Vuonna 1987 edesmenneen laulajan Rauli ”Badding” Somerjoen sävellys Kuihtuu Kesäinen Maa on paljastunut plagiaatiksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Somero-lehti tiistaina.
Somerjoen ja hänen naisystävänsä Pirkko-Liisa Vakkurin sanoittamaksi ja Somerjoen säveltämäksi merkitty kappale on alun perin unkarilainen iskelmä Minden Ember Boldog Akar Lenni. Kappale on kuunneltavissa YouTubesta. Sen esittää Teri Harangozó. Sävellys on kreditoitu Attila Dabosille ja Sandor Halmágyille.
Kappaleen ensilevytys on vuodelta 1966. Wikipedian mukaan Harangozó sai levytyksestä Unkarin ensimmäisen kultalevyn.
Kuihtuu Kesäinen Maa julkaistiin singlellä vuonna 1981 ja Ikkunaprinsessa-albumilla vuonna 1982. Myös Somerjoen kappaleen voit kuunnella YouTubesta.
Somero-lehden mukaan plagiaatti paljastui, kun oululainen unkarilaisen musiikin harrastaja Jouko Heikkala otti ystävänsä välityksellä yhteyttä Jukka Rajalaan. Rajalan kirjoittama Badding-elämäkerta Kaitapolku ilmestyi tänä vuonna.
Rajala kertoo myös tapauksesta uutisoineelle Helsingin Sanomille, että on yllättynyt tapauksesta. Hän kertoo, että hän ja moni muukin on pitänyt kappaletta yhtenä Somerjoen parhaista sävellyksistä.
Rajala arvelee Helsingin Sanomille, että Somerjoki ei ole viitseliäisyyttään jaksanut ottaa selvää kappaleen alkuperäisistä tekijöistä. Hän sanoo, ettei mitenkään usko siihen, että Somerjoki olisi tieten tahtoen varastanut kappaletta.
Jukka Rajala perustelee näkemystään sillä, että Somerjoki oli hänen mukaansa luonteeltaan suurpiirteinen, ”taiteellinen huithapeli”.
Rajala kertoo Somero-lehdelle, että Somerjoki kävi Unkarissa kahdesti, syyskesällä 1975 ja kesällä 1981.
Mahdollinen tekijänoikeuskorvaus kymmeniätuhansia euroja
Helsingin Sanomien haastatteleman suomalaisten kappaleiden tekijänoikeuksia valvovan Teoston musiikkiasiantuntijan Jennah Vainion mukaan plagiaatin määrittelyssä tulee olla tarkka. Hänen mukaansa Teosto puuttuu plagiaattiepäilyihin vain jo epäillyn plagioinnin kohteeksi joutunut osapuoli ottaa siihen yhteyttä.
Vainion mukaan plagiaatin määrittelyssä kiinnitetään eniten huomiota kertosäkeisiin, joiden tulee olla yhteneväiset.
Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo Helsingin Sanomissa, että Kuihtuu Kesäinen Maa ja alkuperäinen kappale menevät näiltä osin yhteen.
Vainio arvioi Helsingin Sanomille, että jos niin vanha ja soitettu kappale kuin Kuihtuu Kesäinen Maa todettaisiin plagiaatiksi, mahdollinen tekijänoikeuskorvaus voisi olla kymmeniätuhansia euroja.
Musiikkimaailmassa tunnetaan useita muitakin plagiointiepäilyjä.
Esimerkiksi vuonna 1984 Ray Parker Juniorin samannimisen elokuvan tunnuskappaleeksi säveltämä Ghostbusters kuulosti ilmestyttyään monien mielestä liikaa Huey Lewis and the Newsin aiemmin tehdyltä kappaleelta I Want a New Drug.
Osapuolet saivat sovittua kiistan oikeuden ulkopuolella.
Sovintoon päätyi myös brasilialaisen artistin Jorge Benin ja kuuluisan raspikurkun Rod Stewardin riita. Jorge Ben syytti vuonna 1978 Stewartia siitä, että englantilainen rokkikukko olisi plagioinut hittibiisinsä Da Ya Think I’m Sexy artistin vuonna 1972 julkaistusta Taj Mahal-kappaleesta.
Viime vuosien ehkä kuuluisin plagiaattiepäily on ollut Led Zeppelin-yhtyeen ikonisen Stairway To Heaven-kappaleen tapaus. Spirit-yhtye väitti, että kappale on plagiaatti heidän vuoden 1968 kappaleesta Taurus.
Los Angelesin oikeusistuin päätti vuonna 2016, että Stairway To Heaven ei ole plagiaatti Spiritin kappaleesta. Syyskuussa Kalifornian vetoomustuomioistuin kuitenkin kumosi vuoden 2016 päätöksen, joten Led Zeppelinin plagiaattipiina ei ole vieläkään ohi.
Valkoinen talo ja televisiokanava CNN ovat vakavalla törmäyskurssilla.
CNN:n toimittaja, Valkoisen talon kirjeenvaihtaja Jim Acosta, menetti keskiviikkona lehdistöakkreditointinsa Valkoiseen taloon. Päätös on voimassa toistaiseksi.
Valkoisen talon lehdistösihteerin Sarah Sandersin mukaan porttikielto Valkoiseen taloon johtuu kuitenkin pelkästään siitä, että toimittaja Acosta koski nuorta naisavustajaa, joka oli hakemassa mikrofonia Acostan kädestä.
– Tämä ei ole millään muotoa hyväksyttävää, Sanders sanoi.
Videokuvan perusteella julkisessa tiedostustilaisuudessa ei tapahtunut mitään sopimatonta. Tilanne näkyy kokonaisuudessaan ylläolevassa videossa.
CNN tukee toimittajaansa
CNN julkaisi tapahtuneesta samantien kirjallisen lausunnon. Yhtiön mukaan kyse puhdas kosto siitä, että Acosta oli esittänyt tiedotustilaisuudessa kriittisiä kysymyksiä.
– Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Sanders valehteli selityksessään. Hän kehitti vilpillisen syytöksen ja viittasi asiaan, jollaista ei koskaan tapahtunut, CNN:n julkilausumassa todetaan.
Televisioyhtiö varoitti, että toimittajan työn rajoittaminen merkitsee uhkaa demokratialle. CNN lopetti kirjelmän sanomalla, että Acostalla on yhtiön täysi tuki takanaan.
69-vuotias hollantilaiseläkeläinen Emile Ratelband vaatii oikeusteitse, että hänen ikäänsä alennetaan väestörekisterissä 20 vuodella.
– Elämme aikaa, jossa voi muuttaa nimensä ja sukupuolensa. Miksi en voi päättää omasta iästäni? Ratelband kysyi oikeudessa Arnhemissa.
Ratelband kertoo perusteluksi erikoiselle toiveelleen kokemansa ikäsyrjinnän.
– Kun olen 69-vuotias, minulla on rajoitteita. Jos olen 49-vuotias, voin ostaa uuden kodin, voin ajaa erilaisella autolla. Voin ottaa vastaan enemmän töitä. Kun olen 49-vuotiaana Tinderissä näillä kasvoillani, olen loisteliaassa asemassa, perustelee Ratelband The Guardianissa.
”Nuoreksi jumalaksi” itseään vaatimattomasti kuvaileva Ratelband korostaa myös, että lääkärien mukaan hänen kuntonsa vastaa 45-vuotiasta.
Arnhemin paikallisoikeuden tuomari kysyi Ratelbandilta oikeudessa, mitä mieltä tämän vanhemmat olisivat siitä, että 20 vuotta heidän poikansa elämästä pyyhkiytyisi pois.
– Ketä vanhempasi hoitivat, kuka oli tuo pieni poika silloin? tuomari kysyi.
Ratelband vastasi, että hänen vanhempansa ovat kuolleet. Hän lisäksi ilmoitti olevansa valmis luopumaan eläkkeestään, mikäli saa ikänsä muutettua väestörekisteriin.
Kaksi voimakasta autopommia on surmannut ainakin 20 ihmistä Somalian pääkaupungissa Mogadishussa perjantaina. Sen lisäksi autopommi-iskussa loukkaantui yli 40 ihmistä.
Autopommit räjähtivät lähellä poliisin rikostutkintayksikköä ja suositulla hotellialueella.
Kolmas räjähdys tapahtui Sahafi-hotellilla, jonka ulkopuolella kaikki neljä hyökkääjää saivat surmansa. Poliisin mukaan turvallisuusjoukot onnistuivat pysäyttämään hyökkääjät. Kolme terroristia tapettiin ja yksi heistä sai surmansa, kun itsemurhapommi räjähti.
Terroristijärjestö al-Shabaab on ilmoittautunut pommihyökkäyksen tekijäksi. Sama terroristijärjestö on tehnyt myös aiemmin pommi-iskuja Mogadishussa.
Al-Shabaab terroristijärjestö on taistellut Somalian hallitusta vastaan jo vuosikymmenen ajan. Terroristijärjestö hallitsee yhä Somaliaa, vaikka Afrikan unionin joukot häätivät sen pois Mogadishusta jo vuonna 2011.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyy tänään. Varsinainen vaalipäivä on viikon päästä sunnuntaina 18. marraskuuta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 400 seurakuntaa valitaan uudet luottamishenkilöt seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Ennakkoäänestyspaikkoja on yli 2 500 ympäri Suomea. Äänestää voi vielä tänään ennakkoon missä tahansa äänestyspaikassa riippumatta siitä, missä seurakunnassa on kirjoilla.
Vaaleissa valitaan seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot seuraavalle nelivuotiskaudelle, joka alkaa ensi vuonna. Ehdokkaita on yhteensä 16 700.
Äänestäjien käytössä on valtakunnallinen vaalikone, joka auttaa ehdokasvalinnassa. Vaalikoneeseen on vastannut reilusti yli puolet ehdokkaista.
Lähimmän ennakkoäänestyspaikan voi tarkistaa seurakuntien verkkosivuilta tai valtakunnalliselta vaalisivustolta. Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain oman seurakunnan nimeämässä äänestyspaikassa.
Suomalaisissa uusperheissä lapset viettävät joulua eri vanhempiensa kanssa useimmiten vuorovuosina. Yleistä on myös joulun päivien jakaminen. On tärkeää, että lapsi saa esittää toiveita joulun suhteen, mutta vastuu ja valta päätöksistä on kuitenkin aina vanhemmilla, Suomen Uusperheiden Liitosta kerrotaan.
Väestöliiton psykologin ja vanhemmuustiimin esimiehen Suvi Larun mukaan tiettyjen ihmisten näkeminen sekä yksittäiset asiat tai joulun traditiot voivat olla lapselle todella tärkeitä. Niitä olisikin hyvä pyrkiä edes jollain tapaa säilyttämään.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton päällikön Tatjana Pajamäen mukaan vanhempien tulisi joulujärjestelyissä huomioida, että lapset ovat yksilöllisiä.
– Joillekin lapsille on tärkeää tietää hyvissä ajoin, kenen kanssa he pyhänsä viettävät. Joitakin lapsia saattavat ahdistaa liian nopeat siirtymät. Jotkut taas haluaisivat jakaa joulun pyhät joustavammin, ja kaavamaiset sopimukset voivat tuntua epäreiluilta, Pajamäki listaa.
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia
Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtajan Kirsi Heikinheimon mukaan sekä ero että joulu herättävät vahvoja tunteita. Kun tunteet yhdistetään, heräävät helposti myös kaikki vaille jäämisen, katkeruuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet.
Heikinheimo painottaa, että joulun tulisi tuntua lapsesta mahdollisimman helpolta. Lapsen ei tarvitse kannatella sitä vanhempaa, joka kenties jää kotiin pahalla mielellä, eikä sitä vanhempaa, joka on voimakkaiden tunteiden vallassa. Sen sijaan lapsen pitäisi saada vain iloisesti siirtyä tilanteesta toiseen.
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila saa joulun alla useita yhteydenottoja riitaisiin uusperhetilanteisiin liittyen. Puheluita tulee esimerkiksi isovanhemmilta, jotka pohtivat, miten he saisivat joululahjan perille lapsenlapselleen.
– Riitaisat erot ja eron jälkeen rikkoutuneet välit eivät saa olla syy rikkoa lapsen oikeutta muistoihinsa ja ihmissuhteisiinsa. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, Kurttila linjaa.
LONTOO Stefano Ceppi käyttelee pursotinta taiturin ottein suklaatehtaalla Harlowssa Lontoon pohjoispuolella. Patukkamuotit täyttyvät pikavauhtia italialaisen käsissä, mutta eivät välttämättä enää kauan.
– Olen huolissani kahden lapseni puolesta EU-eron vuoksi. Puolisoni haluaa, että muuttaisimme Britanniasta Espanjaan tai Portugaliin.
Italialainen Stefano Ceppi on huolissaan tulevaisuudestaan Britanniassa.Pasi Myöhänen / Yle
Ceppi ei ole ainoa huolestunut. Grown Up Chocolate Company on menettänyt kahdeksan EU-peräistä työntekijää Britannian brexit -päätöksen jälkeen, kertoo yhtiön omistaja James Ecclestone.
– Emme voi toimittaa kaikkia sovittuja tilauksia, koska meillä on pula henkilökunnasta. Aiemmin EU-maista tulevat työnhakijat koputtelivat tehtaan ovea joka toinen päivä, nyt he ovat kaikonneet täysin.
Ecclestone arvelee, että syynä EU-kansalaisten kaikkoamiseen on punnan arvon lasku ja huoli tulevaisuudesta Britanniassa.
– Osalla heistä on täällä perhe ja asuntolaina. He ovat englantilaisempia kuin minä, eivät vierastyöläisiä. Hallituksen pitäisi taata heille kaikki oikeudet heti ilman hankalaa paperisotaa.
Rekrytointipulmat uhkaavat jo tehtaan tulevaisuutta, mikä on saanut Ecclestonen harkitsemaan vakavasti tehtaan siirtämistä Britanniasta EU:ssa pysyvään maahan.
– Olen käynyt jo kaksi kertaa Slovakiassa tutustumismatkalla. Taloudelliset perusteet muutolle ovat vahvat, sillä säästäisin kuljetus- ja vuokrakustannuksissa. Työllistän jo nyt slovakialaisia, joten muutto olisi siinäkin mielessä helppo.
EU-ero ilman sopimusta olisi kohtalokas pienyritykselle
James Ecclestonen suklaabisneksen tulevaisuus on veitsen terällä, sillä Britannian EU-eroneuvottelut ovat edelleen solmussa. Eropäivään on enää vain vajaat viisi kuukautta aikaa ja brexit ilman kauppasopimusta voisi johtaa kaaokseen maan rajalla.
– Minun tuotteeni sulaisi rekkajonoissa. Minulla ei ole varaa “sotakassaan” vientikatkoksien ja muiden ongelmien varalle, kuten suuryrityksillä.
Ecclestonen tilanne olisi vaikea vaikka sopimukseen päästäisiinkin. Hänen suklaayhtiönsä liikevaihdosta kolmannes tulee Euroopan unioniin suuntautuvasta viennistä. Pienetkin tariffit voisivat tehdä Euroopan viennistä kannattamatonta.
Suklaa sulaisi rekkajonossa Suklaatehtailija James Ecclestone
– Mikä tahansa sopimus on huonompi kuin nykyinen tilanne sisämarkkinoiden jäsenenä. EU:ssa on ongelmansa, mutta minun kaltaiselleni yrittäjälle se on 95-prosenttisesti täydellinen järjestelmä.
EU-eroa ajaneiden taloudellinen pääargumentti uusien markkinoiden avaamisesta EU:n tilalle ei Ecclestonea lämmitä.
– Vien jo nyt tuotettani pienissä määrin Australiaan, mutta rahtikustannukset tuhoavat kilpailukykyni kaukomarkkinoilla.
Japanilaisyritysten lähtö olisi isku Britannialle
Brexit aiheuttaa päänvaivaa muillekin kuin pienyrittäjille.
Teknologiajätti Panasonicin hiljattainen päätös siirtää Euroopan konttorinsa Britanniasta Amsterdamiin on herättänyt pelkoja siitä, että japanilaisyhtiöt eivät enää näkisi Britanniaa “porttina” Euroopan markkinoille.
Jos suuret autojätit kuten Nissan tai Toyota tekisivät lähtöpäätöksiä, olisi menetettyjen työpaikkojen määrä ja Britannian hallituksen kärsimä poliittinen isku huomattava.
Suklaatehtailija James Ecclestonen maailmanvalloitus uhkaa pysähtyä brexitiin.Pasi Myöhänen / EPA
Suklaatehtailija Eccleston sanoo, että Theresa Mayn hallitus voi syyttää tilanteesta itseään.
– Hallituksemme on hoitanut neuvottelut katastrofaalisella tavalla. Jos Theresa May olisi ilmoittanut heti, että pysymme eron jälkeen väliaikaisesti Euroopan talousalueen jäsenenä Norjan tapaan, olisi vakavimmilta ongelmilta säästytty.
Tähän saakka varmistuneet lähtöpäätökset ovat tulleet ennen kaikkea finanssialalta. Englannin keskuspankin mukaan suuret pankit siirtävät 5 000 työpaikkaa Lontoon Citystä EU:ssa pysyviin maihin maaliskuun lopun brexit-päivään mennessä.
Suklaayrittäjä ei luota hallituksen neuvottelukykyyn
Yhtiöiden muuttosuunnitelmat ovat huolestuttava merkki Britannian kilpailukyvyn kannalta, mutta tähän saakka ilmoitetut lähtöpäätökset eivät vielä taloutta kaada. Britannian työllisyys on hyvällä tolalla, ja vaikka kansantuote on supistunut brexitin vuoksi, se ei ole romahtanut pelätyllä tavalla.
Sopimuksettoman eron mahdollisuus luo uhkakuvia, mutta jos erosopimus saadaan nikkaroitua kasaan, edessä on vielä vähintään kahden vuoden siirtymäaika entisenlaisilla kauppaehdoilla.
Tällä hetkellä Britannia nauttii vielä EU-jäsenyyden eduista, ja jotkut yritykset saavat brexit-päätöksen jälkeisestä punnan arvon laskusta jopa kilpailuetua.
Suklaatehtailijaa halpa puntakaan ei auta, sillä se on nostanut raaka-ainekustannuksia. Muutto pois Britanniasta olisi James Ecclestonelle kova pala mutta vaihtoehdot ovat vähissä.
– Olen valmis mihin tahansa, jotta yritykseni jää henkiin. En usko, että hallituksemme osaa neuvotella kauppasopimusta, joka toimisi minun kaltaisilleni yrittäjille.
Tulevaisuuden 5G-verkko tuo mukanaan lukemattomia mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiselle. Merkittävintä on 5G-verkon tarjoama tiedonsiirtonopeus verrattuna nykyisiin langattomiin verkkoihin.
Nopean verkon hyödyntämiseksi VTT, ilmatieteenlaitos ja Destia ovat kehitelleet uusia tiesää- ja turvallisuuspalveluita oman kaksivuotisen 5G-Safe hankkeen aikana. Lisäksi mukana on ollut asiantuntijoita useista yrityksistä ja virastoista.
Tavoitteena on, että uudet palvelut toimisivat suoraan tulevaisuuden autoissa joihin on asennettu jo autotehtaalla tekniset valmiudet 5G-palveluiden käyttämiseksi.
– Me halutaan tuottaa ajoneuvoille reaaliajassa uusia sääpalveluita ja toisaalta hakea niistä autoista sellaista tietoa joilla me saadaan ne omat palvelut paremmin vastaamaan tarpeita. Tavoittelemme tietenkin tilannetta, että auton oman navigaattorin sisälle on rakennettu myöskin se tiesääpalvelukokonaisuus, kertoo Ilmatieteenlaitoksen vanhempi tutkija Timo Sukuvaara.
5G-teknologia tarjoaa mahdollisuuden myös parempaan automaattiajamisen hallintajärjestelmään. Niiden pilotoinnissa on hankkeen aikana ollut mukana VTT:n robottiauto-Martti. Sillä on testattu muun muassa esteiden ja urien havaitsemista tiessä.
VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen 5G-teknologialla varustetut testiautot Sodankylän testiradalla.Pasi Pyykönen / VTT
Kuljettaja voi valita turvallisimman reitin
Nopean 5G-verkon avulla pyritään kertomaan tiellä tapahtuvista muutoksista reaaliajassa autoissa olevien havaintolaitteiden avulla. Tieto voi liittyä tien pintaan ja tien sen hetkiseen turvallisuuteen.
– Jos me saadaan autosta semmoisia havaintotietoja, että tiessä on vaikka liukas kohta. Se voi olla yksi pieni alue, notkelma tai yksi mutka tiessä, mutta jos sitä ei huomioida niin sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia, sanoo Timo Sukuvaara.
– Me halutaan vaikuttaa siihen, että tiedetään kaikki hankalat paikat ja pystytään varoittamaan autoilijoita kaikista tilanteista. Ne voivat olla säähän liittyviä, liikenneonnettomuuksia tai johonkin muuhun mahdollisesti vaaraa aiheuttavaan asiaan, jatkaa Sukuvaara.
5G mahdollistaa myös reaaliaikaisen videokuvan ja 3D-tiedonsiirron ajoneuvojen kesken. Samalla tietenkin saadaan reaaliaikainen kuvatieto tienpinnasta sen kunnossapidosta vastaavalle taholle.
– Esimerkiksi lumen auraukseen pystytään tuottamaan parempaa reaaliaikaista tietoa siitä kuinka paljon tiestöllä on lunta ja ajoittamaan, optimoimaan kunnossapitotoimintaa sen mukaan, sanoo Ilmatieteenlaitoksen asiakaspalveluiden yhteyspäällikkö Janne Miettinen.
Kesällä sama palvelu kertoo tienpitäjälle kuinka syvät urat tiehen on kulunut tai onko tiessä vaarallisia roudan aiheuttamia kuoppia tai painautumia.
5G teknologia mahdollistaa sen, että edellä ajava auto lähettää tietoa tien kunnosta ja tiellä olevasta esteestä perässä tulevaan autoon.Raimo Torikka / Yle
5G vasta suunnitelmissa – kattaako tieverkon ikinä
Vasta lokakuussa jaettiin 5G-verkon taajuudet operaattoreille kun huutokauppa päättyi. Tämän vuoksi 5G -verkon leviämistä teiden varsille voidaan joutua odottamaan vielä vuosia Etelä-Suomessakin, saatikka Lapissa, jossa edes 4G-verkko ei kata vielä kaikkia pääteitä, sivuteistä puhumattamaan.
Suurimpiin kaupunkeihin saadaan ehkä ensimmäiset 5G-verkot muutaman vuoden kuluessa. Joitakin rajallisia verkkoja on osalla operaattoreista kuitenkin jo olemassa. Esimerkiksi Elisalla on muutama 5G-tukiasema Tampereen ydinkeskustassa.
Telia on puolestaan kertonut avaavansa Helsinkiin vielä vuoden 2018 aikana oman 5G-verkon yhdesä Nokian kanssa. Kuluttajille tarkoitettuja 5G-päätelaitteita ei myöskään ole vielä tarjolla.
Siksi uusia nopeisiin yhteyksiin perustuvia tiesääpalveluita joudutaan vielä odottamaan ainakin muutaman vuoden. Tieverkon kattaminen 5G-verkolla on ylipäätään epävarmaa, koska lähettimiä tarvitaan monin verroin enemmän kuin 4G-verkon peiton saavuttamiksi.
– Osa palveluista toimii kyllä jo 4G-verkkojen kautta, eli niitä päästään ottamaan pikkuhiljaa käyttöön. 5G -verkot alkavat yleistyä ensi vuoden puolella, joten laajempaa kapasiteettia ja pieniä viiveitä vaativat palvelut alkavat vuoden 2020 jälkeen pikkuhiljaa yleistyä, kertoo VTT:n erikoistutkija Tiia Ojanperä.
5G-Safe hankkeen testiautossa tiedonsiirtoon käytettiin erillistä 5G-lähetin/vastaanotinta.Raimo Torikka / Yle
Kiina on tuonut esille useita uusia ohjaajattomia sotilaskoneita parhaillaan menossa olevilla Zhuhain ilmailumessuilla. Ne tosin ovat vasta kehityshankkeita, ja messuilla esillä malleina.
Kiina valmistaa jo nyt ohjaajattomia sotilaskoneita. Niitä on myyty kiinalaisten mukaan noin kymmeneen maahan ja käytetty sotatoimissa ainakin Irakissa ja Egyptissä.
Zhuhain messuilla esiteltiin ensi kertaa CH-7 -häivelennokin täysikokoinen malli. CH-7 eli Caihong on suunniteltu tutkassa heikosti näkyväksi. Sen huippunopeus on 800 km/h luokkaa eli saman verran kuin länsimaiden uusimmilla ohjaajamattomilla koneilla, ja lakikorkeus noin 13 kilometriä.
CH-7 kantaa aseensa, ohjukset tai pommit, sisäisessä asekuilussa. Kone lentää ensi kerran aikaisintaan vuoden kuluttua.
– Olemme vakuuttuneita, että tämä tuote saa asiakkaat ottamaan yhteyttä, sanoi pääsuunnittelija Shi Wen China Aerospace Science and Technology Corp (CASC) -yhtiöstä uutistoimisto AFP:lle.
Toinen Zhuhaissa esitelty uutuus on WJ-700 taistelu- ja tiedustelulennokki. WJ-700 voi lentää jopa 20 tuntia yhtä mittaa ja sen aseistuksena on esimerkiksi merimaali- tai tutkantuhoajaohjuksia.
Häivelennokki CH-7 on 10 metriä pitkä, ja siipien kärkiväli on 22 metriä.Aleksandar Plavevski EPA-EFE
Amerikkalaisen kopio?
Uusi CH-7 lennokki on lentävän siiven muotoinen eli siinä ei ole ns. pyrstöä. Monet tarkkailijat ovatkin huomanneet, että se on amerikkalaisen ohjaajattoman tiedustelukoneen Northrop Grumman X-47B:n näköinen. X-47B on Yhdysvaltain laivastolla koekäytössä.
Myös Kiinan muissa lennokkimalleissa voi havaita yhtäläisyyksiä jo käytössä oleviin amerikkalais- tai israelilaiskoneisiin.
Kiinaa epäillään yleisesti Yhdysvalloissa ase- ja ilmailualan teollisuusvakoilusta. Viime aikoina Yhdysvaltain oikeusministeriö on nostanut kolme uutta syytettä. Kiinaa kiinnostaa etenkin lentokonemoottoritekniikka, missä se itse on jäljessä lännestä ja Venäjästä.
Venäläisen Rostec-konsernin vientijohtaja Viktor Kladov asetteli sanansa varovasti uutistoimisto Reutersille:
– Emme syytä kiinalaisia kumppaneitamme kopioinnista. He pelkästään oppivat, ja he ovat erittäin hyviä oppimaan.
Kiina on vuosien mittaan tehnyt jatkuvasti omia versioitaan aseista ja lentokoneista, joita Venäjä on sille myynyt.
Kiinan ja Venäjän yhteisen laajarunkomatkustajakoneen malli Zhuhain messuilla.Aleksandar Plavevski / EPA -EFE
Yhteinen laajarunkokone tekeillä
Kiina ja Venäjä ovat viime aikoina sanoneet tiviistävänsä ilmailualan yhteistyötään. Ainakin Kiinan puolelta yhteistyöstä on toivottu vastapainoa lännen ylivoimalle ilmailualalla.
Zhuhaissa esiteltiin täysikokoinen malli CR929 -laajarunkomatkustajakoneesta, jota Kiina kehittää yhdessä Venäjän kanssa. Toiveena on joskus kilpailla Boeingin ja Airbusin kanssa, jotka nyt hallitsevat matkustajakonebisnestä.
Kiinan oma kapearunkoinen C919 -matkustajakone on koelentovaiheessa.
Tarkkailijoiden mukaan Kiinan ilmailuteollisuuden tuotteiden laatu on viime vuosina parantunut. Kiina on kuitenkin yhä riippuvainen länsimaisista osista, eikä se ole kyennyt kehittämään venäläisten tai amerikkalaisten tasoisia lentokonemoottoreita.
Yksi ihminen on kuollut ja kolme ihmistä loukkaantunut kahden henkilöauton nokkakolarissa valtatie kolmella Jalasjärvellä. Toisessa autossa oli vain kuljettaja, mutta toisessa autossa neljä henkilöä.
Yksin ajanut henkilö menehtyi onnettomuudessa. Loukkaantuneet olivat toisessa autossa, heidät on kuljetettu sairaalaan Seinäjoelle. Pelastuslaitoksen mukaan yksi on loukkaantunut vakavasti ja kaksi lievästi.
Yksi ajokaista on suljettu liikenteeltä valtatiellä kolme onnettomuuspaikalla Mantilassa. Poliisi ja pelastuslaitos ohjaavat perjantai-iltapäivän vilkkaan liikenteen kiertotielle.
Parhaaksi valittiin Concertgebouw, toiseksi Berliinin filharmonikot ja kolmanneksi Wienin filharmonikot.
Bachtrack-verkkojulkaisu teki vastaavan vertailun vuonna 2015. Samat orkesterit olivat kolmen parhaan joukossa, mutta järjestys oli muuttunut. Berliiniläiset olivat ykkösiä, amsterdamilaiset kakkosia.
Millisekuntien epäsynkka lisää tehoa
Sinfoniaorkesterin taso selviää käymällä konsertissa, mutta kokemus on subjektiivinen.
Hyvänä esimerkkinä mainittakoon soiton tarkkuus. Huippuorkesterin musiikki on hengittävää mutta ryhdikästä. Yhtäaikaisuudesta syntyvä soinnin muhkeus on valttia.
Konserttisalissa yhtäaikaisuuden käsite muuttuu kimurantiksi.
Kun Aalto-yliopiston työryhmä muutama vuosi sitten tutki eri konserttisalien akustiikkaa kaiuttimista simuloidulla orkesterilla, sointi avautui muhkeimmilleen säätämällä soitinryhmien ajoituksia toisistaan poikkeaviksi.
Millisekunneissa laskettava epäsynkka lisäsi musiikin "tehoa".
Kriitikko ei näitä millisekunteja konsertin aikana laske. Sen sijaan kysymys on siitä, kuinka hyvin kapellimestari ja etenkin orkesteri tuntevat konserttisalin metkut ja osaavat käyttää akustiikkaa yhdessä hyväkseen.
Lopputulokseen vaikuttavat siis soittajien reagointikyky ja yhteispeli, kapellimestarin taito elää orkesterin mukana ja tukea sitä sekä valtava määrä muita tekijöitä.
Musiikista syntyvä kokemus konserttisalissa on siis kaikkea muuta kuin laskettavissa olevaa matematiikkaa.
Amsterdamilaisorkesterin nimessä oleva concertgebouw-sana tarkoittaa konserttitaloa. Orkesterin kotisalia pidetään loistavan akustiikkansa vuoksi yhtenä maailman parhaista. Se avattiin orkesterin perustamisen yhteydessä vuonna 1888.Anne Dokter / Royal Concertgebouw Orchestra
Suomalaiskapellimestari mukana kiertueella, mutta ei Suomessa
Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri konsertoi sunnuntaina Helsingin Musiikkitalossa, kapellimestarina on belgialainen Philippe Herreweghe. Ohjelmassa on Weberiä, Beethovenia ja Brahmsia.
Kiertueen vaihtoehtoisen ohjelmiston konsertit johtaa venäläissyntyinen suomalaismaestro Dima Slobodeniouk. Hän astuu kapellimestarin korokkeelle muun muassa perjantaina Tallinnassa ja maanantaina Göteborgissa.
Slobodeniouk on jo kiertueen aikana johtanut muutaman konsertin Concertgebouw'ta. Kysytään siis häneltä, onko orkestereiden paremmuusjärjestyksen listaamisessa järkeä.
– Itselleni se olisi hyvin vaikeaa, ja kuitenkin työskentelen eri orkestereiden kanssa joka viikko. Kriteereitä on niin monia. Orkestereilla on vahvoja osa-alueita ja tilanne elää koko ajan. Mielenkiinto on juuri siinä, ettei mikään ole pysyvää.
Sen Slobodeniouk myöntää, että Concertgebouw-orkesterissa on jotain erityistä. Hänenkin mielestään kysymys on siis maailman huippuorkesterista.
– Kapellimestarin näkökulmasta tämä orkesteri on kuin yksilö. Muusikot toimivat saumattomasti keskenään ja tarjoavat harjoitusprosessin aikana musiikillisia ratkaisuja kapellimestarille. Siitä syntyy vuoropuhelu, jossa se energia, joka lähtee kapellimestarilta orkesteriin, palautuu voimakkaana takaisin.
Prosessia Sinfonia Lahden ylikapellimestari kuvailee mahtavaksi.
– Se ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki tapahtuisi kuin itsestään. Sellainen olisi äärimmäisen tylsää. Tarvitaan kovaa työtä ja paljon harjoittelua.
Yksi huippuorkestereille yhteinen tekijä on vaikuttava historia. Kiinnostava menneisyys luo odotuksia tulevaan. Slobodenioukin mukaan historia kuuluu myös soitossa.
Hänen johtamissaan kiertuekonserteissa kuullaan muun muassa Richard Straussia (1864–1949), jonka musiikkia juuri Concertgebouw on aikanaan paljon kantaesittänyt.
– Huomasin, että vaikka ihmiset ovat vaihtuneet, traditio on säilynyt, eikä se ole mikään taulu seinällä, vaan elävä. Vanhan tammen juuret ovat olemassa, vaikka uusi puu on kasvamassa. Se on tässä rikkain kokemus, Slobodeniouk ylistää.
Kapellimestarilla on väliä
Osa maailmanluokan orkestereiden laadusta on luotu mielikuvamarkkinoinnilla, osa kokonaiskuvasta kehittyy orkestereita johtavien kapellimestareiden karisman ja muusikkouden mukana.
Ketään ei yllätä, että huippuorkestereille tahtipuikkoa heiluttavat, ja ovat heiluttaneet, huippukapellimestarit.
Berliinin filharmonikkojen johtajana tänä vuonna aloittanut Kirill Petrenko seuraa maailman parhaina pidettyjä kapellimestareita, kuten Herbert von Karajania, Claudio Abbadoa, Sir Simon Rattlea.
Vuonna 1888 perustetulla Concertgebouw'lla on historiansa aikana ollut vasta kahdeksan ylikapellimestaria, viimeisimpinä huippunimet Riccardo Chailly, Mariss Jansons ja Daniele Gatti.
Särö jatkumoon syntyi keväällä, kun Gatti irtisanottiin tehtävästään käytöksensä vuoksi. Slobodeniouk ja Herreweghe valittiin paikkaamaan Gattia syksyn kiertueella.
Anne Dokter / Royal Concertgebouw Orchestra
Paikallinen saattaa kuulostaa paremmalta
Myös sijainti ratkaisee. Paikallinen bändi saattaa kuulostaa etäistä ja uutta tuttavuutta paremmalta.
Gramophone-lehden listauksessa paras yhdysvaltalaisorkesteri, Chicagon Sinfoniaorkesteri, on sijalla viisi. Edellä ovat jo mainittu kolmen kärki sekä Lontoon Sinfoniaorkesteri. Kymmenen parhaan joukossa on yhteensä kolme yhdysvaltalaisorkesteria.
Kuka tietää, vaikka listaus hieman suosisi eurooppalaisia?
Varmaa on, että mantereiden välillä tasoerojen laskeminen sumenee entisestään. Harva ylipäänsä kuulee konsertteja eri puolilla maapalloa säännöllisesti. Mielikuvien merkitys korostuu.
Varmaa on, että suomalaisorkesterit tarjoavat omissa kaupungeissaan huippulaatua. Moni on parhaana päivänään maailmanluokkaa.
– Mitä korkeammalle tasossa mennään, sen paremmin taso säilyy päivästä riippumatta. Silloin ekstralataus on kirsikka kakun päällä, Dima Slobodeniouk muotoilee.
Maanantaiaamuna vähän jännittää. Syke on jo paikalla seistessä yli 80. Takana on viikonloppu pikkujouluineen ja edessä mikrofoni.
Niin ja kuusi kerrosta portaita. Kokkolalaisen Eveliina Honkaharjun työpaikka on sen verran korkealla, että useimmiten hänen tulee turvauduttua hissiin.
Ei sillä, kyllä Honkaharju liikkuu: kolme, neljä kertaa viikossa esimerkiksi lavis-tunteja vetäen. Mutta kunto ei ole silti erityisen hyvä, hän väittää.
Vs. palvelusihteerin työpäivä menee pitkälti istuen tai ainakin paikallaan oloa tulee paljon. Sähköpöydän ansiosta Honkaharju kyllä pyrkii seisomaan puolet päivästä. Omaa tulostinta hän välttelee ja ottaa lisäaskelet kävelemällä käytävän printterille.
Nelosessa nousu jo tuntuu.
– Tämä on se kohta, jossa aina hengästyttää, vaikka olisi mikä, sanoo Honkaharju.
Matka ei vie kuin puolisentoista minuuttia, mutta Honkaharjun syke ehtii nousta 149:ään.
Tiistaina tilanne on vähän rennompi, mutta silloinkin lähtösyke on selvästi korkeampi kuin kotona. Kuutosessa mittari tikuttaa lukemaa 144. Siis pieni pudotus maanantaista.
Hetikö porraskävely vaikuttaa?
Tiistaina syke oli kuutosessa enää 144, maanantaina vastaava lukema oli ollut 149.Sari Vähäsarja / Yle
Kyllä, mutta tuskin pysyvästi syketasoon, sanoo ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta.
Sen paremmin suorituksen jälkeinen syke kuin ennen suoriusta mitattava leposykekään ei muutu muutaman päivän harjoituksella. Lepoverenpaineeseen jo pienikin porraskävely voi vaikuttaa, sillä tutkimusten mukaan siinä nähdään vasteita ensimmäiseksi. Lisäksi jokainen yksittäinenkin liikuntakerta vaikuttaa hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan ja lepoverenpaineeseen.
Lihasvoiman kehittyminen taas vaatii vaatii 2–4 viikkoa ja sykkeen painaminen pysyvästi alhaisemmaksi pidempiaikaista treeniä.
Lannistua ei silti pidä, sillä nykyään kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, ettei ole mitään kynnysarvoa, joka pitäisi ylittää saadakseen terveyshyötyä.
– Kaikki liikkuminen on hyvästä ja kokonaisuus ratkaisee. Juuri siihen porraspäivätkin tempauksena iskee, muistuttaa Onatsu.
Kävely portaissa vastaa MET-arvoltaan eli fyysiseltä rasittavuudeltaan reipasta hiihtoa, kuntouintia tai juoksua yli 7 kilometrin tuntivauhtia.Sari Vähäsarja / Yle
Kaikesta huolimatta Eveliina Honkaharjun syke jatkaa laskemistaan: keskiviikkona se on kuutoskerroksessa taas viisi yksikköä alempi kuin edellispäivänä eli 139.
Torstaiaamuna nainen varoittaa, että yö oli huono, ja syke nousee varmasti. Huippusyke jää kuitenkin 138:aan, vaikka koko matka kului rupatellen.
Perjantain lukema on epävarmempi, sillä entinen kello antaa periksi ja uusi mittari näyttää maksimisykkeeksi vain 108. Numerot ovat kuitenkin sivuseikka. Eveliina Honkaharju on huomannut, ettei kävely ole kauhistus. Hissi saa jäädä, jos ei mitään erityistä syytä sen käyttöön ole.
– Se ei vie kuin 1,5 minuuttia aamusta ja on hirveen hyvä teko omalle keholle. Aamu lähtee paremmin käyntiin, kun lähtee veret kiertämään ja lihakset vähän lämpenee.
Psykologiaa tai ei, kuusi kerrosta rappusia on myös käynyt muutamassa päivässä kevyemmäksi taipaleeksi – tai ainakin siltä se tuntuu.
– Nyt se menee vain huomaamatta, sanoo Honkaharju.
Ympäristö on rakennettu viestimään: mene hissiin! Portaat ovat usein piilossa ja näyttävät hätäuloskäynniltä. Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta
Liikunnan vaikutus on tietysti yksilöllistä. Huonokuntoinen hyötyy portaiden kävelystä todella paljon, hyväkuntoiselle se on osa kokonaisliikuntaa.
Ja juuri siitä nykyään ollaan terveyspiireissä huolissaan: suomalaiset liikkuvat vapaa-ajalla enemmän kuin aiemmin. Silti kansan kunto heikkenee ja ylipaino lisääntyy. Tämä johtuu arvioiden mukaan siitä, että arjesta puuttuu luontainen liikunta.
Ihminen voi lähteä lenkille ja taittaa alkutaipaleen hissillä, nauraa Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. Hän harmittelee myös arkkitehtien ratkaisuja: esimerkiksi julkisissa rakennuksissa hissit ovat usein paraatipaikalla, kun taas portaita saa pahimmillaan hakemalla hakea.
– Arjen liikkumattomuus syntyy siitäkin. Ympäristö on rakennettu viestimään: mene hissiin! Portaat ovat usein piilossa ja näyttävät hätäuloskäynniltä.
Silti liikunnan taika on juuri säännöllisyydessä ja kuormittavuudessa: keho ei muista kovin pitkään kokemaansa hyvää.
– Mitä enemmän tekee, sitä enemmän saa tuloksia, summaa Onatsu.
Valkohäntäpeurojen nopea lisääntyminen on yllättänyt jopa asiantuntijat. Peurakanta on tuplaantunut viidessä vuodessa. Kun talvikannaksi arvioitiin noin 100 000 peuraa, kasvoi määrä kevään vasojen myötä yli 150 000 eläimeen. Kaikkein tiheimmän kannan alueella peuroja on jopa toistakymmentä neliökilometriä kohden.
– Täällä on nähty varmasti 20-30 peuraa ihan yhdellä pellolla, sanoo omilla maillaan tehdyistä havainnoista lounaishämäläisen metsästysseuran, Ypäjän Riistamiesten varapuheenjohtaja Hannu Saarikoski.
Metsästäjät toivovat kirkkaita ilmoja. Se helpottaisi peuranmetsästystä.Timo Leponiemi / Yle
– Peuroille on erittäin hyvät olosuhteet elää ja kasvaa. Ilmaston lämpeneminen on parantanut niiden lisääntymiskykyä, uskoo Ypäjän Riistamiesten puheenjohtaja Risto Rantanen.
Urjalassa 1 740, Ypäjällä 400 peuralupaa
Eniten peuroja on neljän maakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan, kulmauksessa. Tämä näkyy myös kaatolupien määrässä. Urjalaan on myönnetty täksi syksyksi 1 740 peuralupaa, pinta-alaltaan pieneen Ypäjäänkin 400. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Ypäjällä tavoitteena on kaataa yli 600 eläintä. Jahti alkoi heti syyskuun alussa.
– Meillä on 150 metsästäjää. Jokaiselle jaettiin ensin yksi lupa. Jos sen sai käytettyä, toisen luvan sai ilmaiseksi. Jos senkin sai käytettyä, sai toisen ilmaisen luvan. Jo syyskuussa kaadettiin noin 200 peuraa, kertoo Rantanen siitä, miten metsästykseen haettiin tehoa.
Ypäjällä hirvivaara-merkki koskee tavallisesti peuravaaraa. Paikoin peura-alueilla varoituskyltin alla on lisäkilpi "peuravaaratie".Timo Leponiemi / Yle
Ypäjällä alkusyksyn metsästystä keskitettiin vilkkaimpien teiden tuntumaan. Tavoitteena oli vähentää peurakolareita.
Viime vuonna koko maassa sattui reilusti yli 5 000 peurakolaria, niistä Kanta-Hämeessä lähes tuhat. Ypäjällä kolareita sattui 107, tänä vuonna määrä on toistaiseksi 50 tienoilla, tietää Rantanen.
Kanta-arvioissa menty "mettään"
Risto Rantanen arvelee, että metsästyksen jälkeen jäljelle jääneen kannan arvioinnissa on menty "vähän mettään". Nyt tätä "mettäänmenoa" pyritään korjaamaan.
– Peuran metsästyskausi päättyy helmikuun puolivälissä. Nyt kaikki luvat tulisi saada käytettyä eli päästävä sadan prosentin käyttöasteeseen, patistaa Suomen riistakeskus Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.
On myös suositeltu, että aikuissaaliista selvästi suurin osa olisi naaraita, jolloin se helpottaa seuraavan kesän tuottopulssia.
Hannu Saarikosken illat kuluvat pitkälti jahtitornilla.Timo Leponiemi / Yle
– Kymmenkunta iltaa olen jo tänä syksynä ollut, mutta tietysti jahtikauden jatkuessa mennään taas koppiin ja ollaan siellä varmaan toiset kymmenen ainakin, ennakoi Hannu Saarikoski.
Vaikka peurakantaa harvennetaan nyt rajusti, sekään ei välttämättä vielä pienennä kantaa merkittävästi.
– Ei se välttämättä vielä pääomaa vähennä, mutta ainakin tuotto ja kasvu pysähtyy, uskoo Ypäjän Riistamiesten puheenjohtaja Risto Rantanen.
Supermenestyneen kotimaisen rikosdraaman Sorjosen kolmatta tuotantokautta kuvataan alkuvuodesta lumisessa Pohjois-Karjalassa. Kuvauspaikkoina ovat ainakin Joensuu, Juuka sekä Lieksa, kertoo Sorjonen-konseptin isä ja käsikirjoittaja Miikko Oikkonen.
Kun Sorjosen kaksi edellistä tuotantokautta ovat sijoittuneet kesäiseen Lappeenrantaan, vie kolmas kausi talvisiin maisemiin. Joensuun seutu valikoitui kuvauspaikaksi järvien ja metsien takia. Kolmatta kautta on jo kuvattu viime talvena Lappeenrannan suunnalla, kertoo sanomalehti Etelä-Saimaa.
Ylellä nähtävä kotimainen rikosdraama Sorjonen on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista televisiosarjoista, sillä sen oikeudet on myyty yli 180 maahan.
Hienoa nähdä, miten Pohjois-Karjala osaa palvella näin isoa tuotantoa. Kuvaukset tulevat näkymään alueellamme. Niina Myller
Mikä ulkomaalaisia kiehtoo suomalaisessa rikosdraamassa? Yllättäen se ei olekaan Venäjän läheisyys, mikä on vahvasti mukana sarjassa. Käsikirjoittaja Miikko Oikkonen myöntää, että alun perin hän uskoi rajaseudun olevan eksoottista ulkomaalaisille katsojille, mutta toisin kävi.
Palautteen perusteella katsojat ovat sen sijaan hurmaantuneita suomalaisesta luonnosta – niin kliseiseltä kuin se meistä voi kuulostaakin.
– Etelä-Amerikasta tulevassa palautteessa puhutaan usein taikametsästä, puhtaasta kuulaasta ilmasta ja sinisestä vedestä. Suomalainen luonto vetoaa maailmalla, ja sitä pidetään hyvin kauniina ja eksoottisena, sanoo Oikkonen.
Talven valtaama maisema tuo uutta tarinankerrontaan
Joensuun seudulla haussa on luontomaisemien lisäksi myös kyläidylliä: Oikkosen mukaan Juuasta etsitään parhaillaan naapuriyhteisöä, jonka jäsenet elävät tiiviisti ja pitävät toisistaan huolta.
– Kolmannella tuotantokaudella tullaan olemaan järven jäällä ja liikutaan talvisessa metsässä. Raskaan lumen peittämiä taloja ja talven valtaamia maisemia. Auton saaminen liikenteeseen voi olla hankalampaa, mikä tuo tarinankerrontaan uutta, sanoo Oikkonen.
Tuotantoyhtiö Fisher Kingissä odotetaan siis lumista talvea Pohjois-Karjalan metsiin.
Sorjosessa Venäjä ei ole pelkästään paha ja pelottava mörkö, josta ammattirikolliset ja alamaailma tulevat. Se nähdään myös mahdollisuutena. Miikko Oikkonen
Maisemat ovat alusta asti näytelleet yhtä päärooleista sarjassa. Kahdella ensimmäisellä tuotantokaudella leikiteltiin veden kanssa: katsoja on viety Saimaalle veden alle ja päälle, uima-altaisiin ja bileisiin uimahalliin.
– Edellisillä kausilla halusimme, että kesä on vastavoima pimeille rikoksille ja Saimaa saa kimmeltää.
Oikkonen muistuttaa, että ensimmäisellä tuotantokaudella Venäjää lähestyttiin hyvin eri tavalla kuin miten itänaapuri on totuttu kansainvälisessä viihteessä näkemään.
– Sorjosessa Venäjä ei ole pelkästään paha ja pelottava mörkö, josta ammattirikolliset ja alamaailma tulevat. Se nähdään myös mahdollisuutena. Ensimmäisellä kaudella ei taida olla yhtään venäläistä rikollista, Oikkonen huomauttaa.
Sorjosen toisella kaudella Venäjä esitetään monisävyisemmällä väripaletilla, jossa itänaapurista tulee sekä hyvää että pahaa.
Ohjaaja Juuso Syrjä (vasemmalla selin) ja pääosan näyttelijä Ville Virtanen Sorjosen toisen tuotantokauden kuvauksissa.Kalle Laukkanen
Kuvausten käytännön järjestelyissä auttaa Itä-Suomen elokuvakomissio. Niina Myller elokuvakomissiosta on innoissaan siitä, että Joensuun seudulle on saatu Sorjosen kaltainen kovan luokan tuotanto. Myllerin mukaan tuotannossa on mukana paikallisia yrityksiä sekä oppilaitoksia.
– Hienoa nähdä, miten meidän Pohjois-Karjala osaa palvella näin isoa tuotantoa. Kuvaukset näkevät alueellamme, Myller lupaa.
Itä-Suomen elokuvakomissio on mukana tv- ja elokuva-alan verkostoissa ja festivaaleilla, joissa se esittelee Pohjois-Karjalan tarjoamia kuvausmahdollisuuksia kotimaisille ja kansainvälisille tuotantoyhtiöille.
Kolmannella tuotantokaudella teemana on tulevaisuus
Sorjosen toinen tuotantokausi alkoi lokakuussa Ylellä. Nyt teemana on menneisyys, sillä päähenkilöiden elämästä näytetään kipeitä muistoja. Oikkonen paljastaa, että kolmannelle kaudella puolestaan katsotaan tulevaisuuteen: mitä ihmiset ovat valmiita tekemään saadakseen itselleen toisenlaisen tulevaisuuden.
– Talveen sijoittuvalla tuotantokaudella mennään kohti kevättä ja uuden elämän alkua, Oikkonen maalailee.
Kolmas tuotantokausi saattaa olla Sorjosen viimeinen, sillä sanomalehti Etelä-Saimaan mukaan sarja oli alkujaan suunniteltu kolmen tuotantokauden mittaiseksi.
Tuotantoyhtiö Fisher King etsii parhaillaan avustajia kolmannen tuotantokauden kuvauksiin, jotka järjestetään Joensuussa ja Juuassa tammi–helmikuussa. Haussa on erityisesti pelastusalan ammattilaisia: vartijoita, ensihoitajia, poliiseja sekä sairaanhoitajia.
Kolmannen apulaisohjaaja Elina Tossavaisen mukaan avustajahakemuksia on jo tullut jonkin verran. Pulaa on edelleen erityisesti 18–25-vuotiaista nuorista, 30–60-vuotiaista miehistä sekä ikäihmisistä. Avustajapoliisiksi voi päästä, jos on jämerä ruumiinrakenteeltaan ja osaa käsitellä asetta.
Presidentti Donald Trumpin hallinnon näkemystensä tueksi torstaina levittämä video CNN:n toimittajasta Jim Acostasta on uutistoimisto AP:n haastatteleman asiantuntijan mukaan väärennetty.
Lehdistöpäällikkö Sarah Sandersin Twitterissä jakamaa videota on videotuottaja Abba Shapiron mukaan käsitelty niin, että Acosta näyttää aggressiivisemmalta kuin hän oli. Hänen mukaansa muokkaus on "liian tarkka ollakseen vahinko."
Alkuperäisessä, peukaloimattomassa videossa Acostan vasen käsi näyttää liikkuvan vain mukana, kun hän yrittää oikealla kädellään pitää kiinni mikrofonista. Muokatussa videossa hän näyttää iskevän kädellään harjoittelijan kättä.
Netissä torstai-iltana levinneiden analyysien mukaan video voi näyttää nopeutetulta myös sen takia, että se on pakattu pienempään muotoon tai gif-animaatioksi.
Tämän analyysin mukaan harjoittelijan kädenliikettä on hidastettu ja Acostan alaspäin kohdistuvaa liikettä puolestaan nopeutettu.
Valkoinen talo perui CNN:n Jim Acostan lehdistöpassin pian sen jälkeen, kun tällä oli ollut tiukkaa sananvaihtoa lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
Sanders perusteli Acostan lehdistöpassin perumista sillä, että hän olisi kajonnut Valkoisen talon harjoittelijaan, joka yritti ottaa tältä mikrofonia pois.
"Harjoittelija koski Acostaan neljä kertaa"
Torstai-iltana netissä levisi myös hidastettu versio, jossa puolestaan on arvioitu Valkoisen talon harjoittelijan toimia. Rawstory-julkaisun Sarah Burrisin tekemässä videossa harjoittelijan on laskettu koskevan Acostaan jopa neljä kertaa.
CNN on puolustanut Acostaa ja katsonut tämän lehdistöpassin peruuttamisen olevan seurausta hänen tiukoista kysymyksistään presidentille. Acosta on ollut jo pidempään Trumpin ja tämän kannattajien hampaissa ja keskiviikkona presidentti kutsui tätä "töykeäksi, kamalaksi ihmiseksi".
Keskiviikon sananvaihto koski Yhdysvaltoja koskevaa siirtolaiskaravaania. Trump oli saanut Acostan kysymyksistä tarpeekseen ja yritti antaa puheenvuoroa seuraavalle toimittajalle, mutta Acosta halusi vielä jatkaa ja piti tiukasti kiinni mikrofonista.
”Petollista, vaarallista ja epäeettistä”
CNN:n viestintäjohtaja Matt Dornic kutsui häpeälliseksi sitä, että Sanders julkaisi tilanteesta muokatun videon.
– Julkaisit peukaloidun videon – todellisia valeuutisia. Historia ei näytä sinua hyvässä valossa, Dornic tviittasi.
Sandersin mukaan keskeinen kysymys on kuitenkin se, koskiko Acosta harjoittelijaa.
– Video on selvä, hän teki niin. Pidämme kiinni lausunnostamme, Sanders sanoi torstaina.
Valkoisen talon uutiskuvaajien yhdistys sanoi tiedotteessa olevansa järkyttynyt siitä, että Sanders julkaisi manipuloidun videon.
– Tiedämme, että kuvien manipulointi on totuuden manipuloimista. Se on petollista, vaarallista ja epäeettistä, yhdistyksen puheenjohtaja Whitney Shefte sanoi.
– Manipuloitujen kuvien tietoinen jakaminen on yhtä ongelmallista, etenkin kun niitä jakaa henkilö, joka edustaa maamme korkeinta virkaa ja jolla on valtavasti vaikutusvaltaa yleiseen mielipiteeseen.
Kiire, kehuminen ja auktoriteetti ovat monelle vaarallinen yhdistelmä. Juuri näitä moni huijari osaa käyttää hyväkseen.
Jokaista ihmistä on joskus huijattu, mutta jos joku tuntee tulevansa huijatuksi kerta toisensa jälkeen, kannattaa tutustua Pete Poskiparran ja Jose Ahosen kirjoittamaan kirjaan Huijauksen anatomia.
Miehet ovat mentalisteja eli he ovat tavallaan taikureita, mutta sorminäppäryyden sijasta he tekevät temppuja, jotka tapahtuvat ihmisten mielessä.
Poskiparta ja Ahonen sanovat Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että ihmisiä on yleensä varsin helppo huijata, mutta ei kuitenkaan kaiken aikaa, kuten jo Abraham Lincoln totesi.
Yhteiskunta perustuu luottamukselle
Jose Ahonen sanoo, että mentalisteilla on hyvä aitiopaikka havaita, miten kapea ihmisten havainnointikyky on. Silloin vedätykset menevät hänen mukaansa helposti läpi.
– Ihmisillä on edelleen tarve ja halu uskoa, että kaikki ajattelevat meistä hyvää ja että tuo tuskin on huijari. Se on ihan hyvä, koska muuten me olisimme koko ajan toistemme kurkussa kiinni, sanoo puolestaan Pete Poskiparta.
Tässä on kuitenkin vaaran paikka. Poskiparta ja Ahonen kertovat esimerkkinä kokeilleensa kahteen kertaan, kuinka helppo kaupasta on viedä tavaraa kenenkään estämättä.
Toisessa he soittivat viiteen vaatekauppaan ja kertoivat olevansa suuresta vaatefirmasta tekemässä kuvauksia Tampereella. Firman vaatteet olivat kuitenkin unohtuneet matkasta ja niitä tarvittaisiin kaupasta lainaksi.
Jokaisesta kaupasta annettiin assistentin matkaan tuhannen euron arvosta muotivaatteita.
Toisessa tapauksessa kaupasta vietiin pelikonsoli. Aluksi kaupan vartiointiliikkeeseen soitettiin, että kauppaan on tulossa epäilyttävän näköinen ja epäilyttävästi pukeutunut asiakas. Samaan aikaan kauppaan tuli myös siististi pukeutunut mies, joka anasti pelikonsolin.
Molemmat poistuivat yhtä aikaa, mutta portin annettua hälytyksen vartijat ottivat kiinni henkilön, josta oli etukäteen varoitettu. Varsinainen varas pääsi omille teilleen.
Molemmissa tapauksissa tavarat tietenkin palautettiin kauppoihin.
Kokeet kuitenkin osoittavat, miten helppo on langeta uskottavalta näyttävän tai siististi pukeutuneen henkilön pauloihin.
Huijauksia ei kuitenkaan pidä sotkea pieniin valkeisiin valheisiin. Poskiparran ja Ahosen mukaan ne ovat aivan hyväksyttäviä, sillä joka asiassa täydellisen totuuden sanominen aiheuttaisi vain vaivaantuneita tilanteita.
Todellinen huijari kuitenkin liikkuu mustalla tai vähintään harmaalla alueella: hänen tavoitteenaan on saada yleensä rahallista etua toisia huijaamalla.
Muokattu 9.11. klo 15:24. Lisätty Pete Poskiparran sitaatti ihmisten halusta uskoa toisistaan hyvää.
Britannian liikenneministeri Jo Johnson eroaa hallituksesta brexitin vuoksi.
Britannian EU-eron puolesta kampanjoineen entisen ulkoministerin Boris Johnsonin pikkuveli Jo Johnson vaatii uutta kansanäänestystä brexitistä. Hän katsoo, että Britannia on matkalla kohti sekavaa brexitiä, jonka seurauksena maa jää alisteiseen asemaan EU:hun nähden
Hänen mukaansa brexit on osoittautunut aivan toisenlaiseksi kuin mitä sen puolesta kampanjoineet aikoinaan lupasivat. Johnson itse äänesti vuonna 2016 Britannian EU:ssa pysymisen puolesta.
Johnson kuvailee julkaisemassaan erotiedotteessa, että ”Britannia on pahimman kriisin partaalla sitten toisen maailmansodan”.
Pääministeri Theresa Mayn käymiä brexit-neuvotteluja Johnson puolestaan luonnehtii ”harhaisiksi”. Hänen mukaansa Mayn ajaman EU-erosopimuksen hyväksyminen olisi ”kauhea virhe”.
May on sitkeästi tyrmännyt haaveet uudesta brexit-kansanäänestyksen järjestämisestä.
Helsingi Sonumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht on valittu Vuoden nimiksi.
Kyse on suomalaislehtien vironkielisistä nimistä, joita käytettiin Viron itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi 24. helmikuuta. Lehdet ovat Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus ja Hufvudstadsbladet.
Toiseksi äänestyksessä tuli Aaro Veli Väinämö. Nimi on presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion pojan nimi.
Kolmanneksi ylsi Kompensäätiö. Nimeä kantaa kansanedustaja Antero Vartian (vihr.) säätiö, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen vaikutuksien kompensoiminen.
Nimivalinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat perjantaina Nimistöntutkimuksen päivillä. Valinta on tunnustuspalkinto, joka annetaan vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna tunnustuksen sai Tampereen yliopisto.
Helsingin poliisin entinen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio on tänään ollut kuultavana poliisijohdon virkarikoskäräjillä. Oikeudenkäynnissä selvitellään Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan valvontaa. Aapio vieritti käräjillä valvontavastuuta entiselle esimiehelleen.
Aapion mukaan valta valvoa tietolähdetoimintaa Helsingissä oli ex-poliisikomentaja Jukka Riikosella.
– Minä en kassakaappiin päässyt. Poliisipäällikkö ja laillisuusvalvonta pääsevät tarkastamaan, minä oletin että he ovat tarkastaneet asian. En olisi voinut tarkastaa mitään, koska minulla ei ollut pääsyä, hyllytetty Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio kommentoi syytettään valvonnan laiminlyönneistä käräjäoikeudessa.
Hän on yksi syytetyistä laajassa virkarikosjutussa, joka juontaa juurensa Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion johtamaan yksikköön.
Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen tietolähteet jätettiin vuosikausiksi rekisteröimättä. Syyttäjä pitää huumepoliisin toimintaa rikollisena ja hakee oikeudessa esimiehiä vastuuseen valvonnan epäillyistä laiminlyönneistä.
Aapio on syytteessä ajalta, jolloin hän toimi Helsingin apulaispoliisipäällikkönä poliisikomentaja Jukka Riikosen alaisuudessa. Vastuun etsinnässä saavutettiin eräänlainen törmäyspiste, kun Aapio sysäsi valvontavastuuta itsestään ylöspäin. Aiemmin kuullut hänen yläpuolellaan poliisiorganisaatiossa olevat syytetyt ovat puolestaan valuttaneet vastuuta alaspäin.
Kaikki kahdeksan jutussa syytettyä kiistävät syytteet.
"Helsingin poliisissa päälliköllä on kaikki valta"
Huumerikoksia tutkiva yksikkö toimi syyttäjän mukaan Aapion alla, ja hän olisi siksi ollut valvontavastuussa Aarnion esimiehenä.
Aapion mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut "kynsiä eikä hampaita" valvoa tietolähdetoimintaa, koska operatiiviseen toimintaan osallistuva henkilö, kuten hän itse, ei voinut hänen mukaansa valvoa tietolähdetoimintaa.
– Helsingin poliisissa päälliköllä on kaikki valta. Riikonen puuttui koko ajan asioihin, toi yksityiskohtia esille. Hän käytti päällikön valtaa siten, että hänellä oli valta ottaa mikä tahansa asia itselleen ja päättää siitä, Aapio sanoi.
Aapio myös sanoi, että päälliköllä on myös vastuu muiden vastuuttamisesta eli asioiden delegoinnista alaisille.
Aapion esimiehenä toiminut Riikonen itse kertoi oikeudessa torstaina, ettei tiennyt, että Helsingin poliisissa olisi toimittu määräysten ja säännösten vastaisesti, kuten syyttäjä katsoo. Hän kertoi luottaneensa komentoketjun toimintaan ja kertoi valvonnan kuuluvan laitoksen omalle laillisuusvalvonnalle.
Aapio kertoi tienneensä, ettei paikallista rekisteriä ole. Aapio sanoi, että hänelle kyllä kerrottiin, ettei Helsingin poliisilaitoksella ole paikallisia rekistereitä – esimerkiksi tietolähderekisteriä – joihin Poliisihallituksella ei olisi pääsyä.
Määräysten tarkkuutta ja tulkintavaikeuksia kritisoinut Aapio kuitenkin kielsi tienneensä Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan laajuudesta. Se, että oliko jotain merkattu yksittäisten poliisien muistivihkoihin ja kuka minkäkinlaista kirjaa piti tai oliko minkäänlaista kontrollijärjestelmää olemassa, ei kuulunut Aapion mukaan hänelle.
– Ei minulla ole aikaa tunkemalla tunkea itseäni asiaan, joka ei minulle kuulu, Aapio sanoi syyttäjälle.
Toistaiseksi siis kukaan ei ole ottanut Aarnion huumepoliisin valvonnasta minkäänlaista vastuuta. Toisaalta Aarnio ja hänen alaisensa ovat kiistäneet edes toimineensa laittomasti.
Kerta toisensa jälkeen vastuusuhteita syytetyiltä tinkaava syyttäjä Harri Tiesmaa valitteli oikeudessa häntä kyseenalaistavalle Aapiolle sitä, ettei kukaan ota asioista vastuuta.
– Se on se ongelma, kun täällä ei kukaan kerro, että se olisi kenenkään vika, Tiesmaa sanoi.
Heinäkuun 13. päivä 2018: israelilainen ravintola saa lyhyen ajan sisällä useita sähköposteja, joissa ravintolan omistajia haukutaan "juutalaisiksi sioiksi" ja "huoranpenikoiksi".
Elokuun 4. päivä 2018: mies pyöräilee juutalaisen falafel-myyjän ohi ja huutaa: "Juutalaiset, te olette tämän päivän natseja, me emme tarvitse teidän paskaanne tänne!"
Elokuun 17. päivä 2018: mies huutaa kadulla naisen perään "juutalaiset ulos". Hän tunnistaa naisen ortodoksijuutalaiseksi tämän käyttämästä päähuivista.
97-vuotias Margot Friedländer näyttää väsyneeltä.
– Tunnen nykyään paljon berliiniläisiä poliitikkoja ja vaikuttajia. Sanon heille joka kerta, että näin se silloinkin alkoi, hän sanoo.
Friedländer kuuluu Berliinin tunnetuimpiin holokaustista eli juutalaisten joukkotuhosta selvinneisiin. Hän jäi eloon, koska piilotteli sodan aikana eri ihmisten luona. Lopulta hän jäi kiinni ja joutui Theresienstadtin keskitysleirille.
– Poliitikot pitävät kauniita puheita, mutta sanat ovat sanoja. Tällä hetkellä Saksassa sallitaan ihan liikaa juutalaisvastaisuutta, Friedländer sanoo.
Margot Friedländer asuu vuosikymmenien tauon jälkeen synnyinkaupungissaan Berliinissä.Uwe Tautenhahn / Yle
Missään muualla suhde juutalaisuuteen ei määrity yhtä vahvasti holokaustin kautta kuin Saksassa. Kuuden miljoonan juutalaisen murhaamiseen johtanut diktatuuri painaa yhä uusien sukupolvien omatuntoa.
Mutta samaan aikaan antisemitistinen vihapuhe nostaa taas päätään.
Kesän 2018 tapaukset Berliinissä eivät ole yksittäisiä. Juutalaisvastaisia rikoksia ja välikohtauksia tilastoivan RIAS-projektin mukaan vastaavaa vihapuhetta on jatkuvasti enemmän.
Vuonna 2016 antisemitistisiä välikohtauksia oli Berliinissä RIASin mukaan 590. Viime vuonna vastaava luku oli liki tuhat.
RIAS-projektin tiedot täydentävät Saksan rikospoliisin tilastoja, joihin päätyvät poliittisesti motivoituneet viharikokset. Projektin taustalla oleva järjestö kokoaa tietonsa poliisitiedotteiden lisäksi esimerkiksi lehtijutuista ja projektin nettisivujen kautta tulevista ilmoituksista.
Tänä vuonna RIASille on raportoitu Berliinissä keskimäärin kolme antisemitististä välikohtausta päivässä.
Marraskuun alussa juutalaisvastaisuudesta on puhuttu Saksassa erityisen paljon, sillä 9. päivänä tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta vuoden 1938 kristalliyöstä. Tuolloin ikkunoita lyötiin pirstaleiksi ympäri Saksaa, kun vihaiset joukot tuhosivat juutalaisten pyhäkköjä, kauppoja ja koteja.
Kristalliyötä pidetään käännekohtana, jolloin juutalaisvaino muuttui valtiojohtoiseksi ja järjestelmälliseksi.
Jalankulkijat ohittivat juutalaisten omistaman kaupan kristalliyön jälkeen.Archi / Universal Images Group / AOP
– Kristalliyö oli natsien ja silloisen Saksan valtion alulle panema vihan päivä, sanoo Sigmount Königsberg, joka työskentelee antisemitismin uhrien tukihenkilönä Berliinin juutalaisessa seurakunnassa.
Nykypäivän antisemitismi ei ole valtiojohtoista, mutta se on jälleen muuttunut politiikan välineeksi, Königsberg sanoo.
Margot Friedländer muistaa, että 1930-luvulla ilmapiirin muutos tapahtui hitaasti, miltei hänen huomaamattaan.
Kansallissosialistinen NSDAP-puolue ja sen johtaja Adolf Hitler nousivat valtaan vuonna 1933. Vihapuhe ja juutalaisten syrjintä lisääntyivät vuosi vuodelta, mutta nuoren tytön elämässä vanhempien avioero oli paljon merkittävämpi asia kuin se, mitä kaduilla tapahtui.
– Vanhempani eivät olleet poliittisesti valveutuneita, eikä meillä koskaan puhuttu politiikasta kotona. Varsinkin isäni tunsi itsensä hyvin saksalaiseksi, Friedländer kuvailee.
Hänen isänsä oli taistellut ensimmäisessä maailmansodassa, ja kummankin vanhemman veljet olivat kaatuneet isänmaansa puolesta.
Vaikka sukulaisia alkoi 1930-luvulla muuttaa pois Saksasta ja juutalaisten omaisuutta ryhdyttiin takavarikoimaan erilaisten tekosyiden nojalla, Friedländerin vanhemmat eivät uskoneet, että perhe joutuisi tulilinjalle.
– Uskomme tilanteen paranemiseen sammui vasta kristalliyöhön. Silloin tiesimme, että kaikki tulisi muuttumaan.
Kristalliyötä pidetään käännekohtana, jolloin juutalaisvaino Saksassa muuttui valtiojohtoiseksi ja järjestelmälliseksi.Courtesy Everett Collection / AOP
Marraskuun 9:nnen iltapäivänä 1938 Friedländer oli matkalla ompelimoon, jossa hän suoritti työharjoittelua.
Katujen kulmissa seisoskeli miehiä univormuissa. Sitten 17-vuotias Friedländer näki kauppojen rikotut ikkunat ja ihmiset, jotka olivat kerääntyneet noukkimaan kaduille vierinyttä tavaraa.
Pari päivää aiemmin juutalaisvainoja Ranskaan paennut Herschel Grynszpan oli murhannut Pariisissa Saksan lähetystövirkailijan Ernst vom Rathin. Natsi-Saksan johto osasi käyttää murhaa hyväkseen ja yllytti saksalaisia viharikoksiin juutalaisia vastaan.
Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä Saksassa tuhottiin 1 400 synagogaa ja rukoushuonetta sekä yli 7 000 juutalaisten liikettä ja kotia.
Natsi-Saksan poliisin Gestapon johto sähkötti poliisilaitoksille ympäri maata, että hyökkäyksiä ei tulisi estää. Poliisi pidätti juutalaisia, ja yli 30 000 ihmistä vietiin kristalliyön jälkeen keskitysleireihin.
Ernst vom Rathin hautajaiskulkue vuonna 1938. Von Rathin murha Pariisissa toimi alkusysäyksenä kristalliyön väkivaltaisuuksille.Courtesy Everett Collection / AOP
– Kuulimme vasta myöhemmin, että monia juutalaisia oli tultu sinä yönä pidättämään. Pelkäsimme isäni puolesta ja saimme tietää vasta päiviä myöhemmin, että hän oli turvassa, Margot Friedländer kertoo.
Nyt perhe alkoi suunnitella lähtöä, mutta liian myöhään. Friedländerin isä pakeni vuonna 1939 Belgiaan. Siellä hänet pidätettiin ja vietiin myöhemmin Auschwitzin tuhoamisleirille.
Äiti yritti järjestää itselleen ja kahdelle lapselleen viisumeita Brasiliaan, Hondurasiin tai Guatemalaan, mutta jonotuslista oli pitkä. Lopulta Margot Friedländerin veli ja äiti pidätettiin tammikuussa 1943.
– Menen Ralfin kanssa, minne ikinä meidät sitten viedään. Yritä jatkaa elämääsi, äiti kirjoitti tyttärelleen jättämässään viestissä.
Margot Friedländer jäi yksin Berliiniin. Alkoi piileskely kuudentoista eri auttajan avulla.
Berliinin Neue Synagoge eli Uusi synagoga Oranienburger-kadulla.AOP
Synagogan rukoushuone sijaitsee syvällä rakennuksen sisällä. Sigmount Königsberg asettaa päälaelleen kipan eli juutalaisten käyttämän päähineen oven vieressä olevasta laatikosta.
Ulkona Berliinin kaduilla hän ei kipaa pitäisi. Hän kuulee päivittäin juutalaisvastaisista hyökkäyksistä seurakunnan jäseniltä.
– Kehottaisin kaikkia juutalaisia olemaan käyttämättä kipaa ja pitämättä Daavidin tähteä esillä, ihan sama, missä päin Berliiniä he liikkuvat, Königsberg sanoo.
Erityisesti häntä huolestuttavat kouluikäisiin lapsiin kohdistuvat vihanpurkaukset.
– Heillä on vähemmän mahdollisuuksia suojautua sellaiselta.
Antisemitismi on jälleen muuttunut Saksassa politiikan välineeksi, sanoo Sigmount Königsberg.Yle
Königsbergin mielestä erilaisten ihmisten vihaamisesta on tehty Saksassa salonkikelpoista sen jälkeen, kun oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue pääsi liittopäiville eli parlamenttiin.
Viime syksyn vaaleissa Vaihtoehto Saksalle eli AfD sai 12,6 prosenttia äänistä. Puolue nousi liittopäiville ensi kertaa ja saman tien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Baden-Württembergin osavaltiopäivillä istuva AfD-poliitikko Wolfgang Gedeon on kuvannut juutalaisia "viholliseksi kristillisen maan sisällä", ja hänen mukaansa juutalaiset yrittävät "orjuuttaa ihmisiä". Tuomioistuin päätti alkuvuonna, että Gedeonia voi kutsua holokaustin kieltäjäksi.
AfD-edustaja Björn Höcke puolestaan kutsui viime vuonna Berliinissä sijaitsevaa holokaustin muistomerkkiä "häpeän muistomerkiksi" viitaten siihen, että Saksassa olisi hänen mielestään muistettava myös maan positiivisia tekoja.
Liki jokaisen saksalaiskaupungin kaduilla voi törmätä messinkisiin muistokiviin, jotka dokumentoivat juutalaisten asukkaiden kohtaloita.Craig Stennett / AOP
Saksassa tiliä menneisyyden kanssa on nimittäin tehty perusteellisesti 1950-luvulta alkaen. Juutalaisten joukkomurhaa on käsitelty niin politiikassa kuin kouluissakin.
Israelilainen psykoanalyytikko Zvi Rix on esittänyt, että jotkut saksalaiset eivät tule antamaan juutalaisille Auschwitzia anteeksi. Sillä hän tarkoittaa, että osa äänestäjistä haluaa siirtyä aikaan, jossa he voisivat olla vihdoin ylpeitä Saksasta ainaisen historian häpeämisen sijaan.
Saksassa on keskusteltuparin vuoden ajan myös siitä, missä määrin antisemitististen tekojen lisääntyminen johtuu Lähi-idästä tulleista maahanmuuttajista.
Mediassa huomiota on saanut etenkin välikohtaus, jossa arabiaa puhunut nuori mies löi kahta kipaa pitänyttä miestä keskellä Berliiniä. Saksan hallitus kiirehti tuomitsemaan teon jyrkästi.
Kesän lopulla Lontoon yliopiston yhteydessä toimiva Pears-instituutti julkaisi yhdessä saksalaisen EVZ-säätiön kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin antisemitistisiä asenteita viidessä Länsi-Euroopan maassa: Belgiassa, Hollannissa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa.
Tutkimuksen mukaan Lähi-idästä tulleiden maahanmuuttajien joukossa on sekä juutalaisvastaisesti asennoituneita että demokratiaa ja eri vähemmistöjen yhteiseloa arvostavia ihmisiä. Tutkijoiden mukaan ei ole todisteita siitä, että uudet maahantulijat olisivat lisänneet antisemitismiä yhteiskunnan tasolla.
Saksan rikospoliisin mukaan antisemitististen rikosten taustalla ovat 94 prosentissa tapauksista äärioikeistoon kuuluvat tekijät.
Myös muissa Länsi-Euroopan maissa on tilastoitu aiempaa enemmän antisemitistisiä välikohtauksia viimeisen parin vuoden aikana.AOP
Leipzigin yliopiston tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin saksalaisten asenteita maahanmuuttajia ja juutalaisia kohtaan. Tutkijoiden mukaan kymmenen prosenttia saksalaisista on avoimen juutalaisvastaisia, ja 10–50 prosenttia vastasi myönteisesti antisemitistisiin väitteisiin, kun tutkijat esittivät lisäkysymyksiä osallistujille.
Antisemitistiset asenteet selittyvätkin myös muulla kuin henkilöiden uskonnolla tai maahanmuuttotaustalla. Ne liittyvät läntisessä maailmassa tapahtuviin sosiaalisiin ja poliittisiin muutoksiin.
Maahanmuuttajat muslimimaista eivät ole suurin ongelma, sanoo oman näkemyksensä Berliinin juutalaisen seurakunnan Sigmount Königsberg.
– Kantaväestössä on ollut antisemitismiä aina. Mikä ennen pysyi oman perheen tai ystävien keskuudessa, on nyt muukalaisvihamielisen ja rasistisen puolueen avulla muuttunut hyväksyttävämmäksi, Königsberg arvioi.
Samaa mieltä on Florian Eisheuer, joka työskentelee rasismia ja antisemitismia vastustavassa Amadeu Antonio -säätiössä.
– Saksassa on edelleen paljon ihmisiä, jotka kieltäytyvät muistelemasta vuoden 1938 tapahtumia ja tarkastelemasta kriittisesti historiaa, Eisheuer sanoo.
Elokuussa 2018 itäsaksalaisessa Chemnitzissä tuhannet ihmiset osallistuivat uusnatsien koolle kutsumaan marssiin sen jälkeen, kun kaksi maahanmuuttajaa oli puukottanut Saksan kansalaisen kuoliaaksi. Marssiin osallistuneet jahtasivat ulkomaalaistaustaisia ihmisiä Chemnitzin kaduilla ja kävivät toimittajien kimppuun.
Marssilla nähtiin 1930-luvulla käytössä olleita natsisymboleita kuten hakaristejä ja Saksan vanhoja punamustavalkoisia lippuja. Eisheuer arvostelee silti tapaa, jolla Chemnitzissä näkyviin tullut rasismi ja antisemitismi tulkittiin vain kaduilla marssineiden uusnatsien ideologiaksi.
– Meidän pitää muistaa, että kadulla oli aivan tavallisia ihmisiä, jotka jakavat saman maailmankuvan natsien kanssa, Florian Eisheuer sanoo.
Saksan hallitukselle ja liittokansleri Angela Merkelille juutalaisvastaisuuden kasvu on arka aihe.
Merkel on saanut Saksassa kritiikkiä vuoden 2015 päätöksestään avata ovet 1,2 miljoonalle Eurooppaan tulleelle turvapaikanhakijalle. Antisemitistiset teot ovat uusin murhe sisäisen turvallisuuden rintamalla.
Huhtikuussa Merkel sanoi israelilaisen Channel 10 -kanavan haastattelussa, että vaikka antisemitismiä on ollut Saksassa aina, nyt siitä esiintyy myös uusia muotoja, jotka liittyvät maahan tulleisiin siirtolaisiin.
– Yhtäkään juutalaista lastentarhaa, koulua tai synagogaa ei voida jättää vaille poliisin suojelua. Se painaa mieltä, Merkel sanoi.
"Yritä jatkaa elämääsi" oli Margot Friedländerin äidin viimeinen viesti tyttärelleen vuonna 1943. Margot Friedländer käytti lauseen myöhemmin muistelmiensa nimenä.Uwe Tautenhahn / Yle
Saksan sisäministeriön asiantuntijaryhmä patisti viime vuonna liittopäiviä ryhtymään nopeisiin toimiin juutalaisvastaisuuden torjumiseksi. Ryhmä vaati muun muassa kovempia rangaistuksia viharikoksille. Viime keväänä sisäministeriössä aloitti erityinen virkamies, jonka tehtävänä on antisemitismin ehkäisy.
Asiantuntijoiden mukaan ihmisten kouluttamisella ja rasismia ehkäisevillä projekteilla on suuri merkitys.
Leipzigin yliopiston tutkimuksen mukaan antisemitistiset asenteet ovat erityisen yleisiä matalasti koulutettujen saksalaisten keskuudessa. Elämässä tapahtuva kriisi kuten työpaikan menettäminen tai elämäntilanteen muutos tekevät lisäksi ihmisistä taipuvaisempia uskomaan salaliittoteorioihin.
Berliinin juutalaisen seurakunnan Sigmount Königsberg käyttää mielellään matkalaukkuvertausta.
Sodanjälkeisinä vuosina Saksassa asuvat juutalaiset elivät jatkuvassa epävarmuudessa: mitä, jos holokaustin tapahtumat toistuisivat?
– Henkisesti juutalaisilla oli aina matkalaukut pakattuna. Noin 30 vuotta sitten luovuimme tästä ajatuksesta, Königsberg sanoo.
Viisikymppisen Königsbergin mukaan juutalaisista tuntui vasta silloin, että heistä oli todella tullut hyväksytty osa saksalaista yhteiskuntaa.
Nyt monet perheet ovat alkaneet Königsbergin mukaan taas pakata henkisiä matkalaukkujaan. Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että suunnittelevat, minne voisivat muuttaa.
– Moni on menettänyt uskonsa siihen, että voisimme koskaan saavuttaa tasavertaista yhteiskuntaa. Saksa ja Eurooppa näkevät itsensä kuitenkin aina ennen kaikkea kristillisinä yhteiskuntina, Königsberg sanoo.
Uwe Tautenhahn / Yle
Margot Friedländer jätti Saksan sodan jälkeen taakseen. Hän palasi vasta yli 80-vuotiaana.
Sota-aikana Friedländer piilotteli Gestapolta nukkumalla milloin auttajiensa sohvilla, milloin komeroissa tai vierashuoneissa. Hän jopa leikkautti nenänsä kirurgilla, jotta se näyttäisi vähemmän juutalaiselta.
Huhtikuussa 1944 Friedländer oli palaamassa ilmapommitusten jälkeen pommisuojasta, kun siviilipukuiset juutalaisten etsijät kysyivät hänen henkilöpapereitaan. Koska niitä ei ollut, Friedländer tunnusti olevansa juutalainen. Hänet vietiin Theresienstadtin keskitysleirille.
– Vanhukset eivät selvinneet leirillä kahta viikkoa. Meillä nuoremmilla oli mahdollisuus jäädä eloon, Margot Friedländer kuvailee.
Hän istuu länsiberliiniläisessä vanhainkodissa asunnossaan ja kertoo, millaista oli pelätä joka päivä joutumista itään suuntaaviin kuljetuksiin.
– Vasta vähän ennen leirin vapauttamista saimme kuulla, mitä kuljetukset todella tarkoittivat. Olimme aina pelänneet pahinta.
Margot Friedländeriä on muistettu Saksassa kunniamerkein.Uwe Tautenhahn / Yle
Theresienstadt vapautettiin toukokuun alussa 1945. Margot ja Adolph Friedländer avioituivat vielä leirillä ennen kuin viimeinen rabbi poistui siltä. Pariskunta vietti ensin vuoden maan sisäisille pakolaisille tarkoitetussa leirissä amerikkalaisten miehitysalueella. Sitten he suuntasivat Yhdysvaltoihin.
Perheensä kohtalolle Margot Friedländer sai virallisen vahvistuksen vasta vuosia myöhemmin. Isä, äiti ja Ralf-veli oli murhattu Auschwitzissa.
Berliiniin Margot Friedländer tuli vuosikymmenien jälkeen kirjoittamiensa muistelmien takia. Vuonna 2010 hän muutti takaisin synnyinkaupunkiinsa.
97-vuotias on edelleen aktiivinen demokratian puolestapuhuja. Hän jakaa vuosittain niin kutsutun Margot Friedländer -palkinnon koululuokille, jotka toteuttavat antisemitismin vastaisia projekteja. Friedländer vierailee myös usein kouluissa lukemassa otteita kirjastaan. Viime vuonna hän osallistui nuorten YouTube-tapahtumaan.
Margot Friedländer Berliinin pormestarin Michael Müllerin kanssa.Margot Friedländerin kotialbumi
Kesäkuussa Friedländer ja toinen tunnettu holokaustin eloonjäänyt Inge Deutschkron nimettiin Berliinin kunniakansalaisiksi kaupungintalon seremoniassa, joka vilisi nimekkäitä poliitikkoja.
Kiitospuheessaan Margot Friedländer muistutti, että myös Hitler, Göring ja Göbbels olivat aikanaan Berliinin kunniakansalaisia.
– Tänään he varmaan kääntyisivät haudassaan, sillä juutalainen, jota he eivät tunnustaneet ihmiseksi ja jonka he olisivat halunneet murhata, saa saman tittelin, Friedländer sanoi.
