Kaksi ihmistä on puukotettu kuoliaaksi veitsi-iskussa Lontoossa London Bridgen alueella, kertovat Britannian yleisradioyhtiö BBC ja brittilehti The Guardian.

Lisäksi poliisi on ampunut yhden miehen, jonka epäillään olevan tekijä, Lontoon poliisipäällikkö Cressida Dick kertoi lehdistötilaisuudessa.

Useita ihmisiä on myös loukkaantunut puukotuksessa, kertoo Lontoon poliisi. Lontoon pormestarin Sadiq Khan mukaan osa välikohtauksessa loukkaantuneista on loukkaantunut vakavasti.

Sairaalahoidossa on yhä kolme uhria.

Britannian terrorismin torjunnasta vastaava poliisiyksikkö on vahvistanut, että tapausta tutkitaan terrorismina. Viranomaisen mukaan tekijällä oli yllään valeräjähdevyö.

Alueella rajoitetaan liikkumista pidemmän aikaa, kertovat viranomaiset. Myös poliisipartiointia lisätään Lontoossa. Pormestari Khan on kuitenkin sanonut, ettei poliisi enää tällä hetkellä etsi tapaukseen liittyviä henkilöitä.

Poliisin mukaan tapahtumien kulku on edelleen epäselvä. Tapahtumat saivat alkunsa noin kahden aikaan paikallista aikaa iltapäivällä. Paikan päällä kuvatuista videoista näkyy, miten sivulliset taltuttavat epäiltyä tekijää ennen kuin poliisi on ehtinyt paikalle. Yksi tilanteeseen puuttuneista on saanut tekijän veitsen haltuunsa.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Lontoon pormestari Khan ovat molemmat kertoneet olevansa pahoillaan tapauksesta, mutta kehuneet tapahtumapaikalla olleiden ripeää toimintaa tilanteessa. Khanin mukaan kansalaiset osoittivat "huikeaa sankarillisuutta" välikohtauksessa.

Sisäministeri Priti Patel sanoo olevansa huolissaan välikohtauksesta. Myös työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on kertonut Twitterissä olevansa järkyttynyt ja pahoillaan tapauksesta.

Lontoon poliisi vahvisti aiemmin, että sillä on operaatio meneillään keskustan alueella. Poliisin mukaan heidät kutsuttiin paikalle puukotuksen takia. Poliisi kertoo myös, että yksi mies on pidätetty.

BBC:n toimittajan mukaan laukauksia oli useita ja ampumiseen oli osallistunut miesjoukko. Toimittaja näki myös henkilön makaavan maassa. Poliisi on eristänyt alueen.

Lontoon ambulanssipalvelu on kertonut Twitterissä, että myös se on määritellyt tapauksen suureksi välikohtaukseksi.

Videot ja valokuvat Twitterissä näyttävät, että alueella on useita poliisiautoja ja liikenne seisoo sillalla. Myös ambulansseja on paikalla useita.

BBC:n silminnäkijän mukaan läheiseen ravintolaan oli juossut sisään ihmisiä ja osa ruokailijoista oli pyydetty pois ikkunan luota. Ihmiset olivat olleet rauhallisia, mutta osa oli saanut tukea henkilökunnalta.

Epäillyllä aiempi tuomio terrorismiin liittyvästä rikoksesta

Veitsi-iskusta epäillyllä 28-vuotiaalla miehellä on taustalla aikaisempi tuomio terrorismiin liittyvästä rikoksesta, Lontoon poliisi kertoi tunnistettuaan miehen. Mies oli tuomittu vuonna 2012. Hän oli päässyt valvottuun vapauteen joulukuussa 2018.

Epäilty oli asunut Staffordshiressa, jossa poliisi kertoi suorittaneensa hyökkäyksen jälkeen etsintöjä tietyssä osoitteessa.

Epäilty oli sekä poliisin että maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan tiedustelupalvelu MI5:n tiedossa oleva henkilö. Hänellä oli myös kytköksiä islamistisiin terroristiryhmiin, kertoo uutistoimiston AFP:n käyttämä lähde.

Mies oli vapauduttuaan pitänyt yllään sähköista seurantalaitetta, The Times -lehden nimeämättömät viranomaislähteet kertovat.

Britanniassa on ollut monta terrori-iskua viime vuosina

London Bridge on Thames-joen ylittävä silta Lontoon Cityn ja Southwarkin välillä Lontoossa. Välikohtaus tapahtui BBC:n mukaan sillan pohjoispäädyssä Adelaide Housea vastapäätä.

Sama silta oli tapahtumapaikkana, kun kesäkuussa 2017 kolme hyökkääjää ajoi autolla väkijoukkoon. Tuolloin lähistölle tehtiin veitsi-iskuja, joissa kuoli kahdeksan ja loukkaantui melkein 50. Isis ilmoitti olevansa vastuussa iskusta.

Vuonna 2017 Britanniassa tapahtui myös neljä muuta iskua. Niin ikään kesäkuussa mies ajoi pakettiautolla moskeijasta poistuneiden ihmisten päälle Finsbury Parkissa Lontoon pohjoisosassa. Iskussa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 11. Mies kertoi motiivikseen muun muassa halun kostaa islamistien terrori-iskut.

Maaliskuussa mies ajoi autolla jalankulkijoiden päälle Westminsterin sillalla. Viisi ihmistä kuoli ja yli 50 loukkaantui. Pommi-iskussa Parsons Greenin metroasemalle Lontoossa syyskuussa 2017 haavoittui 30 ihmistä. Tekijä oli nuori irakilainen turvapaikanhakija.

Toukokuussa 2017 itsemurhapommittaja räjäytti itsensä Manchester Arenan läheisyydessä. Yhdysvaltalainen pop-tähti Ariana Grande oli juuri lopettanut konserttinsa areenalla. Iskussa kuoli 22 ihmistä kuoli ja 116 haavoittui. Uhreista seitsemän oli alle 18-vuotiaita.

Vuonna 2005 itsemurhapommittajat iskivät Lontoossa kolmeen metroon ja yhteen bussiin. Iskuissa kuoli 52 ja loukkaantui jopa 700. Hyökkääjät olivat saaneet innoituksen äärijärjestö al-Qaidalta.

Kun viisufanit kuulivat Unkarin päätöksestä vetäytyä Euroviisuista ensi kertaa, moni harmistui ja pettyi.

Maa ja sen kansallinen viisukarsinta A Dal (suomeksi se biisi) ovat profiloituneet Euroviisujen modernissa ajassa uskaliaista, kantaaottavista ja nykyaikaisista kilpailukappaleista.

Vuonna 2013 Malmössä indiepoppari ByeAlex erottui eurodancen ja balkanilaisten balladien joukosta hurmaavalla Kedvesem-lurittelullaan.

Seuraavana keväänä Kööpenhaminassa András Kállay-Saunders sijoittui neljänneksi synkällä elektronisella drum and bass -kappaleella Running, joka kertoi hyväksikäytön uhreista. Live-esitys muistetaan koskettavasta ja raskaasta tanssiesityksestä, jolla kuvattiin lähisuhdeväkivaltaa.

Kiovaan 2017 Unkarin kansa lähetti romaniräppäri-laulaja Joci Pápain kappaleellaan Origo, jonka myötä katsomot ympäri Eurooppaa pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen romanitaiteeseen.

Jo pikaisella historiakatsauksella voidaan sanoa, että Unkarin lähdön myötä Euroviisuista katoaa aimo annos taidetta ja ennen kaikkea hyvää musiikkia.

Monille vähemmistöille Unkarin poistuminen viisulavoilta lienee kuitenkin helpotus, mikäli lähdön syy on se, mikä se nyt näyttäisi olevan. Nimittäin brittilehti Guardianin tietojen mukaan poistuminen johtuu siitä, että Unkarin valtion oikeistokonservatiivinen johto ja maan yleisradioyhtiö MTVA pitävät viisuja liian "homomyönteisinä".

Unkarin hallitsevaa Fidesz-puoluetta lähellä oleva tv-juontaja András Bencsik iloitsi päätöksen jälkeen julkisesti siitä, että maa vetäytyy "homolaivueesta".

Hänen mielestään viisut vaarantavat mielenterveyden, koska niissä esiintyy "kirkuvia transvestiitteja ja parrakkaita naisia", viitaten 2007 Helsingissä kilpailleeseen ukrainalaiseen drag-taiteilijaan Vjerka Serdjutškaan ja 2014 Kööpenhaminassa voittaneeseen Itävallan Conchita Wurstiin.

Unkarin yleisradioyhtiö MTVA on kieltänyt syytökset kovaan ääneen. Se pitää lehtien syytöksiä etiikkaa ja lakia rikkovina.

MTVA:n mukaan päätöksen taustalla on halu edistää unkarilaisten artistien menestystä nimenomaan kotimaassaan. A Dal -kilpailun palkintona on jatkossa keikkoja Unkarissa.

Tiedä sitten, mitä artistit ajattelevat asiasta, mutta yleensä taiteilijat haluavat saada työlleen ja sanomalleen mahdollisimman suurta näkyvyyttä. Maailman katsotuinta musiikkiohjelmaa parempaa estradia ei siis oikein löydy.

Väitteet Unkarin päätöksen syistä ovat keskenään ristiriidassa ja täydellistä totuutta tuskin kovin moni tietää.

Aiheen nousu kahvipöytiin ympäri Eurooppan kulttuuripiirien osoittaa kuitenkin sen, että maanosassa on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, millaiset Euroviisujen tulisi olla.

Euroopassa on maita, joissa uskotaan, käyttäydytään, puhutaan ja esiinnytään eri tavoin. Erot arvopohjissa vaikuttavat väistämättä myös suhtautumisessa taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Vahvistunut konservatiivinen liikehdintä on omiaan tukahduttamaan viisujen asemaa myös lännessä.

Väkivaltaa ja maanpetturuutta

Euroviisujen olemus seksuaalivähemmistöille tärkeänä tapahtumana nousee otsikoihin joka vuosi.

Kun viisut järjestettiin 2009 Venäjällä, pelättiin, onko maa turvallinen paikka matkustaa seksuaalivähemmistöön kuuluville faneille. Viisuja vaadittiin siirtämään toiseen maahan. Venäläiset HLBTI-aktivistit järjestivät kilpailun aikaan pride-marssin, joka hajotettiin poliisin voimakeinoin. 20 mielenosoittajaa vangittiin.

Kesällä 2013 Venäjällä hyväksyttiin laki, joka kielsi "homoseksuaalisen propagandan" levittämisen alaikäisille. Tällä tarkoitetaan kaikkea neutraalin tai positiivisen tiedon jakamista aiheesta. Iso joukko viisufaneja toivoo joka kevät Venäjän epäonnistumista kisassa, jotta viisuja ei viedä maahan.

Drag queen -alter egonaan Conchita Wurstina viisut 2014 voittanut Thomas Neuwirth on kohdannut valtavaa vihamielisyyttä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät perusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

Kun seuraavana vuonna Venäjän viisuedustaja Polina Gagarina julkaisi Neuwirthin kanssa iloisen videon sosiaaliseen mediaan, Venäjän homopropagandalain arkkitehti, poliitikko Vitali Milonov totesi tämän pettäneen kotimaansa. Wurstia ei myöskään näytetty paljoa Venäjän suorassa lähetyksessä.

Kilpailun sääntöihin tyytymätön Turkki jätti viisulavat vuoden 2012 kilpailun jälkeen, mutta paluutakaan ei ole tiedossa. Maan yleisradioyhtiö on todennut, että vähemmistöihin kuuluvat artistit estävät Turkin osallistumisen jatkossakin.

Viimeisin kriisi syttyi viime vuonna, kun paljastui, että Romanian viisukarsintojen ennakkosuosikki, vasta 16-vuotias Laura Bretan esiintyi mainoksessa, jolla kampanjoitiin tasa-arvoisen avioliittolain perustuslailliseksi estämiseksi.

Bretan sijoittui karsinnoissa lopulta kolmanneksi, ja tuomaristoa, johon kuului useampi vähemmistön edustaja, syytettiin Bretanin tahallisesta syrjinnästä. Bretan oli yleisöäänestyksen ylivoimainen suosikki. Karsinnat voittanut Ester Peony ei päässyt viisuissa semifinaalistaan jatkoon.

Laki ei yksinään takaa turvallisuutta

Homous itsessään ei ole missään Euroviisuihin osallistuvassa maassa laitonta, mikäli Venäjän federaatioon kuuluvaa Tšetšenian tasavaltaa ei lasketa.

Venäjän lisäksi viisumaista muassa Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Valko-Venäjällä seksuaalivähemmistöjen syrjintää ei ole kielletty laissa. Monissa muissa Euroopan maissa vain osa syrjinnästä on kiellettyä.

Ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on Euroopassa monin paikoin hyvinkin kriittistä, vaikka laki jonkinlaiset perusoikeudet turvaisikin.

Kalifornialaisen Williams-instituutin raportin mukaan suuressa osassa maailmaa tavallisten ihmisten suhtautuminen vähemmistöihin on paranemassa, mutta on myös maita, joissa se on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt. Euroopassa suhtautuminen on huonointa – ei niin yllättävästi – Itä-Euroopassa.

Tutkimuksen perusteella suunta on kääntynyt parin viime vuoden aikana laskuun myös Unkarissa.

Ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on Euroopassa monin paikoin hyvinkin kriittistä, vaikka laki jonkinlaiset perusoikeudet turvaisikin.

On ymmärrettävää kaihtaa matkustamista sellaiseen maahan, jossa omia oikeuksia sorretaan niin laissa edessä kuin tavallisten ihmistenkin puolesta. Jos viisut ovat Venäjällä tai Azerbaidžanissa, paikan päälle saapuu vähemmän vähemmistöjen edustajia, kuin vaikkapa Suomeen tai Saksaan.

Jos kyseiset maat voittavat taas lähivuosina, tullaan ympäri Eurooppaa jälleen vaatimaan viisujen siirtoa ja järjestetään protesteja.

Viisut kohtaavat uhkia myös lännempänä

Venäjällä, Turkissa ja Balkanilla on valtavia joukkoja viisufaneja, joille kilpailu on tärkeä. Euroviisut on perinteisesti ollut kova juttu riippumatta siitä, miten suhtautuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Kyseessähän on musiikkikilpailu. Viisut, kuten suuret urheilutapahtumatkin, saavat koko kansan pureskelemaan kynsiä nojatuoliensa reunoille, vaikka laji tai musiikki eivät itsessään niin paljon kiinnostaisikaan.

Tapahtuman luonne on aina ollut inklusiivinen. Euroviisut on perustettu rauhanprojektiksi, jolla on pyritty yhdistämään sodan runtelema maanosa. Juhlaksi, joka korostaa Euroopan kansojen moninaisuutta ja antaa kaikille luvan olla omia itsejään.

Kukaan tuskin yllättyy, että tällaisella tausta-ajatuksella syntynyt kansainjuhla vetää puoleensa kaikenlaisia ihmisiä kristityistä muslimeihin ja konservatiiveista liberaaleihin. Homoista heteroihin.

Oikeistokonservatiisen Laki ja oikeus -puolueen hallitseman Puolan voisi hyvinkin nähdä seuraavan Unkarin esimerkkiä.

Tällä hetkellä Euroopassa velloo vahva nationalistinen ja konservatiivinen liike, joka on syntynyt vastareaktiona lisääntyneelle globalisaatiolle ja liberalismille. Perinteiset arvot nostavat päätään, ja monet ihmiset uskovat, että elämä paranisi palaamalla vanhaan.

Euroopassa idän ja lännen rajalla pitkään tasapainotellut Unkari on valinnut suunnannäyttäjäkseen tämän liikkeen. Vetäytymistä viisuista ei siis voi pitää minään varsinaisena yllätyksenä, vaan se on suoraa jatkumoa politiikalle, jolla hallitaan kovakouraisesti mediaa, opetusta ja sananvapautta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilan voi odottaa käyvän monissa Euroopan maissa lähivuosina tukalammaksi, kun liberalismia ja itsensäilmaisun vapautta kammoksuvat valtapuolueet pyrkivät ajamaan läpi omia lakimuutoksiaan.

Ei olisi mikään shokki, mikäli Unkarin lisäksi useampikin maa jättäytyisi lähitulevaisuudessa viisuista pois. Ainakin oikeistokonservatiisen Laki ja oikeus -puolueen hallitseman Puolan voisi hyvinkin nähdä seuraavan Unkarin esimerkkiä. Venäjä sitä tuskin tekee, sillä viisut on sille tärkeä pehmeän vaikuttamisen väline.

Euroviisut on tapahtuma, jonka merkitys on nähty sen rauhaa rakentavassa ja kansoja yhdistävässä voimassa. Nyt, kun jakolinjat Euroopan sisällä syvenevät, viisuilla voisi olla jälleen tärkeä rooli.

Lue lisää:

"Vetäytyminen homolaivueesta tekee hyvää mielenterveydelle" – Guardian: Unkari jää pois Euroviisuista, ja syynä on kilpailun homomyönteisyys

Ukrainan euroviisuedustaja vaihtoon, Maruv kieltäytyi olemasta "poliitikkojen työkalu"

Islanti sai sakkoja esiintyjänsä toukokuisesta protestista Euroviisuissa

Parrakas nainen liikaa Venäjälle – Conchitaa näytettiin vain vähän Venäjän viisulähetyksessä

Analyysi: Unkarilaiset antoivat Viktor Orbánille vapaat kädet keskittää valtaa – miten käy demokratian ja saako hän seuraajia muualla Euroopassa?

Britanniassa ihmetellään, miksi terrorismituomion saanut veitsihyökkääjä oli vapaalla jalalla eikä vankilassa.

London Bridge -sillan hyökkäyksessä kuoli veitseniskuihin kaksi ihmistä ja kolme on sairaalahoidossa. Poliisi ampui epäillyn sen jälkeen, kun joukko paikalla olleita sivullisia oli saanut taltutettua hänet.

Poliisin mukaan 28-vuotias mies oli aiemmin ollut vankilassa terrorismiin liittyvistä rikoksista. Mies oli tuomittu vuonna 2012, ja hän oli päässyt valvottuun vapauteen joulukuussa 2018.

Guardianin mukaan tuomio liittyi Lontoon pörssiin kohdistuneeseen pommisuunnitelmaan, jonka poliisi ja turvallisuuspalvelu estivät. Jutun syyttäjien mukaan suunnitelma oli terroriverkosto al-Qaidan innoittama. Yhteensä yhdeksän miestä myönsi jutussa syyllisyytensä.

Britannian apulaissisäministeri Brandon Lewis sanoi yleisradioyhtiö BBC:lle, että poliisi aikoo tarkastellla koevapauteen liittyviä toimintatapoja.

Osallistui vankien kuntoutusta käsittelevään tapahtumaan

The Times -lehti kertoo, että epäilty olisi juuri ennen hyökkäystä osallistunut Cambridgen yliopiston järjestämään tilaisuuteen, jossa käsiteltiin vankien kuntoutusta. Tilaisuus pidettiin aivan London Bridge -sillan tuntumassa historiallisessa Fishmongers' Hall -rakennuksessa. Lehden mukaan epäilty oli uhannut räjäyttää rakennuksen.

Tapahtumien tarkkaa kulkua ei ole vielä annettu julkisuuteen, mutta se tiedetään, että sivulliset taltuttivat hyökkääjän muun muassa palosammuttimella ja sarvivalaan hampaalla.

New York Post kertoo, että Fishmongers' Hallissa ollut mies nappasi seinältä puolitoistametrisen sarvivalaan hampaan ja lähti sen kanssa kadulle.

Hammas ja palosammutin ovat nähtävissä alla olevalla Twitter-videolla.

Mediatietojen mukaan epäillyllä oli päällään ehdonalaisvangeilla käytettävä elektroninen seurantalaite, jonka hän oli saanut vapauduttuaan vankilasta.

Guardianin lähteiden mukaan hyökkääjä oli sekä poliisin että maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan tiedustelupalvelu MI5:n tiedossa oleva henkilö.

Ensimmäiset laukaukset kajahtivat Karjalankannaksella torstaiaamuna 30. marraskuuta klo 6.50.

Pentti Poutasen kotitilalla Parikkalan Lamminsalossa talvisodan syttyminen näkyi heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Sodan syttyminen oli järkytys ja osin myös yllätys, vaikka merkit olivat olleet ilmassa jo kuukausia.

– Koko syksy oli ollut painostavaa aikaa ja sitten ykskaks huomattiin, että kylä oli tyhjentynyt miesväestä. Vain vanhukset, naiset ja me keskenkasvuiset jäätiin jäljelle, Poutanen muistelee.

Vaikka Lamminsalon kylältä Laatokan luoteiskulmassa oli matkaa silloiselle rajalle kymmeniä kilometriä, sota kuului ja näkyi välittömästi. Lähellä sijaitseva Elisenvaaran risteysasema oli pommitusten kohteena.

– Päivisin näimme venäläisten lentokoneiden välkähtelevän kirkkaalla taivaalla, yöllä tulivat pommitukset. Talomme ikkunat helisivät, vaikka matkaa Elisenvaaran asemalle oli kymmenisen kilometriä.

Sota toi pienen kylän arkeen lentokoneiden ja pommien lisäksi evakot ja kuolinuutiset.

– Joka kerta kun näimme vieraan lähestyvän kotiamme, pelkäsimme, että tulee kuolinuutinen. Pienellä kylällä kun joku kuoli, se meistä nuoristakin tuntui kuin perheenjäsen olisi lähtenyt, Poutanen muistelee.

Tulevassa päämajakaupungissa rauha loppui sireenien ulvontaan

Pentti Poutasen nykyisessä kotikaupungissa Mikkelissä oli torstaiaamuna vielä näennäisen rauhallista. Ihmiset toimittelivat pikkupakkasessa asioitaan kaupungilla tavalliseen tapaan. Sitten rauha järkkyi.

– Klo 12:27 alkoivat sireenit ulvomaan ja ihmiset olivat kummissaan, että mitä tämä tarkoittaa, historioitsija Pia Puntanen kertoo.

Mikkelissä oli toki varauduttu kuumeisesti alkavaan sotaan, mutta se tapahtui pitkälti suuren yleisön tietämättä. Jo kesällä Mannerheim oli päättänyt, että sodan syttyessä päämaja sijoitetaan Mikkeliin.

Neuvostoliitto oli esittänyt syyskuussa Baltian maille vaatimuksen sotilastukikohdan perustamisesta näiden alueelle. Kutsu vastaavan neuvotteluun tuli Suomelle 5. lokakuuta.

– Heti seuraavana päivänä alkoi viestiyhteyksien rakentaminen päämajaan Mikkelissä. Ne valmistuivat jo lokakuun puolivälissä, Pia Puntanen kertoo.

Sotilaat ja valtiojohto valmistautuivat sodan mahdollisuuteen, mutta kansalaisille sodan puhkeaminen saattoi tulla jopa yllätyksenä.

– Ehkä ei osattu ajatella, miten nopeasti sota leviää kaukaisesta Euroopasta, vaikka asiasta lehdissä ja radiossa kerrottiin. Toisaalta miehet olivat lähteneet ylimääräiseen harjoitukseen lokakuussa ja siviiliväestöä oli evakuoitu maaseudulle.

Päämaja siirtyi Mikkelin yläkansakoululle neljäntenä sotapäivänä 3. joulukuuta. Koulut olivat loppuneet jo lokakuussa, jolloin miehet kutsuttiin ylimääräiseen harjoitukseen.

Pentti teki halkoja ja varjeli kylää desanteilta

Parikkalan Lamminsalossa arki jatkui sodan varjossa. Evakoita vaelsi kylän läpi, neuvostokoneet näkyivät ilmatilassa ja pommitusten äänet kantautuivat kylälle tuon tuosta.

Poutasen pientilalla äiti hoiti karjaa ja pyöritti arkea, isä ja 17-vuotias Pentti tekivät täyttä päivää halkometsässä. Illalla nuoret miehet osallistuivat iltaisin partiointiin.

– Meistä nuorista oli koottu partioita, joiden tehtävä oli tehdä havaintoja mahdollisista desanteista. Kuljimme teiden varsia ja ehdimme mahdollisia jälkiä vieraista kulkijoista, Pentti Poutanen kertoo.

Mikkelissä tuhoisat pommitukset

Päämajakaupunki Mikkeli koki sodan kauhut loppiaisena, 5. tammikuuta 1940. Neuvostokoneet pommittivat keskustan ydinkortteleita keskellä päivää kahden tunnin ajan.

Loppiaisen pommituksissa kuoli 30 henkeä ja tuhoutui yli 60 rakennusta. Pommitus yllätti mikkeliläiset. Kaupungin suojaksi hankittuja ilmatorjunta-aseita ei ehditty saada toimintakuntoon.

Pommitus yllätti Mikkelissä kaupunkilaiset, jotka olivat sodan alkuviikkoina tottuneet sireenien "turhiin" hälytyksiin.

Yli 40 punakonetta teki viisi erillistä hyökkäystä. Tuhot olivat mittavat ja iso osa mikkeliläisistä muutti maaseudulle turvaan. Myös päämaja hajasijoitettiin pääosin lähiseudun kartanoihin.

Mikkeliä pommitettiin talvisodan aikana vielä 20. helmikuuta sekä 2., 5. ja 11. maaliskuuta. Tuhoisin pommitus 5. maaliskuuta tappoi 34 henkeä.

Suomalaisten käsittämätön taistelu ylivoimaista vihollista vastaan päättyi 105 sotapäivän jälkeen 13. maaliskuuta. Talvisodan ihme oli tapahtunut, mutta rauhanneuvotteluista tuli Lamminsaloon karuja uutisia.

– Kylällä oli kaksi radiota ja siellä oli lueteltu Suomenlahdelta alkaen niiden pitäjien nimet, jotka joudutaan luovuttamaan Neuvostoliitolle. Pettymys oli kova.

Poutasilla oli kymmenen päivää aikaa kerätä omaisuus ja siirtyä sukulaisten luo Parikkalaan uuden rajan Suomen puolelle.

– Me ehdittiin kahdella hevosella viedä tavarat, eläimet ja jopa eläinten rehut kymmenen päivän aikana. Vanhan rajan luota evakuoidut saivat aikaa vain muutaman tunnin, Pentti Poutanen muistuttaa.

Evakkotaival vei Humppilaan, Somerolle ja lopulta Rantasalmelle

Poutasen perheen evakkotaival Parikkalan sukulaisten luota jatkui pian kohti läntistä Suomea.

– Muu perhe meni matkustajajunalla, minä matkustin karjan, maatalouskoneiden, vähien huonekalujen ja eläinten rehujen kanssa perässä. Matka oli hidasta ja vei useita päiviä.

Poutaset olivat väliaikaisessa evakossa Humppilassa ja Somerolla, kunnes helpottava kirje tuli Mikkelin suunnalta.

– Kirjeessä oli kerrottu paljonko asutustilaan kuuluu pelto ja minkä verran metsää, mutta rakennusten kohdalla oli pelkkä viiva. Selvisi, että kyse oli niin sanotusta kylmästä tilasta, Pentti Poutanen kertoo.

Poutaset ehtivät rakentaa Rantasalmen Tuusmäen kylälle saunarakennuksen, jossa perhe asui ensimmäiset kuukaudet.

– Piti raivata ensin pellot, jotta saatiin eläimille ruokaa ja elinkeinon itsellemme.

Kesällä 1941 Poutaset muuttivat monien muiden evakoiden tavoin takaisin kotitiloilleen. Karu paluu oli edessä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikoihin kolme vuotta myöhemmin.

Pentti Poutanen on vieraillut synnyinseudullaan useita kertoja, viimeksi tyttären ja tämän lasten kanssa.

– Leukaperät oli kaksi viikkoa kipeänä, niin paljon piti selittää asioita, Poutanen virnistää.

97 -vuotias Poutanen on elänyt värikkään ja vaiherikkaan elämän. Nykyinen koti yksityisessä hoivakodissa sijaitsee Mikkelin keskustan tuntumassa. Ikkunassa avautuu näkymä Saimaalle. Ajatukset viivähtävät usein Lamminsalon kotitilalla.

– Jos mie täällä vaikka herään yöllä niin minulle aina tulee mieleen millaista oli siellä lapsuuskodissa. Siellä on kaikkein rakkaimmat muistot. Elettiin vaatimatonta elämää. Kuten joku viisas on sanonut - ei se ole köyhä, jolla on vähän vaan se, jolta puuttuu paljon, Poutanen sanoo.

Poutasen toinen elämänohje on sekin karjalaista perua.

– Ilo pintaan, vaikka sydän märkänisi.

Näky on epätodellinen. Entisellä pellolla kasvaa kuusia, jotka poikkeavat tavallisesta niin kokonsa kuin näkönsä puolesta.

Osa kuusista on muodoltaan luonnottoman pyöreitä, osassa vihreitä oksia on pallomaisesti vain rungon yläosassa, kun taas osassa latvus on hädin tuskin aikuisen ihmisen polven korkeudella.

Kuuset on istutettu pellolle jo parikymmentä vuotta sitten, joten niiden pitäisi olla normaalisti jo ensiharvennusvaiheessa.

Asiantuntijan mielestä puiden kasvu on kuitenkin jäänyt niin olemattomaksi, ettei harvennusta tarvitse edes miettiä.

– Tämä ei ole hyvä esimerkki hiilensidonnasta. Tämän omistaja ei tule koskaan saamaan tähän sijoitettuja eurojaan takaisin, toteaa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Pienet puut eivät sido hiiltä samalla tavalla kuin normaalisti kasvanut metsä.

Epäonnistumisen taustalla on monta syytä: turvemaalla kasvaa runsaasti heinää, heinikon vuoksi myös myyriä on paljon, ja paikan alava sijainti on altis hallalle.

Myös ravinnetasapaino on Remeksen mukaan ollut ongelmallinen.

– Tässä on kaliumin puutetta, joka on tuhonnut kasvustoja. Osa puista on jopa kuollut.

Metsitettävää satoja tuhansia hehtaareita

Suomessa on metsiä noin 73 prosenttia maa-alasta. Lisää metsitettävää pinta-alaa on kuitenkin olemassa, sillä esimerkiksi maatalouskäytöstä on poistunut noin 250 000 hehtaaria avonaista tai vähäpuustoista maata.

Peltoa vapautuu maanviljelyksestä lähivuosina lisää vielä pari sataa tuhatta hehtaaria. Myös nykyisestä turvetuotannosta vapautuu alueita, joista ainakin osa on mahdollista metsittää. Metsitys on tärkeää, sillä sitä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiidensidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Markku Remeksen mukaan tällaisten alueiden metsitys on kaikkine jälkitöineen iso ja kallis urakka.

– Se on ehkä 1,3 miljardin euron urakka. Sen maksaa metsänomistaja tai yhteiskunta – riippuen siitä, minkälaisen ilmasto- ja tukipolitiikan me valitsemme.

Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle

Epäonnistuneesti metsitetty pelto kuuluu iisalmelaiselle Pasi Bergille. Hän on ollut itse aikoinaan heinimässä kyseistä taimikkoa ja kantanut sinne käsipelissä 1 200 kiloa booriravinnetta.

– Ei kai tähän ole kukaan väärin neuvonut, mutta maapohja ei ole ollut tähän soveltuva, Berg sanoo.

Hänen mielestään pellon maapohja olisi pitänyt tutkia paremmin ennen metsitystä.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on samaa mieltä. Hänen mukaansa osa pellon metsityksistä on selkeästi epäonnistunut, kun taas osasta on saatu suorastaan huipputuloksia.

– Metsitys täytyy tehdä harkiten. Jos lähdetään tekemään, se pitää tehdä kunnolla.

Metsänomistajan varauduttava kustannuksiin

Remes muistuttaa, että kaikki pellonmetsityskohteet kärsivät liiasta heinästä, joten se on otettava laskelmissa jo etukäteen huomioon. Muita kustannuksia ovat muun muassa ravinnetaloudesta huolehtiminen ja myyräntorjunta.

– Varoja voi mennä 2 500–3 00 euroa hehtaarilta, jopa enemmänkin. Aika harva metsänomistaja on siihen varautunut.

Pasi Berg ei halua arvioida, mitä hänen kuuden hehtaarin istutusalansa on tullut kaikkinensa maksamaan. Hän ei myöskään usko, että hän voisi saada epäonnistuneeseen pellon metsitykseen laitettua rahaa koskaan takaisin.

– Tämä raivataan pois ja muokataan uudelleen. Tämä pätkä pitää vain unohtaa välistä.

Lue myös:

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

Metsää katoaa Suomesta lannan levityksen ja kaupungistumisen tieltä – Luken tutkimus: Raivausta voisi suitsia maksuilla

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) ero on herättänyt poliitikkojen piirissä keskustelun siitä, kuka korvaa ministerin.

Kuvio ei ole täysin selvä. Osa politiikan tarkkailijoista sanoo, että nyt demarit voisivat kierrättää ministereitä. Hallituksen sisältä voitaisiin nostaa istuva ministeri Paateron tilalle, jolloin joku toinen salkku pitäisi täyttää.

Välttämättä tässä vaiheessa hallituskautta ei tarvitse tarkkailla niin tarkasti ministerien vaalipiiriä tai sukupuolta, koska tilanteeseen etsitään nopeaa ratkaisua.

Ratkaisun uudesta ministeristä tekee SDP:n puoluehallitus, joka päättää asiasta puheenjohtaja Antti Rinteen esityksestä. Rinne ei tänään kommentoinut, kuka voisi olla Paateron seuraaja.

Spekulaatioissa seuraavasta kunta- ja omistajaohjausministeristä ovat mukana ainakin seuraavat nimet.

Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP

Ville Skinnarin nostamista Paateron tilalle perustellaan käytäväpuheissa hänen taustallaan. Skinnari on koulutukseltaan juristi, joten hänellä olisi eväitä hoitaa vaikeaa omistajaohjauksen ministerinsalkkua. Skinnarin arvioidaan olevan myös tarpeeksi rohkea haastavan tilanteen hoitamiseen. Postin lisäksi ministeri joutuu ottamaan vastuun myös Veikkauksesta, joka on ollut vaikeuksissa toimintansa takia.

Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, SDP

Antti Lindtmania pyydettiin Rinteen hallituksen ministeriksi jo aiemmin kesällä, mutta hän kieltäytyi pestistä. Lindtman perusteli päätöstään muun muassa perhetilanteella. Nytkin käytäväpuheissa arvioidaan, että Lindtmanin puhelin soi, mutta puheenjohtaja Rinne joutuu tyytymään kieltävään vastaukseen. Sinänsä Lindtmanin tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia, jotka puoltaisivat myöntävää vastausta.

Tarja Filatov, kansanedustaja, SDP

Tarja Filatov on kokenut ministeri ja kansanedustaja, jonka arvioidaan pärjäävän paikassa kuin paikassa. Häneen siis voitaisiin luottaa, kun valtionyhtiöiden asioita aletaan laittaa järjestykseen. Filatov on toiminut aiemmin muun muassa työministerinä. Filatov on tosin samasta vaalipiiristä kuin ministeri Skinnari, mutta poikkeustilanteessa siitä ei välttämättä olisi samanlaista haittaa kuin hallitusta muodostettaessa tyhjältä pöydältä.

Miapetra Kumpula-Natri, euroedustaja, SDP

Miapetra Kumpula-Natrin paluusta kotimaan politiikkaan on huhuttu jo jonkin aikaa. Nyt siihen olisi tilaisuus, kun omistajaohjauksen ministerin salkku on vailla ottajaa. Yhden teorian mukaan Kumpula-Natri voisi ottaa kehitysyhteistyön ministerinsalkun, jos Skinnari nousisi omistajaohjausministeriksi. Kumpula-Natrin nousua ministeriksi puoltaa myös hänen pitkä kokemuksensa puolueessa.

Johannes Koskinen, kansanedustaja, SDP

Johannes Koskisen valintaa puoltaisi kokemus. Koskinen on toiminut aiemmin oikeusministerinä ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, joten hänellä olisi edellytykset hoitaa omistajaohjausministerin salkkua. Koskista kuvataan tarkaksi mieheksi ja viime aikoina omistajaohjausministerin tehtävän hoitaminen kunnialla olisi vaatinut tarkkuutta.

Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja, SDP

Johanna Ojala-Niemelän nimi on pyörinyt spekulaatioissa mukana pitkään. Hänestä tehtiin ennakkoarvioissa ministeriä jo ennen kuin Rinteen hallitus oli muodostettu. Ojala-Niemelän puolesta puhuvat pitkä kokemus ja se, että hänet luetaan Rinteen vahvoihin tukijoihin. Hän on Lapin vaalipiiristä, josta SDP:llä ei ole tällä kaudella vielä ollut ministeriä. Ojala-Niemelä on istunut eduskunnassa aina vuodesta 2007 lähtien.

Anneli Kiljunen, kansanedustaja, SDP

Anneli Kiljusen paikkaa ministerinä puoltaa myös pitkä ura kansanedustajana. Kiljunen on ollut eduskunnassa aina vuodesta 2003 lähtien. Kiljunen on myös samasta vaalipiiristä kuin Kymäläinen ja Paatero. Tämä voisi edesauttaa hänen valintaansa ministeriksi.

Pääministeri Antti Rinne on Ylen tv-uutisten suorassa lähetyksessä haastateltavana klo 20.30.

Lue myös:

Miksi postiministeri Paatero sai lähteä? Ota tilanne haltuun 100 tai 400 sanassa

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Useita henkilöitä on loukkaantunut puukotuksessa pääostoskadulla rannikkokaupunki Haagissa, kertoo Hollannin poliisi.

Uutistoimisto Reuters kertoo poliisin vahvistaneen, että ainakin kolme on loukkaantunut välikohtauksessa.

Poliisin mukaan loukkaantuneet ovat alaikäisiä, mutta uhrien tarkkoja ikiä ei ole kerrottu.

Loukkaantuneet ovat jo päässeet pois sairaalahoidosta.

Puukotus tapahtui perjantai-iltana Grote Markstraat -nimisellä pääkadulla, jossa oli paljon ihmisiä tekemässä Black Friday -ostoksia. Puukotuksen kerrotaan tapahtuneen Hudson's Bay -nimisen ostoskeskuksen lähistöllä.

Pelastushenkilökuntaa on paikan päällä, kertoo poliisi tviitissään. Viranomaiset eivät ole tarkentaneet, miten vakavia vammoja loukkaantuneilla on.

Sosiaalisessa mediassa on jo jaettu kuvia ja videoita tapahtumapaikalta. Kuvissa näkyy paljon ihmisiä ja pelastushenkilökuntaa. Tavaratalon edessä on alue, joka on rajattu poliisin nauhalla.

Tekijä karkuteillä

Mediatietojen mukaan epäilty tekijä on karkuteillä.

Uutistoimisto Reuters kertoo poliisin käyttäneen miehestä hollanninkielistä sanaa, joka usein viittaa pohjoisafrikkalaisiin sukujuuriin.

Poliisin tiedottaja Marije Kuiper on sanonut uutistoimisto AP:lle, ettei toistaiseksi ole tiedossa, liittyykö välikohtaus terrorismiin.

Ensimmäisten tietojen mukaan epäiltyä kuvailtiin noin 40-45 -vuotiaaksi mieheksi, joka on pukeutunut hartiahuiviin ja harmaaseen verryttelypukuun. Kuiper myöhemmin tarkensi tietojen olevan vääriä.

Hollannin yleisradion tavoittamien lähteiden mukaan terroristisesta motiivista ei ole viitteitä, uutistoimisto Reuters kertoo.

Tänään lauantaina 30. marraskuuta tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi.

Valtionjohto kunnioitti vuosipäivää laskemalla seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmintorilla. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla tämän jutun kuvaa.

Muistohetkeen osallistuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä.

Seppeleen laskun jälkeen muistomerkille sytytettiin 105 kynttilää: yksi sodan jokaiselle päivälle. Kynttilöillä kunnioitetaan talvisodan ajan suomalaisia sekä ulkomaisia vapaaehtoisia että Suomen ystäviä maailmalla.

Muistohetkessä esiintyivät Ylioppilaskunnan laulajat ja Kaartin soittokunta. Helsingin Kasarmintorilla kuultiin Oi kallis suomenmaa, _Finlandia-_hymni, Narvan marssi ja tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.

Muistotilaisuus myös Lappeenrannassa

Karjalan Liiton valtakunnallinen muistotilaisuus vuosipäivän kunniaksi järjestettiin Lappeenrannassa Maasotakoululla. Tilaisuus oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyydestä taistelleille sotaveteraaneille, lotille ja sotien seurauksena kotinsa menettäneille karjalalaisille evakoille.

Muistotilaisuudessa pääpuhujana oli Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

"Talvisodan taistelut sankaritarina"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo lauantaina lähettämässään lausunnossaan, että suomalaiset voivat näin rauhan aikana muistaa, mikä oli talvisodan hengen ytimessä. Hänen mukaansa Suomea kohtaavat vaikeudet ja muutokset voitetaan yhteisillä päätöksillä.

– Talvisodan taistelut olivat sankaritarina, joka antoi Suomelle mahdollisuuden luoda toisen tarinan, Niinistö sanoi lausunnossaan.

Niinistön mukaan sodan kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi.

– Talvisota oli raaka ja julma. Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää.

Dokumentteja, elokuvia ja toivekonsertti

Talvisodan vuosipäivä näkyy ja kuuluu kattavasti myös Ylen muussa ohjelmistossa niin television kuin radion puolella.

Esimerkiksi TV1 näyttää lauantaina talvisota-aiheisia dokumentteja sekä Pekka Parikan ohjaaman Talvisota-elokuvan.

Radiossa talvisotaa muistetaan etenkin Yle Radio 1 -kanavalla. Kanavalla kuullaan esimerkiksi Kenttäpostin toivekonsertti, joka on kooste rintamalle lähteneiden sotamiesten toivemusiikista ja terveisistä kotiväelle.

Muistopäivän ohjelmalistan kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot ohjelmista voi lukea täältä.

Aiheesta lisää:

Kannatko vielä mummisi ja ukkisi sotatraumoja – vai ovatko lapsesi ensimmäinen sukupolvi, joka on vapaa sotien haamuista?

Talvisodan ensimmäisen sotavangin traaginen tarina kirjaksi – Veikko Salkion muistelmat syntyivät jo 70-luvulla, matka kansiin kesti 50 vuotta

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Suomessa on liki 1,2 mijoonaa yhden hengen taloutta. Lähes kaikki eduskuntapuolueet pitävät sinkkuasumisen korkeita kuluja ongelmana.

Vasemmistoliitto on jopa valmis määräämään vuokrille enimmäiskaton. Muut puolueet eivät nosta esiin näin radikaaleja toimia.

Puolueet ovat kuitenkin valmiita vauhdittamaan pienten asuntojen rakentamisen lisäämistä sekä muutoksia työasunto- ja kotitalousvähennykseen, koska ne syrjivät sinkkuja.

Puolueet korostavat, että yksinasuvissa on monia erilaisia ryhmiä. Moni yksinasuva pärjää omillaan, osalla on monenlaisia vaikeuksia. Patenttiratkaisua yksinasuvien tilanteen kohentamiseksi ei puolueiden mielestä ole.

Kysyimme keinoja yksinasuvien tukemiseen kaikilta eduskuntapuolueilta. Vastauksia pyydettiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä. Nyt-liike ei vastannut kyselyyn.

Ilmari Nurminen (sd.)

Katsomme, että asumista tukemalla ja kohtuuhintaista asumista edistämällä voimme laskea asumiskustannuksia ja näin parantaa yksinasuvien taloudellista tilannetta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon osuutta nostetaan.

Aiomme kehittää asumistukea yksilöllisempään suuntaan ottaen huomioon sen vaikutukset muihin etuuksiin.

Aiomme myös selvittää, olisiko kotitalousvähennyksen rinnalle mahdollista ottaa käyttöön tukijärjestelmä, josta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Tämä auttaisi pienituloisempia yksinasuvia hyödyntämään esimerkiksi erilaisia arkea helpottavia palveluja.

Hallituskaudella aloitettavassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon yksinasuvien erityiset tarpeet.

Arja Juvonen (ps.)

Perussuomalaisilla on monia yksinasuvia tukevia esityksiä vaihtoehtobudjetissa.

Pienituloisille eläkeläisille tulisi palauttaa puoliväli-indeksi, erityistä huomiota tulisi kiinnittää ulosotossa oleviin henkilöihin ja lääkekorvausten omavastuu tulisi poistaa pienituloisilta. Lämmityksen ja liikkumisen hintaa nostavia veronkorotuksia ei tulisi tehdä.

Puolisoiden yhteiseen asuntoon yksin jäävän lesken asema tulisi ottaa huomioon verotuksessa. Heitä ei saisi ahdistaa verotuksella nurkkaan. Ikäihmisille kotiin vietäviä palveluja pitäisi olla enemmän.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on tärkeää, puhutaan sitten nuorista tai ikääntyneistä. Esimerkiksi hoitoalan henkilöille, jotka tulevat töihin pääkaupunkiseudulle voisi olla korvamerkittyjä asuntoja.

Yksinasuvia tulisi tukea vuokrien alentamisen ja kohtuullistamisen lisäksi myös asumistuella. Tukirajoja on ehkä tarkasteltava. Ikäihmisille kotiin vietäviä palveluja pitäisi olla enemmän.

Perussuomalaiset haluaa tukea ruoka-apujärjestöjä. Moni ikäihminen ja nuorempikin yksinasuva joutuu hakemaan ruokaa ruokajonoista.

Mia Laiho (kok.)

Kokoomus haluaa tukea monipuolista asumista: vuokra-, osaomistus- ja omistusasumista. Pienten asuntojen kaavoittamisella voitaisiin laskea asumiskustannuksia ja parantaa yksinasuvien taloudellista tilannetta.

Ainakin kasvukeskuksissa pitäisi tarkastella mahdollisuutta höllentää valtion tukeman asumistuotannon kriteereitä esimerkiksi eri asuntokokojen määrästä ja vähimmäisasumispinta-alasta. Valtion tukemien vuokra-asuntojen pitäisi olla paremmin vähävaraisten käytössä.

Kokoomus on valmis tarkistamaan yksinasuvien kotitalousvähennyksen määrää. Yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksen nosto puolestaan mahdollistaisi asumisen kotona mahdollisimman pitkään.

Seniori- ja yhteisöasumisen toteuttamiseksi tarvittaisiin kokeiluja ja uusia rahoitusmalleja.

Yksinasuvien tarpeisiin tulisi vastata sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkiksi mielenterveyden terapiatakuu ehkäisi ongelmia.

Kokoomus olisi valmis tarkastelemaan opintotuen saamisen edellytyksenä olevan tulorajan nostoa.

Anu Vehviläinen (kesk.)

Keskusta teki yksinasuvista oman ohjelman, kun puolue valmistautui vuoden 2014 vaaleihin.

Yksi ohjelman toimista on työasunnon verotuksen muuttaminen.

Puolue pitää tärkeänä, että myös yksinasuva saisi työasunnosta vähennyksen samalla tavalla kuin perheellinen, joka lähtee työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Tämä helpottaisi työn perässä liikkumista ja työllistymistä. Asiasta voitaisiin järjestää kokeilu.

Sinkkujen kannalta kotitalousvähennys on syrjivä. Voisi olla järkevää, että yksinäinen sinkkuihminen saisi sen kaksinkertaisena eli vähennys olisi asuntokohtainen.

Yksinasuvista kolmasosa on eläkeläisiä. Voisi pohtia sitä, että olisiko järkevää, jos takuueläkkeessä olisi esimerkiksi vaikeuksissa olevalle yhden henkilön taloudelle erillinen korotusosa.

Noora Koponen (vihr.)

Asumisen kuluja pitäisi saada kohtuullistettua. Hintaa voisi saada alas esimerkiksi luopumalla parkkipaikkanormeista ja asuntokohtaisista saunoista.

Olisi tärkeää huolehtia siitä, että asuntotuotannossa lisättäisiin pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa sekä tuotantoa.

Myös pienimpien etuuksien korotuksilla on mahdollista tukea yksinasuvien parempaa toimeentuloa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamisella olisi positiivisia vaikutuksia myös yksinasuvien hyvinvointiin.

Yksinäisyyttä voitaisiin vähentää muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia yhteisölliseen asumiseen. Eri ikäryhmiä tulisi tukea yhdistävään asumiseen.

Ikääntyvien ja pienituloisten kulttuuri- ja liikuntaharrastusten tukeminen olisi tärkeää.

Merja Kyllönen (vas.)

Vasemmistoliiton kanta on, että asumisen kuluihin, perustoimeentuloon, lääkekattoon ja lääkekuluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota

Kohtuuhintaista valtion tukemaa asumista tarvitaan huomattavasti enemmän. Asumiskuluihin voidaan vaikuttaa ennen kaikkea rakentamalla pienimpiä asuntoja eli yksiöitä.

Asuntojen korkeisiin vuokriin on puututtava. Asetetaan vuokrille euromääräiset katot, jotta ei voida periä isoja summia perustellen niitä sillä, että asumistuki maksaa osan tai suurimman osan. Pelisäännöillä voidaan suitsia vuokratason nousua varsinkin kaupunkiseuduilla.

Verotus ja kotitalousvähennys koetaan todella epäoikeudenmukaisena. Niitä tulisi muuttaa.

Sosiaaliturvauudistus pakottaa miettimään myös verotuskysymyksiä. Tulevien kahdeksan vuoden aikana voidaan rakentaa kokonaispaketti, jossa myös yksinasuvien köyhyyteen, asuntokysymyksiin, yksinäisyyteen ja sosiaalisiin asioihin löydetään ratkaisuja.

Anders Adlercreuz (r.)

Asuntoja ja asuinalueita suunniteltaessa tulisi panostaa enemmän yhteisöllisyyteen. Eri-ikäisten asumista tulisi lomittaa ja palvelurakentamista sijoittaa esimerkiksi kirjastojen, päiväkotien ja koulujen yhteyteen.

Asuntosuunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että osa isoista asunnoista olisi mahdollista eriyttää pieniksi asunnoksi siten, että kaksi taloutta voisi asua rinnan. Yhteistilojen suunnitteluun tulisi panostaa.

Myös yhdyskuntasuunnittelussa tulisi panostaa yhteisöllisyyteen.

Verotuksessa tulisi pohtia sitä, voisiko kotitalousvähennyksessä käsitellä yhden hengen talouden henkilökohtaista vähennysoikeutta eri tavalla kuin kahden verovelvollisen taloudessa ja näin parantaa yksineläjien asemaa.

Antero Laukkanen (kd.)

Kristillisdemokraateilla on eduskuntaryhmän hyväksymä yksin asumiseen ja yksinäisyyden haasteisiin keskittyvä politiikkaohjelma.

Kohtuuhintaisten ja erikokoisten omistus- ja vuokra-asuntojen rakentamista tulisi edistää esimerkiksi kaavoitusta nopeuttamalla ja tonttipolitiikalla.

Yksinelävät tulisi ottaa huomioon julkisten palveluiden suunnittelussa omana ryhmänään.

Kristillisdemokraattien mielestä työasuntovähennys ja kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan myös yksinasuvia yhdenvertaisesti parisuhteessa elävien kanssa.

Vähävaraisimpien yksinasuvien köyhyyttä poistaisi tehokkaimmin takuueläkkeen sekä työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan nostaminen.

Lue myös:

Analyysi: Puolueet voisivat tarjota sinkuille, maaseutujen poikamiehille ja leskille muutakin kuin iloisen veronmaksajan roolia

"Perhe on vähän vanhanaikainen haave" – Ylen kone näyttää, kuinka moni ikäisesi asuu yksin

Näin yksinasuvat syövät: Kympin ruokakori on uusi normaali, lohturuoka maistuu yhtä hyvin Porissa ja Sysmässä

Päättäjät puhuvat vain lapsiperheistä, vaikka sinkkujen määrä räjähtää: Näillä 10 paikkakunnalla puolet talouksista on yhden hengen ruokakuntia

Eduskunnan toisen varapuhemiehen, perussuomalaisten Juho Eerolan mukaan ennenaikaiset vaalit sopisivat perussuomalaisille paremmin kuin muille puolueille.

Hän sanoo Yle TV1:n Ykkösaamussa uskovansa, että viimeaikainen Postin ympärillä ollut sotku todennäköisesti vahvistaa perussuomalaisten asemaa kansalaisten keskuudessa ja puolestaan heikentää SDP:n suosiota.

– Se, mitä perussuomalaiset ehkä ajattelevat ja toivovat on sitten eri asia kuin poliittinen realiteetti. Kaikki hallituspuolueet käytännössä vihreitä lukuunottamatta ovat tilanteessa, jossa uudet vaalit sopisivat äärimmäisen huonosti vallitseviin poliittisiin olosuhteisiin nähden.

Posti-sotkun viimeisin käänne koettiin perjantaina, kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi tehtävästään. Oppositiolle tämä ei riitä vaan se on vaatinut pääministeri Rinteen eroa. Kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät jo aiemmin välikysymyksen hallituksen omistaja- ja työmarkkinapolitiikasta. Välikysymys käsitellään eduskunnassa tiistaina.

Eerola ei toisen varapuhemiehen asemassa ottanut suoraan kantaa siihen, pitäisikö hänen mielestään pääministeri Antti Rinteen erota.

– Olemme Sirpa Paateron kanssa molemmat Kotkasta ja tunnen hänet hyvin. Siellä (Kotkassa) ollaan erittäin pettyneitä tähän, että Rinne uhrasi Paateron. Kansa on vahvasti sitä mieltä, että Rinteellä taitaa olla sama suunta, hän muotoili.

Eerola korosti saaneensa tämän suuntaista viestiä kotikulmiltaan Kotkasta ja perussuomalaisten kentältä.

Lue myös: Voiko Posti-kohu todella kaataa pääministerin? Politiikan tutkijat arvioivat, kuinka vahvalla pohjalla opposition vaatimus Rinteen erosta on

Kokoomuksen toimintapa herättää närää

Perussuomalaiset eivät lähteneet kokoomuksen vetämään välikysymykseen mukaan, mutta puolue aikoo joka tapauksessa äänestää Antti Rinteen luottamusta vastaan.

Eerolalta kysyttiin Ykkösaamun haastattelussa, voiko tilanteen tulkita niin, että perussuomalaiset ja kokoomus ovat löytämässä toisensa oppositiotyössä.

Eerolan mukaan kokoomuksen näkemys työmarkkina-asioihin on ainakin jossakin määrin erilainen kuin perussuomalaisilla. Hän sanoo, että puolueessa on herättänyt närää kokoomuksen tapa toimia oppositiossa.

– Meillä on perussuomalaisissa herättänyt närää tämä tyyli, että toinen puolue vain ilmoittaa, että teemme tästä välikysymyksen ja meillä on täällä tällainen teksti allekirjoitatteko tämän. Jos oppositio yhdessä lähtee tekemään välikysymystä niin silloin se teksti myös kirjoitetaan yhdessä.

Lue lisää:

Näin ministeri Paateron kujanjuoksu Postin kanssa päättyi eroon – Lue tästä käänteet

Kuka korvaa eronneen Sirpa Paateron? Tässä seitsemän nimeä, jotka ovat spekulaatioissa esillä

Eerola: turha nostaa syytettä vieraslajipuheista

Juho Eerola johti eduskunnan istuntoa kesäkuussa, kun kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) vertasi maahanmuuttajia vieraslajeihin. Mäenpään puheet ovat olleet poliisitutkinnassa ja syytehanrkinnassa. Eerola sanoo Ykkösaamussa, että hän ei siinä tilanteessa ehkä kuunnellut niin tarkasti, mitä sanottiin.

– Oli myöhäinen ilta ja jokaisessa puheenvuorossa yhdistettiin asioita sieltä ja täältä ja sitten Mäenpää yhdisti hallituksen maahanmuuttopolitiikan vieraslajien torjumiseen.

Eerola arvioi nyt, että olisi varmaan pitänyt muistuttaa Mäenpäätä arvokkaasta ja vakaasta käytöksestä. Eerola sanoo, että vertaus ei ollut sopiva.

Eerolan mielestä on kuitenkin turha nostaa syytettä kansaedustaja Mäenpään vieraslajipuheista. Myös puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on aikaisemmin sanonut, että perussuomalaiset aikovat estää eduskunnassa syytteen nostamisen. Syyteen nostamiseen tarvittaisiin 5/6 enemmistön kannatus eduskunnassa. Miksi perussuomalaiset haluavat jo ennalta estää syytteen nostamisen?

– Mitä muutakaan me voisimme muka tehdä. Mäenpää on meidän kansanedustajamme. Ei siinä mikään rikos täyttynyt, vaikka se oli huolimaton ja huono vertaus.

"Ei minulla ole mitään suhteita Venäjään"

Eerolan mielestä Venäjän vastaiset pakotteet eivät ole toimineet tarkoitetulla tavalla siten, että Krim palaisi oikealle omistajalleen eli Ukrainalle.

– Olen aika varma, että pakotteet jossain vaiheessa puretaan riippumatta siitä, mitä mieltä minä olen asiasta.

Hän toivoo, että kansainvälinen painostus tuottaisi tulosta. Eerolan mukaan kannattaa kuitenkin ajatuksen tasolla varautua myös siihen vaihtoehtoon, että Krim on menetetty samalla tavalla kuin Karjala.

Monilla perussuomalaisten veljespuolueilla Euroopassa on lämpimät suhteet Venäjään. On paljastunut, että joitakin puolueita Venäjä on myös rahoittanut. Moni yleisökysymyksen Ykkösaamuun lähettänyt halusi tietää Eerolan suhteesta Venäjään.

– Kymmenen vuotta sitten olin median mukaan russofoobikko. Nyt olen mukamas putinisti. Mutta ei minulla ole mitään suhteita Venäjään.

Eerola sanoo kaakkoissuomalaisena ajattelevansa niin, että Venäjän vierellä asuminen on sama kuin italialaisille on asua Vesuviuksen tulivuoren rinteellä.

– Suurimman osan ajasta se on tuottoisaa ja muhevaa maaperää, mutta silloin tällöin ennalta arvaamatta saattaa käydä myös huonosti.

Lue lisää:

Mäenpää ei kadu syyteharkintaan edennyttä vieraslaji-puhettaan

Tuore tutkimus väittää, että alkoholin käyttö tippui jopa puoleen, kun runsaasti juoville koehenkilöille annettiin ketamiinia – siis ainetta, joka tunnetaan hevosten nukutuslääkkeenä ja laittomana "bilehuumeena", jonka vaikutus irrottaa mielen todellisuuden tunteesta.

Englantilainen University College London -yliopisto antoi koehenkilöille ketamiinipistoksen ja herätteli samalla mielikuvia juomisesta. Yhdeksän kuukauden päästä juominen ja alkoholista saatu nautinto olivat vähentyneet.

Olut ei maittanut entiseen malliinsa. Aiemmin sitä kului noin 30 brittituoppia eli pintia viikossa.

Ketamiini on kuitenkin hankala aine. Sitä liikkuu laittomilla markkinoilla huumeena, josta haetaan mielihyvää, aistimuutoksia ja tunnetta todellisuudesta irtautumisesta.

Toisaalta lääkekäytössä ketamiinia käytetään eläimillä ja ihmisillä nukahtamiseen ja kivun lievittämiseen. Siitä on alustavasti huomattu löytyvän apua masennukseen, ja sen potentiaali päihderiippuvuuksien hoitoon kiinnostaa tutkijoita.

Tutkijat halusivat rikkoa alkoholin ja mielihyvän liiton aivoissa

Tämä potentiaali kiinnosti tutkijoita University College Londonin tutkimuksessa.

Ideana oli muuttaa aivojen oppima tapa, jossa pelkkä ajatuskin alkoholista saa aivojen mielihyväkeskuksen hyrräämään, odottamaan, että pian on tulossa palkinto, ihana mielihyvä. Kuvio toistuu riippuvuuksissa ylipäätään, oli kohde mikä tahansa.

Kerran opittuja mielleyhtymiä on vaikea muuttaa: kun jossakin sihahtaa tölkki, mieli alkaa tehdä oluselle menoa, tupakoiva hahmo tv-sarjassa tuo tupakanhimon, suklaamainos karkinhimon ja niin edelleen.

Juuri tämän mielleyhtymän tutkijat halusivat rikkoa ketamiinin avulla. Ketamiinilla on mahdollisesti kyky heikentää vanhoja mielleyhtymiä tukkimalla aivoissa tiettyjä reseptoreja. Seurauksena vanha mielikuva ei pääse nouseman pintaan, yhteys heikkenee.

Ehkäpä tällöin jalat eivät veisi "yksille tai kaksille" ennen kuin edes huomaa kaipaavansa rentoutumista.

Tutkimuksessa tosin ei ollut kyse mistään pikku rentoutumisesta, vaan alkoholin suurkuluttajista, jotka halusivat muutosta juomiseensa.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimukseen osallistui 90 vapaaehtoista henkilöä, miehiä ja naisia. Kaikki joivat alkoholia reippaasti yli riskirajan. Viikkotahti oli noin 30 brittityylistä tuopillista eli pinttia. "Pint" sisältää olutta reilut puoli litraa (0,57 l).

Tutkimuksessa kokeita tehtiin vain kolmena päivänä. Ketamiinia annettiin vain yhtenä päivänä.

Ensimmäisenä päivänä koehenkilöille annettiin tuopit. Juoda sai, kunhan oli ensin katsonut taululta kuvia juomista, alkoholillisista ja alkoholittomista. Koehenkilöiden tuli arvioida, millaista halua juomiseen heräsi. Tutkijat halusivat herätellä alkoholin ja mielihyvän välistä mielleyhtymää aivoissa.

Sama tehtävä toistui seuraavana päivänä, mutta oluet napattiinkin yllättäen pois kesken kaiken. Tuoppi vietiin pois, ja odotettu nautinto estettiin.

Kolmantena päivänä koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, joissa tehtävä toistettiin. Ensimmäiselle ryhmälle annettiin injektio ketamiinia hetki sen jälkeen, kun tuoppi vietiin. Heidän tuli silti jatkaa kuvien katsomista ja arvioida mielenkiintoaan juoda juuri sillä hetkellä. Toinen ryhmä sai lumelääkettä, kolmas ryhmä ketamiinia, mutta heidän ei tarvinnut katsoa kuvia.

Juominen miltei puolittui yhdeksässä kuukaudessa

Yhdeksän kuukauden seurannan päätyttyä kaikissa ryhmissä juotiin jossain määrin vähemmän.

Huomattavan suuri muutos oli tutkijoiden mukaan tapahtunut niille, joille oli annettu ketamiinia kesken kuvien katsomisen. He joivat käytännössä puolet siitä määrästä, jonka olivat juoneet ennen koetta. Juominen ei enää tuonut nautintoa entiseen tapaan, ja määrät sekä juomiskerrat olivat vähentyneet.

Vähemmän joi myös ryhmä, joka sai kokeessa ketamiinia ilman mielikuvien herättelyä juomien kuvia katsomalla.

Tutkimusta johtanut psykofarmakologian tohtori Ravi Das toivoo, että tulosta voisi soveltaa muihinkin riippuvuuksiin, mutta asia vaatii vielä lisää tutkimusta.

BBC:n uutisoidessa tutkimuksesta kysyttiin mielipiteet myös kahdelta ulkopuoliselta akateemikolta. Ideaa ei täysin tyrmätty.

Tutukimukseen osallistuneiden määrä, 90, ja itse ketamiini herättivät kysymyksiä. Ketamiini kun on aine, jota myös väärinkäytetään.

Sheffieldin yliopiston psykologian professori Matt Field kuvaili tuloksia BBC:lle "jatkotutkimusten arvoisiksi" ja "lupaaviksi". Fieldin mukaan tarvitaan kuitenkin laajempaa tutkimista ja enemmän tutkimushenkilöitä, jotta voitaisiin tukea väitettä siitä, että ketamiinia antamalla voi muovata uusiksi aivoissa syntyneitä palkitsemiseen liittyviä muistoja.

Exeterin yliopiston psykofarmakologian professori Celia Morgan huomautti BBC:lle, että myös ketamiini on itsessään riippuvuutta aiheuttava päihde, jonka käytöstä seuraa onnettomuusriskejä ja vakavaa haittaa maksan toimintaan.

Lue lisää:

Kokaiinia, ketamiinia, lääkeaineita – purokatkoista löytyneet aineet yllättivät brittitutkijat

Europol: Uusia huumeita tulvii markkinoille ennätystahdilla

Tutkijat: Posti-kohu tuskin johtaa pääministerin kaatumiseen

Kysyimme kahdelta politiikantutkijalta kuinka vahvalla pohjalla opposition erovaatimus on? Historian valossa hallitus tuskin kaatuu, mutta Posti-kohu on osoittautunut arvaamattomaksi.

Talvisota syttyi päivälleen 80 vuotta sitten – Yle seuraa suorana talvisodan muistotilaisuutta Helsingin Kasarmintorilla

Talvisota syttyi päivälleen 80 vuotta sitten. Suomen valtionjohto laskee tänään seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmintorilla. Yle näyttää klo 13 alkavan tilaisuuden suorana Areenassa ja TV1:ssä. Muistohetkeen osallistuvat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Puolueilta lääkkeitä yksinasumisen korkeisiin kuluihin

Suomalaisista 1,2 miljoonaa elää yksin. Lähes kaikki eduskuntapuolueet pitävät yksinasumisen korkeita kuluja ongelmana. Puolueet olisivatkin valmiita vauhdittamaan pienten asuntojen rakentamista. Puolueiden mukaan muutoksia tarvitaan myös työasunto- ja kotitalousvähennykseen, koska ne syrjivät sinkkuja.

Kalifornialaisella Esthelalla, 10, on salaisuus, jota ei tiedä yksikään luokkakaveri: hänen kotinsa on autossa

Los Angelesissa elää kodittomana noin 60 000 ihmistä. Asunnottomuusongelma kuuluu Yhdysvaltain vaikempiin, ja sitä luonnehditaan kriisiksi. Yle tapasi 10-vuotiaan Esthela Brownin, jonka perhe parkkeeraa autonsa yöksi avustusjärjestön valvomalle parkkipaikalle.

Jalkapallon EM-kisojen lohkoarvonta tänään – huuhkajien vastustajat selviävät

Tänään selviää, mitkä joukkueet päätyvät samaan lohkoon Suomen maajoukkueen kanssa kesällä käytävässä jalkapallon EM-lopputurnauksessa. EM-turnauksen lohkoarvonta näytetään tänään suorana Ylen TV1:ssä ja Areenassa. Arvonnan jälkeen suorassa lähetyksessä arvioidaan Huuhkajien vastustajia ja arvioidaan lopputurnauksen joukkueiden voimasuhteita.

Sää poutaantuu ja kylmenee

Suomeen virtaa muutaman päivän ajaksi luoteesta kylmää ilmaa. Sää on lauantaina suuressa osassa maata melko selkeä. Etelässä lämpötila on nollassa tai pari astetta pakkasen puolella. Pohjoisessa pakkasta voi olla kymmenisen astetta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Heli Kitunen odottaa paikallisbussia Lappeenrannan keskustassa sijaitsevalla pysäkillä. Savonlinjojen liikennöimät bussit ovat pääväritykseltään joko valkoisia tai keltaisia, mutta ensi vuonna bussien väri muuttuu pinkiksi.

– Reipas väri. Erottuu joukosta, Kitunen kommentoi toimittajan näyttämää havainnekuvaa pinkistä linja-autosta.

Samoilla linjoilla on Susanna Mäkiniemelä.

– Ihan kivaa piristystä, Mäkiniemelä sanoo.

– Ovathan ne erittäin tyylikkäät. Ei voi muuta kuin kehua, komppaa Leevi-Kalle Väisänen.

Ainutlaatuinen väri

Lappeenranta on päätti uudistaa joukkoliikenteen ilmeen osana laajempaa joukkoliikenteen kehittämistyötä.

Kaupunki järjesti syksyllä äänestyksen, jossa lappeenrantalaiset saivat äänestää mieluisinta neljästä eri värivaihtoehdosta. Pinkin lisäksi valittavina olivat vihreä, sininen ja punainen. Pinkki voitti selvästi, vihreä tuli toiseksi.

– On ainakin erottuva väri, tuumaa kaupungininsinööri Olli Hirvonen.

Väri erottuu myös muista suomalaiskaupunkien linja-autoista. Missään muualla ei ole täysin pinkkejä busseja käytössä.

Oulussa bussien etuosa on marjapuuron värinen. Yleisesti kaupunkien paikallisbusseissa värikirjo on vaihteleva. Paljon näkyy sinistä, valkoista ja vihreää.

On ainakin erottuva väri. Olli Hirvonen

Uusia teippauksia aletaan tehdä Lappeenrannan busseihin ensi vuoden aikana vähitellen niin, että kaikki liikenteessä olevat linja-autot ovat pinkkejä heinäkuun alussa. Poikkeuksena ovat vara-autot. Niistä ei tule pinkkejä.

Samalla Lappeenrannan paikallisliikenteelle tulee nimi, Jouko. Nimi tulee bussien kylkeen.

– Jouko on juonnettu sanasta joukkoliikenne. Siihen on helppo samaistua, Hirvonen kertoo nimen taustoja.

Muitakin nimiä kaupungilla kuulemma pyöriteltiin.

Joukolla Lappeenranta liittyy niiden kaupunkien joukkoon, jotka ovat antaneet nimen joukkoliikenteelle. Tampereella bussit tunnetaan nimellä Nysse, Rovaniemellä liikkuvat Linkkarit, Joensuun seudun joukkoliikenne on nimeltään JOJO ja Turun seudulla on Föli.

Brändäämisellä joukkoliikenne läheiseksi

Lappeenrannan joukkoliikenteelle laaditaan myös brändi, jolla kaupunki yrittää kohottaa joukkoliikenteestä merkitystä asukkaille.

Joukkoliikenteen brändäystä on viime aikoina tehty muuallakin Suomessa.

Esimerkiksi Tampereella perinteikkään Nyssen brändi uudistettiin keväällä. Nyssen brändäystä tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa. Heiltä muun muassa kerättiin mielipiteitä joukkoliikenteestä.

Myös Lappeenrannassa on kuultu asukkaiden näkemyksiä paikallisliikenteestä.

Asukkaiden kuuleminen on olennainen osa tämän päivän brändäystyötä, kertoo yksikönjohtaja Pia Salmi WSP Design Studiosta. Suunnittelutoimiston yksi erikoisala on kuntien brändistrategioiden tekeminen.

Joukkoliikenteen markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin, miten pinkki liittyy Lappeenrantaan. Pia Salmi

Salmi puhuu ensisijaisesti palvelumuotoilusta. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi joukkoliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien tarpeet.

– Mietitään koko ajan, miten käyttäjät kokevat palvelun tai milloin käyttäjä on fyysisessä kosketuksessa palvelun kanssa, Salmi sanoo.

Tavoite on, että ihmiset kokevat palvelun läheiseksi, tunnistettavaksi ja paikalliseksi. Näistä aineksista syntyy onnistunut brändi.

Salmi mainitsee esimerkkinä Lahden, jossa yhtiö teki työsuhdematkalipun brändäystä.

– Siellä mietittiin, että mainoskuvissa voisi olla mäkihyppääjiä. Asian viestintään tulisi paikallisuutta mukaan.

Joukkoliikenteen brändäyksessä näkyvät myös megatrendit, kuten ilmastonmuutos.

– Tuodaan esimerkiksi esiin, kuinka paljon hiilijalanjälki pienenee, kun omasta autosta siirtyy joukkoliikenteen käyttäjäksi.

Brändi voi myös nostattaa paikallisylpeyttä tai paikkakunnan ihmisten asennetta. Tärkeintä on, että ihmiset kokevat brändin omaksen.

Lappeenrannan paikallisbussien ilmeuudistuksen eikä brändäyksen taustoja Salmi ei tunne.

– Joukkoliikenteen markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin, miten pinkki liittyy Lappeenrantaan, hän pohtii esimerkinomaisesti.

Pinkit Joukot erottuvat muista

Lappeenranta on pyrkinyt kasvattamaan paikallisbussien matkustajien määrää viime vuosina. Kaupunkilaisilta on kysytty kehittämiskohteita, ja esimerkiksi hinnoittelua ja reittejä on pantu uusiksi.

Ilmeuudistuksen päätavoite ei sinänsä ole matkustajamäärien lisääminen, vaan enemmänkin erottautuminen muusta kaupungin alueella kulkevasta joukkoliikenteestä.

Ajatuksena on, että ihmiset oppivat pinkin bussin ja Jouko-nimen nähdessään yhdistämään ne kaupungin joukkoliikennepalveluihin.

– Ihminen hahmottaa kokonaisuuden. Kuka vastaa ja mistä saa lisätietoja, Hirvonen havainnollistaa.

Uusi ilme näkyy jatkossa linja-autojen lisäksi aikatauluissa, joukkoliikenteen kotisivuilla sekä matkakorteissa. Jouko-nimen alle on tulevaisuudessa mahdollisesti tulossa muitakin liikennepalveluja, kuten kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot.

Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn tulokset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta ovat karua luettavaa. Kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä.

Kouluterveyskyselyyn vastasi kaikkiaan yli 19 000 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaa nuorta. Erityisen korkeita luvut olivat näihin vähemmistöihin kuuluvilla yläkouluikäisillä, joiden syrjintäkokemuksia on tarkasteltu tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Esimerkiksi sukupuolivähemmistöön kuuluvista yläkouluikäisistä 23 prosenttia koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, kun vastaava osuus muilla saman ikäisillä oli kuusi prosenttia.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 40 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää, kun kaikista muista vastaajista vastaavaa oli kokenut keskimäärin joka viides.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan tulokset kertovat yhteiskunnan epäonnistumisesta.

– Meillä on ollut paljon erilaisia hankkeita, joilla on pyritty vähentämään kiusaamista ja lisäämään suvaitsevaisuutta vähemmistöjä kohtaan, mutta silti luvut ovat näin heikot. Se kertoo siitä, että on tavalla tai toisella epäonnistuttu paitsi kiusaamisen ehkäisyssä, myös ihmisten asenteiden muokkaamisessa.

Nuoret eivät välttämättä ole turvassa kotonaan

Sen lisäksi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita enemmän kiusaamista koulussa, he kokevat sitä enemmän myös kotona. Yli 40 prosenttia heistä oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempiensa tai muiden huoltapitävien aikuisten taholta.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista yläkoululaisista henkistä väkivaltaa kertoi kokeneensa peräti 46 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 45 prosenttia, kun muista samanikäisistä näin kertoi kokeneensa 28 prosenttia.

Fyysistä väkivaltaa kotona kertoi kokeneensa joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkouluikäinen, kun samanikäisistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista fyysistä väkivaltaa kotona oli kokenut keskimäärin 15 prosenttia. Muilla samanikäisillä luku oli 7 prosenttia.

Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo on luvuista todella huolissaan.

– Luvut kertovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen erityisestä haavoittuvuudesta. He eivät välttämättä ole turvassa kotona. Nuoret voivat jäädä aika lailla yksin ja olla haavoittuvampia muulle väkivallalle ja syrjinnälle, jos ei kotona ole tukea saatavilla.

Vähemmistöön kuuluminen ei välttämättä ole ainoa syy väkivallan kohteeksi joutumiselle, mutta jos näin on, se on Pekkarisen mukaan erityisen huolestuttavaa.

– Jos vanhemmat ovat osa kiusaamisprosessia, meillä on erittäin vakava asenneongelma perheissä ja tarvitaan todella napakkaa asennekasvatusta myös vanhemmille, Pekkarinen sanoo.

Asennekasvatusta pienestä pitäen

Setan Tarjamon mukaan erityisen tärkeää olisi varmistaa, että kaikissa paikoissa, joissa tehdään töitä lasten ja nuorten parissa, olisi osaamista sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja perheiden moninaisuudesta.

Tässä on Tarjamon mukaan suuria puutteita tällä hetkellä.

– Hyvin harvoissa ammattilaisten koulutuksissa on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta, joka kattaisi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden. Se tarkoittaa sitä, että meillä on kasvatus-, opetus- ja nuorisosektorilla henkilöstöä, jolla ei ole minkäänlaisia työkaluja edistää yhdenvertaisuutta ja kohdata sateenkaarinuoria. Vaikka olisi halu ja motivaatio, siihen tarvitaan myös tietoa.

Ongelma on myös se, että nuorten oma kokemus itsestään helposti kyseenalaistetaan eikä heitä välttämättä osata kohdata asiallisesti.

– Sen lisäksi, että he saattavat kohdata väkivaltaa jossain muodossa kotona, he saattavat kohdata sitä vielä muiltakin tahoilta. Jos kouluissa ei ole osaamista kohdata näitä nuoria tai sellaista ilmapiiriä, jossa uskalletaan hakea apua, silloin he helposti putoavat tuen ja turvaverkkojen piiristä, Tarjamo sanoo.

"Asennekasvatuksen ja kiusaamisen ehkäisyn pitäisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa." Elina Pekkarinen

Pekkarisen mukaan olisi hyvä lisätä ihmisten tietoisuutta vähemmistöihin kuuluvien tilanteesta, sillä tieto yleensä vähentää syrjintää ja lisää toleranssia erilaisuutta kohtaan. Pekkarisen mielestä on aivan liian myöhäistä aloittaa ihmisoikeuksien opettaminen vasta yläkoulussa.

– Asennekasvatuksen ja kiusaamisen ehkäisyn pitäisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Myös vanhempia pitäisi ohjata siihen, että he osaavat kasvattaa lapsensa sellaisiksi, jotka eivät kiusaa toisia, jotka osaavat ottaa vastaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtävät ihmisarvon ja ihmisoikeuksien merkityksen.

Perheet, niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin, tarvitsisivat tiedon lisäksi enemmän tukea, Pekkarinen sanoo.

– Itsemurha-alttius näiden lasten ja nuorten keskuudessa on suurempaa. Ihmisen yksi suurimpia perustarpeita on olla hyväksytty siinä yhteisössä, jossa hän elää. Jos ihmiseltä riistetään se tarve ja oikeus, sillä voi olla tosi dramaattisia vaikutuksia.

Keskustelu aiheesta on suljettu, koska keskustelu ei pysynyt kaikilta osin asiallisena.

Lisää aiheesta:

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt

Lapsiasiavaltuutettu on huolissaan kouluterveyskyselyn mielenterveystuloksista – "Tässä on käsillä aikapommi"

Paula Tiessalo: Homomarsseja tarvitaan niin kauan kuin artot ja juhot pitävät minun seksuaalisuuttani vääränä

– Yleensä en valvo työasioiden takia, mutta tämän jutun kohdalla valvoin aamuun asti ennen julkaisua, Katri Kallionpää sanoo.

Hän on Helsingin Sanomien toimittaja, toinen Veijo Baltzarin toiminnan paljastaneen jutun tekijöistä. Kallionpää ja Teittinen olivat vieraina Ylen aamun Viimeinen sana -keskustelussa.

Voit katsoa keskustelun klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

Vuosien ajan kirjailija, kulttuurineuvos Baltzar houkutteli nuoria tyttöjä liittymään teatteriyhteisöön, jossa hän manipuloi ja lähenteli näitä. Kallionpää sanoo, että häntä jännitti jutun vastaanotto, mutta vielä enemmän se, miten juttu vaikuttaisi Baltzarin uhreihin.

Myös Paavo Teittinen, jutun toinen tekijä, kertoo ahdistuneensa jutun kohteiden puolesta.

Teittinen on tutkivan journalismin konkari, joka on tehnyt vaikeita juttuja, kuten viime keväällä nepalilaisten kokkien työoloista Suomessa kertovan artikkelin.

Silti Baltzar-juttu oli Teittiselle vaikein tähänastista.

– Minua ahdistaa edelleen joidenkin näiden Baltzarin toiminnastan kärsineiden naisten tilanne.

Toimittajat kuulivat aiheesta samoihin aikoihin

Kallionpää ja Teittinen saivat aiheen eteensä samoihin aikoihin, noin vuosi sitten, toisistaan tietämättä.

Kallionpää ihmetteli, miksi kukaan ei ollut puuttunut Batlzarin tekoihin aiemmin.

– Meillä Suomessakin on ollut sitä, että tämän tyyppisiä asioita ei olla ymmärretty, vaikka ne on nähty. Vasta #metoo -liike on opettanut meitä tunnistamaan tämänkaltaisia asioita, hän sanoo.

Juttua varten Kallionpää ja Teittinen haastattelivat 18 nuorta naista. He kertoivat kipeitä ja henkilökohtaisia asioita, ja osa pelkäsi Teittisen mukaan Baltzaria. Nuoret ihmiset kertoivat kipeitä ja henkilökohtaisia asioita. Siksi lähteitä oli suojeltava.

– Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset pitää huomioida haastattelussa. Pitää olla sensitiivinen sille, mitä hän haluaa sanoa, antaa aikaa, sanoo Teittinen

Lisäksi kyse on lähdesuojasta. Lähdesuoja on lain toimittajalle turvaama oikeus pitää tietolähteet salassa. Se on olemassa siksi, että esimerkiksi väärinkäytösten paljastajille ei kosteta.

Baltzarista kertoneiden naisten nimiä ei kerrottu jutussa heidän suojelemisekseen. Jotkut kieltäytyivät kokonaan haastattelusta pelkoon vedoten.

– Jos puhutaan lähdesuojan takaa, toimittajan pitää varmistaa, että ihmistä ei voi tunnistaa. Se on ennen kaikkea toimittajan tehtävä, ei missään tapauksessa lähteen, Teittinen painottaa.

Nimettömät lähteet pitää syynätä tavallistakin paremmin

Teittisen mukaan lähteisiin pitää suhtautua journalistisen kriittisesti. Jutun lähteet ymmärtävät sen, koska löysä juttu on huono asia myös heidän kannaltaan.

Kertomusten johdonmukaisuus käytiin läpi ja niiden tueksi haettiin muuta materiaalia, kuten asiakirjoja.

– Emme koskaan julkaise vakavia väitteitä yksittäisten kertomusten pohjalta.

Kun riittävän moni toisistaan riippumaton henkilö kertoo samaa, se yleensä tuo painoa jutulle, Teittinen toteaa.

Baltzarin uhreja neuvottiin olemaan yhteydessä rikosuhripäivystykseen

Baltzaria epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Hänet pidätettiin jutun julkaisua edeltävällä viikolla. Oliko se sattumaa?

– Me ollaan kerrottu jutussa, että me ollaan muistutettu näitä Baltzarin toiminnasta kärsineitä naisia, että he saavat apua rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelusta, Teittinen vastaa.

Rikosuhripäivystys on kansalaisjärjestö, joka auttaa rikoksen uhreja. Teittisen mukaan juttuprosessi vaikutti siis osaltaan myös rikostutkinnan käynnistämiseen. Jutun tiedot täsmentyivät kesän ja syksyn aikana. Julkaisupäätös oli tehty jo aiemmin ja sitä harkittiin pidätyksen jälkeen Helsingin Sanomissa. Juttu päädyttiin julkaisemaan.

“Taiteen saralla puuttuvat valvontamekanismit, joita liikunnan puolella on”

Teittisen mukaan yhteiskunnan turvaketju petti Baltzarin teatteriyhteisön kohdalla.

– Toiminnasta on liikkunut huhuja ja tietoja pitkään, mutta ne ovat saattaneet olla sellaisia, että yksittäisen henkilön on ollut vaikea reagoida, hän sanoo.

Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että taiteen saralla puuttuvat valvontamekanismit, joita esimerkiksi liikunnan puolella on.

Katri Kallionpää toivoo, että juttu auttaisi kaikkia niitä, jotka ovat kokeneet seksuaalista ahdistelua, manipulointia tai hyväksikäyttöä ymmärtämään sen, ettei tapahtunut ole heidän vikansa.

– Että juttu vapauttaa heidät itsesyytöksistä, Kallionpää sanoo.

KISUMU 33-vuotias June Favour Andayi ajattelee aidsiin kuollutta parasta ystäväänsä päivittäin.

Myös neljällä Andayin kaverilla on hiv-tartunta. Seksityössä oleva Andayi itse on tehnyt kaikkensa, jotta hän ei saisi virusta. Suojautuminen tartunnalta on kuitenkin välillä haastavaa, koska osa asiakkaista ei halua käyttää kondomia.

Andayi on työskennellyt seksityöntekijänä yhdeksän vuotta.

– Lähdin seksityöhön, koska halusin huolehtia lapsistani. Myin ennen käytettyjä vaatteita, mutta sillä ei paljoa tienaa, hän kertoo.

On keskipäivä. Andayi pesee nyrkkipyykillä vaatteita kotiovensa edustalla Kisumun kaupungin slummialueella Victorianjärven rannalla. Töihin hän lähtee vasta illalla.

Hän ei ota asiakkaita vastaan kotonaan, vaan hänellä on erillinen huone toisessa asunnossa sitä varten. Vakioasiakkaita on paljon. Moni seksityöntekijä löytää asiakkaita myös Kisumun kaduilta. Niin tekee toisinaan myös Andayi.

Andayin oma kahden huoneen koti sijaitsee naapuruston ulkokäymälän vieressä. Ihmisiä kävelee ohi tiheään. Kana noukkii nokkaansa syötävää pölyiseltä polulta.

Olohuoneessa television vieressä pöydällä lojuu kirjaversio Henrik Ibsenin näytelmästä Nukkekoti. Se on Andayin 17-vuotiaan pojan lainakirja, jota hän lukee lukiokurssilla. Andayilla on myös 13-vuotias tytär.

– Poikani tulee pian kotiin, mutta ei haittaa, jos olette silloin vielä täällä. Hän tietää kyllä työstäni, hän sanoo.

Tartuntaa ehkäisevä lääke hälvensi huolia

Ystävä houkutteli Andayin mukaan seksityöhön, kun hän oli 24-vuotias. Nyt ystävä on kuollut, ja Andayi myy sekä vaatteita että seksipalveluja.

Kaikkina näinä vuosina hän on tehnyt parhaansa hiv-tartunnalta suojautuakseen: käyttänyt liukuvoiteita ja kondomeja.

Neljä kuukautta sitten hän sai vielä uuden aseen.

Tuolloin hän aloitti niin kutsutun prep-lääkityksen. Se on lyhenne englanninkielisestä termistä pre-exposure prophylaxis. Lääkettä tarjotaan hiv-negatiivisille ennaltaehkäisevänä lääkityksenä.

Käytännössä prep-lääke tekee toimintakyvyttömäksi erään entsyymin, jota hi-virus tarvitsee pystyäkseen lisääntymään elimistössä. Virus ei siksi pääse tartuttamaan estolääkityksellä olevaa henkilöä.

Välillä lääke aiheuttaa vatsavaivoja ja väsymystä, mutta se on sen arvoista, Andayi sanoo.

Syömällä pillerin päivässä hän pystyi lopettamaan lähes kokonaan hiv-tartunnasta huolehtimisen.

– Olen ollut todella huolissani. Kaikkia meitä huolettaa, että saisimme tartunnan, hän sanoo ja viittaa seksityöntekijöiden yhteisöön.

Kenian seksityöntekijöistä jopa kolmasosa on hiv-positiivisia. He kuuluvat suurimpaan riskiryhmään. Riskiryhmässä ovat myös suonensisäisten huumeiden käyttäjät ja miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.

Hiv-tartuntojen määrä laskenut kolmanneksella

Kisumu on Kenian kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupungissa ja sen lähialueilla tartunnan saaneita suhteessa väkilukuun oli pitkään nelinkertaisesti verrattuna koko Kenian keskiarvoon. Koko maassa noin viidellä prosentilla on tartunta.

Mutta täällä, kuten koko maassa, hiv-tartuntojen määrä on laskussa. Ennen Kisumun asukkaista 19 prosenttia oli hiv-positiivisia, nyt enää runsaat 16 prosenttia.

Kymmenessä vuodessa uusien tartuntojen määrä on laskenut Keniassa vajaasta 80 000:sta vuodessa reiluun 50 000:een. Laskua on ollut yli kolmannes. Samassa ajassa Kenian väestö on kasvanut yli kymmenellä miljoonalla.

Hiv-positiiviset äidit tartuttavat enää harvoin vauvojaan. Moni tartunnan saanut ei lääkityksen ansiosta tartuta tautia eteenpäin.

Myös Etelä-Afrikassa tapahtuu edistysaskeleita, vaikka maassa on eniten hiv-positiivisia maailmassa – jopa 7,2 miljoonaa eteläafrikkalaista kantaa virusta. Tänä päivänä kymmenen kertaa enemmän nuoria tartunnan saaneita syö lääkkeitä kuin vuonna 2010.

Etelä-Afrikassa kamppaillaan silti yhä ennakkoluulojen kanssa. Jopa puolet hoitoon hakeutuneista lopettaa lääkkeiden ottamisen. Moni pelkää, että klinikat eivät varjele heidän yksityisyyttään.

Aids-epidemia oli Etelä-Afrikassa pahimmillaan 2000-luvun alkupuolella. Tauti saattaa nähdä uuden nousun, jos kasvava nuoriso ei suojaudu tartunnalta. Suurin osa uusien tartuntojen saaneista on nuoria naisia.

Prep-lääkitys tuli markkinoille vuonna 2012, uutena keinona taistelussa hiv-epidemiaa vastaan. Keniassa yli 50 000 ihmistä syö nyt June Favour Andayin tapaan estolääkitystä.

Kenian hallituksen tavoite on nostaa estolääkitystä käyttävien määrä puoleen miljoonaan kolmessa vuodessa.

Vielä kunnianhimoisemman tavoitteen Kenia yrittää saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Silloin uusien tartuntojen on tarkoitus olla nollassa.

Estolääkkeitä ilmaiseksi halukkaille

Kisumun terveysviranomaisten toimisto löytyy korkean talon seitsemännestä kerroksesta. Talossa ei ole hissiä, mutta porraskäytävän ikkunoista on upea näköala järvelle.

Hiv:n ja muiden seksitautiasioiden koordinaattorin Leon Nyangwaran huoneen seiniä peittävät julisteet.

Yhdessä niistä taapero julistaa tuimailmeisenä: Find a cure before I grow boobs!

Eli: Löytäkää hoitokeino ennen kuin tissini kasvavat!

Nyangwara tuskin löytää hoitokeinoa, mutta resursseja taudin leviämisen pysäyttämiseksi hänellä kyllä on.

– Kun katson Kenian lukuja, olen optimistinen. Me pystymme siihen, hän sanoo.

Nyangwara viittaa tavoitteeseen painaa uudet tartunnat nollaan vuoteen 2030 mennessä.

Uusia tartuntoja tuskin pystytään täysin ehkäisemään. Tavoite katsotaankin saavutetuksi, jos enää alle viisi prosenttia hiv-positiivisten äitien vauvoista saa tartunnan, hän selittää.

Nyangwara yrittää saada etenkin nuoria syömään estolääkitystä. Vuodesta 2017 Kenian viranomaiset ovat jakaneet prep-lääkkeitä ilmaiseksi halukkaille.

Pari korttelia teveysviranomaisten päämajasta löytyy kadunkulmasta ränsistynyt vaaleanvihreäksi maalattu talo. Talossa sijaitsee Kisumun seksityöntekijöiden yhdistys.

Illalla alueen kaduilla liikkuu paljon naisia myymässä seksiä. Päiväsaikaan kadunkulmassa kaupataan hedelmiä, puheaikaa kännyköihin ja kylmiä juomia. Vilkkaalla tiellä ohi ajelee moottoripyöriä, autoja ja tuktukeja.

Seksityöntekijöiden järjestön johtaja Dorothy Agalla välittää seksityöntekijöille tietoa prep-lääkityksestä ja auttaa heitä saamaan lääkkeitä. Hän on kuitenkin huomannut, että moni lopettaa käytön lyhyen ajan jälkeen.

– Tavalliset ihmiset eivät ole kuulleet prep-lääkityksestä, Agalla sanoo.

Hän kertoo, että prep-lääkkeen purkki näyttää samanlaiselta kuin hiv-lääkkeiden purkit. Siksi moni luulee, että lääkkeiden ottaja on hiv-positiivinen.

Ennakkoluulot hellittämässä

Vaikka hiviin liittyvät ennakkoluulot ovat hellittämässä, moni jättää mieluummin ennaltaehkäisevät lääkkeet syömättä kuin joutuu naapureiden juoruilun kohteeksi. Seksityöntekijälle epäily tartunnasta saattaa tarkoittaa myös asiakaskatoa.

Kisumun slummialueella June Favour Andayi ripustaa juuri pesemiään poikansa puhtaita paitoja kuivumaan pyykkinarulle auringossa.

Hän huikkaa tervehdyksen käymälälle päin kävelevälle naapurille valkoisen paidan takaa. Hän ei välitä naapureiden puheista.

– Jotkut kavereistani kysyvät, eikö minua haittaa, jos naapurit näkevät lääkepurkkejani. Sanon vain, että tämä on minun elämäni enkä välitä, mitä naapurit ajattelevat. Jos joku kysyy, niin selitän. Jos joku juoruaa, niin juorutkoon.

Andayi on myös ollut avoin ja kertonut teini-ikäiselle pojalleen, miksi hän käyttää lääkkeitä.

–Haluan, että hänkin söisi lääkkeitä, jotta ei saisi tartuntaa. Hän sanoo olevansa vielä nuori, mutta olen varma, että hänellä on jo tyttöystäviä, vaikka hän väittääkin muuta, Andayi sanoo.

Sunnuntaina 1.12. vietetään maailman aids-päivää. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuonna 1988 käynnistämän teemapäivän tarkoitus on muistaa tautiin kuolleita ja tuoda esiin hiv:n vastaista työtä.

Lue myös:

Uusien hiv-tartuntojen määrä laskussa Itä-ja Etelä-Afrikassa – Itä-Euroopan ja Keski-Aasian tilanne huolestuttava

Kuukausia kestänyt Posti-kiista ei ole laantunut eiliseen omistaja-ohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) eroilmoitukseen. Nyt myrskyn silmässä on pääministeri Antti Rinne (sd.) ja hänen ja koko hallituksen tulevaisuus.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni ilmoitti aamulla puolueen Pirkanmaan piirin syyskokouksessa Tampereella, että keskusta haluaa selvityksen Posti-kohusta.

Kulmuni: Vahvempana ulos neuvotteluista

Kulmunin mukaan keskusta haluaa, että hallituksen sisällä käydään myös laajemmat neuvottelut yhtenäisestä linjasta.

– Keskustalle tärkeää on se, että hallitus käy myös sisäisesti keskustelun siitä, että on yhtenäinen linja, kuinka toimitaan työmarkkinapolitiikan suhteen, Kulmuni korosti.

Kulmunin mukaan keskusta on aina kunnioittanut sitä, että työmarkkinaosapuolten täytyy pystyä käymään keskusteluja ja neuvotteluja keskenään.

– Meillä on tulossa yksi vaikeimmista työmarkkinakierroksista, joka on käynnistynyt ja jatkuu kevääseen Ja sillä on muuten aika iso merkitys koko tälle maalle ja taloudelle, miten siellä käy. Täytyy olla yhteinen linja, miten työmarkkinoiden kanssa toimitaan ja antaa rauha työmarkkinaosapuolille toimia, Kulmuni linjasi.

Keskusta haluaa hallituksen sisällä myös keskustelua omistajaohjauksen linjasta. Kulmunin mielestä linjan on oltava selkeä, vahva ja uskottava.

Hallitukselle tärkein asia on Kulmunin mukaan työllisyyden hoito.

– Ja näistä kaikista asioista hallituksella pitää olla erittäin selkeä ja yhtenäinen linja, ja keskusta haluaa käydä niistä myös hallituksen sisällä sisäisen keskustelun siten, että niistä voidaan tulla vahvempana ulo, Kulmuni vaatii.

Pääministeri ei aio erota

Yle haastatteli Rinnettä lyhyesti aamulla Oulussa, jossa Rinne vieraili yliopistollisen sairaalan uudisrakennuksen peruskiven muuraustilaisuudessa. Pääministeri sanoi, että hän ei aio erota ja vastaa itse opposition välikysymykseen.

Nyt on nukuttu yön yli Sirpa Paateron eroilmoituksesta. Antti Rinne, minkälaiset ovat tunnelmat?

– Edelleenkin surullinen tästä tapahtumasta. Sirpa on tehnyt hyvää työtä, ja nyt tilanne ajautui tämmöiseen pisteeseen. Ikävä asia.

Oppositio vaatii myös teidän päätänne pölkylle, eroa. Mitä mieltä olette? Aiotteko erota?

– Sehän on opposition tehtävä. Ensi viikolla on välikysymysäänestys.

Miten koette sen, että Posti-kohu on jäänyt SDP:n heiniksi? Ovatko muut hallituspuolueet olleet teidän tukena?

– Minulle on ollut tärkeätä se, että postilaisten työehdot eivät valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä heikkene. Siinä onnistuttiin neuvotteluissa: sekä työehtosopimuksessa työnantajien ja palkansaajien välillä ja sitten tässä varsinaisessa kiistassa, jota omistajaohjauksen on pitänyt selvittää. Muutoin minusta on tuntunut, että ihan yhdessä on menty eteenpäin.

Kiistassa on ollut yhtä monta tarinaa kuin on kertojaa. Kuka valehtelee?

– En osaa sanoa sitä. Minä en ainakaan.

Eli tätä selvitetään?

– Tätä selvitellään.

Ohisalo: Ei syytä epäluottamukseen

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo rauhoittelee tunnelmia Posti-kiistan ympärillä.

Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksesta Turusta tavoitetun Ohisalon mukaan vihreät on pyytänyt selvitystä Posti-kiistasta ja sellainen selvitys on luvattu hallitukselle antaa.

– Ylipäätään kyse on siitä, että hallituksella täytyy olla yhteinen kuva siitä, mitä tässä on tapahtunut, paitsi viimeisten viikkojen, niin myös kuukausien aikana.

– Ajattelen, että tässä kohtaa ei nyt pidä hötkyillä vaan selvittää asiat porukalla ja katsoa miten siitä eteenpäin, Ohisalo arvioi.

Vihreät haluaa jatkaa Rinteen hallituksessa. Ohisalo ei näe aihetta epäluottamukselle eikä hän usko hallituksen kaatuvan Posti-sotkuun.

Lue lisää:

Perussuomalaisten Juho Eerola: Ennenaikaiset vaalit sopisivat perussuomalaisille

Rinteen kritiikki ei yllättänyt – Pohjola ei aio erota Postin hallituksen johdosta

Voiko Posti-kohu todella kaataa pääministerin? Politiikan tutkijat arvioivat, kuinka vahvalla pohjalla opposition vaatimus Rinteen erosta on

Kuka korvaa eronneen Sirpa Paateron? Tässä seitsemän nimeä, jotka ovat spekulaatioissa esillä

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Miksi postiministeri Paatero sai lähteä? Ota tilanne haltuun 100 tai 400 sanassa

Brownin perheen auto näyttää siltä kuin lapsiperhe olisi lomamatkalla. Takakontti tursuaa tavaraa, ja dvd-soittimessa pyörii Disneyn piirretty.

Mutta perhe ei ole menossa mihinkään.

Brownien parikymmentä vuotta vanha katumaasturi on pysäköity Los Angelesin keskustaan, vartioidulle parkkialueelle. Edessä on jälleen yksi yö kodittomana. Sellaiselle matkalle ei halua kukaan.

Nelihenkinen perhe sai huhtikuussa häädön vuokrahuoneistostaan syistä, joista perheenäiti Helen Brown on niukkasanainen.

– Meille tuli erimielisyyksiä naapureiden kanssa. Mieheni tupakointi aiheutti ongelmia, hän sanoo.

Helen Brownin mukaan häätö oli epäoikeudenmukainen, koska vuokrarästejä ei ollut.

Häädön jälkeen Brown on asunut miehensä Josephin sekä kahden kouluikäisen tyttärensä, 12-vuotiaan Angelican ja 10-vuotiaan Esthelan kanssa jo seitsemän kuukautta autossa.

Los Angelesin piirikunnassa elää asunnottomana noin 60 000 ihmistä. Asunnottomuus on vajaan vuosikymmenen aikana lisääntynyt roimasti: vuodesta 2011 kodittomien määrä on kasvanut yli 50 prosenttia. Tilanne kuuluu Yhdysvaltain vaikempiin, ja sitä luonnehditaan kriisiksi.

Los Angelesin kodittomuus on erityisen raakaa siksi, että kolme neljästä asunnottomasta viettää yönsä kadulla tai autossa, koska yömajoja ja asuntoloita ei ole tarpeeksi.

Kalifornian auringosta ja lämmöstä tunnetussa kaupungissa paleltui viime vuonna kuoliaaksi enemmän kodittomia kuin New Yorkissa. New Yorkissa kodittomia suojaa laki, joka takaa jokaiselle oikeuden yömajaan. Jos asuntolassa ei ole tilaa, kaupunki vuokraa vaikka huoneen hotellista.

Kaliforniassa tutkitaan parhaillaan mahdollisuutta alkaa toteuttaa samankaltaista politiikkaa.

Kello on iltakymmenen, ja 12-vuotias Angelica nukkuu jo. Hänestä ei näy täyteen pakatun auton takaosan uumenista hiustupsuakaan. Tyttö on ahtautunut makaamaan takapenkin ja peräkontin väliin, tavarakuormien ja takapenkin selkänojan puristukseen.

Isäpuoli Joseph lepää punaisen viltin alla takapenkillä astetta väljemmissä oloissa. Tosin perheen kissanpennun, Mr. Brownin hiekkalaatikko jalkatilassa asettaa hänellekin omat akrobaattiset haasteensa.

– Mieheni ja tyttäreni vaihtelevat nukkumispaikkoja. Minä olen aina kuskin paikalla, ellen sitten ole aivan kuolemanväsynyt, Helen Brown kertoo.

Esthela pääsee nukkumaan äitinsä viereen kartanlukijan paikalle.

Pysäköintialueella on toistakymmentä autoa, joista monissa ikkunat on peitetty sisältäpäin. Myös Brownit ovat virittäneet sivuikkunan eteen pyyhkeen verhoksi.

Yksityisyyden toive on ilmeinen. Kukaan ei pysäköi suoraan kenenkään viereen.

Yöpysäköintipaikka on Brownin perheelle tärkeä turvasatama. Alue on vartioitu ja aidattu. Palvelun tarjoaa yksi Los Angelesin monista järjestöistä, jotka järjestävät kodittomille turvallisia yöparkkeja.

Tähän yöparkkiin pääsy edellyttää, että auto on rekisterissä ja joko kodittoman oma tai hänelle todistettavasti käyttöön annettu. Auton on myös oltava ajokunnossa, sillä pysäköintialueelta on lähdettävä aamuseitsemältä pois. Päivisin pysäköintialue on muidenkin käytössä.

Browneille se sopii, sillä Esthela menee kouluun seitsemäksi, Angelica puoli kahdeksaksi.

Esthela painaa päänsä äitinsä kainaloon. Kujeilevan ja iloisen 10-vuotiaan mieli näyttää nukkumaanmenon hetkellä menevän toviksi matalaksi.

– Olen surullinen, että meidän pitää asua autossa, Esthela sanoo hiljaa.

Äiti halaa tytärtään, ja Esthela lähtee kapuamaan auton etupenkille kissa kainalossaan.

Esthelan ja Angelican kaltaisia alle 18-vuotiaita on Los Angelesin kodittomista alle kymmenesosa. Los Angelesissakin viranomaisten kiireellisyysasteikossa lapsiperheiden majoittaminen on kärkipäässä, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Brownin perhe on pienituloisuutensa vuoksi oikeutettu julkiseen asumistukeen. Perheellä on silti ollut vaikeuksia löytää sopivaa asuntoa ja saada elämänsä järjestykseen.

Asumistuen jälkeen vuokrasta jää itse maksettavaksi 30 prosenttia. Sekin on paljon, sillä Brownin perheessä kumpikaan aikuisista ei tällä hetkellä ole säännöllisessä päivätyössä. Joseph tekee satunnaisia keikkatöitä sähköasentajan opintojen ohella.

Asuntoministeriön myöntämän asumistuen ehtona on, että tukea saava kotitalous ei saa käyttää tuloistaan enempää kuin 40 prosenttia asumiseen.

Kodittomia auttavan The Shower of Hope -järjestön johtaja Mel Tillekeratne tietää, että Los Angelesin vuokratasolla se on paljon vaadittu.

– Los Angelesissa 600 000 ihmistä käyttää vuokraan vähintään 90 prosenttia tuloistaan. Suurin pelkomme on, että nämä ihmiset joutuvat kadulle, jos heidän asumisensa tukemiseksi ei tehdä mitään, Tillekeratne sanoo.

Rekka-auton kuljettaja Keith Jonesille kävi juuri niin. Palkka ei riittänyt vuokraan, ja hän joutui kodittomaksi nelisen kuukautta sitten.

Vastamäki alkoi, kun lääkäri totesi Jonesilla liian korkean verenpaineen eikä antanut enää lupaa ajaa isoa rekkaa. Kokopäiväinen työ vaihtui pienempiin, osa-aikaisiin kuljetushommiin. Takaisin rekan rattiin ei Jonesilla ole asiaa ennen kuin verenpaine laskee, ja sairauden hoito on vielä kesken.

64-vuotias Jones asuu 1990-luvulla valmistetussa Honda-henkilöautossaan. Auto on Jonesin silmäterä, koska se on paitsi hänen kotinsa, myös hänen pääsylippunsa turvallisempaan yöpymispaikkaan ja töihin.

– Pidän tätä autoa kuin kukkaa kämmenellä. Jos jotain menee rikki, kiirehdin äkkiä pennosistani korjausrahat kasaan, jotta saan pidettyä tämän liikenteessä, Jones sanoo.

Ajokin mittariin on kertynyt jo yli 400 000 kilometriä, joten huoli auton kestämisestä lienee aiheellinen.

Jones ei ole paljastanut tilannettaan työtovereilleen. Hän pakkaa yön jälkeen vilttinsä ja muut vähäiset tavaransa takakonttiin. Ulospäin autosta ei voi päätellä, että se on myös Jonesin koti.

Los Angelesin onneton asuntotilanne kismittää Jonesia valtavasti.

– Kaikki on ihan poskellaan. Vuokrat nousevat, mutta palkat eivät. Vuokrataso on karannut hulluksi, ja nykyään tarvittaisiin kaksi, jopa kolme ihmistä maksamaan yhtä vuokraa, hän sanoo.

Jones laskee, että pikkuyksiön vuokraan hän tarvitsisi 1 100–1 200 dollaria kuussa. Se on osa-aikatyötä tekevälle perheettömälle Jonesille paljon rahaa. Hän toivoo saavansa vuokranmaksuun asumistukea.

Jones haluaa uskoa pääsevänsä ensi kesään mennessä kylmästä autosta oikeaan kotiin.

– Minulle riittäisi pienikin huone. Haluaisin katon pääni päälle, paikan jossa käydä suihkussa ja tehdä ruokaa silloin, kun itse haluan.

Päättäjät ovat havahtuneet liian myöhään asunnottomuusongelman vakavuuteen, sanoo The Shower of Hope -järjestön johtaja Mel Tillekeratne.

Kaliforniassa tarvittaisiin viranomaislaskelmien mukaan noin 180 000 uutta kotia vuodessa, jotta asunnontarve saataisiin täytettyä.

Huutavasta asuntopulasta huolimatta rakentamisen tahti on Kaliforniassa hidastunut. Uusien rakennuslupien määrä on laskenut viime vuodesta 16 prosenttia 93 000:een. Useiden perheiden asuintaloihin haettujen rakennuslupien määrä väheni eniten.

Eikä rakentamisen määrä itsessään vielä takaa helpotusta kodittomuuteen, jos uudisrakennukset ovat kalliita loistohuoneistoja. Mel Tillekeratnen mukaan Los Angelesissa rakennuttajat ovat keskittyneet lähinnä niihin ja purkaneet luksushuoneistojen tieltä matalamman vuokran asuntoja.

Rakennuttamista jarruttaa Kaliforniassa myös työvoimapula. Los Angeles Times -lehden mukaan se on pahentunut paperittomien maahantulijoiden tiukentuneen valvonnan vuoksi. Lisäksi materiaalikustannukset ovat nousseet, ja taantuman pelko hillitsee rakennuttajien päätöksentekoa.

Samaan aikaan Kalifornian uudet, kerrostalojen rakentamiseen ohjaavat määräykset ovat törmänneet asukkaiden vastustukseen. Mel Tillekeratne on tilanteesta pahoillaan.

– Los Angelesissa asuu valtavasti superrikkaita, pari sataa tuhatta miljonääriä. Meidän on ymmärrettävä, että autossa ja teltoissa nukkuvat voisivat olla ihan jossain muualla, jos kaikki olisimme valmiita luopumaan jostain.

Tillekeratne toivoisi rakentamisen lisäksi nopeampia keinoja tilanteen helpottamiseen: työsuhdeasuntoja, vuokrakattoja ja jopa vuokrien jäädyttämistä.

Jotain sen suuntaista onkin jo tulossa. Kaliforniassa hyväksyttiin tänä syksynä laki, joka tammikuusta alkaen rajoittaa vuokrankorotukset osassa asunnoista enintään viiteen prosenttiin vuodessa.

Uudistus rajoittaa myös vuokranantajan häätöoikeutta silloin, kun vuokralainen on asunut asunnossa yli vuoden eikä hän ole rikkonut vuokrasopimusta tai jättänyt vuokria maksamatta.

– Viimein päättäjät näyttävät tajunneen, että tästä kriisistä ei päästä rakentamalla. He odottivat kuitenkin liian pitkään, Tillekeratne sanoo.

Kodittomuutta vuosia seurannut Tillekeratne arvioi, että ongelma pahenee lähivuosina entisestään.

Koko Kalifornian osavaltion alueella elää asunnottomana 130 000 ihmistä. Heistä yli kaksi kolmannesta on vailla yösuojaa.

– Moni tulee Los Angelesiin suurin toivein, että menestyisi näyttelijänä tai muusikkona. Mutta tosiasiassa vain äärimmäisen harva onnistuu, Tillekeratne sanoo.

Toisessa metropolissa San Franciscossa kodittomuutta ovat välillisesti ruokkineet Piilaakson teknologiayhtiöt. Korkeasti palkattujen it-osaajien myötä vuokrahinnat ovat nousseet monen palveluammatissa työskentelevän ulottumattomiin.

San Franciscossa meni viime vuoden vaaleissa läpi lakialoite, jolla yli 50 miljoonan liikevaihtoa tekeviltä yrityksiltä aletaan periä niin sanottua kodittomuusveroa. Sen tavoitteena on kerätä vuosittain 300 miljoonaa kaupungin kodittomien auttamiseen ja asuttamiseen.

Lain puolustajien mukaan menestyneiden teknologiayhtiöiden moraalinen velvollisuus on auttaa ratkaisemaan ongelma, jonka pahenemista ne ovat itse edesauttaneet.

Mel Tillekeratne tapaa työssään myös ihmisiä, jotka niin sanottu alustatalous on pakottanut yrittäjyyteen ilman vakituisia tuloja ja työsuhde-etuja. Hän mainitsee esimerkkinä kyytipalvelu Uberin.

Kodittomia Uber-kuljettajia Tillekeratne näkee säännöllisesti järjestönsä yöparkeissa ja liikuteltavilla suihkupaikoilla.

Järjestön konttisuihkuissa peseytyy viikoittain useita satoja ihmistä. Neljän suihkupaikan kontteja kierrätetään eri puolilla Los Angelesia.

Brownin perheen yöparkkialueelta ei suihkua löydy. Autossa nukutun yön jälkeen unihiekat pyyhitään kosteuspyyhkeillä.

Äiti Helen pitää huolen, että tytöistä ei huomaa kodittomuutta. Heillä on puhtaat vaatteet ja muodikkaat silmälasit. Esthelan luokkakavereista yksikään ei tiedä, että perhe asuu autossa.

Helen Brown sanoo haluavansa katsoa eteenpäin sen sijaan, että jäisi katkeruuteen vellomaan. Hän ajattelee, että tyttäret kestävät kodittomuuden paremmin, kun saavat sitkeyden mallin äidiltään.

Tänä aamuna ilmassa on toiveikkuutta. Brown on sopinut seuraavaksi päiväksi asuntonäytön. Talossa olisi omaa pihaa lasten leikkiä ja kissan kirmata.

– Ensimmäistä kertaa vuosikausiin pääsisimme taloon kerrostalohuoneiston sijaan. Selitin vuokranantajalle rehellisesti tilanteemme, ja hän kuulosti siltä, että voisi antaa meille mahdollisuuden, Brown iloitsee.

Päiväksi Brown ajaa auton puiston parkkialueelle. Lampea ympäröivä puisto on valikoitunut perheen päiväpysäköintipaikaksi paristakin syystä.

Puistossa on hyvä tehdä pienellä kaasukeittimellä ruokaa, ja syödä saa puiston pöytien ääressä. Tärkeää on myös, että puistossa on ilmainen langaton nettiyhteys. Sillä äiti voi etsiä asuntoa ja tytöt katsella eteläkorealaisia poikabändejä.

Muutamaa päivää myöhemmin Helen Brown kertoo puhelimessa, miten asuntonäytössä oli mennyt. Asuntoa havitteli useita muitakin perheitä, eikä vuokranantaja valinnut vuokralaisikseen Browneja.

Tyttöjen kerrossänky jää vielä varastoon odottamaan pääsyä uuteen kotiin.

– Etsintä jatkuu, Helen Brown sanoo.

Posti-kohun viimeisimmät käänteet ovat saaneet perussuomalaiset ja kokoomuksen vaatimaan pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroa. Saman puolueen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero ilmoitti eroavansa perjantaina.

• Miksi postiministeri Paatero sai lähteä? Ota tilanne haltuun 100 tai 400 sanassa

Suomen historiasta tunnetaan vain kaksi tapausta, jossa pääministeri on jättänyt tehtävänsä poliittisen skandaalin vuoksi. Kuinka vahvalla pohjalla on opposition tämänkertainen erovaatimus? Kysyimme kahdelta politiikan tutkijalta.

Johanna Vuorelma, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto:

"On hyvin vaikea sanoa mitään siitä, kuinka todennäköisesti tilanne voi johtaa Rinteen eroon. Moniin muihin poliittisiin skandaaleihin verrattuna Posti-kohu on arvaamattomampi, koska siinä on niin monia eri osapuolia: mukana eivät ole pelkästään eri puolueet.

Sinänsä hallituksen eron vaatiminen on oppositioretoriikassa tyypillinen keino. Tähän asti julkisessa keskustelussa ei ole minusta tullut esille mitään sellaista, jonka voisi olettaa johtavan eroon.

Tiedotustilaisuudessa Rinne perusteli Paateron eroa puhumalla epäluottamuksesta Postin hallitusta kohtaan. Siinä oli ristiriita perustelun ja päätöksen välillä. Ajattelin, että siinä siirrettiin vastuuta moneen eri suuntaan.

Minusta kysymys ei kuitenkaan ole Rinteen pääministeriydestä, vaan laajemmasta asiasta. Johanna Vuorelma

Monet analysoivat tilannetta siten, että Rinne on halunnut pelastaa oman asemansa. Minusta kysymys ei kuitenkaan ole Rinteen pääministeriydestä, vaan laajemmasta asiasta.

Juha Sipilän hallitus oli rikkomassa Suomessa pitkään vallassa ollutta kolmikantaista mallia. Rinne pyrkii palauttamaan sitä, eivätkä kaikki hyväksy sitä. Siinä mielessä tämä on paluuta hyvin vanhoihin ideologisiin jakolinjoihin työntekijöiden asemaa puolustavan vasemmiston ja työnantajien asemaa puolustavan oikeiston välillä.

Pohjimmiltaan kyse on siis ideologian paluusta politiikkaan – ei siitä, valehteliko joku vai ei. Rinteen puheesta saa kuvan, että Paatero ei edustanut tarpeeksi johdonmukaisesti ja voimallisesti työntekijöiden asemaa ja tehnyt Postin hallitukselle selväksi, että palkkaheikennykset eivät yksinkertaisesti tule kysymykseen."

Ville Pitkänen, valtiotieteiden tohtori, e2 Tutkimus:

"Poliittiset kohut ovat yksilöllisiä, mutta ne eskaloituvat usein samalla tavalla. Oppositio antaa painetta, media ruokkii sitä ja kohun silmään joutuneet poliitikot puhuvat epävarmasti.

Oppositiolle on poliittisesti järkevää painottaa Posti-keskustelussa sitä, että pääministeri on antanut eduskunnalle väärää tietoa. Sellaisesta on rokotettu ministereitä aikaisemminkin – jos muistellaan vaikkapa Alexander Stubbin omasta päästä keksimiä numeroita. Siitä nousi aikanaan valtava kohu.

Suomalaisessa politiikassa pääministerin asema on aika vahva. Ville Pitkänen

En usko tähän asti tulleiden tietojen perusteella, että oltaisiin menossa tilanteeseen, jossa pääministerin ero on oikeasti mahdollinen. Suomalaisessa politiikassa pääministerin asema on aika vahva.

Ja niin kauan kun hallituksen rivit pysyvät yhtenäisinä, oppositio saa vaatia eroa niin paljon kuin haluaa. Vasta jos hallituksessa ruvettaisiin puoluetasolla pohtimaan vakavasti, onko luottamus pääministeriin mennyt, se olisi kriisin paikka.

Rinteen kohdalla tässä keskustelussa on kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. On niin paljon asioita, joista emme ehkä vielä tiedä kaikkea. Uskon, että keskustelu jatkuu ja uusia käänteitä voi tulla viikonlopun aikanakin."

Lue myös:

Näin ministeri Paateron kujanjuoksu Postin kanssa päättyi eroon – Lue tästä käänteet

Rinteen kritiikki ei yllättänyt – Pohjola ei aio erota Postin hallituksen johdosta

Kuka korvaa eronneen Sirpa Paateron? Tässä seitsemän nimeä, jotka ovat spekulaatioissa esillä

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Meksikossa poliisin ja huumerikollisiksi epäiltyjen välisessä ampumisessa on kuollut ainakin 14 ihmistä, kertovat maan viranomaiset. Yhteenotto tapahtui Villa Uniónin kaupungissa noin 60 kilometrin päästä Yhdysvaltain rajasta.

Ampuminen alkoi, kun poliisit huomasivat kaupungilla useita ajoneuvoja, joissa oli raskaasti aseistautuneita matkustajia.

Coahuilan osavaltion kuvernöörin Miguel Ángel Riquelmen mukaan kuolonuhreista neljä oli poliiseja ja seitsemän rikollisiksi epäiltyjä. Lisäksi kolme tunnistamatonta ruumista on löytynyt tapahtumapaikan läheltä. Useita poliiseja haavoittui, ja maan hallinnon edustajat kertovat monien ihmisten, myös yhden lapsen, olevan kateissa.

Paikallisviranomaiset ovat kertoneet takavarikoineensa 12 ajoneuvoa, aseita ja ammuksia.

Riquelmen virallisella Facebook-sivulla jaetussa videossa näkyy tulituksessa vaurioitunut pormestarin toimisto. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt myös kuvia yhteenoton jälkeisestä kaaoksesta.

Trump haluaa taistella huumekartelleja vastaan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi aiemmin tällä viikolla aikovansa määritellä meksikolaiset huumekartellit terroristiryhmiksi. Presidentti on puhunut kartelleista tiukkaan sävyyn sen jälkeen kun yhden kartellin on epäilty olleen vastuussa Pohjois-Meksikossa tapahtuneesta yhdeksän yhdysvaltalaismormonin surmasta marraskuun alussa.

Trump on luvannut auttaa Meksikoa taistelemaan huumekartelleja vastaan, ja maat ovatkin tehneet läheistä yhteistyötä jengien vastustamisessa. Trumpin suunnitelmien julkitulon jälkeen Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador kuitenkin varoitti, ettei hän aio sallia Yhdysvaltojen aseellisia operaatioita Meksikoon.