Suomeen on ilmestynyt parin viime vuoden sisään pieniä sähköä myyviä yrityksiä, joilla ei ole omaa tuotantoa. Sen sijaan ne ostavat sähkönsä tukkuhintaan Pohjoismaiden sähköpörssistä Nord Poolista, laittavat pankkien tapaan marginaalin päälle ja kauppaavat sen kuluttajille.
Suomalaisista vain hämmästyttävän pieni osa, noin 10–15 prosenttia, kilpailuttaa sähkönsä. Matkapuhelinliittymä kyllä vaihdetaan heti hanakasti toiseen, jos hinta ei ole kohdallaan.
Kilpailutus maksaisi vaivan, koska vuositasolla säästöä voi kertyä asumistyypistä riippuen jopa satoja euroja. Sähkö alkaa olla myös ainoa asumisen kulu, josta voi säästää muiden kustannusten noustessa koko ajan. Säästyvä summa kasvaa, kun kilpailutetaan asunnon lisäksi myös kesämökin sähkö. Myös sähköautot yleistyvät kovaa vauhtia.
Asiakkaille on tarjolla pörssihintaan sidottua sähköä, kiinteää kuukausihintaa tai määräaikaisia sopimuksia. Useimpiin sopimuksiin tulee päälle muutaman euron perusmaksu. Sähkönhinta vaihtelee sopimustyypin mukaan.
Passiivinen asiakas maksaa enemmän
Energiaviraston sähkönhintavertailusta ilmenee, että pienet nettiyhtiöt pystyvät tällä hetkellä myymään sähköä alimmillaan 3,5 sentin kilowattituntihintaan. Isot sähköyhtiöt taas veloittivat passiivisilta asiakkailtaan listahinnan, joka voi olla jopa puolet enemmän.
Meillä ei ole optio-ohjelmia, jotka koituvat kuluttajien maksettaviksi. Samuli Melanko, Lumo Energia
Energiaviraston markkinat-osaston johtaja Antti Paananen toivottaa kilpailun tervetulleeksi.
– Uusien toimijoiden tulo on hyvä asia. Kilpailu lisääntyy, jolloin se pakottaa olemassa olevia toimijoita tehostamaan ja miettimään omia prosessejaan. Täytyisi tietenkin kysyä isoilta myyjiltä, miksi ne eivät ole reagoineet? Ovatko ne kokeneet riittävästi kilpailupainetta?
Yksi uusista sähkönmyyjistä on Lumo Energia, joka on kerännyt vajaassa vuodessa 6 000 asiakasta. Toimitusjohtaja Samuli Melanko vertaa yhtiötään Onnibussiin, joka tuli markkinoille uudella liikekonseptilla. Idea bisnekseen tuli muista Pohjoismaista.
– Jostain syystä Suomessa ei ole vielä hyödynnnetty vapautunutta kilpailua. Ruotsissa ja Norjassa ollaan paljon pidemmällä. Siellä on enemmän toimijoita haastamassa vanhan monopoliajan yrityksiä, Melanko toteaa.
Täytyisi kysyä isoilta myyjiltä, miksi ne eivät ole reagoineet? Ovatko ne kokeneet riittävästi kilpailupainetta? Antti Paananen, Energiavirasto
Mainostoimistonsa myynyt Melanko etsi arvojensa mukaista sijoituskohdetta, ja päätti ryhtyä myymään erityisesti uusiutuvaa energiaa kuten vesi- ja tuulivoimaa.
Hän kertoo, edullisten hintojen takana ovat yrityksen matalalle painetut kulut: asiakaspalvelu ja markkinointi tapahtuu pääosin verkossa.
– Meillä ei ole optio-ohjelmia, jotka koituvat kuluttajien maksettaviksi ja meiltä puuttuvat investoinnit rakennushankkeisiin. Isoilla toimijoilla saattaa olla halu ylläpitää sitä korkeaa kulurakennetta, mitä suomalaiset ovat tottuneet maksamaan, Melanko sanoo.
Sähkökauppiaalla on valmiina vastaus kysymykseen, miksi suomalaiset eivät kilpailuta enemmän sähkösopimuksiaan?
– Kun mennään kauppaan nähdään siellä se paikallinen energiayhtiö. Ollaan totuttu siihen, että tuolta ostetaan meidän sähkö. Todellisuudesta sähkö tulee pörssistä. Me suomalaiset muutamme hitaasti kulutustottumuksia, Melanko miettii.
Jos hinta nousee, kilpailuta ja vaihda toiseen
Sähkön tukkuhinta on pysytellyt matalalla viime vuosina. Mitä tapahtuu, jos pörssisähkön hinta nousee rajusti?
– Jos sopimus on sidottu suoraan pörssisähkön hintaan, niin hinta voi nousta merkittävästi. Kuluttaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa vaihtaa toimittajaa ja sopimusta. Toisaalta jos hinta tukkumarkkinoilla laskee, niin myös se näkyy asiakkaan sähkölaskussa, muistuttaa Energiaviraston Antti Paananen.
Markkinavalvoja rauhoittelee, että pääsääntöisesti uudet sähköyritykset noudattavat yhteisiä sääntöjä, mutta myyjien joukossa on myös harmaalla alueella liikkuvia.
– Jos myydään hyvin edullisella hinnalla, niin siinä voi olla kysymys siitä, että pyritään hankkimaan riittävä asiakaspotentiaali. En tiedä sitten muuttavatko yhtiöt sitten myöhemmässä vaiheessa hintaansa, muotoilee Paananen.
Joka tapauksessa kuluttajan kannattaa lukea sopimusehdot tarkkaan. Kuluttajaviranomaiset veivät sähköyhtiö Finkraftin syksyllä markkinaoikeuteen 40–60 prosentin hinnankorotuksista, joita perusteltiin nimenomaan sähkön markkinahinnan nousulla.
Täsmennetty 12.11. klo 12.33: Vuodesta 2013 lähtien asiakas on voinut lain mukaan vaihtaa sähköntoimittajaa ilman kustannuksia niin usein kuin haluaa. Tätä ennen niin voi tehdä kerran vuodessa.