Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 85960 articles
Browse latest View live

Kouluun meneviltä ei enää vaadita samoja taitoja kuin ennen – rehtori: "Kuinka monessa kodissa syödään veitsen ja haarukan kanssa?"

$
0
0

Omista tavaroista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista, joka ekaluokkalaisen tulisi koulun alkaessa osata.

Esimerkiksi Kouvolan Mansikkamäen koulussa ja Kotkan Korkeakosken koulussa on kuitenkin huomattu, että koululaisten jäljiltä jää kouluun paljon jopa uuttakin tavaraa. Myös muissa Kotkan kouluissa ja päiväkodeissa on tehty samanlaisia havaintoja.

Lapsi ei esimerkiksi välttämättä iltapäivällä enää muista, oliko hänellä mukana takki vai ei. Mansikkamäen koulun rehtori Pekka Lipiäinen sanoo, että lapsien kirjo vaihtelee täydellisen huolellisista täydellisen huolettomiin.

– Elintaso on parantunut ja noussut. Hanskoja, pipoja ja takkeja jää koulun käytäville suunnattomia määriä, eikä niiden perään kysellä, Lipiäinen toteaa.

Myös Mannerheimin lastensuojeluliitolle on kiirinyt viestiä, että tavarat toisinaan hukkuvat ympäri koulua. Opettajat neuvovat, miten koulussa toimitaan, mutta MLL:n mukaan ennen kaikkea vanhempien tulee ohjeistaa lapsiaan.

– Vanhemmatkin voivat muistuttaa, että nämä ovat sinun tavaroitasi, pidä niistä huolta ja kuuntele ohjeita, se auttaa sinua selviytymään koulussa, nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius ohjeistaa.

Inka ja Hilda Häkkinen.
Hilda Häkkiselle ei tarvinnut ostaa uutta koulureppua, koska sopiva löytyi kotoa. Nelilapsisen perheen äidille Inka Häkkiselle koulun alkamiseen liittyvien asioiden hoitaminen on jo tuttua.Minna Heikura / Yle

Helenius vinkkaa, että omaan naulakkoon laitetut tavarat myös löytyvät helposti.

Omista tavaroista huolehtimiseen kuuluu myös muun muassa se, että osaa pakata repun ja sinne tarpeelliset tavarat niin aamulla kotona kuin koulusta lähtiessä.

Hilda Häkkinen aloittaa torstaina ensimmäisen luokan Kouvolan Myllykoskella sijaitsevassa Saviniemen koulussa. Nelilapsisen perheen kuopus on äiti Inka Häkkisen mukaan hieman huoleton luonne, joka tietää mitä tavaroita hänellä on ja missä, mutta tavarat saattavat välillä unohtua.

– Pidän petsit tallessa ja puhelimet joskus hyvin tallessa ja joskus ei, kertoo Hilda, jonka ensimmäinen puhelimen äiti kertoo hävinneen.

Tänä syksynä ensimmäisen luokan aloittaa noin 61 000 lasta. Koulut alkavat yleisimmin torstaina. Kokosimme alle viime hetken vinkkejä tuleville ekaluokkalaisille.

1. Ulkovaatteet osattava pukea

Hilda Häkkiselle Saviniemen koulu on tuttu jo eskarista. Eskarissa Hilda on oppinut, miten ottaa ruokaa ja juomaa ruokalan linjastosta. Hän osaa syödä haarukalla ja veitsellä ja myös kuoria perunan.

Itsenäinen ruokailu on myös yksi arjen taidoista, joka ekaluokkalaisen tulisi hallita, kun koulu alkaa. Esimerkiksi Aittakorven koulussa Kotkassa on huomattu, että perunan kuoriminen tai yleinen veitsen käyttäminen on noin puolelle ekaluokkalaisista vaikeaa.

Mansikkamäen koulun rehtori Pekka Lipiäinen huomauttaa, että ruokailutottumukset ovat muuttuneet.

– Kuinka monessa kodissa syödään veitsen ja haarukan kanssa ja kuoritaan perunoita? Voi olla, että nykylapset eivät ole paljon törmänneet perunan kuorimiseen ennen kuin koulumaailmassa niitäkin tilanteita tulee vastaan.

Hilda Häkkinen laittaa portin kiinni.
Pihan portti pitää muistaa sulkea, kun on tullut pihalta kadun puolelle.Minna Heikura / Yle

Ulkovaatteiden pukeminen ja riisuminen sekä kengännauhojen sitominen kuuluvat myös arkisten taitojen työkalupakkiin, joka ekaluokkaisella pitäisi olla hallussa, kun koulu alkaa.

Mannerheimin lastensuojeluliitosta muistutetaan, että lapsen pitäisi osata huolehtia mukaan säänmukaiset asusteet. Tulevalle ekaluokkalaiselle Hilda Häkkiselle on selvää, mitä ulkovaatteita hän tarvitsee.

– Takki ja ulkkarit, joskus pipo ja hanskat, kengät tietysti ja joskus villasukat. Osaan sitoa kengännauhat.

2. Arjen taidot pitää opetella kotona

Koulumatkan turvallinen taittaminen on yksi taidoista, joka ekaluokkalaisen pitää hallita. Kännykkä on syytä pitää koulumatkan ajan joko taskussa tai repussa, ettei se haittaa keskittymistä liikenteeseen.

Inka Häkkinen on saattamassa ekaluokan aloittavaa tytärtään kouluun ensimmäisinä koulupäivinä. Alle kilometrin mittainen koulureitti on jo tuttu Hildalle.

– Matkaa enemmän käymme läpi käyttäytymistä koulumatkalla, autojen ja muiden liikkujien huomioimista sekä kuinka moneksi tunniksi voi jäädä ojan pohjalle leikkimään ennen kuin tulee koulusta kotiin, Inka Häkkinen heittää.

Esimerkiksi lukemista ekalle luokalle menevän lapsen ei tarvitse osata. Opetusalan Ammattijärjestöstä (OAJ) muistutetaan, että kouluun mennään opettelemaan koululaisen taitoja. Arkiset perustaidot on kuitenkin hyvä opetella jo kotona, jotta koulun alku lähtee käyntiin sujuvasti.

Hilda Häkkinen ylittää suojatietä.
Hilda Häkkiselle koulureitti on jo ennestään tuttu, sillä samaa reittiä on menty esimerkiksi eskariin.Minna Heikura / Yle

Esimerkiksi Aittakorven koulussa Kotkassa on jouduttu muistuttamaan ekaluokkalaisten vanhempia vielä ensimmäisen luokan lopussa siitä, että perustaidot, kuten solmun tekeminen, pitää harjoitella kotona kuntoon. Taitojen harjoitteleminen pelkästään koulussa ei tuota tulosta.

– Kun kouluarjessa on yleensä opettaja ja yli kaksikymmentä oppilasta, menee paljon aikaa, jos lähteminen johonkin edellyttää, että opettajan pitää auttaa perusasioissa, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo vahvistaa.

Salon mukaan ekaluokan aloittavat lapset tulevat kouluun hyvin erilaisilla taidoilla. Osa osaa lukea, osa aloittaa ensimmäisten äänteiden harjoittelusta. Myös arkisissa perustaidoissa on eroja.

– Lapset ovat hirveän erilaisia ja jopa eri ikäisiäkin, kun koulu alkaa. Oppilailla voi olla ikäeroa vuoden verran, joten sinänsä se on ihan luonnollista. Opettajille tämä on aika rutiinia. Alkuopetuksessa varmasti pyritään huomioimaan lasten yksilölliset tarpeet.

3. Iloinen asenne on tärkein taito

MLL:n nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius jakaa päivän eri osiin: on aamutaitoja, koulupäivän aikaisia taitoja ja iltapäivän taitoja.

Lapsen kanssa on esimerkiksi hyvä harjoitella kotoa yksin lähtemistä ja ovien lukkoon laittamista sekä sopia, mitä lapsi tekee koulun jälkeen. MLL on myös tehnyt tarkistuslistan ekaluokkalaisen vanhemmalle.

Hilda Häkkinen pöydän äärellä.
Hilda Häkkinen on eskarissa oppinut ottamaan ruokaa linjastosta. Hän osaa myös syödä haarukalla ja veitsellä.Minna Heikura / Yle

Sekä OAJ että MLL korostavat myönteistä suhtautumista koulua, oppimista ja kavereita kohtaan sekä iloista ja toiveikasta mielialaa. Kehittämispäällikkö Jaakko Salon mukaan ensimmäiseen kouluvuoteen varautuessa tärkeintä on asenne, jonka voi oppia kotona.

– Vanhemmat suhtautuvat innostuneesti, että koulun alkaminen on tosi hieno juttu. Ollaan kiinnostuneita, mitä koulussa on tehty ja opittu. Se on tärkeintä, että vanhemmat antavat lapselle vahvan kuvan, että koulu on erityinen ja tärkeä juttu.

4. Kuuntele opettajaa ja huomioi muut

Muiden arkitaitojen ohella lapselle on hyvä painottaa, kuinka tärkeää on kuunnella tarkkaavaisesti opettajaa. MLL:n mukaan ekaluokkalaiselle tärkeä taito on myös rohkeus kertoa aikuiselle, jos jokin painaa mieltä. Silloin asiaa voidaan pohtia yhdessä.

Liitto muistuttaa riittävän unen merkityksestä. Keskittyminen ja ohjeiden vastaanottaminen on vaikeaa, jos on väsynyt.

Lisäksi OAJ:n Salo kehottaa opastamaan ekaluokkalaista, että on reilu kaveri kaikille, menee reippaasti muiden leikkeihin ja ottaa itse muut mukaan leikkeihin.

Hilda Häkkinen on harjoitellut tätä jo eskarissa ja tietää, että muut pitää huomioida myös koulussa.

– Leikitään toisten kanssa ja otetaan muut leikkiin mukaan, kun aikuiset sanoo. Joskus jotkut eivät ota, mutta minä otan aina kaikki mukaan leikkiin, jos he haluaa. Sanon, että tulkaa vaan, jos haluatte leikkiä meidän kanssa.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.


Poliisi tutkii Lahdentien onnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena – Heittelehtinyt lavetti osui neljään ajoneuvoon, useita autoja päätyi ojaan

$
0
0

Poliisi tutkii eilen Keravalla sattunutta liikenneonnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitos.

Poliisin mukaan tutkinnan tässä vaiheessa ei voida myöskään sulkea pois lavetin teknisen vian mahdollisuutta. Rikosnimike voi myös muuttua esitutkinnan aikana.

Lahdentiellä Keravan kohdalla tapahtui tiistaina aamupäivällä vakava liikenneonnettomuus, jossa loukkaantui kolme henkilöä.

Onnettomuus sai poliisin mukaan alkunsa, kun ajoneuvoyhdistelmän lavetti alkoi heittelehtiä ja päätyi poikittain vastaantulijoiden kaistalle. Lavetti törmäsi kahteen henkilöautoon, pakettiautoon ja kuorma-autoon. Lisäksi useampi ajoneuvo päätyi tilanteessa ojaan.

Poliisin mukaan keli oli tapahtuma-aikaan hyvä, sillä tien pinta oli kuiva ja sää kirkas.

Onnettomuuden vuoksi liikenne Lahdentiellä jouduttiin katkaisemaan tiistaina päivällä usean tunnin ajaksi.

Aiheesta aiemmin:

Vanha Lahdentie avattu taas liikenteelle – Keravalla tapahtuneessa viiden ajoneuvon kolarissa loukkaantui vakavasti kolme ihmistä

Lipputankofarssi tuli kalliiksi Haminassa – lopullisen laskun maksajasta ei tietoa

$
0
0

Monissa vaikeuksissa ryvettynyt satametrinen lipputanko on seissyt paikallaan Sibeliuskadun kentällä Haminassa pian vuoden päivät. Tangon nupissa Suomen suurlippu liehuu edelleen väliaikaisella luvalla.

– Hanke ollaan viemässä suunnitelman mukaisesti loppuun saakka. Tangon teräksen laatuun liittyvä selvitystyö on parhaillaan kesken, kertoo Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Hintaa lipputankohankkeelle on tässä vaiheessa tullut yli 700 000 euroa. Tämän lisäksi erinäisistä korjaustöistä on tangon toimittaneelle ADS Finland Oy:lle koitunut kymmenien tuhansien eurojen kuluja, joiden maksajasta ei ole vielä tietoa.

– Meidän puoleltamme tämä on ollut äärimmäisen kallista puuhaa. Nähtäväksi jää, osallistuuko Haminan kaupunki kulujen korvaamiseen. Niistä sovitaan tangon luovuttamisen yhteydessä, toimitusjohtaja Kari Hyrkäs toteaa.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen toivoo, että tanko voisi saada virallisen käyttöluvan jo tänä syksynä. Tiina Karppi / Yle

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen uskoo, ettei tankoon tarvitse investoida enää paljoa rahaa.

– Itse tanko ja perustukset ovat olleet suurin satsaus.

Samaa mieltä on myös Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä.

– Mahdollisesta lisäroituksesta hankkeeseen ei olla keskusteltu, mutta emme mekään ylettömästi ole valmiita maksamaan. Vaikka tankohankkeeseen käytetty summa kuulostaa suurelta, itse näen, että sillä summalla on saatu paljon medianäkyvyyttä, ja mainonta sinänsä maksaa aina.

Erkkilä vakuuttaa myös, että kaupunginhallituksella riittää pinnaa seurata hankkeen etenemistä – ainakin vielä kuukauden verran.

– Ei tässä kärsivällisyys vielä ole mennyt, mutta kyllä minusta elokuu on tietynlainen mittari, sillä se on vielä poikkeuslupa-aikaa tangon käytölle. Arvioimme miten etenemme, kun saamme takaisin mittaustulokset tangon materiaalista.

Ajallista takarajaa kaupunginhallitus ei ole hankkeelle asettanut.

– Toki toivon, että valmista tulisi mahdollisimman pikaisesti. On kuitenkin tärkeää ettei mennä mututuntumalla, vaan että meillä on todellista faktatietoa tangon tilanteesta, jotta voimme hyvillä mielin jatkaa eteenpäin, Erkkilä sanoo.

Haminan suurlipputanko ja lippu salossa.
Suurtanko tehtiin Pietarissa. Nyt sen materiaalin lujuutta testataan. Tiina Karppi / Yle

"Purku epärealistista"

Haminan satametrisen lipputangon tarina on ollut vaiherikas. Se on venynyt muun muassa kustannusten paisumisen ja lujuuslaskelmien puutteellisuuden vuoksi.

– Suurin vastoinkäymisemme on johtunut siitä, että tanko on tehty Pietarissa, jossa on eri standardit lipputangoille kuin EU:ssa. Ongelmanamme on ollut saada nämä standardit täsmäämään, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.

Itse tangon turvallisuudesta sen toimittaneella ADS Finland Oy:lla ei ole epäilystä.

– Tanko on luja, enkä näe mitään syytä miksi se jouduttaisiin esimerkiksi purkamaan.

Samaa mieltä on myös kaupunginjohtaja Hannu Muhonen. Haminan päättäjillä riittää yhä uskoa satametrisen lipputangon tulevaisuuteen.

– Varasuunnitelmaa tällaisen tilanteen varalle ei ole, sillä minusta purku on epärealistista. Kukaan ei sinänsä ole kyseenalaistanut tangon turvallisuutta, vaan kyse on ennemminkin sen todistamisesta.

Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä.
Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilän mukaan lippuhankkeen saama mediahuomio on ollut hyvää mainosta Haminalle. Tiina Karppi / Yle

Ei uutta juhlaseremoniaa

Koripallokentän kokoinen Suomen lippu saatiin nostettua suursalkoon ensimmäistä kertaa huhtikuun alussa. Siitä lähtien se on nostettu ja laskettu useaan otteeseen erinäisistä syistä.

Esimerkiksi juhannuspäivänä lippu laskettiin tangosta ukkosmyrskyn takia. Silloin lipussa havaittiin reikä ja epäiltiin, että myrskytuulet olivat tehneet lippuun reiän. Kävi kuitenkin ilmi, että lippu olikin repeytynyt tankoa vasten.

Heinäkuun puolessa välissä puolestaan jumittui lipputangon mekanismi, jolla lippu pääsee pyörimään vapaasti. Tämän takia suurlippu laskettiin jälleen alas vian korjaamisen ajaksi. Nyt lippu liehuu salossa jälleen.

Alun perin lippu oli tarkoitus vetää ensimmäistä kertaa salkoon juhlamenoin jo viime vuoden toukokuussa, ja sen peruunnuttua juhlallisuuksien saattelemana joulukuun alussa. Silloinkaan lippua ei kuitenkaan saatu salkoon turvallisuussyistä.

– En usko että juhlaseremoniaa enää järjestetään, kun tanko saa virallisen käyttöluvan. Juhlallisuudet liittyivät Suomen lipun satavuotispäivään ja itsenäisyyspäivään. Nyt on tärkeintä saada lupa ja sitten jatkaa eteenpäin, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen toteaa.

Haminan suurlipputanko ja lippu näkyvät kauas.
Koripallokentän kokoinen Suomen lippu näkyy kauas.Tiina Karppi / Yle

Huoltotöitä jäljellä

Lipputangon vaikeudet saattavat pian olla takana päin, jos lupaviranomainen toteaa sen vastaavan vaatimuksia. Tangolle voidaan myöntää virallinen käyttölupa vielä lähikuukausien aikana.

– Asiaa käsitellään todennäköisesti loppusyksystä, minkä jälkeen pääsemme siihen tavoitteeseen joka meillä on koko ajan ollutkin, eli lippu voi liehua ympärivuorokautisesti tangossa, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.

Tulevien viikkojen aikana lipputankoa on tarkoitus vielä korjata.

– Sille tehdään niin sanottu täydellinen huolto, jossa vaihdetaan tuulimittarin kaapeli sekä uusitaan lentoestevalot. Lisäksi katsomme, jos runko tarvitsee jotakin korjaamista, kertoo tangon toimittaneen ADS Finland Oy:n toimitusjohtaja Kari Hyrkäs.

Haminan lippumaailman infotaulu, joka kertoo suurlipusta.
Suursalko lippuineen on Haminan Lippumaailman vetonaula.Tiina Karppi / Yle

Aikaa korjauksiin kuluu arviolta yhdestä kahteen viikkoa. Vaikeuksista huolimatta Haminassa hankkeeseen on haluttu suhtautua positiivisesti.

– Tapaan paljon puheenjohtajakollegoita eri puolilta Suomea ja moni heistä suurinpiirtein onnittelee, että tämä on huippuhanke! He toivovat että heillä olisi ollut samanlainen idea, josta olisi saanut yhtä paljon julkisuutta, hymyilee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä.

Palautetta paikallisilta on tullut puolesta ja vastaan. Hannu Muhonen on kuitenkin sitä mieltä, että hanke on ollut tekemisen arvoinen.

– Olemme kohdanneet haasteita ja kritiikkiä, mutta nyt lippu on siellä missä sen pitääkin olla. Enkä ole kuullut kenenkään sanovan, etteikö se näyttäisi hyvältä.

"Älylaitteilla tapahtuva ihmiskoe tuottaa jo hedelmää", "lapset oireilevat vuosi vuodelta pahemmin"– opettajat kertovat Ylelle peloistaan

$
0
0

Koulut alkavat tällä ja ensi viikolla kaikkialla Suomessa. Moni opettaja aloittaa kouluvuotta ristiriitaisissa tunnelmissa. Tämä oli viesti, kun Yle pyysi opettajia kertomaan tunnelmiaan koulun alkaessa.

Saimme kyselyyn vuorokaudessa lähes kaksisataa vastausta.

Päälimmäisiä huolenaiheita ovat työssäjaksaminen, uuden opetussuunnitelman vaatimien taitojen hallinta sekä erityislasten pärjääminen samassa luokassa muiden kanssa.

Samalla vastaajat tunnistavat, että lasten muuttuva maailma vaatii myös opettajilta uusia keinoja.

Lasten maailma on mullistunut – haasteet huomataan koulussa

Yhä nuoremmat koululaiset oireilevat psyykkisesti ja lasten keskittymiskyky on heikentynyt.

Opettajat seuraavat tätä muutosta lähietäisyydeltä.

“Lapset oireilevat vuosi vuodelta pahemmin. Se näkyy tunne-elämän häiriöinä, aggressiivisuutena, keskittymiskyvyttömyytenä ja joustamattomuutena toisia kohtaan.” Alakoulun erityisopettaja, 19 vuotta alalla.

Moni vastanneista syytti vaikeasta kehityksestä lasten puhelimen käyttöä.

“Älylaitteilla tapahtuva ihmiskoe tuottaa jo hedelmää. Osalla lapsista on hämmästyttävän kapea kokemusmaailma ja he ovat kyvyttömiä ymmärtämään asioiden ja ilmiöiden suhteita.” 4.-9. luokan opettaja, 20 vuotta alalla.

"Älylaitteilla tapahtuva ihmiskoe tuottaa jo hedelmää. Osalla lapsista on hämmästyttävän kapea kokemusmaailma." 4.-9. luokan opettaja

Kaikki muutos ei ole kuitenkaan pahasta:

“Vuosiluokka kerrallaan nuorista on tullut levottomampia. Toisaalta hyvä avoimuus ja empatia on heissä kasvanut.” Yläkoulun ja lukion opettaja, 7 vuotta alalla.

Erityisoppilaiden tukemiseen kaivataan resursseja

Julkisuudessakin paljon keskustelua herättänyt erityislasten opetus muiden kanssa samoissa ryhmissä nousi esiin myös opettajien viesteissä.

Vastaajat kokivat, ettei aikaa ja resursseja ole riittävästi erilaisten oppilaiden huomioimiseen.

“Erityisoppilaiden saama tuki tulee tänäkin vuonna olemaan vähemmän kuin mitä luvataan. Huoltajilla on liian optimistinen odotus tuen määrästä.” Alakoulun opettaja, 7 vuotta alalla.

“Aineenopettajalle teetetään erityisopettajan tehtäviä, enkä koe olevani niihin mitenkään pätevä.” Yläkoulun opettaja, 6 vuotta alalla.

Yle kertoi eilen, että asiantuntijat puolustavat erityistä tukevien lasten opetusta yhdessä muiden lasten kanssa.

Toiveissa enemmän täydennyskoulutusta ja vähemmän teemapäiviä

Viimeisetkin koulut siirtyvät lukuvuoden alussa noudattamaan uutta opetussuunnitelmaa.

Tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan suurin osa opettajista ajattelee, että uusi opetussuunnitelma on vienyt opetusta kehnoon suuntaan.

“Menetelmät ovat menneet koulussa sisällön edelle. Nykykoulussa keskitytään erilaisten projektien ja erikoispäivien järjestämiseen. Kaikki ylimääräinen on pois opetustunneista.” Yläkoulun opettaja, 18 vuotta alalla.

Opettajainhuoneen ovi.
Ismo Pekkarinen / AOP

Moni on myös huolissaan omasta osaamisestaan ja toivoisi täydennyskoulutusta.

“Sana ”luokan” opettajanimikkeessä tuntuu pätevöittävän ihan kaikkeen.” 2. luokan opettaja, 20 vuotta alalla.

Uudelle opetussuunnitelmalle löytyy myös puolustajansa:

“Uudesta oppimissuunnitelmasta moni haluaa väkisin löytää vain huonoa, vaikka sitten tahallaan väärin ymmärtämällä.” Yläkoulun opettaja, 15 vuotta alalla.

"Tällä kokemuksella voi ottaa uudesta opsista hyvät puolet ja vanhasta samoin. Ihan kaikkea ei tarvitse muuttaa ja uusissa ajatuksissa on paljon hyvääkin.” 4.-6. luokan opettaja, 31 vuotta alalla.

Opettaja uupuu, rajoja on vaikea pitää

Haasteiden ja mullistusten keskellä moni koki olevansa lähellä työuupumusta, jollakin niitä oli takana jo useampia.

Ylivoimaisesti eniten viestejä tuli opettajilta jaksamisensa äärirajoilla.

“Työssä on paljon iloa, mutta kovilla ollaan. Todella kovilla.“ Lukion opettaja, 25 vuotta alalla.

“Tsemppaan itseäni rajaamaan, rajaamaan ja rajaamaan.“ Yläkoulun opettaja, 20 vuotta alalla.

Moni harkitsee jo alan vaihtoa.

“Viime vuonna neljä opettajaa vaihtoi työpaikkaa. Tänään kolme jo sanoi, että lähtevät heti, kun jotain muuta löytyy. Ja lukuvuosi alkaa siis vasta huomenna.” Yläkoulun opettaja, 19 vuotta alalla.

Väsymisestä syytetään muun muassa ylityökulttuuria.

“Opettajan työssä on paljon näkymätöntä tekemistä, joka ei lopu koskaan.“ 4. luokan opettaja, 3 vuotta alalla.

“Työ on tasapainoilua: teetkö vain sen mitä ehdit työaikanasi vai teetkö kaiken mahdollisimman hyvin ja siksi myös talkoilla töitä. Näin ei pitäisi olla.” Lukion opettaja, 25 vuotta alalla.

“Viime vuonna neljä opettajaa vaihtoi työpaikkaa. Tänään kolme jo sanoi, että lähtevät heti, kun jotain muuta löytyy. Ja lukuvuosi alkaa siis vasta huomenna.” Yläkoulun opettaja

Osa vastaajista toivoi parempaa palkkaa, osa enemmän opettajia.

“Kuormitus ja työtunnit kasvavat joka vuosi ja se ei näy jo valmiiksi surkeassa palkassa millään tavalla. " 3.-6. luokan opettaja, 20 vuotta alalla.

“Emme me lisää rahaa halua, vaan työkavereita, joiden kanssa jakaa kasvavia oppilasmääriä.” Alakoulun erityisopettaja, 27 vuotta alalla.

“Aika ei riitä oppilaiden kohtaamiseen.” 3. luokan opettaja

Jaksaminen ja aika ei tunnu riittävän ydintehtävään:

“Aika ei riitä oppilaiden kohtaamiseen.” 3. luokan opettaja, 10 vuotta alalla.

Kiitos kollegat ja kullanmurut!

Moni vastanneista opettajista palaa haasteista huolimatta kesälomalta töihin hyvällä mielellä, kiitos oppilaiden.

“Näin kesäloman päättyessä jopa odotan innolla kultamurujeni tapaamista. Ikäväkin on ehtinyt tulla.” 5. luokan opettaja, 5 vuotta alalla.

Myös työkaverit saavat suitsutusta:

“On tosi kiva nähdä työkaverit, meillä on hyvä työyhteisö ja minulla on ystäviä työpaikallani.” 5.-9. luokan opettaja, 7 vuotta alalla.

“Yhteistyöhömme kuuluvat nauru ja hyvät keskustelut. Mikä mieletön voimavara!” 4. luokan opettaja, 3 vuotta alalla.

Monia suorastaan ärsyttää opettajakollegoiden ja julkisuuden negatiivissävytteinen keskustelu ammatista.

“Olen sitä mieltä, että opettajat pilaavat tämän ammatin valittamalla. Ei ihme, että nuoret eivät halua alalle.” 3. luokan opettaja, 30 vuotta alalla.

“En oikein jaksa näitä mediassa ja somessa koulusta käytyjä keskusteluja ja yleistä negatiivisuutta. En tunnista niistä omaa työtäni. Nuoriso on fiksua ja hauskaa.” Yläkoulun opettaja, 15 vuotta alalla.

Mihin suuntaan uusi opetussuunitelma on kehittänyt opetusta? A-studiossa vieraina opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ja luokanopettaja Salla Huusko. Juontajana Heikki Ali-Hokka. A-studio kello 21.05. #yleastudio

Lue lisää:

Kouluun meneviltä ei enää vaadita samoja taitoja kuin ennen – rehtori: "Kuinka monessa kodissa syödään veitsen ja haarukan kanssa?"

”Ei elämässäkään ole pienryhmiä” – vantaalaiskoulussa erityisluokkien poistaminen on arvovalinta

Karhu runteli turistien auton Kuusamossa – käveli konepellin päällä ja repi puskuria

$
0
0

Karhu kohteli kaltoin autoa Kuusamossa.

Ulkomaalaisten turistien seurue oli jättänyt vuokra-autonsa Itä-Kuusamossa sijaitsevalle parkkialueelle. Heidän poissa ollessaan karhu oli myllännyt auton keulaa uuteen uskoon.

Jälkien perusteella karhu oli liikkunut auton konepellin päällä, repinyt puskurista irti kappaleita sekä muutenkin vioittanut maalipintaa.

Auton kohtalo selvisi matkalaisille keskiviikkona aamulla. Seurue oli ottanut muistoksi tapahtumasta auton puskurinpalasia ja karhun karvoja.

Poliisi on kirjannut tapauksesta sekalaisilmoituksen. Asiassa ei epäillä rikosta.

Ylen mittaus: Hallituspuolueiden suosio nousi ensi kertaa, keskusta pääsi aallonpohjasta

$
0
0

Viiden hallituspuolueen yhteenlaskettu kannatus kääntyi Ylen kyselyssä ensimmäistä kertaa nousuun, kun vihreiden suosio jatkoi kasvussa ja keskustan romahdus osoitti laantumisen merkkejä.

– Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt 57 prosenttia. Hallituksella on mandaatti hallita, tiivistää tutkimusjohtaja Tuomo Turja kyselyn tehneestä Taloustutkimuksesta.

Kannatuskyselyissä on nähty viime vuosina rajuja heilahteluja, mutta suurimpien oppositiopuolueiden kannatus on pysynyt viime kuukaudet hyvin tasaisena.

Ylen kyselyn ykkösenä jatkaa perussuomalaiset, joka nousi johtopaikalle keväällä eduskuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten suosio oli heinä-elokuussa 19,6 prosenttia, eli lähes samoissa lukemissa kuin kahtena edellisenä kuukautena.

Myös kakkospaikkaa pitävän kokoomuksen kannatus osoitti vakiintumisen merkkejä. Kesän molemmat mittaukset näyttävät kannatukseksi 16,8 prosenttia.

Tuomo Turja sanoo, että perussuomalaiset vahvisti asemaansa suurimpana työväenpuolueena, mutta tällä mittausjaksolla kannatus yrittäjien keskuudessa laski. Kokoomus nousi selvästi yrittäjien ykköspuolueeksi.

Vihreät herättäneet nukkuvia

Hallituspuolueista suosiotaan on nostanut viime kuukaudet vihreät, jonka kannatus kohosi heinä-elokuussa 15,1 prosenttiin. Nousua kesäkuusta on 0,8 prosenttiyksikköä.

Turjan mukaan suurin vihreiden kannatuksen lisäys tulee nukkuvien puolueesta, mutta myös vasemmistopuolueista ja kokoomuksen liberaalilta laidalta.

Keskustan suosio puolestaan oikeni 0,9 prosenttiyksiköllä 12,6 prosenttiin kesäkuisen ennätysalhaisen pohjakosketuksen jälkeen.

– Pohja on nyt saavutettu, mutta siellä ollaan edelleen. Keskustan pohjakannatus näyttää olevan noin 12 prosenttia, Turja sanoo.

Eduskuntavaalien jälkeen erityisesti keskustaa äänestäneet ovat olleet epävarmoja puoluekannastaan, mutta nyt keskustalaiset eivät Turjan mukaan enää eroa muiden viiden suurimman puolueen kannattajista.

Turjan mukaan osa keskustaa vaaleissa äänestäneistä on palannut takaisin vaalitappion ja kenttää hämmentäneen puolueen hallitukseen lähdön jälkeen. Elpyminen on peräisin keskustan peruskannatusalueilta.

Turja sanoo, että ainakaan viikkokohtaisten kannatuslukujen perusteella keskustan puheenjohtajakisa ei vielä näy puolueen kannatuksessa.

Kaikki Ylen heinäkuun kannatuskyselyn muutokset mahtuvat mittauksen virhemarginaaliin.

SDP:n suosio pudonnut usein kesäkuukausina

Myös pääministeripuolue SDP:n kevään eduskuntavaaleista asti jatkunut alamäki näytti pysähtyneen. Kannatus oli mittauksen perusteella 16,3 prosenttia, eli lähes sama kuin kesäkuussa.

Tuoreet kesän lukemat kuitenkin vihjaavat, että puoluetta aiemmin vaivannut kannatuksen kesäpudotus on tehnyt taas paluun. SDP:n kannatus kävi Ylen kyselyssä vuosina 2013–2017 alimmissa lukemissa aina yhtenä kesäkuukausista.

Taloustutkimuksen Turjan mukaan demareille on käynyt jostain syystä kesällä usein niin, että puolueen kutsu ei ole tavoittanut ydinkannattajajoukkoa eli työväestöä ja toimihenkilöitä, mistä oli kyse myös tämän vuoden heinäkuussa. Maantieteellisesti lasku on tapahtunut Turjan mukaan usein SDP:lle tärkeässä Länsi-Suomessa sekä maakuntakeskuksissa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne selitti kannatuslaskua elokuussa 2016 sillä, että kesällä hallituksella on enemmän mahdollisuuksia olla julkisuudessa ministerien kautta. Hallituksen pääpuolueelle sama selitys ei enää päde.

Tuoreessa mittauksessa näkyy Turjan mukaan myös vaalien jälkeen toistuva, tyypillinen ilmiö.

– Kesän aikana varmuus puoluekannasta alkaa laskea. Se oli lähellä 80 prosenttia vaalien jälkeen ja nyt noin 71 prosenttia, Turja selittää.

– Vaalien jälkeen ihmiset ilmoittavat puoluekantansa aktiivisesti, mutta uskoisin, että syksyn mittaan epävarmuus äänestäjien keskuudessa lisääntyy.

Turja ennakoi, että muutokset puolueiden kannatuksessa lisääntyvät syksyllä, hiljaisen kesän jälkeen.

Kiinan vienti yllätti kasvulla keskellä kauppasotaa

$
0
0

Kiinan vientiluvut viime kuussa olivat parhaat sitten tämän vuoden maaliskuun. Heinäkuussa vienti kasvoi tullitietojen mukaan 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä oli yli analyytikoiden odotusten, kertoo uutistoimisto Reuters. Vielä kesäkuussa Kiinan vienti ulkomaille väheni peräti 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Sen sijaan tuonnin luvut kertovat heikkenevästä kysynnästä Kiinassa. Tuonti laski heinäkuussa kolmatta kuukautta peräkkäin . Pudotus oli 5,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Kiinan talouskasvu oli vuoden toisella neljänneksellä 6,2 prosenttia. Se on heikoin talouskasvulukema lähes kolmeenkymmeneen vuoteen.

Kiinan ulkomaankaupan lukemat yllättivät, sillä Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on entisestään kiihtynyt viime viikkoina. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut uusista 10 prosentin tulleista kiinalaistuotteille syyskuun alusta. Niiden arvo on noin 300 miljardia dollaria. Suuri osa kiinalaistuotteiden viennistä Yhdydsvaltoihin on näin tullien alaista.

Aiemmin Kiina oli kertonut lopettavansa kaikkien maataloustuotteiden ostamisen Yhdysvalloista.

Valuutan arvo ollut pitkään kiistakapula

Kiinan keskuspankki määritti tänään torstaina valuuttansa arvon hieman seitsemän juaniin yläpuolelle suhteessa dollariin. Päivän aikana juanille sallitaan kahden prosentin vaihteluväli. Tätä pidetään osoituksena Kiinan muuttuneesta rahapolitiikasta, mistä saatiin merkkejä jo tämän viikon maanantaina.

Sijoittajat kautta maailman pelästyivät, kun Kiina salli maanantaina valuuttansa arvon laskea alimmilleen dollaria vastaan sitten vuoden 2008. Se aiheutti voimakkaita kurssireaktioita pörsseissä eri puolilla maailmaa. Sittemmin reaktiot tasaantuivat.

Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa jo virallisesti valuuttansa arvon polkemisesta. Yhdysvaltain mielestä Kiina yrittää valuuttansa avulla suojata ulkomaankauppaansa maan heikkenevässä taloustilanteessa. Yhdysvallat on toistanut syytöksen usein. Aiemmin Kiina on kiistänyt syytökset.

Kiinan Yhdysvaltain-vienti väheni heinäkuussa 6,5 prosenttia vuodentakaisesta ja tuonti romahti 19,1 prosenttia. Tärkeän eläinrehun eli soijapavun tuonti Kiinaan väheni koko alkuvuoden aikana lähes viidenneksen. Tämä on jo johtanut soijapapujen tarjonnan lisääntymiseen Euroopan maatalousmarkkinoilla.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppaneuvottelijat tapasivat tuloksetta Shanghaissa kuun vaihteessa. Heidän on määrä tavata seuraavan kerran syyskuussa Washingtonissa.

Lue myös:

Kauppasodan kovemmat kierrokset iskevät Suomeenkin – MTK: "Jos soijasota alkaa, niin tuottajien kilpailukyky heikkenee"

Yhdysvallat: Kiina polkee juania – kauppasodan leviäminen valuuttoihin säikäytti osakemarkkinat

Kirgisian entinen presidentti pidätetty – turvallisuusjoukot rynnäköivät hänen huvilaansa

$
0
0

Kirgisian entinen presidentti Almazbek Atambajevia on antautunut viranomaisille ja hänet on pidätetty. Poliisi on vienyt hänet pois hänen huvilansa alueelta. Asiasta kertoi Atambajevin lähipiiriin kuuluva henkilö.

Kirgisian turvallisuusjoukot ovat keskiviikosta asti yrittäneet pidättää korruptiosta syytettyä Atambajevia. Aiemmin iltapäivällä turvallisuusjoukot tekivät mittavan rynnäkön entisen presidentin huvilaan.

Taustalla kiistassa on valtataistelu Kirgisian nykyisen presidentin Sooronbai Žeenbekovin ja entisen presidentin Atambajevin välillä. Kiista on ajanut keskiaasialaisen valtion poliittisen kriisin partaalle.

Keskiviikkoiltana turvallisuusjoukot tekivät operaation Atambajevin kotiin Koi Tashin kylässä lähellä pääkaupunki Bishkekiä. Operaatio ei kuitenkaan onnistunut, koska Atambajevin kannattajat ottivat yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa.

Torstaina uuteen rynnäkköön osallistui noin tuhat turvallisuusjoukkojen jäsentä, kirgisialainen kansanedustaja ja Atambajevin läheinen poliittinen liittolainen Irina Karamushkina kertoi.

Uutistoimisto Tassin mukaan paikalla olisi ollut jopa 2 000 poliisia ja turvallisuusjoukkojen jäsentä.

Silminnäkijöiden mukaan joukot pääsivät rakennukseen sisälle ja paikalta kuultiin laukausten ääniä. Karamushkinan mukaan turvallisuusjoukkoja vastassa ja huvilaa puolustamassa oli noin tuhat Atambajevin kannattajaa. Uutistoimisto Tassin mukaan kannattajia on 300–400.

– He ovat valmiita puolustamaan entistä presidenttiä loppuun saakka, Karamushkina sanoi.

Lue myös:

Kirgisian entisen presidentin pidätys meni pahasti pieleen – kannattajat ampuivat ja ottivat turvallisuusjoukkoja panttivangiksi


Julia Koskiniemi, 22, vaihtoi lapsena koulua parin vuoden välein: "Synttärit helpottivat valtavasti"– nuoret kertovat, miten muutoista selviää

$
0
0

Joka vuosi monella lapsella ja nuorella on edessään kokonaan uuteen kouluun ja luokkaan sopeutuminen, esimerkiksi perheen muuton seurauksena.

Mitä tunteita sosiaalisen ympäristön muuttuminen herättää, ja miten niistä voi selvitä? Julia Koskiniemi, Jaakko Pohjolainen ja Jari Mäkäläinen kertovat kokemuksen tuomalla asiantuntijuudella omat vinkkinsä lapselle ja nuorelle haastavassa tilanteessa.

Julia Koskiniemi Tammelan koulun pihassa.
”On todella vaikeaa edes kuvitella, millaista elämä olisi, jos olisin jäänyt tänne”, Julia Koskiniemi pohti Tammelan koulun pihassa. Hilma Toivonen / Yle

Julia Koskiniemi, 22: Syntymäpäiväjuhlilta porukoihin

Julia Koskiniemi kävi ala-asteensa kolmessa eri koulussa. Ensimmäinen luokka meni Tammelan koulussa Tampereella, jonka jälkeen Koskiniemi muutti äitinsä mukana Ylöjärvelle. Neljännellä luokalla tuli taas muutto takaisin Tampereelle Raholan kouluun.

– Eivät ne silloin olleet kovin vaikeita tai raskaita kokemuksia. Taisin suhtautua muutoksiin silloin vain asioina, jotka oli pakko tehdä. En punninnut vaihtoehtoja.

Yksi koulun vaihto jäi kuitenkin erityisen positiivisesti mieleen. Ylöjärveltä Tampereelle muuttaessaan Koskiniemi pääsi tutustumaan uuteen luokkaansa yhtenä päivänä jo loppukeväästä, vaikka koulu alkoi vasta syksyllä. Samana kesänä yhden tulevan luokkalaisen äiti oli etsinyt Koskiniemen äidin yhteystiedot ja pyytänyt luokan uuden tytön tyttärensä synttäreille.

– Luokkaan tutustuminen etukäteen ja synttärit helpottivat ihan valtavasti koulun aloitusta. Kun koulu syksyllä alkoi, minulla oli jo vähän niin kuin kavereita luokalla.

Olen ehkä tiedostamattani sisäistänyt, että helpoimmalla pääsee, kun on mieliksi. Julia Koskiniemi

Vaikka ensimmäiset päivät ovat olleet jännittäviä, uusista kouluista on aina löytynyt ystäviä. Koskiniemi uskoo, että kouluvaihdosten myötä hän on kehittänyt matalamman kynnyksen tutustua uusiin ihmisiin.

– Samaan liittyy varmaan vähän negatiivinenkin kaikkien miellyttämisen tarve. En joskus sano ääneen mielipidettäni, sillä olen ehkä tiedostamattani sisäistänyt, että helpoimmalla pääsee, kun on mieliksi. Kun on tullut niin monta kertaa uutena tyyppinä luokkaan, sitä on halunnut antaa erityisen hyvän ensivaikutelman saadakseen kavereita.

Koskiniemi uskoo, että olisi hyvin erilainen ihminen, jos olisi jäänyt vain yhteen ja samaan kaveriporukkaan. Muuttaminen on mahdollistanut laajat kaverisuhteet jo ala-asteelta lähtien, ja ympärillä on ollut aina paljon ihmisiä.

– Lapsuudessa ja nuoruudessa kaverisuhteilla on valtava painoarvo, ja kavereilta otetaan hirveästi vaikutteita. On todennäköistä, että olisin päätynyt tekemään erilaiset valinnat esimerkiksi lukion ja koulupaikkojen suhteen, jos olisin ollut vain yhdessä paikassa aina.

Tänä syksynä uudessa koulussa aloittavalle lapselle ja nuorelle Julialla on selvä viesti:

– Tämä on kauhea klisee, mutta mene vain omana itsenäsi, se on paras mitä voit antaa. Ja kyllä se riittää. Siihen voi koittaa suhtautua uutena seikkailuna, joka avaa taas uusia mahdollisuuksia ja opettaa uusia asioita.

Jari Mäkäläinen Kissanmaan ala-asteen pääovien edessä.
Näkymä Kissanmaan ala-asteen pääoven ikkunoista sisään oli samanlainen kuin Jari Mäkäläisen lapsuudessa.Hilma Toivonen / Yle

Jari Mäkäläinen, 25: Sydän jäi Tampereelle

Tamperelainen Jari Mäkäläinen koki suurimmat muutokset koulutiellään jo ala-asteen aikana. Ensimmäisestä kolmanteen luokkaan hän kävi koulua Savonlinnassa. Neljännellä luokalla tuli eteen muutto Tampereelle, sillä äiti oli saanut määräaikaisen työpaikan.

Vielä muuttoautossa Mäkäläinen muistaa itkeneensä pettymyksestä äidilleen, mutta pettymys vaihtuikin nopeasti iloksi.

– Tampereelle muuttaessa kaikki vain loksahtikin kohdilleen. Koulussa oli kivaa ja löysin ystäviä, jotka ovat vielä edelleen elämässä läheisiä ja tärkeitä. Elin oikeastaan lapsuuteni parhaat vuodet Tampereella. Tuntui, että olin löytänyt oman paikkani.

Riemu loppui kuitenkin nopeasti. Viidennen luokan jouluna poika ja äiti pakkasivat muuttoauton ja lähtivät Mikkeliin, jossa Mäkäläinen oli lukion loppuun asti. Mikkeli tuntui välitilalta: Hän tunsi, että oli Savonlinnasta kotoisin ja jättänyt sydämensä Tampereelle.

– Tuntui pahalta, että niin pian tuli taas uusi muutos, joka ei sitten tuntunutkaan yhtään niin hyvältä, Mäkäläinen sanoo.

– Koko ajan oli sellainen olo, että on väärässä kaupungissa, ihan lukion loppuun asti. Samanlaista tunnetta siitä, että tuntuu olevan siellä missä kuuluu ja aidosti kotonaan, ei välttämättä missään vaiheessa enää tullut.

Kesken kouluvuoden mukaan hyppääminen ja kaupungin vieraus lisäsivät vaikeutta sopeutua. Mäkäläinen näkee, että sopeutumista voi auttaa mahdollisuus viettää aikaa uudessa kaupungissa ennen koulun alkua. Lapselle tuo turvaa, kun tuntee jo vähän uusia kulmia.

Eteeni on tullut sellaisia mahdollisuuksia, joita ei samassa paikassa pysyessä olisi luultavasti koskaan tullut. Jari Mäkäläinen

Mäkäläinen uskoo kouluvaihdosten muuttaneen häntä ihmisenä paljon.

– Jouduin totuttautumaan uusiin ympäristöihin ja vähän pakonkin edessä tutustumaan uusiin ihmisiin. Se on avartanut maailmankuvaa ja tehnyt minusta paljon rohkeamman ja avoimemman ihmisen. Eteeni on myös tullut sellaisia mahdollisuuksia, joita ei samassa paikassa pysyessä olisi luultavasti koskaan tullut.

Myös unelma Tampereesta on vihdoin toteutunut.

– Vannoin Mikkeliin muuttaessamme, taas kerran auton takapenkillä itkien, että tulen takaisin Tampereelle asumaan vielä joku päivä. Kun oli aika hakea yliopistoon, minulla oli yksi selkeä ykkösvaihtoehto kaupungiksi. Olen todella onnellinen, että pääsin tänne opiskelemaan ja olen ollut onnellinen kyllä sen jälkeenkin täällä.

Jaakko Pohjolainen kuvattuna maaseudulla.
Jaakko Pohjolainen rakastaa maalla oloa ja rauhaa, mutta on kiitollinen vähän isompaan kaupunkiin muutosta lukioikäisenä.Hilma Toivonen / Yle

Jaakko Pohjolainen, 25: Masennuksen kautta omanlaisiin piireihin

Tamperelainen Jaakko Pohjolainen koki vaikeimman muutoksen lukioikäisenä. Ensimmäisen kerran koulu vaihtui jo neljännen ja viidennen luokan taitteessa, kun hän muutti äitinsä kanssa Hirvihaarasta muutaman kilometrin päähän Mäntsälän keskustaan.

Yläasteella seitsemännen luokan jälkeen luokkia hajotettiin ja Pohjolainen siirrettiin uuteen porukkaan.

Hän muistaa ala- ja yläasteen muutokset kuitenkin melko kevyinä kokemuksina. Paikkakunta oli edelleen sama ja vähintäänkin tuttuja oli jokaisella uudella luokalla. Lapsena Pohjolaiselle oli melko mutkatonta saada uusia ystäviä.

Näin jälkeenpäin ajateltuna tajuan, että masennuin silloin. Jaakko Pohjolainen

Raskain muutos oli siirtyminen kesken lukion ensimmäisen lukuvuoden Tampereelle Kaarilan lukioon. Kaupunki oli ensimmäistä kertaa täysin uusi ja vieras, ja Pohjolaisesta tuntui, että koko vanha elämä täytyi jättää. Jalkapallojoukkue, kaveripiirit ja silloinen tyttöystävä jäivät kaikki Mäntsälään.

– Näin jälkeenpäin ajateltuna tajuan, että masennuin silloin. Vetäydyin aluksi omaan kuoreeni, jäin vellomaan joihinkin synkkiin olotiloihini. En yrittänyt kovin aktiivisesti tutustua uusiin ihmisiin.. Jalkapalloharrastuskin jäi, kun energiaa ja motivaatiota ei riittänyt uuden joukkueen etsimiseen uudesta kaupungista.

Oman paikan löytyminen Tampereella otti aikansa. Pikkuhiljaa Pohjolainen kuitenkin alkoi tutustua ihmisiin. Hän oppi tunnistamaan koulussa tyyppejä, joiden kanssa todella haluaa viettää aikaa.

Uusi kaveriporukka tuntuikin paremmalta kuin mikään aiemmin. Jaakko Pohjolainen

– Lopulta päädyin mielenkiintoisiin ja todella omanhenkisiin piireihin, joka on johtanut ajattelun ja maailmankuvan laajenemiseen. Yhtäkkiä minulla oli tilaa olla oma itseni ja kehittää uusia puolia itsessä. Uusi kaveriporukka tuntuikin paremmalta kuin mikään aiemmin. Vietän edelleen aikaa samojen tyyppien kanssa.

Nyt lukiota vaihtavia nuoria Pohjolainen kannustaa olemaan oma itsensä.

– Tein itse esimerkiksi sitä, että poltin röökiä ihan vain tutustuakseni ihmisiin tupakkapaikalla, vaikka en halunnut oikeasti polttaa. Ei siinä pidemmän päälle ollut mitään järkeä. Jos voisin, kehottaisin nuorta itseäni myös jatkamaan urheilua ja jalkapalloa. Fyysinen passiivisuus pahensi selkeästi oloa entisestään.

Pohjolainen uskoo, että jokainen koulua vaihtava voi myös hyötyä luovasta tekemisestä, sillä se antaa väylän kanavoida mitä ikinä tunteita nouseekaan pintaan. Hän löysi intohimon valokuvaamiseen vasta lukion jälkeen, mutta uskoo, että siitä olisi voinut löytyä suurta apua.

Lähipiiriä Pohjolainen kannustaa panostamaan vapaa-ajan tekemiseen.

– Parhaassa tapauksessa omalla toiminnalla voi kannustaa nuorta pysymään aktiivisena. Tosin ei se tietenkään aina ole helppoa. Olin esimerkiksi itse niin kapinoiva teini, ettei äidillä ollut siihen hirveästi sanomista.

Jaakko muistaa olleensa lukion alussa vihainen äidilleen muutosta, ja purkaneensa sen vuoksi pahaa oloaan kapinoimalla. Nyt hän myöntää, ettei äiti ansainnut sellaista asennetta.

Muutos vaatii aikaa

Tampereen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykologi Mikko-Juhani Korpelan mielestä mitään yleispäteviä totuuksia koulun vaihtamisesta ei voi antaa.

­– Yhteistä tilanteille on vain se, että siirtymät ovat nuorelle usein isoja ja mietityttäviä asioita, mutta reaktiot ja vaikutukset ovat todella yksilökohtaisia.

Korpela korostaa, että nuoruuteen kuuluu normaalina osana erilaisia haasteita, jotka muuttuvat nuoruuden eri vaiheissa, ja mahdollistavat sen, että lapsesta tulee aikuinen.

– Mutta kyllähän se, kun vaihtaa kaupunkia tai vaikka ihan vain luokkaa, tuo ihan merkittävän lisähaasteen siihen kaikkeen muuhun nuoruuden kuormittavuuteen, Korpela toteaa.

Hän korostaa, että muuttaminen laittaa nuoren vähän väkisinkin uuden oppimisen äärelle.

Tutustuminen ottaa oman aikansa. Syvät ystävyyssuhteet eivät muodostu vielä kahdessa viikossa. Mikko-Juhani Korpela

– Kun pystyy kohtaamaan tällaisia oppimisen haasteita, se yleensä synnyttää uusia voimavaroja ja työkaluja, joilla pärjätä muutoksissa myös myöhemmin elämässä. Ja muutoksia tulee aina.

Uudessa koulussa aloittavan vanhemmille ja lähipiirille Korpela suosittelee aitoa ja avointa kuuntelua.

– On parempi kuunnella kuin antaa kauheasti vinkkejä siitä, miten sopeutua. Olisi hyvä vaalia sellaista kiinnostunutta mutta ei liian tietävää asennetta yrittää ymmärtää, mitä asiat juuri nuoren elämäntilanteessa tarkoittaa. Nuorelle olisi hyvä luoda käsitys, että on tosi ookoo puhua tunteista ja myös tuntea niitä.

Korpela muistuttaisi nyt uutta koulua aloittavaa nuorta pysymään kärsivällisenä.

– Tutustuminen ottaa oman aikansa. Syvät ystävyyssuhteet eivät muodostu vielä kahdessa viikossa. Yleensä kuitenkin, jos menee säännöllisesti mukaan juttuihin ja ilmestyy ylipäätään paikalle, tutustuminen tapahtuu väistämättä. On hyvä antaa itselle aikaa etsiä myös rauhassa niitä ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla ja tehdä juttuja, jotka ovat itselle oikeasti kivoja. Mitään ei kannata liikaa pakottaa.

Hän toteaa vielä, että negatiivisillekin tunteille kannattaa uskaltaa antaa tilaa ja pitää mielessä, että tunteet eivät ole hyviä tai huonoja, vaan ihan vain tunteita, ja niillä on usein jokin tärkeä viesti tuotavanaan.

Jari Mäkäläinen keinumassa Kissanmaan ala-asteen pihalla.
Uuteen luokkaan ja paikkakuntaan sopeutuminen ei ole ollut aina helppoa, mutta yksi asia yhdistää kaikkia haastateltavia: kokemus siitä, että muuttaminen uusiin paikkoihin on antanut tärkeitä oppeja elämään ja vienyt lopulta juuri oikeaan suuntaan. Hilma Toivonen / Yle

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta kello 22. asti.

Turkulaisjohtoinen tutkimus löysi uusia ykköstyypin diabeteksen puhkeamista ennustavia tekijöitä

$
0
0

Uuden tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla tiettyjen geenien joukko aktivoituu jo varhain ennen taudin puhkeamista. Tuloksen paljasti geenitutkimuksen tekniikoilla toteutettu kansainvälinen tutkimus, jota johtaa turkulainen tutkimusryhmä.

Tutkimustulos luo perustan ykköstyypin diabetekselle alttiiden lapsien tunnistamiseen ennen sairastumista.

Suomessa lasten riski sairastua tyypin 1 diabetekseen on maailman suurin, mutta syytä tähän ei tunneta. Toistaiseksi tiedetään, että lapsen sairastumisriski kasvaa, jos hänen verestään löytyy tiettyjä vasta-aineita.

Toiveissa tunnistaa sairaudelle alttiit lapset ajoissa

Turun biotiedekeskuksen tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoitti, että tiettyjen geenien joukko aktivoituu diabetekseen sairastuvilla lapsilla varhain – jo ennen kuin veressä näkyy tyypin 1 diabetekseen viittaavia vasta-aineita.

– Tuloksemme tarjoavat pohjan sille, että ykköstyypin diabeteksen kehittymiselle alttiit lapset voitaisiin tunnistaa jo ennen sairastumista, kertoo akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa Turun yliopiston tiedotteessa.

– Seuraavaksi on tarkoitus tutkia näitä tekijöitä laajemmissa aineistoissa ja ymmärtää niiden merkitystä taudin synnylle. Tavoitteena on kehittää keinoja ja työkaluja, jotka mahdollistaisivat taudin puhkeamisen estämisen näillä lapsilla.

Tutkimus on vaatinut pitkäjänteistä poikkitieteellistä kansainvälistä yhteistyötä potilaista vastaavien kliinistä tutkimusta tekevien lääkärien, molekyylilääketieteen ja immunologian tutkijoiden sekä laskennallisten tieteiden osaajien kesken.

Lahesmaan tutkimusryhmä työskentelee Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Turun biotiedekeskuksessa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, yhdysvaltalainen Juvenile Diabetes Research Foundation ja Euroopan unioni.

Tutkimustulos on raportoitu Diabetes-lehdessä ja se on uutisoitu Nature Reviews of Endocrinology -tiedelehdessä.

Molemmat Airiston veneturmassa kuolleet olivat purjeveneen matkustajia – Onnettomuustutkintakeskus kuulee kummankin veneen kuljettajia

$
0
0

Molemmat Airiston lauantaisessa veneturmassa kuolleet kaksi henkilöä olivat purjeveneen matkustajia. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan kummankin veneen kuljettajaa kuullaan vielä tällä viikolla.

Nurmen mukaan tapauksessa riittää selvitettävää.

Otkes tutkii alusten liikkeitä turmahetkellä. Käytössä on tallenteita, jotka liittyvät veneiden nopeuteen, kiihtyvyyteen, hidastuvuuteen ja osumakulmaan.

– Merialue on hyvin valvottu, käytämme niitä valvontatietoja. Lisäksi veneissä on usein paikantimia, jotka puramme myös, Nurmi kertoo.

Moottoriveneen navigaattorinkin tiedot ovat tutkijoiden käytettävissä.

Tutkinta valmistunee ensi keväänä

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan koko tapauksen tutkinta ottaa aikansa, koska tekninen tutkinta on laboratoriotyötä. Lisäksi työhön liittyy paljon osallisten haastatteluja ja psykologista tutkimusta.

Osa mukana olleista on jo ehditty haastatella, mutta kuljettajat kuullaan vielä loppuviikon aikana.

Veli-Pekka Nurmi
Veli-Pekka NurmiPaula Collin / Yle

Tutkinnan jälkeen tehdään johtopäätökset, prosessi valmistuu suosituksineen ehkä maaliskuuhun mennessä.

– Silloin alkaa uusi veneilykausi. On mahdollista vielä vähän valmistautua kauteen uusin turvallisuussuosituksin, Nurmi sanoo.

Ensi viikolla onnettomuustutkinta keskittyy pelastustoimen ja ensihoidon toimintaan tilanteessa.

Aiheesta aiemmin:

Airiston veneturma vaati toisen uhrin – kaksi kuoli ja useita loukkaantui veneiden törmäyksessä

Poliisi Airiston veneturmasta: Alkoholilla ei näyttäisi olevan osuutta asiaan, Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan

Länsi-Suomen merivartiosto Airiston onnettomuudesta: "Näin traagisia päiviä on harvoin, mutta silti aivan liikaa"

Ilmastoraportti rajoittaisi lihansyöntiä, mutta poliitikoille ruoka on yhä henkilökohtainen valinta: "Kuluttaja päättää, mitä pöytään kannetaan"

$
0
0

Kansalaisten omaatuntoa saattoi kolkutella, kun kansainvälinen ilmastoraportti näki torstaina päivänvalon. Sanoma oli tuttu: lihansyöntiä pitäisi vähentää, turpeen käytöstä luopua ja metsiä hakata maltillisesti.

Tilastojen valossa muutokset ruokavaliossa ovat kuitenkin vähäisiä. Suomalaisten lihankulutus on tilastojen mukaan noin 80 kiloa vuodessa.

Ylen viidelle suurimmalle puolueelle tekemän kyselyn perustella lihansyöntiä pidetään henkilökohtaisena asiana, johon valtion ei pitäisi puuttua.

Tilanne voi kuitenkin muuttua. Tänään julkaistun ympäristöraportin mukaan metsäkadon, ruokahävikin ja liiallisen lihansyönnin on loputtava, jos lämpenemistä aiotaan hidastaa.

Kysyimme puolueiden ympäristöasioista vastaavilta kansanedustajilta myös turpeen käytöstä ja metsäkadosta. Näin he vastasivat:

SDP: "Jokainen kansalainen tekee omat valintansa"

Johanna Ojala-Niemelä
Lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on puolueensa metsäasiantuntija. Hän johtaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa. Eduskunta

1. Pitääkö lihan syöntiä rajoittaa? Jokainen kansalainen tekee omat valintansa. Ruokavaliomuutokset tapahtuvat parhaiten ihmisiä kannustamalla, ei lainsäädännöllä rajoittamalla.

Verotuksella pitäisi pystyä ohjaamaan ruuantuotantoa niin, että hiilijalanjälki pienenee. Ruokahävikkiin on kiinnitettävä huomiota.

2. Pitäisikö Suomen rajoittaa turpeen käyttöä pikaisesti? Hallitus tavoitelee turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kokonaan energiakäytöstä luovuttaneen 2030-luvun aikana. Tämän jälkeen turve säilynee huoltovarmuuspolttoaineena.

3. Miten metsäkato pitäisi lopettaa Suomessa? Metsäkatoa pitäisi vähentää. Siinä auttaa tiivis rakentaminen. Turvemaiden raivaamista peltokäyttöön on vähennettävä ja metsittämistä lisättävä kannattamattomilla pelloilla ja käytöstä poistetuilla turvetuotantoalueilla.

Perussuomalaiset: "Minun Suomessani syödään Suomessa tuotettua lihaa"

Mauri Peltokangas
Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Mauri Peltokangas on ympäristövaliokunnan jäsen. Hän olisi valmis lisäämään hakkuita, jos metsäteollisuus vetää. Eduskunta

1. Pitäisikö lihansyöntiä rajoittaa? Minun Suomessani syödään Suomessa tuotettua lihaa kuten aina on syöty. Maalaisjärki mukaan näissä asioissa. Lähellä tuotettu on aina ekologisin vaihtoehto.

2. Pitäisikö Suomen rajoittaa turpeen tuotantoa pikaisesti? Emme kannata turpeen täyskieltoa. Turvetuotanto on Suomelle huoltovarmuus- ja työllisyyskysymys.

3. Miten metsäkato pitäisi lopettaa Suomessa? Metsänhoito on Suomessa hyvällä ja kestävällä pohjalla. Suomen hiilidioksipäästöt ovat maailmassa luokkaa promille, josta Suomen hiilinielu eli metsät hoitaa puolet. Mikäli metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä sitä vaatii, voimme jopa hieman lisätä hakkuita.

Kokoomus: Suomalaisella on oltava mahdollisuus valita lautaselleen monipuolista ruokaa

Mari-Leena Talvitie
Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie liputtaa valinnanvapauden puolesta, mutta suosii suomalaista lihaa ja kasviksia. Talvitie on ympäristövaliokunnan jäsen.Eduskunta

1. Pitääkö lihan syöntiä rajoittaa? Ei. Kohtuus kaikessa. Suomalaisella on oltava mahdollisuus valita lautaselleen monipuolista kohtuuhintaista ruokaa, myös lihaa.

Kaupungeilla, kunnilla sekä työpaikkaravintoloilla on suuri vastuu. Terveellisten ja ympäristöystävällisten elintarvikkeiden käyttöä on lisättävä, myös vientiä. Ulkomaisen lihan, riisin ja avokadon viljely vaatii maapinta-alaa ja kuluttaa vettä.

2. Pitäisikö Suomen rajoittaa turpeen tuotantoa pikaisesti? Kyllä. Kokoomuksen tavoitteena on, että fossiilisten polttoaineiden merkittävä käyttö voimalaitoksissa loppuu vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Turpeen energiakäyttöä pitää alkaa verottaa samalla tavalla kuin muitakin lämmityspolttoaineita.

3. Miten metsäkato pitäisi lopettaa Suomessa? Suurimpia syitä metsäkadolle on ollut pellonraivaus. Ylijäämälannalle on asetettava prosessointivelvoite. Lannan käyttöä on myös tuettava biokaasutuotannossa, kuten tekevät Ruotsi, Norja ja Tanska. Ravinteiden valumat vähenisivät vielä merkittävämmin, kun lanta päätyisi kierrätykseen eikä tilan lähipelloille.

Vihreät: Suomalainen syö jo 80 kiloa lihaa vuodessa

Tiina Elo
Vihreät vähentäisi lihansyöntiä ja avohakkuita. Tiina Elo on ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja. Eduskunta

1. Pitääkö lihan syöntiä rajoittaa? Kyllä, lihan syöntiä pitää vähentää ilmasto- ja terveyssyistä. Suomalainen syö lihaa keskimäärin 80 kg vuodessa. Julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa pitää lisätä kasvisruokaa.

2. Pitäisikö Suomen alkaa rajoittaa turpeen käyttöä pikaisesti? Turpeen poltto on lopetettava sen aiheuttaminen huomattavien ilmastopäästöjen takia. Turpeennosto tuhoaa myös arvokasta suoluontoa ja pilaa vesistöjä.

3. Miten metsäkato pitäisi lopettaa Suomessa? Kannatamme valtion maille ja turvepohjaisille maille avohakkuukieltoa. Turvemaiden raivaaminen pelloiksi pitäisi lopettaa ja nykyisiä turvepeltoja metsittää tai palauttaa suoksi.

Keskusta: "Ilmastopolitiikka on mennyt jo hysterian tasolle"

Hannu Hoskonen
Keskustan Hannu Hoskonen on tullut tutuksi räväkistä mielipiteistään. Hän johtaa eduskunnan ympäristövaliokuntaa. Eduskunta

1. Pitääkö lihan syöntiä rajoittaa? Kuluttaja itse päättää, mitä pöytään katetaan. Suomalaisten kannalta paras tapa olisi käyttää vain kotimaista ruokaa. Tuontiruoka sisältää mitä erilaisimpia terveydelle haitallisia aineita, esimerkiksi antibioottijäämiä. Turha ruoan rahtaaminen eri puolilta maailmaa luo paljon päästöjä, vaikka kotimaista ruokaa olisi tarjolla.

2. Pitäisikö Suomen alkaa rajoittaa turpeen käyttöä pikaisesti? Turve on kotimainen raaka-aine, jota tarvitaan moneen käyttöön jatkossakin. Energiantuotannossa turpeella on tärkeä asema seospolttoaineena.

3. Miten metsäkato pitäisi lopettaa Suomessa? Ilmastopolitiikka on mennyt jo hysterian tasolle. Suomella on ilmastopolitiikassa oikea linja. Päästöt vähenevät hiljalleen. Mihinkään paniikkitoimiin ei ole syytä.

Roope Lipastin kolumni: Yhteiskunnan syy

$
0
0

Kuulin kahvilassa keskustelun, jossa nuorehko tyyppi kertoi kaverilleen käyneensä jo pitkään terapiassa suhteensa loppumisen tähden. Terapeutti oli lopulta sanonut potilaalle, oletko harkinnut, että voisit aikuistua? Salakuunteluni kohde oli tosi loukkaantunut sellaisesta ideasta ja päätti hankkia uuden terapeutin.

No okei. Myönnän, että terapeutin kommentti ei kuulostanut ihan superammattimaiselta, mutta oli siinä jotain järkeäkin.

Elämä on sitä, mikä tapahtuu tuossa silmien edessä koko ajan ja siihen liittyy kaikenlaista kurjaakin, välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Aikuisuus puolestaan on sitä, että osaa käsitellä niitä vastoinkäymisiä edes kohtuullisesti. Laittaa somen kiinni, jos se ahdistaa. Suuntaa kohti uusia ihmissuhteita, jos edellinen on mennyt puihin. Menee nukkumaan ajoissa, jos väsyttää, ei kuormita itseään liikaa, vaan sanoo ei, jos tuntuu ettei jaksa. Ottaa kaikkiaan vähän rennommin.

Tämä ei-niin-originelli ratkaisuehdotukseni tuli mieleen, sillä olen kesäni ratoksi salakuunnellut myös kesän paheksumiskeskustelua liittyen opiskelijoiden toiveeseen saada kesälomaa.

Toiveessahan ei ole mitään ihmeellistä. Kaikki me haluamme itsellemme etuja ja nallekarkkeja. Kun itse opiskelin, me olimme sitä mieltä että opintotukea pitäisi saada enemmän ja että opintolaina on kauhea ajatus. (Kukaan ei tosin kertonut, että opintolainaa kertyy niin naurettavan pieni summa, että ikinä elämässä ei sen jälkeen ole ollut niin vähän lainaa.)

Lomatoiveen taustalla on muun muassa se, että elämä on nykyään kovin kuormittavaa: peräti kolmasosa opiskelijoista kärsii jonkinlaisista mielenterveysongelmista.

Herramunvereni, kolmasosa! On masentavaa, jos stressi alkaa jo kaksikymppisenä. Mikä siis neuvoksi?

Hei opiskelija! Kerron salaisuuden nyt kun lukukausi taas on alkamassa: Yksikään ihminen koko maapallolla, edes äitisi, ei tule ikinä olemaan kiinnostunut sinun arvosanoistasi.

Ainakin niissä ahdistuksen syissä oli paljon sellaista, joihin voi ihan itse vaikuttaa: jos opiskelijasoluasuminen tuntuu kurjalta, niin soluasunnosta voi lähteä muualle vuokralle, kunhan vastaavasti tinkii muusta. Somen saa kiinni. Ja mitä tulee opiskeluiden raskauteen, niin asialliset hommat tehdään, mutta ei kai kukaan ajattele, että sillä todistuksella on mitään muuta väliä kuin että sellainen on?

Hei opiskelija! Kerron salaisuuden nyt kun lukukausi taas on alkamassa: Yksikään ihminen koko maapallolla, edes äitisi, ei tule ikinä olemaan kiinnostunut sinun arvosanoistasi. Ketään ei kiinnosta saitko gradustasi laudaturin vai pääsitkö justjust läpi – kunhan vain pääsit.

Niin että hellitä vähän. Elämä on yleensä pitkä, siinä ehtii kaikenlaista. Ei se niin mene että nuorena pitää tehdä kaikki mahdollinen ja mahdoton. Ei ole pakko verkostoitua päivät yöt työelämää varten jo opiskellessaan. Ei ole pakko pitää yllä omaa youtubekanavaa ja tehdä podcasteja. Eikä työelämä sinua hylkää, ellet suostu orjatyöhön nollapalkalla. Päinvastoin, kysyvät huomenna uudestaan, jos olisit vaikka muuttanut mielesi.

Ja jos kuka ehdottaa aikuiselle ihmiselle aikuistumista, saa kuulla olevansa sydämetön oikeistonatsi, kuten epäilemättä voitte lukea tämän kolumnin kommenttiosiosta.

Itseäni häiritsee tämänkaltaisissa kärjistyneissä nykykeskusteluissa se, että harvoin esitetään minkään ongelman ratkaisuksi sitä, että ihmiset ottaisivat hiukan enemmän vastuuta itsestään. Siis muutkin kuin opiskelijat laittaisivat sen somen kiinni ja keskittyisivät hallituksen haukkumisen sijaan päivän askareisiin sekä parisuhteeseensa.

Syy omiin murheisiin tuntuu löytyvän aina jostain ulkopuolelta ja myös ratkaisun pitäisi tulla yhteiskunnalta valmiina kääretorttuna: että ota tosta, siinä on kermavaahtoakin välissä. Ja jos kuka ehdottaa aikuiselle ihmiselle aikuistumista, saa kuulla olevansa sydämetön oikeistonatsi, kuten epäilemättä voitte lukea tämän kolumnin kommenttiosiosta.

Eikä aikuistuminen todellakaan ole vain opiskelijoiden asia, se on meidän kaikkien: Jos ajatellaan, että yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia heikoimmista – lapsista, opiskelijoista, sairaista, vanhuksista – niin muutama vuosi sitten MTV:n tekemän selvityksen mukaan työikäisistä suomalaisista kaksi kolmasosaa sai jonkinlaista yhteiskunnan tukea – eikä luvussa ollut edes huomioitu lapsilisiä.

Eli kärjistäen Suomessa meitä heikoimpia alkaa olla siis kaksi kolmasosaa aikuisista. Se on aika paljon se.

Tosin kun nyt itsekin olen saamapuolella – olen saanut taiteilija-apurahaa – niin ehkä olenkin vain ihan hiljaa ja nosta hattua teille, jotka viitsitte kuulua siihen yhteen kolmasosaan joka meidät elättää.

Tänks! Jatkakaa samaan malliin!

Roope Lipasti

Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka eksyy vapaa-aikanaan kernaasti konkreettisiin ja selkeisiin remonttihommiin.

Lue myös:

Mona Mannevuon kolumni: Kun työuupumus on normaali olotila – maaninen työkulttuuri kasvattaa tahattomasti työnarkomaaneja

Roope Lipastin kolumni: Kesäkirjeitä teiniperheestä

Roope Lipastin kolumni: Joskus kannattaisi kokeilla olla väärässä

Aiheesta voi keskustella torstaina 08.08. ko 16.00 asti.

Yksi nyrkinisku johti miehen kuolemaan: Uhrin tutulle vaaditaan vankeusrangaistusta

$
0
0

Syyttäjä vaatii 1 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistusta miehelle, joka löi toista miestä viime kesänä Nokialla.

Asia on esillä torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Kaksi miestä riiteli Nokian Linnavuoressa viime kesäkuussa. Sanaharkan päätteeksi toinen mies löi uhria nyrkillä kasvoihin. Iskun saanut kaatui ja löi päänsä betonirappuseen.

Lyöjä pakeni paikalta, mutta soitti hätäkeskukseen ja kertoi pahoinpitelystä. Poliisi ja ambulanssi tulivat soiton jälkeen paikalle.

Pahoinpitelyn uhri ilmoitti, että hän ei tarvitse apua eikä halunnut lähteä hoitoon. Hän jatkoi matkaa kotiin ystävänsä kanssa. Poliisi otti lyöjän kiinni ja tämä oli pari päivää vangittuna.

Pahoinpitelyn uhri löytyi seuraavana aamuna kuolleena kotoaan. Lyönti aiheutti syyttäjän mukaan kuoleman, kun väkivallasta oli kulunut 6–10 tuntia.

Tutkinnassa on selvinnyt, että kuolema johtui miehen kaatumisesta betonirappusiin.

Poliisi on aiemmin julkisuudessa varoittanut, että jo yksi lyönti voi johtaa kuolemaan. Tässä tapauksessa uhrille oli tullut kallonlaenmurtuma, kovan aivokalvon alainen massiivinen verenvuoto, aivoruhjeet etuaivojen ja ohimolohkojen kärkiin, verenvuoto aivokammioon, aivoturvotus ja toissijainen verenvuoto aivorunkoon sekä ruhjetta ylähuuleen ja ihorikkoa takaraivoon.

Osapuolet ovat kotoisin Nokialta ja he tunsivat toisensa.

Stressitön koulu? Se on tavoitteena Keravalla – "Huoneeni väri on hattara ja se piristää", sanoo rehtori

$
0
0

Keravalla on aloittanut tänään torstaina toimintansa koulu, jossa oppimisympäristöstä on pyritty tekemään mahdollisimman stressitön, sekä oppilaille että opetushenkilökunnalle.

Päivölänlaakson uuden, noin 320 oppilaan koulun tilat on rakennettu Stress Free Area -konseptin mukaan, ja niiden toivotaan vähentävän stressiä ja parantavan oppilaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä.

Konseptin on luonut suomalainen Margit Sjöroos. Sitä on aiemmin käytetty koulumaailmassa laajasti esimerkiksi Vääksyn yhteiskoulussa.

Sjöroosin konseptin mukaisia tiloja oli viime vuonna kaikkiaan kuudessatoista eri koulussa. Keravan kaupunki tiedotti uudesta koulusta elokuun alussa.

Päivölänlaakson koulussa on pyritty sisustuksen ja akustiikan avulla vähentämään aistiärsykkeitä ja parantamaan oppilaiden vireystiloja. Seinät on jätetty valkoisiksi, ja akustiikkaa parantavat esimerkiksi huoneiden matot.

Jakkaroita Päivälaakson koulussa.
Puukalusteiden käyttö on osa Stress Free Area -konseptin sisustusta.Matti Myller / Yle

Kalusteissa on suosittu pastellivärejä ja vältetty tummien värien sekä harmaan käyttöä. Näiden värien nähdään laskevan vireystilaa.

– Lapsille suunnitellut tilat tehdään usein kirkkaanvärisiksi, vaikka lapset itse kertovat kysyttäessä pitävänsä eniten nimenomaan pastelliväreistä, sanoo Päivölänlaakson koulun rehtori Pi Yli-Penttilä.

Myös Yli-Penttilän oma työhuone on sisustettu konseptin mukaisesti hattaran värillä, ja hän kehuu sen auttavan hänen omaa vireystilaansa.

Koululaisen jalat ääntä vaimentavalla matolla.
Päivölänlaakson koulun kaikissa huoneissa on ääntä vaimentava matto, jonka pitäisi luoda tilaan miellyttävämpi akustiikka.Matti Myller / Yle

Sisustusratkaisujen vaikutusta oppimiseen ei ole vielä tutkittu

Luokkatilojen yksityiskohtien, kuten sisustuksen ja värimaailman, vaikutuksista oppimiseen ei ole asiantuntijan arvion mukaan Suomessa vielä tutkittua näyttöä.

– Ei ole todistetta siitä, että seinän värin vaihtaminen parantaisi heti oppimistuloksia, painottaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tiina Mäkelä.

Anonyymi kuva oppilaista alakoulun pihalla.
Uudessa koulussa on oppilaita esikoulusta kuutosluokkalaisiin asti.Matti Myller / Yle

Hyvinvointi ja oppiminen liittyvät kuitenkin Mäkelän mukaan toisiinsa. Hyvinvointia tukeva tila voi täten auttaa oppimista, eikä tällaisesta tilasta ole varmasti haittaakaan.

– Esimerkiksi valaistus, sisäilma ja melu vaikuttavat kaikki hyvinvointiin, joten niiden kannalta miellyttävällä tilalla on vaikutusta myös oppimiseen, Mäkelä sanoo.

Suoraan tilojen vaikutusta oppimiseen ei ole Suomessa toistaiseksi tutkittu niin, että olisi huomioitu vain tilojen vaikutus. Tutkimus asiasta on kuitenkin käynnissä Itä-Suomen yliopistossa.

Luokkahuoneet muuttuvat tarpeen mukaan

Rehtori Yli-Penttilän mukaan uuden koulun tilaratkaisut eivät ole ehkä erityisen poikkeuksellisia, mutta moderneja ne ovat ja vastaavat hyvin myös uuden opetussuunnitelman tarpeita.

Tilat on suunniteltu muunneltaviksi. Opetusta varten täytyy välillä saada tilaa, jossa mahtuu liikkumaan ja toimimaan, kun taas välillä tarvitaan mahdollisuus keskittymiselle ja tutkimiselle.

Rehtori Pi Yli-Penttilä, Päivälaakson koulu.
Rehtori Pi Yli-Penttilän mukaan muunneltavat tilat auttavat uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa. Luokkien väliin saa seinän tai luokista voi saada avattua yhtenäisen isomman tilan.Matti Myller / Yle

Tiina Mäkelä toivoo, että muuttuvissa tiloissa otettaisiin huomioon oppilaiden tarpeiden tasapaino. Isossa avoimessa tilassa täytyisi olla mahdollisuus keskittyä tarvittaessa myös rauhalliseen työskentelyyn.

Tutkija toivoo, että tilojen uudistamiseen liittyvissä toimissa muistetaan myös kouluttaa opettajat hyödyntämään muuttuvia tiloja oikein.

– Jos opettajilla ei ole mielestään tarpeeksi osaamista tilojen hyödyntämiseen uudella tavalla, he palaavat helposti vanhoihin opetustapoihin, Mäkelä arvioi.

Lue seuraavaksi:

Seurasimme ekaluokkalaisten ensimmäistä jännittävää koulupäivää: "Kyllä on perhosia vatsassa"


Itävaltalaisturistien auton runnellut karhu saattoi riehaantua herkkujen toivossa – yrittäjä uskoo tietävänsä tekijän

$
0
0

Kuusamossa turistien vuokra-autoa turmellut karhu on luultavasti ollut nuori utelias eläin, joka on etsinyt ruokaa. Näin arvelee Suomen luonnonsuojeluliiton biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.

Lumiaro sanoo, että autoon jääneen ruuan sijaan kyse voisi olla myös siitä, että autoon on tarttunut paljon hyönteisiä.

– Tällä hetkellä on paljon esimerkiksi perhosia yölennossa. Voi olla, että hyönteisiä on kertynyt auton etukoteloon ja ne ovat tuoksuneet karhun nenään.

Turistit eivät hätkähtäneet

Karhu hajotti itävaltalaisten turistien vuokra-auton maanantain vastaisena yönä. Tämä tapahtui sillä aikaa, kun turistit olivat karhunkatselukojussa yötä Itä-Kuusamon Kuntivaarassa.

Jälkien perusteella karhu oli liikkunut auton konepellin päällä, repinyt puskurista irti kappaleita ja laittanut auton maalipinnan uuteen uskoon. Auton pinnalta ja sen läheisyydestä löytyi karhun karvoja.

Lumiaron mukaan autossa olevat jäljet ovat tyypillisiä karhun aiheuttamia jälkiä.

Karhu-Kuusamo Oy:n yrittäjä Pekka Veteläinen sai tietää tapauksesta, kun karhunkatselukojulla yön olleet itävaltalaiset asiakkaat lähettivät hänelle otson jäljistä viestin ja kuvan. Turistit olivat aamulla karhunkatselukojulta palattuaan löytäneet autonsa hajotettuna.

– He olivat hämmästyneitä, mutta eivät ollenkaan pelästyneitä, Veteläinen tulkitsee, miten turistit olivat ottaneet karhun vierailun autolla.

Karhu tutkii kaikkea, mitä tielle sattuu

Veteläinen uskoo, että turistit luultavasti näkivät yön aikana katselukojusta karhun, joka heidän vuokra-autoaan vahingoitti. Hän arvelee, että kyseessä oli nuori vilkas ja utelias naaras, jolla on taipumusta tutkia paikkoja.

Hän vertaa karhunpentua koiranpentuun, joka puree ja tutkii kaikkea eteensä tulevaa.

Veteläinen ei pidä tapausta minkäänlaisena hyökkäyksenä.

– Hyökkäys on huvittava ilmaus. Minun käsittääkseni karhu ei ollut aggressiivinen, vaan se tutki autoa.

Karhun jäljet auton konepellillä.
Auto otti osumaa karhun tutkimusmatkasta. Vuokra-autofirman omistajan mukaan vuokraajat eivät muistaneet, oliko heiltä jäänyt autoon syötävää.Jani Tuulaniemi

Myöskään Lumiaron mukaan siitä, että karhu on hajottanut auton, ei voi päätellä, että kyseessä olisi mitenkään hyökkäävä tai aggressiivinen käytös.

– Karhut ovat ihmisarkoja, sillä Suomessa niitä metsästetään vuosittain.

Karhun metsästys alkaa tämän kuun 24. päivä. Lumiaron mukaan kaikki karhut, jotka eivät ole tarpeeksi varovaisia, ammutaan.

Yle on käsitellyt karhunkatselukojujen lähistöllä olevien karhujen kesyyntymistä viime kuussa julkaistussa jutussa, jossa Lumiaron lisäksi myös muut asiantuntijat ovat arvelleet, että liian kesyt karhut päätyvät nopeasti ammutuiksi.

Lumiaro ja Veteläinen eivät näe tapauksessa minkäänlaista vaaraa. Jos ihminen olisi keskeyttänyt karhun puuhat, karhu olisi mitä luultavimmin lähtenyt karkuun.

Harvinainen tapaus

Lumiaro pitää tapausta harvinaisena Suomessa.

– Mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa karhut kaivelevat muun muassa roskiksia niin, että niitä on jouduttu lukitsemaan pihoista.

Tämä selittyy Lumiaron mukaan sillä, että Pohjois-Amerikassa on kolme karhulajia ja karhuja on huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Karhunkatseluyritystä pyörittävä Veteläinen kertoo, että Suomessa etenkin nuoret karhut voivat hajottaa esimerkiksi heinäpaaleja tai tutkia ulkovessoja.

Myöskään Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen ei muista Suomessa tapausta, jossa karhu olisi käynyt penkomassa autoa.

– Sellaisia tapauksia on ollut, jossa moottorikelkan tai mönkijän penkin alle on jäänyt esimerkiksi kintaat, joilla on käsitelty eläimiä ja karhu on käynyt niitä penkomassa. Yleensä tällaiset tapaukset liittyvät ravintoon, Keränen kertoo.

Oletko sinä kohdannut karhun luonnossa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

Karhusuora herätti kysymyksen, kesyyntyvätkö karhut – ongelmat hoituvat ampumalla, sanovat sekä ministeriö että luonnonsuojeluliitto

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa kahden viikon päästä

$
0
0

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa elokuun loppupuolella. Lännen Median mukaan Putin tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa. Päivämäärää ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu.

Kansliasta todetaan, että Putin on tulossa Suomeen, mutta tarkemmasta ajankohdasta ja tapaamispaikasta tiedotetaan myöhemmin.

Niinistö kommentoi Putinin tulevaa tapaamista Kultarannassa päällikkötoimittajille pidetyssä tilaisuudessa torstaina.

– Tämä on aika tavanomainen vierailu. Yleensä on käsitelty kahdenvälisiä asioita ja lisäksi on ollut kv-poliittinen osio, joka on nyt aika laaja, aiheita riittää.

Presidentti Sauli Niinistö mainitsi suomalaismedialle heinäkuussa Ranskan kansallispäivän vierailun yhteydessä, että hän tapaa Putinin lähiaikoina.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Lue lisää:

Niinistö tapaamisesta Putinin kanssa: "Venäjä ymmärtää, että pakotteet pysyvät voimassa, kunnes syyt niiden asettamiseen poistuvat"

Turvepellot ja karjatalous suuria päästölähteitä, metsät nettonielu – Yle seurasi IPCC:n erikoisraportin Suomen julkistustilaisuutta

$
0
0

Nyt on Päijät-Hämeen vuoro tehdä miljoonasäästöt soteyhtymässä – henkilöstön vähennystarve 250 ei edes riitä

$
0
0

– Tunnelma on synkkä. Yt-neuvottelut eivät tulleet meille yllätyksenä, mutta nämä ovat kovia lukuja, kuvailee Tehyn pääluottamusmies Kati Keränen Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Tehy on suurin henkilöstöjärjestö Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Jäseniä on 2 500, joista suurin osa työskentelee erikoissairaanhoidossa. Työnantaja kutsui henkilöstön yt-neuvottelupöytään ensi viikosta alkaen. Tavoitteena on säästää 15 miljoonaa euroa tänä ja ensi vuonna. Henkilöstön vähennystarve on 250.

– Kuormitus on nyt jo tosi kovilla ja työntekijöiden jaksaminen on tiukilla. Mitä me jätämme tekemättä, jos työntekijämäärä vielä tästä vähenee?

Tehyn pääluottamusmies Kati Keränen Päijät-Hämeen keskussairaalassa
Päijät-Hämeen keskussairaalan tehyläinen pääluottamusmies Kati Keränen istuu syksyllä yt-neuvottelupöydissä.Marjo Pirilä / Yle

Yt-neuvottelut koskevat koko organisaatiota eikä mitään ammattiryhmää ole rajattu ulkopuolelle. Tehyläisten tavoitteet ovat selvät.

– Potilastyöstä ei ole varaa vähentää yhtään.

Tukipalveluistakaan ei voisi tinkiä, sillä pahimmillaan se lisäisi potilastyötä tekevien kuormaa.

– On tärkeää ottaa kaikkien osaaminen ja ammattitaito täyteen käyttöön. Jo tällä hetkellä lääkärit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit tekevät tukipalvelutyötä, jonka voisi tehdä joku muu, sanoo Keränen.

Samaan aikaan henkilöstöpula

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n pääluottamusmies Linda Sydänmäki on myös törmännyt tilanteeseen, jossa ammattitaito ei ole ollut oikeassa käytössä.

– Erityisammattiryhmien työhön sisältyy tehtäviä, jotka esimerkiksi toimistosihteerit hoitaisivat sujuvammin ja tehokkaammin.

JUKO edustaa reilua tuhatta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ammattilaista. Joukossa on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhoitajia.

Henkilöstöjärjestöille annettiin ymmärtää ennen kesälomia, että irtisanomisilta ja lomautuksilta voidaan välttyä, vaikka hankala taloustilanne olikin tiedossa. Henkilöstön suuri vähennystarve tuli JUKO:n pääluottamusmiehelle yllätyksenä.

– Olisi aivan absurdia hakea nopeita säästöjä lomautuksilla tai irtisanomisilla. Meillä on lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä jo nyt kova pula.

Sydänmäki toivoo, että yhtymän palveluverkko käydään yt-prosessin aikana kunnolla läpi ja tarpeetonta päällekkäistä työtä ja turhaa byrokratiaa karsitaan. Hän uskoo, että osa säästöistä saadaan niin kasaan. Pääluottamusmies aikoo myös ottaa yt-neuvottelupöydässä esille keskussairaalan suuren rakennushankkeen.

– Ulkopuolista rakennuttajakonsulttia ei aiota käyttää. Onko yhtymässä riittävää osaamista valvoa tilaajan etua kaikissa prosessin vaiheissa ja pitää yli 90 miljoonan euron hankkeen kustannukset hallinnassa?

Toiset yt-neuvottelut ovat ovella

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, THL:n, ylijohtajan tehtävistä hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajaksi siirtynyt Marina Erhola tuli suoraan rytinän keskelle. Hänen epäkiitollinen tehtävänsä on vastata kuntien asettamaan talouspaineeseen.

– Tuo määrä, 250 henkilötyövuotta, ei edes riitä saamaan 15 miljoonan euron säästöjä. Kunnat ovat asettaneet meille vieläkin kovempia tavoitteita, sanoo viime viikolla Päijät-Hämeessä aloittanut Erhola.

Toimintaa ei voi sopeuttaa taloustilanteeseen kertaheitolla, sillä yhtymän pitää varmistaa, että palvelut pysyvät lainsäätämällä minimitasolla. Päijät-Hämeessä on palveluiden saatavuudessa ollut ongelmia. Perusterveydenhuollon vastaanotoille on myös ollut vaikeuksia saada lääkäreitä.

– Lahden kaupungilla on pitkä perinne siihen, että peruspalvelut eivät ole olleet kovin hyvin resurssoituja. Kun kaupunki siirtyi kuntayhtymään, se tuli paremmin näkyviin. Kuntayhtymä on saanut vähän hilattua palvelujen saatavuutta paremmaksi, sanoo toimitusjohtaja Erhola.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sdp.) sanoo suoraan, että nyt alkavat yt:t ovat alkusoittoa.

– Kyllä se siltä näyttää. Ainahan yt:lle pitää olla kunnon perusteet, mutta katsotaan nyt ensin tämä ponnistus. On paljon mahdollista, että yt:t ovat ensi vuonnakin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sdp.)
Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sdp.) kohdistaisi irtisanomiset hallintoon - ei potilastyöhön. Marjo Pirilä / Yle

Toimitusjohtaja Marina Erhola muistuttaa, että Päijät-Häme ei ole ainoa maakunta, joka painii talousongelmien kanssa. Kymenlaakson Kymsote sai yt-neuvottelunsa päätökseen vastikään. Kuopion yliopistollinen sairaala kävi yt-neuvottelut keväällä.

– Valtakunnan tasolla nämä haasteet tulevat siitä, että väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Maakunnat painivat tämän haasteen edessä vuorotellen.

Yt-neuvottelujen lisäksi yhtymä aloittaa monivuotisen muutosohjelman, jossa kaikkien toimenkuvat käydään läpi. Hyvinvointiyhtymä perustettiin nopeasti muutama vuosi sitten ja Erholan näkemyksen mukaan se ei ole vielä hioutunut tarpeeksi tehokkaaksi.

Johtoporras syyniin

Kun potilastyöstä on vaikea karsia, kohdistuvat asukkaiden ja säästöjä vaativien päättäjien katseet yhtymän hallintoon. Onko hyväpalkkaisia johtajia liikaa? Pyörittelevätkö he papereita ja kulkevat käytävillä aikaa tappaakseen? Pitävätkö he italialaista lakkoa, kun pitäisi aloittaa toiminnan järkevöittäminen? Ovatko kaikki kehittämishankkeet tarpeellisia?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola
Toimitusjohtaja Marina Erhola joutuu vähentämään henkilöstöä, vaikka samaan aikaan osaajista on pulaa.Marjo Pirilä / Yle

Toimitusjohtaja Marina Erhola lupaa, että johtoporras ja hallinto perataan myös läpi.

– En osaa vielä sanoa, kuinka tuhti hallinto täällä on, kun olen ollut vasta vähän aikaa talossa. Hallinnon tehtävä on turvata perustehtävää. Tietty määrä hallinnonväkeä pitää olla, sitä ei voi kokonaan poistaa. Vaikeina aikona muutosjohtaminen ja kyvykkäiden ihmisten osaaminen korostuvat.

Erhola ennakoi, että yt-neuvottelut kestävät pitkään ja niistä tulee vaikeat. Kuudessa viikossa ei tule vielä valmista.

– En halua yhtään pitkittää asiaa, mutta organisaatio on niin suuri ja sopeutus vaikea, että meidän pitää ottaa tähän aikaa.

Kuuntele toimitusjohtaja Marina Erholan ja yhtymähallituksen puheenjohtajan Kari Lempisen koko haastattelu tästä linkistä.

Video: Näin surkea Sanelma virkoaa ahmimaan muikkuja – jo kaksi saimaannorpan kuuttia pelastumassa eläinlääkäreiden neuvokkaan avun ansiosta

$
0
0

Tiistaiaamuna Puumalassa käynnistyi pikavauhdilla vyörynyt tapahtumasarja, jonka ansioista uhanalaisen saimaannorpan hoito-olosuhteet ovat parantuneet merkittävästi.

Kaksi saimaannorpan kuuttia oli heinä-elokuun taitteessa päätynyt eläinlääkäripariskunta Anu Korpikallion ja Jake Kukowskin hoiviin. Molemmat kuutit olivat heikossa kunnossa. Ensimmäinen oli ilmeisesti päätynyt verkkoon, toinen oli aliravittu ja täynnä syöpäläisiä.

Kuvioon kuuluu myös kolmas eläinlääkäri, Pekka Sarkanen, joka viettää vapaa aikaansa Puumalassa Saimaan rannalla.

Sarkanen on ollut kymmenen vuotta vapaaehtoisena norpan suojelutyössä,muun muassa laskemassa ja kolaamassa pesiä. Lumettomina tai vähälumisina talvina vapaaehtoiset ovat kolanneet pesätarpeita myös Sarkasen mökkivesillä.

Sarkanen, Korpikallio ja Kukowski olivat jo alustavasti viritelleet ajatusta norppien hoitopaikan perustamisesta, sillä saimaannorpan hoitamiseen esimerkiksi Korkeasaaressa liittyy riski tautien leviämisestä.

Aiemmin löydetty kuutti oli viety Korkeasaareen, sillä siellä oli sattumoisin ollut allas ilman itämerenhylkeitä parisen kuukautta. Tautiriskin takia norppia ja itämerenhylkeitä ei pidetä samoissa paikoissa.

Tiistaiaamun valjettua huomattiin, että Pihlajavedeltä surkeassa kunnossa löydetty kuutti oli edelleen elossa. Soittokierros eläinlääkäreiden kesken johti siihen, että he muutaman vapaaehtoisen avulla kokosivat Sarkasen hiekkarannalle tukevan teräsaitauksen. Aitaus oli aiemmin ollut Sarkasella kotieläinten käytössä.

Heikko kuutti sai eläinlääkäreiltä antibiootteja ja letkun kautta ravintoa. Kuutin letkuruokinnan Korpikallio ja Kukowski opettelivat Korkeasaaresta lähetetyn videon avulla.

Lääkitty ja ravittu kuutti siirrettiin pikatahdilla pystytettyyn aitaukseen. Torstaiaamuun mennessä hoitokodin ensimmäinen asukas oli virkistynyt huomattavasti.

– Kuutti alkoi jo tiistai-iltana syödä muikkuja paloiteltuna ja eilen kelpasivat jo kokonaisetkin kalat. Myös turkki on lähes puhdas. Loiset ovat käytännössä poistuneet, Pekka Sarkanen kertoi torstaina aamupäivällä.

Kuutti pääsi tutustumaan uuteen hoitopaikkaan.
Kuutti pääsi tutustumaan uuteen hoitopaikkaan.Petri Vironen / Yle

Aamulla ei tiedetty, että illalla aitaus on pystyssä

Saimaannorpan suojelusta vastaavan Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela pitää eläinlääkäreiden apua ensiarvoisen tärkeänä.

– Ilman heidän neuvokasta toimintaa kuutit tuskin olisivat selvinneet hengissä. Tähän asti kuuteille on voitu antaa vain antibioottipistos ja päästää takaisin veteen. Ne ovat yleensä menehtyneet samana tai seuraavana päivänä.

Päätös hoitopaikan perustamisesta eteni hämmästyttävän nopealla aikataululla.

– En olisi voinut tiistaiaamuna vielä uskoa, että tällainen hoitopaikka saataisiin. Illalla se oli jo valmis. Pekka Sarkaselle täysi tunnustus, Koskela sanoo.

Jouni Koskelan mukaan samanlaisia hoitopaikkoja voisi tulevaisuudessa olla muutamia eri puolella Saimaata. Reilut puolet norpista elää Savonlinnan ympäristössä Haukivedellä ja Pihlajavedellä.

– Jos Savonlinnan pohjois- ja eteläpuolella olisi tällaiset paikat, kuuteilla olisi vain puolen tunnin tai tunnin matka hoitoon.

Myös Korkeasaareen aiemmin siirretty kuutti on vahvistunut huomattavasti. Parhaillaan asiantuntijat ja viranomaiset pohtivat mahdollisuutta palauttaa kuutti takaisin Saimaaseen. Tautiriskin takia päätös on vielä auki.

– Päätös palauttamisesta tehdään varmaankin ensi viikolla, Koskela sanoo.

Mahdollinen palautuspaikka on julkinen

Koskela on jo ollut yhteydessä kalastusalueelle, josta ensimmäinen kuutti löytyi. Kalaveden omistajat ovat jatkossa avainasemassa, jos kuutti palautetaan takaisin kotivesilleen.

– Jos palautukseen päädytään, paikka kerrotaan julkisesti ja harras toiveemme on, ettei siellä kalastettaisi verkoilla, Koskela kertoo.

Jos asiantuntijat katsovat, ettei Korkeasaaressa hoidettua kuuttia voida palauttaa Saimaaseen, vaihtoehdoksi jää lopettaminen.

– Toisin kuin kirjohylkeet ja harmaahylkeet norpat eivät viihdy ja menesty tarhaolosuhteissa. Jäljelle ei jää vaihtoehtoja, Koskela myöntää.

– Norppa haluaa olla villi ja vapaa.

Kuutti sai alkuvaiheessa letkun kautta ravintoa.
Kuutti sai alkuvaiheessa letkun kautta ravintoa.Petri Vironen / Yle
Viewing all 85960 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>