Emilia, 26, oli kärsinyt sosiaalisiin tilanteisiin liittyvästä ahdistuksesta teini-iästä saakka. Hän piti sitä luonteenpiirteenään, jolle ei voi tehdä mitään.

– En osannut edes ajatella, että taustalla olisi jotain sellaista, mihin voisi hakea apua, Emilia kertoo. Hän ei halua esiintyä haastattelussa sukunimellään mielenterveysongelmiin liittyvän leiman välttämiseksi.

Ensimmäisen yliopistossa vietetyn syyslukukauden jälkeen ahdistus kuitenkin yltyi niin rajuksi, että Emilia oivalsi kyseessä olevan jotain vakavampaa. Hän soitti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS), vaikka ei osannut tarkasti edes kuvailla, mistä kiikasti.

– Halusin puhua esiintymisjännityksestä ja ahdistuksesta, mutta en tiennyt, mihin hain apua.

Emilia sai ajan sairaanhoitajalle, jonka vastaanotolla hän kävi muutamia kertoja. Emilia ei muista tarkalleen, mitä vastaanotoilla tapahtui tai kuinka monta kertaa hän sairaanhoitajaa tapasi.

Mutta kylpyhuoneensa lattialla istumisen ja itkemisen hän muistaa – tuskailun tehtävien suorittamisesta, elämässä pärjäämisestä ja vuosien päässä häämöttävän gradun esittämisestä.

Tulevaisuus tuntui kaatuvan päälle.

Hieman ennen yleislääkärin vastaanotolle pääsyä, Emilia oli löytänyt googlettamalla vihdoin selityksen oireilleen – sosiaalisten tilanteiden pelko. Emilia ympyröi lääkärille valmiiksi, mitkä kaikki oireista kuvasivat hänen olotilaansa. Se auttoi, sillä nyt hän pystyi kertomaan, mihin hän haki apua.

Jonot pitenevät, kun lukuvuosi etenee

Emilian kokemuksista on kulunut nyt viisi vuotta. Viime vuonna YTHS:n kaikista vastaanottokäynneistä joka viidennen taustalla oli psyykkinen oireilu – useimmiten erilaiset masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt.

YTHS:n johtavan ylilääkärin Päivi Metsäniemen mukaan hoitotakuu toteutuu kuitenkin hyvin ja hoitoa tarvitsevat opiskelijat saavat apua kolmen kuukauden sisällä ensimmäisestä vastaanottokäynnistä.

Alkavana syksynä jonot mielenterveyspalveluihin näyttävät vielä toistaiseksi kohtuullisilta. Metsäniemen mukaan ne kuitenkin pitenevät yleensä opintojen ja lukuvuoden edetessä. Myös kesä- ja joululomat pitkittävät jo alkaneita hoitopolkuja.

Metsäniemen mukaan mielenterveyspalveluiden saatavuus on kuitenkin täksi syksyksi parantunut.

– Olemme rekrytoineet paljon psykiatrisia sairaanhoitajia, joilla on erittäin hyvät valmiudet ottaa ensilinjassa vastaan mielenterveyden erilaisista ongelmista kärsiviä. Tällä olemme saaneet mielenterveyspalveluiden saatavuutta paremmaksi.

Lääkityksellä alkuun ja psykologin arviointijonoon

Yleislääkärin vastaanotolta Emilia sai lääkityksen, joka osui onneksi heti nappiin. Oireet helpottivat. Lisäksi lääkäri laittoi Emilian psykologin arviointiin vievälle jonotuslistalle. Jonossa hän odotti lähes vuoden.

– Siinä oli kesälomat välissä. Mutta jälkeenpäin olen miettinyt, että minun pitäisi sitä lääkäriä kiittää. Tapasin häntä jonossa odottaessa kerran kuussa. Minulla oli koko ajan jonkunlainen tuki ja tunne siitä, että asiat menevät eteenpäin.

Emilia kävi psykologin vastaanotolla muutaman kerran, minkä jälkeen hän sai arvion: terapiasta olisi hyötyä. Sen jälkeen Emilia tarvitsi vielä YTHS:n psykiatrin lausunnon, jolla hän voisi hakea Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.

Emilia muistelee saaneensa psykiatrilta muutaman psykoterapeutin nimen ja yhteystiedot.

– Mutta muuten jäin yksin terapeutin etsimisen kanssa. Olen kuullut eri terapiasuuntauksista vasta sen jälkeen, kun olin itse jo aloittanut terapian. Etsiminen oli hakuammuntaa. Se on sellainen kohta, johon olisin tarvinnut enemmän apua. Jos ei ole voimavaroja lähteä etsimään heinäsuovasta yksin, se voi jäädä kokonaan tekemättä.

Emilia kävi tutustumassa kahteen terapeuttiin. Tutustumiskerrat piti maksaa itse, joten enempään ei ollut varaa. Eikä aikaakaan, sillä valitun terapeutin nimi piti saada YTHS:n psykiatrin lähetteeseen Kelalle ja kesälomat olivat taas ovella.

Hakemus ehti ennen kesälomia, ja Kelan tukema kolmen vuoden kuntoutuspsykoterapiajakso alkoi puolitoista vuotta ensimmäisen sairaanhoitajan tapaamisen jälkeen.

YTHS:n hoidettavien opiskelijoiden määrä tuplaantuu

YTHS:n osaaminen on pääsääntöisesti juuri lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa. Vaikeiden häiriöiden hoidossa tarvitaan usein pidempiaikaisia hoitomuotoja, jolloin opiskelija ohjataan Emilian tavoin jatkohoitoon julkiselle puolelle.

Kelan pidempikestoiseen kuntoutuspsykoterapiaan ohjattiin vuonna 2018 noin 3 000 opiskelijaa.

Eduskunta päätti alkuvuodesta, että ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin 1. tammikuuta 2021. Vaikka laajennus nähdään YTHS:llä pääasiassa hyvänä asiana, mielenterveyspalveluiden riittävyys herättää kysymyksiä: Mistä saadaan lisää resursseja, kun asiakasmäärä kaksinkertaistuu?

– Silloin hoidettava opiskelijamäärä kaksinkertaistuu yhdessä yössä. Mutta ei meidän heitä onneksi nykyisillä resursseilla tarvitse hoitaa, vaan saamme resursseja paljon lisää, Metsäniemi vakuuttaa.

Metsäniemen mukaan opiskelijoiden mielenterveys on yksi YTHS:n keskeisimmistä aiheista ja palveluiden saatavuutta pyritään parantamaan jatkossakin.

– Se ei aina tarkoita, että jokaisen pitäisi käydä pitkä reitti yleislääkärillä, psykologeilla, psykiatrilla ja sen jälkeen jonottaa terapiaan. Erityisesti matalan kynnyksen palveluissa hoito voi alkaa heti ensiarvion tekemisestä. Jotkut selviävät tosi vähällä tuella, itsehoidon apuvälineillä ja mobiiliterapioilla. Toiset tarvitsevat enemmän.

Mobiiliterapiaa masennuksen hoitoon

Metsäniemen mukaan tärkeintä olisi tunnistaa erilaiset hoidon tarpeet entistä paremmin ja pystyä tarjoamaan juuri oikeanlaista hoitoa mahdollisimman nopeasti. Yksi keino lievien ja keskivaikeiden tapauksien hoitoon on Metsäniemen mainitsema mobiiliterapia.

YTHS tekee parhaillaan kliinistä tutkimusta yhdessä digiklinikka Meru Healthin kanssa mobiiliterapian käytöstä opiskelijoiden masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Satunnaistetun verrokkikontrolloidun tutkimuksen tavoitteena on, että mobiiliohjelma voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön opiskelijoiden masennuksen hoidossa ja näin myös hoitoon pääsy nopeutuisi.

Mobiilihoito-ohjelma kestää 12 viikkoa ja alkaa oitis yleislääkärin lähetteestä. Terapiaohjelma sisältää reaaliaikaisen digitaalisen yhteyden terapeuttiin ja anonyymin vertaistukiryhmän. Ohjelman aikana tehdään mindfulnessiin ja kognitiiviseen psykoterapiaan perustuvia harjoituksia itsenäisesti lähes päivittäin. Opiskelijat saavat pitää sovelluksen harjoitteet myös hoitojakson jälkeen. Näin hoito voi jatkua itseohjautuvasti esimerkiksi opintojen päätyttyä.

Parhaillaan on menossa testausvaihe, jossa puolet opiskelijoista testaa mobiiliterapiaa ja puolet perinteistä kasvotusten tapahtuvaa terapiamuotoa. Vaikka tutkimus ei ole vielä valmis, ensimmäiset tulokset vaikuttavat Metsäniemen mukaan lupaavilta.

– Tämähän on ihan mullistavaa, koska silloin yksi terapeutti tai mielenterveyden työntekijä voi hoitaa isomman määrän potilaita kerralla. Silti opiskelijat tuntevat saavansa apua paljon nopeammin ja paljon tiiviimmin kuin perinteisesti, kun tullaan kerran viikon välein tai kahden viikon välein käymään juhlallisesti vastaanotolla.

Lisäksi YTHS:llä on käytössä erilaisia etävastaanoton toimintamuotoja, joista opiskelija voi valita itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Etävastaanotot auttavat myös valtakunnallisen tarjonnan tasaamisessa eri paikkakunnille.

– Erityisen hyvin etävastaanottotyyppinen tai mobiiliterapia sopii juuri mielenterveyden käynteihin, joissa ei tarvitse koskettelemalla tutkia vaan vuorovaikutus on tärkeintä. Tämä vuorovaikutus pystytään etävälineilläkin toteuttamaan, Metsäniemi kertoo.

Terapia auttoi, lääkitys jatkuu

Emilia ei osaa selittää mekanismia sen taustalla, miksi terapia aikoinaan auttoi. Vuoden terapiassa käynnin jälkeen hän kuitenkin huomasi, että olo oli selkeästi muuttunut. Arkiset asiat sujuivat paremmin. Kaupassa käynti ei enää jännittänyt ja ihmisiin tutustuminen ei tuntunut enää niin kammottavalta.

Kelan tukeman kolmen vuoden hoitojakson päätyttyä Emilialla ei ollut varaa jatkaa terapiaa.

– Kun terapia päättyi, minulla oli viimeinen vuosi opintojani jäljellä. Kyllä se sujui. Valmistumiseni jälkeen jäin kuitenkin tyttömäksi ja kun työttömyys pitkittyi, mielenterveyteni alkoi rakoilla uudestaan.

Tällä hetkellä Emilia sanoo voivansa hyvin. Hän sai keväällä työkokeilupaikan.

– Se tunne, että on tekemistä ja teen jotain tärkeää arjessani, auttaa. Lisäksi teen vapaaehtoishommia eräässä mielenterveyteen liittyvässä projektissa. Se oli työttömyyteni aikana henkireikä, että pääsin viikoittain tai jopa useammin ihmisten pariin tekemään jotain, mikä tuntui tärkeältä.

Viimeisen YTHS:n terapialausunnon yhteydessä Emilia keskusteli psykiatrin kanssa SSRI-lääkityksen lopettamisesta hiljalleen – sitten, kun tulee tasaisempi elämänvaihe.

– Vieläkin odottelen sitä elämänvaihetta. Se ei ole vielä, mutta toivotaan parasta.

Vaikka mielenterveysongelmiin liittyvän stigman sanotaan vähentyneen, Emilia halusi esiintyä haastattelussa ilman sukunimeään leimautumisen välttämiseksi.

Lue seuraavaksi

Lääkäri voi usein antaa masennuksen hoitoon vain lääkkeitä – Jonne Juntura haluaa lisää psykologeja terveyskeskuksiin

Professori: Yhä useampi nuori on moniongelmainen – nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut räjähdysmäisesti

Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu?

Politiikassa kaikki on mahdollista. Italian sisäministeri Matteo Salvini on lähdössä poliittiselle rantakiertueelle eli Salvini suuntaa sinne, missä lomailevat italialaiset ovat.

Myös Italian parlamentti on jäämässä kesälomalle.

Oikeistopopulistisen La Lega -puolueen puheenjohtaja Salvini nähtiin viikonloppuna Papeetan rannalla Milano Marittimassa Adrianmeren rannalla ottamassa selfieitä, siemailemassa mojitoja ja jopa dj:nä soittamassa levyjä.

Lomailun ohessa Salvini puhuu politiikkaa, kun hän aloittaa kahden viikon kiertueen Sabaudiassa Rooman lähellä. Sen jälkeen Salvini koluaa läpi Abruzzon, Puglian, Calabrian ja Sisilian alueiden.

Salvinin tavoitteena on vedota kannattajiinsa, koska Italiassa saatetaan joutua järjestämään ennenaikaiset vaalit

– Ai rantakiertueko? Kyse on alueen ihmisten pyytämien kansankokousten järjestämisestä. En aio pelata siellä rantalentopalloa, Salvini sanoi Radio 24 -kanavan haastattelussa.

Reitistä voi päätellä, että Salvini pyrkii kasvattamaan suosiotaan erityisesti Italian eteläosissa.

La Lega on menestynyt kannatusmittauksissa, mutta Italian eteläosassa puolueeseen suhtaudutaan epäilevämmin.

Oppositio on arvostellut Salvinin rantakiertuetta. Arvostelijoiden mielestä Salvini käyttää enemmän aikaa kampanjointiin kuin virkatehtäviensä hoitamiseen.

Aiheesta muualla:

Politico: It’s the Matteo Salvini summer roadshow

ELY-keskuksen mukaan toukokuussa Sotkamo Silverin kaivoksella tapahtunut jäteveden vuoto oli pieni, mutta harmillinen. Vuodon aiheutti virheellisesti suunniteltu viemäri.

Yle kertoi tänään, että Sotkamo Silver ei aluksi ilmoittanut tapahtuneesta ympäristöviranomaisille, joten kukaan ei tarkkaillut onnettomuuden seurauksia ympäristölle vuodon aikana.

Nyt ELY-keskuksen tehtävänä on tilanteen kehittymisen seuraaminen, sillä toukokuussa sattuneen vuodon suuruutta voidaan arvioida vasta jälkikäteen.

Yhtiön arvion mukaan alueelta pääsi ulos noin 110 kuutiometriä jätevettä.

– Näiden tietojen valossa ei voida puhua isosta vuodosta. On valitettavaa, että häiriöilmoitus on jäänyt tekemättä. Kyseessä ei ole ollut suuri häiriötilanne, sanoo Kainuun ELY-keskuksen johtava ympäristöasiantuntija Joni Kivipelto.

Sotkamo Silver ilmoitti asiasta kesäkuussa ELY-keskukselle.

Kyseessä on kuitenkin ympäristöluparikkomus, koska ELY ei ole saanut ylimääräisiä näytteitä vahingon satuttua.

– Näytteitä on ryhdytty tarkkailemaan vasta kuukauden myöhässä, Kivipelto kertoo.

ELY-keskus on antanut Sotkamo Silverille huomautuksen asiasta. Sillä pyritään siihen, että yritys laittaa itse asian lain mukaiseen asentoon.

"Kävi kömmähdys"

Sotkamo Silverin toimitusjohtaja Erkki Kurosen mukaan kaivoksella ryhdyttiin vuodon havaitseminen aikana hankkimaan tarvikkeita, laitteita ja resursseja, joilla putki saatiin korjattua. Lisäksi pidettiin huolta vesien ohjailusta käsittelyjärjestelmään.

– Kävi kömmähdys ja ilmoitusta ei tehty, koska vuoto tapahtui rikastamon nurkalla.

Pieneen Tipasjärveen johtavasta ojasta kesäkuun lopulla otetuissa näytteissä löytyi kohonneita arvoja ainakin ammoniumtypen osalta.

– Typpi, sulfaatti-, sinkki-, nikkeli- ja kadmiumarvot ovat olleet koholla, mutta minulla ei ole tarkkoja tietoja niistä määristä, Kuronen sanoo.

Yhteydenpitoa tiivistetään

ELY-keskus haluaa tiivistää tietojen vaihtoa Sotkamo Silverin kanssa kuukausittaiseksi, ettei vastaavia tietämättömyydestä johtuvia vahinkoja sattuisi.

– Yhtiö on meidän suuntaan korostanut, että he ovat ottaneet tästä opikseen ja pitävät jatkossa matalaa kynnystä ilmoituksen tekemiseen, Joni Kivipelto kertoo.

Erkki Kuronen myöntää yhteydenpidon tarpeellisuuden.

– Olemme paremmin perillä, siitä mitä viranomainen meiltä odottaa ja he tietävät, mitä meillä menossa.

Sotkamo Silver vaihtoi toimitusjohtajaa neljä päivää vuodon jälkeen.

Konsernijohtaja Timo Lindborg korostaa, ettei vaihdoksella ole yhteyttä sattuneeseen vuotoon. Vaihto perustui sovittuun järjestelyyn, jossa Arto Suokas hoiti laitoksen käynnistysvaiheen ja Erkki Kuronen otti ohjat, kun alkoi varsinainen tuotantovaihe.

Lue myös:

Sotkamo Silver jätti kertomatta jätevesien virtaamisesta ympäristöön – viranomainen pidettiin pimennossa

Hiustenlähtö on lääketieteen kannalta kinkkinen terveyspulma, sillä monia siihen vaikuttavia tekijöitä on vaikeaa tutkia, sanoo HUSin Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava.

– Lääketiede ei täysin ymmärrä hiustenlähtöön liittyviä syitä. Osa tehdystä tutkimuksesta on myös tuonut ristiriitaisia tuloksia, koska tutkimusta on niin vähän, Salava kertoo.

Esimerkiksi siitä on vaihtelevia näkemyksiä, aiheuttaako anemia hiustenlähtöä.

Koska tutkimus on vähäistä, aiheen ympärillä liikkuu paljon uskomuksia sekä kokemustietoa, johon ei pystytä lääketieteellisesti ottamaan kantaa.

Esimerkiksi viime viikolla Annikki Hagros-Koski hius- ja terveysalan yritys Hiusakatemiasta esitti Ylen hiustenlähtöä käsittelevässä jutussa useita väitteitä, joille ei ole toistaiseksi lääketieteellistä pohjaa.

Yksi tällaisista asioista on stressin vaikutus hiuksiin.

Salavan mukaan stressin vaikutusta terveyteen on vaikeaa tutkia. Näin ollen myöskään stressin vaikutusta hiustenlähtöön ei ole juurikaan tutkittu.

Hagros-Koski kertoi Ylen haastattelussa, että hiukset reagoivat aina stressiin ja murtuvat stressihormonin vaikutuksesta helpommin.

Salava toteaa, että pitkäkestoinen ja voimakas stressi vaikuttaa todennäköisesti hiustenlähtöön jollain tavalla. Lääketieteellisissä tutkimuksissa tarkkoja mekanismeja ei kuitenkaan ole saatu selville.

– Todennäköisesti stressillä on vaikutusta yleiseen terveyteen ja sitä kautta se voi myös heijastua hiuksiin, Salava sanoo.

Yleisterveys vaikuttaa hiuksiin

Yleisterveys siis vaikuttaa hiuksiin, mutta hyvin yksilöllisesti. Pitkäaikaiset epäterveelliset elintavat kuitenkin yleensä näkyvät jollain tavalla myös hiusten kunnossa.

– Todennäköisesti mikään yksittäinen puutos ei aiheuta hiustenlähtöä. Ei ole voitu osoittaa, että mitkään lisäravinteet tai hivenaineet auttaisivat hiusongelmiin, Salava sanoo.

Salavan mukaan lisäravinteista, kuten biotiinista, ei tämänhetkisen tutkimuksen perusteella ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan.

Usein esiin nousee myös hiustenpesun vaikutus hiustenlähtöön tai hiusten kuntoon. Hagros-Koski esimerkiksi sanoi Ylen haastattelussa, että liiallinen shampoopesu voi aiheuttaa hiuspohjan tulehtumista.

Lääketieteelliset tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä.

– Ei ole näyttöä siitä, että shampoot vaikuttaisivat hiustenlähtöön. Tuotteet ovat toki erilaisia ja voivat aiheuttaa hyvin yksilöllisiä reaktioita. En kuitenkaan usko, että hiusten peseminen on yleisesti haitaksi hiuspohjalle, Salava sanoo.

Salavan mukaan monipuolinen ruokavalio ja normaalista hygieniasta huolehtiminen ovat hiusten kannalta paras vaihtoehto.

Yleisin hiustenlähdön syy on kaljuuntuminen

Hiustenlähtö voi johtua hyvin moninaisista syistä, ja välillä vaivan syy jää pimentoon. Salavan mukaan hiustenlähtöön ei voi suurimmassa osassa tapauksista itse vaikuttaa.

Hiustenlähtö voi olla tasaista tai läiskäistä.

Läiskäinen hiustenlähtö on harvinaisempaa ja sen yleisin ilmenemismuoto on pälvikalju. Pälvikaljun tunnistaa nopeasta hiustenlähdöstä ja selkeistä, pyöreistä tai ovaalinmuotoisista kaljuista läikistä.

Myös esimerkiksi tietyt autoimmuunisairaudet voivat aiheuttaa läiskäistä hiustenlähtöä.

Tasaiselle hiustenlähdölle voi puolestaan olla valtavan paljon erilaisia syitä. Yleisin niistä on geeneistä johtuva kaljuuntuminen.

– Kaikkein yleisin syy hiustenlähtöön on miestyyppinen kaljuuntuminen, joka selittä valtaosan miesten hiustenlähdöstä, sanoo ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen Mehiläisestä.

Sama kaljuuntumismekanismi vaikuttaa myös naisilla, mutta eri tavoin.

Naishormoni estrogeeni suojaa hiustenlähdöltä, joten perinnöllinen kaljuuntuminen on hitaammin etenevää ja harvinaisempaa. Se ei myöskään yleensä johda täyteen kaljuuntumiseen, vaan hiukset tyypillisesti harventuvat päälaelta.

Salava kertoo, että myös fysiologiset hiusmuutokset ovat yleisiä. Tämä tarkoittaa, että monen hiukset harvenevat ikääntymisen myötä. Ihmisen geenit vaikuttavat merkittävästi siihen, kenen tukka pysyy tuuheana ja kenen ei.

Ohimenevän hiustenlähdön syyt voivat olla hyvin moninaisia

Hiustenlähtö voi myös olla niin sanotusti telogeenistä eli itsestään korjaantuvaa hiustenlähtöä.

– Telogeeniselle hiustenlähdölle on löydettävissä yleensä jokin syy ja se on useimmiten ohimenevää, Salava kertoo.

Esimerkiksi raju kuumetauti voi saada hiuksia irtoamaan runsaasti lyhyen ajan sisällä.

Myös kilpirauhasen toimintahäiriöt, e-pillerien aloittaminen tai lopettaminen, synnyttäminen tai nopea laihduttaminen voivat aiheuttaa tämänkaltaista hiustenlähtöä.

– Tämäntyyppinen hiustenlähtö voi esiintyä vasta kuukausien päästä sen aiheuttajasta, esimerkiksi kuumetaudista. Silloin hiustenlähtöä ei aina osata yhdistää tautiin, Salava sanoo.

Myös jotkut vahvat lääkkeet, kuten syöpähoidoissa käytettävät solusalpaajat voivat aiheuttaa hiustenlähtöä.

Salava myös korostaa, että mikäli hiustenlähdön taustalla on jokin vakavampi sairaus, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt, ei hiustenlähtö ole ainoa oire. Siksi yleistä vointiaan kannattaa tarkkailla, jos hiuksia alkaa irrota äkisti.

Jos hiustenlähtö jatkuu, kannattaa käydä lääkärissä

Lääkäreiden mukaan on normaalia, että ihmisellä on ajanjaksoja, joissa hiuksia saattaa lähteä enemmän tai vähemmän. Lyhytaikaisesta ja ohimenevästä hiustenlähdöstä ei siis kannata liikaa säikähtää.

– Hiustenlähtöön kannattaa lähteä hakemaan apua lääkäristä, jos hiustenlähtö etenee hyvin nopeasti tai se ei mene ohi muutamassa kuukaudessa, arvioi Karppinen.

Jos hiustenlähdölle on havaittavissa selvä syy, kuten kuumetauti, ei asian takia tarvitse välttämättä käydä lääkärissä.

– Jos hiustenlähtö vain jatkuu, kannattaa käydä lääkärissä selvittämässä sen syyt. Myös silloin, jos hiuksia alkaa lähteä nopeasti tupoittain, kannattaa mennä käymään lääkärin vastaanotolla, Karppinen toteaa.

Lääkärin juttusille voi suunnata myös silloin, jos kaljuuntuminen häiritsee tai epäilyttää.

Lue myös:

Löysitkö ison tupon hiuksia lattiakaivosta ja huolestuit? – Hiusalan yrittäjä nimeää kuusi yleistä syytä hiustenlähtöön ja hiusten katkeiluun

Kaljuuntuminen huomataan nyt varhaisemmassa vaiheessa – naisilla hiukset harvenevat vanhempana ja tasaisemmin

Telia tiedottaa aloittavansa Suomessa yhteistoimintaneuvottelut.

Muutosten arvioidaan vähentävän enimmillään jopa 90 työtehtävää.

Konserni perustelee muutosta siirtymisellä uuteen toimintamalliin, jossa noin 250 tehtävää siirtyy Suomen maaorganisaatiosta Telia-konsernin muihin Suomen yksiköihin.

Suurimpana muutoksena uudistuksessa on tuotteisiin ja palveluihin liittyvien vastuiden keskittäminen konsernin yhteiseen tuote- ja palveluyksikköön.

– Pystymme uuden toimintamallin avulla karsimaan päällekkäistä tuote- ja palvelukehitystä ja hallintaa sekä yhtenäistämään toimintatapojamme eri maissa. Tärkein tehtävämme Suomessa on kuitenkin edelleen paikallisten asiakkaiden tukeminen, siksi haluamme pysyä asiakkaita lähellä ja kuunnella heidän toiveitaan ja odotuksiaan aiempaa tarkemmin, sanoo Telia Finlandin toimitusjohtaja Stein-Erik Vellan tiedotteessa.

Telialla on Suomessa noin 3 500 työntekijää. Yt-neuvotteluiden piirissä on noin 1 500 tehtävää.

Uusi hallitusohjelma kertoo näin: Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Sisälläni heräsi epäilys. Kauhistuttaa mahdollisuus, että tehdään jälleen kerran suuria päätöksiä, joiden käytäntöä ei ajatella loppuun saakka. Asia sysätään taas keskeneräisenä meidän opettajien harteille. ”Hoitakaa tämä. Kyllä te pärjäätte, koska pakkohan teidän on.”

Meistä opettajista on tuntunut viime vuosina siltä, että uudistuksista on tullut itseisarvo ja ennen kaikkea että uudistusten käytännön toteutus jää liian usein pohtimatta. Liian monet muutokset on ajettu täytäntöön saatesanoin: emme me oikein tiedä, miten tämä käytännössä menee ja pitää toteuttaa, mutta pärjätkää ja keksikää.

Tuntuu siltä, että ylemmillä tahoilla ei kerta kaikkiaan ymmärretä, ettei koulu ole mikään teollisuuslaitos. Sitä ei voi pysäyttää siksi aikaa, että koneiden ohjelmistot ja säädöt saadaan toimimaan halutulla tavalla. Opetuksen täytyy soljua eteenpäin koko ajan tasaisesti ja taata koko ajan opiskelijoille tasalaatuiset opiskelun edellytykset.

Meidän täytyy saada keskittyä siihen, että tarjoamme  jokaiselle nuorelle hyvää ja tasokasta koulutusta.

Opettajien ammattikunta on moninainen ja totta kai mielipiteet vaihtelevat. Yhdestä asiasta uskon meidän olevan yhtä mieltä: emme halua enää yhtään uudistusta, jota ei ole perin pohjin harkittu nimenomaan käytännön ratkaisujen kannalta. Me teemme arkista työtä, jossa meillä on vastuu jokaisesta nuoresta ja meidän täytyy saada keskittyä siihen, että tarjoamme jokaiselle nuorelle hyvää ja tasokasta koulutusta.

Pyysin tätä kolumnia varten ajatuksia muiltakin. Opettajat epäröivät ja pelkäävät, että esimerkiksi opiskelun maksuttomuuden takaaminen vie niukkoja resursseja pois muualta. Resursseja on jo leikattu ja niitä tarvitaan yhä kipeästi enemmän kuin viime aikoina on suotu.

Kun vaihdoin peruskoulusta ammatilliseen kouluun, huomasin hyväksi ja tärkeäksi sen, että pystyn sanomaan opiskelijalle, että valinta ja vastuu opiskelusta ovat hänen. Tunneille ei voi tulla häiriköimään, koska oikeus opetukseen lunastetaan sääntöjen noudattamisella. Miten tämä käytännössä muuttuu, jos koulumme muuttuu oppivelvollisuuskouluksi? Miten varmistetaan mahdollisuudet taata työrauha niille, jotka opiskella haluavat?

Mitkä ovat sanktiot, jos nuori ei tulekaan kouluun? Keneen ne sanktiot kohdistetaan?

Kuka oppivelvollisuuden noudattamista valvoo ja on siitä vastuussa? Mitkä ovat sanktiot, jos nuori ei tulekaan kouluun? Keneen ne sanktiot kohdistetaan? Riittävätkö resurssit kunnollisiin sosiaalisiin tukipalveluihin, joilla koulunkäynnin edellytyksistä pidettäisiin huolta niiden kohdalla, joille suurimpia ongelmia aiheuttavat koulun ulkopuoliset tekijät kuten esimerkiksi perheolosuhteet.

Muutamaan viime vuoteen emme ole saaneet vaatia opiskelijoita osallistumaan opetukseen eli käymään tunneilla. Onko jatkossa taas pakko osallistua lähiopetukseen ja mitkä ovat meidän opettajien käytännön keinot tätä osallistumisen pakkoa toteuttaa? Pitääkö opettajan hakea opiskelijat kaduilta tai kotoa suorittamaan velvollisuuttaan?

Jututin myös kahta entistä opiskelijaani, joihin olen pitänyt yhteyttä ja seurannut heidän elämänsä kulkua. He keskeyttivät muutamia vuosia sitten ammattikoulun, kumpikin toisen opiskeluvuoden keväällä eli juuri täysi-ikäisyyden korvalla.

Ei jokainen nuori 16-vuotiaana tiedä, mitä haluaa opiskella ja ammatikseen tehdä. 

Opiskelijani totesivat suhtautuvansa oppivelvollisuuden pidentämiseen varovaisen myönteisesti. Ehkä ”koulupakko” olisi saanut heidät harkitsemaan eropäätöstään enemmän eikä sitä olisi tullut tehdyksi niin kepeästi, mutta toisaalta he tunnistavat vapaaehtoisuuden motivoivan vaikutuksen. Oppivelvollisuus ei heidänkään mielestään poista sitä ongelmaa, ettei jokainen nuori 16-vuotiaana tiedä, mitä haluaa opiskella ja ammatikseen tehdä.

Nämä jututtamani nuoret aikuiset eivät syrjäytyneet, vaan muutaman etsikkovuoden jälkeen pääsivät kiinni työelämään. Elämä tuntui aluksi raskaalta ennen kuin sitten onneksi tuli hyviä tilaisuuksia vastaan.

Vaikka ilman muuta haluan että ammatilliseen koulutuksen panostetaan taas ja palautetaan sieltä pois otettuja resursseja, aivan ensisijaisesti täytyisi nyt korjata perusopetusta vaivaavat ongelmat. Näitä ovat liian suuret ryhmäkoot ja riittävän tuen puute. Me toiseen asteen opettajat emme pysty parissa vuodessa paikkaamaan yhdeksän vuoden aikana syntyneitä säröjä ja kuiluja perusosaamisessa. Ainakin ammatillisessa koulutuksessa meidän täytyy pystyä keskittymään ammattiosaajien kouluttamiseen. Perustusten täytyy olla kunnossa, että talo pysyy pystyssä.

Paula Takio

Paula Takio on kieltenopettaja Turun Ammatti-instituutissa. Opettajan töitä hän on tehnyt niin vankilassa kuin eduskunnassakin. Hän on myös freelance-kääntäjä ja on tutkinut keskiajan kirjoituksia ja viihtyy työssään nuorten parissa.

Kolumnista voi keskustella 07.08. klo 16.00 asti.

300 ihmistä on rakentanut Rammsteinin keikkoja Tampereen Ratinan stadionilla viime viikosta asti.

Työ alkoi nurmen peittämisellä. Sen jälkeen oli vuorossa esimerkiksi noin viisi kilometriä aitaa. Stadionille rakennetaan baarit ja roudataan vessat.

Tällä viikolla Tampereelle saapuivat yhtyeen omat kamat, joita on yhteensä yli 80 rekallista. Helsingissä konsertoineella Ed Sheeranilla tavaraa oli noin 40 rekallista, mutta tuotantokin oli toisenlainen.

Sheeran laulaa lavalla kitaransa kanssa. Rammstein käyttää esimerkiksi pyrotekniikkaa. Sitä on paljon.

– Pyrotekniikkaa on niin paljon, että sitä nähdään joka biisissä. Lieskat nousevat hyvin korkealle. Lieskojen lisäksi on isoja valoja, jotka nähdään kaupungin ulkopuolella asti. Visuaalisuus on isoin juttu Rammsteinissa, sanoo Fullstemin projektipäällikkö Iina Maula.

Ratina on Maulan mukaan tällä hetkellä Suomen ainoa stadion, jolle voi rakentaa Rammsteinin kokoisen esityksen. Se on Maulan mukaan tähän mennessä Suomen suurin.

Helsingin Olympiastadion on edelleen remontissa.

Bändin saapumisaikataulusta kaupunkiin ei kerrota sanallakaan

Rammsteinin keikat ovat perjantaina ja lauantaina. Molempiin tulee yli 30 000 ihmistä. Lauantain keikan 32 000 lippua myytiin noin kymmenessä minuutissa. Perjantain lisäkeikkakin on miltei täynnä. Keskiviikkona iltapäivällä oli myynnissä muutamia vapautuneita lippuja.

Yöpaikkaa voi enää etsiä kaverin luota. Hotellit ovat Tampereella viimeistä huonetta myöten täynnä.

Liikenteeseenkin keikka vaikuttaa. Perjantaina ja lauantaina paikallisbusseilla on lisävuoroja konsertin päätyttyä. Myös VR on lisännyt yöjunien määrää keikkojen takia. Ratinanniemen puisto taas on suljettuna yleisöltä perjantaina ja lauantaina.

Projektipäällikkö Iina Maula ei kerro milloin bändi itse saapuu ja missä he yöpyvät. Bäkkärin tarjoiluistakaan hän ei voi puhua.

– Artistihan on sen verran suuri, että matkustaa oman keittiön ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Jos sinne jotain erikoisempaa tilattaisiin, emme tietäisi siitä välttämättä mitään.

Yöpyjiä stadionin liepeillä tuskin nähdään. Järjestäjä on määritellyt, että jonottaminen on sallittua molempina konserttipäivinä aamulla yhdeksältä alkaen.

Viikonloppu tuo seudulle yli kymmenen miljoonaa euroa

Rammsteinin lisäksi Tampereen keskustaan tuovat viikonloppuna väkeä esimerkiksi Teatterikesä ja esimerkiksi Tampere Filharmonian puistokonsertti.

Visit Tampereen tapahtumapalvelujen johtajan Perttu Pesän arvion mukaan viikonloppuna menee sadantuhannen tapahtumakävijän raja helposti rikki.

Väkimäärät jättävät yli kymmenen miljoonaa euroa seudulle. Siitä löytyy syy kestää ruuhkat ja ajoittainen möykkä.

– Kaupunkien keskustoihin ympäri maailmaa kuulu se, että ne elävöittyvät tapahtumilla. Festivaalien, konserttien ja urheilutapahtumien tuotoilla tehdään paljon hyviä asioita kaupunkilaisille. Muutaman viikonlopun kun jaksaa kestää, niin kyllä se sieltä alkaa näkyä positiivisesti.

Katajanmarjojen kysyntä on kasvanut, kun kotimaisten tislaamojen ginituotteet ovat nousseet trendikkäiden ja kansainvälisestikin palkittujen alkoholijuomien listalle. Ginin ominaismaku tulee nimenomaan katajanmarjoista.

Esimerkiksi giniä tislaava Tornion Panimo etsintäkuulutti viime viikolla katajanmarjojen poimijoita. Siinä yhteydessä heräsi kysymys, kuuluvatko katajanmarjat jokamiehenoikeuden piiriin.

Marjoja voi yleisesti poimia jokamiehenoikeudella sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Marjat eivät ole, kuten eivät sienetkään, maanomistajan omaisuutta. Ongelma onkin siinä, lasketaanko katajanmarja marjaksi vai kävyksi, joka se biologisesti ottaen oikeasti on.

Mielletään marjaksi

Katajanmarjan keräilyoikeus ei ole tuottanut kysymystulvaa ympäristöministeriöön.

– Ei ainakaan minun aikanani ole kyselty, vastaa jokamiehenoikeuksiin ja luonnon virkistyskäyttöön perehtynyt erityisasiantuntija Miliza Malmelin.

Ehkäpä tavalliset ihmiset eivät edes tiedä, että katajanmarja on biologisessa mielessä käpy.

– Se mielletään marjana. Ympäristöministeriökin on jokamiehenoikeuksien ohjeistuksessa todennut, että katajanmarjojen poiminta on sallittua.

Jokamiehenoikeudet perustuvat niin moneen lakiin, että Malmelinin mukaan joka tapauksessa joudutaan usein tekemään tulkintoja. Kysymys katajanmarjasta ei siinä kokonaisuudessa ole mitenkään erityisen vaikea.

Kunhan ei vahingoita puuta

Jokamiehenoikeus sanoo, että puussa olevia käpyjä tai pähkinöitä ei voi ottaa ilman maanomistajan suostumusta. Vain maahan pudonneita käpyjä saa kerätä.

Rikoslain 28. luvun 14. pykälässä luonnonmarjoja ei ole määritelty tarkemmin eikä sitä, missä ne kasvavat – puussa, pensaassa vai muunlaisessa kasvissa. Puissa kasvavia marjoja voi vakiintuneen käytännön mukaan poimia, kunhan ei vahingoita puuta.

Jokamies voi siis unohtaa katajan osalta käpymääritelmän. On katsottu, että katajanmarjojen kerääminen jokamiehenoikeudella on sallittua rikoslain tarkoittamina muina sellaisina luonnontuotteina.

Metsäteollisuusyhtiönä tunnetun UPM:n Metsäpalvelu-verkkosivustolla jokamiehenoikeutta avataan näin: “Saat poimia luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kukkia. Saat myös kerätä pihlajan- ja katajanmarjoja.”

Katajanmarjalla on ginin valmistuksen lisäksi sijansa myös perinteisessä suomalaisessa keittiössä. Sitä käytetään kuivattuna pippurin tapaan marinadeissa seka riista-, kaali- ja kalaruoissa. Myös kaljaa ja sahtia maustetaan katajanmarjoilla.

Juristitkin innostuivat määrityksestä

Iltalehti kertoi, viime viikonloppuna, että torniolaistislaamo on törmännyt gininvalmistuksessa raaka-ainepulaan. Jutussa mainittiin, että katajanmarjaa ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.

Oikeusoppineet innostuivat Twitterissä oikaisemaan asiaa. Muun muassa oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Ville Hinkkanen totesi, että sana marja on tässä ymmärrettävä sen yleiskielisen merkityksen mukaan.

Pakurikääpäkin hämmentää

Jokamiehenoikeuden piiristä löytyy toinenkin esimerkki, jossa määrittelytapa on erityinen: pakurikäävästä tulee ympäristöministeriölle paljon kysymyksiä. Sitä kerätään koivujen rungoilta muun muassa teetä ja kosmetiikkaa varten.

– Rauhoittamattomia kääpiä saa yleisesti poimia, koska ne ovat sieniä, mutta pakurikääpä on sentyyppinen kääpä, ettei sitä saa irrotettua puusta ilman että puu vahingoittuu. Siksi on linjattu, että sitä ei saa poimia, sanoo erityisasiantuntija Miliza Malmelin.

Miehelle vaaditaan elinkautista vankeutta murhasta Tampereella.

Tampereen Takahuhdissa viime marraskuussa tehdyn murhan käsittely alkoi tänään oikeudessa. Viisikymppistä miestä epäillään vaimonsa murhaamisesta.

Sekavasti käyttäytynyt mies meni itse poliisiasemalle ja kertoi puukottaneensa vaimoaan. He eivät enää asuneet yhdessä. Syyttäjän mukaan motiivi oli mustasukkaisuus.

Miestä syytetään myös salakuuntelusta. Hänellä oli syytehakemuksen mukaan valvontakamera entisen vaimonsa keittiössä keittiölieden takana.

Pariskunnalla on yhteisiä lapsia, joista osa on aikuisia. Syytetyn mielentila on tutkittu ennen oikeuskäsittelyä. Murhan käsittelylle on varattu kaksi päivää.

Mies on ollut vangittuna marraskuusta 2018 lähtien.

Lue lisää:

Sekavasti käyttäytynyt mies tuli Tampereen poliisilaitokselle – poliisi epäilee miestä naisen murhasta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiistää, että hänen retoriikkansa olisi lisännyt kansan jakautumista tai vihaa.

Trumpilta kysyttiin asiasta, kun hän oli lähdössä viikonlopun joukkoampumisten tapahtumapaikoille Daytoniin ja El Pasoon.

Arvostelijoiden mielestä Trumpin ajoittain kova sanankäyttö on saattanut vaikuttaa joukkosurmien tekijöihin.

Trump kiisti väitteet ja sanoi, että niiden esittäjät ovat usein demokraattien presidenttiehdokkaiksi pyrkiviä, joiden kannatus on alhaalla.

– Ymmärtääkseni Daytonin ampuja tuki Bernie Sandersia, Antifaa ja Elizabeth Warrenia, hänellä ei ollut mitään tekemistä presidentti Trumpin kanssa, Trump totesi.

31 ihmistä surmattiin joukkoampumisissa El Pasossa ja Daytonissa viikonloppuna. Ampumisten jälkeen keskustelu Yhdysvaltain aselainsäädännöstä on kiihtynyt.

Trump sanoi haluavansa lisätä aseiden ostajilta vaadittavia taustaselvityksiä. Hänen mukaansa on tärkeää, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät saa aseita käsiinsä.

Trump tapaa Daytonissa ja El Pasossa ampumisten uhreja ja viranomaisia. Matkalle lähtiessään Trump kiitteli poliisien ja muiden viranomaisten toimintaa Daytonissa ja El Pasossa.

Latinoenemmistöisen El Pason asukkaat ovat kehottaneet Trumpia pysymään pois kaupungistaan. Asukkaat ovat raivoissaan Trumpin aiemmin esittämistä maahanmuuttajavastaisista kommenteista.

Helsingin päärautatieasema oli keskiviikkona puolilta päivin evakuoituna asemahallissa syttyneen tulipalon vuoksi.

Pelastuslaitos sai palon sammumaan nopeasti ja nyt asemahalli on taas normaalisti auki ja toiminnassa.

STT kertoo palon syttyneen hampurilaisravintola Hesburgerin pakkaushuoneessa. Pelastuslaitoksen mukaan pakkaushuoneessa paloi pakastin, joka oli ilmeisesti syttynyt jonkinlaisen sähkövian seurauksena.

Palo syttyi puoli kahdentoista aikaan, jolloin Hesburgerissa oli paikalla kahdeksan työntekijää ja muutama asiakas. Kukaan heistä ei loukkaantunut.

Koko asemahalli evakuoitiin. Paikalla ollut päivystävä palomestari kuvaili Ylelle noin kahdentoista aikaan koko asemahallin olleen täynnä mustaa savua.

Palo saatiin sammutettua puolenpäivän jälkeen ja tuuletuksen jälkeen asemahalli avattiin jälleen ihmisille. Jo ennen kello yhtä aseman kahvilat, ravintolat ja kioskit toimivat normaalisti, Hesburgeria lukuun ottamatta.

Pelastuslaitoksen arvion mukaan palon aiheuttamat vahingot ravintolassa ovat kymmenien tuhansien eurojen arvoiset.

Ylen toimittaja Aishi Zidan oli sattumalta paikalla puoli kahdentoista jälkeen. Zidan ei ollut asemahallin sisällä, vaan todisti tilannetta Elielinaukion puolelta ulkoa.

– Kun kävelin laiturilta Elielinaukion puolelle, en nähnyt savua, mutta sen haistoi kyllä. Poliisi ja palokunta ohjasivat ihmisiä ulos rakennuksesta, Zidan kertoo.

Hänen mukaansa ihmiset olivat rauhallisia ja tunnelma kaikkiaan rauhallinen ja odottava.

Sinihannele Mesilaakso VR:n viestinnästä kertoo STT:lle, että tulipalo ei vaikuttanut junaliikenteeseen.

– Kyse on ollut asemahallista, joka oli tyhjennetty, mutta itse laiturialueelle on kyllä päässyt vaihtoehtoista reittiä, esimerkiksi ulkokautta.

Paikalla olleen STT:n toimittajan mukaan asemahallissa oli kuitenkin useita epätietoisia junamatkustajia. He olivat harmissaan siitä, että VR ei ollut tiedottanut tulipalon mahdollisista vaikutuksista.

VR:n Mesilaakson mukaan voi olla, että joku väärinymmärrys on tapahtunut.

– Vaikka olemme pyrkineet ohjaamaan ihmisiä laiturille vaihtoehtoista reittiä pitkin, on saattanut käydä niin, että joku ei ole sellaiseen (neuvonta)tilanteeseen sattunut. Tai käsittänyt, että sinne (laiturille) pääsee muutakin kuin asemarakennuksen kautta.

Britannian poliisi arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli todennäköisesti antanut hyväksyntänsä venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin salamurhayritykselle.

Scotland Yard on tutkinut Putinin roolia salamurhayrityksessä, jossa Skripal yritettiin murhata Novitšok-hermomyrkyllä Britannian Salisburyssa viime vuoden maaliskuussa. Myös Skripalin tytär Julia altistui myrkylle. He molemmat selvisivät murhayrityksestä.

Poliisin tutkimuksista kirjoittaa The Guardian-lehti.

Britannian mukaan kaksi venäläistä tiedustelupalvelun edustajaa yrittivät murhata Skripalit. Britannia on vaatinut Venäjää luovuttamaan miehet ja heistä on annettu pidätysmääräys. Epäiltyjä vastaan on nostettu Britanniassa syytteet.

Venäjä on kiistänyt olevansa osallinen murhayritykseen.

Hermomyrkylle altistunut sivullinen nainen kuoli myöhemmin. Hänen kumppaninsa oli löytänyt parfyymipullon, jonka oli antanut naiselle. Pullossa oli Novitšok-hermomyrkkyä. Nainen kuoli ja mies sairastui. Myrkyn uskotaan kuuluneen Skripalin salamurhaa yrittäneille miehille.

Britannian poliisin terrorismin vastaisen yksikön johtaja Neil Basu sanoo The Guardianille, että tutkimukset jatkuvat.

Veikkauksen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Niikko (ps. ) tyrmää ajatuksen Veikkauksen pelimonopolista luopumisesta.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli tyytymätön Veikkauksen pelaamaan yllyttävään mainontaa ja väläytti keskiviikkona pelimonopolin tarkastelua.

Esimerkiksi Ruotsi siirtyi vuoden alussa yksinoikeudesta lisenssijärjestelmään sen jälkeen, kun ulkomaiset pelifirmat olivat murtaneet rahapelimonopolin.

– Luopuminen olisi suuri virhe. Pelien tuotto on vähentynyt voimakkaasti maissa, joissa näin on tehty. Kaikki Veikkauksen kautta saatava rahahan tulee takaisin yhteiskuntaan niille, jotka tarvitsevat apua eniten, Niikko perustelee.

Niikon mukaan Veikkauksen pelimonopolin alasajaminen ja pelitoimintojen ulkoistaminen vain kasvattaisi peliriippuvuutta ja muita haittoja.

Sen sijaan Niikko haluaa suitsia ulkomaisten peliyhtiöiden aggressiivista toimintaa Suomessa. Hän toivoo nykyiseltä hallitukselta esitystä, jolla näiden yhtiöiden toiminta voitaisiin estää Suomessa.

– Kansainvälisessä rahapelitoiminassa ei ole minkäänlaisia vastuullisuutta, kuten Veikkauksen nettikasinotoiminnassa on.

– Näiden yhtiöiden blokkaaminen vaatisi lainsäädäntöä. Odottaisin uuden pääministerin tarttuvan tehtävään, kun hän on ollut huolissaan pelihaittojen kasvusta, Niikko sanoo.

Vartiainen: Vastuu mainoksista päättäjillä

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on aiemmin arvostellut Veikkauksen ympärille muodostuneita ”hyvä veli -verkostoja”. Tällä hän on viitannut siihen, että yhtiön, järjestökentän ja poliittisten päättäjien välillä vallitsee yhteys.

Poliitikot päättävät Veikkauksen toiminnasta ja Veikkaus lahjoittaa voittovaroja useille järjestöille, joissa poliitikot toimivat aktiivisesti. Vartiainen ei kuitenkaan purkaisi monopoliasemaa, ennen kuin asiaa on selvitetty.

– On hyvä, että monopoliasemaa ei pidetä itsestäänselvänä. En osaa sanoa, pitäisikö monopoliasema purkaa, mutta siinä on epäterveitä piirteitä, hän sanoo.

Vartiaisen mukaan Suomen pitäisi tutustua pohjoismaisiin esimerkkeihin, joissa on lisenssijärjestelmä. Yhtiöt maksavat julkiselle taholle siitä, että ne saavat harjoittaa liiketoimintaa maassa.

Vartiaisella on selvä käsitys siitä, kenellä on vastuu mainoksista, joita on arvosteltu viime aikoina paljon.

– Mainoksista on turha syyttää Veikkausta, koska yhtiön päämies eli julkinen valta antaa selvästi epäselviä ohjeita. Veikkauksen pitäisi toisaalta rajoittaa peliongelmia, mutta samalla päättäjät toivovat ahneesti omille tahoilleen yhtiössä syntyviä rahatuloja.

Vartiaisen mukaan epäselvä tehtävänanto johtaa siihen, ettei Veikkaus voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan eduksi. Vastuu asiasta on poliitikoilla.

Peliautomaatit pois kaupoista Ruotsin tyyliin?

Mika Niikko pitää valitettavana Veikkauksen markkinoinnissa tapahtuneita ylilyöntejä, mutta onneksi yhtiön johto reagoi välittömästi asiaan. Niikon mukaan osa Veikkauksen mainonnasta ostetaan ulkopuolisilta tekijöiltä.

– Sieltä on päässyt läpi mainoksia, joita ei ole harkittu loppuun asti. Tämähän on ollut virhe ja tosi mautonta. On hyvä, että käytännöt tarkastetaan, ettei huteja pääse enää syntymään, Niikko sanoo.

Veikkaus kertoi laittavansa puolet mainonnasta tauolle syyskuun loppuun asti, sen jälkeen kun yhtiön Toto- ja Keno-mainonnasta nousi elokuussa kohu. Päätös ei koske Loton, Eurojackpotin ja Vikingloton pottimarkkinointia sekä brändi- ja vastuullisuusmarkkinointia. Mainontaa ajetaan alas jo tämän viikon aikana.

Rahapelejä valvova Poliisihallitus on joutunut puuttumaan useamman kerran Veikkauksen mainontaan. Hallintoneuvoston tehtävä on valvoa, että Veikkaus harjoittaa rahapelitoimintaa vastuullisesti.

Niikko kertoo, että pelihaittojen vähentämisestä on keskusteltu hallintoneuvostossa useasti, joten Veikkauksen johto on tietoinen siitä, että tämä on kaikkien puolueiden yksimielinen tahtotila.

Niikko mainitsee peliriippuvuutta vähentävistä keinoista rahapeliautomaatteihin vuonna 2022 tulevan pakollisen tunnistautumisen, mutta muitakin keinoja mietitään.

Hän ennakoi, että peliautomaattien tuotto tulee laskemaan voimakkaasti toimen ansioista, ja samalla myös pelihaitat vähenevät.

– Ruotsissa peliautomaatit ovat kiellettyjä julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa. Ehkä tämä on asia, johon palataan sen jälkeen, kun on nähty miten tämä tunnistautuminen vaikuttaa, Niikko sanoo.

Lue lisää:

Veikkauksen lakkautetun eettisen neuvoston entinen jäsen pitää kohumainoksia mauttomina – "Ajattelin, että ohhoh, onko tämä vitsi"

Pääministeri Antti Rinne keskustan ja vihreiden nokittelusta ympäristöpolitiikassa: "Asiat pitää vain klaarata porukalla kuntoon"

Omistajaohjausministeri Paatero: Mainosmokat vakavia sekä peliriippuvaisille että Veikkauksen monopoliasemalle

Veikkaus laittaa osan mainonnastaan tauolle –  Toimitusjohtaja: "Olemme tehneet virheitä"

Pohjois-Korea on varastanut noin kaksi miljardia dollaria eli 1,8 miljardia euroa joukkotuhoaseohjelmansa rahoitukseen kyberhyökkäysten avulla. Pohjois-Korea varasti hyökkäyksissä varoja pankeilta ja kryptovaluuttajärjestelmistä.

Asiasta kertoo salaiseksi julistettu YK-raportti, jonka uutistoimisto Reuters on nähnyt. Myös Britannian yleisradioyhtiö BBC on saanut vahvistuksen osalle raportin tiedoista.

Raportin olivat laatineet riippumattomat asiantuntijat, jotka tarkkailivat kuluneen puolen vuoden ajan, noudattiko Pohjois-Korea sille annettuja määräyksiä.

Raportin mukaan Pohjois-Korea teki useita hyvin monimutkaisia kyberhyökkäyksiä, joiden tarkoituksena oli varastaa varoja rahoituslaitoksilta ja kryptovaluuttajärjestelmistä. Pohjois-Korea hyödynsi tietoverkkoja edelleen pestäkseen varastamansa rahan puhtaaksi, raportti kuvasi.

Raportin laatijat kertoivat tutkivansa ainakin 35 eri hyökkäystä rahoituslaitoksiin, kryptovaluuttojen vaihtoon ja louhintaan. Hyökkäyksiä oli tehty 17 maassa.

Hyökkäyksillä kytköksiä Pohjois-Korean tiedustelupalveluun

Hyökkäysten tekijät olivat raportin mukaan kytköksissä Pohjois-Korean armeijan tiedustelupalveluun.

Erityisesti kryptovaluuttajärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset olivat Pohjois-Korealle keino hankkia varoja tavoilla, joita on vaikea jäljittää ja valvoa.

Raportti esiteltiin viime viikolla YK:n turvallisuusneuvoston Pohjois-Korean pakotekomitealle. Pohjois-Korean YK-edustusto ei vastannut kommentointipyyntöihin raportin tiedoista.

YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Pohjois-Korealle pakotteita vuodesta 2006 alkaen estääkseen maan ydin- ja ohjusohjelman rahoittamisen.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un sopi viime kesänä huippukokouksessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Pohjois-Korean lopettavan ydinkokeet ja mannertenvälisten ohjusten laukaisun.

Hanoissa helmikuussa umpikujaan päättyneen uuden huippukokouksen jälkeen ydinaseriisuntaneuvottelut ovat kuitenkin olleet pysähdyksissä.

Pohjois-Korea on tehnyt viime päivinä useita ohjuskokeita. Pohjois-Korea on kokeillaan protestoinut Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen alkuviikosta alkaneita yhteisiä sotaharjoituksia.

Pohjois-Korea on varoittanut, että sotaharjoitus voi vaikeuttaa maiden välisiä ydinaseneuvotteluita entisestään.

Myös tuoreen YK-raportin mukaan Pohjois-Korea on jatkanut ydinase- ja ohjusohjelmaansa.

Lue myös:

Pohjois-Korea teki kolmannen ohjuskokeen viikon sisään – moitti samalla naapurimaataan poliittisen tahdon puutteesta

Trump puolusti "ystäväänsä" Kimiä: Pohjois-Korean ohjuskokeet eivät ole vastoin sopimustamme, vaikka YK:ta ne saattavat uhmata

Erityisesti kananmunissa ja lihassa esiintyvän koliiniyhdisteen saanti on yhteydessä pienempään dementian riskiin. Asia ilmenee heinäkuun lopussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Eniten fosfatidyylikoliinia saaneen neljänneksen riski sairastua dementiaan oli 28 prosenttia pienempi kuin vähiten ravintoainetta saaneella neljänneksellä. Havainto tehtiin ensimmäistä kertaa, ja vaatii siten vielä vahvistusta tulevista tutkimuksista.

Tutkijoiden mukaan havainnot ovat merkittäviä, sillä dementiaan johtanut muistisairaus on yli 50 miljoonalla ihmisellä maailmassa. Määrä on kasvussa väestön ikääntyessä.

– Havainto on kiinnostava, mutta tarvitaan runsaasti lisää tutkimusta ennen kuin voidaan sanoa mitään varmaa, väitöskirjatutkija Maija Ylilauri toteaa.

Marjat ja viljat myös ravintoaineen lähteitä

Tutkimuksessa havainnoidut henkilöt saivat fosfatidyylikoliinia päivässä keskimäärin 188 milligrammaa. Noin 39 prosenttia tästä saatiin kananmunia syömällä, 37 prosenttia lihasta. Yksi kananmuna sisältää ravintoainetta noin 130 milligrammaa.

Eniten ravintoainetta saanut neljännes sai fosfatidyylikoliinia yli 222 milligrammaa vuorokaudessa. Alin neljännes sai ravintoainetta alle 144 milligrammaa.

– On vaikeaa vielä sanoa, mitkä määrät ovat merkittäviä. Ero on kuitenkin jonkinlainen, kun ylimmän ja alimman neljänneksen välillä on nähty ero riskissä sairastua dementiaan, Ylilauri toteaa.

Ravintoainetta eniten saaneet myös menestyivät muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet.

Pienessä määrin fosfatidyylikoliinia saadaan kananmunien ja lihan ohella muun muassa hedelmistä, marjoista ja kasviksista sekä viljoista. Ylilauri kuitenkin huomauttaa, että muistisairauksien riskiin vaikuttavat ravitsemuksen ohella myös muut elintavat.

Tutkimuksen aineistona käytettiin aiemman sepelvaltimotautitutkimuksen tietoja. Aineisto koostui noin 2 500 itäsuomalaisen 42–60-vuotiaan miehen ruokailu- ja elintavoista sekä terveydentilasta. Elintavat selvitettiin vuosina 1984–1989.

Miesten sairaus-, kuolinsyy- ja lääkekorvaustietoja seurattiin keskimäärin 22 vuoden ajan. Tutkimuksen seurannan aikana 337 miestä sairastui dementiaan.

Lue lisää:

Tutkimus: Kananmuna päivässä ei ole yhteydessä aivoinfarktin riskiin

Peliyhtiö Veikkauksen lakkautetun eettisen neuvoston entinen jäsen Reetta Meriläinen pitää Veikkauksen kohumainoksia mauttomina, epäonnistuneina ja eettisesti hyvin arveluttavina.

Hän kertoo hämmentyneensä nähtyään Keno-mainoksen, jossa rahapelin vihjattiin kuuluvan monien ihmisten päivärutiineihin.

– Ajattelin, että ohhoh, onko tämä vitsi. Mutta ei se vitsi ollutkaan, vaan ihan oikea mainos, Meriläinen sanoo.

Veikkaus kertoi tiistaina laittavansa noin puolet mainonnastaan tauolle syyskuun loppuun saakka. Toimitusjohtaja Olli Sarekoski perusteli ratkaisua sillä, että osa vedonlyöntiyhtiön mainonnasta on ollut epäonnistunutta. Mainoksia on pidetty vastuuttomina.

Veikkauksen lakkautettu neuvosto toi erilaista näkökulmaa

Eettinen neuvosto oli Veikkauksen hallituksen asettama neuvoa-antava asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena oli tuoda ulkopuolista näkemystä yhtiön hallituksen ja operatiivisen johdon käyttöön rahapelitoiminnasta, erityisesti pelien ja niiden markkinoinnin etiikkaan ja pelihaittoihin liittyvissä kysymyksissä.

Meriläinen arvioi, että Veikkauksen epäonnistuneet mainokset olisi tuotu ainakin jälkikäteen eettisen neuvoston käsiteltäväksi. Hänen mukaansa eettisen neuvoston tehtäviin kuului muun muassa arvioida, mikä on viisasta ja sopivaa mainontaa ja mikä ei.

Nykyisin eläkkeellä oleva Meriläinen työskenteli muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana. Hän istui Veikkauksen eettisessä neuvostossa vuosina 2015–2016. Neuvosto lakkautettiin vuoden 2017 alussa, kun Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto yhdistyivät.

Neuvosto ei tehnyt etukäteisvalvontaa tai ottanut kantaa yksittäisiin sisältöihin poikkeustapauksia lukuunottamatta.

Meriläisen mielestä kiistanalaisessa monopoliasemassa olevalle Veikkaukselle itsesääntely olisi erittäin tärkeää, jotta mainonnan ylilyöntejä ja niistä johtuvia kohuja ei pääsisi syntymään.

Hän katsoo, että Veikkauksen organisaatiossa pitäisi olla eettinen lautakunta, joka arvioisi mainonnan eettisyyttä.

Meriläinen ei muista yhtään tapausta, jossa Veikkauksen mainos tai mainoskampanja olisi vedetty pois levityksestä hänen ollessaan eettisen neuvoston jäsen.

Voisiko neuvosto tehdä paluun?

Veikkauksen liiketoimintajohtaja Nora Vähävirran mukaan eettisen neuvoston perustamista harkittiin myös Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistymisen yhteydessä.

Lopulta päädyttiin toimimaan toisin. Yhtiön hallitukselle ja hallintoneuvostolle annettiin aiempaa enemmän vastuuta.

– Meillä on tarkoitus tehdä Veikkauksen sisällä nyt selvityksiä, ja voi hyvin olla, että päädymme hallituksessa eettisen neuvoston uudelleenperustamiseen, Vähävirta sanoo.

Vähävirta muistuttaa, että tälläkin hetkellä Veikkauksen mainontaa valvovat Poliisihallitus ja Mainonnan eettinen neuvosto. Mainonnan eettisyyden valvojia on siis riittänyt siitä huolimatta, ettei neuvostoa enää ole.

Hän ei myöskään usko, että kohumainokset olisivat jääneet julkaisematta, vaikka neuvosto edelleen pystyssä olisikin. Tämä siksi, ettei etukäteisvalvontaa ollut.

Mainokset olisivat kuitenkin jälkikäteen päätyneet neuvoston tarkasteltaviksi.

– On tapahtunut kaksi valitettavaa tapausta, joiden kohdalla olemme nostaneet kädet pystyyn ja myöntäneet, että olemme tehneet virheitä, Vähävirta sanoo.

– Mutta teemme myös valtavasti markkinointia, joka ei ole ollut ongelmallista.

Nyt Veikkaus aikoo tarkistaa omat markkinointiprosessinsa ja luoda mahdollisesti mainoksille lisää tarkistuspisteitä, jotta voitaisiin varmistaa, etteivät epäonnistuneet mainokset pääse läpi.

On esitetty väitteitä, että mainonnasta tehdään joskus hyväksyttävyyden rajoja hipovaa, jotta saataisiin lisänäkyvyyttä ja ilmaista huomiota mainonnan kohteelle. Voisiko tästä olla kyse myös Veikkauksen ylilyöntien kohdalla?

– Emme ole missään nimessä koskaan tarkoittaneet tehdä vastuullisuuden kustannuksella mitään tuollaista, Vähävirta sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Veikkaus laittaa osan mainonnastaan tauolle – Toimitusjohtaja: "Olemme tehneet virheitä"

Poliitikot eivät ole valmiita luopumaan Veikkauksen monopolista, vaikka yhtiön pelimainonta olikin "mautonta ja huonosti harkittua"

Omistajaohjausministeri Paatero: Mainosmokat vakavia sekä peliriippuvaisille että Veikkauksen monopoliasemalle

Pohjolan johtava vedonlyöntiyhtiö lopettaa e-urheilun tarjonnan alaikäisten veikkaajien takia – Veikkaus ei ole edes miettinyt luopumista

Risteilymatkustuksen suosion kasvu vauhdittaa suunnitelmia uusien matkustajalaivojen saamisesta Saimaalle. Laivamatkojen kysynnästä kertoo se, että esimerkiksi Lappeenrannan ja Viipurin väliä purjehtivan M/S Carelian heinäkuun lähdöistä valtaosa myytiin loppuun.

Tällä hetkellä M/S Carelia on ainoa Saimaan kanavalla Suomenlahden ja Saimaan väliä säännöllisesti liikkuva matkustaja-alus, mutta uusia on tulossa viiden vuoden kuluessa.

– Hotellimaisia matkustajalaivoja, jotka liikkuvat kanavan kautta ympäri Saimaata ja myös Venäjän puolelle, sanoo Saimaan vesiliikenteen kehittämisen hankejohtajana aloittanut Antti Vehviläinen Etelä-Karjalan liitosta.

Saimaan alueelle suunnitellaan tällä hetkellä kolmea matkustaja-alusta, ja lisäksi venäläisvarustamo tutkii mahdollisuutta aloittaa risteilyt Pietarin ja Lappeenrannan välillä. Venäjän kautta Saimaalle olisi tulossa tuhansia risteilyturisteja.

– Risteilyt ovat uusi mahdollisuus houkutella varakkaampia turisteja esimerkiksi Kiinasta tai Yhdysvalloista. Venäjällä tämä jo toimii hyvin, sillä Pietarin ja Moskovan välillä on paljon risteilyliikennettä, sanoo Vehviläinen.

Tähän mennessä julkisuuteen on ehtinyt savonlinnalaisen varustamon suunnitelma noin 80 metriä pitkän risteilyaluksen tilaamisesta Saimaalle.

Julkistusta vailla ovat vielä suunnitelmat hieman suuremmasta, noin 90 metriä pitkästä aluksesta, jolla liikennöitäisiin Saimaalta Pietariin ja Itämeren alueelle. Saimaan ollessa jäässä alus kuljettaisi matkustajia merialueella.

Kokoero esimerkiksi Itämerellä liikennöiviin risteilyaluksiin olisi siis melkoinen. Helsingin ja Tukholman välillä kulkevat alukset ovat yli 200 metriä pitkiä ja kuljettavat lähes 3 000 matkustajaa. Saimaalla alusten enimmäispituus voi olla nykyisin 82,5 metriä, koska tätä pidemmät laivat eivät mahdu Saimaan kanavaan. Alukseen saadaan hyttipaikat 100 - 140 matkustajalle.

Risteilyturisteja suorilla lennoilla Keski-Euroopasta Lappeenrantaan

Uudet alukset elvyttäisivät pitkien risteilymatkojen perinteen Saimaalla. Varustamojen suunnitelmat perustuvat siihen, että matkustajista osa tulisi suorilla lennoilla Keski-Euroopasta Lappeenrantaan.

Lappeenrannasta alukset liikennöisivät Savonlinnaan, Kuopioon ja Joensuuhun asti. Saimaan kanavan kautta olisi yhteys Pietariin ja Ahvenanmaalle. Kansainvälisiä risteilyturisteja kuljetettaisiin Saimaalta Venäjälle.

– Tällä hetkellä Pietarista liikutaan matkustaja-aluksilla Moskovaan ja viivytään hotellityyppilissä aluksilla. Mahdollista olisi matkustaa laivalla Laatokalle ja pienellä harppauksella Ääniselle, sanoo Antti Vehviläinen.

Ympäristöystävällisiä laivoja

Saimaan nykyiset matkustajalaivat ovat palvelleet vuosikymmeniä. Aasialaisia matkustajia on vaikea saada risteilyasiakkaiksi, sillä vaatimuksena ovat tasokkaammat palvelut.

Uudet laivat on suunniteltu palvelemaan vaativampia premium-luokan matkustajia, jolloin alukseen mahtuu kerrallaan 80–100 matkustajaa.

Alukset tulevat käyttämään polttoaineena nesteytettyä maakaasua tai nesteytettyä biokaasua. Tankkausta varten Lappeenrannan Mustolan satamaan on tulossa bunkrauspiste, jossa polttoainesäiliöiden täyttö tapahtuu. Sama LNG-asema palvelee myös alueen teollisuutta.

Saimaasta Suomen kolmanneksi suosituin matkailualue

Saimaan risteilyliikenteen kehittäminen on osa Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon yhteistä vesiliikenteen kehittämishanketta, jota vetää Liikenneviraston entinen pääjohtaja Antti Vehviläinen.

– Tähän asti Saimaan matkailua on kehitetty sillä ajatuksella, että matkailijat katselevat Saimaata rannoilta käsin, mutta uudet tuotteet tähtäväät siihen, että liikutaan Saimaalla, sanoo Vehviläinen.

Uusien risteilyjen myötä Saimaan alueella vuosittain vierailevien matkailijoiden määrä moninkertaistuu ilman, että majoituskapasiteettia tarvitsee lisätä uusia hotelleja ja kylpylöitä rakentamalla. Vastaavaa vesialuetta ei ole tarjolla missään muualla Suomessa.

– Saimaa ei tule yltämään Lapin matkailijamääriin, mutta toiseksi suurimmaksi matkailualueeksi pyrimme pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Laivojen tilaaminen odottaa päätöstä Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä

Suuremman, noin 90-metrisen aluksen tilaaminen edellyttää Saimaan kanavan nykyisten sulkujen pidentämistä 11,5 metrillä. Samaa odottavat myös monet rahtiliikenteen varustamot, joiden on saatava lähivuosina uutta tonnistoa Saimaalle korvaamaan vanhentuvia aluksia.

Nykyisen hallituksen ja eduskunnan odotetaan päättävän loppuvuodesta sulkujen uusimisesta niin, että rakentaminen voisi alkaa ensi vuoden lopulla.

– Tämä on olennainen päätös matkailuhankkeiden ja rahtiliikenteen kehittämisessä. Vasta päätöksen jälkeen varustamot voivat lähteä tilaamaan uusia laivoja, muistuttaa hankejohtaja Antti Vehviläinen.

Ensimmäiset 93 metriä pitkät alukset voisivat tulla Saimaalle vuonna 2022 tai 2023.

Lue lisää: Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelivat ainutlaatuisen loistoristeilijän – tällainen alus toisi luksusristeilyt Suomen sisävesille

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on joutunut puuttumaan poliisien ylikuormitukseen useilla poliisilaitoksilla. Kahden vuoden aikana tehdyn valvonnan aikana huomattiin, että työmäärän lisääntyminen kuormittaa poliiseja henkisesti ja aiheuttaa pahimmillaan sairauspoissaoloja.

Toisaalta joissain yksiköissä työntekijät eivät uskaltaneet jäädä kipeänä kotiin, koska sen pelättiin lisäävän muiden kuormitusta.

– Tässä on suuri riski siihen, että puolikuntoisena töitä tekevät työntekijät kuormittuvat entisestään ja jäävät lopulta pitkille sairauslomille, työsuojelutarkastaja Peetu Santalahti Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee huolehtia, ettei haitallinen kuormitus vaaranna työntekijöiden terveyttä.

Valvonta kohdistui Poliisihallitukseen sekä poliisiasemiin pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Avi antoi pääkaupunkiseudulla toimiville poliisin yksiköille psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta yhteensä seitsemän kehotustapuuttua tilanteseen. Kehotusten noudattamista seurataan jälkivalvonnalla.

Lisäksi Avi antoi yhteensä 15 toimintaohjetta, jotka ovat kehotusta lievempiä toimia.

Rikostutkintaan vaikea saada työntekijöitä

Rikosylikomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että rikostorjunnan vaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet.

– Esimerkiksi kuulustelujen videointi on lisääntynyt. Vastaavat työvaiheet lisäävät poliisien työmäärää ja hidastavat tutkinnan etenemistä. Myös rikosten kansainvälistyminen lisää tutkijoiden työmäärää, kun laajemman rikoksen tutkintaan kuluu enemmän aikaa.

Kaakkois-Suomessa rikostorjunnan puolella työskentelee noin 200 henkilöä. Rikostutkinnan työntekijöiden määrä on jonkin verran vähentynyt, kun ihmisiä on siirtynyt muihin tehtäviin tai muihin yksiköihin.

– Työntekijöiden vaihtuvuus lisää töitä, sillä lähteneen poliisin avoimet tapaukset siirtyvät uudelle työntekijälle, joka joutuu perehtymään tapauksiin. Yksittäiseen juttuun käytetty aika lisääntyy, Junkkari kertoo.

Myös vakituisiin virkoihin on vaikea saada työntekijöitä, sillä valmistuneita poliiseja on vaikea houkutella pikkupaikkakunnille töihin.

Varsinkin kesäaikaan poliisiasemilla on Junkkarin mukaan vaikeuksia saada perusarki pyörimään. Esimerkiksi lomat kuormittavat rikostutkijoita entisestään, sillä kesälomien tuuraajia on hankalaa saada.

Tutkintasektorit yhdistyvät

Tilannetta pyritään korjaamaan Kaakkois-Suomessa muuttamalla poliisin organisaatiota joustavammaksi.

– Aikaisemmin meillä on ollut kaksi eri tutkinnan sektoria, joissa työntekijöitä on siirrelty edestakaisin. Loppuvuodesta meille tulee yksi tutkintasektori ja sen sisällä pystytään sitten helpommin ja suoraviivaisemmin siirtäämään työntekijöitä kulloisenkin tarpeen mukaan, rikosylikomisario Juha Junkkari sanoo.

Varsinaisten tutkintaryhmien työrauha on pyritty turvaamaan perustamalla esikäsittelyryhmiä.

– Kaikki tutkittavat rikokset menevät ensin esikäsittelyryhmään, jossa tehdään esiselvittely. Jotkut tapaukset voidaan ohjata sovitteluun ja joissain tapaukissa esitutkinta voidaan syyttäjän kanssa käydyn keskustelun jälkeen päättää.

Esiselvittelyjen ansiosta varsinaisiin tutkintaryhmiin on mennyt vähemmän tapauksia käsiteltäväksi.

Kaakkois-Suomen tilanteesta uutisoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.

Kovia ylinopeuksia ajavista vesijeteistä on tullut iso riesa viranomaisille. Ylinopeuksiin on jouduttu puuttumaan pitkin rannikkoa etenkin suurten kaupunkien kuten Helsingin ja Espoon edustoilla.

– Satamien läheisyydessä nopeusrajoitus voi olla kymmenen kilometriä tunnissa. On ajettu ihan törkeitä lukuja, jopa 60–70 kilometriä tunnissa, kertoo johtokeskuksen päällikkö Petteri Blomvall Suomenlahden merivartiostosta.

Vesijetillä hurjastelu ja muiden veneilijöiden häiriköinti on noussut ongelmaksi erityisesti tänä kesänä. Blomvall arvioi, että ihmiset lähtevät aiempaa herkemmin liikkeelle vuokratuilla tai lainatuilla vesijeteillä ilman kokemusta. Jos on hyvä ilma, jetin vuokraaminen voi olla nopea päähänpisto. Alkoholia ei yleensä ole nautittu.

– Usein lähdetään kisaamaan kaverusten kesken kahden tai kolmen hengen kokemattomalla porukalla. Juuri nämä porukat ajavat kovinta vauhtia.

Tehovalvontaa

Yhden kaupungin edustalla voi olla hellepäivänä liikkeellä kymmeniä jettejä. Merivartiosto on tehostanut ylinopeuksien vuoksi valvontaansa nopeusrajoitusalueilla. Valvonta ei kuitenkaan ole kitkenyt ilmiötä.

– Useita sakkoja on kirjoitettu joka viikonloppu. Tuntuu, että määrä riippuu vain siitä, kuinka paljon ehditään valvoa.

Tehovalvonta jatkuu Blomvallin arvion mukaan vielä ainakin pari viikkoa. Tavoitteena on levittää tietoa siitä, missä vesijetillä saa ajaa ja kuinka kovaa. Kovat nopeudet ovat sallittuja vesialueilla, joilla ei ole nopeusrajoituksia.

– Kaupunkien edustoilla niitä on siksi, että kovassa vauhdissa voi olla vaikea reagoida muihin kulkuneuvoihin tai uimareihin.

Ylinopeuksien taustalla on paitsi tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta, myös laajempi veneilykulttuurin muutos.

Veneidenkin vauhti noussut

Kun ennen tehtiin pidempiä venematkoja saaristossa, nyt ihmisillä on enemmän päiväretkiin sopivia veneitä ja vesijettejä. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että veneiden nopeudet ja koot ovat kasvaneet reippaasti.

Lisäksi kuka tahansa 15-vuotias voi ostaa ison veneen ja lähteä vesille ilman koulutusta.

– Kun vene kulki ennen reilu kymmenen solmua, se oli aika kova vene. Kun vene nyt kulkee 30 solmua, se ei ole mitään. Veneiden kohtaamiset ovat silloin nopeita. Veneilytaitoja pitää opiskella, sanoo Kotkan meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tiitinen.

Veneilijöiden ajotaidot ovat nousseet valokeilaan Airiston veneonnettomuuden jälkeen. Kaksi henkilöä kuoli ja neljä loukkaantui kahden veneen rajussa törmäyksessä Turun saaristossa sijaitsevalla Airistolla viime lauantaina.

Tapani Tiitisen mukaan taitojen merkitys korostuu, kun vesillä liikkuu yhä enemmän – ja kaikenlaista – porukkaa: isoja rahti- tai matkustaja-aluksia, vesijettejä, kanootteja.

– Tähystämisen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Jos kovassa vauhdissa tuijottaa vain karttaplotteria, ei voi tähystää. Plotteri ei näytä, mitä muuta liikennettä on ympärillä.

Rahtilaivojen häiriköintiä

Suomen meripelastusseuran mukaan esimerkiksi vesijetteihin liittyvät pelastustehtävät ovat lisääntyneet jettien yleistymisen myötä. Ylinopeuksien lisäksi vesijetit aiheuttavat harmia ja vaaratilanteita rahtilaivojen läheisyydessä.

– Välillä näkee aika tiukkoja tilanteita, kun mennään rahtilaivojen perälaineeseen pomppimaan. Meripäivien aikana näitä oli Kotkassa tosi paljon, Tiitinen toteaa.

Isojen alusten läheisyydessä liikkuminen on kaikille pienille veneille petollista, sillä ne liikkuvat yllättävän nopeasti eivätkä niiden nostattamat laineet välttämättä näy pienempään veneeseen.

– Jos laine tulee kupeeseen, voima on todella kova. Myös aluksen keulan edestä kulkeminen on vastuutonta. Pitää muistaa, että iso alus ei voi poiketa reitiltään tai väistellä ketään.

Veneet uppoavat laituriin

Kotkassa myös laituriin uponneet veneet ovat työllistäneet vapaaehtoisia meripelastajia poikkeuksellisen paljon tänä kesänä. Kotkassa veneitä on nostettu jo kuusi.

– Veneiden omistajat soittavat meille yllättyneinä siitä, että näin on käynyt. Yleensä näitä tulee, kun myrskyt alkavat syksyllä. Näin kesällä tämä on aika synkkä saldo.

Kun veneeseen sataa, vesi vuotaa usein välipohjaan veneen perään. Painon kertyessä perä painuu pohjaan ja keula jää pystyyn. 1970-luvun puolivälissä meripelastustehtävissä aloittanut Tiitinen arvioi, että tämäkin ilmiö liittyy veneilykulttuurin muutokseen. Veneet saatetaan jättää pitkiksi ajoiksi yksin laituriin.

– Aina voi käydä vahinkoja, mutta on kyse myös välinpitämättömyydestä. Jos vene on vesillä, siellä pitää käydä viikoittain ja aina sateen jälkeen. Venettä ei voi jättää kuten autoa talliin.

Veneilyn perustaitoihin saa perehdytystä esimerkiksi veneilyjärjestöiltä, pursiseuroilta ja meripelastusseuroilta.

Kaikki miehet ajattelevat seksiä koko ajan. Tosimiehellä seisoo ajasta, paikasta, kumppanista ja tilanteesta huolimatta. Oikea mies ei koskaan kieltäydy seksistä. Seksissä miehelle tärkeintä on hänen oma nautintonsa.

Näin me usein ajattelemme miehen seksuaalisuudesta. Nämä yleistykset antavat kuitenkin väärän ja yksipuolisen kuvan miehen seksuaalisuudesta ja halun moniulotteisuudesta.

– Ajattelemme yksioikoisesti että miehen halu on jatkuvaa ja järkkymätöntä. Lisäksi seksuaalista häirintää koskenut #metoo korosti tarinoita, joiden mukaan miehen halu on vaarallista ja vallanhimoista, kuvailee kanadalainen ihmissuhdeterapeutti Sarah Hunter Murray The Globe and Mail -lehdelle.

Seksologista keskustelua ja tutkimusta on viime vuosina hallinnut naisten halun monipuolisuuden ja toisaalta halun puutteen kartoittaminen. Usein ainoana miestä uhkaavana ongelmana on melko mekaanisesti nähty erektion puute tai sen vääränlainen kesto. Erektio-ongelmaa hoidetaan usein vain lääkkeillä ilman sen mahdollisiin psykologisiin syihin pureutumatta.

Nyt seksologit eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin alkaneet havahtua siihen, miten vähän me tiedämme miesten halusta. Kanadassa on käynnissä suoranainen miehen halua koskevien tutkimusten buumi.

Miehen seksuaalisuus on herkkää

Winnipegiläinen seksologi ja terapeutti Sarah Hunter Murray kiinnostui miesten väärinymmärretystä seksuaalisesta halusta niin paljon, että hän haastatteli aiheesta lähes 300 miestä. Heidän kokemuksensa ja kertomuksensa on koottu Murrayn kirjaan Not always in the mood: The new science of men, sex and relationships (linkki juttuun, jossa Murray kertoo kirjastaan).

Kirjan mukaan miehen halu on paljon ymmärrettyä monipuolisempaa ja herkempää. Se ei ole niin pinnallista, ahnetta ja itsekästä kuin usein ajatellaan sen olevan.

Sen sijaan Murrayn haastattelemat miehet kertoivat seksuaalisen halunsa liittyvän vahvasti tunteisiin ja olevan erittäin herkkää, jopa helposti särkyvää. Seksi ei ollut heidän mielessään koko ajan, ja halu loisti poissaolollaan varsinkin väsyneenä, stressantuneena tai silloin, kun tunneyhteys kumppaniin pätki.

– Olemme tottuneet puhumaan unen, stressin tai vanhemmuuden aiheuttamista paineista naisten haluun. Miesten suhteen näistä ei puhuta, Murray sanoo.

Käsitys miehistä seksipetoina vahingoittaa parisuhteita

Kanadassa on meneillään peräti kolme tutkimushanketta miehen halusta ja halun puutteesta. Vielä kesken olevat tutkimukset antavat ymmärtää, että väärät käsitykset miesten halusta vahingoittavat paitsi miehiä itseään myös parisuhteita.

Tiukat roolikäsitykset estävät pariskuntia vapaasti etsimään juuri heille sopivat tavat toteuttaa seksielämäänsä. Esimerkiksi tutkija Kristen Mark on havainnut, että miesten tilanne on erityisen hankala sellaisissa heteroseksuaalisissa parisuhteissa, joissa nainen on miestä kiinnostuneempi seksistä. Tämä ei oikein mahdu ennakko-oletuksiin eri sukupuolten seksuaalisesta halusta.

Murray kuuli haastattelemiltaan miehiltä myös miten vaikea heidän on kieltäytyä seksistä, jos naispuolinen kumppani sitä ehdottaa. Moni mies koki naisten ottavan kieltäytymisen henkilökohtaisena loukkauksena, ja siksi miehet suostuivat seksiin vaikka eivät olisi sitä itse halunneetkaan.

Miesten halun puutetta tutkiva kliininen psykologi Natalie Rosen toivoo, että miesten halun monipuolisuuden ymmärtäminen auttaa purkamaan tiukkoja stereotypioita. Sillä puolestaan on kauaskantoisempia vaikutuksia.

– Laajentamalla ymmärrystämme miesten seksuaalisesta halusta voimme parantaa sekä miesten omaa että heidän parisuhteidensa seksuaalisuutta ja intiimisuhteiden laatua, Rosen sanoo.

Mies syttyy, kun häntä halutaan

Sarah Hunter Murray löysi haastattelemiensa miesten kertomuksista yhden jatkuvasti toistuvan toiveen: miehet syttyisivät, jos kokisivat olevansa haluttavia kumppaninsa silmissä. Saman on havainnut Waterloon yliopiston tohtorikoulutettava Siobhan Sutherland maaliskuussa julkaistussa tieteellisessä artikkelissaan.

Sutherlandin tutkimuksen mukaan aloitteen tekeminen ja seksuaalisen halun osoittaminen ovat yhtä tärkeitä sekä miehille että naisille.

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että naiset haluavat vain romantiikkaa ja miehet pelkkää seksiä. Se ei ole totta. Miehetkin haluavat tuntea olevansa haluttuja, Sutherland sanoo.

Sutherlandin tutkimuksesta voi päätellä, että seksuaalisen halun ja sen puutteen suhteen sukupuolten välillä on vähemmän eroja kuin yksilöiden välillä. Hänen mukaansa ummehtunut ja ajasta jälkeenjäänyt ajatus siitä, että miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta, on siis jo aika heittää romukoppaan.

Aiheesta lisää:

Sellaista paria ei olekaan, jolla seksihalut aina kohtaisivat – Myytti halujen samankaltaisuudesta luo turhia paineita

Paula Tiessalo: Osa pojista ja miehistä kasvaa häpeämään sukupuoltaan ja on hukassa maskuliinisuutensa kanssa