24 tunnin työvuoro ei ole harvinaisuus Suomen keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelän mukaan pitkät päivystykset ovat todellinen ongelma, joka vain koko ajan pahenee.

– Ei meistä kukaan halua mennä lentokoneeseen, jossa lentäjä on jo edeltävät 24 tuntia lentänyt. Minä en menisi edes kampaajalle, joka on 24 tuntia valvonut.

Yle kertoi aiemmin lääkäreiden uupumuksesta, jonka seurauksena potilaat ovat voineet joutua kokemaan lääkärin vastaanotolla kiroilua, huutoa ja raivoa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on kertonut joutuneensa rajoittamaan keikkalääkäreiden päivystysvuoroja, vaikka lääkärit olisivatkin halunneet tehdä niitä enemmän.

Työvuoro venyy 24 tunnin mittaiseksi, kun lääkäri ensin tekee normaalin työvuoron kello 8–16 ja siirtyy sen jälkeen päivystämään. Päivystys loppuu seuraavana aamuna kello 8.

Yön hiljaisina hetkinä lääkärillä voi olla mahdollisuus päästä hetkeksi nukkumaan sairaalan lepohuoneeseen. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan lääkäri joutuu valvomaan yli vuorokauden. Harvalla alalla sallitaan näin pitkiä työaikoja.

Johtajaylilääkäri Sally Järvelän mielestä lääkärin ei pitäisi tehdä hoitopäätöksiä väsynein mielin ja silmin, koska todennäköisyys virheeseen kasvaa.

– Lääkärit eivät ole yli-ihmisiä, ja yli 12 tunnin työvuoroja ei lääkärin pitäisi tehdä. Se ei minun mielestäni ole nykypäivää, sanoo Järvelä.

Lääkäripula ja hyvä korvaus

Lääkäreitä ajaa pitkiin päivystysjaksoihin lääkäripula ja toisaalta siitä maksettava korvaus. Päivystys on yleensä yö- ja viikonlopputyötä, joten siitä työntekijä saa myös päivätyötä suuremman korvauksen.

Rahan himo voi ajaa lääkäreitä rohmuamaan liikaa päivystyksiä itselleen. Joillakin paikkakunnilla maksetaan jopa sopimuksia enemmän palkkaa, jotta erityisesti nuoria lääkäreitä saataisiin tekemään päivystyksiä.

– Jos päivystystä tekee terveytensä kustannuksella tai altistuu hoitovirheille, ei ole sellaista rahamäärää, jolla se olisi korvattavissa, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelä.

Palkkaa suurempi syy pitkiin päivystyksiin on kuitenkin lääkäripula.

– Jos ei ole päivystäviä lääkäreitä, tyhjästä on paha nyhjästä. On pakko jakaa työtä mahdollisimman hyvin niiden kesken, jotka ovat käytettävissä. Ne harvat lääkärit, jotka päivystystä tekevät, tekevät sitä ehkä liikaa, arvioi Järvelä.

Väsyneenä tekee virheitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on arvostettu unitutkija. Hän kertoo, että ihmisen unen puute johtaa lukuisiin oireisiin.

24 tunnin yhtäjaksoinen valvominen aiheuttaa väsymyksen tunteen lisäksi torkahtelua ja nukahtelua. Lisäksi keskittymiskyky herpaantuu, tarkkaavuus heikkenee ja huomiokyky kapenee.

– On vaikea painaa mieleen asioita ja toisaalta ottaa muistista siellä olevaa tietoa käyttöön, kertoo Partonen.

Valvominen aiheuttaa Partosen mukaan ihmisessä mielialamuutoksia, joita ei virkeänä ollessa tapahtuisi.

– Ihminen tulee ärtyneemmäksi ja saattaa huutaa potilaille, kollegoille tai kelle tahansa. Riitojakin voi tulla herkemmin.

Timo Partonen korostaa lääkärin ammatissa juuri valvomisen aiheuttamaa keskittymiskyvyn, muistin ja ajattelun selkeyden heikkenemistä. Niiden takia ihminen altistuu tekemään virheitä ja virhearviota.

– Voi tehdä helppojakin virheitä ihan rutiininomaisissa tehtävissä. Silloin voi sattua potilasvahinkoja, sanoo Timo Partonen.

Kaiken lisäksi 24 tuntia valvonut työntekijä joutuu kotimatkallaan muita herkemmin tapaturmiin tai onnettomuuksiin. Näitä on todettu Partosen mukaan erityisesti yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty sairaalatyöntekijöiden pitkiä työvuoroja.

– Liian pitkä valvominen on huolenaihe. Johtui se sitten päivystyksestä tai jostain muusta syystä.

Partonen kannustaa pohtimaan, olisiko pitkiin päivystyksiin keksittävissä muuta ratkaisua. Hänkin tietää, että monia lääkäreitä houkuttaa niistä saatava hyvä korvaus.

– Mutta onko se sen arvoista, kun miettii näitä haittoja?

Päivystäjiä lisää

Useilla paikkakunnilla on lopetettu päivystäviä pieniä sairaaloita ja keskitetty päivystys isoihin keskussairaaloihin. Kuitenkaan aikaisemmin pienissä sairaaloissa päivystäneet lääkärit eivät ole enää tulleet ison sairaalan päivystysrinkiin mukaan.

Silloin päivystävien lääkäreiden määrä pienenee entisestään.

– Yksi tärkeä askel ratkaista ongelma on saada terveyskeskusten taitavat yleislääkärit takaisin päivystysrinkiin. Olisi myös potilaan hoidon ja edun mukaista, että meillä on yleislääkäreitä yhteispäivystyksissä, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelä.

Keskussairaaloiden päivystyksessä ruuhkaisinta on viikonloppuisin ja silloin, kun terveyskeskukset alkavat mennä iltapäivällä kiinni. Yleislääkäreiden saaminen keskussairaalan päivystykseen vaikka vain neljäksi tunniksi helpottaisi johtajaylilääkäri Sally Järvelän muiden lääkäreiden päivystystilannetta merkittävästi.

– Suurin osa lääkäreistä ei halua tehdä päivystystyötä, koska se on niin karmean kuormittavaa.

Sally Järvelän mukaan yksi vaihtoehto olisi, että normaalin työpäivän jälkeen lääkärillä olisi esimerkiksi neljän tunnin tai yöaikaan korkeintaan 12 tunnin päivystysvuoro.

– Minä toivon, että myös potilaiden vuoksi me saadaan tämä asia lähivuosina kuntoon.

Jos lääkäreitä olisi tarpeeksi, voitaisiin lääkäreiden osalta harkita tavallista, teollisuudesta tuttua kolmivuorotyötä.

– Minä en oikein tiedä, miksi kolmivuorotyöhön ei ole menty. Meillä on iso ammatti, jossa on iso vastuu. Se on luottamustoimi, mutta sitäkin voi joutua tekemään kolmivuorotyössä.

Potilaalle ei saa kiukuta

Sally Järvelän on ollut Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkärinä vasta reilun viikon, mutta oli sitä ennen Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialuejohtajana. Koulutukseltaan hän on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.

Lääkärin huonoa käytöstä hän ei voi millään tavalla hyväksyä.

– Eihän sitä sallita missään muussakaan asiakaspalvelutyössä. Siinä ollaan kyllä jo tosi kaltevalla pinnalla, jos lääkärin väsymys näkyy potilaalle saakka, sanoo Järvelä.

Verottaja on lähettänyt suomalaisille noin 60 000 mahdollisesti virheellistä verokirjettä, kertoo Verohallinnon kehitys- ja tietohallintojohtaja Jarkko Levasma STT:lle. Verottajan mukaan ongelma koskee mahdollisesti kaikkia tiistaina 6. elokuuta lähetettyjä kirjeitä.

– Emme osaa vielä sanoa, ovatko kaikki virheellisiä vai onko siellä vain osajoukko. On erityyppisiä kirjeitä havaittu, joissa on sama ongelma, kertoo Levasma.

Verottaja on keskeyttänyt tulostamisen kokonaan ja selvittää ongelman vakavuutta ja laajuutta. Ongelma paljastui, kun verottaja alkoi saada yhteydenottoja virheellisiä kirjeitä saaneilta ihmisiltä.

Verottajan mukaan kyse näyttäisi olevan tulostusongelmasta, jonka vuoksi eri asiakkaiden tietoja on mennyt sekaisin tulostetuissa verotuspäätöksissä.

Toisten ihmisten tietoja verotuspäätöksissä

Asiasta ensimmäisenä kertoneeseen Ilta-Sanomiin on ollut yhteydessä useita ihmisiä, joiden verotuspäätöksistä on löytynyt paikkansa pitämättömiä asioita.

Verotuspäätöksistä on löytynyt muun muassa väärän puolison nimi, muiden kauppaamia osakkeita sekä kokonaan tuntemattoman yhtiön tietoja.

– Toisinaan tiedoissa on ikävämpiä tietoja, kuten esimerkiksi henkilötunnuksia, toisinaan taas ei ole. Meillä on vielä selvityksessä, mikä virheen logiikka on ollut. Tämän tarkempaa tietoa ei tällä hetkellä pysty antamaan.

Myös vääränsuuruisia veronpalautuksia on penätty. Eräällä IS:n lukijalla ansiotulot, ennakkoverojen määrä, omistukset sekä muutkin tiedot olivat kokonaan toisen ihmisen.

Levasman mukaan ongelma näyttää koskevan kaikenlaisia päivän aikana lähetettyjä tulosteita, ei pelkästään henkilöiden verotuspäätöksiä.

Sivuillaan Verohallinto kehottaa vääriä tietoja sisältäneitä kirjeitä saaneita tuhoamaan kirjeet. Virheellisen kirjeen saaneille lähetetään uudet ajantasaiset kirjeet.

Verohallinnon mukaan tiedot näkyvät oikein OmaVero-palvelussa.

"Mahdollisuus, että niitä pystyisi väärinkäyttämään, on aika pieni"

Verottaja ei vielä tässä vaiheessa lähde tarkkaan arvioimaan sitä, kuinka vakavia seurauksia tietojen päätymisestä vääriin käsiin voi olla.

– Siellä on todennäköisesti henkilötietoja, muun muassa henkilötunnuksia. On vaikea sanoa, miten niitä pystytään hyödyntämään. Mahdollisuus, että niitä pystyisi väärinkäyttämään, on aika pieni, mutta ei sitä pysty varmasti sanomaan, ettei sellaista ongelmaa olisi, Levasma sanoo.

Tapahtuneen mahdollisia juridisia seurauksia selvitetään asian edetessä. Levasman mukaan Verohallinto on todennäköisesti yhteydessä asiasta tietosuojavaltuutetun toimistoon.

STT ei torstaina tavoittanut tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota.

Verohallinnon kirjeet tulostetaan, kuoritetaan ja lähetetään jakeluun automaattisesti, minkä vuoksi virhettä ei havaittu ennen kuin vastaanottajilta saadusta palautteesta.

Verohallinnolla esiintyi ongelma myös alkuvuonna lähetetyissä verokorteissa. Asiasta kertoneen Helsingin Sanomien mukaan veroprosentti oli laskettu väärin 400 suomalaisen kohdalla. Levasman mukaan aiempi verokorttiongelma ei liity mitenkään nyt tapahtuneeseen tulostusvirheeseen.

Venäjä rajoittaa laivaliikennettä Luoteis-Venäjän Vienanmerellä tänään Arkangelin lähellä sattuneen räjähdyksen vuoksi, kertoo uutistoimisto Interfax. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti aiemmin torstaina, että kaksi sotilasalueen siviilityöntekijää kuoli ja useita ihmisiä loukkaantui räjähdyksessä.

Räjähdys tapahtui merivoimien testialueella lähellä Nenoksan kylää kesken testauksen. Alueella testataan ydinsukellusveneiden mannertenvälisten ohjusten moottoreita.

Paikallisviranomaisten mukaan radioaktiivisen säteilyn taso kohosi 40 kilometrin päässä sijaitsevassa Severodvinskin kaupungissa hetkellisesti räjähdyksen jälkeen. Puolustusministeriö vakuuttaa kuitenkin, ettei radioaktiivisten tai myrkyllisten aineiden vuotoa tapahtunut ja säteilytaso laitoksessa on normaali.

Arkangelin sataman ilmoituksen mukaan laivaliikenne kielletään räjähdyksen vuoksi kuukaudeksi rajatulla alueella Vienanmerellä.

Kyseessä on jo toinen Venäjän asevoimia tällä viikolla kohdannut onnettomuus. Maanantaina ammusvarikolla Krasnojarskin alueella Siperiassa syttyneessä tulipalossa kuoli yksi ja loukkaantui useita ihmisiä. Tuhansia ihmisiä evakuoitiin ammusten räjähdeltyä tulipalon vuoksi.

Heinäkuun alussa 14 ihmistä kuoli Murmanskin alueella sattuneessa ydinsukellusveneen tulipalossa.

Lisää aiheesta:

Tulipalot ammusvarastolla on sammutettu Krasnojarskissa

Venäjä vaitonainen sukellusveneturmasta – puolustusministerin mukaan osa miehistöstä onnistui pelastautumaan

Ennätyshelteitä Euroopassa, jättimäisiä metsäpaloja Siperiassa ja Kanadassa, Grönlannin jäätiköt sulavat vauhdilla.

Vastaavia uutisia kuultaneen jatkossa entistä tiuhempaan tahtiin.

Näin voi päätellä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreesta raportista, joka julkaistiin Genevessä torstaina.

Yli tuhatsivuisen tiedejärkäleen mukaan keskilämpötila on noussut maa-alueilla jo lähes 1,5 astetta 1800-luvun loppuun verrattuna.

Maa-alueet ovat siis lämmenneet merkittävästi enemmän kuin mitä yleensä ilmoitettava globaali keskilämpötilan nousu antaa ymmärtää.

Ero selittyy sillä, että globaaliin keskilämpötilaan lasketaan mukaan myös merten pintalämpötilat. Meret kuitenkin lämpenevät hitaammin kuin maa-alueet.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen sanoo, että maa-alueiden lämpeneminen näkyy ihmisille konkreettisemmin kuin globaali keskilämpötilan nousu.

– Esimerkiksi vuoristojäätiköt sulavat ja erilaiset eliölajit siirtyvät uusille alueille. Myös helleaallot ovat yleistyneet, pidentyneet ja niistä on tullut aiempaa kuumempia, Korhonen kertoo.

IPCC:n raportin mukaan maa-alueiden lämpeneminen näkyy myös ikiroudan sulamisena, napa-alueiden kaventumisesta ja kuivuuden lisääntymisestä.

Raportti varoittaa myös vakavasti, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo kasvavan ihmiskunnan ruokaturvaan ja jatkossa yhä voimakkaammin myös puhtaan juomaveden saatavuuteen.

Maankäytöstä jättimäiset päästöt

Raportti on tähän asti laajin katsaus paitsi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maa-alueilla myös siihen, kuinka ihmisen tapa käyttää maata kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Maankäyttö, kuten maa- ja metsätalous, tuottaa arviolta jo neljäsosan ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Huolimattomalla käytöllä vaarannetaan myös maa-alueiden luonnolliset hiilinielut. Ne kykenevät sitomaan raportin mukaan kolmasosan vuotuisista fossiilisen energian ja teollisuuden päästöistä.

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, että raportin johtopäätös on selvä.

– Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista, ellei maankäytössä, ruokajärjestelmässä ja kulutustottumuksissa tehdä suuria muutoksia, hän sanoo.

Pariisin sopimuksella maailman maat pyrkivät rajaamaan globaalin keskilämpötilan nousun selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

IPCC:n edellisessä suurraportissa viime syksynä esitettiin vankat perustelut lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen.

Tuoreimman raportin mukaan ihmiskunta on valjastanut maapallon viljavat alueet käyttöönsä ennennäkemättömässä laajuudessa kasvavan väestön ruokkimiseksi.

• Luonnontilaista metsää ja maata on raivattu pelloksi ja karjan laidunmaaksi yli viisi miljoonaa neliökilometriä 50 vuodessa
• Määrä vastaa lähes 16-kertaisesta Suomen pinta-alaa
• Viljelymaat kattavat jo 12–14 prosenttia sulasta maa-alueesta
• Laidunmaana käytetään 37:ää prosenttia maa-alueesta

Taustalla on ihmiskunnan kasvun ohella vaurastuminen ja erityisesti lihansyönnin lisääntyminen.

Lihansyönti kiihdyttää ilmastonmuutosta kahta pääreittiä.

Erityisen haitallista on trooppisen sademetsän raivaus soijarehun kasvattamisen ja lihakarjan laiduntamisen tieltä.

Lisäksi märehtivä karja tuottaa mittavat metaanipäästöt. Ne ovat kaksinkertaistuneet 50 vuodessa.

Mäkipää huomauttaa, että globaalista peltopinta-alasta 70 prosenttia käytetään eläinten rehuksi ja laitumeksi.

– Ruokavaliolla on merkitystä. Peltopinta-alaa tarvitaan lisää, jos lihan kulutus jatkaa kasvuaan ja lihapainotteinen ruokavalio laajenee globaalisti entistä laajemmalle, Mäkipää sanoo.

Ruokahävikki ja metsäkato kuriin

Raportti piirtää äärimmäisen ristiriitaisen kuvan maailman ruokajärjestelmästä. Ruokaa tuotetaan yllin kyllin, mutta se jakautuu epätasaisesti.

Maailmassa on yli kaksi miljardia ylipainoista ihmistä, ja samaan aikaan 821 miljoonaa menee nälkäisenä nukkumaan.

Ruokaa myös haaskataan valtavia määriä, länsimaissa noin sata kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Mikä on turhaa ja huolestuttavaa on se, että 30 prosenttia korjatusta sadosta hukataan jätteinä ja ruokahävikkinä, Mäkipää sanoo.

Hyvä uutinen toisaalta on se, että ruokajärjestelmän päästöjä voidaan laskea. Mäkipää nostaa esille kolme keskeistä reittiä:

• metsäkadon lopettaminen, turvemaiden hiilivarastojen suojelu ja hiilinielujen kasvattaminen
• ruokahävikin vähentäminen
• ruokavalion muutos kasvispainotteiseen suuntaan

Mäkipään mukaan maata käytetään liian usein holtittomasti.

Maan kunnosta ei huolehdita riittävän hyvin, maaperä köyhtyy ravinteista, ja metsää on raivattava uuden pellon tieltä tienestien takaamiseksi.

IPCC kiinnittää huomiota myös bioenergiaan, johon moni maa nojaa vahvasti päästövähennyksissään.

Raportin mukaan energiakasvien viljely voi pahentaa ilmastomuutosta, jos niiden tieltä kaadetaan luonnontilaista metsää. Toisaalta energiakasvit voivat vallata pinta-alaa, joka soveltuisi ruuantuotantoon.

"Metsäkadon loputtava myös Suomessa"

Mäkipään mukaan myös Suomella on runsaasti tehtävää maankäyttösektorin päästöjen leikkaamisessa.

Ensinnäkin pitäisi pysäyttää metsäkato.

Vuoden 1990 jälkeen tapahtunut metsäkato aiheuttaa noin 3–4 miljoonan tonnin vuosittaiset päästöt. Määrä vastaa Suomen kuorma-autoliikenteen päästöjä.

Suomessa katoaa metsäpinta-alaa peltojen raivauksen ja kaupungistumisen tieltä.

Mäkipään mukaan erityisen haitallista on turvemailla sijaitsevien metsien kaataminen uusien peltojen tieltä.

– Turvemaapeltojen raivaaminen pitäisi pysäyttää kiireesti, koska turpeen hajoamisesta tulee suuret päästöt, hän sanoo.

Keskeinen syy pellonraivaukseen turvemailla on kasvavien karjatilojen tarve löytää lisää maapinta-alaa lannanlevitykseen.

Viljelijöitä tulisi myös kannustaa heikkotuottoisten turvepeltojen metsitykseen. Nykyisin maatalouden tukipolitiikka ja lannanlevityksen pinta-alavaatimukset kannustavat säilyttämään pellot peltoina niiden päästöistä riippumatta.

Mäkipään mukaan tukia pitäisi muuttaa niin, että ne ohjaavat turpeen hiilivaraston suojeluun päästöjen tuottamisen sijaan.

Myös ojitettujen suometsien aiheuttamiin päästöihin tulisi puuttua. Yhteensä suometsät ja turvepellot aiheuttavat noin 15 miljoonan tonnin päästöt maankäyttösektorilla.

Suomen kokonaispäästöt ovat noin 56 miljoonaa tonnia.

IPCC:n raportti lisää painetta myös Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseen. Myös EU:n tuore maankäyttösektoria koskeva asetus (ns. LULUCF-asetus) kannustaa hiilinielujen säilyttämiseen.

Yhtälö on hankala, sillä metsäteollisuuden hakkuut ovat nousseet viime vuosina ennätystasolle erityisesti sellun vahvan kysynnän vuoksi.

Hallitus aikoo kehittää kannustimia metsien hiilinielujen vahvistamiseksi. Käytännön toimet ovat kuitenkin vasta piirustuspöydällä.

Lue myös:

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskus varoitti porilaisia tulvista puoli neljän aikaan iltapäivällä. Kaupunkilaisia pyydettiin noudattamaan kaduilla liikkuessaan erityistä varovaisuutta ja turhaa liikennöintiä keskustassa piti välttää.

Rankkasade sai kadut tulvimaan hetkessä.

Esimerkiksi keskussairaalan ja Luvianpuistokadun alikulut suljettiin pahimman tulvan ajaksi. Jälkimmäisessä oli kaksi autoa jumissa.

Vesi nosti kaduille myös irtonaisia kaivonkansia.

Kaduilla oli hetkittäin niin paljon vettä, että osa linja-autoista joutui vaihtamaan reittiä.

Ilmatieteen laitos twiittasi neljän jälkeen iltapäivällä, että Porissa satoi vettä edeltävän tunnin aikana lähes 35 mm.

Osa sateesta tuli vetenä, osa rakeina.

Pelastuslaitos twiittasi viiden jälkeen iltapäivällä, että kaupungin tulvatilanne alkaa helpottaa ja vahingontorjuntatehtävien määrä vähentyä. Pelastuslaitoksella oli iltapäivän aikana Porissa yhteensä 17 tulvaan liittyvää vahingontorjuntatehtävää.

Keskellä kaunista kattausta seisoo erikoiselta näyttävä häkkyrä, jossa on kolme metallista uloketta. Tarkemmin katsottuna se esittää kolmea kukkasta, jotka on upotettu betoniin.

– Metsästä löytyi vanhaa kanaverkkoa ja eräästä varastosta iso kela ohutta rautalankaa. Päätin sitten yhdistää ne kauniiksi kukkasiksi, kertoo somistaja Sarianne Solio.

Romusta koottu kukkateos koristaa nyt erästä Kouvolan asuntomessujen kohdetta: rivitalohuoneistoa, joka on suunniteltu opiskelijan käyttöön sopivaksi vuokra-asunnoksi. Juuri tästä trash designissa – roskasta tehdyssä taiteessa – on kyse. Jokin tarpeeton tavara saa hieman paranneltuna ja muokattuna tyystin uuden elämän.

Solio ei näe tarpeettomina lojuvia esineitä roskina vaan tulevina design-tuotteina.

– Se voi oikeastaan olla mitä vain, vaikkapa patsaita tai tauluja. Lähtökohta materiaaleissa on kuitenkin se, että ne ovat roskaa. Ei siis kirpputoritavaraa, vaan sinne kelpaamatonta.

Solio painottaa, että trash designissa ei ole kyse tuunaamisesta tai entisöinnistä.

– Materiaalit ovat selvää roskiskamaa.

Lähes mistä tahansa jätetavarasta voi muokata romudesignia. Sarianne Soliolla on periaate, ettei hän heitä mitään pois.

– Maalaan työkseni esineitä ja huonekaluja. Siitä tulee tietenkin tyhjiä maalipurkkeja ja spraypulloja. Tällä hetkellä mietin, mitä keksisin niistä tehdä. Uskon siihen, että aina tulee joku idea.

Trash designia pidetään Solion mukaan alunperin pohjoiseurooppalaisena ilmiönä, joskaan tarkkaa alkuperämaata trendille hän ei pysty määrittelemään. Solio uskoo, että halu roskata mahdollisimman vähän liittyy pohjoismaalaisten identiteettiin.

– Meillä luonnosta ei löydy roskaa sellaisia määriä kuin jossain muualla päin maailmaa. Olemme kierrättämisessä aika hyviä. Ehkä se kuuluu enemmän meidän luonteeseen, ettemme haluta roskata ja heittää tavaraa turhaan pois.

Ekologisuus ja kestävä kehitys näkyvät suomalaisessa sisustamisessa muutenkin kuin trash designin lisääntyvänä suosiona. Sisustusarkkitehti Tiina Henttosen mukaan ympäristöystävällinen sisustaminen voisi olla oiva vientituote maailmalle.

– Kaikki trendithän tulevat meille aina jostain, mutta on meillä joitain omiakin tunnuspiirteitä. Tämä kierrätysteema on niistä yksi. Toivon, että meiltäkin menisi maailmalle uusia trendejä, sanoo Henttonen.

Uutta on sekin, että nyt ekologisemmat valinnat lähtevät paljon asiakkaista itsestään. Kaikkea entistä ei enää heitetä pois uuden tieltä. Henttosen mukaan myös sisustusarkkitehti saattaa vinkata, miten asiat voisi tehdä ekologisuus edellä.

– Kun alan sisustaa uutta kotia, menen aluksi katsomaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän vanhaa kotiaan. Katsomme yhdessä läpi, mitä kaikkea siellä on, ja silloin ihmiset saattavat nähdä omat kalusteensa ihan eri valossa kuin aiemmin.

Myös Sarianne Solio on huomannut, että ihmisten ympäristötietoisuus on nousussa. Hän kertoo, että ihmiset ovat ilmoittaneet hänelle esimerkiksi roskiin menevistä tavaroistaan.

– Olen löytänyt näin muun muassa erään marmoripöydän, josta sitten tein trash design -esineen. Se oli jo lähdössä kaatopaikalle, Solio sanoo ja osoittaa lasitetulle terassille sijoitettua sinistä pöytää, josta on katkaistu jalat.

Romumuotoilun ei siis tarvitse olla vain pieniä koriste-esineitä vaan isommillekin huonekaluille voi tarjota uuden elämän. Marmoripöydästä syntyi marokkolainen kahvi- ja teepöytä.

– Haimme marokkolaisteemaa, koska asunnon sisustus on yleisestikin boheemia. Pöydän pintaan on tehty taideteos, jossa on keskellä aurinko, reunoilla kuparin- ja kullanväriä. Se oli niin hirveässä kunnossa, ettei olisi kelvannut edes kirpputorille.

Sarianne Solion luomaa trash designia löytyy asuntomessujen kahdeksasta messukohteesta, joita Tiina Henttonen on ollut sisustamassa. Ekologisuuden lisäksi asunnoissa on tarjolla värikukoistusta, sekin kun on tällä hetkellä sisustamisessa trendikästä.

Asuntomessut jatkuvat Korian Pioneeripuistossa Kouvolassa vielä tämän viikon ajan.

Potilastietosuoja vaarantuu useissa Suomen sairaaloissa.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalan osastoilla samaan huoneeseen saatetaan sijoittaa neljäkin potilasta. Tällöin huoneessa olevat kuulevat usein väistämättä muiden potilaiden kanssa käydyt keskustelut.

Keskussairaalan ensiavussa potilaspaikkojen välillä on ohuet verhot. Nekään eivät liiemmin takaa yksityisyyttä.

Kanta-Hämeen keskussairaalan viestintäpäällikkö Iisakki Kiemunki kertoo, että ongelma on tiedossa. Kiemungin mukaan vanhojen sairaaloiden rakennusvaiheessa maailma ja lainsäädäntö olivat toisia, ja asioihin on puututtu jälkikäteen.

– Toimenpiteitä on tehty. Tarpeen vaatiessa potilaita siirretään toisiin huoneisiin potilaskeskustelujen ajaksi, Kiemunki kertoo.

Keskussairaalan ensiavun seurannan tilat sen sijaan on rakennettu tällä vuosituhannella. Kiemunki kertoo, että ensiavun potilasseurantatilasta tehtiin tietoisesti avoin, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan. Avoimessa tilassa hoitohenkilökunta pystyy esimerkiksi kontrolloimaan tilanteita paremmin.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä arvioi, että ensiavun tilojen muuttaminen potilaan kannalta yksityisemmiksi vaatisi valtavasti lisäresursseja.

Osastojen lisäksi sairaalan tai ensiavun ilmoittautumispisteellä asiakas joutuu kertomaan tietoja itsestään. Iisakki Kiemunki kertoo, että keskussairaalan auloja on pyritty äänieristämään siten, että puhe ei kantautuisi muualle aulaan.

Tasapainoilua luottamuksellisuuden ja hoidon laadun välillä

Vastaavia tietosuojaongelmia on muuallakin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiakkaat antavat asiasta palautetta säännöllisesti. HUSin hallintoylilääkärin Teppo Heikkilän mukaan ongelmaan on kiinnitetty huomiota, ja luottamukselliset keskustelut pyritään käymään rauhallisessa paikassa.

– Erityisesti ruuhkaiset ja kiireiset toimipisteet, kuten päivystys, ovat tietosuojan kannalta riski. Niissä joudutaan joskus tasapainoilemaan hoidon laadun ja sujuvuuden ja toisaalta luottamuksellisuuden välillä.

Turun Sanomat uutisoi viime viikolla, että Turun kaupunginsairaalassa potilaat kuulevat toistensa tietoja näytteenottotilan puutteellisen äänieristyksen vuoksi. Lehden mukaan ongelmaa on ratkottu muun muassa peittämällä keskusteluja panemalla radio päälle.

Myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) on keksitty luova ratkaisu. Muutamilla osastoilla muille huoneessa asuville jaetaan potilaskeskustelujen ajaksi perinteiset kuulosuojaimet.

Vielä aiemmin tänä vuonna TAYSin toimialahjohtajana työskennellyt Sally Järvelä kertoo, että kuulosuojainten käytöstä on saatu hyvää palautetta.

Kuitenkin myös TAYSissa potilaan tietosuojan toteutumisessa on havaittu ongelmia. Esimerkiksi ensiavussa tilat ovat vielä ahtaammat kuin Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Palautetta tuli Järvelän mukaan asiakkailta melko runsaasti.

"Näin ei tietenkään pitäisi olla"

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tunnistaa ongelman.

– Näin ei tietenkään pitäisi olla. Kysymys on salassa pidettävistä tiedoista, joista keskustellaan muiden potilaiden läsnä ollessa. Heidän ei pitäisi kuulla niitä asioita, toteaa ministeriön neuvotteleva virkamies Joni Komulainen.

Lain kannalta asia ei ole yksiselitteisesti pielessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat ja niissä olevat tiedot ovat salassapidettäviä. Niitä ei luovuteta sivullisille, jollei asianosainen ole antanut siihen suostumusta.

STM:n virkamiehet pitävät suostumusta tulkinnanvaraisena. Lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaisia ohjeita tietosuojan toteutumisesta tilanteissa, joissa samassa tilassa on muita potilaita.

– Jos henkilökunta keskustelisi ilman, että potilas on paikalla, se olisi eri asia, ministeriön erityisasiantuntija Teemu-Pekka Virtanen sanoo.

Joni Komulaisen mukaan terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan tulee miettiä sopiva ratkaisu yhdessä, jos potilaan tietoja puidaan muiden kuullen.

– Eräällä tavalla potilas hyväksyy tilanteen, jos jatkaa keskustelua lääkärin kanssa. Potilas voi sanoa, että voidaanko keskustella muussa tilassa.

Ongelman keskiössä vanhat sairaalat

Potilastietojen vuotaminen vääriin korviin korostuu vanhoissa sairaalarakennuksissa. Uusissa sairaaloissa potilaan tietosuoja on helpompi toteuttaa.

– Uudisrakennuksissa potilastietosuojan ja hoidon luottamuksellisuuden toteutumista tukevat rakenteelliset ratkaisut voidaan ottaa paremmin huomioon ja toteuttaa jo suunnitteluvaiheessa, sanoo HUSin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.

– Tiloista voidaan rakentaa lähtökohtaisesti potilasystävällisempiä. Myös liikuteltavat äänieristeet ovat uutta teknologiaa, jota voi hyödyntää, kertoo johtajaylilääkäri Sally Järvelä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.

Esimerkiksi Kanta-Hämeeseen ollaan parhaillaan suunnittelemassa uutta sairaalaa, johon on tulossa yhden hengen potilashuoneita.

– Siihen ollaan menossa entistä enemmän, STM:n Teemu-Pekka Virtanen kertoo.

Onko sinulla kokemuksia potilastietojesi vuotamisesta sivullisille? Voit keskustella aiheesta klo 18:aan asti.

Torstaina julkaistu jättimäinen ilmastoraportti nosti voimakkaasti esiin erityisesti trooppisen metsäkadon merkityksen ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä.

Metsäkatoa tapahtuu kuitenkin myös Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan:

• viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa, eli 0,1 prosenttia metsäalasta
• metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat isot: 3–4 miljoonaa co2-tonnia vuodessa
• määrä vastaa suuruusluokaltaan noin kuutta prosenttia Suomen kokonaispäästöistä tai Suomen kuorma-autojen yhteenlaskettuja vuosipäästöjä

Metsäkato johtuu ennen kaikkea pellonraivauksesta ja rakentamisesta, ei siis sellubuumin vuoksi ennätystasolle nousseista hakkuista.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että metsäkatoa pitäisi vähentää tai saada se loppumaan kokonaan.

Ympäristöekonomian professorina hän kannattaa taloudellisia ohjauskeinoja.

– Asetetaan maataloutta ja yhdyskuntarakentamista koskeva raivausmaksu. Se hillitsisi tilannetta.

Keskeinen syy metsänraivaukseen turvemailla on kasvavien karjatilojen tarve löytää lisää maapinta-alaa lannanlevitykseen.

Karjatilalliset eivät tee tätä pahantahtoisuuttaan, vaan tilanne johtuu karjatiloille asetetuista lannanlevityksen pinta-alavaatimuksista sekä maatalouden tukipolitiikasta.

– Maatalouden osalta tarvitaan lannanlevitysohjeistuksen korjaaminen, Ollikainen sanoo.

Lanta hyötykäyttöön

Hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.) sanoo, että metsäkatoon pyritään puuttumaan.

Hänen mukaansa lanta pitää saada hyötykäyttöön, jolloin levittämistä varten tarvitaan nykyistä vähemmän pinta-alaa.

– Lannasta saadaan biokaasua, energiaa ja ravinteet hyötykäyttöön. Se vähentäisi tarvetta raivata metsää peltokäyttöön, hän sanoo.

Metsien raivaamista rakentamisen tieltä hallitus pyrkii hillitsemään maankäyttömuutosmaksulla.

Mikkosen mukaan yksityiskohtia ei voi vielä kertoa, sillä maksun selvittely on vasta alkamassa.

Myös metsien hiilinielujen vahvistamiseen tähtäävät toimet selviävät vasta tuonnempana. Tarkoituksena on ainakin pilotoida metsänomistajille hiilensidonnasta maksettavia korvauksia.

Kannatuksensa kanssa kipuileva Keskusta ja Vihreät ovat ottaneet rajusti yhteen hallituskauden alkutaipaleella metsä- ja ilmastopolitiikasta.

Mikä on hallituksen päätöksentekokyky ilmastopolitiikassa?

– Koko hallitus on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Meillä on paljon yhteisesti sovittuja hyviä keinoja, miten siihen edetään, Mikkonen sanoo.

Ollikaisen mukaan Suomella riittää tehtävää maankäyttösektorin päästöjen leikkaamisessa.

Yksityiskohdat alkavat selvitä, kun EU antaa Suomelle niin kutsutun metsänielun vertailutason. Se liittyy asetukseen, jolla maankäyttö ja metsät kytketään EU:n ilmastopolitiikkaan.

Vertailutason myötä tiedetään, kuinka paljon mahdolliset lisähakkuut aiheuttaisivat tarvetta vähentää päästöjä muualla maankäytössä.

Lue myös:

Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula on viime aikoina saanut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja potilailta, jotka valittavat lääkärin epäasiallisesta käytöksestä.

Potilaat ovat saattaneet joutua lääkärin vastaanotolla kokemaan kiroilua, huutoa ja raivoa.

– Huono käytös on noussut viime vuosina esiin varsinkin lääkäreiden osalta. Puutteita on peruskäytöstavoissa, saatetaan huutaa potilaille tai poistutaan huoneesta, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula.

Ilmiö ei ole pelkästään eteläkarjalainen, vaan Lääkäriliiton mukaan samaa tapahtuu eri puolilla maata.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on työskennellyt uransa aikana monella paikkakunnalla, ja huonosti käyttäytyvät lääkärit ovat hänelle ilmiönä tuttu.

– Siellä lääkärin pinna palaa. Joku hiiltyy, aiheesta tai ei. En halua lainkaan puolustella tällaista käytöstä, mutta usein tilanteisiin liittyy ylikuormitus, kertoo Myllymäki.

Liikaa töitä?

Liian suuret työkuormat voivat Myllymäen mukaan johtua lääkärivajeesta tai lääkärin omasta tahdosta tehdä ylimääräisiä päivystysvuoroja. Tästä aiheutuu univelkaa ja uupumusta.

– Olen joutunut esimerkiksi rajoittamaan keikkalääkäreiden päivystysvuoroja. Univelkainen ihminen ei hallitse hermojaan. Sitten käy niin, että käämi palaa.

Lääkäri ohjasi potilaan ulos, koska provosoitui potilaan kysymyksistä. Potilasasiamiehen kirjaus.

Kati Myllymäen mielestä on selvää, ettei kaikista potilaista ja omaisista voi tykätä, mutta jokaista tulee kohdella ammatillisesti ja ystävällisesti.

– Suomessa on 26 000 lääkäriä, niin onhan siinä porukassa kaikenlaista tallaajaa.

Myllymäelle omakohtaisesti tutuissa tilanteissa lääkärin asiaton käytös saatiin kuriin keskustelemalla.

– Yleensä se käytös saatiin loppumaan tai henkilö vaihtoi työpaikkaa. Sitä en tiedä, onko käytös jatkunut uudessa työpaikassa.

Tapauksia on esimerkiksi Eksoten potilaskäynteihin suhteutettuna vähän, mutta ne voivat pahimmillaan vaarantaa jopa potilaan terveyden.

Kaikista epäasiallisuuksista ei ilmoiteta

Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta tehtyjen potilasvalitusten kokonaismäärästä noin 10 prosenttia koskee nimenomaan sitä, miten potilasta on kohdeltu. Etelä-Karjalan keskussairaalassa tämä tarkoittaa yli kolmeakymmentä potilasasiamiehelle tehtyä valitusta vuodessa.

– Täytyy muistaa, että minulle tulevat ilmoitukset ovat jäävuoren huippu, Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula sanoo.

Kumpulan vuonna 2018 tekemistä kirjauksista selviää, että potilaille huutaminen ja raivoaminen toistuu useassa ilmoituksessa. Lisäksi hoitohenkilökunnan epäasiallisesta käytöksestä tulleiden ilmoitusten määrä on kasvanut hieman.

– Pidän kehitystä huolestuttavana. Huonoa käytöstä ei pidä sallia. Etenkin, kun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työn eettinen perusta lähtee potilaan oikeuksista.

Lääkäri huutanut puhelimessa omaiselle ja todennut, ettei potilas vielä ole kuolemassa. Potilasasiamiehen kirjaus.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamies Anita Karhu-Hämäläinen puolestaan kertoo, että heillä lääkäreistä tulleet valitukset ovat vähentyneet.

– Asiaan on kiinnitetty huomiota, ja tuontyyppiset palautteet ovat vähentyneet. Meilläkin oli aiemmin valituksia hoitohenkilökunnan käytöksestä, mutta niiden määrä on pienentynyt.

HUSin alueella asuu reilut 1,6 miljoonaa asukasta ja esimerkiksi terveyskeskuskäyntejä oli viime vuonna reilut 160 000.

– Valituksien määrät ovat todella pieniä verrattuna hoidettavien potilaiden määriin, sanoo HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamies Anita Karhu-Hämäläinen.

Huonoa käytöstä ei sallita

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula kertoo, että eräässä valituksessa lääkäri oli ohjannut potilaan ulos kesken tutkimuksen. Toisessa valituksessa potilas ei enää lääkärin hermostumisen jälkeen uskaltanut kertoa kaikkia asioita omasta terveydestään.

Etelä-Karjalan keskussairaalan johtaja Tarja Nylund ei kuitenkaan pidä lääkäreiden käytöstä suurena ongelmana.

– Käsitykseni on, että aika pienestä tässä on kyse. Meillä käy kymmeniä tuhansia potilaita vastaanotolla ja hyvin vähän loppujen lopuksi tulee näitä hankalia konflikteja.

Lääkäri käskenyt potilasta painumaan helvettiin. Potilasasiamiehen kirjaus.

Tarja Nylund kuitenkin korostaa, että sairaalassa on nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen.

Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula pitää hänelle tulleita potilaiden yhteydenottoja uskottavina. Kynnys ottaa yhteyttä potilasasiamieheen on ihmisillä korkea.

– Ei ole mitään syytä epäillä ihmisen kokemusta. Lääkärin vastine voi tilanteesta tosin olla erilainen.

Opinnoissa paneudutaan vuorovaikutustilanteisiin

Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpulan mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden epäasiallinen käytös on vakava ongelma.

Tilanteen parantamiseksi on jo tehty töitä Eksotessa. Lääkäreille annetaan lisäkoulutusta vuorovaikutustilanteiden hoitamisesta.

Samaa harjoitellaan jo lääketieteen opintojen aikana.

– Lääkärikoulutuksessa käytetään näyttelijöitä apuna. He esittävät potilaita, ja myös vaikeita ja rähjääviä potilaita. Nämä harjoitukset videoidaan ja analysoidaan harjoituksen jälkeen, kuvailee Lääkäriliitosta Kati Myllymäki.

Potilasasiamiehen tehtävänä on auttaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamies Anita Karhu-Hämäläisen viesti on selkeä: "Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun".

Karhu-Hämäläinen ei ole itse tätä lausetta keksinyt, vaan se tulee potilaan asemaa ja oikeuksia selventävästä laista.

– Potilasasiamies on puolueeton. Kun potilas ottaa meihin yhteyttä, ohjaamme häntä potilaan oikeuksien näkökulmasta. Potilaslain mukaisesti ohjaamme joko muistutuksen tai kantelun laadintaan, kertoo potilasasiamies Anita Karhu-Hämäläinen.

Eniten valituksia HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamiehen toimistoon tulee potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvistä asioista, tiedonsaantiin liittyvistä asioista ja hoitoon pääsystä.

– Kaikista henkilökunnan edustajista tulee valituksia. Myös potilasasiamiehen toiminnasta on valitettu.

Jokaisella julkisella ja yksityisellä terveydenhuollon yksiköllä tulee olla nimetty potilasasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa hoitoon tai kohteluun tyytymättömiä potilaita. Potilasasiamies on kuitenkaan ota kantaa lääketieteellisiin asioihin, kuten hoidon tarpeeseen.

– Jotkut olettavat, että me pystymme järjestämään hoitoa tai vaikuttamaan siihen, että pääsee nopeammin johonkin tutkimukseen. Se ei ole meidän tehtävämme, kertoo HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamies Anita Karhu-Hämäläinen.

Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula kertoo, että potilaalta tulleen yhteydenoton jälkeen hän on yhteydessä kyseisen lääkärin tai hoitajan esimieheen. Sen jälkeen vastuu asian hoitamisesta on esimiehellä.

– Minä odotan, että esimiehet puuttuvat tällaiseen. Huonoja päiviä on kaikilla, mutta jos valitukset kohdistuvat samoihin henkilöihin, siihen tulee puuttua jämäkästi.

Jos keskusteluista ei ole apua, kohteluunsa tyytymättömät potilaat voivat myös tehdä asiasta lakisääteisen muistutuksen tai kantelun. Toimintaohjeet muistutuksen ja kantelun tekemisestä ovat Valviran verkkosivuilla.

Kouvolan Sanomien mukaan kouvolalaisen hoivakodin lääkäristä on tänä vuonna tehty yhteensä kolme valitusta Etelä-Suomen aluehallintovirasto Aviin. Valitukset liittyivät muun muassa potilaan kohtaamiseen ja hoitoon. Kyseinen lääkäri on itse irtisanoutunut.

Jutussa esiintyvät lainaukset ovat otteita valituksista, joita potilaat ovat tehneet Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin Eksoten potilasasiamiehelle.

Viisikymppisen naisen syytetään kavaltaneen tamperelaisyritykseltä vuosien saatossa yli 3,5 miljoonaa euroa. Syyttäjän mukaan nainen tarjosi asiakkaille yrityksen palveluita oikeita myyntihintoja korkeammalla hinnalla. Maksetun ylimääräisen hinnan nainen piti syyttäjän mukaan itsellään.

– Syytetty on laskuttanut taulukkohinnoissaan bussiasiakkailta noin 44 prosenttia enemmän kuin mikä on ollut Tammer-Tukku Oy:n viralliseen laskuun merkitty, syytteessä sanotaan.

Törkeä kavallus on syyttäjän mukaan tapahtunut vuosina 1998-2014, eli kestänyt 17 vuotta. Vuosittain kavallettu summa vaihtelee 5 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan teon törkeydestä kertoo rikoksen pitkä aika ja suunnitelmallisuus. Syyttäjä vaatii 56-vuotiaalle naiselle ehdotonta vankeusrangaistusta.

Nainen kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Naisen mukaan hän ei ole vetänyt välistä euroakaan itselleen tai kenellekään muulle.

– Syytetty on toiminut työnantajan ohjeiden ja määräysten mukaan. Tapahtuma-aikana ei kenelläkään ole ollut huomautettavaa syytetyn työtehtävien hoitamiseen, naisen kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

Oikeudenkäynti jutussa alkoi keskiviikkona Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Käsittelypäiviä on elokuun loppupuolelle asti.

Ekaluokkalaisen tytön koulutaival ei alkanut suunnitelmien mukaan Kouvolassa.

7-vuotiaan tytön äiti kertoo, että koulutaksi haki tytön aamulla kotoa. Taksin piti jättää tyttö bussipysäkille, josta tämän oli määrä jatkaa linja-autolla Kaipiaisten kouluun hieman kahdeksan jälkeen.

Samalla kyydillä bussipysäkille lähti myös saman perheen kaksi vanhempaa lasta. Heidät jätettiin pysäkille ensin, kun taksi lähti hakemaan lisää lapsia lähistöltä. Kuski ei halunnut jättää porukan nuorinta odottamaan pysäkille ja siksi hän jäi autoon.

Perheen kotoa bussipysäkille ja siitä koululle on matkaa yhteensä noin 20 kilometriä.

Tyttö heräsi yksin taksista

Koulu alkoi puoli yhdeksältä, mutta tyttöä ei luokassa näkynyt. Hän oli nukahtanut koulutaksiin, josta hän soitti itkien äidilleen kymmentä vaille yhdeksän. Tyttö kertoi olevansa autossa yksin, eikä tiennyt missä oli.

– Kysyin, näkyykö siellä muita taloja tai muuta. Yritin rauhoitella ja soitin taksikuskille, joka arveli tytön olevan koulubussin kyydissä. Soitin tytölle uudestaan ja silloin kuulin taustalta taksikuskin sanovan, että "täällähän sinä olet!", äiti kertoo.

Äiti esiintyy jutussa nimettömänä lastensa henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Kuljettaja oli ajanut koulukyytien jälkeen Uttiin, josta on Kaipiaisten koululle noin 13 kilometrin matka. Hän ei ollut huomannut tytön nukkuvan autossa.

Kuljettaja toi tytön Kaipiaisten koululle yhdeksän aikoihin. Myös tytön opettaja ehti ottaa kuljettajaan yhteyttä.

– Opettaja ihmetteli, missä tyttö on ja kyseli sisaruksiltakin. Ei hän varmaan lopulta myöhästynyt kuin kymmenen minuuttia, sanoo rehtori Veikko Valve.

Rehtorin mukaan myös toinen koulun oppilas oli myöhästynyt, kun koulukyydin hakupaikasta oli epäselvyyttä.

"Onneksi hänellä oli puhelin mukana"

Äidin mukaan tyttö oli koulupäivän jälkeen hämillään, mutta jo rauhoittunut ja menossa innolla kouluun huomenna.

Kymen Charterlinen toimitusjohtaja Petri Reunanen myöntää lapsen unohtuneen autoon. Tapahtumien tarkkaa kulkua hän ei osannut kertoa, mutta dramatiikkaa tilanteessa ei ollut.

– Hänet löydettiin kuitenkin melko nopeasti ja saatiin koululle.

Äidin mielestä tilanteessa olisi voinut käydä huonostikin.

– Ei häntä olisi löydetty, ellei hän olisi itse soittanut minulle. Ja kyllä kuskin pitäisi tietää, kuinka monta lasta taksiin menee sisään ja kuinka monta tulee ulos. Onneksi lapsella oli puhelin mukana, kaikilla ekaluokkalaisilla ei vielä ole.

34 autoilijaa on hakenut korvauksia, kun heidän autonsa vahingoittui viime keväänä kuopasta Pirkanmaalla Nokialla.

Moottoritien liittymässä Pitkäniemen kohdalla Nokialla oli asfaltissa vaurioita, joihin ajaessaan autojen renkaat ja vanteet rikkoutuivat. Yle kertoi asiasta viime helmikuussa.

– En muista vastaavaa. Aiemmin on joskus tullut yksittäisiin autoihin vaurioita kuopista, rikoskomisario Anssi Köykkä kertoi silloin Ylelle.

Asfalttiin ilmestyi keväällä reikiä, koska teillä oli paljon sulamisvesiä.

Autoilijat voivat hakea korvauksia ELY-keskukselta. Vahingot käsitellään tapauskohtaisesti Lapin ELY-keskuksessa, ja siellä arvioidaan, mikä on tienpitäjän vastuu.

Kukaan ei saa korvauksia

Lapin ELY-keskus on nyt päättänyt, ettei kukaan korvauksia hakeneista saa korvausta Nokian kuopista.

Autoilijoille tuli muutaman sadan euron ja jopa tonnin vahinkoja.

Lapin ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen sanoo, että korvausten saaminen ei ole automaatio. Pelkkä tien huono kunto ei vielä aiheuta sitä, että korvauksia tulisi.

Hallikaisen mukaan Nokian vahingot tulivat nopeasti, jopa muutaman tunnin aikana 10. helmikuuta. Hakijoiden määrän perusteella vahinkoja tuli tiedettyä useammalle, sillä tuoreeltaan kerrottiin, että kuoppaan osui ainakin 17 autoilijaa.

Lähes tonnin kulut

Yle on nähnyt yhden autoilijan saaman hylkäävän kirjallisen päätöksen. Tälle autoilijalle tuli kuopasta 945 euron vahingot.

ELY-keskus perustelee hylkäystä sillä, että vahinkopaikka oli merkitty liikennemerkillä, jolla varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tiestä. Paikalla oli lisäksi lisäkilpi, jossa oli teksti: Päällystevaurioita. Lisäksi paikalla oli alennettu nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa.

Tie oli myös vastikään tarkistettu. Tien kunnossapitäjällä on oltava lain mukaan kohtuullinen aika tehdä korjaukset.

– Maanteitä ei voida pitää reaaliaikaisesti täysin moitteettomassa kunnossa, Hallikainen sanoo.

Sama sanotaan myös päätöksessä.

ELY-keskuksen päätöksestä voi valittaa vain käräjäoikeuden kautta.

Lue lisää:

Kuoppa tiessä rikkoi 17 autoa yhtenä iltana: Sulamisvedet aiheuttavat vaarallisia reikiä nopeasti teihin – "En muista vastaavaa"

Routavaurioiden rikkomista autoista jo satoja korvaushakemuksia – korvauksia saa joka viides hakija

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on lähestynyt jälleen Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia kirjeellä. Trump kertoo saaneensa Kimiltä torstaina hyvin kauniin kirjeen.

Trump sanoo Kimin ilmaisseen kirjeessä tyytymättömyytensä Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoituksiin. Trump toteaa olevansa samaa mieltä Kimin kanssa.

– Minäkään en ole koskaan pitänyt sotaharjoituksista, Trump sanoi tänään toimittajille.

Trumpin mukaan sotaharjoitukset selittävät sen, miksi Pohjois-Korea on tehnyt viime aikoina useita ohjuskokeita.

Trump kertoo saattavansa jälleen tavata Pohjois-Korean johtajan. Hän ei kuitenkaan kerro mitään aikataulua mahdolliselle tapaamiselle.

Kaksikko tapasi edellisen kerran kesäkuun lopussa demilitarisoidulla vyöhykkeellä Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla. Päämiehet sopivat keskustelujen jatkamisesta, mutta mitään ei ole toistaiseksi tapahtunut.

Lisää aiheesta:

Pohjois-Korea varasti kyberhyökkäyksillä liki kaksi miljardia aseohjelmansa rahoittamiseksi

Pohjois-Korea teki kolmannen ohjuskokeen viikon sisään – moitti samalla naapurimaataan poliittisen tahdon puutteesta

Trump puolusti "ystäväänsä" Kimiä: Pohjois-Korean ohjuskokeet eivät ole vastoin sopimustamme, vaikka YK:ta ne saattavat uhmata

Porin kaupungin tietomurto on paljastunut vakavammaksi kuin aluksi luultiin.

Tutkimusten edetessä on huomattu, että tietomurron tekijät ovat päässeet käsiksi käyttäjien omiin tiedostoihin. IT-palveluiden esimies Jani Setälä kertoo, että mitään ei ilmeisesti ole poistettu, mutta joitain tiedostoja olisi muutettu.

– Tiedostoja ja niiden käyttöoikeuksia on pystytty muuttamaan, eikä käyttäjillä ole ollut pääsyä omiin tiedostoihinsa. Se voi johtua siitä, että olemme joutuneet siirtelemään tiedostoja järjestelmän uudelleenrakentamisen myötä, mutta on myös mahdollista, että rikolliset ovat siirtäneet tiedostoja. Mitään viitteitä tästä ei silti toistaiseksi ole.

Toinen tietomurto Satakunnassa lyhyen ajan sisään

Murto havaittiin yhdellä kaupungin opetusverkon työasemalla keskiviikkona 7. elokuuta. Aluksi luultiin, että tietomurto on vaikuttanut vain opetushenkilökunnan ja oppilaiden käyttäjätunnuksiin ja salasanoihin, ja käyttäjiä neuvottiin vaihtamaan salasanat.

Tutkinnan ajan kaikki opetusverkon verkkolevyt ovat pois käytöstä.

Lisäksi Porin kaupungin verkkoon tehtiin aamupäivällä 9. elokuuta ennalta suunniteltu palomuurin päivitys, jonka vuoksi Porin verkossa on ongelmia. Verkko-ongelmat estävät verkkoliikenteen kaupungin tarjoamiin palveluihin. Vikaa korjataan parhaillaan.

Porin kaupungin tietomurto on jo toinen satakuntalaiseen kaupunkiin tehty tietomurto lyhyen ajan sisään. Kokemäellä havaittiin koko kaupungin verkon lamauttanut kyberhyökkäys heinäkuun lopussa.

Lue lisää:

Tietomurto johti salasanojen vaihtorumbaan Porissa – vielä yli 4 000 vaihtamatta

Taas tietomurto Satakunnassa: Tällä kertaa kohteena Porin kaupunki

Kokemäki aloittaa tietoverkkonsa käytön tänään – koko järjestelmä toiminnassa toivottavasti viikon sisällä

Yrittäjä Teemu Knuutila on hämmentynyt. Hän lähti Örön linnakesaaren yrittäjäksi innostunein odotuksin. Juhannukseen mennessä kävijöitä oli ollut noin 2 000, kun aikaisempina vuosina saarella oli käynyt noin 30 000 vierailijaa.

Knuutila pohti alkukesästä saaresta luopumista, vaikka sopimusta Metsähallituksen kanssa on jäljellä useita vuosia.

– Heinäkuun lopussa vierailijoita on ollut noin 16 000. Jos elokuu jatkuu inhimillisenä, eli ei tule vettä ja lämpötila on yli 10 astetta, voimme päästä 20 000 kävijään, pohtii Knuutila.

Tämä ei kuitenkaan ehkä riitä. Lopullisen päätöksen jatkamisestaan saarella Knuutila tekee elo-syyskuun vaihteessa. Hänen mielestään yhteyksiä saarelle on parannettava.

– Örön parhaina kesinä eli 2016 ja 2017 saareen ajettiin Turusta 150- ja 200-paikkaisilla vesibusseilla. Veneilijät löytävät yhä saarelle, mutta kannattaisin tuettua yhteyttä Turusta, jotta laajemmat ihmismassat saadaan liikkeelle. Ideoita minulla on saaren varalle ämpäritolkulla, pohtii Knuutila.

Metsähallitus on panostanut vahvasti

Örön saari vapautui Puolustusvoimilta matkailukäyttöön vuoden 2015 kesällä. Yrittäjä Teemu Knuutila kertoo, että majoituspaikkoja on parhaillaan 90. Työntekijöitä saarella on kesäkaudella noin 20.

Metsähallitus on panostanut Örön linnakesaaren rakentamiseen viime vuosina viiden miljoonan euron edestä. Puistonjohtaja Harri Karjalainen kertoo, että rahalla on rakennettu satamaa, kunnostettu rakennuksia eli hotellia ja majoitustiloja. Myös maastoreittejä on tehty.

– Alkukesä on ollut hiljainen muissakin Metsähallituksen kohteissa. Toisaalta yrittäjä pääsi markkinoimaan saarta vasta myöhään keväällä, kun yleensä ennakkomyynti aloitetaan hyvissä ajoin. Emme ole huolestuneita, pohtii Karjalainen.

Metsähallitus joutui vaihtamaan yrittäjää kesän 2018 päätteeksi, koska silloinen yhteistyöyritys jätti maksamatta vuokria ajoissa. Nykyinen yrittäjä, West Coast Seaservice, toimii myös muun muassa Kylmäpihlajan majakkahotellissa, Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaarella ja Vepsän ulkoilusaarella.

– Olemme tehneet kävijätutkimusta ja saaneet yleisöltä hyvää palautetta Örön palveluista. Jos yrittäjä päättää luopua, toivomme, että päätös siitä tulee mahdollisimman nopeasti, jotta uusi yrittäjä pääsee vauhtiin ajoissa, sanoo Karjalainen.

Metsähallitus toivoisi osatukea valtiolta kuljetuksille Örön saarelle. Kohteen luontoarvot ja kulttuurihistorialliset arvot eli saaren merkitys Puolustusvoimien tukikohtana halutaan säilyttää.

"Valtion tehtävä ei ole kuljettaa saariston matkailukohteisiin"

Kesällä 2019 saarelle on liikennöinyt maksullinen yhteysalus kerran päivässä.

Wilson Charterin yrittäjä Daniel Wilson kertoo, että päivittäin vuoroja ajetaan 25. elokuuta saakka. Syyskuussa saareen pääsee hänen aluksellaan viikonloppuisin. Myös venetaksit ovat käytössä.

– Nyt on käynnissä elokuun ruuhka, mutta alkukesä oli hiljainen. Heinäkuussa oli luonnollisesti enemmän matkustajia. Koulujen lomia saisi siirtää muutamalla viikolla eteenpäin, jotta lapset saisivat olla vapaina, kun sää on edelleen lämmin, pohtii Daniel Wilson.

Maksuton, valtion tukema yhteys on ainostaan huoltoalus, joka kulkee Örön saarelle kerran viikossa. Saaristoliikenteen asiantuntija Jari Nieminen Ely-keskuksesta kertoo, että huoltovuoro tukee saarelle syntynyttä yritys- ja matkailutoimintaa ja muutaman saaressa vakituisesti asuvan henkilön kuljetustarpeita.

Kuljetukset hoitaa Hiittisten yhteysalusreitillä operoiva alus, ja liikenteestä on sovittu nykyisen sopimuskauden loppuun eli vuoden 2023 loppuun asti. Ely-keskus ei halua häiritä yrittäjien mahdollisuuksia toimia markkinoilla.

– Valtion ensisijaisena tehtävänä ei ole kuljettaa asiakkaita saariston matkailukohteisiin, linjaa Nieminen.

– Esimerkiksi Kotkan saaristosta saatujen kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että markkinaehtoinen yksityinen liikenne ei kannata ilmaisen, valtion järjestämän liikenteen rinnalla.

Niemisen mukaan osittain tästä syystä Ely-keskus keskittyy hoitamaan vain Örön huoltoliikennettä, jolloin matkailijat ohjautuvat käyttämään maksullisia yhteyksiä.

Luonnonystävät haluavat saarelle

Örön luonto on ollut monelle kävijälle tärkeä syy saapua saarelle. He haluavat vierailla saarella myös turistikauden ulkopuolella kuten syksyisin ja keväisin.

Yrittäjä Teemu Knuutila myöntää, että lintuharrastajia on paljon. Heitä on ollut liikkeellä myös Knuutilan yrityksen muissa kohteissa eli Kuuskajaskarin ja Kylmäpihlajan saarilla.

– Olemme huomanneet muissa kohteissa, että he ovat hyvin omatoimisia. He eivät kaikki käytä palveluja, vaan bongailevat vain lintuja. Kourallinen lintuharrastajia tai luontoväkeä ei riitä kattamaan kuluja, jos tarvitsemme kuitenkin viisi henkilöä pyörittämään kohdetta, pohtii Knuutila.

Lue lisää:

Örön linnakesaarelle uusi yrittäjä – West Coast Seaservice hoitaa myös majakkasaaria

Örön saari sai vakituiset asukkaat – " Täällä ei kuulu moottorin ääntä, täällä on tilaa hengittää"

Kevätretki Örön saarelta kuvina: hapertuvia jäälauttoja, hiljaisuutta, mustarastaan lauluhetkiä...ja rantaan ajatunut sipsipussi

Örön bunkkereissa sukelletaan sotahistorian syövereihin

Hurja pimeys ja meren pauhu yllättivät Örön taiteilijat

Kadulla velloo täydellinen kaaos. Ihmiset juoksentelevat ympäriinsä hysteerisinä, törmäilevät toisiinsa ja yrittävät paeta.

Kohta Napoleonin joukot saapuisivat Moskovaan ja valtaisivat kaupungin – paitsi että nyt ei olla Moskovassa, vaan Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.

Ja kun tätä Dominikonu-kadulla kuvattu kohtausta tutkailee tarkemmalla silmällä, huomaa, että tuolla taustalla siintää Pyhän Johanneksen kirkon torni ja tuossa toisessa suunnassa vilahtaa punaisilla tiilillä verhoiltu katolinen kirkko.

Katariina Suuresta viimeisiin tsaareihin

BBC:n vuonna 2016 valmistunut, Leo Tolstoin klassikkoon perustuva Sota ja rauha -draamasarja on yksi esimerkki Vilnan muuntautumiskyvystä. Yksi kaupungin maamerkeistä, kukkulalla sijaitseva Gediminasin linnan torni toimi sarjassa Itävallan alpeilla sijaitsevana neuvottelupaikkana, Vilnan yliopisto taas markkeerasi Brunnissa sijaitsevaa Itävallan silloista sotaministeriötä.

Dominikonun lisäksi Napoleonin sotien aikainen Moskova heräsi sarjassa henkiin Šv. Kazimiero- ja Šv. Dvasios -kaduilla sekä kolmessa luostarissa.

HBO:n huippusuositun Chernobyl -sarjan lisäksi Vilnassa on kuvattu kahta muutakin tänä vuonna valmistunutta sarjaa: Helen Mirrenin tähdittämää Katariina Suurta sekä Romanovien traagisesti päättyneen tarinan kertovaa Netflixin Viimeiset tsaarit -sarjaa.

Ei mikään ihme, että visuaalisesti monipuolisesta Vilnasta on viime vuosina tullut televisiosarjojen ja elokuvien suosittu kuvauspaikka. Värikkään historian mainingeissa kaupunkikuvaan on tarttunut barokkiarkkitehtuurin loistoa, rappioromantiikkaa uhkuvia katunäkymiä ja rosoisia teollisuusmaisemia.

– Itse asiassa tällä hetkellä työt löytävät minut ja yhtiöni, eikä toisin päin. Olemme täystyöllistettyjä vuoden loppuun saakka, Baltic Locations -yhtiön toimitusjohtaja Jonas Špokas toteaa.

Špokas on pyörittänyt kuvauspaikkoja Liettuan ja muunkin Baltian alueelta etsivää ja tarjovaa firmaansa hyvällä menestyksellä jo useamman vuoden ajan. Tällä hetkellä Baltic Locations on mukana kolmessa eri tuotannossa: yhtä kuvataan parhaillaan ja kahta muuta pikapuolin. Asiakkaina on ollut suuri osa Liettuassa vierailluista televisio- ja tuotantoyhtiöistä: Špokas on löytänyt kuvauspaikat niin Katariina Suureen, Viimeisiin tsaareihin, Sotaan ja rauhaan kuin Chernobyliinkin.

Televisiosarjojen, elokuvien ja pitkäkestoisten projektien kuvauspaikkana Liettua on jo ohittanut aiemmin suositun Viron: esimerkiksi jo Antti J. Jokisen Kätilöä (2015) kuvattiin osittain Vilnassa ja Liettuan maaseudulla. Yksi syy suosion kasvuun on Liettuan verokannustinjärjestelmä, jolla tuetaan sekä koti- että ulkomaisia elokuvantekijöitä. Tämän vuoden alusta maa nosti elokuvia, televisiosarjoja sekä animaatioita koskevan kannustimen kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin.

– Kannustinjärjestelmän yhdistyminen monia Euroopan maita matalampiin kustannuksiin ja hyvään ammattilaislaatuun muodostavat yhdessä paketin, jonka vuoksi Liettuaan kannattaa tulla – vähemmällä rahalla saa parempaa laatua, Špokas sanoo.

Neuvostoestetiikan lumoissa

Baltic Locations mainostaa löytävänsä Liettuasta myös "kreisejä paikkoja", ja niitä maasta löytyy – etenkin kivuliaan lähihistorian takia.

– Meillä on paljon neuvostoajan jättämää perintöä, joka jo sinänsä on kreisiä, koska se koetaan monessa Euroopan maassa epätavallisena asiana. Liettuassa on jäljellä runsaasti brutalistista arkkitehtuuria ja Neuvostoliiton ajan teollista rakennuskantaa. Kun tällaiseen lisätään ripaus hylättyä tunnelmaa ja ruostetta, saadaan aikaiseksi futuristisia maailmanlopun tunnelmia, Jonas Špokas toteaa.

Tähän mennessä tunnetuin esimerkki neuvostoestetiikan piiruntarkasta hyödyntämisestä lienee Chernobyl-sarja. Pripjatin kaupunkia mallinsi sarjassa Vilnan Fabijoniškėsin neuvostoaikana rakennettu betonilähiö, joka muistuttaa estetiikaltaan Espoon Suvelaa ja Tallinnan Lasnamäea. Osoitteessa Žirmūnų 1 sijaitseva betonikolossi, joka on aiemmin ollut sisäministeriön kulttuuri- ja urheilukeskus, toimi sarjassa hotellina. Chernobylissä käytettiin tuhansia paikallisia avustajia.

– HBO:n kanssa työskentely oli upea kokemus ja tähänastisen urani suurin ja kunnianhimoisin projekti. Chernobylin tekeminen oli myös haastavaa: kuvasimme hyvin vaikeissa paikoissa, kuten Ignalinan ydinvoimalassa ja lisäksi loimme massiivisia evakuointikohtauksia isossa lähiössä, jossa asui samaan aikaan paljon ihmisiä, Špokas muistelee.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden ympärille kietoutunutta sarjaa päästiin kuvaamaan Ignalinaan vasta vuoden kestäneiden keskustelujen ja järjestelyiden jälkeen. Špokasin mukaan vastaavaa paikkaa ei koko maailmasta olisi löytynyt, joten Ignalinaan piti päästä hinnalla millä hyvänsä.

– Kaikki aktiviteetit piti toteuttaa ydinvoimalassa täsmälleen kuten etukäteen oli sovittu, eikä minkäänlainen improvisointi tullut kuuloonkaan. Tällaista metodiikkaa on filmialla tietenkin vaikea noudattaa, koska muutoksia ja yllätyksiä tulee pakostakin eteen jatkuvasti. Onneksi ydinvoimalan henkilökunta oli hyvin avuliasta. Luulen myös, että heille oli kiinnostava kokemus tehdä kanssamme töitä.

Vilna pysyy lähivuodet kiireisenä

Huippusarjojen buumi on kasvattanut myös sekä Visaginasissa sijaitsevan Ignalinan että Vilnan turistimääriä. Kaupunki ryhtyi todenteolla promotoimaan elokuva- ja televisiosarjaturismia vuonna 2016, jolloin nimenomaan brittituristeille lanseerattiin Sota ja rauha -sarjan kuvauspaikkoja esitellyt kävelyreitti. Samoihin aikoihin brittilehdistö ryhtyi kirjoittamaan suositun sarjan kuvauspaikoista ja televisiosarjamatkailusta Vilnaan.

Myös Chernobyl-turismi on harpponut kukonaskeleita Fabijoniškėsissa: paikalliset ovat muun muassa sisustaneet asuntojaan autenttiseen neuvostotyylin, ja turisteilla on siis mahdollisuus nautiskella (tai kärsiä) tällaisesta estetiikasta yön tai parin ajan.

– Koska neuvostoaika ja sen arki on ollut niin oleellinen osa Chernobyl-sarjaa, monet ovat halunneet kokea sitä lisää, joten on ollut loogista vierailla Liettuan kaltaisessa maassa. Neuvostoajoista Liettua on jo kaukana, mutta sitä voi täällä kuitenkin vielä aistia. Joillekin tämä on lumoavaa, Jonas Špokas kertoo.

Špokasin mukaan Vilna ja Liettua yleensäkin tulee pysymään lähivuodet kiireisenä – kuvauksia ja siihen liittyvää turismia riittää.Toisaalta ilmassa on dynamiikkaa ja Liettua ja etenkin Vilna muuttuvat hyvin nopeasti. Monet asiat, joita nimenomaan kansainväliset tuotantoyhtiöt etsivät, kuten vanhat, hylätyt rakennukset ja autenttisuus, tulevat katoamaan.

Špokasin mielestä Liettuassa ei oikein vielä ymmärretä televisiosarja - ja elokuvateollisuuden merkitystä maan taloudelle.

– Tämä bisnes on Liettualle tärkeämpää kuin mitä moni ajattelee. Kaikki projektit eivät toki ole Chernobylin kokoluokkaa, eli että puolisen sataa ulkomaalaista ihmistä asuisi ja tekisi täällä töitä vuoden. Filmiteollisuudessa rahat kulutetaan poikkeuksellisen nopeasti: miljoona euroa voidaan käyttää yhden kuukauden aikana, ja verot ja vastaavat on maksettava samantien. Jollakin toisella alalla kyseinen summa kulutetaan kymmenen vuoden aikana. Chernobylin takia olemme saaneet paljon näkyvyyttä ja ihmiset ovat alkaneet ymmärtää vasta nyt, että elokuva tai televisiosarja ei ole pelkkää taidetta, vaan siihen liittyy myös isoa bisnestä, Jonas Špokas summaa.

Tulevissa tuotannoissa Vilna muuten muuttuu Malmön Rosengårdiksi. Sinänsä tässä ei ole mitään ihmeellistä: vuoden 2017 Netflixin Tokyo Trial -sarjassa Vilnasta muovattiin toisen maailmansodan jälkeinen, pahoin kärsinyt Tokio.

Kauppojen eteisistä tuttujen kolikkopelien suosio laskee, mutta Veikkaus kiristää otettaan vähenevistä pelaajista.

Näin voi päätellä siitä, miten Veikkaus ja sen edeltäjä Raha-automaattiyhdistys ovat kehittäneet liiketoimintaansa 2000-luvulla.

Yle pyysi Veikkaukselta tiedot esimerkiksi kauppoihin ja huoltoasemille sijoitettujen raha-automaattien määrästä ja tuotoista 2000-luvulla. Niistä käy ilmi, että parinkymmenen vuoden aikana sekä automaattien määrä että niiden tuotto – eli pelaajien niihin häviämä rahasumma – ovat kasvaneet selvästi. Tosin tällä vuosikymmenellä tuoton kasvu on pysähtynyt.

Samaan aikaan kuitenkin raha-automaattipelejä pelaavien suomalaisten lukumäärä on tasaisesti laskenut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan 36 prosenttia suomalaisista pelasi raha-automaattipelejä vuonna 2007. Vuonna 2015 osuus oli laskenut 30 prosenttiin. Alueelliset kyselyt viittaavat siihen, että lasku on jatkunut.

Asiakkaat siis vähenevät, mutta Veikkaus houkuttelee jäljellä olevia pelaajia entistä useammilla koneilla häviämään niihin entistä enemmän rahaa.

Raha-automaatit, joita Veikkaus nimittää "jännityspeleiksi", ovat yhtiölle merkittävä tulonlähde. Viime vuonna ne tuottivat yhtiön liikevaihdosta 36,9 prosenttia, kun mukaan lasketaan myös pelisalit ja verkkopelit.

Raha-automaatit usein peliongelmien takana

Raha-automaatit ovat erityisen merkittäviä, sillä niillä on usein suuri rooli peliongelmien synnyssä. THL:n erikoistutkija Anne Salonen sanoo, että ne ovat ylivoimaisesti eniten ongelmia aiheuttava pelityyppi.

Yksikön päällikkö Inka Silvennoinen rahapeliongelmaisia auttavasta Peluuri-palvelusta taas kertoo, että viime vuonna raha-automaatit olivat ensisijainen ongelma 78 prosentille palveluun yhteyttä ottaneista.

Peluurin luvussa ovat sekä kivijalassa että verkossa pelattavat raha-automaattipelit, mutta vaikka verkkopelien osuus kasvaa, ovat kivijalkapelit edelleen isoin haitta, sanoo Silvennoinen.

– Merkittävästi vaikuttaa se, että ne ovat niin helposti saatavilla, hän sanoo.

Jo aiemmin keskustelua on herättänyt Veikkauksen tapa sijoitella automaattinsa sen mukaan, että ne tuottavat mahdollisimman paljon rahaa. Helmikuussa 2018 Seura-lehti paljasti, että yhtiön raha-automaatteja on erityisesti alueilla, joilla asuu paljon pienituloisia ja työttömiä.

Ihmiset, jotka pelaavat kolikkopelejä päivittäin tai useita kertoja viikossa, ovat tyypillisesti pienituloisia, työelämän ulkopuolella tai iäkkäitä, kertoo THL:n väestökysely. Tiuhaan pelaaminen puolestaan voi johtaa peliongelmiin.

Raha-automaattien vaarallisuutta selittää Silvennoisen mukaan myös niiden koukuttavuus. Automaatit on suunniteltu niin, että ne houkuttelevat jatkamaan pelaamista – vaikkei varaa olisi.

THL:n Salonen pitää erityisen petollisina voitoiksi naamioituja tappioita. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun kone juhlistaa euron panoksella saavutettua 60 sentin voittoa vilkkuvin valoin ja kilisevin äänin. Pelaajalle voi jäädä vaikutelma, että hän jäisi voitolle, vaikka kone on juuri vienyt häneltä 40 senttiä.

Pieni joukko suomalaisia maksaa Veikkauksen voitot

Ylipäätään Veikkaukselle paljon pelaavat ydinasiakkaat ovat tärkeitä, ja käyvät entistä tärkeämmiksi. THL:n tutkimukset kertovat, että paljon pelaavien suomalaisten joukko näyttäisi pienenevän.

Vuonna 2015 tekemässään analyysissa laitos arvioi, että noin puolet Veikkauksen potista tulee noin 157 000 suomalaisen ydinjoukolta. Vastaavaa kansallista tutkimusta ei sittemmin ole tehty, mutta erikoistutkija Anne Salonen kertoo, että alueellisisten kyselyiden perusteella joukko voi olla supistumassa entisestään.

– Kyselyt kertovat selvästi, että kehitys on huolestuttava ja sitä on syytä seurata.

Veikkaus: Pakollinen tunnistautuminen muuttaa kaiken

Myös Veikkauksessa on huomattu, että automaatit menettävät asiakkaita ja niillä pelaaminen keskittyy, johtaja Jarmo Kumpulainen toteaa.

– Näyttää siltä, että kun raha-automaattien tuotto on pysynyt tasaisena, jäljelläoleva pelaajakunta pelaa entistä enemmän.

Siitä huolimatta Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämien kyselyiden mukaan raha-automaattien aiheuttamat peliongelmat ovat 2000-luvulla vähentyneet.

Ylipäätään rahapelaaminen on Veikkauksen mukaan edelleen hyvin suosittua: neljä viidestä suomalaisesta pelaa jotain rahapelejä.

Raha-automaattien määrää säätelee valtioneuvoston asetus. Nyt määrä on lähellä sen osoittamaa enimmäislukua, mutta Kumpulainen toteaa, ettei Veikkauksella ole mitään aikomusta hakea siihen korotusta.

Hän sanoo, että automaattien määrä voi päinvastoin vähentyä tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa ensinnäkin pienten kauppojen katoaminen ja toiseksi se, että samaan automaattiin voi nykyään tuoda useita eri pelejä.

Isoin muutos kauppojen ja huoltoasemien kolikkopeleihin on tulossa viimeistään vuoden 2022 alussa. Siihen mennessä Veikkaus aikoo ottaa käyttöön pakollisen tunnistautumisen, johon sisältyy mahdollisuus asettaa itselleen pelikielto.

Se laskee raha-automaattien tuottoa 100–150 miljoonaa euroa, Veikkaus arvioi.

– Se tulee olemaan game changer, Kumpulainen sanoo.

Game changer tarkoittaa asiaa, joka muuttaa rajusti olosuhteita eli kääntää pelin kulun.

Verohallinto on Airiston Helmen suurimpia velkoja. Verottajalla on yhtiöltä saatavia noin 1,7 miljoonan euron edestä. Kyse on muun muassa arvioiduista ennakonpidätyksistä, arvonlisäverosta ja työnantajan sairausvakuutusmaksuista.

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo on ilmoittanut velallisella olevan maksamattomia vakuutusmaksuja noin 110 000 euroa. Kolmas julkitullut velkoja on Lounea Palvelut noin 3 500 eurolla.

Saatavat ilmenevät Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjoista.

Yhtiön velkojilla on ollut tähän perjantaihin asti aikaa ilmoittaa saatavansa viranomaisille.

Airiston Helmi on hakeutunut selvitystilaan. Yhtiö omistaa useita rantakiinteistöjä Turun saaristossa.

Venäläisomistuksessa oleva Airiston Helmi on poliisitutkinnassa epäiltyjen talousrikosten takia. Velkasaatavista kertoi aiemmin Talouselämä verkkosivuillaan.

Lue lisää:

Airiston Helmen saarien myymisestä ei tule helppoa, uskoo yhtiön edustaja: "Tyypillisesti mökinomistaja ei tarvitse näin tukevia laitureita"

Airiston Helmi selvitystilassa, kiinteistöt pian myyntiin –Talouselämä: Mikään pankki ei avaa yritykselle tiliä

Veikkauksen markkinointi on nostattanut arvostelua, kun yhtiön mainoksissa on verrattu rahapelaamista muun muassa arkiseen kahvilla käyntiin, vaikka Veikkauksen yhtenä tehtävänä on pelihaittojen vähentäminen.

Pelihaittojen ehkäisyä ajavat järjestöt arvostelevat, että Veikkaus keskittyy liikaa tuoton tekemiseen eikä peliongelmien vähentämiseen.

Yksikön päällikkö Inka Silvennoinen rahapeliongelmaisia auttavasta Peluurista sanoo, että esimerkiksi Veikkauksen hallituksessa pelihaittojen asiantuntijuus on "todella pienessä roolissa".

Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen Ehyt ry:stä väläyttää Veikkaukseen samanlaista käytäntöä kuin Alkoon, jonka hallituksessa on tyypillisesti kansanterveyden osaajia. Alkon hallituksessa istuvat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta ja ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Olisi suotavaa, että Veikkauksen hallituksessa, johdossa ja hallintoelimissä oli asiantuntemusta myös rahapelihaittojen ehkäistystä, Mikkonen sanoo.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan Veikkauksen hallituksen jäsenet katsotaan läpi syksyn aikana.

– Pidän tärkeänä että tätä puolta huomioidaan kun seuraavia jäseniä valitaan, Paatero vastaa ehdotukseen pelihaitta-asiantuntijoiden lisäämisestä.

Veikkauksen hallituksessa istuu neljä poliitikkoa

Veikkauksen hallituksessa istuu neljän pääosin liike-elämän puolelta tulevan jäsenen lisäksi neljä poliitikkoa, toisin kuin monissa muissa valtionyhtiöissä. Kyseessä ovat kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.) ja Jutta Urpilainen (sd), valtiosihteeri Tuomo Puumala (kesk.) ja entinen perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka.

Paatero sanoo, että päätös neljän kansanedustajan ottamisesta mukaan tehtiin edellisen hallituksen aikana, kun Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät.

Paatero ei ota suoraan kantaa siihen, onko myös poliitikkojen jatko Veikkauksen hallituksessa syksyllä pohdinnassa. Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että poliitikkojen hallituspaikkoja on perusteltu yhteiskunnallisen näkemyksen mukanaololla.

Hallituksen jäsenet saavat 2 000 euroa kuukaudessa ja päälle vielä 600 euroa per kokous. Ainakin osassa muista suurista valtionyhtiöistä maksetaan samaa suuruusluokkaa olevia palkkioita.

Arvostelua herättää myös se, että Veikkauksen johdon tulospalkkiot ovat olleet sidottuna yhtiön tuloksen ja digitaalisen pelaamisen kasvuun, ei niinkään pelihaittojen vähentämiseen.

Inka Silvennonen kritisoi, että vastuullisuus ei näy tulospalkkioissa mitenkään, vaan ne tulevat tulostavoitteista.

Paatero sanoo katsovansa tulospalkkiot läpi.

– On varmaan hyvä olla tulospalkkioita, jotta Veikkaus toimii hyvin, mutta sitä on hyvä tarkastella, onko mukana vastuullisuutta pelihaittoihin eikä pelkästään tuloksellisuutta euromääräisesti.

Paatero: Omistajaohjaukselle perustelu

Järjestöistä väläytetään myös, että Veikkauksen omistajaohjaus pitäisi siirtää Alkon tapaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Nykyisin Veikkauksen omistajaohjaus kuuluu valtioneuvoston kanslialle.

– Jos katsotaan, että Veikkauksen päätehtävä on rahapelihaittojen ehkäisy, voi herättää kysymyksen tulisiko omistajaohjauksen olla sosiaali- ja terveysministeriössä, jonka vastuulla on rahapelihaittojen ehkäisytyö, Juha Mikkonen sanoo.

– Alkon omistajaohjaus on STM:ssä, koska valtionyhtiöllä on kansanterveyteen liittyvä erityistehtävä.

Paatero sanoo, että rahapeliyhtiöiden yhdistyessä uudeksi Veikkaukseksi asiantuntijaministeriöihin jäi yhä valmisteluvastuu rahanjaosta. Opetusministeriö valmistelee liikunta-, nuoriso- ja kultturirahojen jakamisen sekä STM sosiaali- ja terveyspuolen rahojen jakamisen.

– Tästä syystä on ajateltu paremmaksi, että varsinainen omistajaohjaus olisi kolmannessa paikassa, koska ei ole perusteltua, että valvontapuoli olisi samassa paikassa joka hoitaa rahanjakoa, Paatero perustelee.

Lue myös:

Raha-automaattien pelaajien määrä vähenee, mutta Veikkaus tekee niillä enemmän rahaa kuin 2000-luvun alussa – tuotto tulee pieneltä joukolta

Leikki- ja aktiviteettipuistoja valmistava rovaniemeläinen Lappset Group tuo markkinoille muumiteemaisen leikkipaikan. Tuotesarjan ensimmäisenä osana on Muumitalon piha. Siinä on muun muassa seitsemän metrin korkuinen Muumitalo.

– Lanseeramme tuotteet ensin Suomen ja Ruotsin markkinoille, joissa Muumi-brändi on varsin tunnettu, Lappset Groupin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

Muumitalot valmistetaan yhtiön Rovaniemen tehtaalla. Ensimmäinen kappale tehdään tehtaan pihalla olevalle näyttelyalueelle. Ylinenpää arvioi, että ensimmäiset toimitukset asiakkaille lähtevät todennäköisesti ensi vuonna.

– Muumi-brändi on ollut tänä vuonna voimakkaasti esillä ja sitä kautta uskon kiinnostuksen olevan aiempaa parempaa. Kaupunkien pääpuistot voisivat olla sopivia kohteita, toimitusjohtaja kertoo.

Taustalla on viime keväänä julkistettu yhteistyösopimus Lappset Groupin ja Muumi-brändiä hallinnoivan Moomin Characters Oy:n kanssa. Sopimus antaa Lappset Groupille oikeuden valmistaa muumiteemaisia leikkipuistoja ja aktiviteettipuistoja.

Sopimuksen mukaan Lappset saa myydä leikkipuistoja mihin tahansa mutta aktiviteettipuistoja muualle kuin Eurooppaan. Syynä on se, että Naantalin Muumimaailmalla on yksinoikeus valmistaa teeman mukaisia aktiviteettipuistoja Euroopassa.

Angry Birds -sopimus päättyi

Lappset Group teki aiemmin Angry Birds -leikkipuistoja, mutta yhteistyö vihaisten lintujen kanssa on lopetettu runsas vuosi sitten. Angry Birdsit eivät tule enää Lappsetin valikoimiin.

– Sopimus purettiin yhteisymmärryksessä ilman dramatiikkaa. Tähän vaikutti se, että oma vakiomallistomme uudistui. Entinen mallistomme soveltui paremmin Angry Birds -teemaan esimerkiksi väriensä puolesta, Ylinenpää kertoo.

Lappset Group solmi sopimuksen Rovio Entertainmentin kanssa Angry Birds-puistoista vuoden 2011 lopulla. Ensimmäinen puisto nousi Tampereen Särkänniemeen vuonna 2012 ja sen jälkeen niitä rakennettiin muun muassa Rovaniemelle.