Kerttu Nevala syntyi vuonna 2012 keskipohjalaiseen Lestijärven kuntaan. Muita vauvoja kunnassa ei sinä vuonna syntynytkään, ja siksi päättäjät havahtuivat siihen, että jotain pitää tehdä.

Syntyi maan hulppeimmaksikin kutsuttu vauvaraha: 10 000 euroa, joka annetaan tonni vuodessa kymmenen vuoden aikana, kunhan kotikunta pysyy.

Samaan ovat sittemmin päätyneet vuoden 2018 alusta Kymenlaakson Miehikkälä ja Manner-Suomen pienin kunta, Keski-Suomen Luhanka.

Pienempiä vauvarahoja tai lapsilahjoja jakaa ainakin pari–kolmekymmentä kuntaa. Valtaosa niistä on 300–500 euron kertalahjoituksia, mutta esimerkiksi Juupajoki Pirkanmaalla, Savitaipale Etelä-Karjalassa ja Hartola Päijät-Hämeessä tukevat lasta tuhannella eurolla.

Osa vauvarahoista on pitkäikäisiä, osa kunnista jakaa tai on jakanut tukea esimerkiksi juhlavuotensa kunniaksi.

Eskareita on jo 12, syntyperäisiä ekaluokkalaisia vain yksi

Lestijärvellä syntyi ensimmäisenä vauvarahan vuonna 14 lasta. Vaikka tahti on tasaantunut, nousee näiden vuosien aikana syntyneiden määrä yli 60:een. Tukea maksetaan nykyään noin 50:lle, sillä osa perheistä on muuttanut muualle.

Nyt vauvaraha näyttää tulleen Lestijärvellä tiensä päähän. Se on voimassa tämän vuoden loppuun, ja Lestijärvellä aletaan pohtia muita keinoja pitää kunta elinvoimaisena. Esillä on ollut esimerkiksi maksuton päivähoito.

– Tämä tie on varmaan käyty loppuun. Nyt tarvittaisiin täsmäiskuja koko perheelle, sanoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.

Kerttu Nevala aloitti syksyllä koulun. Hän olisi siis kunnan ainoa ekaluokkalainen, jollei Lestijärvelle olisi muuttanut kaksi samanikäistä. Kolmen hengen luokka on Kertun mielestä oikein sopiva – enempää ei tarvitse olla. Ykkös–kakkosluokalla lapsia on yhteensä kahdeksan.

– Koulun alku on tuntunut kivalta. Kaikki on mukavaa, sanoo Kerttu.

Innokkaita eskareita yhtenäiskoulun tiloissa temmeltää tusinan verran. Pari lasta ikäluokasta on muuttanut muualle.

– Siellä se tulevaisuus näkyy! Ihan mahtavalta tuntuu, että sellainen ikäluokka on tulossa, sanoo luokanopettaja Paula Jokela.

Hän on opettanut Lestijärvellä yli 30 vuotta – koko tuon ajan yhdysluokkia. Se on haastava tuplatyö: opetettavana on jatkuvasti kaksi luokkatasoa, joista molemmille pitää olla oikeanlaista tekemistä.

– Toisaalta olen niin tottunut siihen, etten tiedä, miltä tuntuisi pitää vain yhtä vuosiluokkaa. Voisi olla outoa sekin!

Lasten näkökulmasta yhdysluokassa on hyötynsä: pienemmät voivat jo ikään kuin käydä osittain ennakkoon tulevaa luokkaa. Jos taas jotain kertaamisen tarvetta on, se hoituu nuorempien vanavedessä.

– Molemmat oppivat toisiltaan.

Muutenkaan luokkarajat eivät ole pienessä koulussa tiukat, vaan oppilasaines ratkaisee. Yhtenäiskoulussa lapset myös hitsautuvat yhteen.

– Isot koululaiset osaavat ottaa pienemmät huomioon: välillä kannetaan pienempiä reppuselässä. Kyllä se on mahtava yhteisö, sanoo Paula Jokela.

Vauvarahan vaikutuksia syntyvyyteen ei seuraa mikään taho. Kunnat arvioivat Ylelle antamissaan vastauksissa, että vaikutukset ovat pieniä eikä ylimääräisen tuen tietenkään voi sanoa ratkaisseen lapsen hankkimista.

– Yhdenkään rinnassa ei lue lappua: minut tehtiin tenavatonnin takia, kommentoi yksi kunnanjohtaja.

Lestijärvellä suuren tuen katsotaan pysäyttäneen väestökadon.

– Kyllä noista oppilasmääristä voi päätellä suoraan, että sillä on ollut merkitystä. Että jos ensin oli vain yksi Kerttu ja sitten on 12 eskaria. Tokikaan sitä ei voi sanoa, kuinka paljon suoranaisesti vauvaraha on siihen vaikuttanut, mutta oppilasmäärällisesti katsottuna sillä on ollut vaikutusta, sanoo luokanopettaja Paula Jokela.

Lapsia muistetaan myös pienemmillä lahjoilla

Vauvarahasta ollaan monta mieltä. Joukko kuntia virittelee sellaista parhaillaan, mutta moni on luopunutkin siitä. Lapsiperheitä muistetaan kirjavasti villasukilla, lampaantaljoilla ja rotinalahjoilla, mutta myös maksuttomalla kotipalvelulla ja perhekerhoilla.

Osa Ylen kyselyyn vastanneista kuntien edustajista suhtautuu ajatukseen vauvarahan kaltaisesta "palkitsemista" kielteisesti. Lestijärvinen opettaja näkee asian toisin.

– Jotakinhan pitää tehdä, ja jos tällainen vauvaraha saa tämmöisen kehityksen aikaiseksi niin mikä ettei. Ei se haitaksi ainakaan ole, sanoo Paula Jokela.

Työpaikat ja hyvät palvelut ovat monen kuntapäättäjän mukaan olennaisimmat asiat, joilla elinvoimaisuus pidetään yllä. Samaa sanoo opettaja.

– Kyllähän työpaikat aina ratkaisevat, kuinka paljon väkeä muuttaa. Kun tuulimyllyjä ruvetaan rakentamaan Lestijärvelle, toiveissa on, että tänne muuttaisi työntekijöitä, jotka tulevat niitä tekemään. Sitä kautta ainakin voisi väkeä tulla lisää.

Mutta mitä sanoo vauvarahan aikaan saanut Kerttu Nevala: onko Lestijärvi hyvä paikka elää?

– On!

Aiheesta voi keskustella 2.9. klo 22 saakka.

Britannian konservatiivipuolue estää kansanedustajia äänestämästä oman halunsa mukaan maan EU-eroasiassa.

Yleisradioyhtiö BBC:n puoluetoimistosta saaman tiedon mukaan puolue määrää, että jos joku kansanedustaja äänestää pääministeri Boris Johnsonin brexit-ehdotusta vastaan, hänet erotetaan puolueesta. Sama pätee, jos pidättyy äänestämästä tai on poissa äänestyksestä.

Tiedon vahvistaa ITV-televisiokanavan haastattelema opetusministeri Gavin Williamson.

– Jokainen, joka äänestää vastoin hallitusta, on asemassa, jossa voi vaarantaa pääministerin neuvotteluaseman. Heidän tulee hyvin vakavasti harkita tätä ja sen seurauksia, Willamson sanoi.

Puoluetoimistosta tulleiden tietojen mukaan "väärin" äänestävät erotetaan puolueesta, eivätkä he enää voisi asettua ehdolle konservatiivipuolueen ehdokkaina. He eivät tosin menetä paikkaansa parlamentissa, mutta olisivat jatkossa itsenäisiä kansanedustajia.

Puoluetoimiston mukaan ehdokkaat, jotka "eivät äänestä hallituksen mukaan tuhoavat pääministerin neuvotteluaseman ja antavat vallan parlamentissa [työväenpuolueen johtajan] Jeremy Corbynin käsiin".

Konservatiivipuolueen ja Irlannin unionistipuolueen muodostaman hallituksen parlamenttienemmistö on vain yhden äänen varassa, kertoo BBC.

Oppositio viimeistelee sopimuksettoman eron torjuvaa lakia

Britannian oppositiojohtajan Corbynin mukaan työväenpuolue viimeistelee suunnitelmia maan sopimuksettoman EU-eron torjumiseksi. Asiaa koskeva laki yritetään saada läpi huomenna kesätauolta palaavassa alahuoneessa.

Corbyn toivoi puheessaan Salfordissa kansanedustajien tekevän yhteistyötä yli puoluerajojen pääministeri Johnsonin aikeiden torjumiseksi. Myös epäluottamuslauseäänestys Johnsonia vastaan on edelleen harkinnassa, Corbyn sanoo.

Jos ja kun laki kovan brexitin torjumisesta saadaan läpi, Corbyn haluaa Britanniaan ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Eilen sunnuntaina Britanniassa herätti huomiota brexitin suunnittelusta vastaavan ministerin Michael Goven lausunto. Hän kertoi, ettei voinut luvata hallituksen noudattavan lakia.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Britannian parlamentin istuntokauden keskeyttäminen oli brexit-fanaatikkojen päiväuni – pääministeri Boris Johnson teki siitä totta Yli miljoona brittiä allekirjoitti vetoomuksen Johnsonin viimeisintä brexit-päätöstä vastaan

Suomen huipputuloisimmat kokevat olevansa hyvissä väleissä moniin maamme poliittisiin päättäjiin. Tämä voi luoda ongelmatilanteita maamme demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. Näin pohtivat Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjan tekijät, Tampereen yliopiston tutkija Hanna Kuusela ja Helsingin yliopiston professori Anu Kantola Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

– Suomen huipputuloisimmat ovat todella vahvasti mukana elinkeinoelämän etujärjestöjen toiminnassa. Tämä oli minulle yllätys. Olin kuvitellut rikkaimpien elävän omassa maailmassaan, Kantola toteaa.

Huipputuloiset olivat luottavaisia, että he pääsevät ongelmatilanteessa puhumaan asioista ministerien kanssa. Kantolan mukaan pitäisi tuoda nykyistä avoimemmin esille, että miten maamme rikkaimmat pääsevät vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin.

– Huipputuloiset eivät halua olla julkisuudessa, eivätkä he halua vaikuttaa asioihin julkisuuden kautta. Olisi reilua, että demokraattisessa järjestelmässä päätöksentekoon tultaisiin mukaan julkisen keskustelun kautta, Kantola pohtii.

– Tähän yhdistyy huipputuloisten demokratiavastaisia tai demokraattisia vaaleja kritisoivia näkemyksiä. Tulisi tarkkailla, että onko tilanne muodostumassa sellaiseksi ongelmaksi, että rikkaat ajattelevat pyörittävänsä maata eivätkä demokraattiset vaalit, Hanna Kuusela jatkaa.

Huipputuloiset antavat Kuuselan ja Kantolan tutkimuksessa paljon kritiikkiä demokraattista järjestelmää kohtaan. He pitävät vaaleja ongelmallisina, koska ihmiset äänestävät väärin perustein. Huipputuloiset eivät pidä julkisesta sektorista ja suhtautuvat myös sosiaalipolitiikkaan erittäin kriittisesti.

"Tässä joukossa ei ollut iloisia veronmaksajia"

Tutkimuksen mukaan huipputuloisten unelmana olisi nykyisenlainen tasa-arvoinen, vakaa ja turvallinen Suomi ilman nykyistä verotuspolitiikkaa. Kantolan mukaan huipputuloiset eivät ajattele yhteiskunnallisen vakauden ja tasa-arvoisuuden kiertyvän yhteen korkean verotuksen kautta.

Suomessa ollaan perinteisesti oltu solidaarisia yhteiskuntaryhmien välillä. Kantolan mukaan solidaarisuus-periaate ei ole vahva huipputuloisten keskuudessa.

– Nyt pohdimmekin onko Suomeen syntymässä uusia empatiakuiluja eri väestöryhmien välille, Anu Kantola pohtii.

Korkeaa ja progressiivista verotusta pidetään yhtenä syynä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudelle ja rauhallisuudelle. Huipputuloisten joukossa verojen maksamiselle ei löytynyt innostusta.

– Tässä joukossa ei ollut iloisia veronmaksajia. Kiinnostava kysymys on se, että minkälaiset ovat varakkaimpien ryhmien veronmaksuhalut tulevaisuudessa.

Entä etääntyvätkö huipputuloiset muusta kansasta? Hanna Kuuselan mukaan tämä on monijakoinen kysymys. Huipputuloiset hyväksyvät verojen siirron halvempiin maihin, eikä heillä ole suunnitelmissa investoida Suomeen.

– Kuitenkin he monessa mielessä rakastavat Suomea ja ajattelevat olevansa isänmaallisia ihmisiä. Suomen kesä koetaan mahtavaksi ja jollain tavalla tämä on ihana lintukoto, Kuusela pohtii.

Kontiolahtelaiset kyläaktiivit Pentti Seutu ja Saara Paalanen tuijottavat tyyntä vedenpintaa.

Väylävirasto on irtisanonut elokuun lopussa neljän omistamansa kanavamuseon ylläpitosopimukset. Yksi näistä on Jakokosken kanavamuseo Kontiolahdella.

Uutinen oli kyläläisille kova isku, sillä ellei uutta omistajaa löydy, kanavamuseon toiminta loppuu. Samalla Jakokosken ja Mönnin kylät menettävät arvokkaimman kulttuurikohteensa.

– Museokanava on kanssakäymisen foorumi, yhteistyön paikka ja merkittävin tulonlähde, jonka ansiosta pystymme järjestämään kylätoimintaa, ikänsä Jakokosken kyläyhdistyksessä toiminut Pentti Seutu sanoo.

Neljä kanavamuseota kaupan

Jakokosken kanavamuseon lisäksi lakkauttaminen uhkaa Varistaipaleen kanavamuseota Heinävedellä, Taipaletta Varkaudessa ja Herraskoskea Virroilla.

Ainoastaan Saimaan kanavamuseo Lappeenrannassa jatkaa toimintaansa Väyläviraston omistuksessa.

Väylävirasto perustelee sopimusten irtisanomista sillä, ettei museotoiminta kuulu sen varsinaisiin tehtäviin. Väylä vastaa Suomen tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kunnossapidosta ja kehittämisestä.

Ylitarkastaja Jarmo Koistinen kertoo, että kanavamuseoiden tulevaisuudesta käydään vielä syksyn mittaan neuvotteluja kuntien ja paikallisten museoiden kanssa.

Varkauden kaupungin kanssa neuvottelut ovat jo käynnissä.

– Paras ratkaisu olisi, että löytäisimme kanavamuseoille ostajan, joka olisi halukas jatkamaan museon toimintaa. Mutta täytyy muistaa, että valtiolla on myyjänä tiettyjä rajoituksia. Emme esimerkiksi voi luovuttaa kiinteistöjä vastikkeetta, Koistinen kertoo.

Museoilla mahdollisuuksia matkailukohteina

Jarmo Koistinen painottaa, ettei Väylävirastossa kyseenalaisteta kanavamuseoiden arvoa. Päinvastoin, historiallisissa kanava-alueissa on paljon mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Taipaleen museokanava sijaitsee Varkaudessa vilkkaan valtatien vieressä, ja se on jo nykyisellään ollut monelle matkailijalle helppo tutustumiskohde.

Vastaavasti Varistaipale hyötyy muista Heinäveden matkailukohteista, kuten Lintulan luostarista. Virroilla Herraskosken kanavan välittömässä läheisyydessä on Virtain perinnekylä.

Sen sijaan Kontiolahden Jakokoskelle ei vahingossa eksy. Museokanava on Pielisjoen rannalla, monen mutkan takana.

– Jo sijaintinsa takia paikkaa on vaikea myydä. Lisäksi korjattavaa on paljon ja ostajaa sitovat Museoviraston suojeluvelvoitteet, Pentti Seutu miettii.

Tosin tänä kesänä vesiliikennettä on ollut aiempaa enemmän.

– Kun Pieliselle tuli veneiden tankkauspisteitä, liikenne joellakin vilkastui ja rantautujia on ollut enemmän, arvioi Mönnin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saara Paalanen.

Pentti Seutu ja Saara Paalanen ovat yhtä mieltä siitä, ettei kyläyhdistysten voimat yksin riitä kanavamuseon ostamiseen tai edes toiminnan kehittämiseen.

Tähänkin saakka ylläpidosta on vastannut virallisesti tieliikenteen alan erikoismuseo Mobilia. Käytännössä Mobilia ei kuitenkaan ole hoitanut kaikkea itse, vaan on ostanut työn yksityisiltä yrittäjiltä tai yhdistyksiltä, kuten juuri Jakokoski–Mönni-seuralta.

Jakokoskella yhdistysten päätehtävä on ollut esitellä museota tapahtumien, kuten Karelia-soudun ja Kontiolahden Kanavateatterin esitysten yhteydessä. Kontiolahden kunta on huolehtinut museokanavan piha-alueesta.

– Mutta kyllä minä uskon, että tähän joku ratkaisu löytyy. Ei näin hienoa aluetta yksinkertaisesti voi jättää happanemaan, Pentti Seutu toteaa.

Iran on myöntänyt, että sen raketti räjähti Imam Khomeinin avaruuskeskuksessa viime torstaina.

Hallituksen edustaja Ali Rabiei kertoi asiasta Iranin valtiontelevisiossa. Hän sanoi, että räjähdys ei aiheuttanut kuolonuhreja eivätkä viranomaiset löytäneet mitään merkkejä sabotaasista.

– Tämä oli tekninen kysymys ja tekninen virhe. Asiantuntijamme sanovat niin yksimielisesti, Ali Rabiei sanoi.

Avaruuskeskus sijaitsee 240 kilometriä pääkaupungista Teheranista kaakkoon.

Iran on suunnitellut kolmatta yritystä satelliitin kuljettamiseksi avaruuteen. Ali Rabiei korosti, että satelliitti ei tuhoutunut räjähdyksessä.

– Räjähdys tapahtui laukaisualustalla eikä satelliittia vielä ollut siirretty laukaisualustalle.

Aiemmat yritykset tammikuussa ja helmikuussa epäonnistuivat, mikä on herättänyt myös epäilyksiä sabotaasista.

Iranin avaruusohjelma huolettaa erityisesti Israelia ja Yhdysvaltoja, jotka epäilevät Iranin tavoittelevan ydinasetta.

Trump julkaisi satelliittikuvan Twitterissä

Perjantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tviittasi asiasta ja julkaisi satelliittikuvan, jossa näkyy räjähdyksen aiheuttamia tuhoja.

Trump kirjoitti, että Yhdysvalloilla ei ollut mitenkään sekaantunut katastrofaaliseen onnettomuuteen, joka tapahtui Safir SLV -raketin viimeisten laukaisuvalmistelujen aikana Semnanin ykköslaukaisupaikalla.

Iran ei tuossa vaiheessa ollut virallisesti kertonut räjähdyksestä eikä siten ollut syyttänyt Yhdysvaltoja tapahtuneesta.

– Toivotan Iranille kaikkea hyvää ja onnea sen selvittämisessä mitä tapahtui laukaisupaikka yhdellä, Trump toivotti.

Trumpin tviittaama kuva on todennäköisesti Yhdysvaltain vakoilusatelliitista. Myös kaupallisten satelliittien julkisissa kuvissa on ollut nähtävissä laukaisualustalta nousevaa tummaa savua.

Trumpin julkaisema kuva on niitä tarkempi ja siinä on nähtävissä räjähdyksen tuhoja ja vaurioituneita ajoneuvoja.

Iranin hallituksen edustaja ihmetteli Trumpin tviittiä.

– Emme ymmärrä, miksi Yhdysvaltain presidentti tviittaa ja julkaisee satelliittikuvia innostuneena. Se ei ole ymmärrettävää, Ali Rabiei kommentoi.

– Ehkä heillä on puute Iraniin liittyvistä aiheista, joten he nostavat tällaisia asioita.

Rakettien laukaisut huolettavat Yhdysvaltoja

Yhdysvallat seuraa tiiviisti Iranin avaruusohjelmaa, koska se epäilee Iranin edelleen tavoittelevan ydinasetta ja kehittävän siksi ballististen ohjusten kapasiteettia. Yhdysvaltain mukaan rakettien laukaisut ovat YK:n päätöslauselman vastaista toimintaa.

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat viime kuukausina entisestään kiristyneet, muun muassa Persianlahden tankkeriselkkausten takia.

Trump veti Yhdysvallat pois vuonna 2015 solmitusta sopimuksesta, jossa Iran suostui rajoittamaan yhdinohjelmaansa vastineena maahan kohdistuvien pakotteiden hellittämisestä.

Yhdysvaltain pakotteet ovat iskeneet pahoin Iranin talouteen, ja Iran on vaatinut sopimukseen kuuluvilta Euroopan mailta toimia tilanteen helpottamiseksi.

Aiheesta muualla:

The New York Times: In a Tweet Taunting Iran, Trump Releases an Image Thought to Be Classified 30.8.2019

The Guardian: Trump tweets photo of Iran rocket site and says US 'not involved' in failed launch 31.8.2019

Testin lähteenä on käytetty:
Unilääkäri Henri Tuomilehdon kirjaa Nukkumalla menestykseen (2019)
Käypä hoito: Unettomuus
Käypä hoito: Uniapnea

Lue myös:

Suomalaiset märehtivät yöllä töitä, ilmastonmuutosta ja jopa kukkien kastelua – "Miksi minusta tulee öisin ylidramaattinen marttyyri?"

Välitön nukahtaminen voi kertoa rajusta univajeesta – "Hyvään uneen tarvitaan sopivasti valoa, happea ja rauhaa"

Uniapnea-lähetteiden hurja kasvu jatkuu: "Vastaavaa ei ole koettu koskaan"

Ilta-Sanomat kertoo, että Jyväskylän Lohikoskella on käynnissä poliisioperaatio. Kyseessä on operaatio tutkinnan tukemiseksi, mutta poliisi ei kerro vielä enempää.

Operaatio alkoi maanantaina iltapäivällä noin kello puoli kolme Tyyppäläntiellä. Alueen asukkaille operaatiosta ei aiheudu vaaraa. Ylen tavoittaman silminnäkijän mukaan paikalla on muutama poliisiauto.

Venäläismies on ylittänyt Suomen ja Venäjän välisen rajan ilman vaadittavia lupia.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto epäilee, että 33-vuotias mies ylitti rajan maastoitse Lappeenrannan Keskisaaren kylän pohjoispuolella sunnuntai-iltana kello 19.30.

Mies otettiin kiinni kahden kilometrin päässä rajasta kello 21.

Rajavartioston mukaan kiinniotto sujui rauhallisesti. Miestä epäillään valtionrajarikoksesta.

Asiaa käsitellään aikanaan käräjäoikeudessa. Mies valmistaudutaan käännyttämään takaisin Venäjälle.

Eräässä shanghailaisessa baarissa ryhmä nuoria oli tilannut pöytään pullon punaviiniä. Yksi miehistä otti pitkän kulauksen hieman irvistäen ja oksensi siltä istumalta viereiseen saaviin. Hetken kakomisen jälkeen hän ryhdistäytyi ja kääntyi taas lasinsa ääreen nauttimaan illasta.

Näkemäni kohtaus painui mieleeni monesta syystä. Tilanne oli väkisinkin hieman koominen, mutta se myös kiteytti jotain nykypäivän Kiinasta. Vanhat tavat ovat muuttuneet rykäyksessä. Uudet makutottumukset – oli kyseessä sitten ruoka, juoma, pukeutuminen tai sisustus – omaksutaan usein innolla ja suurieleisesti mutta samalla vähän väkisin.

Ulkomaisista viineistä on tällä vuosituhannella tullut kiinalaiskaupunkien keskiluokkaisissa piireissä suosittu juoma, jota ostetaan koska se kuuluu hienon ihmisen elämään. Toki Kiinastakin löytyy viinintuntijoita, mutta suurelle massalle laadun takeeksi riittää, että pullossa lukee “Ranska”.

Kiinassa on toki ennenkin juotu. Perinteisempiä vaihtoehtoja ovat olut ja baijiu, vahva kirkas viina. Juomista ei juurikaan paheksuta mutta juomatavat ovat monin tavoin erilaisia kuin vaikkapa Suomessa. Töiden jälkeen ei ole aikaa jäädä kaverin kanssa oluelle. Juhlissa pääosassa on aina ruoka.

Kiinassa viina onkin usein työasia. Liikekumppani viedään kostealle illalliselle, kaverin kanssa voi keksiä jotain muuta. Bisnestä tehdään yhä usein baijiun virratessa. Jopa työlounailla saa välillä vakuutella pitkään, että juuri nyt viina ei kiitos maistu. Kun malja nostetaan, muiden on kohteliasta juoda perässä. Ganbei eli kuppi kuivaksi.

Myös kodeissa juodaan, ainakin juhlavammissa tilanteissa. Saksalainen tuttavani kertoi, kuinka hänen shanghailaisen tyttöystävänsä isoisä joi hänet ensimmäisellä perheillallisella penkin alle. Sen jälkeen pojan heikonlaiselle viinankestokyvylle naurettiin – toki sydämellisesti.

Kun menimme seuraavan kerran perheen juhlapöytään, nostin baijiu-kupin vain näön vuoksi huulilleni. Sekin oli isännän mielestä huvittavaa, mutta selvisin vähemmällä koska olen nainen.

Mitä viinaan tulee, miehiltä odotetaan enemmän.

Perinteet säilyvät mutta samalla kiinalaisten nuorten juomatavat ovat muutoksessa. Viinibaareja, drinkkejä, klubeja ja artesaanioluita löytyy jokaisesta metropolista. Kinalaisten alkoholinkulutus on voimakkaassa kasvussa. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan kiinalaiset juovat alkoholia 70 prosenttia enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Mutta vaikka Kiinassa juodaan, kaupunkien kaduilla se ei juuri näy, ellei satu kulkemaan suurkaupungin baarikeskittymässä. Pullo kädessä heiluvaa alkoholistia tai juovuksissa olevaa teiniä on vaikea löytää. Puistoissa ei pussikaljoittelijoita näy.

Katukuva ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyllä nuoret Kiinassakin juovat, kiinalainen ystäväni vakuutti, kun kysyin asiasta. Heidän vain ei tarvitse notkua ostareilla, sillä baareihin ja klubeille on helppo päästä alaikäisenä.

Kiinassa alkoholin ostoon vaadittava ikäraja on 18 vuotta, mutta lakia ei juuri valvota. Tiskillä tai kioskilla ei kysytä papereita vaikka oluen ostaja näyttäisi nuorelta.

– Lapsikin voisi käydä ostamassa kaupasta olutta, ystäväni sanoi.

Monista muistakin tavoista voi päätellä, että tietous alkoholin vaaroista on Kiinassa vielä rajallista. Perheissä on yhä tavallista antaa pienenkin lapsen maistaa viinaa. Vanhukset ottavat alkoholia lääkkeeksi ja mainokset herättävä mielikuvia viinan suotuisista vaikutuksista.

Alkoholin haittavaikutuksista keskustellaankin verrattain vähän eikä arkipuheessa alkoholia pidetä ongelmana. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö maassa olisi alkoholisteja – heitä ei vain kutsuta sillä nimellä.

Kulutuksen, ja toivottavasti myös tiedon, lisääntyessä tilanne saattaa muuttua. Ja mitä nuoriin tulee, ystäväni muistutti, että kiinalaisilla vanhemmilla on kyllä huoli lastensa addiktioista.

Riippuvuuden aiheuttajana vain on useammin internet kuin viina.

Kuolleita tai kuolevia kimalaisia - ei pelkästään muutama, vaan kymmeniä, jopa satoja. Ja lähes poikkeuksetta tiettyjen kaupunkilehmusten alla. Loppukesän joukkokuolemia on yritetty selittää myrkyillä, ravinnon puutteella ja lajikäyttäytymisellä, mutta kaikki ratkaisuyritykset ovat jääneet vaillinaisiksi. Uusin teoria saattaa kuitenkin sisältää ratkaisun avaimen.

Hautova hyönteinen

Kimalainen on hyönteismaailman älykkö ja kimalais-naaraan tapaa toimia on verrattu jopa lintuun. Kimalaiset ovat yhteiskunta-hyönteisiä ja yksivuotisia, paitsi kuningatar, joka syksyn tulle tekee itselleen maankoloon tai muuhun sopivaan paikkaan pesän, talvehtii siellä ja kevään tullen munii sinne ja - kuten isommat siivekkäät - hautoo munia.

Kimalaisten on todettu myös oppivan siirtelemään esineitä, muistamaan asioita ja jopa pelaamaan alkeellista jalkapalloa. Miksi se on sitten niin tyhmä, että jää lehmuksen vangiksi ja menettää henkensä?

Mikä lehmuksessa koukuttaa kimalaisen?

Ravinnon puute vai myrkky?

Muutama kymmenen vuotta sitten luultiin, että kimalaisten kuoleman aiheutti lehmusten medessä oleva hedelmäsokeri mannoosi, joka olisi hyönteiselle myrkkyä. Teoria meni nurin, kun kuolevia kimalaisia elvytettiin samalla aineella ja ne virkosivat.

Sitten selitykseksi keksittiin ravinnon puute. Lehmuksen mesipitoisuus nimittäin vaihtelee kesän mittaan. Alkukesästä mettä on runsaasti, ja silloin kimalaiset tottuvat käymään lehmuksessa ja yhteiskuntaeläimenä kimalainen on ravinnon lähteellen uskollinen.

Loppukesän kukat eivät enää tarjoa riittävästi energiaa ja tuho tulee.

Tämän todettiin pitävän osaksi paikkaansa, mutta se ei selittänyt sitä, että miksei fiksuksi todettu hyönteinen ei vain katsonut ympärilleen ja vaihtanut ravintokasvia, monen lehmuksen lähellä oli riittävästi esim apiloita ja muita ruokalupaikkoja.

Sitten lehmuksen medestä löydettiin trigonelliini -alkaloidia, joka vaikuttaa muistin aivokemiaan.

Alkaloidin vaikutuksesta kimalaiset eivät välttämättä muista, että lehmuksesta ei saa tarpeeksi mettä ja että olisi aika hakeutua muualle.

Ne eivät enää osaa hoitaa hommaa.

Aamusumppi tapaa

Lisätutkimusten jälkeen medestä löytyi vielä yllättävä ainesosa: kofeiini, jota me ihmiset olemme tottuneet nauttimaan kahvissa.

Ja kuten mekin, myös kimalainen voi jäädä kofeiinikoukkuun ja haluta ainetta jatkuvasti lisää.

Kun tähän yhdistettiin se, että joukkokuolemia edelsi yleensä kylmä aamu, alkoi mahdollinen ratkaisu muotoutua.

Kohmeisina heräävät kimalaiset tarvitsevat koleina aamuina paljon energiaa lentolihastensa lämmittämiseen, siksi ne ovat energiavajeisia jo lentoon lähtiessään. Ja kun kun ne lähtevät aamukahville, siis tankkaamaan lisää piristävää kofeiinia, eikä muisti varoita, että ruokaa ja energiaa ei ole enää oikeasti tarjolla, ratkaisu on kohtalokas.

Voimat eivät enää riitä paluulentoon ja kimalaisparka ja monet lajitoverinsa kuolevat.

Kuopion keskustan Valkeisenlammen koekalastukset tuottivat melkoisen yllätyksen viime keskiviikkona ja torstaina.

Koeverkoista löytyi muiden kalalajien lisäksi peräti 13 sampea.Sampi on tunnettu etenkin sen sisällä kasvavasta herkusta, sammen mädistä eli kaviaarista.

Valkeisenlampeen istutettiin vuosina 2012 ja 2014 yhteensä 20 sampea. Istutusten tavoitteena oli saada tietoa, miten pohjakalana tunnettu sampi sopeutuu lampioloihin.

Koekalastuksen perusteella näyttääkin siltä, että sammet ovat viihtyneet lammessa hyvin. Verkkoon tarttuneiden yksilöiden paino vaihteli neljän ja kahdeksan kilon välillä.

Sampien ryhmyiset luulevyt ja suippo kuono aiheuttivat ilmeisesti sen, että ne tarttuivat koeverkkoihin vähän liiankin hyvin. Sammet vapautettiin takaisin kasvamaan lukuun ottamatta yhtä, ilmeisesti jo ennestään pyrstöään loukkaantunutta yksilöä.

Sampia ei tavata normaalisti Suomen sisävesissä

Pääasiassa pohjaravintoa ja pikkukaloja syövä sampi ei ole Suomen vesien vakiasukas. Se on ollut rannikkovesissä satunnainen kävijä.

Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia ja hyvissä olosuhteissa ne voivat kasvaa jopa 400-kiloiseksi. Kuopiossa on haaveiltu, että Valkeisenlammessa uiskentelisi joskus yli kymmenkiloinen yksilö.

Kuopion kaupunki seuraa säännöllisesti noin 50 lammen, pienen järven ja lahtialueen veden laatua. Osassa kohteista tehdään tarvittaessa koekalastuksia.

Valkeisenlammella verkkoon tarttui sampien lisäksi ahvenia, siikoja, särkiä, salakoita ja suutareita. Haukia ja ruutanoita ei tavoitettu, vaikka niitäkin pitäisi lammessa olla. Lampeen istutetaan säännöllisesti myös kirjolohia, mutta niitäkään ei verkkoihin tarttunut.

Lue lisää:

Esihistoriallisen näköinen otus onkin hyvä ruokakala

Viime viikolla uutisoitu Postin työehtosopimuksen halpuuttaminen on nostanut yhtiön tikunnokkaan ja sen viestinnän arvosteltavaksi.

Posti ja logistiikka-alan unioni PAU tiedotti viime torstaina käynnistävänsä lakon Postin käsittely- ja lajittelutoiminnoissa sen jälkeen, kun Posti ilmoitti siirtävänsä pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuusta alkaen.

PAU:n mukaan työntekijöiden peruspalkka alenisi muutoksen myötä keskimäärin 30 prosenttia nykyisestä, joka tarkoittaa 2 200 euron kuukausipalkalla noin 600 euron pudotusta. Enimmillään palkka putoaisi jopa 50 prosenttia. Postin mukaan kiinteä tuntipalkka putoaisi noin 20–25 prosenttia.

Viikonloppuna uutisoitiin Postin johdon korkeista palkkioista. Taloussanomien laskelmien mukaan toimitusjohtaja Heikki Malisen palkka on noussut viimeisen neljän vuoden aikana peräti 65 prosenttia. Hänen kuukausikohtaiseksi ansiokseen muodostui palkka, palkkiot ja lomarahat laskien lähes 82 000 euroa. Omistusohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) totesi Demokraatille perjantaina, että Postin ylimmän johdon palkkioita tulisi mahdollisesti tarkastella.

Tänään maanantaina Posti rikkoi hiljaisuuden ja tiedotti toimitusjohtaja Malisen luopuvan kahden kuukauden palkastaan henkilökohtaisella päätöksellä. Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".

Pohjola totesi tiedotteessa myös, että johdon palkkioista päättää yhtiön hallitus, ja että Posti noudattaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisohjetta, jonka mukaan Posti rinnastetaan pörssiyhtiöihin.

Yle soitti kahdelle kriisiviestinnän asiantuntijalle ja kysyi, kuinka Posti on viestinnässään onnistunut.

Epäoikeudenmukaista ja kansan oikeustajun vastaista

Johtajien kriisiviestinnästä Sori - Johtaja ja julkisuus kriisissä -teoksen kirjoittanut Ground Communications -viestintäyrityksen toimitusjohtaja Anna Sorainen on seurannut Postin viestintää hämmentyneenä.

– Jos miettii, mitä modernin viestinnän pitäisi tässä maailmassa olla, niin Postin viestintä ei ole sitä. Viestintä tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja oikeustajun vastaiselta, ja tämä on varmaan käytännössä suuren yleisön mielipide, Sorainen sanoo.

– Jokaisen organisaation pitäisi pystyä tänäpäivänä ennakoimaan omaa toimintaa. Puhun raivorehellisyydestä. Pitäisi pystyä analysoimaan tulevia päätöksiä ja arkea hyvin rehellisesti, niin että näkee kaikki mahdolliset kuprut, haasteet ja ongelmat. Nyt näyttää siltä, ettei näitä ole analysoitu etukäteen, vaan ikään kuin reagoidaan sitä mukaa, kun asioita tulee eteen.

Sorainen ei epäile, etteikö toimitusjohtaja Heikki Malisella olisi omasta mielestään hyvä tarkoitus, kun tämä tiedotti luopuvansa kahden kuukauden palkastaan. Ratkaisu näyttää Soraisen silmään kuitenkin laastarilta.

– Suuri yleisö ja sidosryhmät odottavat varmaan hieman erityyppistä lähestymistä. Ok, sinänsä palkan luovutus on eleenä se, mitä monissa kanavissa on vaadittu, mutta nyt pitäisi johdonmukaisesti miettiä viestintää ja mitä muutoksia se kaipaisi.

Sorainen ei ole havainnut Postin kriisiviestinnässä onnistumisen hetkiä.

– En ole sitä varmaan tarpeeksi penkonut löytääkseni. Tämä vaikeneva viestintä ei ole tätä päivää. Haluaisin myös omistajan äänen kuuluvan tässä tilanteessa.

"Posti ei voi tällä hetkellä onnistua"

Kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä Posti ei kuitenkaan voi tällä hetkellä onnistua viestinnällisesti.

– Ainoat vaihtoehdot ovat huono viestintä ja tosi huono viestintä, siis lopputuloksen kannalta, Kortesuo sanoo.

– Organisaatio on aiemmin elänyt synttäri- ja joulukorteista sekä laskuista. Nyt synttärionnittelut kerrotaan Facebookissa, kuulumiset Whatsappissa ja laskut lähetetään verkossa. Toiminta ei enää kannata, ja postia pitäisi jakaa jokaikinen päivä.

Kortesuon mielestä Posti on hyvin vaikeassa tilanteessa, kun sen oma ydintoiminta-alue kuihtuu. Kun pakettilähetysala kasvaa ja Posti haluaisi laajentaa sinne, ollaan ongelmissa. Kilpailijat tekevät kaiken halvemmalla.

– Pirunmoinen tilanne. Miten ihmeessä Posti voisi ikinä viestiä sillä tavalla, että kaikki hurraisivat heidän päätöksilleen? Kortesuo kysyy.

– Ei ole olemassa kivaa tapaa kertoa avioerosta.

Kortesuo näkee toimitusjohtajan palkasta luopumisen hienona eleenä ja tuen osoittamisena. Hän ei pidä mahdollisena, että Postin muuttuvasta työehtosopimuksesta voisi viestiä "kivan positiivisella tavalla".

– Posti on mielestäni viestinyt asian siten kuin he sen pystyvät. He ovat osoittaneet empatiaa ja kertoneet miksi päätös tehdään.

– Pahempaa olisi ollut, jos Posti ei olisi perustellut ratkaisua eikä osoittanut minkäänlaista myötätuntoa työntekijöilleen.

Kortesuon mukaan viestinnällinen taistelu muodostuu suuren yhtiön ja pienten työntekijöiden välillä automaattisesti Daavid vastaan Goljat -asetelmaksi. Suomalaiset tulkitsevat automaattisesti, että iso on paha, ja pieni on hyvä.

– Tästä asemasta iso yritys voi lähinnä hävitä vähän tai hävitä paljon, mutta se ei voi voittaa. Sellaista viestintätapaa ei ole, että kaikki olisivat yhtäkkiä Postin puolella. Ainoa vaihtoehto on olla johdonmukainen liiketoimintapäätöksessä ja tarvittaessa vastata omistajille ja hallitukselle, Kortesuo sanoo.

Lue lisää:

Postin toimitusjohtaja luopuu kahden kuukauden palkastaan

Pääluottamusmies tyrmistyi: Posti maksaa lakon aikana bonuksia esimiehille – Posti: "Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot"

Ministeri Paatero Demokraatille: Postin ylimmän johdon palkkiot ehkä tarkasteluun – PAU:n Nieminen: Johto ei ole halunnut leikata omasta pussistaan

PAU käynnistää lakot Postissa – syynä palkan alentaminen ja työehtojen muuttaminen

Al-Holin leirillä elää kaksi Syyriassa kuolleen suomalaisnaisen lasta. Lapset ovat alle kouluikäisiä ja syntyneet Syyriassa. He elävät kurjissa oloissa leirillä, jonne on suljettu terroristijärjestö Isisin alueelta kiinni otettuja naisia ja lapsia.

Leirillä käynyt toimittaja Antti Kuronen on saanut tietää orvoista al-Holin leirin suomalaisnaisilta. Lapset ovat tällä hetkellä kahden suomalaisnaisen hoidossa.

Yle on vahvistanut tiedon myös lasten Suomessa asuvilta omaisilta. He ovat pitäneet yhteyttä lapsiin suomalaisnaisten välityksellä ja vedonneet viranomaisiin, jotta lapset noudettaisiin Suomeen.

Syyrian kurdijoukot ovat sulkeneet al-Holin leirille noin 11 000 ulkomaalaista Isis-terroristin perheenjäsentä. Joukossa on kymmenkunta suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan. Suomi ei ole toistaiseksi noutanut leiriltä ketään.

Sisäministeriö kertoi jo kesäkuussa (HS), että leirillä on suomalaisten vanhempien orpoja.

Tuolloin Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi Ilta-Sanomille, että päätös leirin mahdollisten orpojen palauttamisesta tehdään mahdollisimman nopeasti. Muun muassa Ruotsi, Norja, Hollanti ja Ranska ovat noutaneet Syyriasta orvoiksi jääneitä lapsia.

Lasten äiti kuoli pari vuotta sitten

Ylen tietojen mukaan alle kouluikäisten lasten äiti on saanut surmansa Isisin hallitsemalla alueella pari vuotta sitten.

Vanhempi lapsi on tiettävästi kokonaan orpo, hänen molemmat suomalaiset vanhempansa ovat kuolleet.

Nuoremmalla lapsella on eri isä, jonka kohtalosta on ristiriitaista tietoa. Toisten tietojen mukaan hän olisi kuollut, toisten mukaan hän olisi kurdihallinnon vankina Syyriassa.

– On täällä pari orpoa, kuten varmasti tiedättekin. Mutta toisella on vielä isä, sanoo suomalainen Minna Ylen haastattelussa. Minna ei ole naisen oikea nimi.

Yle ei tiedä isän henkilöllisyyttä eikä ole voinut varmistaa väitettä. Kurdit ovat vanginneet kaikki kiinni saamansa Isis-terroristeiksi epäilemänsä miehet, mutta heistä on hyvin vähän varmaa tietoa al-Holin leirillä.

Yle ei julkaise lapsista tai omaisista tunnistettavia tietoja näiden turvallisuuden takia.

Lapsiasiavaltuutettu: Lapsella oikeus jäädä henkiin

Al-Holin leirillä asutaan teltoissa kurjissa ja alkeellisissa oloissa. Lämpötilat ovat pysyneet kesällä 40 asteen tuntumassa. Leirin asukkaita on kuollut ripuliin ja kuumetauteihin. Leirin ulkomaalaisilla lapsilla ei ole turvallisia leikkipaikkoja tai kouluja.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa Ylelle puhelimitse, että julkisuudesta saatujen tietojen perusteella lapsen etu ei toteudu millään tasolla Al-Holin leirillä.

Hän muistuttaa, että Suomella on lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus tehdä kaikkensa, että lasten oikeudet toteutuvat.

– Tärkein on oikeus henkiinjäämiseen, Pekkarinen toteaa.

Suomella on velvollisuus toimia myös niissä tilanteissa, kun hädässä oleva suomalaislapsi on ulkomailla. Käytännössä lastensuojelu pyytää näissä tapauksissa virka-apua ulkoministeriöltä, joka selvittää, kuinka lapsi saadaan turvaan.

Suomen viranomaisten mukaan al-Holin leirillä tilanteen selvittämistä ja suomalaisten mahdollista noutamista Suomeen vaikeuttaa se, ettei Syyrian kurdihallinto ole kansainvälisesti tunnustettu osapuoli. Pekkarinen uskoo, että Suomi voi saada apua muilta mailta.

– Jotkut maat ovat onnistuneet noutamaan lapsia leiriltä. Tässä tulee tehdä kansainvälistä yhteistyötä.

Leirin orpoja ei ole todennäköisesti rekisteröity, eikä heillä ole virallisia huoltajia. Suomalaisen lapsella on silti oikeus Suomen kansalaisuuteen. YK:n lapsien oikeuksien komitea on todennut, että lapsilla on oikeus rekisteröintiin ja huoltajaan myös konfliktialueilla.

Esimerkiksi Suojelupoliisi pitää leirin naisia turvallisuusriskinä. Heidän uskotaan olevan Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.

Pekkarinen muistuttaa, ettei lapsia saa silti syrjiä vanhempien toiminnan, ideologian tai muiden syiden takia. Leirin lapsille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

– Lapset eivät ole valinneet kohtaloaan. Heillä ei ole osaa eikä arpaa vanhempiensa päätöksiin.

Pekkarisen mukaan lastensuojelussa on jatkuvasti tapauksia, joissa todetaan yksilöllisen harkinnan perusteella, että lapsen etu vaatii hänen väliaikaista erottamista vanhemmistaan tai huoltajistaan.

Lue myös:

Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan

Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"

Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: “Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin”

Isis-leirin suomalaisnaiset haluavat kotiin, omaiset maksaisivat matkan, miksi edes lapsia ei haeta? Rinne: "Emme voi vain mennä leirille ja viedä ihmisiä pois"

Pikalainoja ja kulutusluottoja tarjoavista yrityksistä yli kymmenen on ilmoittanut lopettavansa uusien lainojen myöntämisen syyskuun alkuun mennessä. Silloin tuli voimaan muutos pikalainoja ja kulutusluottoja koskevaan lainsäädäntöön.

Uusi laki säätää näiden lainojen koron ylärajan 20 prosenttiin, kun aiemmin vuosittainen korkokatto oli 50 prosenttia. Lakimuutos myös rajaa lainan kulut enintään 150 euroon vuodessa.

Osa luotonantajista poistumassa markkinoilta

Lakimuutoksen seurauksena luottoa tarjoavista yrityksistä jo 12 on ilmoittanut, ettei enää myönnä uusia lainoja. Asiasta kertoi Ylelle taloudellisten tuotteiden hintavertailusivusto Financer.comin markkinointipäällikkö Tuukka Uimonen.

Yritykset ovat Financer.comin mukaan Euro 24, Luottoraha, Aasa, Yleislaina, Lainasto, Nordcredit, Viikinkilaina, Everyday, Ainalaina, Surimo, Fixura ja Get Capital.

Uimonen kertoo, että heidän suoraan yrityksiltä keräämiensä tietojen mukaan osa näistä yrityksistä on lopettamassa kokonaan toimintansa, ja osa jatkaa ennen syyskuun alkua otettujen lainojen takaisinmaksun hoitamista. Lakimuutos ei koske näitä vanhoja lainoja.

– Arviomme mukaan useampi muukin lainapalvelu on poistumassa markkinoilta syksyn aikana, Uimonen sanoo.

Monet alan yritykset katsovat, ettei niillä ole enää toimintamahdollisuuksia, kun ne eivät saa periä mielestään kunnon korkoa.

Tärkeä syy lainsäädännön tiukentamiseen oli halu vähentää pikalainoista ja muista kulutusluotoista aiheutuvia velkaongelmia.

Lue lisää:

Pikavippimarkkinat muuttuvat nyt, ja tässä ovat seuraukset: lainansaanti vaikeutuu, maksuhäiriöt lisääntyvät – monen velkakierre voi myös katketa

Pitkään myynnissä ollut Helsingin edustalla sijaitseva pikkusaari Katajanokanluoto on myyty. Saarta myi Helsingin ulosottovirasto Katajanokanluodon omistaneen yrittäjän velkojen perimiseksi, kertoo Svenska Yle.

Ostaja on kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy. Kauppahinta oli 375 000 euroa. Ulosottovirasto antoi myyntipäätöksen kesäkuussa.

Katajanokanluodon edellinen omistaja, velkaantunut yrittäjä Mika Norring, pitää kauppahintaa liian alhaisena. Norringin mukaan alihinta aiheuttaa hänen FC Renska osakeyhtiölleen merkittävää taloudellista vahinkoa.

Norring on valittanut kaupasta käräjäoikeuteen heinäkuun alussa. Valituksessaan Norring pyysi kaupan keskeyttämistä ja ulosottoviraston myyntipäätöksen peruuttamista.

Helsingin käräjäoikeus päätti kuitenkin jättää Norringin valituksen tutkimatta, koska se ei saapunut määräajassa.

Ulosottovirasto ei niele kritiikkiä

Norringin valituksen mukaan myyntihinta on myyntitoimeksiannon vastainen. Norringin mukaan kohteen tarjouskauppamenettelyn mukainen lähtöhinta oli 500 000 euroa.

Hän myös kritisoi kiinteistövälittäjän valintaa ja pitää kiinteistön markkinointia epäammattimaisena, huolimattomana ja väärin tiedoin toteutettuna.

Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Jorma Laine sanoo, ettei voi julkisuudessa paljon kommentoida asiaa. Laineen mukaan kauppa on kuitenkin toteutettu laillisesti ja asianmukaisesti.

Laine toteaa, että Katajanokanluoto oli viikkoja myynnissä, eikä siitä ollut kysyntää. Kun kohde oli ollut myynnissä noin kuukauden, lähtöhinta todettiin liian korkeaksi ja siksi sitä alennettiin. Kauppahinnan kritiikkä Laine ei allekirjoita.

Laineen mukaan muutkin tahot olivat kiinnostuneita saaresta, mutta tarjouskilpailun mukaisesti suurin tarjous voitti.

– Omistajilla on monesti subjektiivisia käsityksiä asioista, mutta me olemme toimineet lain mukaan ja muun muassa selvittäneet omaisuuden käyvän arvon ennen myyntiä. Tässä on toimittu asianmukaisesti ja laillisesti.

Kaupunki ei enää halunnut saarta

Norring kritisoi valituksessaan myös sitä, että kiinteistöstä aiemmin ostotarjouksia tehneisiin tahoihin ei ole oltu yhteydessä. Hän viittaa muun muassa Helsingin kaupungin kiinnostukseen kohteesta 2000-luvun alkupuolella.

– Tämäkin on sellainen asia, jota en lähtisi jälkikäteen kauheasti julkisuudessa puimaan. Sen verran voin sanoa, että myös Helsingin kaupungin kiinnostusta kiinteistön ostamiseen on kysytty, mutta kaupungilla ei nyt ollut kiinnostusta siihen, Laine sanoo.

Norringin yritys osti saaren 2000-luvun alkupuolella valtionyhtiö Kapiteelilta vajaalla 1,4 miljoonalla markalla eli nykyrahassa noin 297 000 eurolla.

Lue Svenska Ylen juttu aiheesta.

Lue myös:

Velkaantunut yrittäjä myy historiallista saarta Helsingin edustalla – neuvottelut alkavat miljoonasta eurosta

Kaakon satamien raideammattilaiset järjestävät tukilakon Kotkan ja Haminan satamissa Postin työntekijöiden työehtomuutosten vuoksi.

Kaakon satamat JHL ry käynnistää työvuoron mittaisen työtaistelun keskiviikkona aamukuudelta, ja se jatkuu iltapäiväkahteen saakka.

Tukilakon aikana tavarajunien vaunuja lasteineen ei kuljeteta asiakkaille purettaviksi, eikä tyhjiä vaunuja haeta pois.

– Se aiheuttaa ruuhkaa, kun sitä sumaa aletaan sitten purkaa. Kyllä se tietysti loppuviikosta näkyy, kun ollaan yhden työvuoron verran jäljessä, toteaa Kaakon Satamat JHL ry:n puheenjohtaja Mika Kurttila.

Posti aikoo muuttaa noin seitsemänsadan paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevän ihmisen työehtoja. Muutosten seurauksena työntekijöiden palkat alentuvat rajusti.

– Valtionyhtiö Postin toiminta on käsittämätöntä tässä maailmassa. Mielestäni Posti ulkoistaa palkanmaksun veronmaksajille ajamalla valmiiksi pienituloiset ihmiset tuloloukkuun todella roimalla palkanalennuksella, sanoo Mika Kurttila.

Postin käsittelyn ja lajittelun työntekijät ovat parhaillaan kolmen päivän lakossa.

– Tiedossa on, että Posti murtaa lakkoa kovin toimenpitein vuokratyövoimalla ja tarjoamalla jopa jonkinlaisia bonuksia siitä hyvästä, että lakkoa mennään murtamaan. Se oli viimeinen niitti, jonka vuoksi katsoimme tukilakon tarpeelliseksi, sanoo Kurttila.

Supersankarisarjakuviin perustuvat elokuvat ovat suositumpia kuin mikään muu lajityyppi. Nyt genre ottaa harppauksen myös arvostuksessa, kun Joker kilpailee Venetsian elokuvajuhlilla Kultaisesta leijonasta.

Joaquin Phoenix näyttelee Arthur Fleck -nimistä miestä, jota kohdellaan kaltoin, kunnes hän sekoaa lopullisesti ja ryhtyy käyttämään asetta sekä rumaa maskia. Näin syntyy Batmanin arkkivihollinen Joker.

Vauhdikkaaseen supersankaritoimintaan asti ei elokuvassa mennä, vaan ohjaaja Todd Phillips kulkee psykologisten draamojen ja Taksikuskin tyyppisten sairauskertomusten vanavedessä.

– Halusin, että psykiatri ei kykenisi päättelemään, millainen ihminen hän on, Phoenix kuvaili elokuvan lehdistötilaisuudessa.

Roolityö on saanut lähes yksimielistä kiitosta. Itse elokuva jakaa mielipiteitä, mutta omassa lajityypissään se kiistatta on jotain uutta. Vauhdikkaita toimintakohtauksia ei ole. Väkivaltaa kyllä on, ja se tavoittelee inhorealismia: verta ei säästellä, kun Fleck ampuu jotakuta päähän.

Phoenix kertoi lukeneensa roolia varten kirjoja poliittisten salamurhien tekijöistä. Siinä missä Heath Ledgerin Jokeri-hahmo elokuvassa Yön ritari (2008) oli harkitseva ja insinöörimäinen, tämä sosiopaatti on itselleenkin arvaamaton.

– Löysin hahmosta uusia piirteitä viimeiseen kuvauspäivään asti, Phoenix sanoi.

Scorsesen jäljillä

Joker alkaa tuotantoyhtiö Warner Brosin 1970-luvun logolla ikään kuin silmäniskuna perehtyneille elokuvaharrastajille. Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun alun Gotham Cityyn, joka on taas kerran erehdyttävästi New Yorkin näköinen.

Esikuvaelokuvat ovat todella ilmeisiä, etenkin Martin Scorsesen Taksikuski (1976) ja Koomikkojen kuningas (1983). Jälkimmäisessä Robert de Niro esitti stand up -koomikon urasta haaveilevaa miestä, jolla oli pakkomielle talk show -isännästä.

Jokerin Arthur Fleck on päivisin vuokraklovni ja iltaisin hän haaveilee stand up -esiintymisistä. De Niro on itsekin mukana elokuvassa television talk show -isännän lopulta pienessä roolissa. Kun Fleck ryhtyy tappamaan ihmisiä, kohtaukset ovat kuin Taksikuskista tai Väkivallan vihollisesta (1974), jossa Charles Bronson jakoi oman käden oikeutta New Yorkissa

– Inspiraation lähteitä oli useita, eikä Taksikuski ollut lähtöpiste. Ajattelimme monia 1970-luvun elokuvia ja niiden hahmoja, Phillips sanoi. Idea näennäisesti realistisesta Jokeri-elokuvasta oli hänen.

– Oli vaikeaa vakuuttaa sarjakuvien oikeuksienhaltija DC sekä elokuvastudio Warner ajatuksesta, mutta jaksoimme yrittää, koska tiesimme tämän olevan jotain erityistä.

Oscar-tavoitteita

Tämä on ensimmäinen kerta, kun supersankarigenren elokuva nähdään ehdokkaana niin sanotulla A-luokan festivaalilla. Se, että Warner tarjosi elokuvan maailmanensi-illan hyvinkin taiteellisten teosten joukkoon Venetsiaan, on ennen kaikkea keino korostaa sen vakavuutta ja alustus Oscar-ehdokkuuksille. Vaikka monet kriitikot pitivät elokuvasta, sen mahdollisuuksia voittaa Kultainen leijona on pidetty olemattomina.

Joker ei ole ensimmäinen uuden polven supersankarielokuva, joka saa Yhdysvalloissa ikärajan R, joka tarkoittaa lapsilta kiellettyä. Myös toissavuotinen Logan ja räävittömät Deadpool-komediat ovat saaneet sen. Suomessa ikäraja on todennäköisesti K-16.

– Yritimme toteuttaa väkivallan mahdollisimman realistisesti, jolloin se on kuin isku vatsaan, ohjaaja Phillips kuvaili.

Suomen valkokankaille Joker saapuu lokakuun 4. päivänä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on laajentanut sunnuntaina illalla alkanutta lakkoa.

Nyt lakko koskee myös trukinkuljettajia. Syynä on PAU:n mukaan Postin voimakas vuokratyövoiman käyttö lakon aikana ja vuokratyöntekijöiden törkeä painostus, liitto kertoo nettisivuillaan.

Pirkanmaan PAU:n pääluottamusmies Leo Harra on maanantaina aamulla lakkovahtina lajittelukeskuksessa Multisillassa Tampereella.

Harra seisoo porttien ulkopuolella.

– Meiltä on kielletty koko alueelle tulo. Lakkoaika pitäisi olla porttien ulkopuolella.

Posti: Lakko on laiton

Postin mukaan lakko on laiton. Postin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja sanoo, että tämän hetkisen arvion mukaan valtaosa lähetyksistä saadaan asiakkaille luvatussa ajassa.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että pieniä eriä mainoksia saattaa viivästyä noin vuorokaudella. Olemme pahoillamme kaikista asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvista haitoista, Ainasoja sanoo.

Sanomalehtien varhaisjakeluun lakot eivät vaikuta.

Ainasojan mukaan häiriöiden laajuus on riippuvainen siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä osallistuu lakkoon.

"Esimiehille on luvattu jopa 200 euroa bonuksia"

Leo Harran mukaan lajittelukeskuksessa töissä ovat vuokratyöntekijät ja esimiehet. Hän syyttää PAU:n tapaan Postia.

– Posti on lähtenyt sikamaisesti murtamaan lakkoa. Posti on luvannut bonuksia ja uhkaillut vuokratyövoimaa tuntien vähentämisellä. Esimiehille on luvattu jopa 200 euroa bonuksia.

Yle kysyi tähän väitteeseen kommenttia Postilta. Posti ei kiistä asiaa.

– Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot, joilla palkitaan postilaisia hyvästä työstä. Nämä palkkiot ovat käytössä myös poikkeustilanteissa, Posti kommentoi viestinnän kautta bonuksia.

Pääluottamusmies ihmettelee myös, miten Postin pääjohtaja saa jatkuvasti bonuksia, jos yhtiöllä menee huonosti. Posti kertoi myöhemmin maanantaina, että toimitusjohtaja Heikki Malinen luopuu kahden kuukauden palkasta.

Harran mukaan ylimääräisten bonusten lupaaminen esimiehille on törkeää.

– Tämä on ennennäkemätöntä. Jos Postilla on nyt varaa tällaiseen palkanmaksuun, miksi ei ole varaa maksaa muillekin.

"Meidän palkan maksaa Kela"

PAU:n lakko johtuu siitä, että Posti siirtää pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin.

PAU:n laskelman mukaan palkka putoaa lajittelussa 30–50 prosenttia. Keskiansio on 2 200 euroa, ja siitä palkanalennus on liiton mukaan 660 euroa.

– Jos nyt palkkaa pudotetaan 30–50 prosenttia, meidän palkan maksaa Kela. Jokainen voi miettiä, jos omasta palkasta ottaa tämän verran, onko se oikein, Harra lataa.

Postin mukaan taulukkopalkkojen vertailu ei anna oikeaa kuvaa.

– Teollisuusliiton työehtosopimuksessa taulukkopalkan päälle tulee suunniteltu suoritepalkkio ja kokonaisansio on parhaimmillaan jopa korkeampi kuin nyt. Pelkkää taulukkopalkkaa ei voi siis vertailla, Postin Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmän johtaja Turkka Kuusisto sanoo tiedotteessa.

Posti tavoittelee "samantasoisia työehtoja"

Posti kertoo muutoksella tavoittelevansa 150–200 miljoonan euron säästöjä. Posti kertoo tavoittelevansa samantasoisia työehtoja kuin kilpailijoilla.

Tämä väite ei pääluottamusmiehen mukaan pidä paikkaansa. Leo Harran mukaan esimerkiksi Matkahuolto ja DHL eivät käytä "halpuutustessiä", vaan AKT:n ja kaupan alan työehtosopimusta.

– Jos työnantaja pääsee tavoitteeseen, Postin saama kilpailuetu on aivan mahtava. Onko Posti valtionyhtiönä voittoa tuova yritys? Mielestäni ei. Ihmisillä pitää olla säädyllinen palkka, Harra sanoo.

Postin mukaan se on tällä hetkellä jakelualalla ainoa yhtiö, joka käyttää Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työehtosopimusta.

Kuljetusliikkeet, jotka myös jakavat paketteja, noudattavat Kuusiston mukaan AKT:n sopimusta. Myös postilaisista lähes 10 prosenttia noudattaa AKT:n sopimusta.

Pääluottamusmies: "Työmarkkinasikailu alkaa myös muilla aloilla"

Postin mukaan 700 työntekijää siirtyy Teollisuusliiton jakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Pirkanmaan pääluottamusmies Harra pelkää, että työehtoshoppailu laajenee myös muihin.

– Jos Posti saa tahtonsa läpi, siitä alkaa työmarkkinasikailu myös muilla aloilla.

AKT, Merimies-Unioni ja Rautatiealan Unioni ovat tuominneet Postin toimet. Pääluottamusmies on varma, että heiltä tulee tukea, jos neuvottelupöytään ei päästä.

– Uskon, että asiakkaat ovat meidän takanamme. Ihmisiä kävelee ohi ja sanoo, että tsemppiä ja jaksamista teille, Leo Harra kuvaa.

Johtaja Turkka Kuusisto sanoo, että muutoksella haetaan joustavuutta.

– Emme tavoittele ensisijaisesti kustannussäästöjä vaan ennen kaikkea joustavuutta pakettilajittelutyöhön. Tavoitteenamme on joustavat ja kilpailijoiden kanssa samantasoiset työehdot, sanoo Kuusisto tiedotteessa.

Professori: Vaikuttaa työmarkkinasyksyyn

Tampereen yliopiston työelämätutkija, sosiologian professori Harri Melin arvioi, että Postin työtaistelu vaikuttaa myös syksyn työmarkkinaneuvotteluihin.

– Tuleva syksy tulee olemaan syksyn työmarkkinoilla hyvin lämmin.

Suomen talous nousi, ja Kiky-sopimuksen jälkeen on paineita nostaa palkkoja. Toisaalta on paineita talouskasvun hiipumisesta.

Melin arvioi, että vastaava työehtosopimusten halpuuttaminen yleistyy Suomessa. Posti on Melinin mukaan ennakkotapaus, koska on kyse yhdestä yrityksestä ja toimialasta.

Melinin mukaan kyse on työnantajan näkökulmasta kustannusten minimoimisesta.

Keskustelu on auki 2.9. kello 19.00 asti.

Lue lisää:

Posti: PAU:n lakot viivästyttävät osaa lähetyksistä tänään Tampereen, Vantaan ja Jyväskylän alueilla – Kela neuvoo käyttämään verkkopalvelua

Postilakko alkoi ja laajeni, trukinkuljettajat mukaan

Kaliforniassa lukuisten ihmisten pelätään kuolleen tuhoisassa veneonnettomuudessa, kertoo CNN.

Yli 30 ihmistä on saattanut kuolla, kun vene syttyi palamaan Santa Cruzin saaren edustalla Kaliforniassa.

Veneestä pelastettiin viisi ihmistä. Tällä hetkellä ei ole tietoa 34 ihmisen kohtalosta.

Pelastustyöt ovat edelleen käynnissä.

CNN:n tietojen mukaan veneen kyydissä on ollut sukeltajia ja kyydissä ollut ainakin 39 ihmistä.

Rannikkovartioston edustaja Aaron Bemis kertoi CNN:lle, että pelastajat eivät ole päässeet nousemaan alukselle etsimään eloonjääneitä yhä uudestaan leimahtavien liekkien takia.

– Se on 75-jalkainen (noin 23-metrinen) kaupalliseen sukellukseen käytettävä alus, jossa tietojen mukaan on 39 ihmistä. Viisi miehistön jäsentä kykeni jättämään aluksen, koska he olivat pääkajuutassa. 34 matkustajaa oli kannen alla, Bemis kertoi CNN:lle aiemmin tänään.

Conception-niminen alus lähti Santa Barbarasta lauantaina ja sen oli määrä palata satamaan tänään maanantaina.

Santa Barbaran piirikunnan palokunnan edustaja Mike Eliason kertoi CNN:lle, että tapahtumapaikalla on hyvin sumuista.

– Toivomme yhä, että jotkut ovat voineet uida rantaan. Kun he laskivat ankkurin yön aikana, he olivat hyvin lähellä rantaa. Meidän on toivottava, mutta varaudumme pahimpaan skenaarioon, Eliason sanoi.

Onnettomuustutkija Kari Lehtola on kuollut. Lehtola kuoli eilen sunnuntaina, kertovat hänen omaisensa.

Vuonna 1938 syntynyt Lehtola muistetaan etenkin työstään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Lehtola muun muassa johti vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian onnettomuuden tutkimuslautakuntaa.

Lehtola jäi eläkkeelle vuonna 2001. Viime vuodet hän asui hoivakodissa Siuntiossa.