Marjo Vallimies-Honkanen, 54, on tyytyväinen. Lähes kaksi vuotta kestänyt työnhaku oli hetkittäin piinallista: noin 100 hakemusta ja kolme työhaastattelua – kaikista vesiperä.
Nyt kuitenkin onni potkaisi: Vallimies-Honkanen on työllistynyt sosiaalityöntekijäksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen, joka on juuri perustettu Lieksan Märäjälahteen.
– Tehtäviini kuuluvat psykososiaalisen tuen antaminen turvapaikanhakijoille sekä heidän arkensa asioiden ohjaaminen.
Koulutusta joensuulainen Marjo Vallimies-Honkanen on hankkinut ahkerasti pysyäkseen tiukan työvoimakilpailun kyydissä. Hän on koulutukseltaan sosionomi (tanssi- ja liiketerapeutti), työyhteisösovittelija, ratkaisukeskeinen valmentaja, laskentamerkonomi sekä esiopettaja.
Vallimies-Honkasella on kokemusta esimiehenä ja alaisena työskentelystä niin yksityissektorilla kuin järjestökentällä. Kaupallinen ala sekä koulutus- ja sosiaaliala ovat tuttuja.
Toivon ja epätoivon vuoristorata
Vielä syyskuussa Marjo Vallimies-Honkasen tunnot vaihtelivat toivosta epätoivoon. Hän kertoi tuolloin Yle Pohjois-Karjalan haastattelussa syöksyvänsä hetkittäin tunteiden syövereihin ja pelkojen valtaan. Silti hän jaksoi hakea töitä aktiivisesti.
Vallimies-Honkaselle heräsi epäilys, onko hänen ikänsä esteenä työllistymiselle. Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntija Jukka Litja ei kuitenkaan usko suoranaiseen ikäsyrjintään työnantajien taholta.
– Ei kannata ruveta ajattelemaan, että ei kukaan tämänikäistä enää huoli. Mielestäni työnantajat kyllä arvostavat työkokemusta ja ammattitaitoa. Harvinaista on, että työnantajat sanoisivat suoraan haluavansa nuoren työntekijän.
Litjan mielestä vastakkainasettelua nuorten ja iäkkäämpien työttömien välillä tulisi välttää, sillä nuortenkin työttömyys on kipeä asia.
– Pohjois-Karjalassa on synkkä työttömyystilanne, ja yhteen työpaikkaan voi olla suuri määrä hakijoita. Meillä on kaikenikäisiä hyviä hakijoita työkkärissä, joten työnantajan kannattaa olla meihin yhteydessä, vinkkaa te-toimiston asiantuntija Jukka Litja.
Marjo Vallimies-Honkasella on matkaa perheensä luota Joensuusta Lieksaan yksisuuntaisesti 100 kilometriä. Se ei naista tunnu haittaavan.
– Vanhempani ja mieheni vanhemmat asuvat Lieksassa, ja kaupungissa on muutenkin paljon tuttuja. Uskon voivani yöpyä tarvittaessa Lieksassa, ettei tarvitse koko viikkoa ajella edestakaisin, tuumaa vastatyöllistynyt Vallimies-Honkanen.