oltava monipuolista, Tuovila toteaa.
Yrittäjä Hannu Tuovila ei kavahda mahdollista kaivostoimintaa yrityksensä kupeessa.Ensio Karjalainen / Yle
Hannu Tuovila on toiminut matkailuyrittäjänä Kuusamossa noin kolme vuosikymmentä. Hän toteaa, että vaikka matkailuyrittäjät ovat puhuneet isolla äänellä kaivostoiminnan uhista Kuusamossa, eivät Tuovilan vieraana olleet matkailijat ole koskaan ottaneet kaivostoimintoja esille keskusteluissa.
– Itse lähden Välimerelle viikon kuluttua lomalle. Ei minulla ole käynyt mielessä selvittää, että kuinka lähellä lomakohdetta lähin kaivos sijaitsee, Tuovila hymähtää.
Ensimmäiset timanttitulokset julki kesällä
Arctic Star -kaivosyhtiön maajohtaja Roy Spencer kertoo, että tarkempia arvioita Kuusamon timanttiesiintymästä saadaan kesällä, jolloin ensimmäiset näytteet on tutkittu.
– Olemme keränneet jatkotutkimuksiin muutamia kymmeniä kiloja näytteitä. Ne lähtevät vielä ennen toukokuuta Kanadaan tutkittaviksi. Tuloksia ensimmäisistä näytteistä saamme kahden tai kolmen kuukauden sisällä. Kun saamme tulokset, myös julkaisemme ne, Spencer lupaa.
Roy Spencer muistuttaa, että hyvin pieni osa löydetyistä ja tutkituista kimberliittiesiintymistä johtaa kaivostoimintaan.
– Maailmanlaajuisesti löydetystä kimberliitistä noin viidessä prosentissa on timantteja. Ja vain noin kymmenen prosenttia tuosta viidestä prosentista on timanttitasoltaan niin hyviä, että voidaan pohtia taloudellista kaivostoimintaa.
Kimberliitti on yksi maailman harvinaisimmista kivilajeista. Kimberliitti on timantin isäntäkivilaji, joka voi sisältää timantteja.
Saksan riippumaton tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest testasi viisi alle tuhannen neliön nurmikolle tarkoitettua sekä kolme suuremmille pihoille tarkoitettua robottiruohonleikkuria.
Testaajat simuloivat seisovan, konttaavan ja makaavan lapsen erilaisia onnettomuustyyppejä ja tulivat tulokseen, että kaikissa leikkureissa on turvallisuusriskejä. Simulaatiolla testaajat selvittivät onnettomuuksia, jollaisia Saksassa on sattunut.
Leikkureiden hintahaitari oli 800 – 2 850 euroa. Mukana olivat Euroopassa yleiset leikkurimallit kuten Bosch Indego 400 Connect, Gardena smart Sileno 19060-60 tai Husqvarna Automower 420.
Stiftung Warentest ilmoittaa antaneensa punaisen kortin ja huonoimman mahdollisen testiarvosanan 1 900 euron hintaiselle Honda Miimo 310:lle sekä tuhat euroa maksaneelle Robomow RC304u:lle.
Molemmat leikkurit eivät tunnistaneet konttaavaa lasta, vaan ajoivat lapsen jalkaa simuloivan kengän yli. Testaajat muistuttavat, että vastaavassa tilanteessa paljain jaloin, lapsi saisi vakavia vammoja.
Testi osoittaa, että maassa makaava lapsi on robottileikkurille vaikea havaittava. Yksikään laitteista ei pysähtynyt testissä käytettyyn keinokäteen, vaan leikkurin terä kulki sormien yli.
Leikkaantumisvaara veti robottileikkurin markkinoilta myös Suomessa
Suomessakin loukkaantumisriskistä on jo havaintoja. Syksyllä 2014 Biltema ilmoitti LMR24-mallisen robottiruohonleikkurin puutteellisesta teränsuojauksesta ja hävitti laitteet myynnistä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes päätti sen jälkeen testauttaa kolme robottiruohonleikkuria vuonna 2015.
– Testeissä arvioitiin muun muassa sähköturvallisuusasioita, pystyssä pysyvyyttä, mekaanisia vaaroja ja mekaanista lujuutta. Yhdessä robottiruohonleikkurissa todettiin sellainen sähköturvallisuuspuute, mikä voi aiheuttaa vaaraa käyttäjälleen. Tälle yhdelle Tukes antoi myyntikiellon, kertoo kuluttajatuotteista vastaava ylitarkastaja Katri Sihvola.
Tukesiin on vuosien varrella tullut jonkun verran ilmoituksia kaikenlaisista ruohonleikkureista, mutta ei kuitenkaan vielä robottiruohonleikkureista.
Tukes voi tehdä ilmoituksiin perustuvaa tuotevalvontaa tai suorittaa projektityyppistä markkinavalvontaa. Varsinainen tuotteiden laadunvalvonta kuulu kuitenkin valmistajille, maahantuojille ja kauppiaille.
Esimerkiksi maahantuoja Kaha käski kesällä 2016 kuluttajia lopettamaan välittömästi AL-KO/Gudenaa Comfort 38,4 Li –mallisen akkuruohonleikkurin käytön, koska laite saattoi käynnistyä itsekseen ilman, että turvakaari oli painettuna alas.
Vuonna 2011 Hako Ground & Garden kutsui puolestaan polttomoottorisia Toro-leikkureita korjauksiin polttoainevuotojen aiheuttaman palovaaran takia.
Kaupasta saa vain hyväksyttyjä, mutta Kiinasta millaisen vaan
Robottileikkuria ei työnnetä eikä ajeta, vaan se työskentelee itsenäisesti. Tämä muuttaa ruohonleikkaamiseen liittyviä riskejä, kun laite tekee työtään valvomatta.
Nurmikonleikkuu on riskialtista, sillä pelkästään päältäajettavien leikkureiden onnettomuuksissa on tällä vuosikymmenellä kuollut neljä suomalaista.
Suomessa ruohonleikkuri luokitellaan koneeksi, joka perustuu EU:n konedirektiiviin. Kaupasta myytävän laitteen on täytettävä koneille asetetut vaatimukset. Siitä on löydyttävä ainakin CE-merkintä sekä käyttöohjeet molemmilla kotimaisilla kielillä.
Robottiruohonleikkureiden pieni koko ja keveys houkuttelvat kuluttajia ostamaan edullisempia laitteita kuitenkin myös EU:n ulkopuolelta. Laitteen saa tilata omaan käyttöönsä vaikka Kiinasta.
– Jos jostakin kiinalaisesta verkkokaupasta ostaa tuotteita, ne eivät välttämättä täytä vaatimuksia, mitä EU:ssa on tuotteille asetettu. Jos kuluttaja ostaa kiinalaisesta verkkokaupasta tuotteita, niin se on kuluttajan vastuulla selvittää, onko se tuote turvallinen käyttää, koska EU:n alueelta ei löydy tuotteelle muuta vastuutahoa, Tukesin Katri Sihvola muistuttaa.
Takana on talven raskas työputki flunssakierteineen. Tympäisee ja väsyttää. Jo aamusta.
Älä huoli. Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:sta vahvistaa, että kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä.
Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, joka on talvella noin 30 prosentilla suomalaisista.
Maksa univelka
Valon lisääntyessä nukkumaan meneminen venyy iltaisin. Valoisuuden takia yöuni on katkonaista tai jää liian lyhyeksi. Ihminen ei virkisty tarpeeksi ja tuntee kevätväsymystä.
– Valtaosalla suomalaisista yleinen hyvinvoinnin tunne kuitenkin kasvaa keväisin. Toimintatarmo lisääntyy ja ihmiset ovat sosiaalisesti aktiivisia.
– Ruokahalu ehkä pienenee ja on helpompi päästä normaalipainoon, jos talvella on kertynyt liikakiloja, Timo Partonen sanoo.
Keväällä unihormoni melatoniinin määrä vähenee ja mielialaa nostava serotoniini lisääntyy.
– Kevätväsymys voi tehdä 2–3 viikon mittaisen takapakin, ennen kuin elimistö tottuu valoon tai ihminen itse huomaa, ettei nuku tarpeeksi.
Yöunen tarve on aikuisella 6–9 tuntia. Osa pärjää vähemmällä.
– On hyvä elää niin, ettei univelkaa edes synny, tutkimusprofessori Timo Partonen toteaa.
AOP
Kevätväsymys ei ole masennusta
Huhtikuu on kuukausista julmin, sanotaan. Jos tilastoja tarkastellaan pitkällä aikavälillä, itsemurhia tehdään eniten keväisin. Moni masentunut tuntee, että oireet pahenevat silloin.
Kevätväsymys ja masennus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
– Kevätväsymys on vain väsymyksen tunnetta. Masentuneella on myös muita oireita. Mitä vakavampi masennus, sitä enemmän niitä on, Timo Partonen sanoo.
Masennukseen kuuluvat muutokset mielialassa, alakuloisuus ja ärtyisyys. Ihminen viihtyy paremmin omissa oloissaan ja ehkä eristäytyy muista. Hän ei jaksa kiinnostua asioista.
"Ota itseäsi niskasta kiinni"
Työterveyspsykologi Sari Valavuoren vastaanotolle saapuu keväisin väsyneitä asiakkaita. Usein kyse on jo siitä, että henkilö on uupunut tai masentunut.
– Onneksi ihmiset uskaltavat jo avoimemmin kertoa väsymyksestään, eikä uupumustakaan hävetä enää niin paljon kuin ennen.
Sari Valavuori kertoo, että edelleen kuitenkin henkilölle saatetaan sanoa "kyllä sitä nyt vaan pitäisi jaksaa ja ota itseäsi niskasta kiinni". Usein ihmisellä itselläänkin saattaa olla ajatus, että näin kuuluisi tehdä.
Työterveyspsykologi etsii hoidoksi erityisesti lääkkeetöntä vaihtoehtoa.
– Ensin mietitään, miten henkilö voisi nukkua paremmin. Tärkeintä on saada ymmärrys, että väsymykseen ja uupumukseen löytyy mahdollisuuksia vaikuttaa ja sen on mahdollista mennä ohi, Valavuori sanoo.
Rui Santos / AOP
Ei enää ruokarytmisekoilua
Timo Partonen muistuttaa, että kuntoliikunnan lisääminen tepsii myös kevätväsymykseen.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen neuvoo pitämään kiinni säännöllisestä ruokarytmistä. Vireystila pysyy hyvänä, kun ateriavälit eivät ole liian pitkiä.
– Tärkeintä on, ettei pahenna oloaan ruokarytmisekoiluilla tai liiallisella määrällä nautintoaineita.
Kahvin kittaaminen tai energiajuomat eivät lisää jaksamista.
Leena Putkonen ei myöskään usko, että napsimalla vitamiinivalmisteita, vireystila paranee.
– Vitamiinien saamiseksi riittää marjojen ja hedelmien syöminen läpi vuoden, hän sanoo.
Tutkimusprofessori Timo Partonen lohduttaa, että kun valon määrä edelleen nykyisestä lisääntyy, kevätväsymys alkaa väistyä.
Idea vessaongelman kuntoon laittamisesta lähti siitä, kun uutiskummi, Yle Tampereen toimittaja Mari Vesanummi tuli tammikuussa käymään Mänttä-Vilppulassa Koskelan yläkoulussa ja pyysi oppilaita miettimään omia uutisaiheita. Ideaksi jäi kuplimaan Koskelan yläkoulun unisex-vessat.
Tytöillä ja pojilla oli yhteiset vessat, jotka ovat usein likaisia ja epäsiistejä. Vessojen ovien lukot olivat myös rikkinäiset.
– Vessoissa hygienia ei pysy hirveän hyvänä, lukot reistailevat ja muuta ikävää. Osa oppilaista pidätteli koko päivän, oppilas Jenna Räty sanoo.
Vessojen tilaa haluttiin parantaa tekemällä tytöille ja pojille omat vessat. Tutkimusten mukaan vessahädän pidätteleminen on jopa vaarallista. Aiheesta on kirjoitettu viime aikoina esimerkiksi Ylen nettisivulla ja Helsingin Sanomissa.
Koulun vessojen tilanteesta päätettiin haastatella koulun rehtoria, siivoojaa ja koulun oppilaita. Ensimmäisenä haastateltiin koulun rehtoria Pasi Kekkoa. Rehtorin mielestä vessojen unisex-käytäntö oli perusteltu.
– Käsittääkseni tilojen pitäisi olla asianmukaisessa kunnossa, Kekko sanoi tuolloin.
Uutisluokan opettaja Merja Penttinen tunnisti oppilaiden ongelman. Hän sanoi käyvänsä mieluiten opettajien vessoissa, koska oppilaiden vessat haisivat ja olivat epäsiistejä.
Tuumasta toimeen
Oppilaat tekivät asiasta YouTubeen videon, jossa haastateltiin monia aiheesta. Vessoja ei kuitenkaan meinattu parantaa, joten uutisluokkalaiset ottivat aloitteen omiin käsiinsä. Opettajan johdolla he julistivat ensin tytöille ja sitten myös pojille omat vessat.
– Pojat vetivät älyttömästi tunteisiin, koska vain tytöillä oli omat vessat, joten oli pakko tehdä pojillekin omat, uutisluokan Jyri Huhtala sanoo.
Vessoihin laitettiin wc-raikastimia ja irrallista paperia, joka sieltä aiemmin puuttui. Uutisluokan opettaja Merja Penttinen ylistää uutisluokkalaisia ja projektia.
– Aivan liekeissä! Vessojen olosuhteita oli tarve muuttaa ja tuloksia saatiin.
Unisex-vessojakin jäi kolme kappaletta.
– Rehtori auttoi toteutuksessa ja oli iloinen, että uutisluokalla oli oma projekti, joka toteutui, Penttinen sanoo.
Myös siivoojat suhtautuivat projektiin myönteisesti. Koulun oppilaat ottivat uutisluokan tekemät muutokset positiivisesti vastaan.
Uutisluokkalaiset itse ovat tyytyväisiä vessaprojektiin. Se herätti paljon tunteita suuntaan jos toiseen, jopa myötähäpeää. Aiheena vessat ovat pieni asia, mutta niiden kunto ja siisteys vaikuttavat kouluviihtyvyyteen.
– Vessojen hygieniataso nousi huomattavasti, eikä tapahdu kiusallisia väärinkäsityksiä, oppilas Tessa Suoranta summaa.
Mitä kaikkea muuta Mänttä-Vilppulan Koskelan yläkoulun uutisluokkalaiset ovat tehneet, sitä voit katsoa luokan verkkosivulta ja valokuvagalleriasta (Flickr). Lue myös muita uutisluokkien tekemiä verkkojuttuja.
Kirjoittajat Markus Nisula ja Atte Silvander ovat Mänttä-Vilppulan Koskelan yläkoulun uutisluokkalaisia.
WASHINGTON Emmanuel Macronin valtiovierailulla muisteltiin useaan otteeseen Yhdysvaltain ja Ranskan yhteistä historiaa.
Macron kertoi innostuneelle yleisölle kongressissa, että filosofi Voltairen ja Yhdysvaltain perustajaisä Benjamin Franklinin tavatessa 1778 Pariisissa ei pelkkä kädenpuristus riittänyt. Miesten välille syntyi niin poikkeuksellinen yhteys, että he halasivat ja suukottelivat toisiaan.
Macron ja Donald Trump vaihtoivat Valkoisessa talossa poskisuukot, halasivat ja taputtelivat toisiaan olalle. Trump veti Macronia kädestä perässään Valkoisen talon länsisiiven terassilla ja rapsutti tämän olkapäältä pois hiuksen tai hilsettä.
Macron jätti kertomatta, että yhdysvaltalainen diplomaatti Franklin neuvotteli ranskalaisten kanssa salaa liittosopimuksesta Britanniaa vastaan. Se oli ilmeisesti tarkoituksellista niin kuin kaikki muukin mitä Macron Washingtonissa teki. Hänen esiintymisensä teki kuitenkin vaikutuksen yhdysvaltalaisiin yli puoluerajojen.
Ranska on Yhdysvalloissa korostetusti kansallista etuaan ajavan valtion maineessa. Se on voinut vedota Trumpiin, joka on henkilönä korostetun kansallismielinen, ja jonka välejä Saksan liittokansleri Angela Merkeliin kuvaillaan huonoiksi.
Ei ollut sattumaa, että Macron oli Trumpin kauden ensimmäinen virallinen valtiovieras. Kaikki aiemmat Trumpin Valkoisessa talossa käyneet valtiojohtajat ovat olleet virallisella vierailulla tai työvierailulla.
Sekään ei ollut sattumaa, että Macron puhui kongressissa päivälleen 58 vuotta presidentti Charles de Gaullen jälkeen, mutta pani paremmaksi puhumalla englanniksi.
Merkel saapuu Washingtoniin perjantaina työvierailulle. Toisin kuin Macronille, Merkelille ei tarjoilla Valkoisessa talossa viiden kattauksen päivällistä, jonka pääateria, tip of the hat, on vieraan kotimaasta amerikkalaisella marinadilla maustettuna.
Macron paljasti syömähampaansa valtiovierailun edetessä. Tiistain imelien ystävyyspuheiden ja loisteliaan päivällisen jälkeen seurasi sateinen keskiviikko ja tuo odotettu esiintyminen kongressissa.
Emmanuel-ystävänsä lämpimästi hyvästellyt Trump kertoi seuraavansa sitä televisiosta. Trump ei ole twiitannut puheen jälkeen, mikä voi tarkoittaa kahta asiaa: Hän on raivoissaan tai tiesi jo etukäteen, mitä tuleman pitää.
Hämmentävällä itsevarmuudella esiintynyt Macron piti puheen, jossa hän ei esittäytynyt pelkästään Euroopan mielipidejohtajana. Hän puhui koko maailman pelastamisen puolesta.
Macron maanitteli sanaleikkien avulla Trumpia miettimään uudestaan liittymistä Pariisin ilmastosopimukseen. ”Meillä ei ole planeetta B:tä”, hän muistutti. Trumpin ”tehdään Amerikka jälleen mahtavaksi” –iskulausetta mukaillen Macron ehdotti ”planeettamme tekemistä mahtavaksi.”
Macronia muistellaan Washingtonissa tästä eteenpäin ”Minä uskon” –Macronina. Kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Jr.:n historiallista ”Minulla on unelma” –puhetta mukaillen Macron lateli pitkän ”Minä uskon” –listan asioita, joihin sanoi uskovansa.
Ne ovat pitkälti vastakkaisia Trumpin uskomuksille. Macron puhui multilateralismista, monenkeskisestä yhteistyöstä valtioiden välillä. Yhdysvaltain rooli multilateralismissa on Macronin mukaan ratkaisevan tärkeää.
Macron puhui siirtolaisten, ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta, vihapuhetta ja valeuutisten levittäjiä vastaan. Hän toivoi vapaakaupan edistyvän kaikilla tasoilla, mikä oli Trumpin epäsuoraa arvostelua hänen hiljattain asettamistaan teräs- ja alumiinitulleista. Macron arvioi, että Iranin ydinohjelmasta voidaan muotoilla sellainen sopimus, joka miellyttäisi myös Yhdysvaltoja.
Macron puhui 20 minuuttia suunniteltua kauemmin. Yhdysvaltalaispoliitikot nousivat useaan otteeseen seisomaan suosiotaan osoittaakseen. Macronista pitivät odotetusti erityisesti demokraatit, mutta myös useat republikaanit kiittelivät hänen rohkeaa ja selkeää esiintymistään.
Perjantaina Washingtoniin saapuva Merkel jää auttamatta Macronin varjoon värittömänä ja tylsänä valtionaisena.
Korjattu 26.4.2018 klo 9:07: Poistettu virheellinen tieto, ettei Ranskan presidenttejä olisi kutsuttu puhumaan Capitol-kukkulalle Macronin ja de Gaullen välillä.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on moneen kertaan kiitelty hoitomalli ja sote-uudistajien lempilapsi. Tämä tarina kertoo Eksoten mielenterveyspalveluiden nurjasta puolesta, virheistä ja itsemurhasta.
Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo paljastaneensa törkeän, Tor-verkon avulla tehdyn huumerikoksen. Tapausta on selvitetty viime kesästä lähtien ja yhteistyötä on tehty keskusrikospoliisin kanssa, poliisi kertoo tiedotteessaan.
Kyse on huumeiden levittämistä koskevasta tutkinnasta. Poliisi epäilee, että aineita on ostettu Tor-verkossa ja levitetty pääasiassa postitse lähettämällä. Tor-verkko mahdollistaa internetin anonyymin käytön.
Tutkinnan aikana on ollut pidätettynä ja vangittuna kolme ihmistä. Lisäksi poliisi on kuulustellut ympäri Suomea noin sataa ihmistä, joiden epäillään ostaneen huumausaineita tässä kokonaisuudessa. Myyntitapahtumia epäillään olleen vähintään useita satoja.
Poliisi on saanut haltuunsa ja takavarikoinut yli 60 000 euroa käteistä rahaa, kaksi arvokasta kelloa sekä huomattavan määrän eli yli 70 kappaletta virtuaalivaluutta bitcoineja. Takavarikkohetkellä kyseisen bitcoin-erän arvo oli lähes 700 000 euroa.
Kokonaisuudessaan takavarikoidun, "rikoksen tuottamana hyötynä" kerätyn omaisuuden arvo on satoja tuhansia euroja.
Tutkinnan yhteydessä on takavarikoitu myös muun muassa noin kuusituhatta Rivotril-tablettia, satoja ekstaasitabletteja sekä hasista ja marihuanaa, poliisi kertoo.
Omien vanhempiensa kotihoitoa Espoossa seurannut toimittaja Katri Merikallio kritisoi kotihoidon tasoa kovin sanankääntein. Hän kuvaili Espoon kotihoidon tasoa A-studio: Talkissa "kafkamaiseksi". Tällä hän tarkoittaa, ettei tieto kulje kotihoidossa hoitajalta toiselle.
Merikallion kirjanpidon mukaan kolmen kuukauden aikana hänen isänsä luona oli vieraillut yhteensä 61 hoitajaa.
– Hoitajat vaihtuvat kuin Stockmannin ovissa kuljettaisiin, Merikallio sanoi.
Kotihoidon asiakkaan kuolema nosti kotihoidon otsikoihin
Kotihoidon tila nousi keskusteluun sen jälkeen, kun Helsingissä löydettiin viikkoja kuolleena ollut kotihoidon asiakas. Ylen aiemmin julkaistussa haastattelussa oikeusoppineet sanoivat kotihoidon lisääntymisen aiheuttavan vanhusten heitteillejättöä. Haastattelussa siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas arvioi, että uutiset vanhusten kotikuolemista arkipäiväistyvät.
A-studio: Talkissa vieraillut Katri Merikallio oli samaa mieltä.
– En epäile, ettei näin kävisi, että kotikuolemia tulisi lisää. Tieto ei kulje lainkaan, Merikallio sanoi.
Espoon perusturvajohtaja Juha Metso pyysi Merikalliolta anteeksi Espoon tilannetta. Hän sanoi, että kotihoidossa on kova sijaispula ja taloustilanne on mikä on.
Kansanedustaja Juvonen: Kotihoito on kriisissä
Perussuomalaisten kansanedustaja ja pitkän hoitajauran tehneen Arja Juvosen mielestä kotihoito on nyt kriisissä ja sille olisi tehtävä pikaisesti jotain. Hän peräänkuulutti studiossa vierailleelta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta (kesk.) "mahtikäskyä". Tähän ministeri Saarikko vastasi, että nykyinen vanhustenpalvelulaki on se mahtikäsky.
– Järjestelmässä, tavassa miten työtä organisoidaan on jotain pielessä. Emme voi syyttää hoitajia, Saarikko sanoi.
Lähetyksessä kuultiin kahden pääkaupunkiseudulla työskentelevän kotihoitajan näkemyksiä kotihoidon tilasta. Molemmissa puheenvuoroissa nousi esiin hoitohenkilökunnan väsymys ja riittämättömät resurssit. Molemmat hoitajat myös kertoivat työssä tapahtuvien virheiden olevan mahdollisia kovan väsymyksen vuoksi.
Pohjois-Korea on tehnyt kuusi ydinkoetta. Ohjuskokeita maa on tehnyt lukuisia. Kokeita on jatkettu, vaikka niistä on aina seurannut YK:n pakotteita.
Viime vuosina Pohjois-Korea on keskittynyt testaamaan ballistisia mannertenvälisiä ohjuksia, joiden kantama yltäisi Yhdysvaltoihin. Epävarmaa on edelleen, onko Pohjois-Korealla niin pienikokoinen ydinase, että se voidaan sovittaa ohjukseen.
Näin Pohjois-Korea on edennyt joukkotuhoaseiden kehittelystä liennytykseen:
Ensimmäinen maanalainen ydinkoe. Vallassa on nykyisen johtajan isä Kim Jong-il. YK kieltää aseteknologian ja luksustuotteiden myynnin Pohjois-Korealle. Aseohjelmassa mukana olevien varoja jäädytetään ja heidät asetetaan matkustuskieltoon.
Pohjoiskorealaiset juhlivat ydinkoetta lokakuussa 2006 Pyongsongin kaupungissa lähellä pääkaupunki Pyongyangia.KCNA
Toinen maanalainen ydinkoe. YK kehottaa muun muassa välttämään lainoitusta Pohjois-Korealle. Vallassa on yhä Kim Jong-il.
Pohjois-Korean ydinkokeet vuosilta 2006 ja 2009 näkyvät Sysmän seismolografikäyrissä.Sysmän seismolografinen asema.
Kim Jong-il kuolee. Pohjois-Korean johtoon nousee hänen poikansa Kim Jong-un.
Kolmas maanalainen ydinkoe. YK lisää pakotteita.
Pohjois-Korea on tehnyt ydinkokeitaan Punggye-rin ydinkoelaitoksessa. Salaperäisestä laitoksesta on julkaistu satelliittikuvia.Google Maps
Neljäs ydinkoe: Pohjois-Korea ilmoittaa tehneensä onnistuneen vetypommikokeen. Tarkkailijat epäilevät kokeen onnistumista, mutta atomipommia voimakkaamman aseen mahdollinen testaus herättää kansainvälistä huolta.
Pohjois-Korea ilmoittaa kehittäneensä taistelukärkeen mahtuvan ydinaseen. Tietoa ei saada vahvistettua.
Pohjois-Korea julkaisi keväällä 2016 valokuvan sukellusveneestä laukaistusta ohjuksesta. Kuvan ottamishetki ei ole tiedossa.EPA
Pohjois-Korean työväenpuolue pitää puoluekokouksen ensi kertaa 40 vuoteen. Kim Jong-un valitaan puolueen johtajaksi.
Kim Jong-un puhui työväenpuolueen kokouksessa.KCNA / EPA
Viides ydinkoe: Pohjois-Korea ilmoittaa testanneensa ohjuskärjeksi sopivaa ydinlatausta.
YK tiukentaa pakotteita, tavoitteena kutistaa Pohjois-Korean päävientituotteen hiilen vientiä 60 prosenttia.
Kim Jong-un kertoo, että Yhdysvaltoihin yltävä mannertenvälinen ydinohjus on melkein valmis.
Kim Jong-unin velipuoli Kim Jong-nam surmataan hermomyrkyllä Malesiassa. Tutkijat epäilevät Pohjois-Korean osallisuutta surmaan.
Malesian poliisi eristi 17. helmikuuta osan lentokentästä, kun murha lavastettiin uudelleen osana sen tutkintaa.EPA / Kiina
Pohjois-Korea laukaisee ballistisen ohjuksen.
Pohjois-Korea ampuu neljä ohjusta Japaninmereen. USA, Japani ja Etelä-Korea lähettävät ohjuspuolustusalukset Japaninmerelle.
Pohjois-Korea laukaisee ballistisen ohjuksen päivää ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaa Kiinan presidentin Xi Jinpingin.
Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat Floridassa huhtikuussa.Jim Watson / AFP
Pohjois-Korea laukaisee siihen mennessä vaarallisimman aseensa, mannertenvälisen ballistisen ohjuksen. Maan mukaan ydinohjus tavoittaa minkä tahansa paikan maapallolla ja voisi yltää Alaskaan saakka.
Pohjois-Korea julkaisi heinakuussa valokuvan, jossa ballistinen ohjus nousi kohti korkeuksia.KCNA / EPA
Kiina ilmoittaa kieltävänsä hiilen, mineraalien ja äyriäisten tuonnin osana YK:n pakotteita.
Kansainväliset pakotteet näkyvät pohjoiskorealaisten liikkeiden valikoimissa.How Hwee Young / EPA
Kuudes ydinkoe: Pohjois-Korea kertoo testanneensa vetypommia, joka sopii ohjuksen taistelukärjeksi. Asiantuntijoiden mukaan maan suurin ja voimakkain ydinkoe.
Pohjois-Korean uutistoimisto julkaisi syyskuussa kuvan, jossa Kim Jong-un ohjaa sen mukaan ydinkoelaitoksen työtä.KCNA/ EPA
YK sopii pakotteista, joiden perusteella Pohjois-Korean ulkomaille lähettämien siirtotyöläisten työsopimuksia ei uusita. Uusilla pakotteilla rajoitetaan myös Pohjois-Korean öljynsaantia. Kiina on mukana pakotteissa.
Pohjois-Korea laukaisee keskipitkän matkan ohjuksen, joka yltäisi Yhdysvaltoihin kuuluvalle Guamin saarelle.
Sanasota kiihtyy: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsuu Kim Jong-unia Twitterissä itsemurhatehtävissä olevaksi rakettimieheksi. Kim uhkaa "kesyttää mielenvikaisen amerikkalaisen huru-ukon tulella".
Trump kehottaa Pohjois-Korean johtoa neuvottelupöytään. Hän muistuttaa, että Yhdysvallat on koonnut Pohjois-Korean lähistölle paljon sotavoimaa. Trump lisää Pohjois-Korean terrorismia tukevien valtioiden listalle, jolla ovat ennestään Iran, Sudan ja Syyria.
Yhdysvallat kertoo uusista pakotteista, jotka kohdistuvat Pohjois-Korean meriliikenteeseen ja kiinalaisiin kauppiaisiin, jotka harjoittavat liiketoimintaa Pohjois-Korean kanssa.
29.11. Pohjois-Korea kertoo laukaisseensa mannertenvälisen ballistisen ohjuksen. Asiantuntijoiden mukaan ohjus lentää pidemmälle kuin mikään maan aiemmista ohjuksista.
Etelä-Korean televisio esitti ohjuskokeen todennäköistä reittiä marraskuussa.Jung Yeon-Je / AFP
YK:n turvallisuusneuvosto kiristää Pohjois-Korealle määrättyjä talouspakotteita.
YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon Pohjois-Korean ohjuskokeen takia marraskuun lopussa.Epa-Efe/ Justin Lane
Uhittelu jatkuu: Kim Jong-un sanoo uudenvuodenpuheessaan, että Yhdysvallat on maan ydinaseiden ulottuvilla ja ydinasepainikkeet ovat aina hänen pöydällään. Trump ilmoittaa Twitterissä, että hänellä on isompi ja tehokkaampi ydinasenappi kuin Kim Jong-unilla.
Samalla alkaa liennytys.
Kim Jong-un ehdottaa Etelä-Korealle neuvotteluja, joiden tarkoituksena on sopia osallistumisesta Pyeongchangin olympialaisiin Etelä-Koreassa. Pohjois- ja Etelä-Korea puhuvat toisilleen ensi kertaa kahteen vuoteen.
Pohjois-Korea päättää osallistua olympialaisiin. Maiden joukkueiden sovitaan marssivan yhdessä avajaisissa. Koreat kokoavat yhteisen naisten jääkiekkojoukkueen.
Pohjois-Korean cheerleaderit hämäästyttivät Pyongchangin olympialaisissa.Larry W. Smith / EPA
Pyeongchangin talviolympialaiset lähentävät Koreoita. Kim Jong-un lähettää kisoihin sisarensa Kim Yo-jongin, joka tapaa Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin. Sisar kutsuu Moon Jae-inin vierailulle Pohjois-Koreaan.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in ja Pohjois-Korean johtajan sisko Kim Yo-Jong tapasivat talviolympialaisten avajaisissa.Yonhap / EPA
Yhdysvallat määrää uusia pakotteita Pohjois-Koreaan kytkeytyviä varustamoja ja aluksia vastaan. Pohjois-Korea syyttää Yhdysvaltoja yhteenoton lietsomisesta.
Unicef raportoi, että aliravitsemus uhkaa lapsia Pohjois-Koreassa.
Etelä-Korean edustajat tapaavat itsensä Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa. Koreoiden johtajien tapaaminen sovitaan huhtikuun lopulle.
Etelä-Korean valtuuskunnan matka Pohjois-Koreaan oli menestyksekäs. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-Un osallistui tapaamiseen.KCNA / AOP
Yhdysvallat asettaa uusia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan tutkijoiden vahvistettua, että Pohjois-Korea surmasi Kim Jong-unin velipuolen hermomyrkyllä.
Kim Jong-un lähettää tapaamiskutsun Trumpille Etelä-Korean välityksellä. Trump vastaa kutsuun myöntävästi.
Pohjois-Korean ulkoministeri Ri Yong-ho valmistelee tapaamista Tukholmassa. Valmistelevia Korea-tapaamisia on myös Helsingissä.
Kim Jong-un tekee tiettävästi ensimmäisen ulkomaanmatkansa junalla Pekingiin ja tapaa presidentti Xin.
Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto kertoo Pohjois-Korean jäädyttävän ydinohjelmansa.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in tapaa Kim Jong-unin maiden raja-alueella. Tapaaminen on historiallinen. Maat ovat yhä teknisesti sotatilassa vuonna 1953 päättyneen Korean sodan jäljiltä.
Kim Jong-unin ja Donald Trumpin on määrä tavata toukokuun loppuun mennessä. Tapaamispaikasta ja -ajasta ei ole vielä tietoa.
Kim Jong-un tapasivat kohteliaissa tunnelmissa Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla.EPA
Värikkäät eläimet marssivat tauluissa aina vasemmalta oikealle. Tuossa on karhu, tuossa jänis. Suurimman osan eläimistä tunnistaa, mutta osa on mielikuvituksellisia fantasiaeläimiä. Hurjimmankin näköiset otukset ovat kuitenkin ystävällisen näköisiä, kun ne tuijottelevat pitkien ripsiensä takaa. Eläimet auttavat toisiaan, tekevät töitä ja juhlivat. Maria Prymatšenkon (1908–1997) teoksia voi hyvällä syyllä kutsua hyvän mielen taiteeksi.
– Maria Prymatšenkon taidetta leimaa hyväntahtoisuus. Lempeys ja auttamishalu ovat läsnä kaikissa eläinhahmoissa, toteaa Aboa Vetus & Ars Nova -museon amanuenssi Silja Lehtonen.
Kaunis possu -teos vuodelta 1965.Ukrainan kansantaiteen museo
Ukrainalainen itseoppinut taiteilija on maailmalla tunnettu, mutta Suomessa hänen teoksiaan on nyt esillä ensimmäistä kertaa.
Nimi tuli suomalaisille tutuksi viisi vuotta sitten, kun Marimekon suunnittelija jäi kiinni plagioinnista. Marimekolle työskennellyt suunnittelija Kristina Isola oli kopioinut Metsänväki-kuosinsa Prymatšenkon maalauksesta Rotta matkalla.
Skandaali oli valmis, sillä suositulla kuosilla oli ehditty maalata muun muassa Finnairin lentokone. Isola myönsi plagioineensa teosta ja hänet irtisanottiin.
Rotta matkalla on esillä myös Turun näyttelyssä, mutta se ei edusta tyypillisintä Prymatšenkon taidetta. Vihreänsävyinen teos näyttää kalpealta muutoin niin kirkkaina hehkuvien teosten seassa.
Kirkkaat värit tekevät taiteesta iloista ja hyväntuulista, vaikka Prymatšenkon oma elämä ei suinkaan ollut helppoa.
Maria Prymatšenko ammensi vaikutteita ukrainalaisesta kansanperinteestä ja kirjontataiteesta.Ukrainan kansantaiteen museo
Hän sairasti lapsena polion, joka jätti jälkensä loppuiäksi. Fantasiamaailmasta tuli tärkeä, ja hänestä kehittyi taitava piirtäjä. Hän asui pienessä Bolotnan kylässä lähellä Tšernobylia ja hän sai maalata teoksiaan kylän talojen kalkittuihin seiniin.
Pian hänen kykynsä huomattiin ja hänet kutsuttiin Kiovaan kansantaiteilijoiden yhteisöön. Poikkeuksellisen yhteisön tavoitteena oli tehdä ammattimaisesti kansantaidetta.
Maailmanmaineeseen Prymatšenko ponnahti vuonna 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä. Hän maalasi jo silloin fantasiaeläimiä ja ne herättivät paljon huomiota. Kerrotaan jopa Pablo Picasson luonnehtineen Maria Prymatšenkoa taiteelliseksi ihmeeksi.
Maine ja kansainvälinen ura eivät kuitenkaan kiinnostaneet itseoppinutta taiteilijaa. Hän halusi elää Ukrainassa ja muutti takaisin kotikyläänsä toisen maailmansodan puhjettua. Hänen miehensä kuoli, joten Prymatšenko huolehti yksin lapsestaan ja iäkkäistä vanhemmistaan.
Jänisten ja lintujen kevätjuhla. Teoksissa eläimet tekevät usein inhimillisiä asioita.Ukrainan kansantaiteen museo
Kotikylässään Prymatšenko pystyi säilyttämään vahvan yhteyden ukrainalaiseen kansanperinteeseen, josta hänen teoksensa ammentavat.
– Ukrainalaisessa kansanperinteessä eläimillä ja kasveilla on paljon symbolisia merkityksiä. Kaikki eivät välttämättä avaudu meille suomalaiskatsojille, kertoo amanuenssi Silja Lehtonen.
Esimerkiksi riikinkukko tepastelee monessa Prymatšenkon maalauksessa. Se symboloi hedelmällisyyttä ja äidillisyyttä. Heisipuun kukat taas viittaavat nuoreen neitoon ja marjat hieman kypsempään naiseen.
Ihmisetkin ovat päässeet muutamiin Prymatšenko tauluihin. Niissä kuvataan idyllistä maalaiselämää, jossa aurinko paistaa ja maa antaa satoa.
Pikkupaimenet-teos vuodelta 1959. Elämä näyttäytyy iloisena ja valoisana Prymatšenkon teoksissa.Ukrainan kansantaiteen museo
Prymatšenko maailmankuva vaikuttaa satumaiselta. Muutamissa teoksissa hän on kuitenkin halunnut kommentoida maailmanmenoa.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 oli suuri järkytys ukrainalaisille. Yksi näyttelyn teoksista on tehty onnettomuudessa menehtyneiden muistoksi. Tämäkään teos ei ole synkkä, vaan siinä lentelee heleän oranssi naakka.
Prymatšenkon taidetta ei ole aiemmin nähty näin laajasti esillä Ukrainan ulkopuolella. Idea näyttelystä lähti liikkeelle Suomen ukrainalaiset -yhdistykseltä, eikä suinkaan viiden vuoden takaisin plagiointiskandaalin myötä, painottaa amanuenssi Silja Lehtonen.
Ushatka on saalistanut ravun -teos vuodelta 1983.Ukrainan kansantaiteen museo
Vaikka skandaali ryvetti Marimekon maineen hetkeksi, on se kuitenkin näyttelyn näkyvänä yhteistyökumppanina. Aboa Vetus & Ars Nova -museosta kerrotaan, että museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera lähestyi Marimekkoa asiassa ja siellä oltiin heti kiinnostuneista yhteistyöstä.
Marimekon viestintäjohtaja Piia Kumpulainen vahvistaa, että he lähtivät innolla mukaan näyttelyyn.
– Olimme iloisia, että tällainen tilaisuus tarjoutui vihdoin. On hienoa päästä tukemaan Prymatšenkon taidetta. Emme yhtään epäröineet asiaa. Menneet ovat menneitä. Otimme tämän mahdollisuutena, summaa Piia Kumpulainen Marimekolta.
Näyttely on esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa 2.9. saakka.
Kyrönjoen varressa Pohjanmaalla Hannu ja Ann-Mari Krookin mitta tuli täyteen vuoden 2013 suurtulvan jälkeen. Jääpadon nostama tulva kasteli silloin vaasalaispariskunnan talon perusteellisesti. Vahingot olivat suuret.
Talon ympärillä oli jo silloin itse tehdyt tulvapenkereet. Ne eivät kuitenkaan pitäneet. Vesi tuli yli eikä mitään ollut tehtävissä.
– Se tilanne oli silloin katastrofi, muistelee Ann-Mari Krook.
Talo pantiin remonttiin ja pariskunta päätti, että enää ei tulva huuhtele heidän talonsa kivijalkaa. Pohjalaisella sisukkuudella he korottivat ja levensivät talonsa tulvavallit kaksimetrisiksi.
Vesi saartoi talon
Tänä keväänä penkereiden pito testattiin.
Kun Kyrönjoen tulva oli pahimmillaan ja jääpato alkoi nostaa vettä Merikaarrossa, hälytti Hannu Krook tontille kaivinkoneen. Tulvavallin sisääntuloaukko kauhottiin umpeen ja talon väki alkoi tarkkailla tilannetta.
Vesi nousi yhtä rajusti kuin viisi vuotta aikaisemmin.
– Enimmillään vettä oli talon ympärillä pellosta mitattuna varmasti metrin verran. Penkereet kuitenkin pitivät, mitään vuotoa ei tullut ja vielä olisi ollut nousuvaraakin 30 - 40 senttiä, kertoo Krook.
Hannu Ja Ann-Mari Krook muistelevat viiden vuoden takaisia synkkiä tunnelmia. Silloin nopein veden nousu ajoittui yöhön ja mieleen on jäänyt yön pimeydessä käyty epätoivoinen taistelu luonnonvoimia vastaan.
Nyt pariskunta pääsi seuraamaan luonnonnäytelmää aitiopaikalta ja päivänvalossa - ja paljon paremmissa tunnelmissa.
– Oikeastaan ei jännittänyt yhtään. Tiesin kyllä, että penkereiden korkeus riittää, myhäilee Hannu Krook.
Ann-Mari ja Hannu Krookin taloa ympäröi parin metrin korkuinen suojavalli.Pasi Takkunen / Yle
Palkinto tehdystä työstä
Pohjanmaan tulvat uhkasivat tänä keväänä rakennuksia pahiten Kuortaneenjärven ympärillä ja Kyrönjoen alajuoksulla, jossa useiden talojen suojaamiseen tarvittiin pelastuslaitoksen apua. Taloja myös kastui.
Viranomaiset ovat kehottaneet omaisuuden suojaamisessa omatoimisuuteen. Pahimmilla tulvapaikoilla talojen omistajat ovatkin oppineet jo varautumaan äkkinäiseen veden nousuun. Krookien naapurissakin on talon suojaksi tehty maavallit.
– Palkinto tehdystä työstä tuli nyt, toteavat Krookit.
Eduskunnan pankkivaltuusto esittää odotetusti Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi Olli Rehniä. Valtuusto päätti asiasta perjantaina yksimielisesti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden pääjohtajan virkaansa toukokuussa. Presidentti voi myös poiketa pankkivaltuuston esityksestä.
Pääjohtajan paikka vapautuu Erkki Liikaselta, jonka toinen seitsenvuotiskausi päättyy kesäkuussa. Pääjohtaja voi istua kaksi seitsenvuotiskautta.
67-vuotias Liikanen on Financial Timesin mukaan mukana Euroopan keskuspankin pääjohtajaspekulaatiossa.
Olli Rehn, 56, toimii tällä hetkellä Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana. Rehn on toiminut aiemmin kansanedustajana vuosina 1991–1995 ja 2015–2017, Euroopan parlamentin jäsenenä 1995–1996 ja 2014–2015. Lisäksi Rehn on toiminut EU-komissaarina 2004–2014 sekä elinkeinoministerinä 2015–2016.
Uuden pääjohtajan on määrä aloittaa tehtävässään 12. heinäkuuta.
Pääjohtajan virkaa haki kaikkiaan 10 henkilöä.
Rehn viestitti tänään Ylelle, että ei kommentoi nimitysesitystä millään tavalla. Hän kommentoi asiaa vasta presidentin vahvistuksen jälkeen.
Suomen ensimmäisen outlet-kylän rakenteita on jo pystyssä Virolahdella. Zsar Outlet Villagen on tarkoitus avautua asiakkaille joulun alla. Suurin osa tulevista liiketiloista on varattu, ja vuoden loppuun mennessä ostoskylässä ovensa avaa yli 60 muoti- ja kodintarvikeliikettä.
– Rekrytointi lähtee volyymilla liikkeelle vasta syksyllä. Suoraan sanottuna jännittää, saammeko ihmiset liikkeelle ja löydämmekö niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tällaisesta konseptista ja asiakaspalvelutyöstä, rekrytointeja johtavan Protem Oy:n toimitusjohtaja Manne Tiensuu sanoo.
Protem kerää ansioluettelopankkia, jonka pohjalta ostoskylään tulevat yritykset voivat haastatella potentiaalisia työntekijöitä. Moni yritys ei vielä pidä rekrytointeja ajankohtaisina.
– Iso haaste tulee siitä, että kun ostoskylä aukeaa, kaikkien työntekijöiden pitää jo olla palkattuina. Tällä hetkellä kun juttelemme brändien kanssa, he suunnittelevat, että jos he sitten heinä- tai elokuussa pikkuhiljaa aloittelisivat. Silloin on myöhäistä.
Kiinnostus odotettua pienempää
Potentiaalista työntekijävoimaa on kartoitettu oppilaitoskäynneillä ja rekrytointitapahtumissa. Kiinnostus on ollut odotettua pienempää.
– Oletin, että kiinnostuneita olisi ollut jonkin verran enemmän. Toisaalta hyvällä taustalla olevia ihmisiä on ollut paljon. Voisi jopa sanoa niin, että monen kynnys on turhan korkea. Ihmisiä tulee vahvalla kielitaidolla ja myyjän kokemuksella kyselemään että riittääköhän tämä. Kyllä se monesti riittää, Tiensuu sanoo.
Suurin osa sadoista työpaikoista on myyjän ja myymäläpäällikön töitä. Hyvä asenne asiakaspalveluun on etusijalla työntekijöiden rekrytoinneissa.
– Brändit ovat äärimmäisen kiinnostuneita hyvästä asiakaspalvelusta. On se sitten Nike tai Armani, he haluavat että heidän brändiään edustetaan. Jos ei ole kauhean kiinnostunut asiakkaiden auttamisesta, tämä ei välttämättä ole se oikea paikka.
Myyntitehtävien lisäksi työtä löytyy outlet-kylän ravintoloista ja kiinteistöhuollon parista. Myös vartijoita tarvitaan.
Välimatka voi nousta esteeksi
Työpaikoista kiinnostuneiden määrässä on suuria alueellisia eroja. Kotkassa rekrytointitapahtuma keräsi 70 osallistujaa, Lappeenrannassa ilmoittautuneita oli 80. Kouvolassa paikalle saapui ainoastaan kahdeksan. Tiensuu arvelee ilmiön selittyvän maantieteellisillä seikoilla.
– Kouvolasta matkustaminen Vaalimaalle voi olla vähän vaikeampaa tai vaatia jopa sinne muuttamista. Kotkan ja Haminan seudulla ihmiset eivät koe sijaintia ongelmana. Moottoritie menee suunnilleen ovelle. Kotkan ja Haminan seudulla on ymmärtääkseni myös mietitty julkisen liikenteen järjestämistä sinne. Se auttaisi huomattavasti.
Virolahdella ostoskylän työntekijöiden varalle suunnitellaan uusia asuntoja. Tiensuun tuntuman mukaan moni olisi valmis muuttamaan työpaikan perässä.
– Olemme kysyneet haastatteluissa asiasta, ja kyllä sitä kiinnostustakin on. Uskon, että Virolahden kunnan väestömäärä lähtee kasvuun.
Työntekijöitä etsitään toistaiseksi Kaakkois-Suomen alueelta. Varasuunnitelma on valmiina, ellei sopivia työntekijöitä löydy tarpeeksi.
– Sen jälkeen kartoitamme koko Suomen. Toiveissa on, että työntekijät löytyisivät Suomen rajojen sisäpuolelta, koska kaupan alan työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet. Jos työntekijöitä ei löydy Suomesta, katsomme vähän laajemmasti EU:n ja etelän suuntaan.
Suomen Pankin pääjohtajaksi nousevan 56-vuotiaan Rehnin uraan mahtuu pettymyksiä kotimaan politiikassa, mutta komea kansainvälinen virkamiesura on korvannut kolhuja.
Kirkkain poliittinen kruunu jäi Rehniltä tietyllä tapaa saavuttamatta. Hän ei ole tyyliltään mikään kansan hurmaaja vaan enemmänkin asiassa pitäytyvä, hieman etäinen taustavaikuttaja. Liberaaliksi älyköksi kuvaillusta Rehnistä ei tullut koskaan koko kansan Ollia.
Mutta palataan poliittisiin saavutuksiin ja EU-uraan myöhemmin.
Mikkelissä vuonna 1962 syntyneen Rehnin yrittäjävanhemmilla oli kaupungissa autotarvikeliike, jonka takahuoneessa Rehn on kertonut viettäneensä lapsena paljon aikaa koulutehtävien parissa. Ensimmäinen työpaikkakin myyjänä löytyi vanhempien liikkeestä.
Rehn opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä ja jatkoi myöhemmin opintojaan maineikkaassa brittiyliopisto Oxfordissa, jossa hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1996. Poliittisen taloustieteen väitöskirja käsitteli korporatismia ja kilpailukykyä Euroopan pienissä valtioissa.
Nella Nuora / Yle
Mikkelin Palloilijoiden edustusjoukkuessa muutaman kauden nuoruudessaan pelannut Rehn suhtautuu edelleen intohimolla jalkapalloon. Veri vetää vieläkin nurmikentille. Hän onkin vakiovieras Mikkelin Musiikkijuhlien ja SuomiAreenan yhteydessä järjestetyissä jalkapallo-otteluissa. Rehn toimi myös 1990-luvun puolivälissä pääsarjaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajana.
Rehnistä Suomi saa yhteiskunnallisesta keskustelusta kiinnostuneen pääjohtajan. Hän on yksi Päämajasymposiumin perustajista. Tänä vuonna Mikkelissä kokoonnutaan 11. kerran keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.
Rehn on ollut naimisissa Sitran kiertotalouden asiantuntijan Merja Rehnin kanssa vuodesta 1995 ja heillä on yksi tytär, Silva.
Puheenjohtajuus ja pääministeriys sivu suun
Olli Rehn on pyrkinyt keskustapuolueen johtoon kahdesti vuosina 1990 ja 2002. Hän toimi keskustanuorten puheenjohtajana 1980–luvulla, ja oli myös keskustan varapuheenjohtaja 1980–90-lukujen vaihteessa.
Jälkimmäisella kerralla Rehn hävisi puheenjohtajuuden Anneli Jäätteenmäelle. Varapuheenjohtajan pesti ei Rehnille enää kelvannut, mikä saattoi maksaa pääministerin paikan. Kun Jäättenmäki joutui eroamaan kesällä 2003, Matti Vanhanen nousi seuraajaksi.
Vaikka puolueen korkein paikka ei auennut, Rehn on toiminut kahden keskustalaisen pääministerin erityisavustajana – niin Esko Aho kuin Matti Vanhanen tukeutuivat hänen neuvoihinsa.
Rehn toimi keskustan kansanedustajana vuosina 1991–95 ja 2015–17. Häntä voi kutsua “toisen polven kansanedustajaksi”, koska myös äiti Vuokko Rehn oli keskustan kansanedustaja. Rehn valittiin eduskuntaan molemmilla kerroilla Helsingin vaalipiiristä. Hän istui myös Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1988–1994.
Rehn toimi Euroopan parlamentin jäsenenä heti Suomen EU-jäsenyyden jälkeen vuosina 1995–96 ja uudestaan 2014–15. Hän putosi europarlamentista ensimmäisissä vaaleissa 1996, mutta sai keskustan suurimman äänisaaliin vuoden 2014 eurovaaleissa.
Rehnin vahvasta tuesta vakoilusta epäillylle ystävälle Alpo Rusille nousi poliittinen kohu. Kolhun maineelleen saanut Rehn luopui ehdokkuudesta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.
Näyttää siltä, että poliittisten takapakkien jälkeen Rehn on hakenut hengähdystaukoa akateemisesta maailmasta. Väitöskirjan kirjoittamisen lisäksi hän hoiti Eurooppa-tutkimuksen professuuria Helsingin yliopistossa vuosituhannen alussa. Rehn on julkaissut useita kirjoja ja artikkeleita.
10 vuotta EU-vallan ytimessä
Virkamiesura Euroopan unionissa sai vauhtia kun Olli Rehnin edeltäjä pääjohtajana, EU-komissaari Erkki Liikanen, nosti hänet kabinettipäällikökseen vuonna 1998.
Kun Liikanen siirtyi vuonna 2004 Suomen Pankin pääjohtajaksi, peri Rehn hänen paikkansa Romano Prodin johtamassa komissiossa. Hänen vastuullaan olivat EU:n teollisuus ja yritystoiminta.
Rehnin ura EU-komissaarina kesti kymmenen vuoden ajan. Rehn vastasi José Manuel Barroson johtamassa komissiossa vuodet 2004–2009 EU:n laajentumisasioista ja vuodet 2010–2014 talous- ja raha-asioista. Jälkimmäisen kauden hän toimi myös Euroopan komission varapuheenjohtajana.
Talous- ja raha-asioiden komissaarina Rehn joutui myrskyn silmään hoitaessaan eurokriisiä.
Rehn palasi kotimaan politiikkaan Brysselissä vietettyjen vuosien jälkeen ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, ja antoi vetoapua keskustalle vaikeassa Helsingin vaalipiirissä.
Kun salkkujaon aika koitti, Rehn sai Juha Sipilän hallituksessa mieluisan elinkeinoministerin paikan. Vain puolentoista vuoden ministeripestin jälkeen Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi helmikuussa 2017.
Horisontissa häämötti jo yksi Suomen talouspoliittisista ykkösviroista, kun toinen mikkeliläinen, pääjohtaja Erkki Liikanen siirtyisi eläkkeelle runsaan vuoden päästä.
Valtakunnansovittelija Minna Helle siirtyy Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajaksi. Helle aloittaa tehtävässä 1. kesäkuuta alkaen, kertoo Teknologiateollisuus ry tiedotteessa.
Helle on irtisanoutunut valtakunnansovittelijan tehtävästä tänään.
Helle aloitti valtakunnansovittelijana tammikuussa 2015, joten hänen nelivuotiskautensa olisi päättynyt tänä vuonna.
Teknologiteollisuus ry:n nykyinen työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen luopuu työmarkkinajohtajan tehtävästä, mutta jatkaa järjestön varatoimitusjohtajana 30. kesäkuuta asti.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että valtakunnansovittelijan tehtäviä hoitaa Helteen irtisanoutumisen jälkeen hänen sijaisensa Jukka Ahtela.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Helle ei enää sovittele kesken olevia työriitoja kuten esimerkiksi rakennusalan työkiistaa.
Valtakunnansovittelijan viran täyttämisestä päätetään lähiaikoina.
"Instituutio toimii ja säilyy, vaikka ihmiset vaihtuvat"
45-vuotias Helle on on vaihtanut työpaikkaa useasti. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Toimihenkilöliitto STTK:n edunvalvontajohtajana, Työeläkevakuuttajat TELAn johtajana sekä Akavan ja Tehyn edunvalvontajohtajana.
Helle kertoo LinkedIn-palvelussa julkaisemassa blogissaan, että ei ole etsinyt uusia töitä, vaan häneen otettiin yhteyttä. Helle kirjoittaa, että Inkeroisen ilmoitus jättää tehtävänsä oli kaikille uutinen.
– Kun Teknologiateollisuudesta oltiin minuun yhteydessä, oli pakko pysähtyä miettimään. Tällaisia paikkoja on auki erittäin harvoin. Päätös oli nyt tehtävä, Helle kirjoittaa.
Helle kirjoittaa, että päätti irtisanoutua tehtävästään välittömästi, koska sovittelija-instituutiota on suojattava.
Helteen mukaan valtakunnansovittelijan toimiston toiminta ei ole kiinni yhdestä ihmisestä.
– Instituutio toimii ja säilyy, vaikka ihmiset vaihtuvat, Helle kirjoittaa.
Helle julkaisi vastikään neuvottelukokemuksiinsa perustuvan kirjan Järki ja tunteet (Otava 2018.). Helle oli haastattelussa kirjaan liittyen Ylen aamu-tv:ssä viime torstaina. Haastattelun voi katsoa täältä.
PJONGJANG Kun altaaseen heitetään kalanrehua, alkaa vimmattu loiske ja kuhina. Pjongjangin kalanviljelylaitoksen monnit osaavat päivystää ruoka-aikaan oikeassa paikassa, valmiina taistelemaan jokaisesta murusesta.
Monneja lihotetaan vauhdilla. Puolessa vuodessa monnit kasvavat 1–2-kiloisiksi, ja sen jälkeen ne päätyvät pääkaupunkilaisten ruokapöytiin.
Laitoksen vuosituotanto on kolme miljoonaa kiloa eli suunnilleen kilo jokaista Pjongjangin asukasta kohti.
Monnit osaavat olla paikalla ruoka-aikaan.Mika Mäkeläinen / Yle
Vielä on matkaa tavoitteeseen, että jokainen pohjoiskorealainen pääsisi herkuttelemaan monnilla vaikka joka päivä. Tavoitteen asetti maan johtaja Kim Jong-un vierailtuaan kalanviljelylaitoksella.
Laitos on kaikin puolin Pohjois-Korean huippua. Se käyttää osin uusiutuvaa energiaa, sen rakennukset ovat siistejä ja prosessia havainnollistetaan jättinäytöillä kuin suuremmassakin teollisuuslaitoksessa.
Pjongjangin kalanviljelylaitoksen toimintaa havainnollistetaan näyttävällä prosessikaaviolla.
Siksi kalanviljelylaitosta tohditaan näyttää myös ulkomaalaisille toimittajille. Mutta kalanviljelyn lomassa laitosvisiitin aikana vapaasti tehdyt haastattelut paljastavat ohimennen paljon siitä, miten maan talous toimii, ja niitä tietoja ei Pohjois-Koreassa yleensä hevin kerrota ulkomaalaisille.
Keskiverto kuukausipalkka vain 30 senttiä
Pohjois-Korean talouden luvut ovat valtiosalaisuuksia, ja jopa palkkatasosta puhuminen on Pohjois-Korean viranomaisille erittäin kiusallista. Korkea-arvoinen virkamies kertoo Ylelle, että pohjoiskorealaisten mediaanipalkka osuu välille 2 000–3 000 wonia, mikä vastaa vain noin 30 eurosenttiä.
Lähteen omassa suuressa valtionhallinnon työpaikassa palkkahaitari on juuri tuo 2 000–3 000 wonia. Yläpään palkkoja maksetaan niille, jotka ovat erityisen vaativissa ja vastuullisissa tehtävissä ja joilla on eniten työkokemusta.
Kalanviljelylaitoksen johtaja Pak Yong Rok vastaa siitä, että pjongjangilaisten ruokapöytään riittää monneja.Mika Mäkeläinen / Yle
Käytännössä valtion maksamalla virallisella palkalla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sillä edes Pohjois-Koreassa sillä ei tee juuri mitään.
Ylen keräämien tietojen mukaan monessa valtion työpaikassa maksetaan kuitenkin huimasti keskivertoa korkeampia palkkoja. Mallitehtaiden ja vastaavien esimerkillisten laitosten pulittamat kuukausipalkat vaihtelevat välillä 80 000–300 000 wonia eli noin 10–35 euroa.
Erot johtuvat siitä, että nykyisin monille tuotantolaitoksille on annettu vapaat kädet hankkia raaka-aineita, järjestää tuotantonsa ja sopia palkkatasosta, kunhan valtion määrittelemät tuotantotavoitteet täyttyvät.
Kaapelitehtaan työntekijät ovat 35 euron kuukausipalkallaan Pjongjangin parhaiten palkattuja duunareita.Mika Mäkeläinen / Yle
Pjongjangin kalanviljelylaitos kuuluu tähän suunnitelmataloudesta osittain lipeävien edelläkävijöiden joukkoon.
Tavoitteen saavuttaminen palkitaan bonuksilla
Kalanviljelylaitoksen valvomossa työskentelevä mies Kwon Kwang-il kertoo ansaitsevansa kuukaudessa 100 000 wonia eli noin 12 euroa.
Kwonin mukaan työntekijöiden palkka on nykyisin 20-kertainen aiempaan verrattuna, eli alkuperäinen palkka olisi ollut 5 000 wonin nurkilla. Tieto on uskottava, koska entinen palkka vastaa suunnilleen tyypillistä pohjoiskorealaista kuukausipalkkaa.
Kwonin mukaan palkkatasoa nostettiin kerralla maan johtajan Kim Jong-unin vierailun jälkeen.
Maan johtajan Kim Jong-unin vierailun jälkeen työntekijöiden palkat nostettiin 20-kertaisiksi.Mika Mäkeläinen
Kwon ei silti pidä itseään erityisen onnekkaana palkansaajana – työtovereihinsa verrattuna.
– Monen muun palkka on korkeampi kuin minun. Kaikki kalanviljelyn parissa työskentelevät tienaavat paremmin kuin minä, Kwon sanoo.
Kwonin mukaan syy on se, ettei hän saa tuotantotavoitteiden täyttymisestä maksettavia bonuksia, koska hän ei voi suoranaisesti vaikuttaa kalantuotannon määrään.
Kun yritän saada lisätietoja palkoista, Kwonille tulee äkkiä kiire takaisin työpisteelleen valvomoon.
Kala-altailla näkemys palkasta on hiukan toinen. Allashenkilökunnan työnjohtajana toimiva nainen Jon Chang-ok kertoo, että sekä hän että hänen alaisensa saavat saman 100 000 wonia kuussa, eikä bonuksia kuulemma makseta rahana.
– Saamme bonuksina vaatteita, kotitalouskoneita ja teollisuustuotteita, Jon sanoo.
Joka tapauksessa bonuksia kuulemma tulee reilusti, sillä kalankasvattajat ovat tähän asti aina yltäneet tavoitteisiinsa.
Subventoitu kuluttajahinta on vain kolmanneksen kustannuksista
Kun palkat ovat pieniä, merkitystä on lähinnä palkan ostovoimalla. Allastyöntekijöiden esimies Jon Chang-ok suostuu kertomaan kalan hinnoittelusta.
– Suuren komentajamme Kim Jong-unin huolenpidon turvin monnia myydään kaupoissa sopivan alhaiseen hintaan. Myyntihinta on 650 wonia kilolta, mutta oikeastaan tuotantokustannuksemme ovat hyvin korkeat, noin 2 000 wonia kilolta, Jon kertoo.
Kalan myyntihinta kattaa vain kolmanneksen tuotantokustannuksista.Mika Mäkeläinen / Yle
Kansa maksaa kalasta siis vain kolmanneksen sen todellisesta arvosta. Tieto valtiontuen suuruudesta on Pohjois-Koreassa erittäin poikkeuksellinen.
En pysty vertaamaan annettua hintatietoa markkinoilla vapaasti määräytyviin hintoihin, koska toimittajia ei nykyisin päästetä Pjongjangin monille markkinapaikoille. Niiden pelätään antavan ideologisesti vaarallisen kuvan, sillä markkinapaikat osoittaisivat maailmalle, ettei Pohjois-Korean talous enää perustu suunnitteluun ja säännöstelyyn.
Alkeellisen kauppahallin näköiset markkinapaikat – eivätkä puolityhjät tavaratalot – ovat Pohjois-Koreassa kaupankäynnin todellinen keskus. Markkinoilla sadat naiset kaupittelevat tavaraa joko omaan tai yritysten lukuun. Valtio organisoi myyntipaikat ja verottaa myyjiä.
Naiset pitävät perheensä leivässä
Markkinat selittävät myös eron virallisen kuukausipalkan ja perheiden todellisten kuukausitulojen välillä. Kun viralliset palkat ovat useimmiten reilusti alle euron ja joissakin tapauksissa muutamia kymppejä, pohjoiskorealaisten keskitulojen uskotaan olevan joka tapauksessa useita kymmeniä euroja kuussa.
Epäsuhtaa selittää se, että valtaosa tuloista saadaan yksityisyritteliäisyydestä tai muusta harmaasta taloudesta. Myös valtion jakamilla ruokakupongeilla voidaan täydentää varsinkin virkamiesten olematonta tilipussia. Lisäksi virkamiehet voivat ansaita korruptiolla.
Matalat viralliset palkat ovat räikein esimerkki pohjoiskorealaisten taloudellisesta kaksoiselämästä. Valtiolle tehdään töitä vasemmalla kädellä, koska elanto joudutaan hankkimaan muulla tavalla.
Polkupyörä maksaa noin 80 euroa. 30 sentin kuukausipalkalla sitä varten saisi rehkiä noin 20 vuotta.Mika Mäkeläinen / Yle
Markkinoilla kaikki myyjät ovat naisia. Valtio määrää miesten työpaikoista – ja maksaa heille useimmiten mitätöntä palkkaa – mutta naimisissa olevat naiset voivat halutessaan rekisteröityä kotirouviksi, jolloin he ovat vapaita valtion työvelvoitteesta. Näin naiset voivat keskittyä kaupankäyntiin markkinoilla tai pyörittää erilaisia palveluita tarjoavia perheyrityksiä.
Naisten ansiot ovat parantaneet myös naisten yhteiskunnallista asemaa. Esimerkiksi avioerot ovat yleistyneet ja helpottuneet, koska naiset eivät enää ole taloudellisesti riippuvaisia miehistään, pikemminkin päinvastoin.
Eteläkorealaisen tutkimuksen mukaan jo vuosia sitten naiset ansaitsivat Pohjois-Koreassa yli 70 prosenttia perheen tuloista eli naisten (usein epäviralliset) tulot ovat lähes kolminkertaisia miesten (usein viralliseen) tuloon verrattuna.
Ruuanjakelujärjestelmä jäänyt harvojen eduksi
Vielä 1980-luvulla ei ollut suurtakaan väliä, paljonko Pohjois-Koreassa maksettiin palkkaa, koska valtio jakoi ruuan ja kulutustavarat eikä kaupoissa juuri ollut muuta myytävää.
1990-luvun nälänhätä romahdutti ruuanjakelujärjestelmän, jonka merkitys on useimmille nykyisin hyvin pieni.
Monin paikoin ruokaa ei enää jaeta ollenkaan.
Eräs pohjoiskorealainen kertoo Ylelle, että hänen perheensä saa valtion kupongeilla haettua kaupasta ruokamäärän, joka vastaa muutaman päivän kulutusta. Loput on hankittava itse markkinahintaan, tai sitten ollaan ilman ruokaa.
Hänen perheensä saa säännöstelykupongeilla kuukaudessa 1–2 kiloa porsaanlihaa, soijakastiketta, ruokaöljyä, joitakin peruselintarvikkeita sekä saippuaa. Riisin määrä riippuu perheen koosta ja asemasta.
Pjongjangissa korkeassa asemassa olevat virkamiehet voivat kuitata valtiolta lähes kaiken tarvitsemansa riisin.
Kaloille riittää lämpöä, ihmisille ei välttämättä
Paitsi taloudesta, kalanviljelylaitos kertoo pohjoiskorealaisen yhteiskunnan kurista. Työntekijät aloittavat aina puheensa ylistämällä maan johtajia, jotka ovat vierailleet laitoksessa ja jakaneet viisaita neuvojaan, joiden ansiosta on kuulemma ylletty tuotantoennätyksiin.
Pjongjangin kalanviljelylaitosta pidetään mallikelpoisena, ja siksi sitä voidaan näyttää myös ulkomaalaisille toimittajille.Mika Mäkeläinen / Yle
Maan johtajan Kim Jong-unin vierailu on mille tahansa laitokselle vakava paikka. Puutteita ei suvaita. Kaksi vuotta sitten Kim Jong-un tarkasti toisen vastaavan laitoksen, jossa kasvatetaan suokilpikonnia ruuaksi.
Kim ei ollut tyytyväinen siihen, että kilpikonnia kuoli veden puutteeseen, ettei hummereita saatu lisääntymään eikä hänen isälleen Kim Jong-ilille osoitettu tarpeeksi kunnioitusta. Pohjois-Korean virallinen uutistoimisto KCNA julkaisi Kim Jong-unin tylyn arvion ”vakavista puutteista” vierailukohteessa.
Laitos puolustautui sillä, ettei kilpikonnille voitu pumpata vettä sähkön puutteessa. Kim Jong-unille selitys ei kelvannut ja laitoksen johtaja teloitettiin.
Opetus on mennyt Pjongjangissa perille. Kalankasvatuslaitoksella riittää sähköä ja altaissa lämpöä, vaikka viereisessä kerrostalolähiössä paleltaisiin talvipakkasilla sähkön ja lämmön puutteessa.
Peking Kello puoli kymmeneltä perjantaiaamuna Kim Jong-un astui Koreoita erottavan rajan yli. Hetki oli täynnä symboliikkaa. Kim oli ensimmäinen Pohjois-Korean johtaja, joka vierailee Etelä-Korean maaperällä sitten vuoden 1953, jolloin Korean sota päättyi.
Koreoiden raja on merkitty selkeästi demilitarisoidun vyöhykkeen maaperään kivisenä kynnyksenä. Kim astui sen yli epäroimättä.
Vielä syksyllä sitä olisi voinut pitää askeleena kuun pinnalle. Niin kaukana Koreat olivat toisistaan. Puhuttiin sodasta ja vaihdettiin uhkauksia.
Nyt Koreoita erottavalla raja-alueella nähtiin jotain aivan muuta.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in ja tunnusomaiseen mustaan Mao-pukuun sonnustautunut Kim kohtasivat toisensa aidon oloiset hymyt kasvoillaan.
Miehet kättelivät ensin rajan yli ja astuivat sitten yhdessä Etelä-Koreaan. Kim ohjasi Moonin ylittämään rajan myös pohjoisen puolelle. Kamerat räiskyivät nälkäisenä.
Seremonioiden saattelemana Moon ja Kim siirtyivät kohti Rauhan taloa, missä aamupäivän keskustelut pidettiin. Ilmapiiri oli leppoisa kuin kesäsunnuntai: luvattiin avoimia neuvotteluja ja puhuttiin nuudeleista. Kim toivoi, että pohjoiskorealainen ruoka maistuisi Moonille.
Kumpikin vaikutti olevan tyytyväinen tilanteeseen.
Molemmilla on siihen omat syynsä.
Moon haluaa rakentaa liennytyksestä perintönsä ja historiallisen tapaamisen isännöinti on siihen täydellistä materiaalia. Kim puolestaan saa viimein esiintyä vakavasti otettavana valtiojohtaja, jota kohdellaan vihollismaiden presidenttien vertaisena, ei hulluna rakettimiehenä.
Aamun tunnelma osoitti, että nämä toiveet oli vielä helppo täyttää. Mutta kokouksessa on tarkoitus puhua myös itse asiasta: Pohjois-Korean ydinaseista.
Onkin oletettavaa, että hymyt tulevat vielä hyytymään. Vaikka ystävyyttä on ilmassa, mikään ei ole osoittanut että perimmäinen erimielisyys olisi ratkeamassa. Pohjois-Korea ei ole luvannut luopua ydinaseistaan, ainoastaan lopettaa niiden testaamisen toistaiseksi.
Ensimmäinen neuvottelukierros kesti vajaat pari tuntia. Keskustelut jatkuvat myöhemmin ja illalla on luvassa juhlaillallinen.
Komeista puitteista huolimatta tämän päivän kokouksen anti saattaa jäädä lähinnä symboliseksi. Moni pitää Kimin ja Moonin tapaamista vasta pohjatyönä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Kimin suunnitellulle tapaamiselle. Sen on määrä toteutua kesäkuun alkuun mennessä.
Jos tapaamisesta saadaan pian sovittua, tätä kokousta voi pitää onnistuneena.
Toisaalta, osa asiantuntijoista saattaisi huokaista helpotuksesta, jos Trumpin ja Kimin tapaaminen peruuntuisi. Riskejä sen epäonnistumisesta pidetään liian suurina.
Vaikka Koreoiden tapaamisen anti ja lupaukset jäisivät heppoiseksi, Kimille ja Moonille tänään otetut kuvat ovat jo voitto itsessään. Moni eteläkorealainen epäilee Kimin motiiveja, mutta ainakin äärimmilleen kärjistynyt tilanne on hetkeksi taltutettu.
Moon tietää hyvin, että pelissä on myös riskinsä. Hänen edeltäjänsä ovat polttaneet näppinsä Kimin isän kanssa useaan otteeseen. Toistaiseksi hänen valitsemansa tie näyttää vievän eteenpäin.
Kimin aivoituksia on vaikeampi arvailla. Tapaamisen aluksi hän sanoi tuntevansa, että käsillä on uuden ajan alku. Moni haluaa uskoa, että tuo alku tarkoittaisi tietä kohti Pohjois-Korean ydinsaseriisuntaa.
Kimille uusi aika saattaa kuitenkin tarkoittaa aikaa, jossa hän johtaa ydinasevaltioita. Silloin voi puhua rauhan puolesta, koska enää ei ole tarvetta hyppiä kenenkään nenille.
