Billie Jean, Skyfall, Africa - muun muassa kaikkia näitä pop-kantelettareksi kutsuttu Ida Elina on versioinut konserttikanteleella soitettavaksi. Ida Elinan kantele on varta vasten hänelle suunniteltu: 40-kielinen, erikoismikrofoneilla varustettu, lyöntilevyt molemmin puolin rummutusta varten.
Klassiset pop-kappaleet ovat tuoneet hänet viime aikoina tunnetuksi, ja lisäksi tietysti juuri julkaistu oma levy. Menestys on kuljettanut Ida Elinaa haastattelusta toiseen. Puoli seitsemän -studiossa hän miettii omia rajojaan nyt uudessa tilanteessa, pienen tyttövauvan äitinä.
– Jos on julkisessa ammatissa, missä on se raja, mitä asioita ei halua julkisesti kertoa? Muusikon ammatissahan julkisuudesta on yleensä hyötyä. Mutta paljonko on aiheellista kertoa esimerkiksi oman perheen kuulumisia?
Ida Elina on tehnyt kantelemuusikkona töitä jo useita vuosia, eikä tyttären syntymä 7 kuukautta sitten ole tilannetta muuttanut. Viimeistään nyt on aika vauvaloman jälkeen taas takoa, kun rauta on kuumaa. Perhe vilahtelee silti Ida Elinan puheissa.
Kurkunpala kanteletta kiinnostavampi
– Elle on oppinut nyt syömään syöttötuolissa ja vaikka hänellä ei ole yhtään hammasta, hän osaa järsiä kurkunpalasta. Kanteleensoittoni ei tosin häntä kauheasti innosta. Pikkasen Elle kuuntelee, mutta se kestää vain hetken ja sitten soitto ei taas enää kiinnosta.
Perhe-elämä tuo Ida Elinalle tervettä vaihtelua kiireiseen kiertue-elämään. Konsertit ja lentely milloin minnekin puolelle maailmaa tuo kyllä "säpinää elämään", mutta:
– Säpinän jälkeen osaa taas arvostaa niitä pieniä arkisia hetkiä, kun ollaan ruokapöydän ääressä ja Elle järsii sitä kurkkua.
Elle Ida Suometar
Tyttären nimessä – Elle Ida Suometar – yhdistyvät suomalaisuus ja kansainvälisyys. Mutta vähältä piti ettei nimi ollut vielä raflaavampi.
– Jos isi olisi saanut päättää, hän olisi Elle Vogue. Mutta äiti päätti.
Keikkaelämän ja perheen voi Ida Elinan mielestä myös yhdistää. Ensin on vuorossa kotimaan keikkoja, mutta myöhemmin syksyllä keikoille Kiinaan on lähdössä mukaan myös perhe.
Kiertueella kaikissa tavaroissa on roudaamista - konserttikantele on iso ja painava, ja lisäksi mukaan tarvitaan kanteleelle oma pöytä sekä tietysti piuhat ja muut tekniset härpäkkeet. Se ei kuitenkaan haittaa.
– Joskus nuorena kirjoitin paperille, että haluaisin soittaa poppia kanteleella ja keikkailla sekä Suomessa että maailmalla. Se haave on toteutunut.
Toyota kutsuu Suomessa noin 45 000 autoa tarkastettavaksi. Takaisinkutsu on jatkoa Toyotaa parin vuoden ajan riivanneille turvatyynyongelmille.
Kampanjan piiriin kuuluu heinäkuun 2002 ja toukokuun 2007 välillä valmistetut Avensis-, Corolla-, ja Corolla Verso -mallit, Toyota kertoo tiedotteessaan.
Mahdollisissa ongelmatilanteissa turvatyyny ei toimi onnettomuuden sattuessa. Turvatyynyn ohjainlaite saattaa aktivoida yksittäisiä turvatyynyjä virheellisesti.
Toyotan mukaan Suomessa on ollut viisi viallista turvatyynyn ohjainlaitetta. Yksikään näistä ei ole aiheuttanut onnettomuutta eikä muita vaaratilanteita.
Toyota kertoo, että takaisinkutsun piiriin kuuluvien autojen omistajille tullaan lähettämään tarkastuskutsu. Tarkastuksen yhteydessä ko. ohjainlaite vaihdetaan veloituksetta uuteen.
Takaisinkutsuttavista autoista 4 600 kärsii mahdollisesti kosteuden aiheuttamista ongelmista. Kosteuden takia turvatyyny voi täyttyä ilman törmäystä.
Tämä takaisinkutsu koskee vuosimallin 2003–2006 Avensis-, vuosien 2001–2004 Corolla-, vuosien 2001–2004 Avensis Verso- sekä vuosien 2001–2004 Yaris-malleja.
Kansanedustaja Pekka Haavisto saa vihreiden puoluevaltuuskunnasta vahvaa tukea puheenjohtajuudelle. STT tavoitti torstaina valtuuskunnan 43 jäsenestä tai näitä lauantain äänestyksessä edustavista varajäsenistä 32 kertomaan näkemyksensä uudesta puheenjohtajasta.
Heistä 14 sanoi äänestävänsä Haavistoa, minkä lisäksi 8 edustajaa kertoi todennäköisesti tai ehkä kallistuvansa hänen kannalleen. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa tuki vain 2 vastaajaa. 8 tavoitettua ei ottanut puheenjohtajasuosikkinsa nimeen kantaa.
Haaviston kannattajat korostivat kyselyssä, että tämän pitkä poliittinen kokemus ja laaja tunnettuus tulevat tarpeeseen, kun puolue joutuu vaihtamaan vetäjää näin lähellä eduskuntavaaleja. Myös Haaviston rauhallinen luonne ja yhteistyökyky nostettiin esiin piirteinä, joilla vihreät palautetaan normaalitilaan ja tasapainoon.
– Äänestän lauantaina Haavistoa. Pekka on rauhallinen ja tunnettu. Hän pystyy tässä tilanteessa vetämään läpi sekä eduskuntavaalit että hallitusneuvottelut, sanoi Mirka Soinikoski.
Haavistoa tukevat toivat esiin myös sen, että nyt valitaan puheenjohtaja vain hyvin lyhyelle kaudelle.
– Ajattelen niin, että tämä on pätkäpuheenjohtajuus. Haavisto on valtakunnallisesti tunnettu ja vihreiden suosituin poliitikko, perusteli kyselyyn anonyyminä vastannut puoluevaltuuskunnan edustaja.
Teppo Heiskanen arvioi, että Haavisto pystyy parhaiten tuomaan vaalikeskusteluun keskeiset teemat, kuten ilmastonmuutoksen. Joonas Lyytinen puolestaan katsoi, että Haaviston avulla vihreät voisivat päästä hienoon vaalimenestykseen.
– Näkisin, että Pekan mahdollisuudet hoitaa eduskuntavaalit kunnialla niin, että päästään historian parhaaseen vaalitulokseen, ovat selkeästi vahvemmat (kuin Alanko-Kahiluodolla).
"Nyt on naispuheenjohtajan vuoro"
Alanko-Kahiluotoa STT:n kyselyssä kannattaneet toivat esiin, että nyt olisi kahden miehen jälkeen naisjohtajan aika. He korostivat, että myös Alanko-Kahiluoto on jo kokenut poliitikko.
– Olen ollut alusta asti Outi Alanko-Kahiluodon kannalla, koska olen sitä mieltä, että nyt olisi naispuheenjohtajan vuoro. Haavistohan on loistava tyyppi ja hyvä poliitikko, mutta mielestäni olisi ihan hyvä saada nyt uusi ihminen sille paikalle, sanoi Minna Jaskari.
Vihreiden puheenjohtajana ovat olleet viimeisimpinä nyt tehtävästä luopuva Touko Aalto sekä tätä ennen Ville Niinistö. Haavistokin on ollut aikoinaan puolueen puheenjohtaja, vuosina 1993–1995.
Kannastaan vielä epävarmat puoluevaltuuskunnan jäsenet muistuttivat, että useat vihreiden kärkipoliitikot jättäytyivät sivuun puheenjohtajakisasta. Lauantain äänestyspäätös vaatii myös siksi vielä aprikointia.
Ensimmäisenä ehdolle puheenjohtajaksi asettui Alanko-Kahiluoto, joka sanoi nyt olevansa tyytyväinen saatuaan seuraa.
– Minusta on todella hieno uutinen, että meillä on vihdoin useampia ehdokkaita kuin yksi. Vihreät valitsevat Aallon seuraajan puoluevaltuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ei hyväksy irtisanomiskynnyksen laskemista minkään kokoisissa yrityksissä. AKT hallitus linjasi asiasta kokouksessaan torstaina yksimielisesti, liitto kertoo.
AKT:n hallitus päätti myös keskeyttää toistaiseksi hallituksen irtisanomislakihankkeen vastaiset poliittiset työtaistelut. AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen sanoo tiedotteessa, että työtaistelutoimien jatkaminen määräytyy sen mukaan, millainen on hallituksen esitys työsopimuslain muutokseksi.
Piiraisen mukaan liiton hallitus edellyttää, että lakimuutos ja sen perustelut valmistellaan aidosti kolmikannassa, eli hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken. Liitto edellyttää myös, että laissa taataan, että irtisanomiskynnys ei laske.
Liiton mukaan järjestön hallituksen kokouksessa käytettiin useita lakiesitystä arvostelevia puheenvuoroja ja paheksuttiin työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämistä.
Hallitus jätti viime viikolla esityksen irtisanomislakihankekiistan ratkaisemiseksi, jonka kaikki palkansaajakeskusjärjestöt hyväksyivät ehdollisesti.
Hallitus ehdotti järjestöille kompromissia, jossa irtisanomisen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Uudessa ehdotuksessa ei siis enää suoraan määritellä, että uusi laki koskisi enintään kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä.
Hallitus esitti sovintoehdotuksessaan myös muita myönnytyksiä palkansaajille. Paljon arvostelua nostattanut aktiivimalli pantaisiin remonttiin kolmikantaisesti neuvotellen.
Yhdistyneiden kansakuntien alainen alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) venäläinen jäsen Aleksei Tsykarev ei pääse enää matkustamaan Suomeen. Suomen edustustossa Venäjän Petroskoissa annettiin lokakuussa kielteinen viisumipäätös kahden vuoden viisumihakemukseen.
– Viisumihakemuksen hylkäämisen perusteeksi ilmoitettiin, että yksi tai useampi Schengen-maa pitää minua uhkana yleiselle ja sisäiselle turvallisuudelle tai maiden välisille yhteyksille, kertoo Tsykarev.
Tsykarev toimii tutkijana Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Hän on myös Nuori Karjala -kansalaisjärjestön johtaja. Muutama vuosi sitten Venäjä syytti kansalaisjärjestöä ulkomaalaiseksi agentiksi.
Tsykarev kertoo, että viisumin hylkäämistä perustellaan kuitenkin Schengen-maita koskevan sopimuksen toisen artikkelin 19. pykälällä. Sopimuksen toisessa artikkelissa määritellään Schengenin alueella olemista ja liikkumista ja sitä, millä perustein maahantulon Schengen-maahan voi estää. Suomen lisäksi Schengen-maihin kuuluu suuri osa EU-maista sekä Norja, Islanti ja Sveitsi.
Toisen artikkelin 19. pykälä koskee kansanterveydellisiä uhkia, kuten tauteja, jotka voivat aiheuttaa epidemioita, sekä muita infektio- tai tartuntatauteja.
Tsykarev: Minulla ei ole tarttuvia tauteja
Aleksei Tsykarev ihmettelee, miksi hänet on luokiteltu turvallisuus- ja terveysuhkaksi Schengen-maille. Häntä ei omien sanojensa mukaan ole tuomittu rikoksista Venäjällä eikä yhdessäkään Schengen-maassa. Hänellä ei myöskään ole tarttuvia tauteja.
– Minulla ei ole minkäänlaisia tarttuvia tauteja. Allergia on, mutta en usko sen tarttuvan, toteaa Aleksei Tsykarev.
Tsykarev aikoo valittaa viisumipäätöksestä Suomen Petroskoin konsulaattiin. Hän on myös kirjoittanut asiasta YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Vojislav Šucille sekä ylikomissaari Michelle Bacheletille.
EMRIP-asiantuntijamekanismin muut jäsenet ovat myös ottaneet kantaa Tsykarevin viisumiasiaan. EMRIP:n Norjan edustaja Laila Susanne Vars kertoo, että jäsenet ovat edellisellä viikolla kysyneet tarkempia hylkäyspäätöksiä Suomen suurlähetystöstä.
Tsykarev ja muut EMRIP-asiantuntijalautakunnan jäsenet eivät kuitenkaan ole vielä saanet Suomen viranomaisilta lisätietoja siitä, miksi Tsykarevin viisumihakemus on hylätty.
Suomen viranomaiset eivät kommentoi
Aleksei Tsykarev itse epäilee joutuneensa Supon mustalle listalle. Supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen toteaa, että Supo ei kommentoi asiaa.
Myös Suomen viisumiviranomaiset ovat vaitonaisia Tsykarevin viisumikysymyksestä. Konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriön konsulipalveluista toteaa, että ulkoministeriö ei voi kommentoida yksittäisiä viisumipäätöksiä.
– Viisumipäätöksistä annetaan tieto, mutta tieto annetaan ainoastaan asianomaisille itselleen. Me emme voi kumota tai vahvistaa tietoja, mitä asianomainen viisumipäätöksestään julkisuuteen kertoo, Tuominen sanoo.
Tuominen painottaa, että Schengen-viisumia pitää hakea siitä maasta, johon toiminta pääasiassa painottuu. YK alaisuudessa toimiva alkuperäiskansaoikeuksien asiantuntijaelin EMRIP kokoontuu vuosittain Genevessä Sveitsissä.
– Yleisellä tasolla voin sanoa, että jos joku hakee Suomeen viisumia ja saa kieltopäätöksen, niin hän voi ja hänen pitääkin hakea viisumia siitä maasta, joka on matkustamisen pääkohdemaa. Kyse maahantuloluvissa on matkustamisesta.
Kielteinen viisumipäätös Suomeen ei Tuomisen mukaan tarkoita ennakkopäätöstä siitä, etteikö viisumia voisi hakea uudelleen ja myös saada se. Viisumipäätökseen voi hakea oikaisua käsittelevältä viranomaiselta 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Myös oikaisupyyntöön annetusta päätökseen voi hakea muutosta.
Suomeen haetaan vuosittain satoja tuhansia viisumeita. Eniten viisumeita Suomeen haetaan Venäjältä. Vuonna 2017 Suomen suurlähetystöt ja konsulaatit Venäjällä käsittelivät noin 730 000 viisumihakemusta.
– Näistä kielteisiä oli alle yksi prosentti, kertoo Tuominen.
Yhteistyökumppanit ihmettelevät Suomen viranomaisten päätöstä
Tsykarevin työtoverin, Norjan EMRIP-asiantuntijamekanismin edustaja Laila Susanne Varsin, mukaan Suomen viranomaisten kielteinen viisumipäätös vaikuttaa koko EMRIP-asiantuntijalautakunnan työskentelyyn. YK:n alaisen asiantuntijamekanismin tehtävä on syventyä alkuperäiskansojen oikeuksiin ja neuvoa YK:n jäsenmaita alkuperäiskansoja koskevissa oikeuksissa.
– Asiantuntijoiden täytyy voida matkustaa paljon. Me osallistumme monenlaisiin yhteistyökonferensseihin ja kokouksiin ympäri maailmaa, toteaa Vars.
EMRIP vieraili Suomessa viimeksi helmikuussa saamelaiskäräjälain muutostyön yhteydessä. Silloin myös Aleksei Tsykarev vieraili Suomessa ja saamelaisalueella.
– Asiantuntijalautakunta aikoo seurata uuden saamelaiskäräjälakityön kehitystä Suomessa. Jos yhdeltä lautakunnan jäseneltä evätään pääsy Suomeen, on päivänselvää, että se vaikuttaa meidän kaikkien työhön, painottaa Vars.
Myös Suomen Saamelaiskäräjät on ihmetellyt Suomen viranomaisten päätöstä viisumiasiassa. Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtajan, Tuomas Aslak Juuson, mielestä päätös ei ole hyväksyttävä.
– Me olemme vasta hiljattain pyytäneet EMRIP asiantuntijoilta neuvoa saamelaiskäräjälain uudistamistyöhön. Kuitenkin valtio on samaan aikaan pyrkinyt jollain tapaa häiritsemään EMRIP:in työtä, eli juuri sitä työtä, jossa Alekseikin on ollut mukana.
Juuso kertoo, että on tuntenut Aleksei Tsykareviin vuodesta 2008 ja he ovat tutustuneet alkuperäiskansa politiikan parissa. Juuson mukaan Tsykarev on koko tämän ajan tehnyt paljon töitä kielen, kulttuurin ja ihmisoikeusasioiden eteen ja ollut Suomen ystävä.
– Tsykarev on YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijalautakunnan jäsen. Tällaista toimintaa pitäisi Euroopassa tukea, ei suinkaan häiritä. Euroopan pitäisi olla ihmisoikeuksien suunnannäyttäjä, painottaa Juuso.
Maailmanlaajuinen siirtolaisuus on noussut ennätyslukuihin. Maailmalla oli 258 miljoonaa siirtolaista vuonna 2017. YK:n mukaan luku on 49 prosenttia enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa.
Siirtolaisista kymmenettuhannet kuolevat tai yksinkertaisesti katoavat matkansa aikana eikä heitä koskaan enää nähdä.
Heitä hukkuu meriin, nääntyy autiomaihin ja kokee lopun ihmissalakuljettajien kynsissä jättäen jälkeensä perheitä ja omaisia ihmettelemään, mitä tapahtui.
Yhtä näkymätöntä kuin heidän kohtalonsa on myös heitä koskeva tilastointi. Ainoaa virallista tilastointi yrittää pitää yllä Maailman siirtolaisuusjärjestö IOM. Sen mukaan kuolleita tai kadoksissa olevia siirtolaisia oli lokuun 1. päivänä 28 500.
Uutistoimisto AP on löytänyt laajassa tutkimuksessaan 28 300 ihmistä lisää IOM:n lukujen jatkoksi. AP:n dokumentoitu, yhteenlaskettu luku on 58 800.
AP:n maailmanlaajuinen toimittajaverkosto on kerännyt tiedot muilta järjestöiltä, kuolemantutkintapöytäkirjoista, kuolintilastoista, katoamisilmoituksista ja tuhansien siirtolaisten kanssa tehdyistä haastatteluista.
AP uskoo, että heidänkin lukunsa on liian alhainen. Ruumiita on merten pohjissa ja hiekkaan hautautneena. Omaiset eivät tee katoamisilmoituksia etenkään laittomasti siirtolaisiksi lähteneistä.
Euroopassa siirtolaisuuskriisi on ollut näkyvintä. YK:n järjestöt keskittyvät seurannassaan etenkin Eurooppaan, mutta täälläkin tapauksia jää tuntemattomaksi. Pelkästään tänä vuonna IOM:n tilastoihin on kertynyt tiedot yli 1 700 kuolleesta Välimerellä
3-vuotiaan Aylan Kurdin kuolema Turkin rannikolla kesällä 2015 järkytti maailmaa.Dogan News Agency / EPA
Esimerkiksi vuonna 2015 Italian rannikolla haaksirikkoutui siirtolaislaiva, joka vei mukanaan syvyyksiin yli 800 ihmistä. Italian viranomaiset lupasivat tunnistaa uhrit ja etsiä heidän omaisensa. Työ on edelleen kesken ja Italian populistihallitus on vetänyt tunnistamistyöltä rahoituksen pois.
Tunisialaisessa Ras Jebelissa vuodesta 2011 saakka Safi Al Bahri on odottanut tietoa pojastaan Mahri Barhoumista. Poika ja toistakymmentä muuta lähti silloin toukokuussa ylittämään Välimerta. Vene upposi eikä Barhoumista ole kuultu sen jälkeen.
– Odotan häntä. Kuvittelen hänet taakseni kotona, torilla, kaikkialla. Kun kuulen äänen yössä, kuvittelen hänen palanneen. Kun kuulen moottoripyörän äänen, kuvittelen hänen palanneen, Safi Al Bahrin sanoo.
Tunisiassa, Kreikassa, Italiassa ja Turkissa on omat hautausmaansa nimettömille siirtolaisuhreille.
Afrikkaan kadotaan jälkiä jättämättä
Yksi kerrallaan. Viisi per hauta. Punaista multaa päälle.
Etelä-Afrikan suurimman kaupungin, Johannesburgin, etelälaidalla on Olifantsvlein hautausmaa. "Tuntematon mies" kirjoitettuna puisiin plakaatteihin merkitsevät hautoja.
Tuntemattomia miehiä oli vetänyt Johannesburgiin afrikkalaisen talousveturin harmaan talouden houkutus. Vauraustumisen sijasta moni kohtasi kuoleman. Johannesburgia ympäröivässä Gautengin maakunnassa haudattiin nimettöminä ja tunnistamattomina yli 4 300 ihmistä vuosien 2014 ja 2017 välillä.
Johannesburgin harmaa talous houkuttaa Afrikan sisäisiä siirtolaisia.Pixabay
Euroopassa katse suuntautuu Afrikasta tänne tuleviin siirtolaisiin. Yhtä lailla ihmisiä on isosti liikkeellä maaosan sisällä tai sieltä matkalla kohti Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa.
AP:n ja IOM:n dokumentoimien tiejen perusteella ainakin 18 400 ihmistä on kuollut Afrikan sisäisessä liikkeessä. IOM arvioi, että Saharaan on kuollut yhtä paljon siirtolaisia kuin Välimereen.
Kohti amerikkalaista unelmaa
Guatemala. Honduras. El Salvador. Meksiko.
Näistä maista kohti amerikkalaista unelmaa pyrkivillä siirtolaisilla on usein edessään yhtä vaarallinen taival kuin Välimeri afrikkalaisilla kohtalotovereilla. Vuodesta 2010 lähtien Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla on ollut käynnissä erityisprojekti, jossa on tunnistettu rajan molemmin puolin nimettöminä kuolleiden siirtolaisten ruumiita.
Projekti on onnistunut tunnistamaan kuitenkin vain murto-osan, reilut 180 ruumista. AP ja IOM arvioivat, että Yhdysvaltain ja Meksikoon välisellä reitillä on kuollut tai kadoksissa 3 861 siirtolaista.
Siirtolaisia avolava-kuorma-autojen kyydissä matkalla Yhdysvaltoihin lokakuussa 2018.Luis Villalobos / EPA
Yksi vuosia kadonneena olleista on lähtiessään 27-vuotias Juan Lorenzo Luna. Hän lähti pyrkimään laittomasti Meksikosta Yhdysvaltoihin lankonsa kanssa vuonna 2014. Kummastakaan ei ole kuultu sen jälkeen.
Kesällä 2017 vapaaehtoistutkijoiden ryhmä löysi Arizonan autiomaasta kahdeksan kuolleen siirtolaisen ruumiit ja julkaisi kuvat Facebookissa löytääkseen kuolleiden omaisia. Juanin sisko näki kuvat ja tunnisti jotain tuttua.
– Veljeni nukkuu juuri tuollaisessa asennossa, Maria Elena Luna ajatteli.
Perheenjäsenet antoivat DNA-näytteitään yli vuosi sitten tunnistamiseksi. He odottavat tuloksia edelleen.
Kuolleiden tunnistaminen käy hitaasti virallisten tutkinta-asiakirjojen, resurssien, valtioiden ja osavaltion keskinäisen yhteistyön puutteiden takia.
Etelä-Amerikka kieltää ongelman
Taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen luhistuminen.
Yksi suurimmista siirtolaisvirroista maailmalla suuntautuu parhaillaan Venezuelasta naapurimaihin. Lähes 2 miljoonaa ihmistä on paennusta kotimaansa kaaosta. Pakomatkalla satoja on kadonnut tai kuollut huumekartellien, nälän ja sairauksien kourissa. Heidän tarkkaa määräänsä kukaan ei tiedä.
Lapsiperheille tarkoitetussa Veljeys ilman rajoja -järjestön hätäsuojassa asuu parhaillaan 284 venezuelalaista.Erkka Mikkonen / Yle
– Ihmiset eivät yksinkertaisesti selviä pitkästä ja raskaasta matkasta, sanoo kolumbialainen kuolinsyytutkija Carlos Valdes venezuelalaisten matkasta kylmillä vuoristoteillä ja kuumilla valtateillä.
Ainakin 3 410 venezuelalaista on ilmoitettu kadonneeksi tai kuolleeksi Latinalaisen Amerikan maihin suuntautuvan siirtolaiskriisin aikana.
Aasia – suuri tuntematon
Siirtolaisten liikkeestä suurin osa tapahtuu Aasiassa. Koko maailman siirtolaisista 40 prosenttia on aasialaisia.
Alueella on myös vähiten luotettavaa tietoa saatavilla kadonneiden siirtolaisten kohtalosta. Hallitukset ovat joko haluttomia tai kyvyttömiä pitämään kirjaa siirtolaisiksi lähtevistä Lähi-idässä tai muualla Aasiassa.
AP pystyi dokumentoimaan yli 8 200 siirtolaista, jotka ovat kadonneet tai kuolleet kotoa lähdettyään. Aasian sisäiset virrat liikkuvat muun muassa Intiasta Arabiemiraatteihin, Bangladeshista Intiaan ja Afganistanista naapurimaihin.
Afganistanilainen Almass lähetettiin neljä vuotta sitten 14-vuotiaana pikkuveljensä kanssa matkaan kohti Saksaa. Leskeksi jäänyt äiti halusi pojat pois talibanien jaloista ihmissalakuljetusketjun välityksellä.
Almassista tuli yksi niistä 2 773:sta alaikäisestä, joista Punainen risti on saanut katoamisilmoituksia matkalla Eurooppaan. Pikkuveli katosi Iranin ja Turkin rajaseudulle. Almass pääsi Turkkiin, missä hän edelleen 18-vuotiaana asuu.
Veljekset matkaan lähettäneelle äidille Almass on soittanut vain kerran – pikkuveljen kohtalosta hän ei hiiskunut sanaakaan.
Suomalaisen talouden rakennemuutos näkyy kirkkaana tänään julkaistuissa viime vuoden verotiedoissa.
Tulokärjen on valloittanut peliyhtiö Supercellin väki. Kymmenestä ensimmäisestä sijasta viisi on vallattu Supercell-taustan turvin.
Tämän jälkeen ei kukaan voi vähätellä pelialan merkitystä. Yksin Ilkka Paanasen maksamilla 28 miljoonan euron veroilla saa jo aika monta kouluruokaa tai päällystää hyvän pätkän moottoritietä.
Peliteollisuus alkaa näyttää jo vakiintuneelta talouden tukipilarilta, mutta on vähintään mielenkiintoista nähdä, kuinka pysyvästi sen tuomilla verovaroilla voidaan Suomea rakentaa. Sopii toivoa uusia hittejä äärimmäisen kilpailluilta pelimarkkinoilta.
Uudempana ja hiukan hämmentävänä tulokkaana verotilastoissa näkyvät nyt kryptovaluutat.
Tulolistan kolmanneksi nousi Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat noin 25 miljoonaa euroa, ja ne koostuivat lähes kokonaan kryptovaluutta Etheuremiin tehdyistä sijoituksista. Tulot pääsivät yllättämään hänet itsensäkin, eikä hän ole ainoa yllättynyt.
Villisti vaihtelevat kryptovaluuttojen arvot vaativat hyvää riskien sietokykyä. Ei sovi heikkohermoisille.
Tavallisimmin tulolistojen uudet tulokkaat ovat yrityksensä myyneitä yrittäjiä, joille elämäntyön rahastaminen voi olla kertaluontoinen potti. Nuorten asennemuutos yrittämiseen lupaa hyvää tulevaisuudelle.
Mutta tänään julkistetut tiedot kertovat menneestä.
Sen sijaan tämän syksyn aikana suurimpien yritysveron maksajien viesti on ollut kovin erilainen kuin viime vuonna: Nordean voitosta hupeni viidesosa, OP kertoi puolestaan 6 000 työntekijäänsä koskevista yt-neuvotteluista.
Ilmassa on vahvat käänteen merkit. Haiskahtaa talouden syksyltä.
– Monet vihreät aktiivit ja vihreiden äänestäjät ovat kysyneet, olisinko valmis puheenjohtajapestiin ensi kesään saakka. Olen harkinnut tätä monelta kantilta, Haavisto kirjoittaa.
– Tulevana lauantaina valtuuskunta joutuu käymään perusteellisen keskustelun, millaista puheenjohtajaa kevään ajaksi toivotaan. Olen tänään ilmoittanut valtuuskunnalle, että oma nimeni on käytettävissä näissä pohdinnoissa.
Haavisto on parhaillaan matkoilla Eritreassa, josta Yle tavoitti hänet kommentoimaan ehdokkuuttaan.
Hän luonnehtii Touko Aallon poisjääntiä ja sitä seurannutta aikaa poikkeustilanteeksi.
– Tämä on ollut aika vaikea viikko Aallon ilmoituksen jälkeen. Kaikki ovat joutuneet miettimään, miten vajaat puoli vuotta ennen varsinaista kokousta mennään eteenpäin, Haavisto sanoo Kirkon ulkomaanavun matkalta.
Haavisto tavoittelee vain puheenjohtajuuden pätkää
Haavisto sanoo toivoneensa Aallon voivan palata. Kun näin ei käynyt, hän toivoi puheenjohtajaa Maria Ohisalosta.
– Olen sanonut, että kenenkään ei pitäisi kieltäytyä jos kannatusta on.
Poikkeuksellinen syksy on Haaviston mukaan aiheuttanut epävarmuutta vihreiden kentällä.
– Syksy on ollut monelle vaikeaa aikaa turbulenssin vuoksi, kun pysyvä puheenjohtaja on puuttunut ja tilanne ei ole ollut kovin hyvä.
Jos Haavisto tulee valituksi, hänen tavoitteenaan on viedä puolue vaalivoittoon eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa, jotka mahtuvat pätkäpuheenjohtajuuteen.
Ainakin tässä vaiheessa Haavisto ajattelee, että hänen työnsä on sen jälkeen tehty. Haavisto on ollut vihreiden puheenjohtaja aiemminkin, puolueen alkutaipaleella vuosina 1993–1995.
– Uskon, että ensi kesänä vihreä puoluekokous pääsee valitsemaan monista vaihtoehdoista, enkä ajatellut siinä joukossa olla mukana, Haavisto sanoo.
Puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut myös kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
46-vuotiasta mies esiintyi oikeudessa lyhyesti toistamiseen. Suuri valamiehistö nosti häntä vastaan keskiviikkona 44 syytettä, jotka ulottuvat murhista ja viharikoksista ampuma-aserikoksiin. Murhaa käsitellään liittovaltion rikoksena, josta voidaan langettaa kuolemantuomio.
Mies surmasi ampuma-aseilla lauantaina Pittsburghissa 11 ihmistä ja haavoitti kuutta juutalaisessa Tree of Life -synagogassa. Hyökkäys oli vakavin juutalaisyhteisöön Yhdysvalloissa kohdistunut väkivallanteko. Tulitaistelussa mies myös haavoitti neljää poliisia.
Samaan aikaan hyökkäyksen uhrien hautajaiset jatkuvat Pittsburghissa. Torstaina haudataan kolme uhria.
Suomalaisista YouTube-tähdistä parhaiten tienaavasta ei ole epäselvyyttä. Hän on TheRelaxingEnd-kanavan taustalla vaikuttava Lauri Puttonen, 33. Vielä seitsemän vuotta sitten hän oli työtön, mutta tienaa nyt tekemällä pelivideoita lähes 2,8 miljoonalle tilaajalle.
Puttosen tulot viime vuonna olivat 153 703 euroa.
Vaikka murskausvideoista tunnetulla Hydraulic Press Channel -kanavalla on lähes kaksi miljoonaa tilaajaa, suosio ei näy kanavaa ylläpitävän tamperelaisen yrittäjäpariskunnan tuloissa merkittävästi. Lauri Vuohensilta, 31, tienasi viime vuonna 35 237 euroa ja Anni Vuohensilta, 27, 42 426 euroa. Videoiden noustua suureen suosioon Vuohensillat vaihtoivat päivätyönsä täysipäiväiseen tubettamiseen.
Tavaroiden murskaukseen erikoistunutta Hydraulic Press Channel -kanavaa tekevät Lauri ja Anni Vuohensilta.Yle
Hyvää tiliä viime vuonna teki Mariieveronica eli 22-vuotias Veronica Verho, jolla on YouTubessa yli 200 000 seuraajaa. Hänen tulonsa olivat 128 026 euroa. Kasvua vuoteen 2016 on huomattavasti, sillä tuolloin hän tienasi yli 50 000 euroa. Kuusi vuotta sitten YouTube-videoita tehneen Verhon tuloja on kasvattanut työ radiojuontajana NRJ-kanavalla.
Yli 100 000 euron vuosituloihin ylsi myös Lakko eli Eric Savolainen, 25. Yli puoli miljoonaa tilaajaa YouTubessa keräävä Savolainen tienasi viime vuonna 110 568 euroa. Hänen tulonsa kasvoivat huomattavasti, sillä vuonna 2016 hän ansaitsi yli 74 000 euroa. Tulojen lisääntymiseen on varmasti vaikuttanut se, että Lakko on tuottanut myös omaa musiikkia ja juontanut omaa tv-ohjelmaa yhdessä toisen tubettajan, Herbalistin kanssa. He juontavat yhdessä myös MTV3:n Posse-ohjelmaa.
Tubettaja Herbalisti eli Juuso Karikuusi.Elina Jämsén / Yle
Tubettaja Jaakko Parkkali, 22, tienasi viime vuonna lähes kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lifestyle-aiheisia videoita tekevä lahtelainen tienasi 95 024 euroa, kun vuonna 2016 hänen tulonsa olivat runsaat 34 000 euroa. Parkkalin YouTube-kanavalla on vajaat 175 000 tilaajaa.
Mmiisas eli 23-vuotias Miisa Rotola-Pukkila on yksi Suomen suosituimmista tubettajista ja hän on tähän mennessä ollut myös yksi eniten tienaavista. Viime vuonna hänen tulonsa olivat 85 055 euroa. Vuonna 2016 hän tienasi yli 75 000 euroa. Hänellä on lähes 380 000 seuraajaa YouTubessa.
Tubettaja Mmiisas eli Miisa Rotola-PukkilaJussi Mankkinen / Yle
Yli kymmenen vuotta YouTube-videoita tehnyt Herbalisti eli 25-vuotias Juuso Karikuusi tienasi viime vuonna 83 451 euroa. Yli 300 000 tilaajalle videoita tekevän tubettajan tulot olivat vuotta aiemmin yli 69 000 euroa.
Myös musiikkiartistina tunnetuksi tullut tubettajaArttu Lindeman, 22, on kasvattanut tulojaan. Kun vuonna 2016 hän tienasi runsaat 32 000 euroa, viime vuonna hänen tulonsa olivat 79 409 euroa.
Mansikkka eli 22-vuotias Maiju Voutilainen tekee lifestyle-aiheisia videoita ja käsittelee paljon myös mielenterveysasioita. Hänen videoillaan on 175 000 tilaajaa. Hän tienasi viime vuonna 62 581 euroa.
Roni Bäck.Yle
Viime vuonna Vuoden vloggaaja -palkinnon saaneen Roni Backin eli Roni Bäckin, 25, tulot sen sijaan notkahtivat hieman. Vuonna 2016 hän tienasi yli 46 000 euroa. Viime vuonna tubettajan tulot olivat 30 271 euroa.
Myös Soikkuu eli Sonja Hämäläinen, 27, menetti tulojaan. Arkisia askareitaan kuvaavan Hämäläisen tulot olivat viime vuonna 23 095 euroa, kun vuonna 2016 ne olivat yli 59 000 euroa.
Sonja Hämäläinen tuvettaa nimimerkillä SoikkuuAOP
Myös alaikäiset YouTube-suosikit nettovat hyvin videoillaan.
Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa syksyn ajan tanssineen Tuure Boeliuksen, 17, tulot olivat viime vuonna 48 771 euroa. Yli 150 000 seuraajan kanavaa pitävän Boeliuksen tulot olivat aiemmin vain hieman yli 10 000 euroa.
Tuure Boelius.Berislav Jurišić / Yle
Myös Pinkku Pinsku eli 16-vuotias Pinja Sanaksenaho kerää sievoiset tulot. Jo 11-vuotiaana YouTube-videoiden tekemisen aloittanut nuorten suosikki tienasi viime vuonna 50 306 euroa.
Merikarvia on noussut valtakunnan julkisuuteen, kun pienessä pohjoissatakuntalaisessa kunnassa on tehty neulalöytöjä elintarvikkeista.
Kaksi neuloista löytyi leipomotuotteista, kolmas neula löytyi makkarasta. Makkaralöydön teki merikarvialainen Kari Mattila.
– Vietettiin riistailtaa ja leikattiin jahtimakkaraa siivuiksi. Sormi sattui viimeisessä siivussa neulaan. Neula oli työnnetty pohjasta läpi, Mattila kuvailee yllättävää tilannetta.
Haava sormeen
Kari Mattila sai neulasta pienen haavan sormeensa ja kävi ottamassa rokotuksen terveysasemalla tautien välttämiseksi.
– Tajusin heti, että kyseessä on ilkivaltaa. Joku on ottanut mallia Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Otin yhteyttä kauppaan ja tuotteen valmistajaan, Mattila sanoo.
Tajusin heti, että kyseessä on ilkivaltaa. Kari Mattila
Mattila sanoo miettivänsä, koska Merikarvialla löytyy seuraava neula.
– Kylässä on hulluja. Tekijällä on vahingoittamistarkoitus. Joka ainoa sen ymmärtää, Mattila sanoo mietteinään tekijästä.
Valvontaa tehostettu
Poliisi tutkii tapauksia ja merikarvialaiset kaupat ovat tehostaneet valvontaa.
Poliisi merikarvialaisen kaupan edustalla torstaina.Carolus Manninen / Yle
Kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Jaana Haapasalo arvioi Ylelle torstaina, että tekijä on todennäköisesti yksin toimiva aikuinen.
Poliisi pyytää tietoja mahdollisesta tekijästä sähköpostilla vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.
Poliisi tutkii keskiviikkona Hollolassa valtatiellä 12 sattunutta liikenneonnettomuutta tappona. Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut mies ajoi tietoisesti päin rekkaa.
Henkilöauton kuljettaja ja hänen kyydissään ollut aviopuoliso kuolivat kolarissa. Poliisin käsityksen mukaan aviopuoliso oli auton kyydissä vasten tahtoaan.
Molemmat uhrit olivat päijäthämäläisiä. Poliisi on päätynyt epäilyyn onnettomuudesta tahallisena tekona rekan kuljettajan kertomuksen perusteella.
– Muutkin tekijät tukevat johtopäätöstä, sanoo rikosylikomisario Miia Lehtinen.
Onnettomuushetkellä rekan nopeus oli poliisin mukaan 80 kilometriä tunnissa. Henkilöauton nopeudesta ei ole vielä ilmeisesti tietoa. Pariskunnalta jäi kaksi alaikäistä lasta.
Kolari tapahtui valtatiellä 12 Kukonkoivun kohdalla keskiviikkona iltapäivällä.
Korjattu 1.11.2018 kello 13:25. Alkuperäisessä uutisessa luki virheellisesti, että pariskunta olisi ollut avopari. Kyseessä oli aviopari.
Venäläisen Sojuz-avaruusaluksen pakkolasku vajaa kuukausi sitten johtui kokoonpanossa vioittuneesta sensorista, kertoi onnettomuutta tutkineen ryhmän johtaja Oleg Skorobogatov torstaina.
Avaruusalus teki pakkolaskun Kazakstaniin, useita satoja kilometrejä laukaisupaikastaan Baikonurista koilliseen pian laukaisun jälkeen.
CNN:n mukaan tutkimusryhmän johtaja kertoi, että vika ilmeni noin kahden minuutin kuluttua laukaisusta.
Lennolla olivat mukana amerikkalainen astronautti Nick Hague ja venäläinen kosmonautti Aleksei Ovtshinin, joiden oli määrä mennä kansainväliselle ISS-avaruusasemalle. He pelastautuivat laskuvarjoilla ja selviytyivät vammoitta.
Vian aiheuttaneen anturin oli määrä valvoa kantoraketin osien irtoamista. Koska se ei toiminut, ensimmäisen vaiheen työntöraketeista yksi irtosi väärin ja törmäsi polttoainetankkiin, mikä johti pakkolaskuun.
Avaruuteen on päässyt vain Baikonurista sen jälkeen, kun Yhdysvallat lopetti sukkulaohjelmansa kustannussyistä vuonna 2011. Sojuz-raketit kootaan Baikonurissa, jonne niiden osat kuljetetaan Volgan rannalla sijaitsevasta Samarasta junalla.
Venäjän avaruusvirastolle Roskosmosille Sojuzin lennot ovat tärkeä tulonlähde. Kaksi muuta rakettia aiotaan nyt tarkistaa sen varmistamiseksi, että niissä ei ole samaa sensorivikaa.
Vaihtomiehistöjä lähettävät yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset maksavat osan rakettimatkojen kuluista. Nasa maksaa yhdestä paikasta lennolle kymmeniä miljoonia euroja.
Venäjän avaruushallinto kertoi lokakuussa, että epäonnistuneella avaruuslennolla mukana olleet Hague ja Ovtshinin yrittävät uudelleen avaruuteen ensi keväänä.
Joulukuun alussa kansainväliselle avaruusasemalle aiotaan lähettää kosmonautti Oleg Kononenko, kanadalainen astronautti David Saint-Jacques ja Nasan astronautti Anne McClain.
Korkeiden betonikerrostalojen siluetit näkyvät jo kauan ennen kuin bussi kaartaa Lasnamäelle, Tallinnan suurimpaan lähiöön. Kaukaa rakennukset näyttävät toistensa kopioilta.
Näissä 1970–1980-luvuilla rakennetuissa taloissa asuu yli 120 000 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa puhuu äidinkielenään venäjää.
Koko Viron väestöstä venäjänkielisiä on neljäsosa, mutta tyypillinen vironkielinen virolainen ei juuri kohtaa heitä arjessaan. Venäjän- ja vironkieliset saattavat asua vierekkäin, mutta katsoa eri televisiokanavia, käydä eri kouluja ja käyttää eri palveluita.
Erillään elämisestä seuraa ennakkoluuloja. Esimerkiksi monille, jotka eivät asu täällä, Lasnamäen lähiöstä tulevat ensimmäisenä mieleen 1990-luvulla tapahtuneet väkivaltarikokset, vaikka alue on ollut jo vuosikymmeniä rauhallinen.
Lasnamäe ei ole ankea ja pelottava vaan värikäs ja kodikas, sanoo Liis Pihl.Stanislav Moškov
Nyt on tarkoitus päivittää vanhentuneet mielikuvat. 29-vuotias syntyperäinen Lasnamäen kasvatti ja kaupunginosa-aktivisti Maria Derlõš naapureineen haluaa muuttaa ennakkoluulot, joita alueeseen liitetään.
Hän esittelee naapuruston yhdessä ideoiman projektin: kerrostalojen keskelle rakennetun yhteisöllisen kaupunkipuutarhan, jossa salaatit, juurekset ja värikkäät syyskukat rehottavat puisissa viljelylaatikoissa.
Puutarha on osa palkitun Lasnaidee-organisaation toimintaa. Organisaatio pyrkii lisäämään alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä näiden ikään, äidinkieleen ja sosiaaliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. Yksi organisaation tavoitteista on saada alueen viron- ja venäjänkieliset tutustumaan paremmin toisiinsa.
– Vieressä tomaatteja poimivalle naapurille on helppo jutella, vaikka tällä olisi eri äidinkieli kuin itsellä, Derlõš sanoo.
Derlõšin oma äidinkieli on venäjä, mutta hän puhui lapsena viroa vironkielisen isoäitinsä kanssa ja kävi vironkielisen koulun. Nykyään hän puhuu molempia kieliä ilman aksenttia ja on kotonaan molemmissa väestöryhmissä.
Maria Derlõš näkee paljon kauneutta Lasnamäen betoniarkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa.Stanislav Moškov
Samaa mahdollisuutta hän toivoo muillekin.
Virossa on kaksi rinnakkaistodellisuutta
Virossa kaivattaisiin Maria Derlõšin mielestä nyt kipeästi lisää Lasnamäen yhteisöpuutarhan kaltaisia kohtaamispaikkoja eri taustoista tuleville ihmisille.
Hän korostaa, ettei tämä tarkoita venäjänkielisen väestön integroimista virolaiseen yhteiskuntaan vaan kommunikaation lisäämistä molempiin suuntiin.
Samoin vaikuttaa ajattelevan moni muukin. Viron julkisessa keskustelussa on noussut viime aikoina yhä enemmän esiin huoli ”kuplista” tai ”rinnakkaistodellisuuksista”, joihin yhteiskunta on jakautunut.
Tänä syksynä on keskusteltu erityisen kiivaasti koulujärjestelmän muuttamisesta kaksikieliseksi. Idean kannattajat uskovat kaksikielisten koulujen olevan kauan kaivattu ratkaisu väestön eriytymiseen.
Toisistaan erilliset todellisuudet lisäävät eriarvoisuutta. Kun kontakteja viron puhujiin ei ole, monen venäjänkielisen viron taito jää ohueksi, ja heikolla kielitaidolla ovet esimerkiksi yliopistoihin ja sitä kautta hyväpalkkaisiin työpaikkoihin eivät aukea. Tutkimusten mukaan venäjänkieliset ovat matalammin koulutettuja ja tienaavat keskimäärin vähemmän kuin viroa äidinkielenään puhuvat.
Paljon on niitäkin, jotka osaavat viroa hyvin, mutta arastelevat kielen käyttöä harjoituksen puutteen vuoksi.
Viron venäjänkielisiä kutsutaan usein virheellisesti vironvenäläisiksi, vaikka monien juuret ovat Venäjän sijasta esimerkiksi Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Georgiassa ja muissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa.
Valtaosa heistä siirrettiin Neuvostoliiton aikana tehdas- ja muuksi työvoimaksi Viroon. Vaikka Neuvostoliitto hajosi ja tehtaat lopettivat toimintansa, ihmiset jäivät.
Puutarha on osa Maria Derlõšin perustamaa Lasnaidee-hanketta, joka järjestää alueen asukkaille myös muun muassa elokuvailtoja, keskustelutilaisuuksia ja lettuaamiaisia kerrostalojen katoilla.Stanislav Moškov
Venäjänkielisistä moni ei ole Viron kansalainen
Yhteensä venäjän puhujia asuu Virossa noin 400 000 – eli suunnilleen 29 prosenttia väestöstä. Se on sama kuin jos yli miljoona suomalaista puhuisi äidinkielenään venäjää.
Näille sadoille tuhansille ihmisille Viro on kotimaa, vaikka he saattavat elää koko elämänsä puhumatta maan virallista kieltä, eikä osalla heistä ole Viron kansalaisuutta.
Noin 90 000 Viron venäjänkielisistä on Venäjän kansalaisia ja noin 80 000:lla on muukalaispassi eli niin sanottu harmaa passi.
Harmaan passin omistajat ovat kansalaisuudettomia eli eivät saa äänestää minkään maan vaaleissa. Osalla heistä Viron kansalaisuuden hakeminen on tyssännyt kansalaisuuskokeessa vaadittavaan kielitestiin, osa taas on jättänyt tietoisesti hakematta kansalaisuutta esimerkiksi siitä syystä, että harmaalla passilla pääsee matkustamaan Venäjälle ilman viisumia.
Vuonna 2016 astui voimaan lakiuudistus, jonka mukaan kansalaisuudettomien vanhempien lapset saavat automaattisesti Viron kansalaisuuden. Osin tästä syystä kansalaisuudettomien määrä laskee.
Monilla Viron venäjänkielisillä on sukulaisia ja ystäviä itänaapurissa, ja on tavallista, että Itä-Virossa asuvat venäjänkieliset matkustavat useammin Venäjälle kuin Tallinnaan.
Venäjänkieliset myös katsovat pääosin Venäjän televisiokanavia. Viron yleisradion venäjänkielinen kanava ETV+ on ollut floppi, sillä se ei pysty kilpailemaan Venäjän kokoisen maan televisiotarjontaa ja suuren budjetin ohjelmaformaatteja vastaan.
Venäjänkielisen väestön altistuminen television kautta Putinin propagandalle on Virossa todellinen pelko. Kremlin kontrolloimien televisiokanavien Viroon liittyvä uutisointi on usein negatiivissävytteistä.
Kaupunkipuutarhan kaltaisia kohtaamispaikkoja viron- ja venäjänkielisille tarvittaisiin Maria Derlõšin mielestä Virossa lisää.Stanislav Moškov
Ukrainan kriisin puhjettua Viron mediassa alettiin kysellä, siirtyisivätkö Viron venäjänkieliset mahdollisessa konfliktissa itänaapurin puolelle. Kyselytutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet pelon turhaksi. Venäjää puhuvat pitävät Viroa kotimaanaan eivätkä haluaisi elää itärajan takana.
Avainasemassa uusi sukupolvi
Viime vuosina Virossa on päässyt ääneen uusi venäjänkielisten sukupolvi, jota muistot kommunismista eivät enää paina.
He kertovat tarinoitaan ja käsittelevät omaa identiteettiään esimerkiksi taiteen, tieteen tai, lasnaidee-organisaation tapauksessa, kaupunginosa-aktivismin keinoin – ja valtaväestö on alkanut kuunnella heitä.
Venäläisyyteen liitetyillä kliseillä leikittelevä vironvenäläinen hiphop-artisti Tommy Cash on noussut supertähdeksi, jota myös valtaväestö Virossa fanittaa.
Graafinen suunnittelija Evi Pärn kääntää printeissään virolaisten venäjänkielisille keksimän tibla-haukkumasanan positiiviseksi ja maalaa Viron ja Venäjän lippujen väriset kielet kietoutumaan toisiinsa.
Kaksikielisessä kodissa kasvaneen runoilijan, sukupolvensa ääneksi nimitetyn Eda Ahin teksteissä kuuluvat venäjän kielen ja kulttuurin vaikutteet, ja hän ottaa runoissaan kantaa muun muassa Ukrainan kriisiin.
Tälle sukupolvelle moni edellisten sukupolvien tabu ei ole enää sitä.
Kommunistiaikainen betoni voi olla nuorille hyvässä mielessä rosoista
Sama näkyy myös visuaalisissa mieltymyksissä sekä suhteessa kuviin ja symboleihin. Esimerkiksi kommunismin aikainen arkkitehtuuri ei nuorten mielissä välttämättä ole latautunut ikävillä mielikuvilla.
Maria Derlõš kertoo kehittäneensä ”pienen fetissin” Lasnamäen betoniarkkitehtuuriin ja neuvostoaikaiseen kaupunkisuunnitteluun. Hän osti pari vuotta sitten Lasnamäeltä ensimmäisen omistusasuntonsa eikä suunnittele pois muuttamista.
Neuvostoaikana rakennettu Lasnamäe on Tallinnan suurin lähiö: noin joka neljäs tallinnalainen asuu siellä.Stanislav Moškov
– Täällä on urbaania rosoisuutta, joka stimuloi minua. En haluaisi asua missään puutarhakaupungissa omakotitalojen ja hyvin leikattujen nurmikkojen keskellä. Sellainen olisi minulle todella epäinspiroiva ympäristö, hän sanoo.
Samalla kun nuori sukupolvi on alkanut saada ääntään kuuluviin, myös päättäjät ovat heränneet yhteiskunnan jakautumisen mukanaan tuomiin ongelmiin. Venäjänkielinen vähemmistö on ollut merkittävänä teemana lähes kaikissa Viron 100-vuotisjuhlavuoden virallisissa puheissa.
Kädenojennuksena maan venäjänkielisille presidentti Kersti Kaljulaid siirsi kansliansa syyskuussa kahdeksi viikoksi Viron itärajalle, lähes umpivenäjänkieliseen Narvan kaupunkiin.
Kaksikieliset koulut ratkaisu ongelmaan?
Kaksikielinen koulujärjestelmä on ollut tänä syksynä kuuma aihe Viron mediassa. Aiheesta on kirjoitettu kolumneja ja väitelty televisiossa.
Kaksikielisten koulujen vastustajat pelkäävät, että jompikumpi kielistä tai identiteeteistä jää jalkoihin kaksikielisessä ympäristössä.
Viron integraatiosäätiössä tutkijana työskentelevän, itsekin Viron venäjänkielisten uuteen sukupolveen kuuluvan Olga Loitšenkon mukaan huoli identiteettien katoamisesta on turha.
– Viroon on marssinut viime vuosisatojen aikana lukuisia eri valloittajia. On ollut saksalaisia, puolalaisia, liettualaisia ja venäläisiä. Silti virolaisten kieli, mieli ja identiteetti eivät ole kadonneet minnekään, Loitšenko sanoo.
– Myös venäjänkieliset ovat säilyttäneet omat tapansa ja kielensä, vaikka he ovat eläneet Virossa vähemmistönä eikä heidän kielensä ole maan virallinen kieli.
Maria Derlõškään ei usko identiteettien tai kielten katoamiseen kaksikielisessä ympäristössä. Hänelle kaksikielisyydestä on ollut pelkästään hyötyä ja hän uskoo, että kaikki muutkin hyötyisivät siitä.
Kaupunkipuutarhassa alueen viron- ja venäjänkieliset tapaavat toisiaan luontevasti, Maria Derlõš sanoo.Stanislav Moškov
– Kun suhteet syntyvät jo lapsuudessa, ne säilyvät todennäköisesti aikuisuuteen saakka, hän sanoo.
Ensimmäinen täysin kaksikielinen koulu on jo toiminnassa Virossa. Tallinnassa vuosi sitten toimintansa aloittaneessa Avatud koolissa (suom. Avoin koulu) opetus tapahtuu puoliksi viroksi, puoliksi venäjäksi.
Avatud kool on yksityiskoulu, jossa lukuvuosi maksaa 1 500 euroa. Se on Viron palkkatasoon nähden melko korkea hinta. Kaksikielisten koulujen puolustajat haluavatkin, että mahdollisuus kaksikieliseen opetukseen tarjotaan tulevaisuudessa kaikille lapsille myös julkisissa kouluissa.
Ei sulauttamista vaan kanssakäymistä
Tutkija Olga Loitšenko korostaa, ettei kaksikielisiä kouluja pidä mainostaa venäjänkielisten integraatioprojektina. Integraatiossa joku väestönosa yritetään sulauttaa toiseen, ja tällaiselle Virossa ei ole hänen mukaansa tarvetta.
Hänen mielestään on parempi käyttää termiä ”suhtlemine” eli kanssakäyminen.
Liis Pihl (vas.) ja Liina Metsaots osallistuivat Lasnamäen kaupunkipuutarhan syystalkoisiin.Stanislav Moškov
– Kaikki osapuolet hyötyvät toisistaan tasavertaisesti, kun kanssakäyminen lisääntyy, hän sanoo.
Virossa toivotaan nyt siis yhteiskunnan tasolla samaa kehitystä kuin mihin Maria Derlõš pyrkii pienemmässä mittakaavassa Lasnamäellä.
Kun naapuriin tutustuu, ennakkoluulot vähenevät ja mustavalkoiset näkemykset saavat uusia sävyjä, Derlõš sanoo.
Tarkemmin katsottuna Lasnamäen talotkaan eivät ole toistensa kopioita.
Yhden kivijalassa on korealainen ravintola, jossa myydään mausteista chili-lammaskeittoa neljällä eurolla. Toisen talon pohjakerroksen kaupassa paikallinen mummo myy käsitöitä ja elintarvikkeita, kolmannen talon ylimmässä kerroksessa on ateljeeasuntoja, joita Neuvostoliitto luovutti aikoinaan virolaisille kuvataiteilijoille ja jotka nykyään ovat haluttuja loft-huoneistoja.
Kaikki näyttää kiinnostavammalta, kun katsoo lähempää.
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtajien tulot pysyivät viime vuonna vähintäänkin kohtuullisella tasolla sote-myllerryksestä huolimatta – tai ehkäpä sen ansiosta.
Ylivoimainen tulokuningas oli Attendon Suomen hoivapalveluita johtava Pertti Karjalainen. Hänen ansiotulonsa olivat 739 529 euroa ja pääomatulot peräti 1 789 136 euroa.
Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen tulot jäivät luokkaa pienemmiksi. Ansiotuloja hänelle kertyi 548 512 euroa ja pääomatuloja 30 881 euroa. Närhisen edelle ylsi Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen (211 174 + 421 892 euroa), joka siirtyy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n johtajaksi, kun Aki Lindén jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.
Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sijoittui tuloillaan (525 154 + 125 319) kahden terveystalon johtajan väliin. Myös
Esperi Caren Marja Aarnio-Isohanni ylsi ansiotuloillaan yli puolen miljoonan: 580 738 euroon. Pihlajalinnan Aarne Aktan (365 261 + 26 096 euroa) ja PlusTerveyden Eila Annala (187 643 + 9 234 euroa) joutuivat tässä joukossa tyytymään hieman muita pienempiin tuloihin. Aktan ei ollut aivan täyttä vuotta Pihlajalinnan palveluksessa, vaan jätti yhtiön 11. joulukuuta.
Eila Annala.Manu Rantanen
Julkisella puolella painitaan eri sarjassa
Julkisen terveydenhuollon huippuvirkoihin hakeutuneet saivat usein tyytyä yksityistä puolta pienempiin tuloihin.
Julkisen puolen palkkajohtaja oli viime vuonna HUS:n Aki Lindén (219 155 + 2 605 euroa). HUS on yksi maamme viidestä sairaanhoidon erityisvastuualueesta.
Muiden erityisvastuualueiden johtajista Oulun johtajan Hannu Leskisen ansiotulot olivat 162 012 euroa,. Seuraavaksi eniten tienasivat Rauno Ihalainen Tampereelta (154 748 + 151 euroa), Risto Miettunen Kuopiosta (150 812 euroa) ja Leena Setälä Turusta (134 463 euroa).
Vertailun vuoksi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n pääjohtajan Juhani Eskolan ansiotulot olivat viime vuonna 134 468 euroa ja pääomatulot 140 425 euroa.
Silmiinpistävää on, että sote-mylleryksissa julkinen puoli on luottanut kokemukseen: Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat syntyneet 1950-luvulla ja useimmat heistä ovat siirtymässä eläkkeelle, jolleivät jo ole siirtyneet.
Yksityisen puolen johtajat ovat tyypillisimmin syntyneet 1970-luvun taitteessa.
Hannu Leskinen, Juhani Eskola ja Risto Miettunen.Yle
Isojen kauppojen lisäksi sote-aloilla tehdään runsaasti pienempiä kauppoja. Mainitut kaksi kauppaa ovat vain osa liikehdintää, jossa isot yhtiöt ovat kasvaneet ostamalla pienempiään.
Professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta vahvistaa, että kyse on valmistautumisesta tulevaan soten jälkeiseen maailmaan. Yksityisillä yrityksillä on mahdollisuus päästä osallistumaan toimintaan, joka on nykyisin osin julkisen puolen hallussa.
Toisaalta merkittävä määrä Suomen perusterveydenhuollosta on jo nyt yksityissä käsissä – esimerkiksi työterveydenhuolto, hän muistuttaa.
– Toimija, jolla on riittävän laaja osaaaminen, henkilöstö ja hartiat, pystyy kilpailukykyisesti tarjoamaan tällaisia palveluja, Malmi sanoo. Yritysten toiminta on Malmin mukaan sikäli loogista, että tilaisuuksiin kyllä tartutaan, jos mahdollisuuksia avautuu.
Oletushan on, että sote voi luoda isommankin markkinan.
Bisnes myös muuttuu kovaa vauhtia muun muassa digitaalisuuden takia. Tämä merkitsee, että uusia investointeja tarvitaan. Malmi kysyy, kuinka paljon julkinen puoli on valmis sijoittamaan rahaa ja toisaalta, kuinka paljon voidaan toteuttaa uusilla toimintamalleilla.
– Tässä tilanteessa firmat voivat hyvinkin nähdä mahdollisuuksia ja olla valmiita investoimaan. Sitä paitsi voi hyvin olla, että tältä osin tilanne ei edes muutu, tuli sotea tai ei.
Pohjoiskorealaisia naisia #Metoo-kampanja ei ole tavoittanut. Suljetusta maasta paenneet naiset sanovat, että seksuaalinen väkivalta naisia kohtaan on jokapäiväistä heidän kotimaassaan.
– He kohtelevat meitä seksileluina. Olemme miesten armoilla, sanoo Oh Jung Hee.
Yhdysvaltalainen Human Rights Watch -järjestö haastatteli yli 100 Pohjois-Koreasta paennutta naista raporttiinsa, Oh on yksi heistä. Haastatelluista 54 on jättänyt kotimaansa vuoden 2011 jälkeen, jolloin Kim Jong-un nousi valtaan.
Naisten tarinat piirtävät kuvan raiskauksista ja muusta seksuaalisesta väkivallasta turvallisuus- ja siviiliviranomaisten armoilla.
Nyt 40-vuotias Oh pakeni Ryangganin maakunnasta vuonna 2014. Hän kertoo torikauppiaana joutuneensa kotimaassaan toistuvasti seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
– Torin vartijat tai poliisiupseerit saattoivat milloin vain vaatia minua seuraamaan heitä tyhjään huoneeseen torin ulkopuolella tai jonnekin muualle, minne halusivat viedä, Oh kertoo.
Oh sanoo, että väkivalta on niin tavallista, että naiset ovat alistuneet vain hyväksymään sen.
– Joskus yllättäen öisin tulee itku eikä edes tiedä, miksi, Oh kuvailee Human Rights Watchin raportoijille.
Osa haastatelluista sanoo, että kaikki naiset eivät edes tunnista joutuvansa seksuaalisen väkivallan uhriksi.
Seksuaalinen väkivalta täysin avointa
Raportissa naiset kertovat, että raiskausten uhrien kärsimykset usein moninkertaistuvat. Jos asia tulee julki, heitä erotetaan yliopistoista ja joutuvat puolisonsa tai perheensä hylkäämäksi häpeän tunteen vuoksi.
– Seksuaalinen väkivalta on Pohjois-Koreassa avointa ja laajalti hyväksytty salaisuus, johon ei puututa, sanoo Human Rights Watch -järjestön johtaja Kenneth Roth.
Rothin mukaan naisten äänet on vaiennettu Kim Jong-unin aikana. Pelko kostotoimista ja häpeästä pitävät uhrit hiljaisina.
Myös YK on aiemmissa raporteissaan todennut raiskausten, pakkoaborttien ja muun seksuaalisen väkivallan kuuluvan pohjoiskorealaisten viranomaisten valikoimaan ihmisoikeusloukkauksissa.
– Kim Jong-unin ja hänen hallintonsa tulisi tunnustaa ongelma ja ryhtyä nopeasti tekoihin naisten suojelemiseksi ja seksuaalisen väkivallan uhrien oikeuksien turvaamiseksi, Kenneth Roth toteaa.
"Klik, klik, klik oli kauhein ääni, jonka tiesin"
Pohjois-Korea tulee todennäköisesti ärsyyntymään raportista. Raportin julkaisu osuu aikaan, jolloin Yhdysvaltain johtamat diplomaattiset ponnistelut keskittyvät Pohjois-Korean ydinohjelman suitsimiseen.
Kimin hallinto valittaa usein siitä, että se joutuu suotta vihamielisyyden kohteeksi eikä siedä olojen arvostelua maassaan, josta se haluaa antaa kuvan "sosialistisena paratiisina".
Kolmikymppinen Joon Mi Hwa joutui pidätetyksi vuonna 2009 sen jälkeen, kun oli yrittänyt paeta Kiinaan.
– Joka yö joku naisista pakotettiin vartijan mukaan ja hänet raiskattiin, Yoon kuvailee.
Yoon oli vangittuna tunnetulla työleirillä Chongjinissa, missä pidetään poliittisia vankeja ja valtion vihollisiksi katsottuja ihmisiä.
– Klik, klik, klik oli kauhein ääni, jonka tiesin. Se oli ääni, joka kuului avaimen kääntyessä sellin ovessa, Yoon kuvailee.
Raportissa haastateltujen naisten mukaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvät ovat korkea-arvoisia puoluevirkailijoita, vanginvartijoita, kuulustelijoita, poliiseja, syyttäjiä ja sotilaita – siis miehiä valta-asemassa.
Noora Pusenius epäilee hengittävänsä väärin. Erityisesti stressaavissa tilanteissa hän kokee lähes lopettavansa hengittämisen.
– Lisäksi narskuttelen öisin hampaitani, Pusenius sanoo.
Hän on tullut Hoitava Hengitys -viikonloppukurssille, kuten myös Otto Oksman.
– Olen aina tiedostanut, että hengitän suun kautta. Urheillessa tuntuu silti, etten saa riittävästi happea, sanoo Oksman.
Hengitystä opettavalle Marketta Manniselle oireet ovat tuttuja. Suun kautta hengittävä luulee saavansa enemmän happea, mutta asia on hänen mielestään juuri päinvastoin.
Mannisen Hoitava Hengitys perustuu ns. Buteyko-menetelmään. Sen kehitti lääkäri Konstantin Buteyko havaittuaan, että kuolevien ihmisten tai verenpainepotilaiden hengitysvolyymi on liian suurta normaalin hengitykseen nähden.
Manninen selventää, että suun kautta hengitettäessä poistuu hiilidioksidia enemmän kuin mitä lihastyö ehtii tuottaa. Kyse on tavallaan ylihengittämisestä. Verisuonet alkavat supistua ja elimistö kokee hapenpuutetta. Urheilija voi tuntea tämän juuri hengenahdistuksena tai lihaskramppina.
Otto Oksman osallistui Hoitava Hengitys -viikonloppukurssille.Yle
Suun kautta hengittämisellä voi aiheuttaa pysyviä haittoja
Tieteellistä näyttöä nenähengityksen terveellisyydestä ei ole, mutta lääkäritkin myöntävät nenähengittämisen hyödyt.
– Nenän kautta hengittäminen on terveellisempää, sillä näin ilma kostuu ja lämpenee. Lisäksi pinta-ala limakalvoila on suurempi, sanoo Terveystalon työterveyslääkäri Toni Vänni.
Vauva ei osaa hengittää suun kautta ja siksi pelkkä nuha voi aiheuttaa heillä suuriakin ongelmia. Suun kautta hengittäminen saattaa kuitenkin alkaa myöhemmin esimerkiksi flunssan seurauksena ja se jää tavaksi.
– Lapsilla jatkuva suuhengitys voi aiheuttaa purentaongelmia ja kasvojen luiden muodon muuttumista, sanoo työterveyslääkäri Toni Vänni.
Myös aikuisilla suuhengitys voi tuottaa pahanhajuista hengitystä, hammas- ja ienongelmia sekä nielu- ja suuinfektioita.
Hengityskouluttaja peräänkuuluttaakin vanhempia seuraamaan lapsen hengitystä ja ohjaamaan mahdollisimman nopeasti suun kiinni.
Voiko nenähengittämisellä torjua flunssaa?
Hengityskouluttaja Mannisen mukaan yksinkertaisin terveysteko, minkä ihminen voi itselleen tehdä on siirtyä nenähengitykseen.
– Nenän sivuontelossa muodostuu typpioksidia, joka on viruksia ja bakteereja tuhoavaa ainetta. Se jää saamatta, jos hengittää suun kautta.
Marketta Manninen opettaa Hoitava Hengitys -metodia.Yle
Lääkärit eivät usko, että nenähengittäminen torjuisi flunssaa.
– Virukset ovat kuitenkin oppineet hyvin tarttumaan nenän limakalvoille, muistuttaa HUS:in keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemi.
Hän kuitenkin kehottaa laittamaan suun kiinni pakkasella.
– Jos pakkasta on vaikkapa 20 astetta, niin on ehdottomasti hyödyllisempää hengittää nenän kautta. Nenä mukavasti lämmittää ja kosteuttaa sisäänhengitettävän ilman.
Mannisen luokse eivät tule pelkästään flunssaa torjuvat, vaan hän on päässyt näkemään monenlaisia korjauksia. Yleisimpänä kuorsauksen vähentäminen tai lopettaminen.
– Monilla on loppunut hampaiden narskuttelu, nenän tukkoisuus ja lihaskrampit. Moni sanoo myös yleisen jaksamisen lisääntyneen.
Teippi suun eteen kuntoillessa tai nukkumaan mennessä
Marketta Manninen käyttää tehokasta keinoa nenähengityksen opettamiseen. Suu teipataan kiinni, eli näin suun kautta ei voi hengittää. Alkuun teippi voi tuntua ahdistavalta ja siksi sen käyttö pitää aloittaa hiljalleen.
– Siitä voi alussa tulla henkinen ahdistus ja siksi teippiä kannattaa totutella valveilla ollessa vaikkapa kotiaskareita tehden.
Teipin avulla on helppo havaita, miten vallitsevaa suun kautta hengittäminen mahdollisesti on. Korkeammalle hiilidioksiditasolle voi kouluttaa itseään myös kuntoilemalla teippi suun edessä.
– Itse kokisin ahdistavaksi teipin suun edessä enkä näe vastaavaa hyötyä, sanoo keuhkosairauksien lääkäri Myllärniemi.
Samaa sanoo Vänni.
– En ohjaisi laittamaan teippiä suun eteen. Pikemmin primaariongelma pitäisi arvioida ja hoitaa.
Mikkeliläinen Juha Paakkunainen nousi Etelä-Savon tuloverotilaston kärkeen myymällä vuonna 2011 hankkimansa virtuaalivaluutat. Joensuussa tuolloin asunut Paakkunainen osti ensin muutamia satoja bitcoineja euron kappalehinnalla, yhteensä niitä kertyi 500 euron edestä saman syksyn aikana.
– Uutissivustojen kautta seurasin, että on tällainen valuutta, jonka arvo alkaa nousta räjähdysmäisesti. Minua kiinnosti se, miksi virtuaalivaluutta voi teknisesti toimia, sillä meillä on rahaa ollut iät ja ajat.
– Huomasin, että tämä pohjautuu matematiikkaan ja tiettyihin sääntöihin. Kiinnostuin siitä ja hankin kun sattui vielä olemaan muutama sata euroa ylimääräistä pankkitilillä. Puhuttiin, että arvo voi nousta rakettimaisesti, mutta varma siitä ei voinut missään vaiheessa olla.
Ainoastaan vaimo ollut tietoinen bitcoin-sijoituksista
Paakkunainen piti hankkimansa bitcoinit, mutta ei lähtenyt louhimaan niitä lisää tai käyttänyt niitä maksuvälineenä.
– Ajattelin, että voisin ostaa niillä jotain verkkokaupasta, mutta ei ollut mitään sellaista hankittavaa.
Paakkunainen myi muutaman vuoden kuluttua osan hankkimistaan bitcoineista. Tuolloin reilun 100 000 euron tulot näkyivät Pohjois-Karjalan verotiedoissa.
Muuten Juha Paakkunainen on halunnut pitää bitcoineihin liittyvän sijoitustoiminnan omana tietonaan. Ainoastaan oma vaimo on ollut tietoinen sijoituksista.
Aikoo elää keskivertoelämää
Paakkunainen asuu tavallista nuoren perheen elämää Mikkelissä. Perhe muutti Joensuusta Mikkeliin Juvan kautta vaimon työn perässä.
Juha Paakkunainen kertoo päätyneensä sijoitusten kotiuttamiseen yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen.
– Keskivertosuomalainen hankkii työuran aikana noin 1,3 miljoonaa euroa. Minulle jäi verojen jälkeen tuo sama summa.
– En ole rikas, eikä tarkoitus ole ostaa pihaan Lamborghinia. Voin tehdä jatkossa jotain mielekästä kokoaikaista tai osa-aikaista työtä ja nostaa elintasoa. Tai elää nykyisillä rahoilla keskivertoelämää, Juha Paakkunainen pohtii.
Virtuaalivaluutan kotiuttamisen mies toteutti syksyllä 2017. Bitcoinien vaihtaminen euroiksi vei suomalaisen välittäjän kautta muutamia päiviä. Bitcoinin arvo ehti nousta kymmenen prosenttia noiden päivien aikana.
Virtuaalivaluutan tuomien voittojen kotiuttaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu.
– Verottajalle riitti se, että maksoin 34 prosentin pääomaveron, mutta pankille piti tehdä tarkka selvitys rahojen alkuperästä.
Paakkunaisen tulot olivat viime vuodelta 1 973 651 euroa.
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 65 246 456 euroa.
Toiseksi eniten tuloja sai Supercellin johtajistoon niin ikään kuuluva Mikko Kodisoja. Hänen tulonsa olivat 57 535 431 euroa.
Kolmanneksi suurituloisin vuonna 2017 oli Pikasiirto.fi-nimellä toimivan Bittisiiron perustaja ja toimitusjohtaja, Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat viime vuonna yhteensä 24 635 470 euroa. Lue lisää Hanhikoskesta täältä.
Koko maan tulokärjessä neljäntenä oli hammashoitolaitteita valmistavan Planmecan toimitusjohtaja ja perustaja Heikki Kyöstilä. Hänen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulonsa olivat viime vuonna 22 673 597 euroa.
Supercell on vahvasti esillä viime vuoden tulokärjessä, sillä Paanasen ja Kodisojan lisäksi kymmenen eniten tuloja saaneen joukossa on 5. sijalla Janne Snellman (22 363 972 euroa), 6. sijalla John Nicholas Derome (19 145 088 euroa) sekä 8:ntena Visa Forsten (17 316 120 euroa). Kymmenen kärjen ulkopuolelle jäivät Supercellistä lisäksi täpärästi Lassi Leppinen (11.) ja Lasse Louhento (18.).
Terveysyhtiö Attendon perustajiin kuuluva Antti Ylikorkala oli viime vuoden tulolistan 7. Hänen ansio- ja pääomatulonsa olivat yhteensä 18 969 132 euroa.
Kymmenen tulokärkeen mahtuvat vielä rakennusyhtiö Lehto Groupin johtoon kuulunut Asko Myllymäki (16 172 487 euroa) sekä Etola-ketjun pääomistaja Erkki Etola (16 157 832 euroa).
Sadan suurituloisimman suomalaisen joukossa on yhteensä 13 naista. Listan ensimmäinen nainen löytyy sijalta 28. Hän oli Ulla Riitta Sjöström 9 086 091 euron tuloilla.
Tuhannen kärki maksoi veroja lähes 900 miljoonaa
Ylen julkaisemat verotiedot perustuvat Verohallinnon torstaina antamiin tietoihin vuoden 2017 verotuksesta. Julki on tullut tietoja muun muassa suomalaisten viime vuonna saamista ansio- ja pääomatuloista ja heidän niistä maksamistaan veroista.
Vastaavasti 1000:n suurituloisimman suomalaisen yhteenlasketut veronalaiset tulot olivat viime vuonna 2,3 miljardia euroa. Valtaosa tästä, 1,75 miljardia euroa, oli pääomatuloja. Veroja tuhannen kärki maksoi yhteensä 871 miljoonaa euroa.
Aivan valtakunnan ylimpään tulokärkeen kuuluneet Supercellin Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja, Janne Snellman, Visa Forsten ja John Nicholas Derome maksoivat esimerkiksi viiteen pekkaan veroja yli 78 miljoonaa euroa.
Turun Palloseuran Juniorijalkapallon viikon vanha Poropuiston kuplahalli on suljettu ilkivallan takia. Ylipainehallin seiniä on silvottu. TPS:n Juniorijalkapallon väki kertoo, että halliin on isketty yhteensä 47 viiltoa. Teko havaittiin torstaina aamulla.
Yle Turun paikalla käyneen toimittajan arvion mukaan viiltely on todennäköisesti tehty terävällä veitsellä. Valtaosa viilloista on noin puolimetrisiä ja suurimmat yli metrin pituisia. Jälkiä on joka puolella nyt lyhistynyttä hallia.
Poliisi kävi kuplahallilla heti aamulla ja on aloittanut asiasta tutkimukset.
20 000 euron talkootyö pihisee lytyssä
Paikalla on ollut kuplahalli jo pitkään. Nyt viillelty halli oli kuitenkin seuralle uusi ja otettiin käyttöön vain vajaa viikko sitten. Uusi halli nousi Turun Skanssiin talkootyönä tänä syksynä.
TPS:n Poropuiston jalkapallohalli on suljettu ilkivallan vuoksi.Vesa-Matti Ruuska / Yle
Torstai-iltapäivällä paikan päällä kävi myös vakuutusyhtiön väkeä. Vielä menee hetki, ennen kuin kaikki vahingot on tarkastettu. Mahdollisuutta hallin korjaamiseen selvitetään. Korjausaikataulusta ei vielä ole tietoa.
