Jo Elgarf ahtaa hyllylle vielä pari säilyketölkkiä, vaikka kodin ruokakaappi pullistelee jo liitoksistaan. Lontoolainen perheenäiti on päättänyt varmistaa, ettei brexit vie ruokaa hänen kolmen pienen lapsensa suusta.
– Ostan joka viikko hieman ylimääräistä, koska sopimukseton brexit voisi tuoda pulaa maahantuodusta ruuasta, Elgarf sanoo.
Hiljattain julkaistu tutkimus kertoo, että yksi viidestä britistä on aloittanut hamstraamisen sopimuksettoman EU-eron varalta.
Huolia kiihdytti Britannian hallituksen julkisuuteen vuotanut analyysi, jonka mukaan sopimukseton äkkiero voisi tuoda pulaa niin ruoasta kuin lääkkeistäkin.
Erityisen pelottava tilanne on niille, jotka Jo Elgarfin 9-vuotiaan tyttären tapaan tarvitsevat jatkuvaa lääkehoitoa.
– Vaikeaa epilepsiaa sairastavan tyttäreni lääkkeet tulevat Euroopasta ja pula niistä uhkaisi hänen elämäänsä. Hän joutuu ensiapuun päivien sisällä ilman lääkkeitään
.
Jo Elgarfin tyttären epilepsialääke on valmistetty Brysselissä. Pasi Myöhänen
Esimerkiksi Kuninkaallinen farmaseuttinen yhdistys sanoo olevansa huolissaan lääkevarannoista, jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta lokakuun lopussa.
Brexit-päivä osuu kasvukauden loppuun
Ruoka- ja juoma-alan liiton johtaja Tim Rycroft kuvailee mahdollista sopimuksetonta EU-eroa katastrofaaliseksi tilanteeksi. Hän uskoo, että rajojen ruuhkautuminen johtaisi tiettyjen tuotteiden pulaan riippuen siitä, mitkä kuljetukset pääsevät maahan perille.
Britannia, kuten moni muukin EU-maa, on tottunut nauttimaan tavaroiden rajattomasta liikkumisesta. Esimerkiksi tomaatteja ei kannata kasvattaa itse koko maan tarpeiksi, kun niitä voi tuoda ilman tullimaksuja hollantilaisista kasvihuoneista. Myös esimerkiksi pakasteperunoita, pekonia ja kinkkua tuodaan Britanniaan paljon muista EU-maista.
Kaikkiaan noin puolet brittien lautasilleen lappamasta ruuasta on tuotettu maan rajojen ulkopuolella.
Lähde: YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, 2016.Leena Luotio / Yle, tiedonhankinta Kirsti Karttunen
Jos Britannia irtoaa EU:sta ilman sopimusta, elintarvikkeiden tullit nousevat ja ruokalasku kasvaa.
Britannian kauppaketjut arvioivat jo viime kesänä, että sopimuksettoman brexitin myötä ruokakorin kuluttajahinta kasvaisi noin 12 prosenttia.
Lontoolainen vihanneskauppias Michael Plastiras muistuttaa, että kauppasopimuksettomassa tilanteessa asiakkaat jäisivät väistämättä ilman tiettyjä tuoretuotteita
– Lokakuun lopun brexit-päivän aikaan monien tuotteiden kasvukausi on ohi Britannissa. Ei ole mitään takeita, että saisin esimerkiksi tomaatteja, päärynöitä tai vesimeloneja käsiini.
Yrittäjä Michael Plastirasille se voisi puolestaan merkitä konkurssia.
– Olen ollut alalla 41 vuotta. Jos hinnat nousevat ja asiakkaat kaikkoavat, voin joutua sulkemaan oveni.
Hamstraajia syytetään pelon lietsomisesta
EU-eroa ajavat poliitikot syyttävät ruuan hamstraajia turhien brexit-pelkojen lietsomisesta. Hallitus väittää, että sen oma julkisuudessa esitelty raportti kuvaili pahimpia mahdollisia tilanteita, joihin on nyt varauduttu.
Pääministeri Boris Johnsonin mukaan sopimuksella erolla uhittelu on välttämätöntä, sillä hänen mielestään se vahvistaa Britannian asemaa EU-eroneuvotteluissa.
Samalla esimerkiksi EU-eron puolella oleva The Sun -iltapäivälehti leimaa ruokaa varastoivat “sekopäiksi”, jotka varautuvat tuomiopäivään turhan takia.
Jo Elgarf ei syytöksiä niele.
– En tee mitään riskialtista. Toivon tietenkin parasta. Jos ongelmia ei tule, voimme syödä säilykkeet myöhemmin.
Jo Elgarfin kaapissa riittää ruokaa kuukauden ajaksi. Pasi Myöhänen
Mahdollisen sopimuksettoman brexitin vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti, sillä sen myötä Britannia olisi täysin ennen kokemattomassa tilanteessa.
Maan hallituskin myöntää, että sopimukseton brexit voisi tuoda “mutkia matkaan”. Tietoja esimerkiksi reseptilääkkeiden varannoista ei ole annettu julkisuuteen.
Jo Elgarf on äärimmäisen pettynyt maan hallituksen toimintaan.
– Voin hamstrata ruokaa, mutta en reseptilääkkeitä. Olen vihainen siitä, että hallitus ajaa maatamme tilanteeseen, jossa tyttäreni voi joutua hengenvaaraan lääkepulan vuoksi.
Suomalaisen rakennusmiehen Jukka N:n romanttinen ilta 1980-luvun puolivälissä Moskovassa alkoi mukavasti viehättävän Lenan kanssa ja oli juuri päätymässä yhteiseen sänkyyn, kun paikalle saapui yllättäen Lenan aviomies, joka ryhtyi puukkohippasille. Sairaalassa Jukasta löydettiin 11 puukonhaavaa.
"Menin ulos aivan alasti. Ainostaan kello minulla oli kädessä. Puukottaja ei tullut perässä. Kävelin läheiseen puistoon. En muista, näinkö ihmisiä. Sen muistan, että vatsastani valui suolia, joita pidin käsissäni."
Tämä Jukan tarina löytyy ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen tuoreesta teoksesta Reppanoita, rikollisia ja ruumiita, joka luotaa Ulkoministeriön konsulipalveluiden historiaa vuosina 1982-2000.
Kirjasta selviää ainakin se, että vaikka suurimmalle osalle suomalaisista ei ulkomailla satu koskaan mitään, niin osalle sattuu ja paljon. Häviää passi tai rahat, tulee töpeksittyä viinan tai huumeiden kanssa tai jopa kadottua kokonaan vuosikymmeniksi. Hotelli vaihtuu poliisiasemaan tai vankilaan, pahimmillaan arkkuun.
– Tällaisia tarinoita ei voisi keksiä, eli siinä mielessä fakta kyllä päihittää fiktion, Pekkarinen summaa.
"Miltä raipat tuntuivat?"
Suomalaiset Arto R ja Mikko I saivat vuonna 1985 vankeus- sekä raipparangaistukset osallisuudestaan laajaan alkoholin salakuljetukseen Saudi-Arabiaan. Suomen ulkoministeriö yritti lieventää rangaistuksia, mutta tämä ei onnistunut.
"Sekä Arto R että Mikko I ovat saaneet raippansa. Tosin niitä ei ilmeisesti annettu täydellä voimalla. UM:n konsuliyksikön päällikkö Arto Kurittu on merkinnyt asiakirjan alareunaan: Kysytäänkö, miltä tuntui?"
Konsulipalvelujen tunnetuin väärinkäsitys, josta Pekkarinen kirjoitti taannoisessa teoksessaan Konsulikyydillä kotiin, on edelleen voimissaan. Yleisen uskomuksen mukaan kansalainen kuljetetaan kaukomailta valtion varoin kotiin, jos omat oravannahat loppuvat. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan varat kotimatkaan pitää ensisijaisesti löytyä omaisilta tai ystäviltä.
– Tämä uskomus lienee peräisin merimiehiltä, joilla aikoinaan oli oikeus kuljetukseen kotisatamaan. Ajateltiin, että jos kerran merimiehet, niin totta kai sitten muutkin.
Kadoksissa, ja omasta halustaan
Monesti suomalaiset katoavat jäljettömiin ulkomailla. Kaikki eivät aina myöskään haluaisi tulla löydetyksi. Tällainen oli muun muassa Pertti P:n tapaus Kreikassa. Pertti oli vaimonsa kanssa purjehtimassa Kreikan saaristossa, mistä vaimo palasi kotiin viikon jälkeen.
Kun Perttiä ei kuulunut sovittuun paluusatamaan ja sieltä lennolle kotimaahan, vaimo huolestui ja otti yhteyttä: ettei vain olisi jotain tapahtunut? Ja kohta Pertti jo löytyikin.
"Hänet veneineen löydetty Poroksen satamasta täysissä voimissaan maanantai-iltapäivällä. Pertti P oli nähty samassa paikassa jo perjantai-iltana. Syynä myöhästymiseen oli alkoholi ja miellyttävä naisseura."
– Konsulipalvelut poikkeavat muista palveluista siinä, että niiden toivotaan jäävän mahdollisimman vähälle käytölle. Toisaalta tavallisen kansalaisen puolesta ulkopolitiikka voi olla rempallaankin, kunhan vaikeuksiin joutuneista pidetään huolta, Pekkarinen kiteyttää.
Huomaamaton palvelu, paras palvelu
"Leningradin poliisi pidätti jouluaattona 1985 kolme suomalaista. Opiskelijoille oli jouluaattona tullut kova ikävä suomalaista joulua. Niinpä he olivat päättäneet hankkia joulukuusen. Miliisi oli pidättänyt tytöt heidän kaataessaan kuusta paikallisessa puistossa."
Aikojen kuluessa konsulikyydin ja matkarahojen ruinaajien määrä on laskenut, mutta tilalle ovat tulleet muun muassa kaksoiskansalaiset, joiden auttaminen voi olla varsinkin kriisimaissa vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.
– Jos konsulipalvelut hoidetaan hyvin, kukaan ei huomaa. Mutta jos me tyrimme, sen huomaavat kaikki, lehdistö etunenässä, muistutti teoksen julkistamistilaisuudessa puhunut konsulipäällikkö Pasi Tuominen.
Rantasalmen ja Joroisten rajaseudulla vietettiin harvinaista hartaushetkeä tiistaina. Paikalla ollut muistopaasi sai kylkeensä muistolaatan 25.6.1941 käydyssä ilmataistelussa menehtyneen kolmen neuvostosotilaan muistoksi.
Sotilaiden jäänteet löytyivät Tiemassaaresta vapaaehtoisista koostuvan suomalais-venäläisen partion etsinnöissä kesällä 2018. Savonlinnalaisen Ismo Mikkosen vetämä ryhmä löysi paikalta sekä maahan syöksyneen koneen hylyn osia että sotilaiden jäänteitä.
Sotilaiden henkilöllisyys selvisi helposti koneen numeron ja sotilaiden tunnistuslevyjen avulla.
Tiistaisessa muistohetkessä oli mukana kahden sotilaan jälkipolvea. Koneen lentäjän Vladimir Fominin lapsenlapsenlapsi, pietarilainen Oksana Lopatkina laski paikalle kauniin kukkakimpun. Sen myötä suvun kaipaama lopullinen tietoa sai varmuuden.
– Isoäitini oli vain yhdeksän kuukautta, kun isä kuoli taistelussa. Asia on vaivannut tähän päivään asti, mutta 78 vuoden odotus on päättynyt, Oksana Lopatkina totesi muistosanoissaan.
Hänen mukaan isoäiti ilmoitti lähtevänsä muistohetkeen, kun tieto isän löytymisestä tuli.
– Hän ei ehtinyt saada passi- ja viisumiasioita kuntoon, mutta tulemme varmaan myöhemmin yhdessä.
Yelena Matze lensi muistotilaisuuteen nykyisestä kotikaupungistaan Rotterdamista hollantilaismiehensä kanssa. Hänen isoisänsä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmella, reilun kahden kilometrin korkeudessa käydyssä ilmataistelussa.
– Emme tienneet isoisän kohtalosta käytännössä mitään ennen toukokuuta. Silloin serkkuni perhe etsi tietoa voiton päivää varten koulutehtävään. He törmäsivät hiljattain avautuneessa sotilasarkistossa tietoon, että isoisä oli mukana tällä lennolla. Ja nyt olemme täällä, Yelena Matze hämmästeli.
Sodissa menehtyneiden etsintä käynnistyi valtioiden välisellä sopimuksella 1990-luvun alussa. Vapaaehtoiset etsijät voivat etsiä rintamalle jääneitä sotilaita.
Yelena Matze ja Oksana Lopatkina (vas) laskivat kukat esi-isiensä muistopaikalle Rantasalmella.Petri Vironen / Yle
Savonlinnalainen Ismo Mikkonen on ollut etsinnöissä lähes alusta lähtien. Mies laskee olleensa mukana 150 sotilaan kohtalon selvittämisessä.
– Omaisille on äärimmäisen tärkeää saada varmuus siitä, mihin omainen on menehtynyt. Siksi jaksan tehdä tätä edelleen yhteistyössä venäläisten kollegojen kanssa.
Kesäkuun lopun ilmataistelussa suomalaisten Fiat-hävittäjät ampuivat alas tiettävästi yhdeksän pommikonetta. Niissä menehtyi 27 sotilasta.
– Se oli tärkeä taistelu jatkoakin ajatellen. Vihollinen yritti tuhota Joensuun ja Joroisten lentokenttiä, mutta suomalaiset pystyivät sen estämään vieläpä ilman omia tappioita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ilmailumuseoyhdistyksen hallitusten jäsen Carl-Erik Geust arvioi.
Rantasalmen ja Joroisten alueen ilmataistelu käytiin käytännössä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25. kesäkuuta 1941. Puna-armeijan pommikoneiden tehtävänä oli pommittaa tiettävästi ainakin Joensuun ja Joroisten lentokenttiä.
Uusi lukukausi on juuri alkanut Lappeenrannan kampuksella. Syksyn ensilehdet lentävät ilmassa, kun opiskelijat rientävät aamutuimaan luennoille. Tällä kertaa luennoille mennään kaupan kautta.
– Ajattelin ostaa olutta tietysti, naurahtaa opiskelija Valtteri Ylitalo.
Vaikka on vasta aamu, hyvätuulinen opiskelijaporukka on menossa tutustumaan ensi kertaa uuden lähikaupan olutvalikoimaan.
Kyseessä ei ole mikä tahansa kauppa, vaan Suomen ensimmäinen ruokakauppa, jossa käteinen ei käy maksuvälineenä. Reilun sadan neliömetrin kokoinen lähikauppa sijaitsee Lappeenrannan kampusalueella Ylioppilastalossa.
Muutamat ovat yrittäneet maksaa ensimmäisen viikonlopun aikana kaupassa käteisellä.Elli Sormunen / Yle
Harva enää maksaa käteisellä
Uudessa kampusalueen Salessa voi maksaa ostoksensa ainoastaan kännykällä tai kortilla. Kauppa on ollut auki vasta viime viikonlopun ajan, ja tähän mennessä vain harvat asiakkaat ovat tarjonneet käteistä maksuvälineenä.
Sama suuntaus näkyy myös muissa kaupoissa. Käteinen vähenee.
– Käteisen rahan määrä vähenee kaupassa koko ajan. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia myynnin määrästä maksetaan käteisellä, toteaa marketkaupan johtaja Olli Kurppa Etelä-Karjalan osuuskauppa Eekoosta.
Ensimmäisille luennoilleen rientävät opiskelijat vahvistavat asian. Käteistä ei pahemmin ole kukkaroissa eikä taskun pohjilla. Opiskelijat käyttävät omien sanojensa mukaan käteistä enää lähinnä haalarimerkkeihin, velan maksuun kaverille, ulkomaan reissuilla tai bussilippuihin.
Kaupan tulo aivan kampuksen keskelle on opiskelijoiden mieleen. Heidän ei tarvitse lähteä enää kahden kilometrin päähän ruokakauppoihin. Kampusalueella sijaitseva kauppa on harvinaista Suomessa.
– En ainakaan tiedä, että näin keskelle, Ylioppilastalon sisälle vietyä ruokakauppaa olisi missään, sanoo Olli Kurppa S-ryhmästä.
Ensimmäinen Suomessa
Ilman käteistä rahaa toimiva ruokakauppa on vielä harvinaisuus. S-ryhmän Olli Kurpan mukaan nyt avattu ruokakauppa on tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Erikoistavarakaupoista muun muassa Clas Ohlssonilla on kuitenkin jo kauppoja, joissa käteinen ei käy maksuvälineenä.
– Meidän korviimme ei ole kantautunut, että ilman käteistä toimivia ruokakauppoja olisi muualla, kertoo toimitusjohtaja Kari Luoto Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Luodon mukaan käteismaksun puuttuminen voi karsia asiakaskuntaa, mutta voi käydä myös toisin.
Kauppa on perin pieni. Se sisältää vain kaksi käytävää, ja on noin 100 neliömetrin suuruinen. Elli Sormunen / Yle
– Voihan se lisätäkin asiakkaita, koska sähköinen maksu nopeuttaa asiointia, pohtii Luoto.
Lappeenrannan kampusalue haluaa olla tunnettu vihreästä ja ympäristöystävällisestä ajattelusta. Tähän tukeutuu myös uusi kauppa, jonka ei tarvitse pohtia rahaa ja ympäristöä rasittavia käteiskuljetuksia.
– Vihreä kampus on juuri sopiva ympäristö kokeilla kauppaa pelkästään sähköisillä maksuvälineillä, perustelee uudenlaista kauppaa marketkaupan johtaja Olli Kurppa S-ryhmästä.
Ilman käteistä rahaa toimivaa kauppaa perustellaan myös turvallisuudella. Jos käteistä ei ole, kauppa ei todennäköisesti kiinnosta varkaitakaan.
Opiskelija haluaisi luopua käteisestä kokonaan
Kaupan uumeniin kätkeytyvät melko laajat pakastepizza- ja olutvalikoimat, vaikka kauppa on perin pikkuruinen. Marketkaupan johtaja Olli Kurppa S-ryhmästä kertoo, että kaupan koko on poikkeuksellinen ketjun muihin myymälöihin verrattuna.
– Me emme tavallisesti avaa sadan neliömetrin ruokakauppoja, mutta nyt oli niin poikkeuksellinen miljöö. Kokeillaan nyt tällä mittakaavalla, sanoo Kurppa.
Aamutuimaan opiskelija Albert Mäkinen seisoo kassajonossa kivennäisvesipullon kanssa.
– Lompakossa on jopa kolmekymmentä euroa käteistä, mikä on kummallista. Yleensä käteistä ei löydy näin paljoa, sanoo Mäkinen kassajonossa.
Pakastepizzoja on kaupassa melko laajavalikoima kaupan kokoon nähden.Elli Sormunen / Yle
Albert Mäkinen kertoo välttelevänsä käteistä.
– Käteistä on vaikeampi käyttää ja sillä maksaminen paljon hitaampaa.
Mäkinen kertoo olevansa tyytyväinen, että kaupassa voi maksaa vain puhelinsovellus MobilePaylla ja kortilla.
– Ei kyllä haittaa yhtään, ettei käteinen käy. Toivottavasti tällaiset kaupat yleistyvät ja voidaan luopua käteisestä joskus kokonaan, toivoo Mäkinen.
Tällä hetkellä S-ketjulla ei ole tarkoitus lisätä ilman käteismaksumahdollisuutta toimivien kauppojen määrää Suomessa. Taloussanomien mukaan Kesko ei ole avaamassa K-kauppaa, jossa ei pystyisi maksamaan käteisellä. Myöskään Lidlillä ei ole suunnitelmia tuoda käteisettömiä kauppoja markkinoille.
Kouluvuoden alettua on salaatti alkanut maistua yhä useammalle koululaiselle Meri-Lapissa. Syynä on se, että aiemmasta käytännöstä poiketen saavat oppilaat nyt itse valita salaattibuffetista mitä lautaselleen ottavat.
– Huomattavasti paljon paremmin tulee salaattia syötyä kuin ennen, kun tarjolla ei ollut kuin ehkä yhtä vaihtoehtoa, kertoo keminmaalaisen Lassilan koulun kuudesluokkalainen Vilma Sarajärvi.
– Kyllä salaatin syönti on lisääntynyt, olen alkanut tykkäämään tästä ruuasta, sanoo Aada Alajärvi.
Suomesta ei löydy tutkimustietoa siitä, miten osasina tarjoiltu salaatti vaikuttaa kasvisten menekkiin, mutta aikuisten käyttäytymistä on ulkomailla tutkittu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio.
– Salaatin syönti lisääntyy, kun sen saa itse koota komponenteista ja jättää inhokit pois, sanoo Raulio.
Uudet tavat päätettiin Keminmaan, Kemin ja Simon kouluissa päätettiin ottaa käyttöön aiemman asiakaspalautteen seurauksena. Nyt Meri-Lapin koululaiset pääsevät valitsemaan haluamansa salaattiannoksen tarjolla olevista raaka-aineista. Kasvisten lisäksi tarjolla on jotain proteiinipitoista, kuten feta- tai raejuustoa, tonnikalaa tai papuja.
– Nyt alkuvaiheessa on esimerkiksi fetaa ja tonnikalaa mennyt paljon, mutta sitä osattiin odottaakin, sanoo Meri-Lapin kuntapalveluiden ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.
Näiden proteiinilisien hankintahinta ja suosio tarkoittavat sitä, että raaka-ainemenot ovat alkuvaiheessa korkeammat. Asiakkaiden maksama hinta ei ole kuitenkaan muuttunut.
Meri-Lapin kuntapalveluissa luotetaan siihen, että tilanne muuttuu ajan myötä. Odotukset ovat perusteltuja esimerkiksi Sodankylän kokemusten pohjalta. Sodankylässä salaattibuffet on ollut käytössä jo lähes viiden vuoden ajan. Sielläkin nuorison suosikit katosivat tarjoilupöydästä lähes alta aikayksikön.
– Lihapullia, vesimelonia tai ananasta ei alussa ollut koskaan tarjolla niin paljon kuin sitä olisi mennyt, kertoo ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Sodankylästä.
Aholan mukaan nuorison suosikkien menekki kuitenkin tasaantui. Oppilaat huomasivat, ettei kyse ollut ainoakertaisesta tarjoilusta, vaan ne ovat pysyvä osa kouluruokaa.
Keminmaalaisten Kirkonmäen, Lassilan ja Pölhön koulujen rehtori Ari Aho kertoo, että salaattipöydän uudistuksesta ovat pitäneet niin oppilaat kuin opettajatkin.Minna Aula / Yle
Valinnan vapaus jopa puolella Lapin koululaisista
Koululaisten ruokailutavoista ollaan huolissaan. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan neljäsluokkalaiset ruokailutottumukset ovat vielä kunnossa, mutta yläkoulussa tilanne muuttuu huonompaan suuntaan.
– Eniten parannettavaa on pojilla ja miehillä, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä.
Tuoreimmassa, kolmisen vuotta sitten julkaistussa kouluruokasuosituksessa kannustetaan kuntia lisäämään valinnanvapautta. Lapissa suunta on toiveen mukainen, sillä Meri-Lappi tai Sodankylä eivät ole poikkeuksia lappilaiskuntien joukossa.
Komponentteina tarjolle laitettu salaatti otettiin käyttöön Kolarissa jo ennen Sodankylää. Rovaniemellä tuoreet kasvikset ja juurekset on viime syksystä alkaen tarjottu erillisiä osioina.
Salaattien suhteen Lapin koululaisilla on valinnan vapaus myös Enontekiöllä, Muoniossa, parin vuoden ajan Kemijärvellä ja viime tammikuusta alkaen Sallassa. Nyt alkaneen lukuvuoden alettua ovat myös Inarissa koululaiset päässeet itse koostamaan salaattinsa.
"Positiivisen palautteen ryöppy"
Meri-Lapissa salaattipöytä oli jo aiemmin kokeilussa Melissa-ravintolassa, jonka asiakkaista pääosa on Kemin lyseon lukiosta. Sieltä saadut kokemukset näkyvät nyt tarjonnassa.
– Etikkasäilykkeitä meni niin vähän, ettei niitä ole tarjolla. Papujen menekkikään ei ollut suurta, mutta proteiinilisänä niitä on tarjolla, tosin ei niin paljon kuin aiemmin, kertoo ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.
Lassilan kuudesluokkalaisen Lauri Jäntti ja Ali Teikari ovat huomanneet uudistuksen hyväksi. Enää ei tarvitse jättää salaattia kokonaisuudessaan syömättä, jos mukana on jotain ei niin mieleistä.
– On hyvä, että voi ottaa kaikkea muuta paitsi niitä, joista ei pidä – kuten papuja, Lauri Jäntti sanoo.
Myönteinen palaute ei ole jäänyt pelkästään Lassilan koulun sisälle.
– Sekä oppilaat että henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä muutokseen, sanoo Ari Aho, joka on rehtorina Lassilan koulun lisäksi myös Kirkonmäen ja Pölhön kouluissa.
Keminmaan sekä Kemin ja Simon kouluruoista vastaava Meri-Lapin kuntapalvelut on myös saanut paljon positiivista palautetta.
– Voi sanoa, että nyt on tullut oikea positiivisen palautteen ryöppy, kuvailee ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu Meri-Lapin kuntapalveluista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta klo 22 asti.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo Postin ottavan aikalisän työehtosopimusten muuttamisessa ja arvioivan johdon palkkauksen uudestaan. Hallitus suunnittelee myös, että se ei tulouttaisi osinkoja Postista yhtä paljoa kuin tähän asti.
Valtio-omistajaa edustava Paatero tarttuu tiukalla otteella työehtokiistaan. Työntekijät, jotka oli tarkoitus siirtää heikomman sopimuksen piiriin, voivat huokaista hetken.
– Siirtoa ei nyt tehdä vaan se siirretään neuvotteluun, jossa ovat kaikki työntekijät, Paatero sanoo.
Paatero toivoo, että lopputulos selviää syksyn aikana. Neuvottelussa ovat mukana työntekijä- ja työnantajaliitot.
Omistajana valtio ohjaa yhtiön hallitusta. Paateron mukaan Postin hallitus nauttii valtio-omistajan luottamusta, jos asiat etenevät yhteisymmärryksessä.
Myös johdon palkat menevät tarkasteluun.
– Käyn vielä tänään Postin hallituksen puheenjohtajan kanssa palaverin, millaisen esityksen he tekevät Postin hallitukselle näistä palkkioista.
Kannustinjärjestelmät "kohtuuttomia"
Paateroa häiritsevät erityisesti palkitsemisohjelmat, joita Postin johto nauttii kuukausipalkkansa lisäksi. Näitä tullaan Paateron mukaan tarkastelemaan kriittisesti. Paatero ei suostu vielä arvioimaan johdon palkan pudotusten euromääriä.
– Edellytämme, että muutos on merkittävä.
Bonus- ja kannustinjärjestelmät ovat nostaneet johdon tuloja. Paatero sanoo, että niissä ei ole toteutunut kohtuullisuus. Ministeri muistuttaa, että yhtiön hallitus olisi voinut arvioida näitä kannustinohjelmia vuosittain, mutta tätä se ei ole tehnyt.
Paateron mukaan Postin hallitus on toiminut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen omistajaohjauslinjauksen mukaan. Tämän Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo panna uusiksi tänä syksynä.
Hän muistutti myös, että Posti pinnistelee hankalassa raossa: paperipostin määrä on romahtanut, Posti toimii kilpailuilla markkinoilla ja samoja tehtäviä tehdään eri työehtosopimusten piirissä.
Postin tehtäviä myös arvioidaan uudelleen hallituskauden aikana.
Paatero kertoi omistajan linjauksista iltapäivällä tiedotustilaisuudessa.
Posti haluaa yhä kustannustasoa alemmas
Paateron tiedotustilaisuuden jälkeen Posti ilmoitti olevansa valmis jatkamaan työehtosopimusneuvotteluja PAU:n kanssa nopeasti. Tavoite on kuitenkin sama kuin ennenkin.
– Postin tavoitteena on, että syksyn työehtosopimusneuvotteluissa löydetään työehtosopimusratkaisu, joka vastaa yhtiön tarpeisiin kilpailuilla markkinoilla, hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola sanoo tiedotteessa.
Yhtiö muistuttaa, että muissa jakeluyhtiöissä työntekijöistä tulee yhtiölle vähemmän kustannuksia kuin Postissa. Työtä on myös voitava organisoida uudelleen, sillä yhtiö on edelleen rakennemuutoksessa.
Pohjola arvioi, että omistajaohjausministeri Sirpa Paateron väliintulo Postin asioissa oli yllätyksellistä.
– Kyllä se jossain mielessä tuli yllätyksenä, Markku Pohjola sanoo Ylen haastattelussa.
Pohjolan mukaan Postin hallitus on keskustellut valtio-omistajan kanssa työehtosopimusmuutoksen tarpeellisuudesta pitkään. Keskustelua on käyty myös nykyisen ministerin kanssa.
Johtajien palkitsemisesta keskustelu valtio-omistajan kanssa
Postin hallituksen puheenjohtaja ei halua ennakoida, miten yhtiön palkitsemispolitiikka ylimmän johdon tai toimitusjohtajan osalta muuttuu.
– Käymme tämän keskustelun aikanaan omistajan kanssa, Markku Pohjola sanoo.
Pohjolan mukaan Posti on noudattanut valtion palkitsemisperiaatteita. Postin hallitus lähtee siitä, että johdon peruspalkkojen osalta yhtiö on markkinatasossa.
– En tiedä miten muutetaan, onko tarpeen muuttaa, se jää tämän keskustelun varaan, mitä seuraavaksi tulee, Pohjola kertoo.
Postin hallitusta johtava Pohjola sanoo, että valtio-omistaja päättää, jatkaako yhtiön nykyinen hallitus omistajaohjausministerin Postin toimintaan puuttumisen jälkeen.
Yle kysyi Pohjolalta, suosittaako hän johtamansa Postin hallituksen jäsenille edelleen jatkamista.
– Tämä nyt riippuu vähän näistä keskusteluista tästä eteenpäin. Turha mennä asioiden edelle, vastasi Markku Pohjola.
Posti suunnitteli isoa palkanalennusta 700 työntekijälle
Posti ilmoitti viime viikon torstaina, että noin 700 Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevän ihmisen työehdot muuttuvat marraskuussa. Posti ja logistiikka-alan unionin PAU:n mukaan postilaisten peruspalkka alenee keskimäärin 30 prosenttia, enimmillään jopa 50 prosenttia.
Postilaisen keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, josta 30 prosentin palkanalennus merkitsee 660 euron kuukausittaista laskua tuloissa.
Käsittelyn ja lajittelun työntekijät sekä trukinkuljettajat näissä palveluissa ovat parhaillaan kolmipäiväisessä lakossa vastalauseena työehtojen heikentämiselle.
Posti taas sanoo, että työntekijöiden palkkarakenne muuttuu. Työntekijän kiinteä palkka olisi nykyistä pienempi. Työntekijöitä on tarkoitus tulevaisuudessa palkita työn laadusta, asiakastyytyväisyydestä ja tuottavuudesta.
Taloussanomien julkaisemien laskelmien mukaan Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen saamat palkat ja palkkiot ovat kivunneet neljässä vuodessa 65 prosenttia 990 000 euroon vuodessa. Malisen kuukausipalkaksi tulee tällä laskelmalla 82 500 euroa.
Taloussanomien mukaan myös Postin johtoryhmän tienestit ovat kasvaneet samaan aikaan tuntuvasti.
Työntekijät: Työtaistelu jatkuu
Postin työntekijät aloittivat kolmipäiväisen lakon sunnuntaina illalla. He aikovat jatkaa työtaistelunsa loppuun asti. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU tulkitsee, että Posti suunnittelisi muidenkin palkkojen alentamista.
Liitto haluaa tietää ministerin päättämän aikalisän keston, ennen kuin se tekee omia ratkaisujaan. Ennen valtio-omistajan väliintuloa Postin työntekijät ehtivät panna vireille tukilakkosuunnitelmat.
Työntekijät, joiden palkkoja oli tarkoitus alentaa, siirrettiin Postipalvelut oy:hyn. Nyt ammattiliitto odottaa, että heistä tulee taas postilaisia.
– Haluaisin tietää, onko heidän liikkeenluovutettu takaisin Postiin ja aloitettaisiin neuvottelut ihan puhtaalta pöydältä, puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo Ylelle.
Nieminen sanoo, että päätöksen työehtosopimuksen vaihtamisesta siunasi Postin hallitus. Postin hallitus edustaa valtio-omistajaa eli Suomen hallitusta. Nykyinen työehtosopimus päättyy lokakuun lopussa.
Ammattiliiton pääluottamusmiehet ja hallitus kokoontuvat torstaina miettimään työehtokiistan tilannetta. Liitot harkitsevat myös, pyytävätkö ne tukilakkoja muilta liitoilta.
Kaakon satamien raideammattilaiset ovat Kotkan ja Haminan satamissa työvuoron mittaisessa tukilakossa keskiviikkona Postin työehtomuutosten takia. Tukilakossa olevat työntekijät kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään.
Yle seurasi Paateron infoa kello 12.30:
Korjaus 17.26: Lakossa on Postin lajittelun ja käsitelyn työntekijöitä, eivät jakelijat.
Rajavartiolaitosta viime vuoden syyskuusta johtanut kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen, 57, on jättänyt tehtävänsä vakavan sairauden vuoksi. Hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on alkanut syyskuun alusta lukien, rajavartiolaitos tiedottaa.
Laitinen on ollut Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1985 lähtien. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ensimmäisenä pääjohtajana hän toimi vuodesta 2005 yhdeksän vuoden ajan.
Laitinen palasi 2015 Frontexin tehtävästä Rajavartiolaitoksen esikuntaan ensin kansainvälisten asioiden johtoon ja sen jälkeen Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköksi vuosiksi 2015–2018.
Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä Rajavartiolaitokselle uuden päällikön.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara toimii Rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena nimitykseen saakka.
Huudahdukset kuuluvat kesken turkulaisen Puolalanmäen lukion maantiedon tunnin. Opettaja Hilkka Åhlman jatkaa opetusta häiriintymättä. Kukaan oppilaistakaan ei käänny kohti takariviä, jossa kirosanojen huutaja Katariina Räikkönen istuu vierellään avustajansa Snariya Dashar.
Maantiedon tunnilla käsitellään pituus- ja leveyspiirejä. On perjantai ja tämä on Räikkösen koulupäivän ainoa oppitunti tänään.
Räikkösellä diagnosoitiin keväällä Touretten oireyhtymä. Nyt hän käy lukiota hitaampaan tahtiin kuin muut eli kursseja on vähemmän kuin muilla oppilailla.
– Oppitunneilla oleminen on sosiaalisesti uuvuttavaa. Kun haluaa olla hiljaa, mutta ei vaan pysty. Se väsyttää, sanoo Katariina Räikkönen.
Maantiedon oppitunti jatkuu, aiheena maanjäristykset. Katariina Räikkönen seuraa tuntia hyvin keskittyneesti, vaikka Touretteen liittyvät nykimisoireet eli niin sanotut tic-oireet keskeyttävät hänet aina välillä.
Hän myös osallistuu aktiivisesti tunnilla opetukseen ja vastaa opettajan kysymyksiin normaalisti.
Katariina Räikkösen avustaja Snariya Dashar on mukana kaikilla oppitunneilla. Petra Ristola / Yle
– Fuck, huutaa Räikkönen yhtäkkiä ja keskittyminen herpaantuu.
Räikkönen alkaa läpsiä itseään päähän. Snariya Dashar ottaa häntä vasemmasta kädestä kiinni, mutta Räikkönen jatkaa läpsimistä oikealla kädellään. Avustaja ottaa oikeastakin kädestä kiinni ja rauhoittaa tilanteen.
Hetken kuluttua Räikkösen oireet loppuvat ja hän kiittää avustajaansa kuiskaamalla.
Tourette puhkesi teini-iässä
Touretteen liittyvät nykimisoireet voimistuivat yllättäen rajusti Katariina Räikkösellä vuoden 2018 keväällä. Räikkönen oli tuolloin 16-vuotias.
– Kevään viimeisellä kouluviikolla olin ruokalassa ja huomasin, että olkapääni nykivät. Kun menin kotiin, koko kroppa nyki tosi pahasti.
Oireet yllättivät Räikkösen ja ensin hän ajatteli, että ei kerro niistä kenellekään. Kesäloma oli edessä ja se tarkoittaisi au pair -aikaa Espanjassa. Syksyllä alkaisi kouluvuosi Costa Ricassa, johon hän oli saanut stipendin.
– Ajattelin, että oireet johtuvat stressistä ja alitajuisesti jännitän tulevaa kesää ja syksyä ulkomailla, Räikkönen sanoo.
Erilaiset motoriset tic-oireet lisääntyivät ja muutamassa päivässä ilmaantuivat myös yksinkertaiset äänelliset tic-oireet. Tämän jälkeen oireet vaihtelivat eikä niille näyttänyt tulevan loppua. Oireet olivat niin pahat, että lääkäriin oli mentävä.
– Lääkäri epäili heti alussa Touretten syndroomaa. Ajattelimme, että oireet ovat tiedostamatonta stressiä tulevasta. Toivoimme, että oireet menevät ohitse, mutta eivät ne menneet, sanoo Katariina Räikkösen äiti Kaarina Räikkönen.
Oireet pahenivat kesän aikana sen verran, että Katariina Räikkönen jäi sairaslomalle lukiosta ja äiti Kaarina Räikkönen jäi kotiin omaishoitajaksi.
– Tämä on haasteellinen oireyhtymä, kun oireet voivat voimistua niin yllättäen ja selittämättömällä tavalla, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.
Jälkeenpäin perhe on tajunnut, että Katariina Räikkösellä oli ollut lieviä tic-oireita jo kauan ennen oireiden voimistumista. Varhaiset tic-oireet tulivat tunnereaktioiden yhteydessä; kun Räikkönen oli iloinen, häpeissään tai surullinen, nosti hän kädet ilmaan. Yksin kotona ollessaan hän piti kaikenlaisia ääniä.
Youtubeen videoita omasta ja muiden sairauksista
Fuck off! Moi, mä oon Katariina Räikkönen ja mulla on Touretten syndrooma.
Näin alkaa Katariina Räikkösen ensimmäinen video Youtubessa. Videolla hän kertoo ja näyttää minkälainen Tourette hänellä on.
– Tämä on oma keinoni selviytyä tästä sairaudesta. Haluan olla avoin ja auttaa myös muita, kenellä on samanlaisia haasteita.
Katariina Räikkösellä roikkuu kaulassaan purukoru, jota hän tarvittaessa puree.Petra Ristola / Yle
Youtuben kautta Räikkönen tuo julkisesti oman sairautensa esille. Lisäksi hän haastattelee muita ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia, vammoja tai diagnooseja. Videoilla on käsitelty muun muassa OCD, ADHD, ADD, ykköstyypin diabetes ja näkövamma.
– Sairaudet, vammat tai diagnoosit eivät ole sellaisia, mitä pitää hävetä tai piilotella. Sairauksista huolimatta olemme kaikki yhtä arvokkaita, sanoo Katariina Räikkönen.
Perhe tukee Katariinaa siinä, että hän haluaa puhua avoimesti sairaudestaan. Muutenkin perheen, ystävien ja hoitohenkilökunnan tuki on ollut suuri osa selviytymistä.
– Ja se, että perheen jaksamisesta on pidetty huolta. Kukaan ei selviäisi tästä ilman tukiverkkoa ja apua, sanoo Katariina Räikkönen.
Kaikkien arki muuttui
Katariina Räikkösen ja hänen perheensä arki on muuttunut paljon reilussa vuodessa. Äiti Kaarina Räikkönen on jo palannut työelämään, mutta Katariina Räikkönen ei kulje yksin oikeastaan mihinkään. Avustaja on mukana myös kotona siihen saakka kunnes toinen vanhemmista tulee töistä.
– En tykkää olla yksin Touretten kanssa, koska silloin ei ole yhtään kontrollissa oman kehonsa kanssa, sanoo Katariina Räikkönen.
Tourettessa oireet vaihtelevat. Yksi oire saattaa kadota ja toisenlainen tulla tilalle. On kausia, jolloin oireita on enemmän.
– Alussa tic-oireita oli kotonakin hyvin paljon. Nyt oireet kotona ovat rauhoittuneet, kun siellä ei ole ulkoisia ärsykkeitä, sanoo äiti Kaarina Räikkönen.
Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla.Petra Ristola / Yle
Sairauteen kuuluu se, että joku ärsyke laukaisee oireen. Kun Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla pitää avustajan olla tarkkana. Vauvoja tai koiria nähdessään Katariina Räikköselle tulee pakottava tarve päästä halaamaan tai silittämään niitä. Tämän Dashar estää.
Räikkönen kantaa kaulassaan niin sanottua purukorua, jota hän tarvittaessa puree. Aikaisemmin Räikkösellä oli kädet mustelmilla, koska hän puri itseään.
– Ja tämä tic-oire ei mennyt ohi ennen kuin puremakohdasta meni tunto, sanoo Katariina Räikkönen.
– Tourette on harvinainen ja vakava sairaus, joka ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, sanoo toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksestä.
Kiusallisilta tilanteilta ei voi välttyä
Katariina Räikkösen sairaudenkuvaan kuuluu, että hän huutelee ja tekee epäsopivia asioita varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa ei pitäisi. Kiusallisia tilanteita tulee eteen melkein päivittäin.
– Kun näen vartijoita tai poliiseja, voin huutaa, että minulla on pommi tai veitsi, ja että olen terroristi, sanoo Katariina Räikkönen.
Suuriin vaikeuksiin Räikkönen ei ole joutunut huuteluidensa takia, sillä hän kertoo heti, että sairastaa Tourettea. Avustajan yritys estää huutaminen ei auta, sillä Räikkösen on saatava sanottua sanottavansa.
Kiroileminen kuuluu Katariina Räikkösen sairauteen, mutta kaikki Tourettea sairastavat eivät kiroile.
– Liian moni ajattelee, että kun ihminen kiroilee holtittomasti, hänellä on Tourette. Vain alle viidesosa sitä sairastavista kiroilee. Oireet ovat jokaisella erilaiset, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.
Tiettyä täsmälääkettä sairauteen ei ole. Tic-oireita voi vähentää joillakin lääkkeillä. Uusimman hoitosuosituksen mukaan suositellaan käytettäväksi lääkkeettömänä hoitona käyttäytymisterapioita. Jos oireet ovat kriittiset, niitä voidaan hillitä lääkkeillä.
Katariina Räikkösen avustaja Snariya Dashar estää Räikköstä joutumasta outoihin tilanteisiin kaupungilla.Petra Ristola / Yle
Touretteen yhdistetään yleisesti myös ADHD tai OCD. Katariina Räikköselläkin diagnosoitiin Touretten yhteydessä ADHD.
Räikkönen tiedostaa, kun tic-oire tulee. Silti hän on aina yhtä yllättynyt siitä, mitä suusta tulee tai mitä hän tekee.
– Se on kuin aivastus, joka vaan tulee, eikä sitä saa millään pidäteltyä, Räikkönen kuvailee.
Jotkut Tourettea sairastavat pystyvät pidättelemään oireitaan.
– Kaikkein paras olisi, että ihmiset ymmärtäisivät sairautta, eikä minun tarvitsisi pidätellä oireita. Oireiden pidätteleminen on raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti.
Tulevaisuudensuunnitelmat selvillä
Katariina Räikkönen puhui aktiivisesti tyttöjen oikeuksien puolesta ennen sairastumistaan. Moni muistaa, miten hän vietti päivän pääministeri Juha Sipilän työparina vuonna 2017. Tyttöjen oikeuksien puolesta hän puhuu edelleen ja on osallistunut aktiivisesti nuorten ilmastolakkoihin sairaudesta huolimatta.
– Tyttöjen oikeudet ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti. Kehitysmaissa asuvat köyhät tytöt joutuvat kuivuuden takia hakemaan vettä entistä kauempaa. Haku on yleensä tyttöjen tehtävä ja silloin heillä ei jää niin paljon aikaa koulunkäyntiin, sanoo Katariina Räikkönen.
Räikkösen tavoitteena on opiskella valtiotieteitä tai maantieteitä lukion jälkeen. Hän haluaisi tulevaisuudessa olla sellaisessa työssä, jossa voisi parantaa lasten tai vammaisten oikeuksia
– Haluan koko elämäni tehdä töitä sen puolesta, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.
Katariina Räikkönen haluaa tulevaisuudessa parantaa lasten ja vammaisten oikeuksia.Petra Ristola / Yle
Keskustele aiheesta. Katariina Räikkönen on mukana keskustelussa kello 18–19. Kommentointiin tarvitset Yle-tunnuksen. Voit luoda sellaisen täällä. Keskustelu sulkeutuu kello 21.00.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on saanut lisäselvityksen omistajaohjausministerin Sirpa Paateron (sd.) työehtosopimuskiistaan liittyvään aikalisäviestiin ja sen perusteella työtaistelutoimet voidaan toistaiseksi keskeyttää, PAU kertoo tiedotteessaan.
– Saimme omistajaohjauksen osalta sellaista lisätietoa tämänpäiväisestä omistajaohjausministerin tiedotustilaisuudesta, että hallituksen päätöksellä todettiin, että työtaistelutoimet voidaan toistaiseksi keskeyttää, PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen perustelee päätöstä Ylelle.
– Meille oli hieman epäselvää aluksi, mitä sillä aikalisällä tarkoitettiin. Mutta kun siihen asiaan saatiin selvyys, niin sen perusteella tehtiin päätös.
Nieminen uskoo, että myös tukitoimet keskeytetään, kunhan sana PAU:n ratkaisusta kantautuu.
Nieminen ei sulje pois myöskään uusia työtaistelutoimia, jos työsopimuskiistassa tapahtuu epäedullinen käänne.
– Siihen on varauduttu, Nieminen sanoo.
PAU edellyttää, että Posti siirtää Paketti- ja verkkokauppaliiketoimintaryhmän lajittelutoimintojen henkilöstön takaisin Posti Oy:öön, jotta työehtosopimusneuvotteluihin voidaan lähteä puhtaalta pöydältä.
Työntekijät palaavat töihin seuraavaksi alkaviin työvuoroihin, jos se vain on mahdollista.
PAU aloitti työtaistelun jakelun ja käsittelyn tehtävissä sunnuntai-iltana vastalauseena Postin aikeille siirtää työntekijöitä Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimukseen.
Liiton mukaan siirto aiheuttaa työntekijöille 30-50 prosentin ansionalennukset ja lukuisia muita heikennyksiä työehtoihin.
Lakkojen oli määrä päättyä alun perin keskiviikkona puoliltaöin.
Helsingin hovioikeus ei muuta laulaja Tomi Metsäkedon kunnian loukkaamisesta annettua tuomiota. Hovioikeus katsoo Helsingin käräjäoikeuden tavoin neljän naisen syyllistyneen Metsäkedon kunnian loukkaamiseen.
Naiset tuomittiin syksyllä 2018 sakkoihin Metsäketoa koskevista kirjoituksista sosiaalisessa mediassa. Kaikki neljä saivat 25 päiväsakkoa.
Yksi naisista valitti hovioikeuteen. Hän katsoi, että hänen sosiaalisessa mediassa kirjoittamansa viestit eivät olleet loukanneet Metsäkedon kunniaa vaan olivat osa yhteiskunnallista keskustelua.
Viestit koskivat Metsäkedon käytöstä ja hänen väitettyä seksuaalista ahdisteluaan.
Nainen perusteli viestien kirjoittamista sillä, että Metsäkedon käytöksestä oli viestien kirjoittamisen aikaan tehty lukuisia lehtijuttuja ja sadat naiset olivat kertoneet siitä. Metsäketo oli myös irtisanottu useasta produktiosta ja hän oli itse pyytänyt anteeksi käytöstään.
Nainen katsoi, että hänellä ei siten ollut syytä epäillä asian uutisoinnin paikkansa pitävyyttä. Hänen tarkoituksenaan ei ollut loukata Metsäkedon kunniaa tai esittää valheellista tietoa.
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä vain alentamalla naisen korvausvelvollisuutta oikeudenkäyntikuluista. Käräjäoikeus tuomitsi naiset korvaamaan Metsäkedon oikeudenkäyntikulut.
Kajaanin Otanmäessä toimiva kiskokalustovalmistaja Škoda Transtech on saanut tilauksen valmistaa paikallisjunia Latviaan. Sopimuksen arvo on noin 250 miljoonaa euroa.
Yritys kertoo tiedotteessaan, että se on viime aikoina voittanut useita Euroopan merkittäviä tarjouskilpailuja moderneilla raitiovaunuilla sekä paikallisjunilla.
– Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla on merkittävä rooli Saksan Mannheimin raitiovaunujen sekä Latvian paikallisjunien toimituksissa, sanoo Škoda Transportationin myyntijohtaja sekä Škoda Transtechin hallituksen puheenjohtaja Zdenek Majer.
Škoda Transtechin toimitusjohtajan Lasse Orren mukaan tilaukset Otanmäen tehtaalta Latviaan alkavat vuonna 2021 ja kestävät vuoteen 2024 asti.
– Uudet tilaukset merkitsevät myös tarvetta uusiin rekrytointeihin. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ei ole helppoa, joten tarvitsemme merkittävän määrän muuntokoulutusta Kainuuseen, sanoo toimitusjohtaja Orre.
Vielä kesän alussa Otanmäen tehtaalla käytiin yt-neuvotteluja lomautuksista, koska tuotantotilanne oli heikentymässä.
Postin suunnittelemat palkanalennukset ja johdon korkeat palkat ovat pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä oikeudenmukaisuuskysymys.
Valtio-omistaja teki väliintulon Postin johtamiseen tänään, kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ilmoitti aikalisästä työehtomuutoksissa ja johdon palkkojen muuttamisesta.
Posti suunnittelee siirtävänsä 700 työntekijää eri työehtosopimuksen piiriin, mikä käytännössä laskisi palkkaa 30 – 50 prosenttia. Postin johdon palkat taas ovat nousseet jopa kymmeniä prosentteja parissa vuodessa.
Rinne asettaa rinnakkain alennetut palkat ja johdon edut.
– Halutaan selvittää tilanne juuriaan myöten, huolehtia että tulevaisuudessakin postin työntekijöillä on säällinen mahdollisuus tulla toimeen.
Postin johdon palkat ovat viime vuosina nousseet Rinteen mielestä "järkyttävällä tavalla". Tästä hallitus aikoo nyt tehdä lopun.
– Se koskettaa ei pelkästään toimitusjohtajaa vaan koko johtoa. Nyt on annettu omistajaohjausministerin toimesta ohjeet, miten syyskuun aikana tulee palkkatasoa, palkkiotasoa leikata alaspäin.
Postilaisista sote-apulaisia?
Työväenpuoluetta edustava pääministeri haluaa keskustelua siitä, kuinka suuri palkkahaitari eri tehtävien välillä voi samassa firmassa olla.
– Postin työntekijöiden palkat liikkuvat noin 2000 euron paikkeilla kuukaudessa, ja jos johdon palkat liikkuvat 100 000 kuukaudessa, kysymys jota yleinen oikeustaju ei ymmärrä.
Posti on viime vuodet ollut isossa rakennemuutoksessa. Kun digitaalisuus vähentää paperipostia, jostain olisi löydettävä uutta bisnestä. Samaan aikaan valtion kokonaan omistamalla yhtiölle on velvollisuus kuljettaa posti syrjäisimpäänkiin laatikkoon.
Kirjeiden ja pakettien kuljettamisesta Postin tehtävä on laajentunut logistiikkabisnekseen, jopa ruohonleikkuuta on kokeiltu. Pari vuotta sitten Posti alkoi etsiä myös hoivapalvelumarkkinoita.
Rinne visioi, että kylillä kulkevat postinjakajat voitaisiin kytkeä osaksi sote-ratkaisua.
– 22 000 postilaista kulkee maakunnissa viemässä postia. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan siitä voidaanko julkista palvelua laajentaa niin että kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Ja jos ei, niin he kysyvät miten voi auttaa, Rinne ideoi.
Suomi nousi vertailun kärkisijalle yli sadan maan joukosta. Arvion mukaan Suomi on paras luontokohde ympäristön kestävyyden, ainutlaatuisen ja monimuotoisen eläinlajiston, kauniiden luonnonmaisemien sekä hyvien luonnonsuojelutoimien ansiosta.
Suomen pisteitä nosti muun muassa se, että yli 73 prosenttia maan pinta-alasta on metsän peittämää.
Alla vertailun kymmenen parasta maata:
1. Suomi
2. Ruotsi
3. Brasilia
4. Kanada
5. Yhdysvallat
6. Norja
7. Espanja
8. Saksa
9. Puola
10. Slovenia
True Luxury Travel valitsi tänä vuonna parhaan luontomatkakohteen toista kertaa. Lonely Planetin mukaan viime vuonna ykkössijalle arvioitiin Yhdysvallat. Suomi oli vasta sijalla 31.
Britannian parlamentti on palannut kesätauoltaan ja aloittanut välittömästi EU-eron käsittelemisen. Yle näyttää tämän sivun kautta suorana lähetyksenä parlamentin täysistunnon.
Keskustelun pääaihe tulee olemaan, eroaako Britannia EU:sta ilman erosopimusta. Tämän ratkaisun pelätään aiheuttavan maahan kaaoksen ja talosromahduksen.
Salissa nähtiin heti dramatiikkaa, kun hallituksen kansanedustaja Phillip Lee ylitti parlamentin lattian ja liittyi opposition riveihin. Samalla pääministeri Boris Johnson menetti enemmistönsä parlamentin alahuoneessa.
Parlamentissa on nyt käynnissä poikkeuksellinen hätäkeskustelu brexitistä. Sen jälkeen parlamentti äänestää lakialoitteen esittämisestä, joka pakottaisi Johnsonin hallitusta lykkäämään EU-eroa.
Laista äänestettäisiin huomenna keskiviikkona.
Tässä illan aikatulu:
Kello 19:30: Konservatiivikansanedustaja Oliver Letwinin odotetaan tekevän aloitteen brexit-hätäkeskustelusta
Kello 20:00: Brexit-hätäkeskustelu alkaa
Kello 23:00–24:00: Parlamentti äänestää laista, jolla pääministeri velvoitetaan pyytämään EU:lta eroprosessin lykkäämistä ensi vuoden tammikuun loppuun.
Aiemmin puhuneen pääministeri Johnsonin puhe keskeytyi useaan kertaan, kun opposition kansanedustajat pilkkasivat ja arvostelivat häntä. Parlamentin puhemies John Bercow joutui keskeyttämään parlamentin älämölön toistuvasti ja pyytämään kansanedustajia käyttäytymään.
Opposition Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyn arvosteli pääministeriä kovasanaisesti. Corbynin mukaan Johnsonin johtamalla hallituksella ei ole moraalia.
Corbyn väitti lisäksi puheessaan, että Johnson ei ole tosissaan neuvottelemassa erosopimusta vaan haluaa Britannian eroavan EU:sta ilman sopimusta.
Johnson vastasi arvosteluun muistuttamalla, että hallitus noudattaa demokratian pelisääntöjä.
– Britannia kunnioittaa perustuslakiaan ja noudattaa lakeja, hän sanoi.
Johnson myös toisti, ettei halua viedä maata vaaleihin, vaan haluaisi keskittyä neuvottelemaan EU:n kanssa uuden erosopimuksen.
– Tilanteeseen on olemassa ratkaisuja, mutta oppositio ei halua kuulla niitä, hän puhisi.
Lykätäänkö brexitiä uudelleen?
Pääministeri Boris Johnsonin johtama hallitus sanoo olevansa valmis sopimuksettomaan eroon, ellei neuvottelutulokseen EU:n kanssa päästä ennen eropäivää 31. lokakuuta. Hallitus on jo saanut läpi toiveensa, että parlamentin istuntoaikaa on rajoitettu, joten kansanedustajilla on hyvin niukasti aikaa yrittää muuttaa brexitin toteutumista.
Sopimuksetonta brexitiä vastustavien kansanedustajien odotetaan kokouksessa vaativan, että parlamentissa sallitaan esityslistasta poiketen brexit-asian käsittely. Tämä on mahdollista, sillä parlamentin ohjeet sallivat pakottavissa tilanteissa esityslistasta poikkeamisen.
Tämän jälkeen sopimuksetonta no-deal-brexitiä vastustavien kansanedustajien odotetaan BBC:n mukaan esittävän lakia, jolla pääministeri velvoitetaan pyytämään EU:lta eroprosessin lykkäämistä ensi vuoden tammikuun loppuun.
Britannian tiedotusvälineet laskevat kiivaasti, onko tällä esityksellä riittävästi kannatusta. Johnsonin hallituksella oli aikaisemmin niukka enemmistö, jonka se kuitenkin tänään menetti.
Verkkojulkaisu Buzzfeedin mukaan kapinallisia hallituspuolueen edustajia on ainakin 14. Tämä tarkoittaa, että esitys brexitin lykkäämiseksi menisi läpi.
Boris Johnson puhumassa parlamentissa Lontoossa 25. heinäkuuta.Jessica Taylor / AFP
Pääministeri Johnson on jo ennakoinut tätä. Hän on ilmoittanut, että jos hallitus häviää äänestyksen, se määrää uudet vaalit, jotka pidettäisiin jo lokakuun 14. päivä.
Johnsonin mukaan hallitusta vastaan äänestäneet konservatiivipuolueen kansanedustajat erotetaan puolueesta ja he eivät voi enää asettua ehdolle konservatiivien ehdokkaina.
Wien on nimetty toisena vuotena peräkkäin maailman parhaaksi kaupungiksi elää.
Economist-lehden vuotuisessa selvityksessä Itävallan pääkaupunki ohitti jälleen Australian Melbournen, joka piti ykkössijaa seitsemän vuoden ajan ennen kuin hävisi Wienille viime vuonna.
Kärkikaksikkoa seurasi Sydney, Osaka ja Calgary. Helsinki ylsi tänäkin vuonna 20 parhaimman kaupungin joukkoon. Viime vuonna Helsinki valittiin 16:nneksi parhaimmaksi kaupungiksi elää.
Economist-lehti arvioi joka vuosi 140 suurkaupungin ominaisuuksia useilla osa-alueilla, kuten vakaudessa, terveydenhoidossa, infrastruktuurissa sekä kulttuurielämässä, ympäristöasioissa ja koulutuksessa.
20 parhaimmasta kaupungista kahdeksan sijaitsee Euroopassa. Loput kärkikaupungit sijoittuvat Japaniin, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Kanadaan.
– Läntinen Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat edelleen parhaita alueita elää, Economist kommentoi tiedotteessa.
Pieni pellavapäinen tyttö viilettää pitkin leikkipuistoa ja äidin katse seuraa tytön touhuja. Kaksivuotiasta on pidettävä silmällä jatkuvasti, sillä maailma puiston ulkopuolella vetää puoleensa.
Saila Toivolalle ja hänen tyttärelleen Jalna Isopoussulle päivittäiset leikkipuistossa käynnit ovat arkea. Yleensä he päätyvät lähtemään ulos kahdestaan, kun Jalnan isä on töissä, eikä seuraa ole saatavilla.
Toivola muutti Ouluun Kuusamosta miehensä kanssa pari vuotta sitten, ja pian perheeseen syntyi tyttö. Isovanhemmat asuvat kaukana, eikä perheellä ollut Oulussa ennalta kuin muutama tuttava.
Arjesta tuli yksinäistä, toisin kuin Toivola oli kaupunkielämältä odottanut.
– Minulla oli mielikuva, että tutustun moniin uusiin ihmisiin. Mennään ja tullaan, tehdään paljon asioita eikä ole hetken rauhaa. Mutta ei se sitten ihan niin mennytkään.
Toivolalle on Oulussa asuttaessa käynyt selväksi, että vaikka kaupungissa on paljon ihmisiä, edes samassa kerrostalorapussa asuviin naapureihin ei ole helppo tutustua.
Avoin ja sosiaalinen Toivola on kotoisin Sodankylästä. Hän sanoo, että oululaisten varautuneisuus tuntuu vieraalta. Kontaktia muihin lapsiperheisiin on vaikea saada, vaikka leikittäisiin samalla hiekkalaatikolla.
"Huutava hiljainen avunpyyntö"
Toivolan tavoin moni äiti kärsii yksinäisyydestä.
Iso osa äideistä ei myöskään koe olevansa tärkeä osa mitään yhteisöä. Erityisesti tämä koskee pienten lasten yksinhuoltajaäitejä. Asia käy ilmi THL:n toukokuussa julkaistusta raportista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula sanoo, että monet perheet muuttavat juuri silloin, kun perheeseen on tulossa lapsi.
– Tällöin äidit ovat kotona perhevapaalla, eivätkä naapurit ole ennestään tuttuja. Haja-asutusalueella puolestaan naapurit ovat harvemmassa, eikä lähistöllä välttämättä ole samassa elämäntilanteessa olevia perheitä.
Leikkipuistot ovat paikkoja, joissa on hyvä aloittaa tutustuminen muihin perheisiin. Paulus Markkula / Yle
Kun isovanhemmat ja suku jäävät jopa satojen kilometrien päähän, voivat perheet joutua pärjäämään ilman turvaverkkoja ja lastenhoitoapua. Näin kävi myös Toivolalle.
Hän mietti, voisiko apua löytyä sosiaalisen median kautta, ja päätyi perustamaan ryhmän Facebookiin. Se on tarkoitettu vailla tukiverkkoa oleville Oulun seudulla asuville vanhemmille. Ajatus ryhmän tarpeellisuudesta kuitenkin epäilytti.
– Kaikilla muilla tuntui olevan kavereita, harrastuksia, hoitopaikkoja lapsille ja lähellä olevat isovanhemmat.
Toivola perusti Oulun lasten lähipiiri -ryhmän alkukesästä ja se keräsi lyhyessä ajassa yli 400 jäsentä. Suosio tuli yllätyksenä ja kertoo siitä, että samassa elämäntilanteessa olevia on paljon.
– Se on huutava hiljainen avunpyyntö.
Johanna Lammi-Taskula kertoo, että vanhemmille vertaistukea tarjoavat Facebook-ryhmät ovat suhteellisen uusi ilmiö. Niitä alkoi syntyä viitisen vuotta sitten.
Perinteisesti vertaistukiryhmiä ovat organisoineet erilaiset järjestöt, mutta nyt äidit ovat alkaneet tehdä sitä itse.
– Vertaistuen merkitys on hirmu suuri. Sosiaalisessa mediassa asioita voi kysyä myös anonyymisti, mutta livenä kokoontuvassa ryhmässä tuki voi olla vahvempaa, Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa sosiaalisen median ryhmien synty ja suosio kertovat siitä, että perheillä on tarve saada yhteisö perinteisen suvun tilalle. Ennen suvut ja perheet olivat tiiviimmät. Nyt ydinperhe voi olla eristäytynyt ja asua kaukana muusta suvusta. Eikä heidän kanssaan olla välttämättä tekemisissä.
Viranomaisten apua vierastetaan
Toivolan ja hänen tyttärensä kanssa leikkipuistotreffeille tullut Mira Laine pitää omaa tilannettaan hyvänä. Lasten isovanhemmat asuvat lähellä ja ovat tarvittaessa käytettäessä.
– Tukiverkossa ei ole montaa ihmistä, mutta riittävästi.
Laine sanoo tuntevansa paljon perheitä, joilla ei ole apuna ketään. Sen vuoksi hän kertoo toimivansa Toivolan apuna Facebook -ryhmän ylläpitäjänä.
Laine sanoo monen vanhemman vierastavan avun pyytämistä viranomaisilta, ja sen vuoksi he etsivät lastenhoitoapua mieluummin somesta.
Mira Laine on yksinhuoltaja ja saa lastenhoitoapua tyttärensä Milja Kärkkäisen isovanhemmilta. Paulus Markkula / Yle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskulan mukaan vanhemmat eivät välttämättä kerro tarpeistaan ammattilaisille. Varsinkaan omaan jaksamiseen tai parisuhteeseen liittyviä asioita ei tuoda esille.
– Lapsiin liittyvät avuntarpeet kerrotaan, mutta itselle apu jää usein pyytämättä. Ajatellaan, että on hyvä vanhempi, kun hankkii apua lapselleen.
Lammi-Taskulan mukaan syynä tähän voi olla neuvoloiden niukat resurssit. Avunpyyntiä vältetään viimeiseen asti, sillä palvelu on tiukassa. Toisaalta vanhemmat pelkäävät lastensuojelua ympäri Suomea.
Avunsaanti vaihtelee paljon myös kunnittain. Lisäksi vanhusväestö vie paljon sosiaali- ja terveystoimen resursseja, Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa apua pitäisi saada ajoissa ja tarjolla tulisi olla etenkin varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita.
Lammi-Taskulan mukaan tiedossa on, että jos pienten lasten kohdalla päästään tukemaan perheitä ajoissa, myös tulokset ovat parempia. Tämä näkyy myöhemmin esimerkiksi murrosikäisten huostaanotoissa, joita tehdään nyt paljon.
– Suurelle osalle vanhemmista tärkeintä on kuitenkin epävirallinen apu, kuten isovanhemmat. Tilanne on kuitenkin eriarvoinen, sillä kaikilla ei ole isovanhempia, sisaruksia tai hyvää parisuhdetta tai naapuriapua.
Somen kautta tutustuminen vaatii viitseliäisyyttä
Saila Toivola sanoo kertoneensa perheensä tilanteesta neuvolasta, mutta ei muista saaneensa sitä kautta apua.
– Meille ehdotettiin jonkin harrastuksen aloittamista.
Mira Laine uskoo, että vertaistukea voisi löytyä myös kaupungin kautta, mutta ehkä sitä ei osata mainostaa.
– Toisaalta kavereita ei neuvolalla ole tarjolla ja sitähän haetaan: kavereita lapsille ja myös vanhemmille.
Moni yksinhuoltajaäiti kokee itsensä yksinäiseksi, eikä tunne kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Paulus Markkula / Yle
Toivola ja Laine uskovat molemmat, että yhä useampi perhe etsii itselleen turvaverkkoja somen kautta. Helppoa se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toivola kertoo tutustuneensa ryhmänsä kanssa muutamiin vanhempiin, mutta syvempään ystävyyteen ne eivät ole vielä johtaneet.
– Minulle yhteiset arvot ovat tärkeitä, eikä kaikkien kanssa ajatukset heti kohtaa.
Laine sanoo, ettei itse uskaltaisi jättää lastaan hoitoon vieraille, vaan se vaatisi ensin kunnon tutustumisen. Hänen mukaansa on hyvä aloittaa tutustuminen vaihtamalla ensin viestejä ja sen jälkeen tapaamalla neutraalissa paikassa, kuten leikkipuistoissa.
Sosiaalisen median kautta ystävystyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, eikä se onnistu kaikilta, Lammi-Taskula sanoo.
– Jos on synnytyksen jälkeistä masennusta tai jaksamisen kanssa ongelmia, ei silloin jakseta lähteä ulos ja tehdä tuttavuutta.
Osmo ja Ismo Määttälän yritys Kokkolan keskustan tuntumassa on tullut kokkolalaisille tutuksi kymmenien vuosien aikana. Joku on vaihdattanut liikkeessä renkaansa, joku toinen taas ostanut vesijetin. Joku taas tuntee kaksikon moottorikelkkapiireistä ja poikkeaa muuten vain moikkaamaan.
Yrityksen toimiala on laajentunut alun akkutarvike- ja rengasliikkeestä käsittämään myös miesten harrastuksen moottorikelkkojen, vesijettien ja mönkijöiden parissa. Yritys on muokkautunut omistajiensa näköiseksi, mutta nyt se on myynnissä. Ilmoitus laitettiin myyntisivuille kesän korvalla.
Veljeksistä vanhempi, Osmo Määttälä, kertoo havahtuneensa eräänä päivänä siihen, että ura yrittäjänä on ollut aika pitkä.
– Tuossa saman tiskin takana on oltu nyt varmaan se 38 vuotta. Kyllä se alkaa yhdelle ihmiselle riittää ja muutakin voisi tehdä.
Kun liikkeessä töitä tehnyt oma poika Niko muutti toiselle paikkakunnalle, jatkajan etsiminen tuli ajankohtaiseksi. Nuorempi veli Ismo on samoilla linjoilla.
– Oikeastaan ehkä semmoinen oma väsyminen yrittäjyyteen oli syy. Olen tässä 30 vuotta ollut ja halua katsoa jotain uuttakin, kun on suht koht vielä kunnossa.
Yrityksen myynti monella mielessä
Määttälöiden molemmat vanhemmat olivat aikanaan yrittäjiä. Kumpikaan poika ei kuitenkaan jatkanut heidän liiketoimintaansa.
Osmo meni nuorena miehenä akkutarvike- ja rengasfirmaan töihin. Kun omistajasta aika jätti, Määttälät päättivät ostaa liikkeen itselleen. Vuodesta 1992 onkin paiskittu töitä yrittäjinä. Ympäripyöreitä päiviä tehtiin erityisesti firman alkuaikoina.
Määttälät ryhtyivät yrittäjiksi yrityskaupan kautta. Ehkä siksikin ajatus oman yrityksen myymisestä tuntui luontevalta.
Ismo Määttälä näyttää kuvasta hallia Kokkolan Hagströmin kulman laidalla. Siellä veljesten liike sijaitsi jonkin aikaa. Nyt tienoo on täysin uudistunut, hallin paikalla on kerrostalotyömaa.Ville Viitamäki / Yle
Viime vuosina yhtä useampi eläkepäiviä miettivä yrittäjä harkitsee yrityskauppoja, kertoo yrityskehittäjä Sami Viljanen Kokkolanseudun Kehitysyhtiöstä.
Nykyään jopa yritystä perustettaessa yhtenä kantavana ajatuksena on jonain päivänä myydä se. Yrityskulttuuri on hänen kokemuksensa mukaan muuttunut.
– Varsinkaan nuoret yrittäjät eivät välttämättä aio uhrata koko ikää samassa työssä. Aiemmin saattoi olla pelkoja, että asiakkaat lähtevät ja kaikkea ikävää tapahtuu, jos yrityksen myy. Mutta se ei pidä paikkaansa. Toki myymisessä on paljon uusia asioita, mutta ammattilaisilta on saatavissa apua.
Omistajanvaihdoksia toivotaan
Tuoreimmassa Omistajanvaihdosbarometrissä todetaan, että Suomessa on viime vuosina tehty ennätysmäärä yrityskauppoja. Kauppojen kasvu tarkoittaa sitä, että yhä useampi yritys on jäänyt elämään senkin jälkeen, kun edellinen omistaja on luopunut siitä. Yrittäjä on siis siirtänyt toimintansa eteenpäin, eikä ole vain lopettanut yritystään.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä elinkeinoelämä ovat muutaman viime vuoden ajan vauhdittaneet yrityskauppoja ja omistajanvaihdoksia. Toive on, että elinkelpoisten yritysten taival jatkuu, vaikka omistaja eläköityy tai lopettaa muista syistä.
Yrityskehittäjä Sami Viljanen Kokkolanseudun Kehitysyhtiöstä opastaa yrittäjiä, jotka miettivät esimerkiksi yrityksensä myyntiä.Ville Viitamäki / Yle
Projektipäällikkö Mika Haavisto perustelee, että jos yritys vain lopetetaan, tuhlaantuu omaisuutta ja osaamista.
– Yrityskaupassa uusi yrittäjä saa valmiin asiakaskunnan, tuotteet, palvelut, prosessit, verkostot ja tunnettuuden.
Nykyään puhutaan paljon startup-yrityksistä. Haavisto tunnustaa toki niiden arvon, mutta hän huomauttaa, että yrityksen rakentaminen nollasta on iso ponnistus. Hän nostaakin rinnalle omistajaa vaihtavat yritykset eli restartup-yritykset, joissa hyödynnetään jonkun jo rakentamaa liiketoimintaa.
Omistajanvaihdosbarometrin mukaan Suomessa on nyt yli 70 000 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Heille omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Mitä myynnin jälkeen?
Arvioiden mukaan vain noin puolet yrittäjien toivomista omistajanvaihdoksista toteutuu. Mika Haavisto kuitenkin kannustaa, että hyvälle yritykselle löytyy aina ostaja.
– Yritys kannattaisikin pitää koko ajan sellaisessa kunnossa, että se kiinnostaa ostajia. Tämä on nykyään yhä useammalla yrittäjällä tiedossa. Aiemmin vielä omistajanvaihdosta alettiin harkita ihan liian lähellä eläkeikää, kun ei enää jaksettu satsata yrityksen kehittämiseen.
Osmo ja Ismo Määttälä ottivat yhteyttä Kokkolanseudun Kehitysyhtiöön, kun myyntiaikeet tulivat mieleen. Jatkoa oli mietitty jo jonkin aikaa.
– Päätös, joka alkutalvesta tehtiin, oli oikeastaan aika vapauttava juttu. Nyt toivotaan, että joku saisi tästä meidän tavalla leivän. Minä kyllä uskon, että tässä on täydet mahdollisuudet jonkun pärjätä, arvioi Ismo Määttälä.
Yritys on ollut osa veljesten identiteettiä pitkän aikaa. Siihen on myös uponnut valtavat määrät aikaa. Mitä myymisen jälkeen on vuorossa?
– Monenlaisia ajatuksia jatkosta on. Haaveena on ehkä, että puoli vuotta saisi olla rennommin. Ehkä en halua enää olla tiskin takana kahdeksasta iltaviiteen, vaan jotain vähän vapaampaa, miettii nuorempi veli.
Osmo Määttälä tietää jo, mitä kaupan jälkeen haluaa tehdä.
– On minulla joitain suunnitelmia, mutta ainakin ajattelin aluksi olla kelkkasafarioppaana Lapissa.
Ismo Määttälä tarkistaa tietokoneohjelman avulla, onko myyntiin tulleessa mönkijässä kaikki kohdallaan. Ville Viitamäki / Yle
Palsta avattiin noin kaksi viikkoa sitten. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät halua osallistua live-keskusteluun chatissa. Tällainenkin mahdollisuus on koettu tarpeelliseksi.
Perustiedot koulusta
Väestöliiton palvelu on osa nuorten seksuaalikasvatusta. Sitä on moni tottunut saamaan lähinnä koulussa.
Seksuaalikasvatus kuuluu opetussuunnitelmaan, mutta on pitkälti opettajasta kiinni, kuinka luonnolliselta aiheen käsittely koulussa tuntuu.
Porilaisen Kuninkaanhaan koulun yhdeksäsluokkalaiset Kiia Kulosaari ja Elias Tanninen ovat ainakin tyytyväisiä opettajaansa.
– Meidän opettajamme on tosi hyvä kertomaan siitä, mikä nuoria seksissä mietityttää. Jos jotain kysymyksiä on ollut, on niihin saanut tunnilla vastauksen, Tanninen kertoo.
Luokassa on keskusteltu erityisesti ehkäisystä.
– Siitä, millaisia tauteja voi saada, jos ei käytä ehkäisyä, mistä tietää, jos on saanut taudin ja miten sitä hoidetaan, Tanninen listaa.
Kulosaaren mukaan tyttöjä askarruttaa myös raskauden mahdollisuus, vaikka siitä ei opettajalta olekaan kyselty. Perustiedot on saatu kysymättäkin.
Ei pelkkää ehkäisyvalistusta
Terveystiedon opettaja Kati Koskelo vakuuttaa, että nuoret saavat suunsa auki, jos heillä on asiaa. Seksuaalikasvatuksen tunnit ovat aktiivisia ja keskustelua on paljon.
– On joukossa niitäkin, jotka nolostelevat, mutta yleisesti tilanne on muuttunut vuosien varrella. Ei asioista tällä tavalla puhuttu silloin, kun itse kävin koulua.
Koskelo kuvailee koulun seksuaalikasvatusta tietoja antavaksi ja positiiviseksi. Kaikessa pyritään avoimuuteen. Siitä kertoo muun muassa yksi tuntien yleisimmistä puheenaiheista.
– Seksuaaliset suuntautumiset kiinnostavat ja niistä puhutaan paljon. Koulun seksuaalikasvatus ei ole enää pelkkää ehkäisyvalistusta.
Nimettömänä ei nolota
Jokainen saavuttaa murrosiän omassa tahdissaan ja jollekin seksistä puhuminen on vielä yhdeksännelläkin luokalla niin noloa, että mielessä pyörivät kysymykset on helpompi jättää sanomatta.
– Uskon, että tällainen nimetön nettipalvelu on siksi koettu erittäin tarpeelliseksi. Vaikka seksistä voisikin puhua koulussa, harva kehtaa kysyä kasvotusten, miten esimerkiksi suuseksiä annetaan. Nettiin asia on helpompi näpytellä, Väestöliiton seksuaalineuvoja Sari Hälinen pohtii.
Elias Tanninen ja Kiia Kulosaari puhuvat seksistä koulussa vapautuneesti, mutta kotona aihe ei helposti nouse ruokapöytäkeskusteluun.Päivi Meritähti / Yle
Kotonakin aiheesta voisi puhua, jos kehtaisi. Elias Tannisen mukaan seksi ei tunnu luontevimmalta aiheelta perheen ruokapöytäkeskustelussa. Hän kuitenkin uskoo, että vanhemmat suhtautuisivat hyvin, jos hän päättäisi ryhtyä puhumaan seksistä.
Sari Hälinen heittää palloa myös vanhempien suuntaan. Hekin voivat ottaa seksin puheeksi. Seksuaalikasvatusta ei kannata jättää vain koulun varaan. Vaikka hyvä onkin, että edes siellä seksistä puhutaan.
– Onhan se hyvä, että ainakin koulussa kaikki saavat aiheesta tietoa, jos eivät kehtaa muualta etsiä tai kysyä, Kiia Kulosaari toteaa.
Seksi on kaikille erilaista
Kuninkaanhaan koulussa sana seksi ei arjen keskellä herätä vaivaannuttavaa hihittelyä. Elias Tannisen mukaan seksi on vain yksi aihe muiden joukossa. Siitä päntätään tietoa kokeisiin osana normaalia koulunkäyntiä.
– Koetta varten pitää harjoitella ja selvittää asioita. Siinä samalla alkaa tajuta, mistä on kyse. Seksihän on ihan yleissivistystä.
Koulussa seksistä puhuminen tehdään helpoksi, mutta opetuksessa liikutaan Elias Tannisen mukaan aika yleistasolla. Hän ei pidä sitä kuitenkaan huonona asiana.
– Mielestäni koulussa ei pitäisikään kertoa, miten yhdyntä tapahtuu, koska seksi on kaikille erilaista. On jokaisen yksityisasia, miten sitä harrastat.
Neljä yleisintä kysymystä
Miten suuseksiä annetaan, miten tapahtuu anaali- tai emätinyhdyntä? Nämä Väestöliiton seksuaalineuvontachatin vakiokysymyksetkin kertovat ihmisten erilaisista mieltymyksistä.
Sari Hälisen mukaan on hyvä, että joku vastaa myös yksityiskohtaisiin kysymyksiin.
Näistä nuoret ovat hänen mukaansa kysyneet tänä vuonna eniten:
1. Seksuaalinen toiminta on ykköspuheenaihe. Iso osa kysymyksistä liittyy itsetyydytykseen, erilaisiin yhdyntöihin, seksitapoihin tai seksivälineisiin. Miten voi aloittaa sooloseksin tekemisen, miten seksiä tehdään tai onko seksivälineiden ostamiseen ikärajaa?
2. Seksuaalinen hyvinvointi askarruttaa monia. Koulujen seksuaalikasvatus keskittyy vahvasti ehkäisyyn. Se voi tehdä aiheen käsittelystä yksipuolista, mutta ehkäisy on silti selkeästi yksi nuoria eniten kiinnostavista teemoista. Myös raskauden mahdollisuus nousee keskusteluissa esiin. Erityisesti tytöt ovat huolissaan sen mahdollisuudesta. Nuoret miettivät myös, kuinka ehkäisy hoidetaan, kun seksissä on mukana kaksi penistä tai kaksi vulvaa.
Väestöliitto käynnistää tänään, Maailman seksuaaliterveyspäivänä Kumita-kampanjan. Se kannustaa nuoria harjoittelemaan kondomin käyttöä, vaikka seksi ei olisikaan vielä ajankohtaista. Kumita-kampanjan kyselyn mukaan 8.-luokkalaisten asenteet kondomin käyttöä kohtaan ovat myönteisiä, mutta silti joka kolmas yhdynnässä olleista ei käytä kondomia. 8.-luokkalaisista kuitenkin joka viides on jo ollut yhdynnässä.
Elias Tanninen uskoo useiden poikien ajattelevan, että huolta ei ole, jos tyttö käyttää e-pillereitä. Silloin ei tarvitse pelätä raskautta. Mutta muutakin pelättävää olisi.
– Moni ei tajua, että sillä täydellisimmälläkin tytöllä voi olla vaikka mikä tauti. Ikinä ei voi tietää, kenellä sellainen on ja milloin sen saa. Mielestäni aina pitäisi käyttää ehkäisyä.
3. Seksin hyväksyttävyys on aiheiden kärkikolmikossa. Nuoret pohtivat, mistä saa kiihottua ja fantasioida, ja onko jonkin seksiin liittyvän asian ajatteleminen OK. Erityisesti murrosiän alussa olevia poikia askarruttaa myös hallitsematon erektio. He huolestuvat, jos esimerkiksi hyvältä näyttävä opettaja saa peniksen kovettumaan tai jos niin käy esimerkiksi perhesaunassa. Silloin heidän on hyvä saada tietoa siitä, että hormonit voivat käydä omilla kierroksillaan, vaikka seksin harrastaminen ei olisikaan aikomuksena.
4. Ihmissuhteet herättävät kysymyksiä iästä riippumatta. Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa nuoret pohtivat erityisesti valmiuttaan seksiin. Moni nuori toivoo löytävänsä seurustelukumppanin. Mitä jos kumppani haluaakin seksiä, mutta itse ei ole siihen vielä valmis? Entä miten ihastusta voi lähestyä?
Kysy seksistä
Seksi on ajatuksia, tunteita ja toimintaa. Seksin määritteleminen on Sari Hälisen mukaan vaikeaa, sillä se tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita.
Seksuaalineuvojana hänen tehtävänsä on antaa tietoa ja ohjausta seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä.
Väestöliiton nuorten palvelut on suunnattu 13–19 -vuotiaille. Hälinen harmittelee, että moni parikymppinen ja vanhempikin joutuu käsittelemään seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ilman tukea.
Tänään Väestöliiton seksuaalineuvontaa on tarjolla kaikenikäisille. Voit esittää kysymyksesi seksuaalineuvojalle tämän jutun kommenttiosiossa. Hän on linjoilla kello 18–20. Voit kirjoittaa kysymyksesi kommentteihin myös valmiiksi ennen iltaa. Kommentointiin tarvitset Yle-tunnuksen. Voit luoda sellaisen täällä.
Nuoret voivat osallistua tänään myös Väestöliiton omaan chattiin kello 15–17.
Chat on avoinna joka viikko maanantaisin kello 14–16, keskiviikkoisin kello 15–17, torstaisin kello 13–14 ja perjantaisin kello 12–14.
Kysy seksistä! Mitä haluaisit tietää? Huomaathan, että seksuaalineuvoja ei ole terapeutti. Jos tarvitset apua pidempiaikaiseen seksiin liittyvään ongelmaan esimerkiksi parisuhteessasi, ota yhteyttä seksuaaliterapeuttiin.
Lue myös:
Seksistä voi puhua ikätasoisesti pientenkin lasten kanssa. Pikku Kakkonen on julkaissut muun muassa tällaisen Kehoni on minun -sarjan.
Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) paheksuu Britannian pääministerin Boris Johnsonia demokratian unohtamisesta brexit-väännön tuoksinnassa.
– Kovasti ihmettelen pääministerin tapaa, että parlamentin työskentelyn kautta pyrkii ikäänkuin demokratian unohtamaan tässä tilanteessa. Jos meillä olisi tällainen tilanne mahdollista ylipäätään, niin se huuto olisi valtava, Rinne sanoi eduskunnassa.
Johnsson päätti viime viikolla keskeyttää maan parlamentin toiminnan tavanomaista pidemmäksi aikaa. Parlamentille jäi siksi hyvin vähän aikaa uusille brexit-ratkaisuille.
Britannian parlamentti pyrkii estämään sopimuksettoman brexitin lainsäädännöllä ja pakottamaan Johnsonin hakemaan EU:lta lykkäystä brexitille. Johnson veisi mieluummin Britannian uusiin vaaleihin.
Nykyisellään Britannian on määrä erota EU:sta 31. lokakuuta, oli sopimusta tai ei.
"Lisäaikaan ei ole halukkuutta"
Rinteen mukaan yleinen ilmapiiri Euroopassa on, että lisäaikaa ei anneta, vaikka Britannia sitä päätyisi pyytämään.
– Jos ei mitään varmuutta jostain muutoksesta ole syntymässä lisäajan kautta, niin sellaista lisäaikaa ei ole halukkuutta antaa. En tällä hetkellä osaa sanoa, onko briteissä tilanne muuttumassa tavalla, jonka pohjalta voisi olettaa jotakin tällaista uutta näkökulmaa tähän brexit-kokonaisuuteen saatavan.
Hän jättää kuitenkin takaoven lisäajan myöntämiselle raolleen.
– Kyse on siitä, että täytyy olla joku näkymä siitä, että tilanne muuttuisi fiksumpaan, parempaan suuntaan.
Rinteen piti tavata pääministeri Boris Johnson EU:n puheenjohtajamaan pääministerin ominaisuudessa lähiaikoina. Johsson ilmoitti kuitenkin pian lykkäävänsä tapaamista kiireisiinsä vedoten, eikä tapaamisen kohtalosta ole Rinteelläkään uutta tietoa.
Rinne toteaa, ettei brexit-tilanteen sekavuus Britanniassa toistaiseksi anna Suomelle mahdollisuuksia esimerkiksi välittäjän rooliin tilanteen ratkaisemiseksi.
Yksityinen terveysjätti Terveystalo pyrkii nostamaan päivystyslääkäripalveluista kunnilta perittäviä hintoja. Syynä on lääkäripula.
Terveystalo on ehdottanut roimaa hinnankorotusta esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa Kuusankoskella.
– Tilanne on vastaava ollut ympäri Suomen – niin julkinen kuin yksityinenkin puoli on ollut vaikeuksissa saada lääkäreitä päivystykseen, kertoo Suomen Terveystalon yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Kymsote ostaa Terveystalo Julkiset Palvelut Oy:ltä päivystyslääkäreitä nykyisin noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa.
Kymsoten palvelupäällikkö Kimmo Salmio arvioi, että hinnankorotus vähintään kaksinkertaistaisi summan ja Kymsote joutuisi maksamaan Terveystalolle päivystyslääkäreistä ainakin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Pahimmillaan hinnat nousisivat jopa 250 prosenttia.
Toiminta on muuttunut tappiolliseksi
Terveystalo järjestää Kymenlaakson sairaaloissa 12–14 yleis- tai erikoissairaanhoidon tasoista lääkärityövuoroa vuorokaudessa. Kymsote ostaa suurimman osan ulkopuolisista lääkäreistä Terveystalolta.
Terveystalon mukaan hinnankorotuksen syynä on se, että toiminta on muuttunut tappiolliseksi. Lääkäreiden rekrytointi on vaikeutunut, mikä on nostanut rajusti kustannuksia.
– Sopimus on yli kolme vuotta vanha ja sinä aikana kustannustaso on noussut melkoisesti, sanoo yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
– Etenkin työkuorma, tietojärjestelmäongelmat ja seniorituen puute ovat lääkärien esiin nostamia ongelmia. Hyvästä yhteistyöstä huolimatta Terveystalolla ei ole edellytyksiä jatkaa yhteistyötä nykyehdoin, hän sanoo.
Virkalääkäreitä ei saada palkattua
Terveystalo on irtisanonut voimassa olevan sopimuksen. Se päättyy viimeistään maaliskuussa 2020. Siihen asti Kymsote maksaa lääkäripalveluista nykyisen hinnan.
Kuntayhtymän toimitusjohtaja Annikki Niiranen ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.
Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska myös sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.
