Suomen historian tuhoisimmasta sisävesionnettomuudesta tulee 7.9.2019 kuluneeksi tasan 90 vuotta.
Höyrylaiva Kuru kaatui syysmyrskyssä Tampereen edustalla. Sadat silminnäkijät katselivat rannoilta voimattomina kun valtava määrä ihmisiä sai surmansa Näsijärven hyisissä aalloissa.
Miksi uppoamattomaksi ja merikelpoiseksi mainitun Kurun kaatamiseen riitti kolme aaltoa ja miksei enempää apua saatu ajoissa paikalle?
Yle Uutiset Pirkanmaan erikoislähetys hyödyntää uutta teknologiaa pureutuessaan onnettomuuspäivän kulkuun ja haaksirikon syihin.
Yle Areenasta löydät myös Kurun tuho -dokumentin, jossa laivalta pelastuneet muistelevat haaksirikkopäivää 50 vuotta myöhemmin.
Juttua muokattu: Uhrilukua muutettu. Useimpien lähteiden mukaan kuolleita oli 138, mutta tuorein tutkimus puhuu 136 hukkuneesta.
8-vuotias Poju-koira tärisee innosta, kun kopin ovi aukeaa Lahden Paavolan K-citymarketin ulko-ovien edessä. Poju hyppää ulos ja tervehtii innoissaan omistajaansa Jani Halista.
– Kyllä Poju vähän ahdistuneelta näytti, mutta hyvin se pärjää. Ei ainakaan kukaan vie, omistaja sanoo tyytyväisenä.
Poju on tiibetinspanielin ja jackrusselinterrierin sekoitus, sosiaalinen ja pienikokoinen koira. Monesti Poju olisi kelvannut ohikulkijoille, sanoo Halinen.
– Useasti vanhemmat ihmiset ovat tulleet silittelemään ja meinanneet jopa ottaa mukaan, kun on niin kylmä. Tänne ulos kun jättää, niin aina vähän pelottaa, että joku nappaakin sen mukaan. Niin paljon löytyy kaiken maailman hulluja.
– Olen kuullut, että tästä pihasta ja ympäristöstä on koiria viety. Olisi se kauheaa, jos koira ei olisi enää odottamassa. En halua nähdä sitä päivää. Hyvä, että tähän saa jätettyä, Halinen kiittelee.
– Kyllä Poju vähän ahdistuneelta näytti, mutta hyvin se pärjäsi, kertoo omistaja Jani Halinen kauppareissun päätteeksi. Meeri Niinistö / Yle
Poliisi: koiravarkauksia tapahtuu vähän
Viime vuosina koirahäkit ovat yleistyneet kauppojen edustoilla. Ylen tekemän Facebook-kyselyn perusteella niitä löytyy usean kymmenen ruokakaupan pihalta.
Lahtelaismarketin pihaan lukittavat koirahäkit tulivat pari viikkoa sitten asiakkaiden pyynnöstä.
Häkki saa kiitosta myös Suomen kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkoselta. Häkit suojelevat koiran lisäksi myös ohikulkijoita. Kaikista koirista ei ole odottamaan remmissä kaupan pihalla.
– Ennen olen nähnyt seinässä renkaita, joihin voi laittaa koiran remmissä kiinni, mutta siinä on omat ongelmansa. Koira on siinä turvaton, ja ihmiset saattavat mennä turhaankin lähestymään koiraa, joka saattaa kokea tilanteen uhkaavaksi.
– Pahimmassa tapauksessa joku saattaa varastaa tai ottaa koiran talteen, kun säälii, että koira on aivan yksin siinä.
Suomen kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo, että koirahäkki on remmiä parempi vaihtoehto sekä koiralle että ohikulkijoille. Meeri Niinistö / Yle
Pelokkaista puheista huolimatta Hämeen poliisille ei ole viime vuosien aikana tullut ilmoituksia kauppojen edestä varastetuista koirista. Myöskään poliisin valtakunnallisista tilastoista ei tapauksia voida eritellä, sillä koiravarkauksia sattuu verrattain vähän, sanoo erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoulusta.
Jotkin koiravarkaudet kuitenkin päätyvät silloin tällöin eri medioihin, kuten tämä tapaus Joensuussa viime vuonna (Karjalainen) ja tämä Helsingissä tänä keväänä (HS).
Häkki on aina remmiä parempi vaihtoehto
Lahtelaismarketin edessä oleva koirahäkki on tarpeeksi tilava jopa isolle koiralle. Tärkeää on, että kaapin saa lukittua ja että se pidetään siistinä, jotta pöpöt eivät pääse leviämään, sanoo kennelliiton Lehkonen. K-citymarketin edustalla Lahden Paavolassa oleva häkki puhdistetaan viikoittain tai aina, kun tarpeellista.
Jos koira on tottunut olemaan häkissä, se tuntee olonsa turvalliseksi. Toiset koirat saattavat tuntea olonsa turvattomaksi, mutta joka tapauksessa häkki on parempi kuin remmi. Remmin kanssa ongelmia helposti syntyy, kun ihmiset lähestyvät tuntematonta koiraa, sanoo Lehkonen.
– Jos koiralla on vartiointitaipumuksia, tai se ei ole tottunut vieraisiin ihmisiin, tulee ongelmatilanteita. Etenkin pikkulapset saattavat olla ongelma. Jos koira on tutun näköinen, voi tulla ikäviä seurauksia. Koira voi panikoitua.
Yleensä koirat pärjäävät häkissä hyvin, sanoo kennelliiton puheenjohtaja. 8-vuotias Poju seurasi ohikulkevia asiakkaita uteliaana. Heikki Kiseleff / Yle
Pieni Poju-koira kerää ihastuneita katseita marketin edustalla, ja muutama uskalikko työntääkin sormensa Pojun haisteltavaksi.
– Ehkä tuossa pitäisi olla jokin lappu. Useasti, jos ihmiset ovat tyhmiä, niin mitkään laput eivät auta. Pitäisi itse tajuta, ettei halua menettää sormenpäätä, sanoo Lehkonen.
Yhä syvenevään brexit-kaaokseen ajautuneessa Britanniassa on ainakin yksi taho, joka hyötyy yhä kiharaisemmaksi muuttuvasta EU-eron käsittelystä. Britannian yleisradioyhtiön BBC Parliament -televisiokanava on saanut enemmän katsojia kuin kertaakaan yli 20 vuoden lähetyshistoriansa aikana, uutisoi muun muassa Radio Times -lehti.
Tiistaina kanavaa katsoi peräti 1,5 miljoonaa ihmistä, mikä on uusi päiväkohtainen ennätys.
Pitkin kuluvaa vuotta kanava on kertonut kasvavista katselijamääristä. Esimerkiksi heinäkuussa BBC raportoi suoria lähetyksiä parlamentin istunnoista lähettävän kanavan lisänneen katsojamääräänsä ainoana yhtiön kanavista.
Alkuvuodesta BBC Parliament puolestaan haali enemmän katsojia kuin tosi-tv-ohjelmiin nykyisin keskittyvä MTV-kanava, raportoi The Guardian tammikuussa. Tuolloin BBC Parliamentin päiväkohtainen katsojamäärä oli 293 000 ja MTV:n 251 000.
The Guardian -lehdessä parlamentaarikkojen edesottamuksia seuraavaa lähetysvirtaa verrataankin Big Brother -ohjelmaan ja reaaliajassa edenneeseen 24-jännityssarjaan.
– BBC Parliament muistuttaa yhä suuremmassa määrin tositelevisiota. Se on kuin Big Brotherin livestriimaus, kirjoittaa tv-kriitikko Stuart Heritage The Guardianissa.
BBC Parliament -kanavalle kasvavat katsojaluvut ovat elintärkeitä, sillä vielä viime vuonna kanavaa uhkasivat suuret leikkaukset.
Tamperelainen koodaaja Tuomas Salo, 40, väsyi vajaat neljä vuotta sitten VR:n hitaisiin verkkosivuihin. Jos junasta halusi valita paikan, sen valitseminen kesti ja kesti.
Salo käy välillä Helsingissä työmatkalla ja menee mieluiten junalla.
VR:n verkkokaupan hitaus liittyi vanhentuneeseen Flash-tekniikkaan, jota ilman paikkaa ei saanut varattua. Tekniikkaa pidetään yleisesti myös tietoturvan kannalta ongelmallisena.
Salo ei jäänyt vain voivottelemaan.
– Koodaan työkseni ja harrastuksekseni. Ajattelin kokeilla, pystynkö koodaamaan tähän paremman ratkaisun, Salo sanoo Ylelle.
VR:n aiemmassa verkkokaupassa ladattiin yksi vaunu kerrallaan, joten paikan valitseminen kesti ja kesti.
Tuomas Salon koodissa koko juna esitetään kerralla, minkä takia vaunusta toiseen on nopea selata.
Kuinka kauan koodaaminen kesti?
– Harrastuksessa ei lasketa työtunteja, mutta useamman viikon työtunnit siihen meni. Se oli tosi hauskaa hommaa.
Greenpeace ei voi ottaa vastaan VR:n rahaa
Salo jakoi työnsä avoimena lähdekoodina kaikkien käytettäväksi vajaat neljä vuotta sitten. Hän vinkkasi ratkaisusta silloin myös VR:lle, mutta junayhtiö ei tarttunut siihen silloin. VR kertoi, että heillä on uudistus tekeillä.
Tuomas Salo piti epätodennäköisenä, että VR ottaisi hänen koodinsa käyttöön. Tänä syksynä junayhtiön mieli kuitenkin muuttui.
Pohjanmaan käräjäoikeudessa on käsitelty tällä viikolla erikoista kiristysvyyhtiä. Vaasalainen mies on syytettynä törkeästä kiristyksestä sekä kymmenistä kiristyksistä ja kiristyksen yrityksistä.
Syyttäjä vaatii miehelle kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomiota teoista, jotka ajoittuvat vuosiin 2014–2017. Syytetty lähestyi miehiä teksti-tv:n ja netin deittipalveluiden kautta esittäytyen yleensä ensin 18-vuotiaaksi. Tämän jälkeen hän viestitti olevansa nuorempi tyttö ja lähetti asianomistajille kuvia ja viestejä.
Seuraavaksi hän esiintyikin tytön vanhempana ja alkoi kiristää miehiä ilmiantamisen uhalla. Osa tapauksista jäi yrityksiksi, mutta usealta asianomistajalta syytetty sai kiristettyä rahaa erikokoisia summia, enimmillään 15 000 euroa. Maksut suoritettiin paysafe-maksukorteilla, joiden pin-koodit kiristetyt luovuttivat syytetylle.
Asianomistajia on kaikkiaan 70 eri puolilta Suomea ja syytekohtia lähemmäs 80. Osassa tapauksista syytettynä on myös toinen mies, jolle vaaditaan 9 kuukauden vankeustuomiota.
Antti Rinteen (sd.) hallituksessa tiede- ja kulttuuriministerinä aloittanut, perhevapaalla oleva keskustan kansanedustaja Annika Saarikko kertoi Ylelle, että hän ei aio hakea puolueen puheenjohtajuutta vuoden 2020 puoluekokouksessa Vantaalla.
Saarikko on joutunut mediassa kovaan ryöpytykseen ilmoitettuaan aiemmin tällä viikolla kannattavansa puheenjohtajaksi nykyistä puolustusministeriä, Antti Kaikkosta (kesk). Hänen tukensa motiiveja on kyseenalaistettu ja lehtien mukaan hän on esimerkiksi yrittänyt pedata Kaikkosta tukemalla “omaa vaikutusvaltaansa keskustassa”.
Tänään Yle Radio 1:n Ykkösaamussa pitkäaikainen keskustalainen ja entinen ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa pohti Saarikon tuen motiiveja. Hän totesi Saarikolla “olevan poliittisia tavoitteita".
– Arvelen, että hän saattaa ajatella tulevansa varsin nopeasti takaisin esille. Varsinkin, kun puolue on näin vaikeassa tilanteessa ja kannatuksen nostaminen on elinehto, niin emme voi odotella aikaa, jolloin hän tulisi takaisin.
Isohookana-Asunmaa myös totesi Saarikon ulostulon olleen pitkään keskustassa toimineille, erityisesti naisille, shokki. Hänen mukaansa keskustaa on leimannut pitkään “yhden vahvan naisen aikakausi”.
– Onneksi meillä on puolueessa nyt monia vahvoja naisia. Tässä tilanteessa tarvitaan naisten keskinäistä solidaarisuutta, se on todella tärkeää tulevaa menestystä ajatellen, Isohookana-Asunmaa toteaa.
Saarikko kertoo, ettei hän osannut arvata hänen ulostulonsa johtavan tällaiseen keskusteluun tuen motiiveista. Saarikon mukaan “siellä täällä hyppii salaliittosammakoita”, ja tilanne vaatii selventämistä.
– Vaikka tuemme (Isohookana-Asunmaan kanssa) eri henkilöitä, uskon meidän kaikkien haluavan puolueen parasta.
Saarikon mukaan hän sitoutuu tukemaan tulevaa puheenjohtajaa, Kaikkosta tai elinkeinoministeri Katri Kulmunia (kesk.), parhaansa mukaan.
– En halua, että minusta jää lymyilevää varjoa uudelle puheenjohtajalle. Siksi haluan tehdä selväksi, että minä en aio asettua ehdokkaaksi puheenjohtajakilpailuun Vantaan puoluekokouksessa kesällä 2020.
Kun Juha Sipilä kertoi luopuvansa keskustan puheenjohtajan paikalta, Saarikkoa pidettiin tulevan puheenjohtajakilpailun ennakkosuosikkina. Saarikko jättäytyi pois puheenjohtajakilpailusta perhesyihin vedoten.
"Puheenjohtajakilpailu ei ole sukupuolikysymys"
Saarikon mukaan keskustalla ei ole naiskysymyksessä sellaista todistustaakkaa kuin esimerkiksi kokoomuksella, koska keskustalla on ollut nainen puheenjohtajana kahteen kertaan.
– Mies keskustan puheenjohtajana ei heikennä naisten asemaa puolueessa, Saarikko pohtii.
Hän kannattaa Kaikkosta, koska kokee hänen olevan kokenut, aikaansaava ja sovitteleva yhteistyöpoliitikko. Saarikko toteaa häntä harmittavan, miten paljon politiikassa on tänä päivänä tahallista ja tahatonta väärinymmärtämistä.
– Omaa ehdokasta saa kehua julkisesti ilman, että se tarkoittiaisi minun olevan toista ehdokasta vastaan.
Saarikon mukaan tällä hetkellä keskustalle olisi parasta saada pitkäaikainen puheenjohtaja. Tämä on viesti, jota hän on omien sanojensa mukaan tuonut esille jo toukokuusta lähtien.
Hänen mukaansa keskustan tuleva puheenjohtaja ansaitsee koko puolueväen tuen. Sekä voittajalla että häviäjällä on Saarikon mukaan suuri vastuu esimerkiksi kannatuksen nostamisessa.
– Tuleva puheenjohtaja ansaitsee koko puoluekentän tuen. Olen itse käytettävissä ja valmis tekemään kaikkeni tukeakseni tulevaa puheenjohtajaa niissä tilanteissa, joissa hän apuani toivoo.
Keskustan on sanottu olevan historiansa vaikeimmassa kohdassa. Ylen tuoreen kannatuskyselyn mukaan keskustaa kannattaa tällä hetkellä 11.6% suomalaisista.
Vaikka kannatuslukemat ovat historiallisen alhaiset, Saarikko näkee keskustan kiinnostavan edelleen niin ihmisiä kuin mediaa. Tästä kertoo esimerkiksi viime viikkojen spekulaatiot ja laaja keskustelu puolueen puheenjohtajakilpailusta.
– Vaikka gallupeissa kannatus on notkahtanut, puolue kiinnostaa ja puhuttaa edelleen. Se on puolueemme vahvuus, Saarikko kiteyttää.
Liikenne- ja viestintäministeriö patistaa Itä-Suomen kaupunkeja etsimään yhteistä säveltä kaavaillun uuden junaradan suunnasta. Pääministeri Antti Rinne on luvannut, että uuden radan yleissuunnittelu alkaa jo tällä hallituskaudella, siitä on merkintä myös hallitusohjelmassa luvattu.
Helsingistä itään lähtevälle uudelle junaradalle on kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto, itärata, kulkisi Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan.
Toinen vaihtoehto, itäinen rantarata, veisi Helsingistä Porvooseen ja edelleen rantaa pitkin Kotkaan ja sieltä Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.
Kolmas vaihtoehto kulkisi Lahdesta Mikkeliin.
Uudeksi itäiseksi rautatieksi on kolme reittivaihtoehtoa. Yle
Itä-Suomen suurilla kaupungeilla on suuri usko siihen, että uusi itärata voisi pysäyttää tai ainakin hidastaa väestökatoa. Toiveena on, että ihmiset voisivat asua Itä-Suomessa, mutta kävisivät töissä vaikka Vantaalla tai muualla pääkaupunkiseudulla.
Kaikilla ratavaihtoehdoilla on muhkea hintalappu.
Itäsen Suomen kuntien kannattama reittivaihtoehto maksaisi 1,7 miljardia euroa.Yle
Vauhtia päätöksentekoon
Koska kaikkia kolmea rataa ei varmasti rakenneta, on liikenne- ja viestintäministeriö pyytänyt Itä-Suomen kaupunkeja päättämään, mitä reittiä ne kannattavat. Jos kaupungit eivät päätöstä saa aikaiseksi, tekee ministeriö esityksen.
Kuopio, Mikkeli, Iisalmi, Joensuu ja Lappeenranta kannattavat Porvoon kautta Kouvolaan kulkevaa reittiä eli niin sanottua itärataa.
Kotka taas haluaisi radan jatkuvan Porvoosta Kotkaan saakka.
Lahdesta Mikkeliin kulkeva linjaus ei ole saanut kannatusta. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on kertonut, ettei uutta rataa kannata rakentaa ollenkaan, vaan sen sijaan pitäisi parantaa nykyisiä rataverkkoja.
Myös Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on puhunut nykyisten raideyhteyksien parantamisen puolesta. Parhaillaan tekeillä on junaradan parannus Luumäen ja Imatran välillä, mutta sen pitäisi Karjalaisen mukaan jatkua Imatralta Joensuuhun saakka.
Juna on Joensuussa erityisesti opiskelijoiden suosiossa.Petri Lassheikki / Yle
Kaksi jäljellä
Jos kaupungeilta kysytään, on linjausvaihtoehtoja käytännössä jäljellä kaksi: itärata Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan sekä itäinen rantarata Helsingistä Porvooseen ja rantaa pitkin Kotkaan ja edelleen Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikan mukaan Kouvolan kautta kulkeva reitti on selkeästi paras vaihtoehto.
– Itäradan kannalla on viisi maakuntaa. Kymmenen kaupunkia tekee työtä, että rata kulkisi Porvoosta Kouvolaan.
Uusi junarata lyhentäisi myös Helsingin ja Pietarin välista junamatkaa.Tommi Parkkinen / Yle
Toikka muistuttaa, että Kouvolan kautta kulkevan radan varrella on miljoona ihmistä, mutta itäisen rantaradan vaikutusalueella vain 400 000 ihmistä.
Kymenlaakson isoista kaupungeista Kouvola ja Kotka ovat asiassa täysin eri mieltä. Kotka haluaisi itäisen rantaradan Porvoosta Kotkaan.
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan yhteistä säveltä on vaikea löytää.
– Kyllä siinä oma haasteensa on. Ihan täysin mahdottomana en sitä pitä, mutta se edellyttää kaikkien vaihtoehtojen perusteellista tarkastelemista.
Sirviö kertoo, että tekevät kovasti töitä radan saamiseksi Kotkaan saakka.
– Nykyisissä selvityksissä rataa on pohdittu pääasiassa henkilöliikenteen kannalta. Kun otetaan tavaraliikenne selvitykseen mukaan, se muuttaa asiaa oleellisesti.
Joka tapauksessa Sirviön mukaan päätös raiteesta pitäisi saada jo tällä hallituskaudella.
Väestö paikoilleen
Itä-Suomen maakunnat ovat perustelleet nopean junayhteyden tarvetta väestöennusteilla. Väki vähenee, kun ihmiset muuttavat työn perässä pääkaupunkiseudulle.
Harras toive on, että nopea junayhteys saisi ihmiset asumaan maakunnissa ja käymään junalla töissä esimerkiksi Vantaalla.
Uusi raide parantaisi myös yhteyksiä viiden miljoonan asukkaan Pietariin ja sieltä edelleen Aasiaan saakka. Junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä olisi itäradan myötä enää kolme tuntia.
Jos raide toteutuu, päästäisiin sitä rakentamaan 2030-luvulla.
Sadekuurot ja ukkoset liikkuvat tänään Suomen yllä. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen miehistö kuvasi Paraisilla aamupäivällä kymmenen aikaan ylläolevalla videollä näkyvän, nopeasti meren yllä liikkuvan trombin.
Merenpintaa pärskyttävä trombi on näyttävä ilmestys. Se on vesipatsas, jossa on sekä pilvestä peräisin olevia pisaroita että voimakkaiden pyörivän tuulen merestä nostamaa vettä, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Ukkosella on tavallista, että syntyy niin sanottuja suppilopilviä, trombin kevyempiä versioita, Kotakorpi kertoo. Sellainen näkyy videolla trombin vieressä noin seitsemän sekunnin kohdalla.
Pilvien sisällä on luonnostaan pyöriviä tuulia, jotka suotuisissa olosuhteissa muodostavat suppilomaisen muodon, joka kurottaa kohti maanpintaa.
– Jos tuulet ovat tarpeeksi voimakkaita, ne yltävät merenpintaan asti.
Trombin pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa ja se voi aiheuttaa mittavia tuhoja maalla ja merellä. Pohjois-Amerikassa sääilmiötä kutsutaan tornadoksi.
Lounaasta koilliseen etenevät monet kapeat saderintamat ovat perjantaina tuoneet lähes koko maahan hetkittäin rajuja sadekuuroja ja salamointia. Trombin ja suppilopilvien lisäksi on satanut muun muassa rakeita.
Sää on ollut hyvin vaihteleva, oikea meteorologin toivesää, Kerttu Kotakorpi sanoo.
– Toki täytyy muistaa, että ukkonen tekee myös tuhoja. Mutta tylsäähän se olisi vain auringonpaistetta ennustaa, Kotakorpi sanoo.
Lauantaina sadetta, sunnuntaina poutaisempaa
Lauantain sää ei näytä ulkoilijoiden kannalta kovin hyvältä. Länsi- ja Etelä-Suomessa on luvassa kovaa sadetta ja suorastaan syksyisen synkkää säätä. Itä- ja Pohjois-Suomessa sää on poutaisempaa.
Lämpötilat sentään ovat vielä kesäisiä, etelässä 15 asteen ja pohjoisessa 10 asteen molemmin puolin, Kerttu Kotakorpi sanoo.
Sunnuntaina sää suosii ulkoilijoita, tosin lännessä voi edelleen tulla sadekuuroja. Jos aurinko paistaa, lämpöä voi olla 20 astetta.
Tulevat yöt ovat kuitenkin pohjoisessa kylmiä. Lapissa voi olla hallaa ja Käsivarressa sunnuntaiyönä jopa pakkasta, Kotakorpi kertoo.
Koiranomistajia varoitetaan Norjassa ilmenneestä tappavasta koirataudista. Norjassa yli 20 koiraa on viime päivinä menehtynyt sairauteen, jonka alkuperä on vielä hämärän peitossa. Sairastuneita koiria on tiettävästi kymmeniä.
– Suosittelemme välttämään matkustamista Norjaan, mutta jos koiranomistajan on mentävä Norjaan, koira kannattaa jättää kotiin.
Varovaisuutta on hyvä noudattaa myös, jos on palaamassa Norjasta koiransa kanssa.
– Jos joku on nyt Norjassa ja tulossa Suomeen, kannattaa tarkistaa paikallinen tilanne. Esimerkiksi paikalliselta eläinlääkäriltä voi varmistaa, onko alueella ollut tautitapauksia.
Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen pitää tilannetta vakavana. Liitto varautuu tekemään jatkosuunnitelmia viimeistään maanantaina, ehkä jo aiemminkin, mikäli Norjasta saatavat tiedot sitä edellyttävät.
– Varovaisia meidän pitää olla, sillä yksikin tapaus voi aiheuttaa ikävän ongelman. Ei voi sanoa, että tässä liioitellaan, vakavan asian kanssa tässä ollaan tekemisissä.
Kennelliitto kehottaa koiranomistajia noudattamaan Ruokaviraston suositusta välttää koiran tuontia Norjasta Suomeen tai vientiä Norjaan. Myös koiran rokotusten voimassaolo ja loishäädöt on hyvä tarkistaa. Kennelliitto on koonnut verkkosivuilleen tietoja ja ohjeita varotoimista.
Taudista on vielä vähän tietoa
Norjassa sairastuneet koirat kärsivät verisestä ripulista sekä oksentelemisesta ja niiden yleiskunto heikkenee nopeasti. Sairastumisia on todettu eniten Oslon seudulla, mutta myös muualla maassa.
Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, liittyvätkö koirien kuolemat toisiinsa tai onko kyseessä tarttuva tauti.
Norjan eläinlääkintäinstituutti on saanut tutkittavakseen kolme kuollutta koiraa, joista otetuista näytteistä saadaan tulokset lähipäivinä.
Ruokavirasto tiedottaa tarvittaessa Norjan tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista Suomeen. Myös Suomen Kennelliitto arvioi tilannetta uudelleen heti lisätietoja saatuaan.
Lehden kannessa on suuri maapallo. Maapallon vieressä on iloisen näköinen vauva, jonka päällä on ruksi. Kannessa lukee: mitä sinä voit tehdä?
Tieteen Kuvalehden uusimmassa numerossa (13/2019) esitellään eri keinoja, joilla omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää. Esiteltyjä keinoja ovat lihansyönnin lopettaminen, autosta luopuminen, lentämisen välttely ja lapsen hankkimatta jättäminen.
Sivun mittaisessa jutussa kerrotaan, että paras henkilökohtainen ilmastoteko on olla hankkimatta lapsia.
Joillekin tämä oli liikaa.
Oulun vaalipiirin keskustan kansanedustaja Pekka Aittakummun (kesk.) kirjoittaa tuohtuneena tiedotteessaan, että kyseinen Tieteen Kuvalehti pitäisi piilottaa kaupoissa, kirjastoissa ja kioskeissa. Soitimme Aittakummulle ja kysyimme, miksi hän vaatii lehtien piilottamista?
– Minusta on menty liian pitkälle, kun annetaan viestiä, että lapsi on päästölähde. Lapsille ja nuorille luodaan mielikuva, että he olisivat taakka, minusta se on kamala ajatus, Aittakumpu kertoo Ylelle.
Ennen kansanedustajan uraa Pekka Aittakumpu on työskennellyt muun muassa vanhoillislestadiolaisen liikkeen Päivämies-lehden päätoimittajana. Hän on myös kirjailija ja pappi.
Myös kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Päivi Räsänen kommentoi asiaa Facebook-tilillään.
Yle ei tavoittanut Tieteen Kuvalehteä kommentoimaan uusimman lehden herättämää keskustelua. Lehti ilmestyy Suomen lisäksi myös muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Emme tiedä, onko artikkeli herättänyt närää muissa maissa.
Myös Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta muutama viikko sitten. Jutun kirjoittanut ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen kertoo saaneensa jutusta keskimäärin enemmän palautetta kuin yleensä.
– Palautetta tuli sekä puolesta että vastaan. Osa sanoi, että viimeinkin tästä aiheesta kirjoitetaan ja osa, että olen ekofastisti. Paljon kysyttiin myös minun omaa ja Helsingin Sanomien linjaa asiasta.
Perinteinen lapsikortti
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen muistuttaa, että tiede tuo toisinaan esiin asioita, jotka voivat johtaa moraalisiin kysymyksiin.
– Kannen kysymys, mitä sinä voit tehdä, on kuitenkin eri asia kuin se, mitä sinun pitää tehdä. Joku voi nähdä otsikon niin, että näin sinun pitää tehdä ja suuttua siitä.
Suomessa syntyvyys on tällä hetkellä historiallisen alhainen ja myös siitä syystä herkkä aihe.
Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2018 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,41 lasta naista kohti. Syntyvyys laski selvästi edellisvuodesta, jolloin luku oli 1,49.
Teivaisen mukaan nyt käydyssä keskustelussa Pekka Aittakumpu ja Päivi Räsänen vetivät esiin perinteisen lapsikortin, joka on vetoava tapa argumentoida.
Teivainen sanoo, että lapsikortti tulee tässä tapauksessa esiin kahdella tavalla: siinä vedotaan ihmisten mieleen sillä, että lapsi ei saa jäädä syntymättä ilmaston vuoksi, sekä sillä, että ilmastonmuutoksesta puhuminen ahdistaa lapsia tarpeettomasti.
"Suomi ei voi vetäytyä vastuustaan"
Pari vuotta sitten julkaistun ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan lapsen tekemättä jättäminen on suurin ilmastoteko, jonka voi tehdä.
Lundin yliopiston tutkimus on saanut myös paljon kritiikkiä usealta eri taholta. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jáchym Judlin mukaan lasten saaminen ei tarkoita automaattisesti suurempaa hiilijalanjälkeä (Suomen ympäristökeskus).
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo, että mitä vähemmän Suomessa syntyy lapsia, sitä parempi se on maailman kokonaiskantokyvylle. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei tämä tarkoita, että lapsien tekeminen olisi moraalisesti väärin.
– Lasten tekemiseen liittyy monenlaista eettistä harkintaa. Suomi ei kuitenkaan voi vetäytyä vastuustaan perustelemalla asiaa niin, että olemme pieni kansa, jonka syntyvyydellä ei ole merkitystä maailmanlaajuisesti.
Saako lapsen hankkimisen ilmastopäästöistä mielestäsi kirjoittaa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.
Porvoon ampumisten tutkintaa johtava Kimmo Huhta-aho sanoo Ylelle, että teollisuusalueen yrittäjät ovat väsyneet ihmisiin, jotka kyselevät jatkuvasti Porvoon ampumisista.
– Kyllä heitä alkaa pikku hiljaa nyppiä, kun joka päivä tulevat samat kysymykset ja tarinat. Yrittäjät ovat väsyneitä vastailemaan täysin ulkopuolisten kysymyksiin.
Huhta-ahon mukaan poliisi tekee edelleen teknistä tutkintaa teollisuusalueella, ja tämä saattaa kiinnostaa kansalaisia.
– Me teemme siellä tonteilla ja teiden varsilla teknistä tutkintaa. Meillä on edelleen tarve käydä siellä teknisesti tarkistamassa tiettyjä asioita. Tämän lisäksi alueella pyörivät myös normaalit partiot.
Huhta-aho sanoo, että poliisilla on teollisuusalueella edelleen kalustoa. Mutta mitä kalustoa, sitä Huhta-aho ei suostu kertomaan.
Yritykset eivät liity tutkittaviin rikoksiin millään tavalla
Poliisi epäilee, että ruotsalaisveljekset Richard ja Raymond Granholm ampuivat poliisipartiota Porvoon teollisuusalueella.
Veljekset on vangittuina kahdesta murhan yrityksestä.
Poliisin mukaan kyseisen osoitteen yritykset eivät liity ampumisiin millään tavalla.
– Ihan turhaan ihmiset spekuloivat näillä rikoksilla ja tapahtumapaikalla. Tämän alueen yrityksillä ja tällä teolla ei ole mitään yhteistä, sanoo tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho.
Poliisin mukaan media on kiertänyt ahkerasti teollisuusalueen yrityksissä.
Myös yritysten liikekumppanit ja asiakkaat pommittavat jatkuvasti alueen yrityksiä.
– Osa uteliaisuuttaan. Ja osa kuvittelee, että näihin yrityksiin liittyisi jotain mystistä näiden tekojen kautta. Kyselyt voi lopettaa. Yrityksiin liittyvillä henkilöillä ei ole sen syvällisempää tietoa tapahtumista kuin muillakaan ihmisillä Porvoossa, jotka eivät olleet paikalla ampumisten aikana.
Poliisi korostaa, että teollisuusalueen yritykset toimivat asianmukaisesti.
– Siellä on kunniallisia yrityksiä ja työpaikkoja. Niiden tilanne ei ole muuttunut näiden tekojen myötä mitenkään. Ei ole syytä leimata tätä aluetta, Huhta-aho toteaa.
Huhta-ahon mukaan Porvoon ampumisten tutkinta etenee suunnitelmien mukaan.
– Tutkinnassa on nyt se vaihe, että yksityiskohdat täsmentyvät ja asiat tarkentuvat, Huhta-aho sanoo.
Poliisi vaikenee edelleen motiivista
Viime päivinä Hymy ja Alibi sekä Ilta Sanomat ovat uutisoineet, että ampumisten taustalla olisi suvun kosto.
Huhta-aho toteaa motiiviarveluista näin.
– Sanotaanko näin, että minä olen tähän mennessä kuullut kymmenkunta erilaista teoriaa mahdolliselle motiiville. En lähde näitä mitenkään kommentoimaan julkisuuteen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut poikkeukselliset keinot käyttöön yrittäessään saada päätöksestään tietoa savolaiselle rengasfirmalle.
Ministeriö on kieltänyt iisalmelaista Vannetukkua myymästä tiettyä kuorma-auton renkaille tarkoitettua rengaskonetta. Kielto ei voi kuitenkaan astua voimaan, ennen kuin se on todistetusti saatu toimitettua perille yritykseen.
Ministeriöstä kerrotaan, että kiellosta on lähetetty ensin kuulemiskirje tavanomaisessa postissa. Tämän jälkeen kieltopäätös on yritetty saada perille postitse saantitodistuksella eli siten, että vastaanottaja on kuitannut saaneensa kirjeen.
Sen jälkeen päätös on annettu haastemiehelle toimitettavaksi. Kun tämäkään keino ei auttanut, ministeriö on julkaissut yleistiedonannon Virallisessa lehdessä ja maakuntalehti Savon Sanomissa. Tiedon katsotaan tulleen perille seitsemän päivää ilmoituksen julkaisemisen jälkeen.
– On hyvin harvinaista, että tällaiseen joudutaan. Tämä asia pyöri haastemiehillä pitkään. Puhutaan kuukausista, jopa vuodesta, sanoo yli-insinööri Kari Seppänen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Seppäsen mukaan vastaavaa on tapahtunut hänen kahdeksan vuotta kestäneellä urallaan vain kerran aiemmin. Silloinkin kohteena oli Vannetukku.
– Yleensä kirjeet löytävät normaalisti perille.
Yrittäjä: "Täysin valhetta, haastemieskin on meidän asiakas"
Ministeriöllä ja Vannetukun toimitusjohtaja Jukka Heiskasella on hyvin erilaiset kertomukset siitä, mikä poikkeukselliseen tiedonantoon on johtanut. Heiskanen asuu ulkomailla, mutta hänen mielestään tiedon olisi pitänyt tulla perille kotimaassakin.
– On täysin valhetta [ettei päätöstä ole saatu toimitettua]. Meillä on kolme kiinteää toimipistettä Suomessa. Posti tulee joka päivä ja haastemieskin on meidän asiakas.
Lain mukaan tiedoksianto on toimitettava asianosaiselle. Koska tässä tapauksessa kyse on yrityksestä, sen olisi voinut luovuttaa myös liikettä toimitusjohtajan poissa ollessa hoitaville henkilöille, "jos he ovat suostuneet ottamaan tiedoksiannon vastaan".
Ylen tiedossa ei ole, kenellä Vannetukussa on lain tarkoittama oikeus ottaa tiedoksianto vastaan toimitusjohtajan sijasta. Myöskään ministeriöstä ei saatu tähän varmaa tietoa perjantaina.
Yleensä kirjeet löytävät normaalisti perille. Kari Seppänen
Heiskasella on oma teoria siitä, mihin erikoinen tapaus liittyy.
Hän kokee saaneensa aiemmin ministeriöstä väärin perustein määrätyn kiellon, josta hän sittemmin kanteli. Tämän seurauksena ministeriö on alkanut Heiskasen mielestä kohdella Vannetukkua eri tavalla kuin muita. Sosiaali- ja terveysministeriöstä tämä kiistetään.
– Meidän maahantuomat koneet ovat ainoita, jotka tarkastetaan, vaikka me olemme hyvin pieni toimija tällä toimialalla. Onko se sattumaa? Heiskanen sanoo.
10 000 euron sakko uhkaa
Nyt Heiskasen yritystä odottaa joka tapauksessa rengaskoneen myyntikielto ja 10 000 euron uhkasakko, ellei hän toimita ministeriöön tiettyjä selvityksiä laitteen toiminnasta. Hän sanoo kuitenkin aikovansa tehdä ministeriön vaatimat muutokset.
– Nyt kun tiedän, mitä ne ovat, hän lisää.
Rengaskoneessa havaitut ongelmat eivät ministeriön mukaan ole sellaisia, jotka vaarantavat käyttäjän turvallisuuden. Kyse on puutteista asiakirjoissa, laitemerkinnöissä ja käyttöohjeissa.
– Jotta jotain tuotetta voi Suomessa myydä ja markkinoida, sen täytyy olla EU:n ja Suomen vaatimusten mukaisia, yli-insinööri Kari Seppänen sanoo.
Veronmaksajille yrittäjän ja ministeriön välinen pallottelu on jo joka tapauksessa ehtinyt maksaa: onhan sitä käsitelty ministeriössä, käräjäoikeudessa, aluehallintovirastossa ja sanomalehden ilmoituspalstalla ainakin kolmen kalenterivuoden aikana.
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström eroaa hallituksesta.
Wallströmin mukaan kyse ei ole vastalauseesta hallituksen politiikalle. Hän sanoo Dagens Nyheterille haluavansa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.
Sosiaalidemokraatteja edustava Wallström on ollut Ruotsin ulkoministerinä viisi vuotta. Ennen sitä nyt 64-vuotias Wallström toimi muun muassa EU-komissaarina yli 10 vuotta.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä kuka nousee Wallströmin tilalle ulkoministeriksi.
Hankinnan ajankohta herätti lehden mukaan Postin sisällä ihmetystä, koska yhtiössä oli alkamassa suuret yt-neuvottelut, joiden päätteeksi yli 300 työntekijää irtisanottiin.
– Täytyy myöntää, että se ei kuulosta kovin hyvältä, Paatero sanoi perjantaina eduskunnassa.
Paateroa oudoksuttaa rahan käyttäminen golf-osakkeisiin, jos meneillään olivat samalla tiukat yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Hänen mukaansa ajatus kulkee tilanteessa niin, että yhtiöllä on yhdet rahat.
Paatero sanoo, että johdon golf-etuja ei käydä läpi "varmaan tänään", mutta golfosakkeet on otettava mukaan, kun kokonaisuutta arvioidaan.
– Minun on välttämätöntä saada tietää ja kysyä yhtiöltä, mikä tämä juttu on.
Paatero kertoi jo tiistaina, että Posti arvioi johdon palkkauksen uudestaan ja ottaa aikalisän työehtokiistassa, jossa osa työntekijöistä oli tarkoitus siirtää heikomman työehtosopimuksen piiriin.
Iltalehden mukaan Postilla oli kolme espoolaisen Master Golfin osaketta, joista yhtiö luopui hankkiessaan Sarfvikin osakkeen. Postista lehdelle kerrottu perustelu oli, että Master Golfista oli vaikea saada vapaita aikoja.
Maanantaiaamuna Ryanairin Berliinin lennon piti laskeutua Lappeenrantaan. Sankka sumu kuitenkin esti laskeutumisen, ja kone joutui laskeutumaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Koneen käännyttyä Lappeenrannasta Helsinki–Vantaan suuntaan Ryanair teki pyynnön maapalveluyritys Swissportille jatkokuljetuksen järjestämiseksi Vantaalta Lappeenrantaan. Tässä vaiheessa myös matkustajia tiedotettiin lennolla yhteisestä jatkokuljetuksesta.
Maapalveluyritys ei kuitenkaan löytänyt yhtään vapaata bussia.
– Sovimme Ryanairin kanssa, että ihmiset kulkee omin neuvoin Lappeenrantaan ja hakevat aiheutuneista kuluista korvauksia Ryanairilta, kertoo liikennekoordinaattori MarkoPartanen Swissportilta.
Yksi kuulutus
Helsinki–Vantaalla matkustajille kerrottiin, että kyyti kotiin onkin hankittava itse. Lennolla olleen Lotta-Lisa Pulkkisen mukaan asiasta kuulutettiin vain kerran.
– Seurueemme kuuli kuulutuksen aulassa. Suomeksi ja englanniksi kerrottiin, että bussikyytiä ei ole ja junalla pääsee Tikkurilasta omakustanteisesti Lappeenrantaan. Ryanair korvaisi kulut myöhemmin, kertoo Pulkkinen.
Pulkkisen mukaan osa matkustajista hätääntyi vieraassa kaupungissa, kun eivät ymmärtäneet kuulutusta. Ryanairin Lappeenrannan lennot ovat muun muassa venäläisten suosiossa.
– Helsinki–Vantaalle jäi tosi paljon hätääntyneitä matkustajia, jotka eivät puhuneet suomea tai englantia. Sinne he jäivät miettimään, miten he pääsevät kaupungista toiseen, kertoo Pulkkinen.
Ryanair lentää Lappeenrannasta muun muassa Berliiniin, Ateenaan, Bergamoon ja Thessalonikiin.Vilma Hannén / Yle
Tyly vastaus Ryanairilta
Kuulutuksen jälkeen osa matkustajista lähti etsimään kyytiä kohti Lappeenrantaa. Lennolla vaimonsa kanssa ollut Jesse Mäkinen lähti Tikkurilan asemalle, jossa he odottivat junaa kolme tuntia.
Kotiin päästyään Mäkinen teki heti korvaushakemuksen matkakuluista Ryanairille. Vastaus oli tyly.
– Eilen tuli vastaus. Ryanair vastasi, ettei makseta mitään, koska korvaava kyyti on järjestetty. Ateriat lupasivat korvata, matkakuluja ei, kertoo Mäkinen.
Swissportilta ihmetellään, mistä paluukyyti olisi ilmestynyt, koska he eivät ainakaan ole sitä tilanneet. Maapalveluyritykset hoitavat tällaiset asiat lentoyhtiön puolesta.
– Ei Ryanair Irlannista busseja ala Suomesta etsiä, sanoo Marko Partanen Swissportista.
Asiaa hoidetaan lakimiehen avulla
Lennolla olevat ihmiset ovat suivaantuuneet, koska he eivät ole saaneet korvauksia matkakuluista. Osa matkustajista on ottanut yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen.
– Minun äitini lähetti Ryanairille korvausvaatimukset. Ne eivät menneet läpi, joten otimme yhteyttä Euroopan kuluttajaoikeusneuvojaan eli lakimieheen, joka on ottanut nyt meidän puolesta yhteyttä Ryanairiin, kertoo Lotta-Lisa Pulkkinen.
Jesse Mäkinen on yrittänyt etsiä somen kautta ihmisiä, jotka olisivat olleet Ryanairin mainitsemalla yhteiskyydillä. Tähän mennessä ei ole löytynyt vielä ketään.
Mäkinenkin on tehnyt valituksen Euroopan kuluttajakeskukseen.
– Siellä asia on otettu hoidettavaksi. Korvausta haluavien pitäisi tehdä valitus Euroopan kuluttajakeskuksen lakimiehelle ECC:n nettisivujen kautta, neuvoo Mäkinen.
Sankka sumu esti koneen laskeutumisen maanantaina Lappeenrannan lentokentälle.Jari Tanskanen / Yle
Inhimillinen erhe?
Lappeenrannan lentokentän maapalveluesimies Janne Paajanen pohtii, voisiko kyseessä olla inhimillinen erhe, esimerkiksi tietokatkos. Jos Ryanair vielä olettaa, että bussikuljetus on järjestynyt ja vasta myöhemmin huomataan, ettei maapalveluyritys pystynytkään saamaan bussia.
– Ryanairilla on kymmeniä tuhansia lentoja. Pitäisi ymmärtää, ettei yksittäistä asiakasta voi palvella heti. Vaikka kyllähän ymmärrän yksittäisen ihmisen huolen. Silti vähän malttia pitäisi olla, pohtii Paajanen.
Silti lennolla ollut Jesse Mäkinen pitää Ryanairin toimintaa kummallisena.
– Vielä eilen Ryanair vastasi minulle, että korvaava kyyti on ollut. Minusta tämä kuulostaa siltä, että Ryanair kokeilee tyytyisivätkö hakijat siihen, ettei rahaa tulekaan, sanoo lappeenrantalainen Jesse Mäkinen.
Ryanairilta yritettiin saada haastattelua, mutta he eivät vastanneet haastattelupyyntöön.
Tarkalleen kello 10.28 torstaina se tapahtui. Teurasauton perävalot kaikkosivat, ja lopulta niitä ei näkynyt enää ollenkaan. 15 lypsylehmää lähti haminalaisen Ismo Kiurun tilalta viimeiselle matkalleen.
Eikä lypsylehmiä enää tänne tule. 40 vuoden urakka lehmien parissa päättyy.
– Kyllä on tyhjä ja ristiriitainen olo, huokaisee Ismo Kiuru.
Vielä perjantaiaamuna Kiuru nousi sängystä tavalliseen tapaansa kello 5. Tuntia aiemmin maitoauto oli käynyt hakemassa maidot.
– Maitotankin kävin pesemässä viimeisen kerran, sanoo Kiuru.
Navetassa on vielä muutama hieho. Valot sammuvat lopullisesti ensi viikolla, kun viimeiset hiehot lähtevät teuraaksi.
Ismo Kiuru pohti tilan lopettamista muutaman vuoden ajan, ennen kuin päätti laittaa navetan ovet säppiin.Jesse Mäntysalo/Yle
Sorkasta naamalle
Haminan Lankilassa sijaitseva maatila siirtyi Kiurulle sukupolvenvaihdoksen myötä, kun hän oli 18-vuotias. Nyt hän on 56-vuotias. Parhaimmillaan karjaa on navetassa ollut reilut 30 päätä.
Lopettamispäätös kypsyi parin viime vuoden aikana, kun maitotilistä ei enää jäänyt mitään käteen. Lypsykarjan pito ei enää kannattanut. Viime lauantaina tuli mitta täyteen.
– Sorkkaa kun tuli naamaan, niin ajattelin, että miksi tätä enää pitää tehdä. Joka tapauksessa muutaman viikon sisään lopettaminen olisi pitänyt päättää, kertoo Ismo Kiuru.
Seuraavana päivänä hän soitti teurastamoon.
Ismo Kiuru ehti työskennellä lypsykarjan parissa 40 vuoden ajan. Jesse Mäntysalo
Lypsäviä Kiurulla on ollut kaiken kaikkiaan parikymmentä ja muuta karjaa viitisentoista.
– Varsinkaan tällaisilla pienillä tiloilla ei pärjää, kun maidosta maksettava korvaus on jatkuvasti pienentynyt. Samalla kulut kasvavat.
Ismo Kiuru muistelee vuotta 2014, kun maidosta maksettava hinta putosi 15 prosenttia. Sen jälkeen maidon hintaa kilpailutettiin, ja korvaus tipahti 16 prosenttia.
– Meiltä lähti parissa kuukaudessa 31 prosenttia. Ne, jotka pystyivät silloin laittamaan hanskat tiskiin, ovat pystyneet nauttimaan elämästään pitempään, tuumaa Ismo Kiuru.
Ismo Kiuru ei ole lopettamispäätöksensä kanssa yksin.
Pienet tilat katoavat
Viime vuonna Luonnonvarakeskus Luke laski, että 1 100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa, että yli 16 prosenttia lypsykarjatiloista on ajamassa tuotantoansa alas kahden vuoden aikana.
Esimerkiksi pelkästään Kaakkois-Suomessa oli 20 vuotta sitten yli 1 600 maitotilaa, nyt niitä on reilusti alle 300.
– Tältäkin seudulta on lopettanut 1–2 tilaa vuodessa, kertoo Ismo Kiuru.
Maanviljelijä Ismo Kiurulle jäi maitotilan lopettamisen jälkeen vielä muutama hieho ja vasikka. Niistäkin hän luopuu lähiaikoina.Jesse Mäntysalo
Maidon tuotannon kokonaismäärä on viime vuosina laskenut Suomessa vain hieman. Käynnissä onkin maitotilojen raju rakennemuutos, jossa pienet maitotilat lopettavat kannattamattomina. Ne, jotka jatkavat, investoivat entistä suurempiin navetoihin ja lisäävät lypsylehmien määrää.
Useiden satojen lehmien navetat eivät enää ole harvinaisuuksia Suomessaan. Nuoret investoivat satapäiseen karjaan ja se on Kiurun mielestä ihan oikein.
– Karjamäärien kasvu on nuorempien hartioilla. He katsovat tulevaisuuteen, ja se heidän oikeutensa.
Isoja tilalle
Kun pientilallinen lopettaa, ei jatkajaa pienelle tilalle enää ole. Menestyvän tilan pitää olla iso ja karjaa niin paljon, että tuotantokustannukset saadaan mahdollisimman alas.
– Me pienet olemme jääneet auttamattomasti jalkoihin.
Ismo Kiurua harmittaa, kun pieniltä tiloilta on viety elämisen edellytykset. Moni ihminen olisi valmis maksamaan maitolitrastaan enemmän, jos korvaus menisi suoraan tuottajalle.
Kiuru ymmärtää, että kuljetus, jalostus ja kauppa tarvitsevat oman siivunsa maitolitran hinnasta.
– Mutta se kaupan osuus on liian suuri. Tuottajalle jää liian vähän.
Navetan laitteille ei ole enää käyttöä Haminan Lankilassa, Ismo Kiurun lypsykarjatilalla.Jesse Mäntysalo/Yle
Uutta kohti
Nyt Ismo Kiurulla on edessään uusi elämä. Tulevaisuuteen hän katsoo hieman nieleskellen. Töiden etsiminen ei ole tuottanut oikein tulosta.
– Toiset ilmoittivat, että turha kolkutella ovia. Jotkut sanoivat oven raosta, että mene hemmettiin.
Viime yönä Ismo Kiuru ei oikein saanut unta. Uuden tilanteen yli hän yrittää päästä huumorin avulla. Niinpä hän listasi, mitä tyhjällä navetalla voisi tehdä.
– Jos perustaisi vaikka salakapakan, jonka kautta voisi perustaa salaseuran. Sen avulla voisi harrastaa salametsästystä ja salakalastusta. Navetassa voisi kohdata salarakkaan, nauttia Salaneuvos-juustoa ja kertoa toisilleen salaisuuksia. Sitten paikalle voisi tulla salataksilla salamatkustaja, minkä jälkeen sinne tulisi salapoliisi, naurahtaa Ismo Kiuru.
Ismo Kiurun navetta Haminan Lankilassa on nyt tyhjillään. Jesse Mäntysalo
Tosiasiat tiskiin, vaikka korvia kuumottaisi: moni on saanut ensitietonsa seksistä ja seksuaalisuudesta pornoa katselemalla.
Saksassa filmejä katsotaan nyt myös yliopistoissa, joissa tutkija Madita Oeming opettaa pornosta.
Jos vetäisit päiväkahvit väärään kurkkuun, niin oikaistaanpa heti:
– Kyse ei ole siitä, että sammutan valot ja pornofilmi pyörii seuraavat 90 minuuttia. Emme myöskään puhu minun tai opiskelijoiden mieltymyksistä, siinä kulkee selvä raja, Oeming sanoo saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa.
Kuin kirjallisuutta analysoisi
Aihepiirin tutkiminen on Oemingin mukaan merkittävää siksi, että nykyään porno on ilmaiseksi kaikkien saatavilla.
Suomalaiset suhtautuvat pornografiaan myönteisesti, kertoo Väestöliiton Finsex-tutkimus.Henrietta Hassinen / Yle
Luennolta voi tulla kotitehtäväksi pornon katselua. Nähtyä analysoidaan samaan tyyliin kuin kirjallisuustiede analysoi romaaneja.
– Ei porno tietenkään ole mikää Kafka-romaani, se on minulle luonnollisesti selvää, Oeming myöntää.
Tutkittavaa riittää kuitenkin esimerkiksi pornon syntyhistoriassa, materiaalin kirjossa sekä pornon ympärillä elävässä kulttuurissa. Opinnot ovat poikkitieteellisiä ja yhdistelevät muun muassa elokuva-, sukupuolen- ja kulttuuriantropologian tutkimusta.
Tutkija: Jo koululaiset tarvitsevat pornokompetenssia
Pornon katselu on muuttunut.
Aiemmin kaiveltiin laatikon pohjalle piiloteltuja vhs-kasetteja ja kurkittiin kaupassa lehtihyllyn yläriviä. Nyt porno on helposti etsittävissä suoraan verkosta.
– Samanaikaisesti ymmärryksemme pornografiasta ja pornoteollisuudesta on todella rajoittunutta. Mielestäni se on vaarallista. Pornon ei pitäisi olla tabu, Oeming perustelee saksalaislehdelle.
Pornoa myös katsotaan paljon. Väestöliiton muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan nuorista ja keski-ikäisistä miehistä noin 90 prosenttia oli katsellut nettipornoa vuoden sisällä. 20-vuotiaiden naisten ikäluokasta puolestaan jopa 60 prosenttia oli katsellut verkkopornoa.
Kurssilla käsitellään seksismiä, rasismia, antifeminismiä, konservatiivista pelkoa, digitalisaatiota, vihapuhetta ja leimaantunutta mediakeskustelua. tutkija Madita Oeming Twitterissä
Pornosta on pystyttävä puhumaan aiempaa avoimemmin, sillä myös pienet lapset löytävät sen pariin.
Kouluikäiset tai nuoremmat eivät pysty ymmärtämään tai käsittelemään näkemäänsä yksin. Silloin on tärkeää, että edes aikuiset osaavat. Aiheesta on puhuttu jo vuosia.
– Mielestäni "pornokompetenssi" kuuluu jopa osaksi koulujen opetussisältöjä, Oeming arvioi.
Oeming tekee väitöskirjaa pornoriippuvuudesta. Viime lukuvuonna hän opetti porno-opintoja Paderbornin yliopistossa Saksan Nordrhein-Westfalenissa. Tänä vuonna kurssi on tarjolla berliiniläisessä yliopistossa.
Tutkija joutui vihamyrskyyn
Pornografiaan liittyviä kursseja on nähty myös suomalaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Turussa. Moni kuitenkin epäilee, miten objektiivinen pornon katselu onnistuu.
– Ihmiset eivät käsitä, miten pornoa voi onnistua katsomaan tieteellisesti. He pitävät kiihtymystä liian voimakkaana, Oeming arvioi saksalaislehdelle.
Tutkittavaa riittää niin pornon syntyhistoriassa, materiaalin kirjossa kuin pornon ympärillä elävässä kulttuurissa.Albert Shakirov / AOP
Kun pornokurssi tänä syksynä tuli osaksi berliiniläisyliopiston tarjontaa, tutkija sai niskaansa ärhäkän palauteryöpyn. Muun muassa AfD-poliitikko Beatrix von Storch arvosteli kurssia Twitterissä.
– Kiinalaiset kouluttavat satoja miljoonia insinöörejä ja ohjelmoijia, ja saksalaisyliopistoissa katsotaan pornoa. Tämä on veronmaksajien tahallista vahingoittamista ja akateemikkojen tyhmentämistä, von Storch tilittää.
Vastaustviitissään Oeming kutsuu von Storchin mukaan kurssille.
– Kurssilla käsitellään seksismiä, rasismia, antifeminismiä, konservatiivista pelkoa, digitalisaatiota, vihapuhetta ja leimaantunutta mediakeskustelua – varmaan myös jotain sinulle? Oeming sanailee.
Oeming kertoo Spiegelille, että hän on tottunut perustelemaan tutkimuksensa lähtökohtia aiemminkin.
Nyt hän on kuitenkin ensimmäistä kertaa joutunut työnsä vuoksi myös juutalaisvastaisten solvausten kohteeksi. Tutkija ei kuitenkaan aio lannistua.
– Tämä osoittaa vain, miten tarpeellista työni on, Oeming sanoo.
Arjen näkymätön työ jää heteroparisuhteissa usein naisen harteille. Lastenjuhlien järjestäminen, läksyistä huolehtiminen ja jumppakassien tyhjentäminen, pieneksi käyneiden kurahousujen uusiminen, joulukorttien lähettäminen sekä yhteydenpito sukulaisiin ja lasten ystäväperheisiin vaativat aikaa ja energiaa.
Henkistä kuormitusta, jonka arjen loputon tehtävälista aiheuttaa, kutsutaan metatyöksi.
Kati Hannikainen on rahoitussihteeri ja kahden lapsen äiti. Hän hoitaa perheensä koordinointi- ja suunnittelutyön.
– Havahduin metatyön tekemiseen, kun mies oli lähdössä lasten kanssa mökille. Löysin itseni pakkaamasta niin miehen kuin lastenkin laukkuja. Ensin lopetin miehen ja myöhemmin myös lasten tavaroiden pakkaamisen. Totesin, että kyllähän aikuinen ihminen osaa ne itsekin huolehtia. Myös lapsilleen.
Hannikaisen perheessä kotityöt ja lastenhoito jaetaan pitkälti tasan. Metatyötä on hankalampi jakaa, sillä puoliso on vuorotyössä.
– Se on jatkuvaa organisointia, jotta saa pidettyä arjen palapelin kasassa. Kuulostaa pikkuhommille, mutta pikkuhommia kertyy useita viikossa.
Nainen on perheen projektipäällikkö
Pelkästään arkiruokailu aiheuttaa Hannikaiselle metatyötä, sillä lapsilla on allergioita. Kun perhe käy kylässä, juhlissa, kaupungilla tai matkoilla, Hannikainen pitää huolta, että kaikille löytyy sopivaa syömistä.
– Metatyö on ikään kuin perheen projektipäällikönä oloa: ajan, rahan ja muiden resurssien organisoimista, priorisoimista ja aikatauluttamista.
Hannikaisen mielestä metatyön jakaminen on tasa-arvokysymys.
– Ihan samalla tavalla, kuin kotityöt ja lastenhoitokin.
Saiman piti kiirehtiä kotiin välipalalle ennen treenejä. Kati Hannikainen piti huolta, että jumppakassi on pakattuna, ruoka syötynä ja lapsi ajoissa ulos ovesta. Antti Kolppo / Yle
Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkijan Raisa Jurvan mukaan metatöiden jakaminen voi olla vaikeaa myös ulkoisen paineen vuoksi.
– Vaikka perheen piirissä yritettäisiin jakaa vastuu tasan, muualta saatetaan olettaa sukupuolen mukaan tietynlaista toimintaa. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, kenelle päiväkodista soitetaan, jos lapsi on kipeä – isälle vai äidille.
Tästä myös Hannikaisella on kokemusta.
– Kun toinen lapsista kävi puheterapiassa, sieltä soitettiin tietenkin minulle. Ilmaisin puhelimessa, että meidän perheessä lasten isä huolehtii näistä asioista. Sieltä kommentoitiin, että anteeksi, en tiennyt että olette eronneet. Vastasin, että en minäkään.
Hannikainen koki kommentin loukkaavana etenkin puolisoaan kohtaan.
– Aivan kuin mies ei muka kykenisi lasten asioiden hoitamiseen muuten kuin pakon edessä erotilanteessa.
Heteroparisuhteita tutkinut Raisa Jurva muistuttaa, ettei metatyön kasautuminen naisille selity luonteenpiirteillä, asenteilla tai yksilöpsykologisella tarkastelulla.
– Kyse ei ole siitä, että naiset olisivat hoivaan taipuvaisempia tai että yksilö olisi tietynlainen. Arjen tavat muodostuvat tekemistä toistamalla. Toistojen kautta asioista tulee rutiinia ja luontevaa ihan kenelle tahansa.
Metatyö täyttää arjen
Metatyö voi olla uuvuttavaa, mutta myös palkitsevaa. Lauriina Äärelä työskentelee jooga- ja pilatesohjaajana. Hän on kahden lapsen äiti ja hoitaa perheessään metatyöhön liittyvät asiat.
– Siitä tulee fiilis, että hommat rullaavat ja on hyvä pöhinä päällä. Tykkään ottaa langat omiin käsiini. Silloin asiat hoituvat kuten haluan.
Äärelä ei ihmettele, että moni väsyy metatyöhön. Varsinkin, jos rauhoittumiselle ei löydy aikaa.
– Metatyö kyllä täyttää tyhjät kohdat, jos sellaisia arjessa on.
Äärelän ystäväpiirissä jaetaan kokemus siitä, että heterosuhteissa naiset hoitavat arjen suunnittelutyön.
– Naiset tekevät, hallinnoivat ja ajattelevat. Harva mies on perheen pääorganisoija.
Lauriina Äärelä kokee metatyön palkitsevana. Pojalleen Hemmolle hän haluaa opettaa, että omatoiminen ennakointi ja suunnittelu helpottaa arjessa toimimista. Antti Kolppo / Yle
Perheessä on kaksi poikalasta, joille Äärelä toivoo metatyön tekemisen taidon periytyvän. Äärelän mukaan ennakoinnilla voi välttää stressiä ja helpottaa arjen sujumista.
– Ettei vahingossa käy niin, että äiti tekee lasten puolesta kaiken. Täytyy olla tarkkana, ettei itse huku metatyöhön.
Elina Siira on yrittäjä ja yhden lapsen äiti. Kun lapsi oli 1-vuotias ja äitiysloma loppui, Siira päätti, ettei aio ottaa yksin vastuuta metatyöstä.
– Ylimääräisistä metatöistä luopuminen vapautti energiaa normaalin työpäivän tekemiseen. Lopetin potemasta huonoa omatuntoa suunnittelemattomista kotitöistä.
Myös Siiran kokemuksen mukaan pienen lapsen kanssa oli helppo luisua perinteiseen työnjakoon, jossa nainen hoitaa kotia hieman miestä enemmän. Kun Siiran tytär oli alle vuoden ikäinen, hän oli enemmän riippuvainen äidistään kuin isästään.
– Huomasin ajattelevani, että olisi taloudellisesti järkevämpää, että mies saisi keskittyä täysillä työhönsä. Sitten toruin itseäni tästä ajatuksesta, Siira kertoo.
– Hälyttävää ei ole se, mitä kyseinen työnjako tarkoittaisi juuri nyt, vaan mitä se tarkoittaisi 10 tai 20 vuoden päästä. Jos panostaisin joka viikko muutaman tunnin enemmän kotitöiden suunnitteluun ja tukisin näin puolisoni mahdollisuutta keskittyä omaan uraansa, kuilu välillämme syvenisi. Tällainen työnjako ohjaisi meitä taloudelliseen epätasa-arvoon, josta seuraisi ainoastaan haittaa perheellemme.
Elina Siiran perheessä ei ole projektipäällikköä, vaan metatöistä karsitaan mahdollisimman paljon.Antti Kolppo / Yle
Siira muistuttaa, ettei meta- tai kotitöistä makseta palkkaa tai eläkettä. Mikäli parisuhde joskus kariutuu, on puolisostaan taloudellisesti riippuvainen henkilö vaarassa jäädä tyhjän päälle. Pahimmassa tapauksessa hän ei voi taloudellisen tilanteen takia erota puolisostaan.
Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija Raisa Jurvan mukaan useissa tutkimuksissa perinteistä työnjakoa, jossa äidillä on suurempi vastuu kodin- ja lastenhoidosta perustellaan juuri taloudellisuudella.
– Jos katsotaan ryhmänä naisia ja miehiä, miehillä on parempi asema työmarkkinoilla ja täten varaa jäädä kotiin. Useimmissa perheissä ei myöskään lasketa, mitä erilaiset vaihtoehdot perheelle kustantaisivat. Toisin sanoen naiset hoitavat kotiasioita tavan takia.
Tasa-arvopuheeseen kutsutaan naisia, muutokseen tarvitaan miehiä
Metatyö kuormittaa ja moni nainen kokee taakan epäreiluksi. Jurvan mukaan seuraavaksi tulisikin tarkastella, keneltä muutosta tilanteeseen vaaditaan.
– Tasa-arvopuheen piiriin kutsutaan perinteisesti naisia, kun on kyse heterosuhteista. Naiset ottavat tehtäväkseen tasa-arvoon pyrkimisen. Siitä muodostuu jälleen yksi työtaakka naisille.
Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, jossa tasa-arvo on jo saavutettu. Näin ollen parisuhde, jossa tasa-arvo ei käytännön tasolla täysin toteudu voi näyttäytyä naisen epäonnistumisena tasa-arvon vaatimisessa ja näin ollen tuntua häpeälliseltä.
– Tällöin on erittäin ongelmallista, jos vastuutamme ainoastaan naiset tasa-arvon vaatimiseen ja sen ylläpitämiseen.
Miehille ei myöskään koidu sosiaalista sanktiota, jos he laiminlyövät meta- tai hoivatyötä.
– Harvalla työpaikalla ihmetellään, jos mies pitää vain kaksi kuukautta isyyslomaa siinä missä äiti saattaa olla vuoden pois töistä. Kaksi kuukautta saatetaan nähdä jopa erikoisen hienona vetona. Äitejä ei kehuta hoivatyöstä samalla tavalla.
Naisille rutiinista poikkeaminen taas voi tuntua raskaalta. Kun yhdeltä sukupuolelta odotetaan hoivatyötä ja yhdeltä ei, solahdetaan helposti tapaisuuksiin. Tavat taas helpottavat arjen sujumista.
– Elämme yksilöllisessä kulttuurissa, jossa usein kuulee perusteltavan, että perinteinen työnjako sattuu sopimaan juuri meidän perheelle. Parisuhde ei kuitenkaan sijaitse kulttuurillisessa tyhjiössä, vaan tapojen mukaan on helppoa elää osittain siksi, että ne hyväksytään ulkopuolelta.
Tilanne ei muutu, ennen kuin miehiltä vaaditaan yhtälaista hoivavastuuta. Jurva toivookin, että myös miehet saataisiin tasa-arvokeskustelun pariin.
– Hiljaisuus kahvipöydässä ei auta asiaa.
Voit osallistua jutun alla keskusteluun aiheesta perjantaina 6.9.2019 kello 17 saakka.
