Englannin Valioliigassa Norwichin joukkueessa pelaavan Teemu Pukin sukunimi herättää riemua sosiaalisessa mediassa ja jalkapallofoorumeilla. Valioliigan Facebookissa pukki-sana on huvittanut viime päivinä etenkin malesialaisia:
– Hillittömän hauska nimi, kun sen sanoo Kaakkois-Aasiassa.
– Malesiassa fanit todella pitävät tästä pelaajasta.
– Älä tule Malesiaan ja tee maaleja meitä vastaan.
Sana pukki viittaa malaijiksi naisen sukuelimiin. Teemu Pukin kasvattiseurassa KTP:ssä on pantu irvailu merkille.
– Kyllä tuohon kyseiseen merkitykseen on tullut törmättyä keskustelufoorumeilla. Malesialaiset hehkuttavat sitä Valioliigan Facebookissa peräkkäin, kertoo FC KTP:n media- ja markkinointivastaava Jesse Ojala.
Male goat
Brittiläinen tabloidi Daily Star kertoo, että Pukin edesottamusten uutisointi aiheuttaa päänvaivaa malesialaisella Stadium Astro -urheilukanavalla, joka näyttää Valioliigan pelejä.
Kanavalla työskentelevä entinen Liverpool-tähti Stan Collymore on myös avannut nimen malaijinkielistä merkitystä Twitterissä. Collymore twiittasi asiasta elokuun lopussa sen jälkeen, kun asia oli noussut esiin kanavan tuotantopalaverissa Kuala Lumpurissa.
Sosiaalisessa mediassa on innostuttu viime aikoina myös goat-sanasta, jonka merkitys valkeni monille ulkomaalaisille vasta muutama viikko sitten.
Caversham United FC kannustaa Teemu Pukkia Twitterissä.Kuvakaappaus Twitteristä
Joulupukki
Pukkia alettiin joissakin piireissä kutsua nimellä "Goat" jo viime vuonna hänen pelatessaan Tanskassa ja maaleja alkoi tulla. "Goat" viittaa sanoihin "greatest of all time", ja ilmaisua on käytetty eri urheilulegendojen kuten Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin yhteydessä.
Pari viikkoa sitten englantilaiset huomasivat, että suomen sana "pukki" on suoraan englanniksi käännettynä "male goat". Esimerkiksi amatöörijoukkue Caversham United FC, jonka logossa on vuohi, tiedusteli vahvistusta asiaan helsinkiläiseltä HJK:lta.
Riemu oli suuri, kun HJK vastasi ettei pukki ole vain male goat vaan myös Santa Claus eli joulupukki. Caversham United on muistanut Teemu Pukkia sen jälkeen useaan otteeseen Twitterissä.
Suomifutis.com-sivustolla kerrotaan, että goat-keskustelu sai lisää vettä myllyynsä, kun Pukista löydettiin kuva poseeraamassa pukin kanssa.
Vaasan keskussairaalaan viime viikolla perustettu potilasturvallisuuskeskus on ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana saanut runsaasti julkisuutta, johon se ei osannut varautua.
Potilasturvallisuuskeskus sai nimekseen No-harm Center.
Englanninkielinen nimi viittaa Hippokrateen valaan “do no harm” ja “no harm” on käsitteenä potilasturvallisuuden parissa toimiville hyvin tuttu, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.
– Tavallisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät tunne sanastoa, termi näyttäytyy eri tavalla, Kinnunen toteaa nyt, kun nimestä on kohistu viikon verran.
Kotuksen palautteen johdosta Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää nyt keskukselle uuden nimen, joka vastaa suosituksia ja lainsäädännön vaatimuksia.
– Kotus ei vaatinut meitä vaihtamaan nimeä kokonaan, vaan tuomaan sen eteen suomen- ja ruotsinkieliset nimekkeet, Kinnunen sanoo.
Kotus: Epäonnistunut nimi
Kotuksen erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Ulla Onkamo toteaa No-harm Centerin nimen olevan Kotuksen näkökulmasta monelta osin epäonnistunut.
– Pelkästään englanninkieltä oleva viranomaisen nimi ei ole hyvää virkakieltä eikä hyvän hallinnon mukainen, Onkamo perustelee.
Onkamo toteaa, että kielilain mukaan valtion ja kaksikielisten kuntien on palveltava suomeksi ja ruotsiksi. Hallintolain mukaan taas on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
– Englanninkielinen nimi ei voi olla ymmärrettävä. Lisäksi, vaikka osaisi englantia, tämä nimi ei yhdisty selvästi potilasturvallisuuteen. Asiantuntijoille ehkä, mutta ei suurelle yleisölle, Onkamo sanoo.
Lisäksi nimessä olisi hyvä käyttää loppuosaa, joka viittaa selvästi kohteeseensa. Esimerkiksi, jos kyse on keskuksesta, “keskus” olisi sopiva myös nimen loppuosaksi.
Viranomaisten ja julkishallinnon organisaatioiden pitäisi jo nimeltään erottua kaupallisista nimistä.
– Nimi auttaa kansalaisia hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja parantaa yhteiskunnan luotettavuutta, Ulla Onkamo toteaa.
Monenlaisia nimiongelmia
Vaasan No-harm Center ei ole nimiongelmansa kanssa yksin.
Onkamon mukaan julkishallinnon nimissä on ollut viime vuosina ongelmia. Yksi ongelmallinen nimityyppi ovat yritysnimiä muistuttavat nimet.
– Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto käyttää Traficom-oheisnimeä, joka ei hahmotu pelkästään viranomaisen nimeksi, Ulla Onkamo sanoo.
Toisena esimerkkinä Onkamo mainitsee Postin. Posti otti Itellan jälkeen käyttöön vanhan nimensä, mutta ei kielilain edellyttämää ruotsinkielistä nimeä suomenkielisen rinnalle.
Myös sanojen merkitykset voivat aiheuttaa ongelmia. Onkamon mukaan sanan merkitys voi olla liian abstrakti tai laaja – kuten “elinvoimapalvelut”.
Sanaa voidaan myös käyttää niin, että sen merkitys poikkeaa yleiskielessä ymmärretystä merkityksestä. Onkamo viittaa esimerkiksi keskusteluun Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampuksesta, minne ovat tulossa avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.
– Kampus-sanan merkitys on ehkä laajenemassa niin, että sitä käytetään yleensä rakennusten ryhmittymästä, mutta yleiskielessä se viittaa ainoastaan korkeakoulualueeseen.
Keskustelua myös potilasturvallisuudesta
Kotuksella on alkamassa hyvän nimistön oppaan kokoaminen. Julkishallinnon – ja muidenkin – toimijoiden käyttöön se on tarkoitus saada ensi vuoden aikana.
Vaasassa No-harm Center saanee sitä ennen suomenkielisen ja ruotsinkielisen lisukkeen nimensä eteen.
Marina Kinnunen sanoo, että ei arvannut nimestä nousevan tällaista kohua, mutta kun nyt on kohistu, toivottavasti julkisuutta saadaan myös itse työlle. Kinnunen toivoo, että keskustelu toisi potilasturvallisuuden kehittämiseen kansallisia resursseja.
– Olemme nyt saaneet ilmaista mainosta keskukselle. Toivon, että se johtaa myös siihen, että kansallisesti voidaan resurssoida ja saada potilasturvallisuutta paremmalle tasolle.
Mitä mieltä olet julkisten toimijoiden ja viranomaisten nimistä? Jääkö ymmärrettävyys kikkailun jalkoihin? Aiheesta voi keskustella 5.9.2019 kello 22 asti.
Norjan yleisradioyhtiön NRK:n tiedeohjelma Folkeopplysningen eli Kansanvalistus on joutunut myrskyn silmään puututtuaan elo-syyskuun kouluvaaleihin demokratiakasvatuksen nimissä. Ohjelma on testannut kuinka vaalivaikuttaminen toimii käytännössä manipuloimalla yksittäisen koulun oppilaita kuukausien ajan.
Keinovalikoimassa ovat olleet niin sosiaalisen median valeprofiilit kuin keksityt uutisetkin. Niiden avulla oppilaille on haluttu opettaa kuinka "ulkovallat" voivat vaikuttaa vaalitulokseen.
NRK:n mukaan kyseisen koulun rehtori ja kunnan juristit ovat tienneet manipuloinnista etukäteen.
Lillestrømin lukion oppilaille paljastettiin vasta tällä viikolla, että heitä on manipuloitu järjestelmällisesti helmikuusta lähtien. Manipuloinnin tavoitteena oli saada mahdollisimman moni koululainen kannattamaan Norjan keskustapuoluetta, joka edellisissä kouluvaaleissa sai Lillestrømin lukiossa pienimmän kannatuksen.
"Samat metodit kuin Venäjän vaalivaikuttamisessa"
Ohjelman tuottajan Tor Erik Olsenin mukaan vaalivaikuttamiskokeessa käytettiin samoja metodeja, joita Venäjän on todettu käyttäneen yrityksissa vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin.
Olsenin mukaan ohjelma olisi halunnut käyttää kokeessaan "oikeita vaaleja", mutta ei saanut aikeelle hyväksyntää NRK:ssa.
Ohjelman tekijöiden käytössä ei ollut listaa kohteeksi valitun koulun oppilaista, joten he hankkivat tiedot oppilaista perustamalla Facebookiin väärennetyn tilin koulun ilmastolakkoa varten. Tämän sivun seuraajille on sitten lähetetty Facebookissa ja Instagramissa keskustamyönteisiä viestejä.
Keinovalikoimaan on kuulunut myös oikeita uutissivustoja muistuttavien valeuutissivustojen luominen kilpailevien puolueiden mustamaalaamiseksi ja keskustapuolueen kehumiseksi. Oppilaisiin kohdistetuissa valeuutisissa kerrottiin muun muassa kilpailevan puolueen ajamasta internetin käytön rajoittamisesta ja deodoranttikiellosta.
Osa oppilaista puolustaa ohjelman toimintaa
Koululaisten manipuloiminen tv-ohjelmaa varten on nostattanut Norjassa laajaa arvostelua. Muun muassa useat poliitikot ja nuorisojärjestöjen edustajat ovat tuominneet NRK:n toiminnan.
Lukuisten nuorisojärjestöjen kattojärjestön LNU:n puheenjohtaja Rode Hegstad vaatii VG-lehdessä NRK:ta pyytämään anteeksi sitä, että se on käyttänyt koululaisia koekaniineinaan.
Osa vaalivaikuttamisen kohteina olleista koululaisista on kuitenkin asettunut NRK:n ohjelman tueksi. Lillestrømin lukiossa opiskeleva Hanna Revelsby toteaa Aftenpostenissa olevansa hyvillään siitä, että ohjelma on avannut hänen silmänsä vaalimanipulaatiolle.
Kouluvaaleissa oppilaat äänestävät samalla lailla kuin varsinaisissa vaaleissa tutustuakseen Norjan vaalijärjestelmään. Tänä syksynä Norjassa järjestetään kunta- ja maakäräjävaalit.
Lillestrømin lukion tämän vuoden kouluvaaleissa keskusta sai 3,1 prosentin kannatuksen, kun vuoden 2017 kouluvaaleissa keskustan kannatus koulussa oli kaksi prosenttia ja vuonna 2015 1,7 prosenttia. Suurimman kannatuksen koulussa sai työväenpuolue, jota äänesti 31,2 prosenttia. Kaikkien Norjan koulujen yhteenlasketuissa tuloksissa keskustapuolueen kannatus oli kahdeksan prosenttia.
Oppositiopuolueet jatkavat Ylen kyselyn kärjessä. Perussuomalaiset vahvisti asemaansa suosituimpana puolueena, ja kakkosena jatkaa toinen oppositiopuolue, kokoomus.
Pääosin elokuun aikana tehdyssä kannatusmittauksessa perussuomalaisten ero kokoomukseen kasvoi yli kolmeen prosenttiyksikköön.
Kahden suurimman oppositiopuolueen kannatus on eduskunnan syksyn kynnyksellä nousussa. Perussuomalaiset ja kokoomus haastavat oikealta Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen keskustavasemmistolaista hallitusta.
Pienistä oppositiopuolueista kristillisdemokraattien kannatus on polkenut paikoillaan. Elokuun puoluekokous ja Sari Essayahin jatkokausi puolueen johdossa eivät ole kannatuslukuja värisyttäneet. Harry Harkimon puolueeksi pyrkivä Liike Nyt saa edelleen runsaan prosentin kannatuksen.
Pääministeripuolue SDP hallituksen ykkönen
Hallituspuolueista SDP on kääntänyt kannatuksensa kesäkuun notkahduksen jälkeen loivaan nousuun. Vihreiden kesäpiikki katkesi ja myös vasemmistoliiton suosio putosi.
SDP, vihreiden ja vasemmistoliiton kesäkokouksissa on korostettu hallitussuunnan muutosta. Rinteen hallituksen ensimmäisiä kuukausia on hallinnut Suomen EU-puheenjohtajuus, mutta talous- ja työllisyyspolitiikan isot ratkaisut ovat edessä heti alkusyksystä.
Pääministeri Rinteen ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) pikaiset ja tiukat reagoinnit Postin työehto- ja palkkakohuun kertovat kovista paineista vaikean työmarkkinasyksyn edellä.
Demareiden kannatus on edelleen alle huhtikuun eduskuntavaalien 17,7 prosentin ääniosuuden, joten kirittävää riittää. Parhaiten ovat eduskuntavaalien jälkeen pärjänneet vihreät ja perussuomalaiset – molemmilla nousua yli kolme prosenttiyksikköä.
Tästä linkistä löydät lisää tietoja Ylen kannatusmittauksesta ja puolueiden kannatusmuutoksista pitkällä aikavälillä.
Keskustan uudella johdolla kivinen tie
Kevään eduskuntavaalien murskatappion jälkeen hallitukseen kivunneen keskustan kannatus vajosi elokuussa jälleen alle 12 prosentin. Eduskuntavaaleistakin pudotusta on kertynyt vielä runsaat kaksi prosenttiyksikköä.
Hallituksen suosiota mittaavien kyselyjen mukaan keskustan entiset kannattajat näyttävät siirtyneen katsomoon seuraamaan, miten keskustan ääni kuuluu Rinteen hallituksessa.
Elokuussa eri puolilla Suomea pyörinyt elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) puheenjohtajakiertue ei näytä piristäneen keskustan suosiota, ja lauantaina Kouvolassa valittavalla uudella puoluejohtajalla on edessään iso urakka.
Keskustalla on pitkästä aikaa käsissään valtiovarainministerin salkku, mutta valtion rahojen pyörittely ei näytä ainakaan vielä kohottaneen keskustan kannatusta.
Talousnäkymien heikentyessä valtiovarainministerin salkku voi muodostua taakaksi, kun keskustelu siirtyy menolisäyksistä veronkorotuksiin tai menojen leikkauksiin.
Keskustan puheenjohtajaehdokkaista Katri Kulmuni on vaikuttanut innokkaammalta tarttumaan valtiovarainministerin salkkuun. Antti Kaikkonen on suhtautunut salkkuvaihtoon varovaisemmin.
Perussuomalaisilla näytön paikka oppositiossa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho palaa eduskuntaan viiden vuoden europarlamettikauden jälkeen. Halla-ahon ensimmäinen kausi eduskunnassa oli vaikea.
Eduskunnan toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle olisi ollut nyt tarjolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan nuija, mutta Halla-aho on torjunut tehtävän, jonka hän kokee rajoittavan liikaa puoluejohtajan työtä.
Kokoomus taiteilee hallituksen ja Halla-ahon välissä
Pitkäaikainen hallituspuolue, kokoomus, joutuu opettelemaan oppositiopolitiikan perusteita. Eduskuntaryhmässä on vain muutama edustaja, jolla on kokemusta kokoomuksen edelliseltä oppositiokaudelta vuosina 2003–07.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan keväällä 2007 ja eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Kai Mykkänen on vasta toisen kauden kansanedustaja. Oppositiopolitiikan vankinta kokemusta edustavat 1970- ja 1980-luvuilla oppositiossa istuneet Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz.
Kokoomuksen oppositiopolitiikan maalitaluna on Rinteen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka. Kokoomus hakee aloitetta valmistelemalla jo ensimmäistä välikysymystä heti hallituksen syyskuun puolivälin budjettiriihen jälkeen.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten taistelussa opposition johtajuudesta ratkaistaan puolueiden voimasuhteita seuraaviin vaaleihin. Perussuomalaiset on onnistunut jo kolme kertaa vaaleissa tekemään kovan loppukirin ja ylittämään kannatusodotukset.
"Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu."
Näin kertoo Suomen perustuslain kahdestoista pykälä.
Se on sananvapauden ohella kansanvallan keskeinen tukipilari. On nimittäin vaikeaa käyttää sananvapautta yhteisistä asioista, jos ne salataan.
Tätä lakiin kirjattua julkisuusperiaatetta on lakaistu tämän tästä maton alle – ja viime vuosina tiedonhankinnasta on tullut yhä hankalampaa. Tämä johtuu siitä, että kunnat ja valtiot ovat siirtäneet toimintojaan osakeyhtiöihin.
Julkisuuslaki koskee nimittäin virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, lautakuntia, komiteoita ja tuomioistuimia...
Mutta ei osakeyhtiöitä.
Ei edes sellaisia, joissa kunta tai valtio käyttää määräysvaltaa.
Suomen monitoimimurtajat osallistuivat Shellin arktiseen öljynporaukseen vuosina 2012 - 2014.Arctia
Finavia, Länsimetro, Arctia...
Verovaroin rakennettu länsimetro ylitti budjetin sadoilla miljoonilla euroilla, mutta asiaa käsitellyt raportti ei metroyhtiön mukaan ollut julkinen.
Finavia hävisi yli 30 miljoonaa euroa johdannaiskaupoilla. Valtiontalouden tarkastusviraston laati tapauksesta muistion, mutta lentokenttiä hoitava valtionyhtiö halusi salata sen.
Oulun kaupunginteatterin ostopalvelusopimuksia käsitellyt raportti salattiin sillä perusteella, että kaupunginteatteri on yhtiö.
Espoon sairaalan kustannusarvio ylittyi, mutta kiinteistöyhtiö ei halunnut luovuttaa hallituksensa pöytäkirjoja edes espoolaiselle kuntapoliitikolle.
Finaviaa ja Oulun kaupunginteatteria koskevat raportit on sittemmin määrätty julkisiksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä. Metron tapaus innosti toimittajajärjestöt esittämään vuonna 2017 oikeusministeriölle vetoomuksen julkisuuslain muuttamiseksi.
Vaatimuksia julkisuuslain muuttamiseksi on kuultu myös Keskustan ja sosiaalidemokraattien joukosta.
Ajatus julkisuuslain soveltamisen laajentamisesta on nyt myötätuulessa – onhan aiheesta kirjaus Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa.
Mahdollinen uusi lainsäädäntö on parhaillaan esivalmistelussa.
“Julkisuusvaje”
Oikeusministeriöstä eläkkeelle jäänyt Anna-Riitta Wallin toteaa, että julkisuuslain nykytilanne on ongelmallinen.
– Tällä hetkellä kunta tai valtio voi valita toiminnoilleen sellaisen organisaatiomuodon, jossa sen toiminta jää julkisuuslain ulkopuolelle – vaikka tuo toiminta olisi sellaista, että se voisi ihan hyvin harjoittaa sitä omana toimintanaan.
Kyseessä on hänen mukaansa julkisuusvaje.
– Hallinnollisella päätöksellä voidaan kaventaa perustuslain lähtökohtaa tiedonsaantioikeudesta.
Oikeusministeriö tilasi Wallinilta selvityksen julkisuuslain laajentamisen mahdollisuuksista.
Kesällä julkaistussa raportissa Wallin kuvaa, miten julkisia hallinnointitehtäviä on siirretty kuntien ja valtion osakeyhtiöihin. Samalla paljon tietoa yhteisten asioiden hoidosta on siirtynyt julkisuuslain ulottumattomiin.
– Länsimetro on hyvä esimerkki. Siellä todettiin, että julkisuuslaki ei koske heidän asiakirjojaan. Se kuvaa hyvin tilannetta, jossa yhtiöittämisen seurauksena päästään eroon julkisen hallinnon yleislaeista.
Tuttu tilanne. 1970-luvun lopulla ns. Metrotoimikunta salasi sopimuksia, jotka KHO julisti vuosien oikeustaisteluiden päätteeksi julkisiksi.Kari Ahotupa / Yle
Yhtiöittämisen perustelu: Valtio ei voi mennä konkurssiin
Kuka muistaa vielä Posti- ja telelaitoksen, Valtionrautatiet, Ilmailulaitoksen tai Varustamoliikelaitoksen? Erilaisia valtion liikelaitoksia on ollut Suomessa vuosien saatossa kaikkiaan kuusitoista kappaletta ja niiden toiminta oli lähtökohtaisesti julkisuuslain piirissä.
Tänään Posti, VR, Finavia, Arctia ja Finnpilotage ovat valtionyhtiöitä, joita julkisuuslainsäädäntö ei lähtökohtaisesti koske. Varsinaisia liikelaitoksia on enää kaksi, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus.
Yhtiöittäminen on ollut päivän sana myös kunnissa. Vuonna 2016 kunnilla ja kuntayhtymillä oli jo yli 2 500 osakeyhtiötä. Niistä suurin osa toimi kiinteistöalalla, paljon myös energiantuotannossa sekä vesi- ja jätehuollossa.
Yhtiöittämistä on perusteltu toiminnan tehostamisella ja ennen kaikkea kilpailulainsäädännöllä. Kyse on siitä, että yksityisten yhtiöiden kanssa kilpaillessaan valtiolla tai kunnalla on aina etulyöntiasema – ne kun eivät voi mennä konkurssiin.
Siksi liikelaitoksista on haluttu eroon, ja kuntalaki velvoittaa kuntia yhtiöittämiseen, jos ne toimivat kilpailluilla markkinoilla.
Käytännössä kyse on usein monopolista
Yhtiöittämisiä perustellaan kilpailusyillä, mutta Wallinin selvityksessä tämä kyseenalaistetaan.
Hyvin usein kuntien ja valtion yhtiöt eivät selvityksen mukaan ole aidossa ja tosiasiallisessa kilpailuasemassa. Kuntien vedenjakelussa, luotsauksessa tai väkevien alkoholin myynnissä ei ole kilpailua.
– Käytännössä moni yhtiö toimii monopoliasemassa – eikä esimerkiksi länsimetrollakaan ole kilpailijaa, Wallin toteaa.
Ministeri Anne Berner kertoo Finavian johdannaistappion taustoista ja selvitystyöstä – tarkastusviraston muistio haluttiin salata.Petteri Paalasmaa / AOP
Ruotsissa ei salailla
Oikeus saada tietoja viranomaisten asiakirjoista tuli osaksi oikeusjärjestystä jo vuonna 1766 Ruotsi-Suomen painovapausasetuksella.
Oikeustieteen tohtori Marjut Salokannel arvioi, että Suomen ja Ruotsin perustuslakien henki on tästä johtuen yhä hyvin samankaltainen.
Käytännön lainsäädännössä ja sen soveltamisessa sen sijaan on eroja.
– Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on selkeästi lakiin kirjattu asiakirjojen julkisuus myös niissä yhtiöissä, joissa kunnilla on päätösvalta, Salokannel sanoo.
– Lisäksi julkisuus on taattu tapauksissa, joissa kunta on vain vähemmistöomistajana. Silloin kunnan tulee huolehtia, että esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä on taattu, että asiakirjojen julkinen saatavuus toteutuu.
Salokannel kirjoitti oikeusministeriön tilaaman selvityksen jälkimmäisen puoliskon, jossa käydään läpi sitä, miten julkisuuslaki on toteutettu Ruotsissa. Suomessa vasta puhutaan julkisuuslainsäädännön ulottamista koskemaan valtion ja kuntien yhtiöitä, Ruotsissa ne jo ovat julkisuuslain piirissä.
Salokannel kertoo että julkisuusvaatimus ulottuu jopa tilanteisiin, joissa ruotsalainen kunta ostaa tuotteita tai palveluja täysin yksityisiltä yhtiöiltä. Silloinkin tilaussopimuksissa on määriteltävä, millä tavalla kansalaiset saavat julkisuuslain edellyttämät tiedot.
Lähtökohtaisesti asiakirjojen julkisuusperiaate ei koske valtion yhtiöitä. Julkisuus- ja salassapitolaissa on kuitenkin erikseen lueteltu ne valtion omistamat yhtiöt ja muut organisaatiot, jotka ovat joko kokonaan tai osittain julkisuuslain alaisia.
– Oma käsitykseni on, että Ruotsin järjestelmä toimii hyvin. Vaikka meillä Suomessa on ollut alun alkaen sama julkisuuslainsäädäntö, Ruotsissa se on ymmärretty ja toteutettu laajemmin.
"Olemme vastuussa, mutta emme saa tietoa", espoolaispoliitikko harmitteli Jorvin sairaalan rakennusurakkaa vuonna 2016.Pekka Koli / Yle
Oikeusoppineet muutoksen puolesta
Julkisuuslain soveltamisen laajentaminen on tällä hetkellä esivalmistelussa ja oikeusministeriö pyytää asiassa lausuntoja.
Ensimmäisen myönteisen lausunnon ehti antamaan kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta.
– Lähtökohtana tulisi olla ns. organisaationeutraalisuuden periaate. Eli kun tietty tehtävä on julkinen hallintotehtävä, niin sillä minne se lopulta päätyy, ei saisi olla vaikutusta siihen, miten hallinnolliset perusoikeudet käyttäytyvät, Muukkonen kirjoittaa.
Nykyisin tämä tavoite ei Muukkosen mukaan täyty esimerkiksi kuntayhtiöiden osalta – tai ainakin käytäntö on vaihteleva.
– Selkeyttä kuitenkin toisi, jos julkisuuslain soveltaminen kunnan toimintaan olisi laissa eksplisiittisesti määritelty.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on jo aiemmin todennut olevansa julkisuuslain laajentamisen kannalla.
– Nämä kuntien osakeyhtiöt, jotka eivät käytä julkista valtaa, jäävät nyt julkisuuslain ulkopuolelle. Siellä on paljon verorahojen käyttöön liittyvää päätöksentekoa ja sikäli julkisuus olisi perusteltua, hän totesi sanomalehti Kalevalle viime vuonna.
"Läpinäkyvyys maksaa"
Kielteisen kannan mahdolliseen uuteen lainsäädäntöön otti valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt.
– Haluamme herättää keskustelua siitä, millaiset kustannukset tästä tulisi julkisen puolen liiketoiminnalle, kertoo lakiasiainjohtaja Ilkka Koponen.
Senaatti-kiinteistöjä asia ei kovin merkittävässä määrin koske, koska valtion liikelaitoksena se on julkisuuslain piirissä jo nyt – muutamia tytäryhtiöitä lukuun ottamatta. Tästä syytä Koposella kuitenkin on käsitys siitä, millainen rasite julkisuuslain soveltaminen valtion ja kunnan yhtiöille saattaisi olla.
– Julkisen puolen yhtiöiden täytyisi ottaa käyttöön kohtuullisen raskaita ja viranomaismaisia toimintatapoja esimerkiksi asianhallinnan ja tiedonhallinnan osalta. Muutoin julkisuuslakia ei pysty noudattamaan, hän sanoo.
– Totta kai pitää olla läpinäkyvyyttä, kun julkisella rahalla toimitaan. Mutta täytyy sanoa ääneen myös se, että se maksaa.
Ilkka Koponen on Anna-Riitta Wallinin kanssa samaa mieltä siitä, että nämä asiat tulisi ottaa huomioon jo ennen kuin kunta tai valtio päätyy yhtiöittämään toimintojaan.
Monella, jota asia suoraan koskee, ei vielä ole virallista kantaa aiheeseen. Esimerkiksi Finaviassa asia on selvityksen alla ja Espoon kaupunginhallitus käsittelee asiaa vasta parin viikon kuluttua.
Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut viime päivinä Etelä-Afrikassa tapahtuneissa maahanmuuttajiin kohdistuneissa väkivaltaisuuksissa. Kuolleista kaksi on maan presidentin Cyril Ramaphosan mukaan ulkomaan kansalaisia.
– Ihmiset ovat menettäneet henkensä, perheet ovat traumatisoituneet, Ramaphosa sanoi kuvaillessaan mellakoinniksi ja ryöstelyksi paikoin yltyneitä väkivaltaisia iskuja.
Muun muassa Johannesburgissa ja Pretoriassa on muutaman päivän aikana tehty useita hyökkäyksiä ulkomaalaisten yrityksiin ja koteihin. Ramaphosa sanoi televisiossa ja radiossa lähetetyssä puheessa torstaina, ettei tällaisille iskuille voi olla mitään oikeutusta.
Esimerkiksi Somalia ja Nigeria ovat vedonneet Etelä-Afrikan viranomaisiin, jotta nämä suojelisivat siirtotyöläisiä ja muita maassa olevia ulkomaalaisia.
Yhtenä syynä muista Afrikan maista tulleita ihmisiä vastaan tehdyissä rasistisissa iskuissa on epäily siitä, että nämä vievät eteläafrikkalaisten työpaikat. Myös joidenkin maahanmuuttajien tekemät rikokset ovat nostattaneet vihaa.
Nyt nähty väkivalta ei ole ensimmäinen laatuaan. Esimerkiksi vuonna 2008 vastaavanlaisessa väkivalta-aallossa kuoli yli 60 ihmistä.
LONTOO Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi myöhään eilen kolmannen tappionsa kahden päivän sisään, kun hänen esityksensä ennenaikaisiin vaaleihin lähtemisestä tyrmättiin maan parlamentissa.
Oppositio ei osallistunut äänestykseen, mikä sinetöi esityksen kohtalon. Sen läpimenoon olisi tarvittu kahden kolmasosan enemmistö alahuoneen kansanedustajien parissa.
Se, että oppositio ei halua lähteä vaaleihin kun niitä tyrkytetään tarjottimella voi näyttää kummalliselta jopa brexit-Britannian mittakaavassa. Onhan oppositiojohtaja Jeremy Corbyn vaatinut vaaleja kuukausikaupalla.
Oppositio katsoo kuitenkin, että yritys järjestää ennenaikaiset vaalit on ”Troijan hevonen”, jolla Johnson voi viedä britit sopimuksettomaan EU-eroon.
Oppositio voi olla oikeassa.
Laki sopimuksettoman brexitin estämisestä on hyvää vauhtia matkalla kohti voimaan saattamista. Lakiesitys sai parlamentin alahuoneen hyväksynnän eilen.
Mutta jos Johnsonin konservatiivit saisivat mahdollisissa ennenaikaisissa vaaleissa parlamenttiin oman enemmistön, voisi Boris Johnson ensi töikseen kumota lain vaalivoittajan mandaatilla.
Oppositio sanoo, että pääministeriin sanaan ei voi luottaa – ja Boris Johnson on käytöksellään osoittanut, että syytöksessä on perää.
Päätös parlamentin toiminnan jäädyttämisestä viime viikolla oli äärimmäisen poikkeuksellinen ja brittiläisen demokraattisen käytännön vastainen. Pääministerin taholta kiellettiin jyrkästi, että istuntokauden keskeyttämistä suunniteltiin – vain päiviä ennen päätöksen tekemistä.
Oppositiolle sopii ainakin juuri tällä hetkellä paremmin, että pääministeri pysyy virkahuoneessaan, mutta hänen kätensä ovat sidotut. Jos pääministeri joutuu lain pakottamana hakemaan jatkoaikaa Britannian EU-erolle lupaustensa vastaisesti, voi se syödä hänen kannatustaan ja oppositio voisi lähteä vaaleihin turvallisemmin mielin.
Loputtomiin pattitilanne ei voi tietenkään jatkua, ja ennenaikaiset vaalit ovat edessä todennäköisesti piankin.
Tarkkaa päivää on vaikea arvioida.
Britannian brexit-päätöksen jälkeistä politiikkaa on kuvailtu kolmiulotteiseksi shakiksi.
Äärimmäisen monimutkaisessa poliittisessa pelissä on niin monta liikkuvaa osaa, että pelaajat todennäköisesti muuttavat suunnitelmiaan lennosta.
Boris Johnsonin valtaantulon jälkeen arviointia vaikeuttaa vielä se, että osallistujat eivät pelaa sääntöjen mukaan.
Perusteetta maksettujen tukien määrä nousee lähes kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen. Vuonna 2016 tapauksia tuli Kelan tietoon 1953, seuraavana vuonna 1150 ja viime vuonna jo 2344.
– Määrissä on vuosittain pientä heittoa, mutta tilastossa vuodelta 2017 näkyy toimeentulotuen aiheuttama ruuhka ja töiden priorisointi Kelassa.
Suurimmat huijaukset kymmeniä tuhansia
Perusteetta maksetut tukisummat ovat yleensä muutamia satasia tai joitakin tuhansia euroja. Isoimmat tukihuijaukset nousevat jopa kymmeniin tuhansiin, kertoo Onninen. Näitä tapauksia on vuosittain joitakin kymmeniä.
Kelan tilastojen mukaan oikeudessa käsiteltyjen tukihuijausten summat ovat viime vuosina nekin kasvaneet hieman. Keskimäärin näissä tapauksissa Kelalta on pumpattu noin 20 000 euroa.
– Kun huomioidaan Kelasta maksettavat etuussummat, väärinkäytösten osuus on suhteellisen pieni, muistuttaa Suvi Onninen.
Kela maksoi erilaisia sosiaalietuuksia esimerkiksi vuonna 2018 yli 14,3 miljardia eli 14 300 miljoonaa euroa. Väärinkäytösepäilyjen yhteenlaskettu summa oli samana vuonna runsaat 9,6 miljoonaa euroa eli 0,67 promillea maksetuista tuista.
Tulorekisteri helpottaa seurantaa
Väärinkäytökset paljastuvat Kelalle esimerkiksi viranomaisyhteistyön avulla tai tarkistushakemusten käsittelyn yhteydessä. Kela tekee myös tukivalvontaa eli se vertaa tukien maksutietoja verottajan tietokannoissa oleviin tietoihin. Jonkin verran tapauksia paljastuu myös ilmiantojen perusteella.
Tämän vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri helpottaa väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa, sanoo Suvi Onninen.
– Kelassa pystytään tämän tiedon perusteella tarkistamaan maksussa olevia etuuksia nopeammin ja näin vähentämään syntyviä liikamaksuja. Tulorekisteristä saatavan tiedon vaikutus asiakkaan etuuteen tutkitaan aina tapauskohtaisesti, Onninen sanoo.
Ylivoimainen enemmistö aiheettomasti maksetuista tuista ja väärinkäytöstapauksista liittyy työttömyysetuuksiin. Onnisen mukaan perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.
5.9. klo 10.40 Korjattu tukien kokonaismäärä 14 300 miljoonaan euroon.
Eduskunnan syksyn ensimmäinen kyselytunti pyöri valtionyhtiö Postin tilanteen ympärillä.
Kerta oli ensimmäinen, kun suurin oppositiopuolue perussuomalaiset esiintyi kyselytunnilla Jussi Halla-ahon johdolla. Edellisellä, kesän alun kyselytunnilla puheenjohtaja Halla-aho ei ollut vielä palannut Brysselistä takaisin kotimaan parlamenttiin.
– Onko valtion edun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, Halla-aho kysyi.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että yleiset linjaukset valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelyihin tehdään aina hallituskauden alussa. Hän piikitteli, että nyt on toteutettu linjausta vuodelta 2016, jolloin nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus olivat hallituksessa.
– Olen pyytänyt Postin johtoa tekemään syyskuun aikana arvion johdon palkkioista, Paatero kertasi.
Paatero kertoi tiistaina, että kiistaan työehtojen heikentämisestä Posti ottaa aikalisän.
Perussuomalaiset ja kokoomus maahanmuutosta eri linjoilla
Torstain kyselytunnilla esiintynyt oppositio oli hyvin jakautunut. Halla-aho kytki Postin tilanteen heti toisessa kysymyksessään maahanmuuttoon.
– Työvoimavaltaisilla aloilla, kuten Postissa, työperäinen maahanmuuto vääristää työmarkkinoita. Työnantaja voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia, Halla-aho väitti.
– Uskooko hallitus todella, että syy siihen ettei suomalaisia duunareita ole enemmän rakennuksilla, siivomassa ja jakamassa postia, johtuu siitä että meillä on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma, jatkoi kansanedustaja Riikka Purra (ps).
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sen sijaan kysyi hallitukselta, onko työvoimapulaan mahdollista vastata ilman ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa.
Harakka: Päinvastaiset mielipiteet
Työministeri Timo Harakka (sd.) ihmetteli, että oppositiossa on saatavuusharkinnasta kaksi täsmälleen päinvastaista mielipidettä.
Mykkäselle Harakka vastasi, että hallituksella ei ole aikeita, "kuten käytännössä millään muullakaan maalla maailmassa, luopua vallasta kontrolloida mille aloille tarvitaan ulkomaista työvoimaa".
Perussuomalaisille Harakka sanoi, että hallituksen ohjelmassa on kirjauksia alipalkkaukseen puuttumisesta ja harmaan talouden kitkemisestä.
Kokoomus on ollut runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana oppositiossa vain kerran, joten oppositio on puolueelle oudompi paikka kuin perussuomalaisille. Vuosina 2003–2007 kokoomus oli suurin oppositiopuolue, mutta keväällä siitä tuli opposition kakkospuolue, joka joutuu odottamaan ääneen pääsyä kun perussuomalaiset saavat avata kyselytunnin.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) ei ollut kyselytunnilla paikalla, koska hän on vierailulla Ruotsissa.
Sekä Helsingin kaupunki että Koiviston Auto kertovat nostavansa kanteen EU-komission vaatiman miljoonakorvauksen kumoamiseksi Helsingin bussiliikennekiistassa.
EU-komissio ilmoitti kesäkuun lopussa, että Helsingin Bussiliikenne sai vuosina 2002–2012 Helsingin kaupungilta laitonta tukea.
Komission mukaan kaupungin bussiyhtiölle myöntämät lainat olivat EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia ja komissio haluaa periä yli 54 miljoonaa euroa Helsingin Bussiliikenteen nykyiseltä omistajalta, Koiviston Autolta.
Valtio valmis tukemaan vaatimuksia
Ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö Joni Heliskoski sanoo, että Suomi on valtiona päättänyt tyytyä EU-komission päätökseen bussikiistassa. Suomi ei siis nosta EU-tuomioistuimessa asiasta kumoamiskannetta, vaan harkitsee väliintulon tekemistä siinä vaiheessa, kun Helsingin kaupunki ja Koiviston Auto nostavat asiasta kanteen.
Heliskoski sanoo Ylelle, että väliintulo tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio voi oikeudenkäynnissä tukea esimerkiksi Helsingin esittämiä vaatimuksia tai väitteitä eli antaa lisäargumentaatiota.
Heliskoski toteaa, että Suomen valitsema linja eli väliintulijan rooli on valtiolle luonteva. Hänen mukaansa tämä on hyvin tavallinen menettely EU:n tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa.
Oikeusprosessi voi kestää pitkään
Helsingin kaupungin lakimiehen Jenni Ropen mukaan kyseessä on kaupungin näkökulmasta ainutlaatuinen tapaus. Rope arvioi, että prosessi voi olla pitkä ja kestää yhdestä kolmeen vuotta.
– Tarkkaa tietoa siitä, milloin tämä asia lopullisesti saadaan päätökseen EU:n tuomioistuimessa, ei ole.
Hän ei halua spekuloida, miten hankala tapaus on kyseessä.
– Ikävä tämä joka tapauksessa on, Rope toteaa.
Jos kanne menisi läpi, ei takaisinperintää tarvitsisi tehdä.
Suomen EU-ministerivaliokunta keskusteli bussiliikenneasiasta tänään torstaina. Torstaina Helsingin kaupungin lisäksi Koiviston Autosta todettiin Ylelle, että EU-komission kesäisestä ratkaisusta aiotaan nostaa kanne.
Sähköautot ovat kalliita ja merkittävän osan hinnasta muodostaa auton voimalähde. Akun käyttöikä on rajallinen.
Irrotettavan ja vaihdettavan akun kehittely sähköautoihin on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantuntijan mukaan haasteellista. Voitaisiinko auto myydä ilman akkua? VTT:n sähköajoneuvojen tiimin vetäjä Mikko Pihlatien mielestä akun ja auton korin irrottaminen toisistaan on yksi mahdollinen toimintamalli. Sähköauton hinta laskisi huomattavasti, jos kuluttaja voisi ostaa auton ilman akkua.
– Tottakai auton hinta olisi silloin halvempi. Jonkun pitäisi kuitenkin edelleen maksaa auton akku, sanoi Mikko Pihlatie Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Tamperelainen diplomi-insinööri Antti Räikkä esitti taannoin Helsingin Sanomissa idean jakeluyhtiön omistamista akuista. Hänen mukaansa kuluttajaa arveluttaa ostaa sähköautoa, koska auton hinta putoaa nopeasti, kun akku menee huonoksi. Räikän mielestä ongelmat ratkeavat, kun akku ei ole enää osa autoa, vaan akun omistaisi jakeluyhtiö. Latausasemalla robotti vaihtaisi tyhjän akun ladattuun akkuun.
Pihlatie pohtii, mikä taho hankkisi akkuja ja kuka vaihtaisi niitä autoihin, kun edellisen akun virta on käytetty. Akkupalvelu maksaisi kuluttajalle ja autokaupassa näkyvä hinta siirtyisi toiseen paikkaan. Akuille pitäisi löytää myös tarpeeksi käyttöä. Pihlatie näkee tällaisessa liiketoimintamallissa haasteita. Pääsisikö autoteollisuus sopimukseen siitä, millainen vaihdettava akku olisi?
– Saadaanko standardoitua akun muoto, koko ja laji vai olisiko eri automerkeillä oma akkuleasingjärjestelmä?
Mikko Pihlatie esittää toisenlaista mallia, joka perustuisi auton leasing-sopimukseen. Kuluttaja ei maksaisi auton koko hintaa vaan kukausittaisen kulun.
– Silloin auto-leasingyhtiöllä olisi riski akusta. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mikä on akun kesto ja mikä sähköauton jälleenmyyntiarvo voisi olla seuraavalle kuluttajalle.
Pihlatien mukaan näyttää siltä, että ensi vuonna tulee huomattava määrä uusia sähköautomalleja kuluttajalle ja ammattikäyttöön. Suunta on myös se, että akuista tulee suurempia, jolloin niissä on enemmän energiaa.
Kolme nuorta miestä on kuollut rajussa henkilöauton ulosajossa Raumalla. Turma tapahtui Kodisjoentiellä Rauman eteläosassa keskiviikkona yöllä noin kello 23.25.
Eino Kossila / Yle
Poliisin mukaan poliisipartio oli paikalla noin kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. Onnettomuusauto oli jo täyden palamisen vaiheessa eikä auton lähelle pystynyt menemään kuumuuden ja liekkien vuoksi.
Paikalla oli sivullisia henkilöitä, joista yksi oli yrittänyt pelastaa autoon jääneitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse ulosajolle ei löytynyt onnettomuuspaikalta silminnäkijöitä.
Autossa oli poliisin mukaan kolme nuorta raumalaista miestä, jotka menehtyivät tapahtumapaikalla.
Poliisi: Auto ajoi ylinopeutta
Onnettomuuspaikka on nelisen kilometriä Kodisjoelta Rauman suuntaan. Poliisin mukaan ylinopeutta ajanut henkilöauto suistui ojaan ja syttyi palamaan.
Jälkiä onnettomuuspaikalla Kodisjoentiellä torstaina.Teijo Valtanen / Yle
Auto oli ajanut Kodisjoentietä Rauman suunnasta ja suistunut luisuun suoran tieosuuden jälkeen oikealle kaartuvassa mutkassa.
Auto oli luisunut piennarta pitkin pientareen reunalle, jossa se oli törmännyt betoniseen ojarumpuun ja puihin. Auton syttymissyy ei ole vielä poliisin tiedossa.
Kolariauto suistui tieltä ojaan ja törmäsi betoniseen ojarumpuun ja puihin. Poliisi epäilee, että autolla ajettiin ylinopeutta.Katja Halinen / Yle
Kaikki autossa olleet olivat täysi-ikäisiä nuoria miehiä. Uhrien omaiset on tavoitettu ja heille on tarjottu kriisiapua. Poliisin käsityksen mukaan uhrit olivat keskenään tuttuja toisilleen.
Poliisilla on käsitys ajoneuvon kuljettajasta ja tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksina.
Lisäksi poliisi suorittaa kaikkien uhrien osalta kuolemansyyntutkinnan.
Rauman Pyhän Ristin kirkossa järjestetään uhrien muistoksi suruhartaus tänään kello 18. Kirkossa on paikalla pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä keskustelua varten hartauden jälkeen.
Rauman kolaripaikalle tuotiin torstaina aamupäivän aikana hautakynttilä ja ruusu.Katja Halinen / Yle
Poliisi jatkaa Ylitorniolla tiistai-iltana tapahtuneen juna-ampumisen tutkintaa ja pyytää myös yleisövihjeitä tapahtumasta.
Teknisen tutkinnan edettyä vaikuttaa todennäköiseltä, että Kolarista etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin pienihaulisella aseella. Kaksi vaunua sai osumia ja ikkunoita särkyi.
Lapin poliisi on yrittänyt selvittää mahdollista ampumapaikkaa Tornionjoen läheisyydessä Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Poliisi pitää mahdollisena, että juna on saanut osumia metsästyksen yhteydessä.
Tapahtumassa on ollut pitkään epäselvää, mihin vaunuihin osumia tuli. Poliisi on torstaina korjannut aiemmin antamiaan tietoja ja vahvistaa nyt alkuperäiset tiedot siitä, että osumia tuli kahteen vaunuun.
Poliisi kertoo tiedotteessaan, että osumajäljet viittaavat 3–5 millimetrin kokoisiin hauleihin. Ampumaetäisyys junasta on ollut noin 30 metriä.
Poliisi
Ikkuna hajosi kahdesta vaunusta
Juna jatkoi tapahtumapaikalta pysähtymättä matkaa normaalisti seuraavalle pysähdysasemalle Ouluun, jossa vaurioita tarkasteltiin tarkemmin. Juna jatkoi sen jälkeen päätepysäkille Helsinkiin.
Etelän suuntaan 80 kilometrin tuntinopeutta matkannutta junaa kohti ammuttiin tiistaina kello 19.25 Ylitorniolla, Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Osumia tuli junan matkustajavaunun oikeanpuoleisiin kahteen ikkunaan ja vaunun sivuseinään sekä ravintolavaunun ikkunaan.
Junavaunun kaksi ikkunaa hajosi säröille ja seinään tuli kolme jälkeä rikkoutuneiden ikkunoiden alapuolelle. Ravintolavaunusta hajosi ikkunan yläosassa oleva tuuletusikkuna. Haulit eivät läpäisseet ikkunoita eikä seinää.
Rata kulkee tapahtumapaikalla aivan vesistön vieressä ja välissä on jonkin verran puustoa.
Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 0295466458 tai sähköpostitse osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.
Sosiaalisen median jättiläinen Facebook haastaa Tinderin omalla neittideittauspalvelullaan. Yhtiö ilmoittaa Facebook Dating -palvelun olevan tästä päivästä alkaen käytössä Yhdysvalloissa.
Se on tarjolla myös 19 muussa maassa, muun muassa Brasiliassa, Meksikossa, Kanadassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Suomessa palvelu ei vielä ole tarjolla, sillä Eurooppaan se laajenee vasta ensi vuoden alussa.
Yhtiö vakuuttaa, että deittipalvelu on muusta Facebookista erillinen, eivätkä käyttäjän parinhakuaktiviteetit paljastu Facebook-kavereille. Facebook Dating vaatii erillisen profiilin luomisen.
Yhtiön mukaan deittipalvelu suosittelee kumppania käyttäjän Facebook-toimintojen ja mieltymysten perusteella. Omia Facebook-ystäviä ei saa suoraan kumppanisuosituksiksi, mutta Secret Crush -toiminnon avulla palvelu voi yhdistää myös omaan Facebook-kaveriin edellyttäen, että tämäkin on ilmoittanut olevansa salaa kiinnostunut.
Facebook vakuuttaa, ettei se jaa deittipalvelun käyttäjätietoja mainostajille.
Kuntayhtymän budjetti on ylittymässä noin kahdella prosentilla ennakoidusta. Yli 13 miljoonan euron lasku tulee kuntien maksettavaksi.
Talousvaikeuksiensa kanssa jo valmiiksi painivassa Kouvolassa lisälaskut aiheuttavat närää.
''Vääristynyt toimintamalli''
Kouvolan kaupungin maksuosuus on tänä vuonna yhteensä noin 317 miljoonaa euroa, eli yli seitsemän miljoonaa euroa alkuperäistä palvelusopimusta enemmän. Päälle tulee vielä kuusi miljoonaa euroa kuntayhtymän runsaan 16 miljoonan euron alijäämän paikkaamisesta, yhteensä siis yli 13 miljoonaa euroa.
Kasvanut lasku tuo lisää haasteita jo valmiiksi taloutensa kanssa kamppailevalle Kouvolalle.
Kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole lisälaskusta mielissään. Toikan mukaan kaupunki kävi Kymsoten kanssa palvelusopimusneuvottelut, joissa sovittiin siitä, mitä sopimus pitää sisällään. Toikan mukaan Kymsote sai itse ilmoittaa määrärahatarpeensa tälle vuodelle.
– Se on todella vääristynyt malli, mutta niin se meni syksyllä. Meidän taloushallintomme virkamiehiä syytettiin aiemmin alibudjetoinnista, joten halusimme oikein varmistaa Kymsotelta, että budjetissa on varmasti kaikki.
Kymsote on tuottanut 1.1.2019 alkaen kymenlaaksolaisten kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, lastenneuvoloista erikoisssairaanhoitoon ja päihdetyöstä kuntoutukseen ja maahanmuuttajapalveluihin.Yle
Kouvolan kaupunki joutui jo kesäkuussa hakemaan toimialoistaan lisäsäästöjä 2,4 miljoonan euron edestä – Toikan mukaan juuri Kymsoten kasvaneiden kustannusten vuoksi.
– Käyttötalous on säädetty todella tiukaksi, ja se johtuu nimenomaan ainoastaan siitä, että Kymsote ei pysy budjetissaan, sanoo Toikka.
Marita Toikan mukaan kaupunki on tänä vuonna pysynyt hyvin omassa budjetissaan.
– Kustannusten ylityksiä on tullut ainoastaan teknisellä toimella, koska oli niin luminen talvi. Myöskään kaupungille hyödyttömän omaisuuden realisoinnista ei ole ainakaan vielä tullut ihan sitä määrää tuloja, mitä oli budjetoitu. Toimialajohtajat ovat pitäneet budjettikurin todella tiukasti.
Lisäsäästöt lähes mahdottomia
Marita Toikka ei pidä lisäsäästöjen etsimistä kaupungin taloudesta realistisena.
– Enää on muutama kuukausi vuotta jäljellä. On lähes mahdotonta enää etsiä lisäsäästöjä tälle vuodelle.
Toikan mukaan kaupunki aikookin esittää Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, että säästöjä pitää etsiä sosiaali- ja kuntayhtymästä.
– Kymsoten pitää välittömästi lähteä hakemaan käyttötaloudestaan säästöjä tälle vuodelle, että lopullinen toteuma ei olisi näin huono.Samalla tavalla kuin meillä; rekrytointikiellot, hankintakiellot. Kaikki mistä pystytään säästämään. Odotan vahvasti, että Kymsote reagoi samalla tavalla kuin kaupunki asiassa.
Toikan mukaan jatkossa omistajakuntien pitää antaa raamit kuntayhtymän toiminnalle.
– Eli omistajakunnat sanovat Kymsotelle, että tällä euromäärällä järjestätte ne palvelut, ja sopeutatte toimintaa, jos ei onnistu sillä. Sehän on lähtökohta kuntayhtymissä, eikä niin, että kuntayhtymä kertoo mitä se tarvitsee, koska silloinhan se rakentaa ihan omaa palatsiaan siinä. Tällä kertaa se meni väärinpäin.
Torstaina julkaistussa blogissaan Marita Toikka kertoo miettineensä jopa, oliko Kymsoten perustaminen virhe.
– Pohdin vain asiaa. Vielä näen sen kuitenkin olevan meille mahdollisuus kehittää sotepalveluja kustannustehokkaasti, jos tämä mahdollisuus nyt osataan vain käyttää.
Tarvetta vaikea arvioida
Lähes kaikkien Kymenlaakson kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotelle ovat kohoamassa luultua suuremmiksi.
Suurin syy kohonneiden maksuosuuksien taustalla on Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen mukaan muista sairaanhoitopiireistä ostetun erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi tarve.
– Erikoissairaanhoidon laskutus perustuu aina siihen, kuinka paljon sitä käytetään. Se ei ole mikään kiinteä laskutus, toteaa Niiranen.
Niirasen mukaan Kouvolan kasvaneesta maksuosuudesta kuusi miljoonaa euroa koostuu erikoissairaanhoidon maksuista. Loput 1,2 miljoonaa tulevat Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosaston arvioitua vilkkaammasta käytöstä, ja palvelusopimuksen uudelleen tarkastelusta, joka tehtiin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua.
Pohjois-Kymen sairaalassa Kuusankoskella on ollut ennakoitua vilkkaampaa.Pyry Sarkiola / Yle
Kuntien maksuosuudet ovat kasvaneet Kouvolan lisäksi myös Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä. Miehikkälän ja Virolahden laskut sen sijaan jäävät ennakoitua pienemmiksi. Alkuperäiset budjetit on Niirasen mukaan tehty viime vuoden käytön mukaan.
– Etenkään pienten kuntien osalta erikoissairaanhoidon tarvetta ei voi oikein kunnolla ennakoidakaan. Yksittäiset potilaatkin voivat aiheuttaa maksuihin heittoa. Jos alle 5 000 asukkaan kunnissa Miehikkälässä ja Virolahdella syntyy vaikka keskoslapsi tai tulee pitkäaikaista hoitoa HUS:ssa vaikea traumapotilas, niin se voi keikauttaa koko budjetin ihan päälaelleen, kertoo Niiranen.
Lisäksi Kymsoten talous näyttää jäävän yli 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi – ja omistajakunnat joutuvat pulittamaan summasta osansa.
Kymsote pyrkii säästöihin
Niirasen mukaan Kymsote pyrkii pienentämään tälle vuodelle ennustettua runsaan 16 miljoonan euron alijäämäänsä.
– Teemme toimintamalleihimme muutoksia, jotka olivat osana yt-neuvotteluja, mutta niiden vaikutus on varmaan suurempi ensi vuodelle, kuin tälle vuodelle. Palveluiden ostoa ja henkilöstön palkkausta mietitään niin, että kustannuskehitys ei olisi samanlainen kuin alkuvuonna.
Niirasen mukaan esimerkiksi ostettuja asiantuntijapalveluita aiotaan käyttää vähemmän, kuin alkuvuodesta.
– Tietysti hoidamme sellaiset palvelut, että niillä ei ole meidän palvelutuotantomme toimintaan vaikutusta. Yritämme nyt käydä läpi, onko meillä sellaisia kustannuksia, joihin voimme näin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa.
Niirasen mukaan Kymsote selvittää parhaillaan, mistä alijäämä johtuu.
– Varmaan huomenna saamme hallituksessa palvelutuotannosta selvitystä, että mistä se tulee tai mikä on syynä siihen.
Niirasen mukaan esimerkiksi lastensuojelussa huostaanotettujen lasten sijoittamiskustannukset ovat suuremmat kuin mitä on ennakoitu. Myös vastaanotto- ja ostopalvelulääkäreiden kulut olivat ennakoitua suurempia.
Lääkäripula koituu kalliiksi
Niiranen myös ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että Terveystalon kaavailemaa päivystyslääkäripalveluiden hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.
Terveystalo on ilmoittanut nostavansa päivystyslääkäreiden hintoja jopa 250 prosentilla.
– Sellaisia hinnan korotuksia ei voi mitenkään hyväksyä. Ne eivät perustu mihinkään. Muillakin palveluntuottajilla on tullut hinnankorotuksia, mutta ei suinkaan tällaisia prosenttikorotuksia eikä euromääräisiä summia, Niiranen toteaa.
Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.
Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, pelaajien tunnistautuminen tulee pakolliseksi ja markkinointia karsitaan – tällaisia uutisia kerrottiin tänään aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa olivat paikalla muun muassa omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sekä Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.
Veikkauksen edunvälittäjien verkoston puheenjohtajan Rosa Meriläisen mielestä on ymmärrettävää, että omistajaohjausministeri Paatero on halunnut ryhtyä toimiin.
– Veikkaus teki kesällä surkeita ja törkeitä mainoksia, mikä ei tietenkään meidän näkökulmastamme, jotka Veikkauksen varoja käyttävät, ole ollenkaan iloinen asia. Rahapelitoiminnan hoitaminen vastuullisesti on kaikkien etu. Toivotaan, että nämä toimenpiteet ovat tehokkaita ja riittäviä.
Siitä kuinka Veikkauksen toimenpiteet eri alojen rahoitukseen tulevaisuudessa vaikuttavat, ei vielä ole tietoa.
Pelituotot kuitenkin laskevat merkittävästi. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen perusrahoituksesta noin puolet tulee Veikkauksen voittovarojen kautta.
– Se mitä tämä tarkoittaa kunkin alan rahoitukselle, on poliittiinen päätös. Ja kuitenkin edelleen luotetaan siihen, mitä hallitusohjelmassa lukee – eli että kulttuurin budjettia on tarkoitus nostaa.
– Toivomme, että Veikkauksen johto kantaa tästä vastuunsa ja hallitus tekee meille kunnolliset vaikutuslaskemat siitä, mitä tämä tulee tarkoittamaan lähivuosina tärkeille yhteiskunnallisille toiminnoille, jotka ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen voittorahojen varassa, Meriläinen jatkaa.
Rosa Meriläinen Jussi Mankkinen / Yle
Leikkauksia tulossa monella alalla
Jos Veikkauksen voittovarat laskevat eikä hallitusrahaakaan löydy, tarkoittaa se leikkauksia monella alalla: niin kulttuurissa, taiteessa, tieteessä, nuorisotoiminnassa kuin sosiaali- ja terveyssektorillakin.
– Totta kai tällaiset leikkaukset olisivat tuntuvia, koska tällä hetkellä Veikkauksen voittovaroja jaetaan yhteiskunnallisiin kohteisiin miljardin euron verran vuodessa.
Kulttuurin osalta Veikkauksen voittovaroja käytetään eniten kansallisten kulttuurilaitosten ja esittävien taiteiden, kuten teattereiden ja musiikin rahoittamiseen.
– Se miten Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kulttuuria ja taidetta tukea, on oletettavasti kuitenkin eri asia kuin se, tulevatko rahat verovaroista vai rahapelitoiminnan tuotoista. Suomen elokuvasäätiön rahoitus tulee kokonaan Veikkauksen voittovaroista, mutta olisi hyvin vaikea uskoa, että tällaisesta taidemuodosta haluttaisiin luopua, Rosa Meriläinen summaa.
Katastrofin äärellä
Taiteen edistämiskeskuksen johtajan Paula Tuovisen mukaan nimenomaan kulttuurille käy huonosti, jos pelitoiminnan tuotot putoavat merkittävästi.
– Se olisi katastrofi taiteen ja kulttuurin alalle. Juuri tällä hetkellä pitäisi tehdä iso tulevaisuusinvestoiti nimenomaan luovalle sektorille, ja jos samaan aikaan putoaa rahoitus rahapelitoiminnan tuotoilla niin pitäisi pystyä sitä kompensoimaan budjettirahoituksen puolelta. Tulevaisuudessa tilanne on vaikea, Tuovinen ennustaa.
Tuovisen mielestä tällaisessa tilanteessa vaikeuksissa olisivat kaikki taiteenalat.
– Rahapelitoiminnan tuotoilla tuetaan kaikkia taiteenaloja. On vaikea sanoa, että yksittäinen taiteenala kärsisi enemmän kuin toinen, vaan kaikki kärsisivät.
Virolainen muotisuunnittelija ja ympäristöaktivisti Reet Aus esittää hätkähdyttävän ajatuskuvion: muotiteollisuuden muuttaminen ympäristöystävälliseksi vaatisi vain kourallisen ihmisiä.
– On kaksi mahdollisuutta. Joko muutamme tapamme tai muotiteollisuus romahtaa täysin ja samalla romahtaa koko maapallo. Se on tieteellinen tosiasia.
Ausille muotiteollisuuden muuttaminen on sydämen asia. Moneen kertaan palkittu nainen on paitsi muotisuunnittelija, myös tohtori ja Viron akatemian vanhempi tutkija.
Aus kertoo, että maailman muotibisnestä pyörittää noin kymmenen isoa konsernia..
– Ja kun mietitään suuria johtajia niiden takana. Ei olisi kovin suuri joukko, joka voisi viedä muotibisneksen kestävän kehityksen raiteille.
Reet Ausin malliston jokainen vaate säästää keskimäärin 75 prosenttia vettä ja 88 prosenttia energiaa. Kroot Tarkmeel Photography
Uusiokäyttö ja kierrätys eivät ole sama asia
Reet Aus itse on tehnyt uusiomuotia 2000-luvun alusta. Hänen töitään on esillä myös 5. syyskuuta alkavan Helsinki Design -viikon päätapahtumapaikalla Erottajan Palatsissa, entisessä Tullihallituksen talossa.
– Aloimme testata kierrätystä pari vuotta sitten. Se ei ole ihan helppoa. Selvityksen mukaan EU:ssa kierrätetään vain prosentti kerättävästä jätteestä.
Aus muistuttaa myös, että uusiokäyttö ja kierrätys ovat kaksi aivan eri asiaa.
Uusiokäytössä hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia ja luodaan siitä suunnittelun avulla jotain uutta. Kierrätyksessä käytetään jätemateriaalia, joka prosessoidaan ja siitä tehdään uutta lankaa ja kangasta.
Kierrätys on siten paljon pidempi ja monimutkaisempi prosessi, ja vie enemmän resursseja.
T-paitoja isojen brändien jätteistä
Ausin omassa tuotannossa uusiomateriaalista valmistetaan käyttövaatteita. Hänen erilaisilla nuolilla koristelluista t-paidoistaan esimerkiksi on tullut hyvin suosittuja.
Ne valmistetaan suurten brändien ylijäämämateriaaleista, ja siksi niissä on pienin mahdollinen ympäristöjalanjälki. Tavalliseen t-paitaan verrattuna valmistamisessa säästyy 91 prosenttia vettä ja 87 prosenttia energiaa sekä syntyy 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia.
Ausin nuolella varustettujen t-paitojen ympäristöjalanjälki on kaikkein pienin. Kroot Tarkmeel Photography
Aus valmistuttaa suunnittelemansa vaatteet siellä missä ylijäämämateriaalitkin syntyvät. Hän ottaa talteen ison tuotemerkin valmistuksesta yli jäävän hukkamateriaalin ja tekee siitä samassa tehtaassa omia tuotteitaan.
Kaksi sopimustehdasta on Intiassa ja yksi Bangladeshissa. Aasiassa siksi, että kaikki suurteollisuus on käytännössä nykyisin siellä.
– Valmistus on siellä [Aasiassa], koska emme halua kuljettaa materiaaleja ja saamme heti tiedon, mitä hukkamateriaalia isoilta brändeiltä on tulossa. Me siis tavallaan siivoamme toisten sotkut.
Brändit määräävät tavat tehtaissa
Ausin mukaan yritysten lupaukset muuttaa tapojaan kestävämpään suuntaan vaikkapa vuoteen 2025 mennessä ovat riittämättömiä.
Parempi päätös olisi esimerkiksi puolittaa tuotanto. Se veisi kehitystä oikeaan suuntaan.
Vaikeinta Ausin mielestä onkin saada isot brändit vakuuttuneiksi siitä, että niiden pitäisi huolehtia myös jätteistään.
– Yritykset ovat alkaneet hiljalleen myöntää, että hukkamateriaalia syntyy. Me olemme vain pieni yritys, mutta voimme näyttää, että muutos on mahdollinen.
Reet Ausin Tallinnan myymälä sijaitsee Telliskivessä. Regina Rask/Yle
Muotiteollisuudella on merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, koska se on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Sen vuosittaiset päästöt ovat jo suuremmat kuin maailman lento-ja laivaliikenteen yhteensä.
Ausin mielestä on tärkeä ymmärtää, että tehdas toimii aina brändin määräysten mukaan. Tuotemerkki määrää valmistuksessa käytettävät kemikaalit, puuvillan laadun ja sekoitteet.
– Samassa tehtaassa, jopa samalla linjalla, voidaan valmistaa sekä laadukasta tavaraa että huonolaatuista pikamuotia. Kalliille brändille tehdas voi tehdä huippulaadukkaan paidan, mutta massamuotifirmalle kertakäyttövaatteen.
Laatu ei siis riipu tehtaasta. Tahdin määrää aina brändi ja sen bisnesmalli. Ausin mukaan huono laatu on pikamuodissa usein sisäänrakennettu ominaisuus.
Ausin kestävää muotia on esitelty muun muassa Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, Los Angelesissa ja New Yorkissa. Kroot Tarkmeel Photography
Hyvä tehdas ja paha tehdas
Virolainen Aus on ollut kehittämässä vielä alkuvaiheissaan olevaa UPMADE-sertifikaattia. Sen tarkoituksena on levittää tietoa tehtaista brändeille ja valmistajille. Laatusertifikaatilla varmistettaisiin tuotteen laatu, kierrätysalkuperä, työntekijöiden eettinen kohtelu sekä myrkyttömyys.
Aus on huomannut, että ihmisillä voi olla ennakkoluuloja vaikkapa Bangladeshissa valmistettuja tuotteita kohtaan, vaikka sieltäkin löytyy laadukkaita, puhtaita ja hyvin organisoituja tehtaita.
Hänen omia tuotteitaan valmistetaan siellä valtavassa tehtaassa, jossa on 40 000 työntekijää. Sieltä Aus on sertifioinut käyttöönsä yhden linjan.
–Yhteistyökumppanimme Tukholman ympäristöinstituutista kävi Bangladeshin tehtaalla. Heidän mukaansa se on paljon puhtaampi kuin moni Euroopassa toimiva tehdas.
Mutta todellisuus voi toki olla myös tyystin jotain muuta.
– Bangladeshissa olen nähnyt myös 6-7 vuotiaita lapsia painamassa vaatejätin t-paitoja jossain kammottavassa hikipajassa.
Koruton rivistö pahviarkkuja odottaa siunausta haudan lepoon Pyhän Hengen kappelissa Turussa. Kappeli on nimetty Aurajoen länsirannalla noin 500 vuotta sitten sijainneen kirkon mukaan.
Yksi arkuista on hieman erillään muista. Se kätkee 16-vuotiaana kuolleen nuoren naisen ja hänen kahdeksankuisen vauvansa jäänteet.
– Hänet on haudattu pienokainen kohdussaan. Arkeologisten kaivausten jälkeen pienokainen ja äiti ovat ajautuneet erilleen, ja nyt 35 vuoden jälkeen heidät siunataan jälleen yhteiseen hautaan, kiteyttää kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen koskettavan tarinan.
Ennen maan poveen pääsyä nuori nainen ehti yllättää tutkijat. Syyskuun alussa valmistunut radiohiiliajoitus osoitti hänen eläneen vähintään sata vuotta luultua aiemmin.
Uusia kysymyksiä kaupungin historiasta
Raskautensa loppupuolella kuolleen nuoren äidin luut löytyivät jo vuonna 1984 Casagranden–Julinin korttelin arkeologisissa kaivauksissa. Vähätorilla sijaitseva kortteli on liki vastarannalla Turun tuomiokirkosta katsoen.
Paikalla sijainneen kirkon mukaan nimetty Pyhän Hengen kappeli on Casagranden talon kellarissa.Jouni Koutonen / Yle
Kaikkiaan alueelta löytyi noin 600 vainajaa, joista suurin osa siunattiin viimeiseen lepoon jo 30 vuotta sitten. Nuori äiti pääsi uudelleen hautaan vuonna 1998 hammaslääketieteellisten tutkimusten jälkeen.
Nyt hänen jäänteistään on kuitenkin tehty Miamissa Yhdysvalloissa radiohiiliajoitus, joka muuttaa käsityksiä koko alueen historiasta. Syyskuun alussa valmistuneiden tulosten mukaan vainaja ajoittuu vuosiin 1441–1486.
Kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen kuvailee tietoa pieneksi sensaatioksi.
– Tällä tontilla on toiminut hautausmaa huomattavasti aiemmin kuin on ajateltu, jo 1400-luvulla, sanoo Seppänen.
Kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen on tutkinut laajalti Turun historiaa.Jouni Koutonen / Yle
Aiemmin alueen vainajat on ajoitettu paikalla sijainneen Pyhän Hengen kirkon perusteella vuosiin 1580–1650. Hautausmaan "vanhentuminen" vie aikaan ennen uskonpuhdistusta, jonka Martti Luther aloitti vuonna 1517.
– Tämä muuttaa käsitystä koko Turun kaupunkikuvasta. Joudumme tarkastelemaan uudelleen uskonnollisten instituutioiden sijaintia ja toimintoja. Tämä avaa paljon uusia kysymyksiä, sanoo Seppänen.
Alueella uskotaan olleen hospitaali jo 1300-luvulla, ja asutus on yleistynyt joen ylittävän sillan myötä 1400-luvulla. Vainajien arvioidaan olleen piikoja, renkejä ja pikkuporvareita – tuomiokirkosta katsoen tois puol jokke sijainnut alue kun lienee ollut vähävaraisten asuttamaa.
Vuosikymmenten jälkeen yhteiseen hautaan
Muutaman kilometrin päässä Aurajoen alajuoksulla tehtiin kesällä 2017 tunteita kuohuttava löytö.
Turun linnan varastossa olleesta laatikosta löytyi yllättäen pienen lapsen jäännökset.
– Pienokainen oli jäänyt esinelöytöjen joukkoon, ja äiti haudattu tänne kappeliin vuonna 1998 hammaslääketieteen laitoksella tehtyjen tutkimusten jälkeen, kertoo Liisa Seppänen.
Tämän vuoden tammikuussa lapsi onnistuttiin tutkimuksin yhdistämään äitiinsä.
35 vuotta sitten erilleen ajautuneet äiti ja lapsi siunattiin yhteisen haudan lepoon torstai-iltana. Siunauksen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma. Tilaisuudessa oli läsnä myös katolisen kirkon piispa Teemu Sippo.
Arkkitehti Benito Casagrande on helpottunut tontiltaan löytyneiden vainajien päästessä haudan lepoon.Jouni Koutonen / Yle
Arvokkaat hautajaiset ovat rakennuksen isännälle, arkkitehti Benito Casagrandelle tärkeä tilaisuus. Kunnostustöiden yhteydessä tehdyt löydöt koskettivat häntä vahvasti.
– Vainajien löytyminen tältä tontilta oli hyvin dramaattinen tapahtuma aiheuttaen syvän mielenliikutuksen. Pyhän Hengen kappelin myötä omatuntoni ei enää soimaa, että olemme hautarauhan rikkojia, saa Casagrande sanottua ääni murtuen.
Tutkijoille vainajien tarinat avaavat kuitenkin uusia näkymiä menneiden vuosisatojen elämänmenoon.
– Ajatus 16-vuotiaasta nuoresta naisesta, joka on menehtynyt raskautensa loppupuolella, tuo meidät aivan eri tavalla tuolloin eläneiden ihmisten lähelle. Henkilötarinat tulevat eri tavalla esille kuin tutkimalla kuppeja ja kippoja, Liisa Seppänen sanoo.
Turun Vähätoria hallitsevan Casagranden talon julkisivua koristaa vuosiluku 1512, mutta sen perustuksissa historia ulottuu kauemmaskin.Jouni Koutonen / Yle
Tampereella on herätty loppukesästä uuteen ongelmaan, joka on tuttu ennestään esimerkiksi Helsingille ja Turulle.
Valkoposkihanhet viihtyvät Tampereella vähän liiankin hyvin.
Tämä selvisi, kun kaupunkiin on valmistunut suuri nurmikenttä Näsijärven rannalle Santalahteen. Nurmikentästä on tarkoitus tehdä kaupunkilaisten yhteinen olohuone.
Nyt valkoposkihanhet ovat huomanneet, että se on hyvä paikka niidenkin laiduntaa.
Kuvituskuva. Valkoposkihanhet ovat löytäneet Tampereelle. Tiina Jutila / Yle
Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski sanoo, että asukkaat ovat valittaneet linnuista.
– Valkoposkihanhet ovat ottaneet kentän käyttöön. Tämä on meille ihan uusi asia.
"Ulostemäärä ei ole mukavaa"
Tamperelaisilla ei ole hanhia vastaan muuta kuin se, että ne syövät ja ulostavat jatkuvasti.
Helsingissä ja Turussa tämä on vanha ongelma. Hanhet likaavat ja syövät nurmikkoa.
– Itse linnut eivät haittaa, mutta ulostemäärä ei ole mukavaa muille puistonkäyttäjille, Koski sanoo.
Suojeltu valkoposkihanhi
Tampere aikoo kysyä neuvoa muilta kaupungeilta, miten ne ovat reagoineet ongelmaan.
Helsingin kaupunki suunnitteli keväällä hätistelevänsä hanhia koirien avulla pois nurmialueilta. Tähän tarvitaan lupa ELY-keskukselta.
Valkoposkihanhia on pääkaupunkiseudulla vajaat viisi tuhatta.
Valkoposkihanhet ovat suojeltuja, eikä niitä saa häiritä. Tämä tekee häätämisestä vaikeaa.
Santalahdesta Tampereella on tulossa koko kansan tapahtuma- ja harrastuspaikka. Hanhet karttavat tavallisesti, jos puistossa on muita käyttäjiä.
Tähän oljenkorteen Tampereen kaupunki aikoo tarttua. Alue halutaan kovaan käyttöön.
– Toivotaan, että kenttä otetaan nopeasti käyttöön moneen eri vuorokauden aikaan. Se on varmaan ainoa keino, miten tätä pystytään hienovaraisesti hoitamaan ja torjumaan, Koski sanoo.
Hehtaarien alueet nurmea
Valkoposki- ja kanadanhanhi pitävät avoimista paikoista. Santalahdessa on kymmenen hehtaarin alue, jossa on kaupunginpuutarhurin mukaan 6–7 hehtaaria nurmea.
Hanhille se on täydellinen paikka, kun lähellä on vielä Näsijärvi.
– Jos lintuperspektiivistä katsoo, tämä taitaa olla golf-kentän lisäksi Tampereen laajin nurmialue. Onhan tässä mahtava ympäristö hanhillekin, Koski sanoo.
Santalahteen on istutettu laajat nurmikot. Antti Eintola / Yle
Yksi vaihtoehto on houkuttaa hanhet pois Santalahdesta maisemapelloille tai kehittää tekniikkaa kerätä ulosteet pois.
Herättää suuria tunteita
PIrkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin sanoo, että valkoposkihanhi on lintu, joka herättää suuria tunteita.
Kanadanhanhesta se eroaa niin, että valkoinen kuvio linnun päässä on erilainen. Valkoposkihanhen poski on kauttaaltaan vaalea, kanadanhanhella on vaalea raita poskessa.
Kanadanhanhia. Paavo Koponen. Yle
Valkeaposkihanhi on suojeltu. Se on alkanut Helinin mukaan yleistyä Pirkanmaalla vasta viime vuosina.
Pirkanmaalla on arviolta 10–15 pesivää valkoposkihanhiparia.
Kanadanhanhia on Pirkanmaalla arviolta 100–150 paria.
