– Aloitamme tällä alalla aivan uuden aikakauden, Henrik Ehrnrooth julistaa.

Hissiyhtiö Kone aloitti kevään tulosjulkistuskauden. Jälki oli tuttua Konetta – yhtiön myynti kasvoi yli kymmenyksen ja liikevoitto vielä enemmän.

Ehrnroothin esityskalvot vaihtuvat ja miljardit vilisevät. Viime vuonna yhtiö näytti onnistuneen kaikilla liiketoimintansa osa-alueilla.

Yhtiö onnistui nostamaan hintoja jopa Kiinassa.

Tälle vuodelle myynnin kasvuodotukset ovat maltillisemmat, eli “nollan ja kuuden prosentin välillä”. Tämä ei estä Ehrnroothia kehumasta hissejään kuin paraskin autokauppias.

Uusien, DX-sarjan hissien “antibakteerisille pinnoille” tahrat eivät tartu ja pienet naarmutkin voidaan toimitusjohtajan mukaan korjata helposti.

– Valaistus, muotoilu nousevat aivan uudelle tasolle. Samalla voimme muuttaa sitä käyttökokemusta verkon yli. Esimerkiksi hotellit voivat vaihdella sitä päivien ja vuodenaikojen mukaan.

Kone kehittää uusia palveluja itse ja avaa ovia järjestelmiinsä muillekin. Asiakkaat voivat ottaa käyttöön esimerkiksi BlindSquare -yhtiön ohjelmiston, jonka avulla näkövammaiset voivat navigoida kiinteistöissä paremmin.

Lisäksi yhtiö valmistautuu jo aikaan, jolloin ihmisten joukossa liikuskelee erilaisia robotteja.

– Esimerkiksi robottitoimittajat voivat myydä palvelujaan rakennuksiin, joissa on Koneen hissit.

Robottirintamalla Kone on tehnyt yhteistyötä yhdysvaltalaisen Savioke-yhtiön kanssa, jonka robotit kuljettelevat tavaroita ja pikkupurtavaa hotellivieraille. Koneen tuloksenteon kannalta oleellista on, että Kone voi jatkossa käynnistää tällaisia sovelluksia etäältä – ilman että huoltomiesten tarvitsee käydä paikalla.

Siinä säästyy pitkä penni.

Toinen yhtä tärkeä syy on se, että palveluihin sitoutunut asiakas ei kovin helposti ole vaihtamassa huoltopalvelusopimusta kilpailevalle hissiyhtiölle.

Kilpailijoista puheen ollen, kohta heitä saattaa olla yksi vähemmän.

Bloomberg: Kone tarjoaa ThyssenKruppin hisseistä 17 miljardia – osakekauppa seis pörssissä

Sitä mukaa kun Koneen osakekurssi on kivunnut, analyytikot ovat alkaneet epäillä, että sama meno ei voi jatkua. FactSet-yhtiön seuraamista 27 analyytikosta vain kaksi antaa tällä hetkellä Koneen osakkeelle ostosuosituksen.

Peräti viisitoista antaa myyntisuosituksen.

Tämä niin kutsuttu konsensusennuste ei ole absoluuttinen totuus yhtiön potentiaalista. Koneen kohdalla osakkeiden myyntiä suosittelevat ovat olleet ennenkin väärässä.

Tällä hetkellä moni lienee kuitenkin huolissaan Koneen suunnitelmasta ostaa saksalaisen Thyssenkruppin hissiliiketoiminta.

Arvioiden mukaan Thyssenkruppin hissien osto olisi kooltaan samaan luokkaa kuin Nokian lähes 16 miljardia euroa maksanut Alcatel-Lucent-ostos. Sen sulattelu on osoittautunut Nokialle ongelmalliseksi. Moni muistaa myös Nokian ja Siemensin verkkofuusion, joka oli perin surkea luku suomalaista yrityshistoriaa.

Suurilla yrityskaupat tuottavat usein harmaita hiuksia. Miksi Kone haluaa ottaa riskin?

Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth korostaa, ettei mitään ole vielä päätetty. Yhtiöt kuitenkin täydentäisivät toisiaan monella tavalla.

– Thyssenkrupp on hyvin vahva esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Koreassa, joissa meillä ei ole juuri liiketoimintaa. Me taas olemme vahvoja muualla Aasiassa.

Saksalaisyhtiö vahvistaisi Konetta. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan huoltopalveluiden markkinoilla Koneella ei ole yhtä vahva asema kuin Otisilla, Schindlerillä ja Thyssenkruppilla.

Toinen syy ostotarjouksen tekemiseen ovat juuri ne digitaaliset tulevaisuuden palvelut, joita Ehrnrooth tämän artikkelin alussa kuvaili.

– Uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen vaatii resursseja. Uskomme, että yhdessä yritykset saisivat tuotteita nopeammin markkinoille, hän sanoo.

Hissikaupoista liikkuu paljon huhuja ja vahvistamattomia tietoja. Uutistoimisto Bloombergin tämänpäiväisten tietojen mukaan Kone olisi tarjoamassa yhdessä CVC Capital Partnersin kanssa Thyssenkruppin hisseistä noin 17 miljardia euroa.

Kaupankäynti Koneen osakkeilla keskeytettiin Helsingin pörssissä tiistaina kello 18.17 ennen pörssin sulkeutumista. Syynä oli se, ettei Kone ole kertonut sisäpiiritietoja markkinaosapuolille.

Ennen kaupankäynnin keskeyttämistä Koneen osake oli 4,92 prosenttia nousussa. Kone tiedotti myöhemmin tiistai-iltana tehneensä ei-sitovan tarjouksen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta.

Yhtiön mukaan tarjouksen hinta on kohtalaisen lähellä mediassa esitettyjä arvioita.

Koneen ymmärryksen mukaan Thyssenkrupp käy keskusteluja myös muiden tahojen kanssa. Kone painottaa epävarmuutta siitä, että keskustelut Thyssenkruppin ja Koneen välillä johtaisi sopimukseen tai transaktioon.

Toimitusjohtaja: Isoja kauppoja on tehty ennenkin

Thyssenkrupp ei ole kertonut kenelle se hissinsä myy, jos myy. Tarjouskilpailuun osallistuu todennäköisesti myös japanilainen Hitatchi sekä joukko pääomasijoittajia.

Koneen etuna kilpailussa on se, että ammattiliitoilla on Saksassa suuri valta päätöksenteossa. Jättiliitto IG Metall saattaa hyvinkin suosia pääomasijoittajien sijasta suomalaista ostajaa, jolla on perinteet hissimarkkinoilla.

Mitä suuriin yrityskauppoihin tulee, Henrik Ehrnrooth muistuttaa, että on Kone niitäkin tehnyt.

Vuonna 1968 yhtiö aloitti kansainvälistymisen ostamalla ruotsalaisen Asean hissiliiketoiminnan. Vuonna 1974 oli vuorossa yhdysvaltalainen Westinghousen hissiliiketoiminta Euroopassa. Vuonna 1994 kaupan kohteena oli Yhdysvaltojen neljänneksi suurin hissiyhtiö Montgomery Elevator Company.

– Koneen kokoon suhteutettuna ne olivat jättikauppoja.

Koneella on siis kokemusta isoista kaupoista – vaikka niistä onkin aikaa. Tänään Koneella on 60 000 työntekijää, joista Suomessa toimii noin pari tuhatta.

Artikkelia on päivitetty Koneen tiedotettua tarjouksen jättämisestä tiistai-iltana. Koneen toimitusjohtajan haastattelu on tehty tulosjulkistuksen yhteydessä aiemmin päivällä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti pian vaalivoittonsa jälkeen pyrkivänsä diilien diiliin – rauhansuunnitelmaan israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.

Trumpin on määrä julkistaa rauhansuunnitelmansa tiistai-iltana Suomen aikaa.

Suunnitelmasta on ennakkoarvioiden mukaan tulossa hyvin mieluinen Israelille.

– Oletan, että se on Yhdysvaltojenkin presidentin esittämäksi suunnitelmaksi poikkeuksellisen vahvasti Israelin kantoja myötäilevä, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.

Palestiinalaiset vastustavat suunnitelmaa jyrkästi. Palestiinalaisten pääministeri Mohammad Shtayyeh vaati eilen maailmanlaajuista boikottia suunnitelmalle, jonka hän katsoo rikkovan kansainvälistä lakia.

– Palestiinalaiset pelkäävät, että he syrjäytyvät tässä täysin, jäävät yksin kansainvälisessä järjestelmässä. Tästä syystä he vetoavat laillisuusnäkökulmiin, jotta saisivat kannatusta kansainvälisen yhteisön piirissä, Juusola sanoo.

Ilman palestiinalaisten tukea Trumpin suunnitelmien tulokset jäävät laihoiksi.

– Lyhyellä tähtäimellä kaikki, Trump mukaan lukien, tietävät, että sillä ei ole mitään mahdollisuuksia, Juusola sanoo.

Professorin mukaan ajoituksella on syynsä

Juusolan mukaan rauhansuunnitelman julkaisulle on muitakin syitä kuin konkreettinen rauha.

– Nyt on vaalivuosi ja Trumpin kannattajien ja uskonnollisen oikeiston keskuudessa sopimus saa ilman muuta merkittävää kannatusta, sanoo Juusola.

Samalla kun Trump esittää rauhansuunnitelmansa, hänen virkarikosoikeudenkäyntinsä jatkuu senaatissa.

Israelissa puolestaan Netanjahua odottaa korruptio-oikeudenkäynti.

Israelissa maan parlamentin, knessetin, oli tänään määrä käsitellä Netanjahun pyytämää syytesuojaa.

Netanjahu ilmoitti tänään tiistaina, että hän ei vaadikaan syytesuojaa.

Israelissa pidetään maaliskuussa jo kolmannet vaalit vuoden sisään.

Aluekiistat erimielisyyksien takana

Yhdysvaltojen ja palestiinalaisten suhteet ovat olleet jäiset sen jälkeen, kun Trump tunnusti Jerusalemin Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi joulukuussa 2017.

Palestiinalaiset haluavat tehdä Itä-Jerusalemista tulevan valtionsa pääkaupungin.

Palestiinalaiset ovat ilmoittaneet, että he eivät tule hyväksymään puolueellisena pidettyä suunnitelmaa, jonka neuvotteluissa he eivät ole olleet mukana.

– Kun palestiinalaiset tämän sopimuksen mitä suuremmalla todennäköisyydellä hylkäävät, se voi antaa Netanjahulle ja Israelin johdolle mahdollisuuden esimerkiksi liittää Israeliin osia miehitetyistä alueista, niin kuin he ovat jo pitkään uhkailleet tekevänsä, Juusola sanoo.

Mitä ovat Israelin siirtokunnat?

Israel miehitti Länsirannan vuonna 1967 käydyssä kuuden päivän sodassa ja on sen jälkeen perustanut sinne useita siirtokuntia. Esimerkiksi YK ja useat länsimaat pitävät Israelin palestiinalaisalueille rakentamia siirtokuntia lain vastaisena.

Yhdysvaltojen näkökulma siirtokuntiin oli pitkään muun kansainvälisen yhteisön kaltainen, mutta marraskuussa Yhdysvallat muutti kantaansa ja tunnusti siirtokunnat laillisiksi.

– Ennakkotietojen mukaan sopimus sallisi merkittävän osan Israelin siirtolaisista jäädä miehitetyille alueille, Juusola kertoo.

Kansainvälisen lain puitteissa kaikki miehitys pitäisi Juusolan mukaan lopettaa. Siirtolaisten pitäisi poistua miehitetyiltä alueilta välittömästi ja Israelin vetäytyä niiltä.

Juusolan mukaan palestiinalaiset seuraavat tarkkaan, millaisia näkökulmia Trumpin rauhansuunnitelma ottaa Jerusalemiin, Israelin ja tulevan palestiinalaisvaltion rajoihin sekä palestiinalaispakolaisiin.

– Israelin mukaan historiallisen Palestiinan ulkopuolella asuvilla pakolaisilla ei tulisi olla paluuoikeutta Israeliin.

Trumpin suunnitelma ei välttämättä pidä sisällään ajatusta palestiinalaisen valtion täydestä itsenäisyydestä.

Juusolan mukaan on myös mahdollista, että rauhanluonnokseen kuuluu ajatus konkreettisista rajoista, jotka myötäilevät Israelin kantoja.

Trump voi luottaa liittolaisten tulitukeen

Trumpin hallinto voi myös laskea sen varaan, että Yhdysvaltojen alueelliset liittolaiset painostavat palestiinalaisia hyväksymään rauhansuunnitelman myöhemmin.

Saudi-Arabian ja Israelin keskinäiset suhteet ovat Juusolan mukaan selvästi parantuneet viime vuosina.

– Ja samanaikaisesti Saudi-Arabian johto, erityisesti kruununprinssi Muhammad bin Salman, on hyvin läheinen Trumpin hallinnon ja erityisesti Jared Kushnerin kanssa.

Jos Yhdysvallat vaatii liittolaisiaan painostustoimiin, se voi asettaa Jordanian tukalaan asemaan.

– Siellä on paljon sisäpoliittisia jännitteitä ja on mahdollista, että tämä johtaa levottomuuksiin siellä, Juusola sanoo.

Lähi-itään erikoistunut professori arvioi, että levottomuuksia ja joitain mielenosoituksia on luvassa palestiinalaisalueilla joka tapauksessa.

Hän pitää mahdollisena myös merkittävämpää kansannousua tai levottomuuksia.

Lue myös:

Rauhansuunnitelma joka sopii Israelille jo ennen julkistamistaan – Netanjahu tukeutuu Trumpiin, ja hyvästä syystä

Trump: Lähi-idän rauhansuunnitelma on jotain, mitä palestiinalaiset lopulta haluavat – "vuosisadan sopimus" julkaistaan tiistaina

AFP: Palestiinalaiset uhkaavat irtautua Oslon sopimuksen ehdoista Trumpin rauhansuunnitelman vuoksi

Suomalaisprofessorit kritisoivat: Yhdysvallat toimii vastoin kansainvälistä oikeutta tunnustaessaan Israelin siirtokunnat

Yhdysvallat lupailee palestiinalaisille 50 miljardin talouspakettia – suunnitelma sai täystyrmäyksen palestiinalaisilta

Belgian entinen kuningas Albert II on myöntänyt olevansa aviottoman tyttären isä. Entinen kuningas myönsi asian sen jälkeen kun dna-näyte isyydestä osoittautui positiiviseksi.

Taustalla on vuosien oikeustaistelu, jossa taiteilija Delphine Boël väitti ex-kuningasta isäkseen. Boël sanoi asianajajansa välityksellä tunnustuksen olevan helpotus.

85-vuotias entinen monarkki myönsi asian lausunnossaan, jossa hän sanoi lopettavansa "tuskallisen" kiistan isyydestä. Oikeutta on käyty vuodesta 2013, jolloin Albert luopui kruunustaan ja menetti syytesuojansa.

Kieltäytyi testeistä

Albert ei koskaan julkisesti kiistänyt isyyttään, mutta hän kieltäytyi sinnikkäästi dna-testeistä.

Toukokuussa 2019 belgialainen tuomioistuin kuitenkin päätti, että ex-kuninkaan on suostuttava näytteeseen sakon uhalla. Päätöksen mukaan ex-kuninkaalle pamahti 5 000 euron sakko jokaiselta päivältä, jona hän kieltäytyi näytteestä.

Boël, 51, väitti vuonna 2005 ensimmäistä kertaa julkisesti, että Albert on hänen isänsä. Boëlin äiti, paronitar Sybille de Selys Longchamps on sanonut, että hänellä ja Albertilla oli suhde vuosina 1966–1984, kun Albert oli vielä Liègen prinssi.

Albert II nousi kuninkaaksi vuonna 1993 veljensä kuoltua. Albert luopui kruunusta vuonna 2013 terveyssyihin vedoten. Hänellä on kolme muuta lasta kuningatar Paolan kanssa : nykyinen kuningas Philippe sekä prinsessa Astrid ja prinssi Laurent. He ovat kaikki vanhempia kuin Delphine.

Boëlin tausta nousi julkiseksi puheenaiheeksi vuonna jo 1999, kun Albertin italialaisesta vaimosta, kuningatar Paolasta julkaistiin elämäkerta. Siinä väitettiin, että Albertilla on ollut pitkä sivusuhde, josta syntyi tytär 1960-luvulla.

Delphine Boël on sanonut, ettei hän halua rahaa vaan asian tunnustamista, jotta se ei jäisi painolastiksi hänen lapsilleen. Hänellä itsellään on aatelisarvo Belgiassa.

Aiheesta aiemmin:

Belgian 84-vuotias ex-kuningas taipui lopulta antamaan dna-näytteen – väitetään aviottoman lapsen isäksi

Tuomioistuin määräsi Belgian ex-kuninkaan antamaan DNA-näytteen sakon uhalla

Koronavirus on tarttunut Euroopassa ensi kerran ihmisestä toiseen, kertoivat terveysviranomaiset tiistaina. Saksalainen 33-vuotias mies sai tartunnan Euroopassa viime viikolla vierailleelta kiinalaiselta kollegaltaan.

Myöhemmin tiistai-iltana terveysviranomaiset vahvistivat kolmen muun ihmisen saaneen tartunnan samassa työpaikassa.

Autojen osia valmistavan Webaston saksalainen työntekijä oli osallistunut viikko sitten Stockdorfissa Baijerin osavaltiossa koulutukseen, jossa kouluttajana oli hänen Shanghaista kotoisin oleva kollegansa.

Kiinalaisnainen oli alkanut tuntea itsensä sairaaksi paluumatkalla Kiinaan viime torstaina. Miehen koronavirustartunta todettiin maanantai-iltana. Mies on sairaalassa eristyksissä, mutta pärjää hyvin, kertoo paikallinen terveysviranomainen.

Viranomaisten mukaan noin 40 Webaston työntekijää on voinut saada tartunnan kiinalaiselta kollegaltaan. Heidät testataan viruksen varalta keskiviikkona.

Webasto on kieltänyt työntekijöitään matkustamasta Kiinaan tai sieltä pois seuraavien kahden viikon aikana.

Useat kiinalaiset yritykset ovat kehottaneet työntekijöitään tekemään etätöitä kotoaan seuraavien viikkojen ajan. Useat Euroopan maat aikovat evakuoida kansalaisiaan Kiinasta lähipäivinä.

Myös EU:n komissio ilmoitti tiistai-iltana, että se aikoo lennättää kansalaisiaan Wuhanista viruksen vuoksi. Ensimmäisellä lennolla on noin 250 ranskalaista. Toiselle lennolle osallistuu yli sata henkilöä muista Euroopan maista.

Yhdysvallat on ilmoittanut aloittavansa rokotteen kehittämisen virusta vastaan. Kiina on puolestaan suostunut siihen, että Maailman terveysjärjestö WHO voi lähettää Kiinaan kansainvälisiä asiantuntijoitaan tutkimaan virusta.

Japanissa tartunta

Japanissa puolestaan on todettu koronaviruksen tartunta miehellä, joka ei ole viranomaisten tietojen mukaan vieraillut viime aikoina Kiinassa. Sen sijaan mies on kyydinnyt Wuhanista kotoisin olleita matkailijoita kahdesti tammikuussa. Viranomaiset epäilevätkin, että tartunta saattaa olla peräisin näiltä.

–Ja jos näin on, tämä olisi ensimmäinen ihmisestä toiseen tapahtunut tartunta Japanissa, terveysministeriöstä kerrottiin.

Japanissa on toistaiseksi saatu vahvistus kuudesta tartunnasta.

Japani on määrännyt tarkastuksia Kiinasta tuleville matkustajille. Maa aikoo lähettää tiistaina myös lentokoneen Kiinan Wuhaniin evakuoimaan sieltä japanilaisia.

Hongkong katkaisi yhteydet

Hongkong on katkaissut valtaosan matkustusyhteyksistä manner-Kiinaan koronavirusepidemian vuoksi. Asiasta kertoi Hongkongin edustaja Carrie Lam tiistaina.

Sekä luotijunayhteys, hitaammat junayhteydet että lauttaliikenne on pysäytetty toistaiseksi. Lentojen määrää on vähennetty puoleen ja henkilökohtaiset matkustusluvat manner-Kiinaan on peruttu.

Lam vetosi myös Kiinassa oleskeleviin hongkongilaisiin, jotta nämä palaisivat koteihinsa ja pysyisivät siellä karanteenissa 14 vuorokautta.

Kuukausien piina

Uuden koronaviruksen tiedetään toistaiseksi aiheuttaneen 106 ihmisen kuoleman, kaikki Kiinassa. Vahvistettujen tartuntojen määrä on Kiinassa kivunnut yli 4 000:een.

Suurin osa tartunnoista on tapahtunut Wuhanin kaupungissa ja sen ympäristössä Hubein maakunnassa. Baijerissa vieraillut kiinalaisnainenkin oli saksalaisviranomaisen mukaan käynyt ennen sairastumistaan Wuhanissa vanhempiaan tapaamassa.

Kiinan lisäksi tartuntoja on ollut eri puolilla maailmaa, enimmäkseen muissa Aasian maissa. Tapauksia on todettu myös Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

Asiantuntijat varoittavat, että virustartunnat saattavat jatkua vähintään kuukausia ja koskevat kymmeniätuhansia ihmisiä.

– Tämä ei pääty ensin viikolla tai ensi kuussa, sanoo professori Alessandro Vespignani yhdysvaltalaisesta Northeastern University -yliopistosta.

Tanskalaislehti suututti Kiinan koronaviruspilakuvalla

Tanskalaisen Jyllands-Posten-lehden satiirinen piirros uudesta koronaviruksesta suututtaa Kiinaa. Kiinan Tanskan-suurlähetystö on vaatinut lehdeltä anteeksipyyntöä, mistä lehti on kuitenkin kieltäytynyt.

Lehti julkaisi maanantaina pilakuvan, jossa Kiinan lipun viisi tähteä on korvattu viruksilla.

Kiinan suurlähetystö reagoi nopeasti kuvaan ja sanoi sen loukkaavan Kiinaa ja kiinalaisia.

Lehden päätoimittaja Jacob Nybroe vastasi, ettei lehti halua mitenkään pilailla Kiinan tilanteella, muttei aio myöskään pyytää anteeksi.

– Emme voi pyytää anteeksi sellaista, mikä mielestämme ei ole väärin.

Jyllands-Posten sai vuonna 2005 aikaan valtavaa kuohuntaa pilakuvillaan profeetta Muhammadista. Muslimit suuttuivat kuvista, ja eri maissa järjestettiin suuria taskalaisvastaisia mielenosoituksia.

Päivitetty 28.1.2020 kello 22.50: Lisätty tieto kolmesta muusta tartunnan saaneesta saksalaisesta.

Aiheesta aiemmin:

Kiinassa todettu jo yli 100 koronaviruskuolemaa – vahvistettujen tartuntojen määrä pompannut yli 4 000:een

Kiina pani koronaviruksen vuoksi miljoonia ihmisiä saarroksiin – asiantuntijat pitävät kokonaisten kaupunkien eristämisiä ylilyönteinä

Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa – THL:ltä ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville

Asiasta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00 saakka.

Kuljetusyrittäjä Rauno Sikiö huokaisee puhelimeen. Pelkona on, että kaikki yrityksen seitsemän autoa seisoo toimettomana ensi viikosta alkaen.

– Arpapeliä on, saako puuta kuljetettua mihinkään ensi viikolla. Tällä viikolla saadaan vielä jotain tehtyä, vaikka nytkään ei ajeta enää koko kapasiteetilla, toteaa Sikiö kuljetusyritys Tii-Sikistä.

Sikiön yritys kuljettaa pääasiassa raakapuuta yrityksille ja yksityisille. Kuljettajia yrityksellä on 11.

– Kaikille kuljettajille on lomautusvaroitukset annettu.

Lakon ajankohta harmittaa yrittäjää, koska tammi-maaliskuussa on paras ajoaika.

– Totta kai lakolla on iso merkitys. Suurimmat määrät puuta ajetaan juuri vuoden alkukuukausina. Joinakin vuosina nämä kuukaudet ovat olleet vuoden pelastus ansiotasoa ajatellen, toteaa Sikiö.

"Pelätään, että kuljettajat lähtevät sellaisille aloille, missä töitä saa tehdä"

Paperikoneiden pysähtyminen vaikuttaa laajasti kuljetusyrityksiin. Esimerkiksi Keski- ja Itä-Suomessa on liikenteessä noin 60 pronsenttia kuljetuskalustustosta.

Lisäksi valtaosa metsäalan kuljetusyrityksistä on ilmoittanut lomautuksista.

– Taloustilanne ei ole ollut kovin häävi ennen lakkoakaan. Lakko tarkoittaa sitä, että tämän vuoden tuloksenteko on mennyttä, sanoo metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi kuljetusalan etujärjestö SKAL:sta.

Mitä isompi kuljetusyritys kyseessä, sitä varmemmin työntekijälle on tiedossa lomautuksia.

– Tässä pelätään sitä, että kuljettajat lähtevät sellaisille aloille, missä töitä saa tehdä.

Palojärven mukaan lakko vaikuttaa eniten haketta kuljettaviin autoilijoihin.

– Kun sellutehtaat pysähtyvät, ei ole paikkaa mihin haketta ajaa. Taustalla on vielä sahojen lakko. Silloin ei tullut haketta mitä ajaa, Palojärvi selittää tukalaa tilannetta.

Raakapuun kuljettajilla töitä voi sen sijaan vielä riittää. Metsästä pystytään kuljettamaan puut säilöpaikkoihin, kunnes säilöpaikatkin ovat täynnä.

– Osalla saattaa olla viikoksi ajoja. Joillain vähän pitemmäksi aikaa, ja osalla loppuu ajot heti. Se johtuu siitä,miten varastot täyttyvät puusta, Palojärvi sanoo.

"Jos seisokki jatkuu vielä kolmen viikon jälkeenkin, sitten on huonompi juttu"

Lakon lisäksi syksy ja alkutalvi ovat olleet sään takia takkuisia metsäalan kuljetusyrityksille. Lauhan ja kostean alkutalven vuoksi isoilla kuljetusautoilla ei ole ollut metsäteille asiaa. Nyt kun sää on monin paikoin pakastunut ja viimein päästäisiin töihin, lakko estää sen.

– Se on vähän niin kuin jäänmurtajat. Nekin ryhtyvät lakkoon silloin, kun on jäätä, huokaisee yrittäjä Rauno Sikiö kuljetusyritys Tii-Sikistä.

Sikiö ei usko, että työntekijät alkavat etsiä muita töitä.

– En pelkää työntekijöiden lähtöä muihin hommiin. Ainakaan, jos lakko jää lyhytaikaiseksi. Jos seisokki jatkuu vielä kolmen viikon jälkeenkin, sitten on huonompi juttu.

Imatralainen kuljetusyritys Tii-Sik on toiminut 25 vuotta. Yrittäjällä on vielä hyvin muistissa paperiteollisuuden työsulku vuonna 2005.

– Silloin oli kahdeksan viikon seisokki. Pieni pelastava tekijä oli silloin, että Ruotsissa tarvittiin autoja. Osa meidän työntekijöistämme oli silloin siellä hommissa. Lakko oli vielä kesäloma-aikaan. Seisokki ei ollut niin pysähdyttävä kuin nyt.

Työtaistelukevät pelottaa yrittäjää

Metsäalan kuljetusyrittäjät toivovat, että työtaistelun osapuolet löytäisivät ratkaisun nopeasti ja lakko loppuisi. Samaa toivoo Rauno Sikiö, joka samaan aikaan pelkää tulevaa kevättä työtaistelutoimien takia.

– Monella alalla on sopimukseton tila käynnissä. Eihän sitä tiedä, mitä lakkoja on vielä tulossa, hän huokaisee.

Työntekijöiden lomautuksilla on toteutuessaan niin sanottu avoin loppu, koska lakon pituutta ei tiedä kukaan. Lakon loputtua kuljetusyritykset pääsevät takaisin töihin parin päivän sisällä.

– Kun ne laitoksensa saa käyntiin, niin aika nopeasti sinne rupeaa menemään tavaraa. Ihan parissa päivässä. Jos tietysti seisokkiaikaan ei ole tule vaurioita tehtaisiin, kun on pakkasia.

Kuopiolaisen konetekniikan kandiopiskelijan Sami Markkasen talvi on ollut kiireinen. Siihen on kuulunut opintojen ja Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopiston (LUT) urapalveluissa tapahtuvan osa-aikatyön lisäksi myös kesätöiden hakemista.

Niillä markkinoilla Markkanen onkin ollut kuumaa valuuttaa. Ahkeran ja huolellisen hakemisen päätteeksi pöydällä on omalta alalta useampi kesätyötarjous, joista on ollut mahdollista valita. Miten 23-vuotias Markkanen on päässyt siihen pisteeseen vain kolmen vuoden yliopisto-opiskeluiden jälkeen?

Yksi tärkeä seikka on valita oikea ala. Moni uusi ja trendikäs ala ei takaa varmaa työpaikkaa, mutta perinteisten alojen opiskelijat vedetään työelämään jo kesken opintojen.

Koulutetuille on kysyntää

Yleisesti korkeasti koulutetuilla pyyhkii hyvin. Tilastokeskuksen mukaan lähes 90 prosenttia ammattikorkeakoulu- ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi valmistuttuaan viime vuonna. Eniten kasvua oli tekniikan sekä terveyden- ja hyvinvoinnin aloilta.

Opiskelijoita kaivataan todelliseen tarpeeseen. Teknologiateollisuuden arvioiden mukaan tekniikan alan korkeastikoulutettujen vuosittainen osaajavaje on noin 1 700 henkilöä.

— Tekniikan alalle opiskelijoiden saaminen on kansallinen haaste, kertoo urapalveluista vastaava Elina Hannikainen-Himanen LUT-yliopistosta.

Alat, joiden opiskelijat viedään käsistä, ovat perinteisiä.

— Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologian opiskelijat lähtevät suurin piirtein aineopintojen jälkeen, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopiston työelämän tutkimusyksiköstä.

Kiinnostuksen kohteet selville

Sami Markkasen mukaan pitää tietää mitä haluaa, pitää osata etsiä sitä oikeista paikoista ja pitää osata markkinoida itseään kunnolla.

— Mielestäni tekniikan alalla työnhaussa isoin valtti on se, että kertoo omasta teknisestä osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Minulla se kuulemma toimi, kun osasin kertoa sen ja miten kesätyö ajaa omia tavoitteita kohti, Markkanen listaa.

Markkanen haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä teräsrakennesuunnittelun parissa. Työelämässä hän siis saattaa esimerkiksi laskea mitä ja miten kauan erilaiset tehtaiden tai rakennusten teräsrakenteet kestävät. Se vaatii muun muassa lujuuslaskentaa ja teräsrakenteiden vaurioitumisilmiöiden ymmärrystä.

Maisteriohjelmakin on valittu sen mukaan: Markkasen on tarkoitus jatkaa opintoja teräsrakenteiden ja hitsaustekniikan ohjelmassa.

Humanistilla työnhaku kestää kauemmin

Työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen kertova ammattibarometri (2019) listaa 15 ammattia, joissa työvoimapula on suurin. Mukaan mahtuu useita korkeakoulutusta vaativia tehtäviä.

Aloista suurin on sosiaali- ja terveysala. Kärjessä keikkuvat sosiaalityön erikoisasiantuntijat, lastentarhanopettajat, kuulontutkijat, puheterapeutit, lääkärit ja sairaanhoitajat.

— Ne yliopistot, joissa on lääketieteelliset tiedekunnat, työllistävät kaikki. Samoin sosiaali- ja terveysala on sellainen. Maailma on muuttunut hyvin vähän. Ne alat, jotka ovat viimeisen 30 vuotta työllistäneet valmistuneita, työllistävät edelleen, toteaa professori Harri Melin.

Työllistymiseen liittyy olennaisesti markkinoiden tilanne. Jos teollisuudessa on huonot markkinat, vastavalmistuneilla insinööreillä on työllistymisvaikeuksia. Kun markkina on hyvä, tilanne muuttuu.

Perinteisesti humanistiset alat ovat Melinin mukaan niitä, joissa työllistymisessä on viivettä ja ensimmäinen työpaikka voi olla vaikea löytää.

Laaja osaaminen ja suuret työmarkkinat

Paljon kysyntää on myös kauppatieteilijöillä, joiden tutkinto pätevöittää opiskelijat taloushallinnon erilaisiin asiantuntijatehtäviin kaikilla talouden toimialoilla. Melinin mukaan heidän osaamistaan arvostetaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

— Kauppatiede on aina ollut sellainen, että sieltä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Jos on opettaja tai lääkäri, niin osaaminen kohdentuu aika spesifisti, mutta kauppatieteilijän osaaminen on universaalia ja sitä voidaan hyödyntää laajasti työmarkkinoilla, Melin jatkaa.

Muuramesta kotoisin oleva Aino Juurikkala opiskelee neljättä vuotta kansainvälistä markkinointia LUT-yliopistossa. Oman alan työkokemusta on ehtinyt kertyä ja jo useammasta yrityksestä. 23-vuotias Juurikkala on kokeillut rohkeasti erilaisia tehtäviä ja on työskennellyt muun muassa markkinoinnin harjoittelijana ja projektikoordinaattorina. Hänen nykyinen työnsä on toimia kylteriyhdyshenkilönä Suomen Ekonomeille.

— Minua kiinnostaa digitaalinen markkinointi ja se, miten saadaan jengi kiinnostumaan yrityksistä ja sitä kautta tuotua se myynneiksi. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä esimerkiksi markkinointipäällikön hommia, Juurikkala kuvaa.

Juurikkala kokee, että kauppatieteiden opiskelu antaa hyvät eväät tulevaisuuteen.

— Paljon analyyttisia taitoja, projektinhallintakykyä ja esiintymisvalmiutta. Sellaisia pehmeämpiä taitoja kovan ammattiosaamisen lisäksi. Ne tuntuvat olevan tosi arvostettuja nyt työnantajapuolella, Juurikkala sanoo.

Työn ja opintojen yhteensovittaminen

Aino Juurikkalan työt ovat löytyneet yleisten hakujen kautta. Konetekniikkaa opiskeleva Sami Markkanen taas tietää, että monelta yritykseltä löytyy piilotyöpaikkoja, joita ei laiteta yleiseen hakuun.

Molemmat tulevaisuuden ammattilaiset tietävät, että on tärkeää tehdä hakemukset yksilöllisesti jokaiselle yritykselle. Se vaatii myös kovaa työtä ja voi olla väsyttävää erityisesti kesätöiden haussa, jolloin hakemuksia pitää lähettää samanaikaisesti moneen eri firmaan.

— Kyllä se vaatii työtä ja ajatuksen laittamista siihen. Pitää näyttää haastattelijalle, että miksi mua kiinnostaa just sun firma. Pitää personoida kaikki hakemukset, CV ja täyttää hakuportaalit. Se vie ihan hirveästi aikaa, Juurikkala kuvailee.

Työllistyminen on kuitenkin kaikkien opintojen päätavoite ja kruunu. Ongelmia voi muodostua, jos työelämän imu on liian kova. Yliopistot ja etenkin ammattikorkeakoulut saavat merkittävän osan opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta tutkintojen perusteella.

— Jos opinnot jäävät roikkumaan, se on yliopistoille ja ammattikorkeakouluille iso haaste. On erittäin tärkeää, että opiskelija etenee oikeassa tahdissa ja suorittaa sekä kandin- että maisteritutkinnon, Harri Melin sanoo.

Haasteena jaksaminen

Urapalveluiden Elina Hannikainen-Himanen LUT-yliopistosta muistuttaa, että yliopistokoulutuksen päätarkoitus on kuitenkin saattaa opiskelijat suomalaisen työelämän palvelukseen.

— Ei meillä enää ole sellaista ajatusmallia, että ensin opiskellaan ja sitten siirrytään työelämään. Se on koko opiskeluajan rinnalla kulkeva prosessi. Erittäin usein opiskelijat ovat työsuhteessa jo ennen kuin valmistuvat, Hannikainen-Himanen kertoo.

Toinen haaste on opiskelijan jaksaminen. Kun opinnot pitää suorittaa ja loma-ajat vietetään töissä, vaatii se kovaa kanttia.

Aino Juurikkala kertoo merkitsevänsä kaiken kalenteriin, myös pienet asiat. Pitää osata myös tasapainotella ja miettiä milloin kovimmat panokset lataa kouluun ja milloin työhön.

— Pitää muistaa myös ottaa aikaa itselle, eikä pelkästään painaa tukka putkella, Juurikkala muistuttaa.

Aino Juurikkala ja Sami Markkanen pitävät omaa valmistumista tärkeänä.

— Itse ajattelen, että on hyvä suorittaa opinnot loppuun, vaikka olisikin töissä, Markkanen sanoo.

Hypet tulevat ja menevät

Mistä sitten voi tietää, mikä ala vetää ja työllistää tulevaisuudessa? Työelämän tutkimusyksikön professori Harri Melinin mukaan osaajien kysyntään liittyy aina sama kaava.

Ensin työvoimapula näkyy yrityksissä ja julkisen sektorin työpaikoilla, minkä seurauksena koulutusjärjestelmä vastaa muutoksiin aina viiveellä. Monivuotisessa prosessissa voi olla välissä poliittisia päätöksiä, uusien opintosuuntien perustamista ja vuosia kestävää koulutusta.

Pääsääntöisesti kysyntää on edelleen perinteisillä aloilla ja erityisesti siellä, missä väestö vanhenee. Maailman muuttuminen voi tuoda myös uusia työpaikkoja, mutta trendeistä Melin ei juuri perusta.

— Erilaisia hypejä tulee ja menee. Silloin, kun ammattikorkeakouluja laitettiin pystyyn, oli kaiken maailman kulttuurintuottajaa ja tiedottajaa, joista ajateltiin, että tulee hienoja ammatteja. Tällä hetkellä hypetys menee tubettajissa, skypettäjissä ja bloggaajissa, joilla ei ole mitään koulutusvastetta. Se on pintavaahtoa, vaikka nuoria kiinnostaakin.

— Mutta jos katsotaan työmarkkinoiden isoja rakenteita sekä työelämän ja koulutuksen makrorakenteita, niin tietotekniikka ja ICT ovat sellaisia, että niiden osaamista tarvitaan nykyistä enemmän. Toinen on sosiaaliala ja hoiva, sillä ikääntymisen myötä tällä alalla työvoiman tarve kasvaa, Melin sanoo.

Tulevaisuuden työelämän toiveet

Vaikka kesätyöhakemusten täyttäminen ja yritysten taustoihin uppoutuminen voi olla uuvuttavaa, on siinä myös puolensa. Silloin opiskelija joutuu miettimään asioita, jotka itselle ovat työelämässä tärkeitä ja vastaako haettu työ niitä haaveita.

Myös palkalla on väliä. Vastavalmistunut ekonomi tai diplomi-insinööri voi tienata työssään noin 3500 euroa kuussa. Opiskelija saa usein työstään harjoittelijapalkkaa, jonka määrä vaihtelee.

— Opiskelijat pyrkivät siihen, että yritykset maksaisivat alan suosituspalkkaa. Kaikki eivät maksa, mutta tietyt tehtävät ovat sellaisia, jotka näyttävät hyvältä CV:ssä ja voivat viedä eteenpäin, vaikka siitä ei saisikaan niin paljon, Sami Markkanen sanoo.

Markkasen haaveissa on tulevaisuudessa omalla uralla eteneminen. Hänellä on myös suunnitelmia tavoitteensa saavuttamiseksi. Hän on valmis työskentelemään useissa eri yrityksissä päästäkseen eteenpäin.

— Silloin saisi erilaisista paikoista kokemusta kokemusta ja osaaminen karttuisi. Näillä perustein voisi pyytää enemmänkin palkkaa. Toinen vaihtoehto olisi työskennellä monta vuotta jossain isossa yrityksessä, jossa pääsisi etenemään yrityksen sisällä. Ja pitää kuitenkin muistaa arvostaa vapaa-aikaa, Markkanen sanoo.

Aino Juurikkala on samoilla linjoilla.

— Tottakai pidän kovaa palkkaa tärkeänä, kun olen opiskellut pitkään. Mutta tärkeää on myös se, että on työpaikka, jossa viihtyy ja jonne on ilo mennä, Juurikkala linjaa.

Aiheesta voi keskustella 29.1. kello 23.00:een saakka.

Kontakti- ja rekrytointitapahtuma DuuniDay LUT-yliopistolla tiistaina 28.1.

Lue lisää: Kolmannes ei valmistu korkeakoulusta 10 vuodessa, ja se on opinahjoille ongelma: "En muista, että kukaan olisi kysellyt tutkinnon perään

Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu?

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa ilmeni, ettei sinkki-imeskelytabletti lyhennä flunssan kestoa.

Tutkimuksessa selvitettiin sinkki-imeskelytablettien vaikutusta flunssaan Helsingin kaupungin työntekijöillä. Koehenkilöt saivat kotiinsa pakkauksen, jossa oli sinkkitabletteja tai lumetabletteja.

Koehenkilöitä ohjeistettiin ensimmäisten flunssaoireiden ilmaannuttua imeskelemään kuusi tablettia päivässä mahdollisimman hitaasti viiden päivän ajan. Sinkkitabletteja saaneessa ryhmässä päivittäinen sinkin annos oli 78 milligrammaa.

Tutkimuksen aikana flunssaan sairastui 88 koehenkilöä. Viisipäiväisen hoidon aikana toipumisessa ei ollut eroa sinkkiryhmän ja vertailuryhmän välillä.

Osa ihmisistä kokee sinkkitablettien maun epämukavana, mutta maku ei vähentänyt imeskelytabletin keskimääräistä käyttöä.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa 37 prosenttia sinkkiryhmän koehenkilöistä ei kokenut minkäänlaisia haittavaikutuksia sinkkitableteista. Imeskelytablettien käytön määrällä ei ollut eroa ryhmien välillä.

Ainakin kahdeksassa aiemmassa tutkimuksessa sinkki-imeskelytabletit ovat lyhentäneet flunssan kestoa, mutta monissa muissa tutkimuksissa sinkki on ollut tehoton. Tulosten ristiriitaisuus voi selittyä sinkkitablettien eroilla.

Uusimassa tutkimuksessa käytettiin suomalaisissa apteekeissa myytäviä 13 milligramman sinkkiasetaattitabletteja, joista sinkin on todettu liukenevan hyvin.

– Emme voineet osoittaa sinkki-imeskelytabletteja tehokkaaksi, mutta tutkimuksemme ei myöskään kumoa kahdeksan aikaisemman tutkimuksen havaitsemaa hyötyä, dosentti Harri Hemilä sanoo tiedotteessa.

Helsingin yliopiston tutkimuksen tulokset on julkaistu BMJ Open -tiedejulkaisussa.

Lue myös nämä:

Sinkkituotteiden myynti on moninkertaistunut parissa vuodessa – imeskelytabletista toivotaan vientituotetta

Tutkija: Sinkki toimii flunssan hoidossa – Sillä on merkitystä, missä muodossa sen otat

Vinkit flunssan selättämiseen vähissä – lääkkeistä ja vitamiineista ei juuri apua irtoa, sinkki voi hieman helpottaa

Vanhusten kotihoidon tilanne kohenee poikkeuksellisella tavalla Kymenlaaksossa: yhteensä 41 kotihoidon määräaikaista työntekijää saa vakituiset työpaikat.

Heitä aletaan vakinaistaa helmikuussa, ja kaikki työsopimukset on määrä olla allekirjoitettuina tämän kevään kuluessa. Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsote tiedotti päätöksestään maanantaina.

Lähihoitajien ammattiliitto Super luonnehtii uutista upeaksi. Sen mukaan Kymsote ryhtyy ratkaisemaan vakinaistamisilla ongelmaa, joka piinaa vanhusten kotihoitoa eri puolilla maata: hoitajia on liian vähän hoidettavien määrään nähden. Kun lisäksi hoitajat vaihtuvat alituiseen, on hoidon laatua vaikea tai jopa mahdoton pitää hyvänä.

– On todella mahtava juttu, että Kymsoten johto on herännytongelmaan ja ruvennut toimeen. Tämä on poikkeuksellista, ja tästä saisivat kaikki Suomen kotihoidon alueet ottaa mallia, Superin kotihoidon asiantuntija Sari Erkkilä sanoo.

Myös Kymenlaaksossa on ollut ongelmia hoitajien riittävyydessä.

Myös sijaiset vakituisia

Vakinaistettavista hoitajista tulee Kymsotessa niin sanottuja vakituisia sijaisia.

Idea on, että kun muut hoitajat ovat vuosilomalla tai sairaina, vakituiset sijaiset tekevät työt. Näin vanhuksen kotiin ei aina mene uusi, tuntematon hoitaja vaan vanha tuttu sijainen. Kymsote haluaa, että jokaisessa kotihoitotiimissä on ainakin yksi vakituinen sijainen.

Superin Sari Erkkilän mukaan myös tämä on poikkeuksellisen hyvä parannus Suomessa.

– Kunnissa kyllä on vakituisia sijaisia, mutta heitä on järjestään liian vähän ja heitä käytetään apuna lähinnä akuuteissa sairaustapauksissa eikä pitkien vuosilomien aikana, kuten Kymsotella nyt on ajatuksena.

Kymsoten kotihoidossa työskentelee tällä hetkellä 635 vakituista työntekijää. Kun määräaikaiset saadaan vakituisiksi, vakinaisten hoitajien määrä nousee 676:een.

Tutut hoitajat ja vanhukset

Hoitajien mahdollisimman pieni vaihtuvuus on keskeinen asia kotihoidon laadun varmistamisessa, sanoo Superin asiantuntija Sari Erkkilä.

Kun hoitajat eivät vaihdu, hoitajat ja asiakkaat tulevat tutuiksi keskenään. Silloin hoitajien mieltä painava huoli vanhusten voinnistavähenee. Hoitajat myös jaksavat työssään paremmin, kun siinä on jatkuvuutta.

– Joku kuvaili kotihoidon ongelmia sanomalla, että kotihoidossa on kaikkialla niin kiire, että soudetaan ja soudetaan niin kovaa, ettei ehditä käynnistää perämoottoria. Eli ei ehditä pysähtyä ja kehittää omaa työtä, Sari Erkkilä kuvailee.

Myös tähän Kymsote haluaa parannuksen: kuntayhtymä pyrkii siihen, että hoitajilla on mahdollisuus muokata omaa työtään paremmaksi ja sujuvammaksi.

– Myös niin sanottu hiljainen tieto siirtyy paremmin hoitajalta toiselle, kun tunnemme toisemme ja työn jatkuvuus on taattu, vs. palvelupäällikkö Tiina Köninki sanoo.

Eettinen kuorma pois

Määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen johtaa Superin asiantuntijan Sari Erkkilän mukaan todennäköisesti myös siihen, että hoitajien on mahdollista noudattaa kotihoidon asiakkaille tehtyjä hoito- ja palvelusuunnitelmia.

Jokaisella asiakkaalla on oma suunnitelmansa, johon on kirjattu, mitä kyseinen asiakas tarvitsee. Kotihoidon laatua mitataan sillä, pystytäänkö suunnitelmaa noudattamaan.

– Jos ei ole sijaisia, hoitajat joutuvat priorisoimaan eli vähentämään tekemistään. Se kuormittaa hoitajia. Sitä kutsutaan eettiseksi kuormaksi, kun joudutaan toimimaan vastoin omia arvoja, Erkkilä sanoo.

Tyypillistä on luopua esimerkiksi ulkoilusta.

– Tai jos aamulääkkeet ja aamupala pitäisi antaa aamulla, ne annetaan vasta puoli kahdeltatoista.

Hoitajien vaihtuvuutta ei kuitenkaan saada kokonaan kitkettyä pois. Määräaikaisia sijaisia tarvitaan jatkossakin esimerkiksi kesäisin, kun vakituisia hoitajia on paljon lomilla samaan aikaan, sanoo Kymsoten vs. palvelupäällikkö Tiina Köninki.

Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 23 saakka.

Sisä-Suomen poliisi tutkii henkirikosta Tampereella. Uhri on keski-ikäinen mies. Uhri asui asunnossa, josta hänet löydettiin.

Henkirikosta tutkitaan murhana.

Uhri löydettiin tiistaina aamulla kello 06.00 - 07.13 välisenä aikana Vasaratieltä Tampereelta.

Epäilty tekijä on loukkaantunut ja hän on vuotanut tai vuotaa verta. Hän saattaa olla vaarallinen, poliisi varoittaa.

Epäilty tekijä on poistunut paikalta maastoon ja noussut Leipakantielle.

Jälki jatkuu Leipakantieltä lounaaseen kääntyvälle polulle ja siitä edelleen maastoon meluvallin päälle. Epäilty nousi Turtolankadun sillalle ja ylitti Pyhäjärventien. Sillan ylitettyään epäilty oli kääntynyt etelään Pyykkiojankadun suuntaan

Rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, ettei poliisilla ole tietoa epäillyn henkilöllisyydestä. Epäilty on poliisin mukaan todennäköisesti Tampereen alueella.

Epäillyn tuntomerkit:

Mies

Nuorehko aikuinen

Noin 175 cm pitkä, vartalo on hoikka/normaalivartaloinen.

Hänellä ei ole partaa.

Miehellä on ollut pihassa ollessaan tumma pipo, jonka alareuna taitettu kaksikerroin. On mahdollista, että hän on poistunut ilman pipoa.

Jalassa on ollut ulkoiluhousun tyyppiset housut ja mahdollisesti varrelliset kengät. Takki on ollut mustavalkoinen ja siinä on mahdollisesti jonkinlaista kirjoitusta, joka alkaa E-kirjaimella.

Tekijä on loukkaantunut ja hän on vuotanut tai vuotaa verta. Hän saattaa olla vaarallinen.

Poliisi pyytää yleisöltä apua ja vihjeet voi toimittaa sähköpostiin keskitettytutkinta.sisa-suomi@poliisi.fi.

Lisäksi voi soittaa numeroon 050 399 8024

Maa järisi voimakkaasti Kuuban ja Jamaikan välisellä merialueella tiistai-iltana. Järistys oli voimakkuudeltaan 7,7, ja se tapahtui kymmenen kilometrin syvyydessä, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuslaitos USGS.

Järistyskeskus oli noin 139 kilometriä Jamaikan Montego Baylta luoteeseen.

Maanjäristys ei tiettävästi aiheuttanut suuria vahinkoja, eikä kenenkään ole kerrottu loukkaantuneen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan järistys tuntui ainakin Kuuban pääkaupungissa Havannassa. Kaupungin korkeita taloja evakuoitiin heti järistyksen tapahduttua. Myös Yhdysvaltain Floridan osavaltion eteläosissa evakuoitiin korkeita rakennuksia varotoimenpiteenä.

Kansainvälinen tsunamikeskus arvioi tuoreeltaan, että järistyksestä olisi voinut syntyä vaarallisia aaltoja jopa 300 kilometrin päähän järistyskeskuksesta. Järistyksen jäljiltä annettiin tsunamivaroitus Havaijille, Kuubaan ja Caymansaarille. Korkeintaan metrinkorkuisista aalloista varoitettiin myös Hondurasissa, Meksikossa ja Belizessa.

Caymansaarilla asukkaita kehotettiin evakuoitumaan korkeille paikoille aallon varalta.

Kansainvälinen tsunamikeskus ilmoitti reilu tunti maanjäristyksen jälkeen, että tsunamivaara oli suurimmalta osin ohi.

Päivitetty 28.1.2020 kello 23.22: Tsunamivaroitus peruttiin, eikä järistys tiettävästi aiheuttanut mitään vahinkoja.

Paperiliiton ja Teollisuusliiton lakot ovat hiljentäneet monia tuotantolaitoksia. Lakkojen on ilmoitettu kestävän kolme viikkoa.

Silti kaikissa tehtaissa tuotantoa ei ole lopetettu. Esimerkiksi Versowoodin liimapuutehtaassa Heinolassa laitteet ovat pysyneet käynnissä, sillä valtaosa työntekijöistä on päättänyt tulla töihin lakosta huolimatta. Työntekijä Ida Seppälä kertoo, että työntekijät ovat pitäneet heillä lakkoa turhana, eikä kaikilla ole varaa jäädä lakkoon.

Lakkorikkureita on nähty aikaisemminkin, mutta Åbo Akademin tutkija Mika Heldanderin mukaan lakkojen uhmaaminen on poikkeuksellista perinteisessä teollisuudessa. Hänen mukaansa puujalostus- ja paperiteollisuudessa sekä sahoilla on yleensä pidetty kovaa kontrollia siitä, että kaikki osallistuvat lakkoon. Myös tällä kertaa Teollisuusliitto on valmistautunut toimiin työn estämiseksi.

Välinpitämättömyys lakkoja kohtaan kertoo Helanderin mielestä siitä, ettei työtaisteluja nähdä yhteisenä asiana, jonka puolesta kaikkien täytyy taistella. Monet ajattelevat, miten lakko vaikuttaa omaan elämään.

Kaikki eivät osallistu lakkoon: "on typerää laittaa lakkoa tähän tilanteeseen"

Paperiliiton ja Teollisuusliiton neuvotteluissa erityisesti kiky-tunnit ja palkankorotukset hiertävät osapuolia.

Versowoodin liimapuutehtaalla Heinolassa työntekijät eivät ole innostuneet osallistumaan lakkoihin. Yli kolmestakymmenestä työntekijästä neljä on lakossa. Valtaosa työntekijöistä ei kuulu liittoon.

Tehtaalla ei ole pidetty kiky-tunteja viimeisen vuoden aikana, ja sitäkin ennen niistä maksettiin palkkaa. Työntekijä Ida Seppälä on laskenut, että työntekijät menettäisivät lakossa satoja euroja. Kaikilla ei ole hänestä varaa mennä lakkoon. Seppälästä työntekijöiden tulisi ajatella myös Suomen taloutta.

– On typerää laittaa lakkoa tähän tilanteeseen, kun kilpailukyky on muutenkin huono. Suurin osa Suomen tuloista tulee vientiteollisuudesta eli meidän kauttamme. Ei ole järkeä polkea sitä alas.

Seppälä erosi liitosta muutama vuosi sitten, koska ei kokenut liiton ajavan hänen asioitansa.

– Teollisuusliitto on aivan liian vasemmistolainen.

Teollisuusliiton Hämeen vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen kertoo, että liitto valmistautuu eristämään liimapuutehtaan estääkseen raaka-aineiden viennin tehtaalle ja valmiiden tuotteiden tuonnin pois tehtaalta.

Järvinen uskoo, että toimet alkavat vaikuttaa muutamassa viikossa. Hänen arvionsa mukaan jotkut työntekijät ovat irtisanoutuneet liitosta lakon vuoksi.

Teollisuusliitto tuomitsee Etelä-Suomen Sanomissa rikkurityövoiman käytön lakon aikana. Puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen Teollisuusliitosta kertoo, että liiton tiedossa on yksittäisiä rikkureita Versowoodin lisäksi.

Myös sonkajärveläisellä talotehtaalla lakko aiheutti ihmetystä, kun poikkeuslupa peruttiin. Lopputuloksena työntekijät päättivät palata töihin.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan liitossa tunnustetaan, että asiassa on annettu kentälle virheellistä informaatiota. OmaTalo -yrityksen kohdalla liitto ei aio aktiivisesti puuttua lakon rikkomiseen, Aalto kertoo.

Järjestäytymistä vähentää oman parhaan ajattelu

Tutkija Mika Helanderin mukaan kunnioitus lakkoja kohtaan saattaa olla vähentynyt yksilöitymisen myötä. Enää ei ajatella yhteistä hyvää, vaan lakkoon osallistumisen vaikutuksia omaan elämään. Helanderista on paradoksaalista, jos lakkoon ei mennä, koska siihen ei ole varaa.

– Jos on niin tiukkaa, pitäisi ajaa asiaa. Vai onko tilanne niin hyvä, että lakkoja pidetään turhina? Ajatellaan, että tällä ostovoimalla ja näillä olosuhteilla pärjätään, sosiologian dosentti Mika Helander Åbo Akademista sanoo.

Ammattiyhdistysliikettä on Heldanderin mukaan kritisoitu byrokratisoitumisesta. Monen silmissä liitto on muuttunut virastoksi, joka tarjoaa työttömyysturvaa. Neuvottelut jäävät monelle tuntemattomaksi puoleksi.

Erityisesti nuoret ovat liittyneet yhä useammin yleiseen työttömyyskassaan, ja järjestäytyminen liiton kautta on vähentynyt.

Lakkotaistelut usein kärjistävät ihmisten mielipiteitä, ja siksi lakot saavat osan ihmisistä liittymään liittoon ja toiset eroamaan.

Meneillään olevat lakot eivät välttämättä jää kevään viimeisiksi. Tästä Ylen listauksesta voit katsoa, millä aloilla lakkoja on mahdollisesti tiedossa, jos uutta työehtosopimusta ei synny. Kevään aikana edessä on esimerkiksi myyjien, hoitajien ja opettajien uusien sopimuksien solmiminen.

Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 23:00 saakka.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut kolme vuotta valmistelussa olleen Lähi-idän rauhansuunnitelman sisällöstä.

Trumpin mukaan Israel on ottamassa suunnitelman myötä "valtavan loikan kohti rauhaa". Myös Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kuvaili suunnitelmaa "tieksi rauhaan".

Palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas on sanonut, että Trumpin suunnitelma on "salaliitto" eikä sitä hyväksytä. Palestiinalaiset ovat kertoneet jo aiemmin, etteivät he tule suostumaan suunnitelmaan, jonka laatimisessa he eivät ole olleet mukana.

Abbas on järjestänyt hätäkokouksen, johon on kutsuttu myös Gazaa hallinnoiva ääri-islamilainen Hamas-järjestö.

Tämä uudesta rauhansuunnitelmasta tiedetään:

• Trumpin mukaan uusi rauhansuunnitelma tarjoaa "realistisen kahden valtion ratkaisun". Palestiinalaiset saisivat suunnitelman toimeenpanon myötä oman valtion, joka Trumpin mukaan kaksinkertaistasi palestiinalaisalueen koon. Palestiinalaisten valtiolla ei olisi suunnitelman mukaan omaa armeijaa. Trump esittelee uutta aluejakoa Twitterissä.

• Netanjahun mukaan Israel saa suunnitelman myötä oikeuden liittää Länsirannan siirtokunnat osaksi Israelia. Netanjahun tiedottaja on sanonut, että pääministeri pyytää hallituksen hyväksynnän alueiden liittämisestä jo sunnuntaina. Netanjahun mukaan suunnitelma tunnustaa Israelin itsemääräämisoikeuden Jordanjoen laaksossa ja muissa paikoissa, joissa Israel voi puolustaa maataan. Jordanjoen laakso on merkittävä sekä sotilaallisesti että vesivarantojen kannalta.
• Suunnitelman myötä Jerusalem säilyy Israelin jakamattomana pääkaupunkina. Tältä osin suunnitelma vaikuttaa sekavalta, sillä suunnitelman mukaan palestiinalaiset voisivat silti saada pääkaupungin Itä-Jerusalemista. Ääri-islamilainen Hamas-järjestö kutsui tuoreeltaan Jerusalem-suunnitelmaa järjettömäksi.
• Suunnitelman mukaan israelilaiset eivät saisi rakentaa lisää siirtokuntia tulevana neljänä vuonna, jolloin suunnitelman yksityiskohdista on tarkoitus käydä neuvotteluja. On epäselvää, mitä tapahtuu, jos neuvotteluille ei tule lopputulosta neljässä vuodessa.
• Trumpin mukaan palestiinalaisista tulisi riippumattomia kansainvälisestä avusta. Trumpin sanoo palestiinalaisten ansaitsevan paremman elämän. Trumpin mukaan on kohtuullista ja reilua, että hän tekee nyt "paljon palestiinalaisten hyväksi".
• Trumpin mukaan uusi suunnitelma voi olla palestiinalaisten "viimeinen mahdollisuus". Palestiinalaiset ovat jo aiemmin ilmoittaneet, etteivät he suostu uuteen suunnitelmaan, sillä he eivät ole olleet mukana neuvotteluissa.

Trump välitti puheenvuorossa viestin palestiinalaisten presidentille Mahmoud Abbasille ja sanoi Yhdysvaltojen ja muiden maiden auttavan jokaisella askeleella, jos palestiinalaiset suostuvat suunnitelmaan.

Viime kesänä osana suunnitelmaa ehdotettiin, että palestiinalaisalueiden infrastruktuurin parantamiseen luotaisiin 50 miljardin dollarin suuruinen rahasto. Sillä kohennettaisiin julkista rakennuskantaa, yritystoimintaa ja matkailua. Palestiinalaiset ovat torjuneet budjetin.

Rauhansuunnitelmaa on hiottu jo kolme vuotta, ja sen valmistelusta on vastannut Trumpin vävy Jared Kushner.

Suunnitelma julkistettiin hetkellä, jossa sekä Trump että Netanjahu ovat vaikeuksissa kotimaissaan. Trumpilla on meneillään virkarikosoikeudenkäynti. Netanjahua puolestaan odottavat korruptiosyytteet, jotka voisivat tuoda hänelle jopa vankeustuomion.

Päivitämme juttua.

Lue lisää:

Onko Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelma vuosisadan diili? – Asiantuntija: ”Kaikki tietävät, ettei sillä ole mahdollisuuksia”

Trump esittelee kello 19 Lähi-idän rauhansuunnitelmansa – Näihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota

Rauhansuunnitelma joka sopii Israelille jo ennen julkistamistaan – Netanjahu tukeutuu Trumpiin, ja hyvästä syystä

MOSKOVA Venäjän presidentti Vladimir Putin ehdotti viime viikolla Jerusalemissa yhteistä huippukokouksesta YK:n turvallisuusneuvoston pysyville jäsenmaille – Yhdysvalloille, Kiinalle, Ranskalle ja Britannialle.

Ensimmäisen kerran Putin nosti huippukokouksen esiin jo viikkoa aiemmin pitämässään linjapuheessa.

Silloin Putin lausui, että “juuri viidellä ydinasesuurvallalla on erityinen vastuu ihmiskunnan säilymisestä ja sen vakaasta kehityksestä”. Hänen mukaansa maiden tulee keskustella maailmanjärjestyksen perusperiaatteista ja laatia niille uudet suuntaviivat.

Samassa puheessaan Putin myös muistutti, että “Venäjä on palannut kansainväliseen politiikkaan maana, jonka mielipidettä ei voi jättää vaille huomiota”.

Venäjä haluaakin nyt sementoida kohonneen asemansa maailmanpolitiikassa.

Venäjän kansainvälinen rooli on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana.

Pohjana ovat Venäjän onnistumiset Lähi-idässä. Maa on noussut siellä keskeiseksi toimijaksi sen jälkeen, kun se aloitti sotilasoperaation Syyrian presidentin Bašar al-Assadin tukemiseksi vuonna 2015.

Venäjä on onnistunut luovimaan Lähi-idässä taitavasti myös diplomatian saralla. Maa on tiivistänyt suhteitaan niin Saudi-Arabian kuin Iranin kanssa. Sillä tuntuu olevan nyt toimivat suhteet kaikkiin alueen maihin.

Samalla Euroopan ja Yhdysvaltojen toiminta Lähi-idässä on vaikuttanut lähinnä kompuroinnilta.

Venäjä on viime vuosina kehittänyt määrätietoisesti suhteitaan myös muualla maailmassa.

Kiinan ja Intian lisäksi Venäjä on alkanut taas katsoa esimerkiksi Afrikan suuntaan. Siitä kertoo viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Venäjä-Afrikka-huippukokous.

Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntija Fjodor Lukjanov tiivistää Venäjän menestyksen kolmeen periaatteeseen.

Ensinnäkin Venäjällä on kyky reagoida nopeasti ja se pystyy siten hyödyntämään toisten tekemät virheet muita paremmin. Toiseksi sotilaallinen voima on pysynyt venäläisten tärkeimpänä työkaluna pehmeiden keinojen sijaan.

Kolmanneksi Venäjä korostaa ulkosuhteissaan pragmaattisuutta ideologian sijaan, minkä vuoksi se suosii tilannekohtaisia liittoutumia, Lukjanov kirjoittaa Venäjän hallituksen Rossijskaja gazeta -sanomalehdessä.

Toisin kuin lännessä kansanvalta ei rajoita Venäjän kansainvälistä toimintaa.

Lukjanov jättää mainitsematta yhden olennaisen piirteen Venäjän menestykseen maailmanpolitiikassa: kyvyn käyttää taitavasti perinteisen ulkopolitiikan ja sodankäynnin ulkopuolelle jääviä keinoja.

Virallisten ja näkyvien sotilaallisten ja ulkopoliittisen toimijoiden lisäksi Venäjä käyttää päämääriensä saavuttamiseksi laajalla rintamalla myös muita valtiollisia ja ei-valtiollisia toimijoita. Niiden toiminta ei usein kestä päivänvaloa.

Kyse voi olla esimerkiksi turvallisuuspalvelun tekemästä myrkytysoperaatiosta tai valtion rahoittaman trollitehtaan propagandakampanjasta. Kun palkkasotilaat, hakkerit tai valtioon tavalla tai toisella sidoksissa olevat yritykset toteuttavat Kremlistä johdettua ulkopolitiikkaa, Venäjä pystyy toimimaan tehokkaasti. Samalla hämärtyy sen vastuu toiminnasta, joka rikkoo kansainvälisiä sääntöjä.

Venäjän itsevaltainen järjestelmä takaa, että niin erilaisia hybridikeinoja kuin muitakin yllä lueteltuja periaatteita voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Toisin kuin lännessä kansanvalta ei rajoita Venäjän kansainvälistä toimintaa.

Presidentti Putinin ehdotus YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan huippukokoukseen on poikkeuksellinen.

Ehdotuksen ajoitus ei ole kuitenkaan sattuma.

Republic-verkkolehden kolumnisti Vladimir Frolov uskoo, että Putin haluaa järjestää huippukokouksen samassa yhteydessä, kun Venäjä juhlii toukokuussa näyttävästi 75 vuotta sitten saavutettua voittoa natsi-Saksasta.

Tämä siitäkin huolimatta, että Putin sanoi Jerusalemissa muodollisesti olevansa valmis pitämään kokouksen “missä tahansa maassa ja missä tahansa maailman kolkassa”.

Voitto toisessa maailmansodassa määrittelee Venäjän olemassaolon niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Senaattori Aleksi Puškov

Putinille olisi unelmien täyttymys, jos toisen maailmansodan voittajavaltiot kokoontuisivat Moskovaan 75 vuoden jälkeen päättämään uudesta maailmanjärjestyksestä. Symboliikka täynnä oleva kokous voisi kruunata Venäjän paluun maailman supervallaksi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

Voitonpäivän juhlallisuuksilla on jo yksistään äärimmäisen tärkeä osa venäläisten identiteetin vahvistamisessa. Fasismin kukistamisesta on Putinin valtakaudella rakennettu yksi tärkeimmistä Venäjän kansakuntaa yhdistävistä ideologisista tekijöistä.

Voiton roolia nyky-Venäjällä kuvaa hyvin senaattori Aleksei Puškovin tuore ehdotus, jonka mukaan Venäjän uudistettavaan perustuslakiin tulee lisätä maininta Venäjästä toisen maailmansodan voittajavaltiona. Puškovin mukaan juuri se määrittelee Venäjän olemassaolon niin kansalllisesti kuin kansainvälisesti.

Viisikon huippukokouksen toteutuminen on vielä epävarmaa, mutta pelkkä sen ehdottaminen kertoo paljon nykyisestä kansainvälisestä tilanteesta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vastasi ideaan myöntävästi heti sen jälkeen, kun Putin esitteli sen Jerusalemissa pidetyssä holokaustin muistoa vaalivassa tilaisuudessa.

Macron tosin korosti, että maailmanjärjestyksen tulee vastaisuudessakin tukeutua kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin.

Macronille huippukokous antaisi mahdollisuuden esiintyä Euroopan unionin johtajana.

Ranskan presidentti ei myöskään vierasta yhteistyön tiivistämistä Venäjän kanssa. Hän väläytti viime vuonna toistamiseen, että Euroopan tulisi rakentaa strategista kumppanuutta Venäjän kanssa.

Myös Kiina on jo vastannut kutsuun myöntävästi. Sekin oli odotettavissa, sillä Kiinalla ja Venäjällä on tapana tukea toisiaan YK:n turvallisuusneuvostossa.

Yhdysvallat ja Britannia eivät ole vielä kommentoineet ehdotusta.

Olemme ulkopolitiikaltamme yksi maailman kolmesta tai kahdesta vaikutusvaltaisimmasta maasta. Sergei Karaganov, Moskovan talouskorkeakoulu

Viiden ydinasevallan kokoontuminen heijastelee hyvin Venäjän käsitystä maailmanpolitiikasta.

Venäjä ei perusta sääntöpohjaisesta maailmasta, jossa kansainvälinen oikeus takaisi jokaisen valtion suvereniteetin. Sen sijaan Venäjän ymmärryksessä maailmaa hallitsee muutama supervalta, jotka voivat toimia vapaasti omista lähtökohdistaan käsin.

Putinin Venäjä näkee itsensä nyt moninapaisen maailman yhtenä avainpelureista.

– Olemme ulkopolitiikaltamme yksi maailman kolmesta tai kahdesta vaikutusvaltaisimmasta maasta, arvioi Ylen haastattelema Sergei Karaganov, joka johtaa Moskovan talouskorkeakoulun maailmantalouden ja -politiikan tiedekuntaa.

Karaganovin mukaan Venäjä ei enää elättele toiveita siitä, että se liittoutuisi koko Euroopan kanssa yhdeksi maailmaa kannattelevaksi pilariksi. Sen sijaan hän uskoo visioon, jonka mukaan osa Euroopan maista voisi irtautua tulevaisuudessa osaksi Venäjän hallitsemaa euraasialaista voimapesäkettä.

Putinin toiveissa näyttääkin olevan järjestää jonkinlainen toisinta 75 vuotta sitten pidetystä Jaltan konferenssista.

Siellä toisen maailmansodan voittajavaltiot Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Britannia sopivat Josif Stalinin, Franklin Rooseveltin ja Winston Churchillin johdolla Euroopan jaosta etupiireihin. Se määritti maanosan kehitystä vuosikymmenien ajan.

Nyt Putin tahtoo jättää oman jälkensä historiaan ja varmistaa Venäjän kasvaneen kansainvälisen vaikutusvallan pitkälle tulevaisuuteen.

Lisää aiheesta:

Kymmenet valtiojohtajat muistivat holokaustin päättymistä Jerusalemissa – Niinistö laski Suomen seppeleen, Putin esitti maailman viiden suurvallan huippukokousta

Venäjä pyrkii ottamaan välittäjän roolin Lähi-idässä – "Syyria on sotilaallinen näköalapaikka"

"Euroopan poliittinen sekaannus vastaa Venäjän etuja" – Hanna Smith vastasi yleisön kysymyksiin Moskovan verkkovaikutuksesta eurovaaleissa

Venäjä vaalii slaavilaisia yhteyksiä – mutta pureeko sen vetovoima enää muihin itäisen Euroopan maihin?

Venäjä yrittää palauttaa neuvostoajan asemansa Afrikassa – Kiinaan verrattuna se on kuitenkin pieni peluri

Australia aikoo sijoittaa Kiinan koronavirusalueilta evakuoitavat ihmiset karanteeniin Joulusaarelle. Suunnitelmasta kertoi keskiviikkona maan pääministeri Scott Morrison.

Vastaanottokeskuksestaan tunnettu Joulusaari sijaitsee noin 1 400 kilometriä Australiasta luoteeseen Intian valtameressä. Kiinasta sinne lennätettävät australialaiset joutuisivat jäämään eristykseen kahden viikon ajaksi.

Viranomaisten mukaan Hubein maakunnassa Kiinassa on tällä hetkellä noin 600 Australian kansalaista. Miljoonia ihmisiä on jumissa maakunnan pääkaupungissa Wuhanissa, jonka viranomaiset ovat määränneet karanteeniin. Kiinassa kaikkiaan 16 kaupunkia on eristetty, ja liikennerajoitukset koskevat yli 50 miljoonaa ihmistä.

Australia toimii yhdessä Uuden-Seelannin kanssa Tyynenmeren valtioiden kansalaisten evakuoimiseksi Kiinasta, mutta pääministerin Morrisonin mukaan "juuri nyt tärkeintä on varmistaa australialaisten turvallisuus".

Useat maat aloittaneet evakuoinnit

Australian ulkoministerin Marise Paynen mukaan maa käy parhaillaan Kiinan viranomaisten kanssa neuvotteluita järjestelystä, joka mahdollistaisi australialaisten poistumisen Wuhanista.

Japani ja Yhdysvallat ovat jo evakuoineet satoja kansalaisiaan kaupungista.

– Painotan, että meillä on nyt vähän aikaa ja me etenemme hyvin, hyvin nopeasti. Päämäärämme on varmistaa, että saamme tämän suunnitelman ja operaation toimimaan, Morrison kertoi lehdistötilaisuudessa Canberrassa.

Kiinassa koronavirukseen on tähän mennessä kuollut 132 ihmistä. Maan terveysviranomaiset vahvistivat keskiviikkona 26 uutta kuolonuhria.

Lue lisää: Kiinassa koronavirukseen on kuollut jo 132 ihmistä, lähes 6 000 tartuntaa – WHO kertoi uudesta hätäkokouksesta

Kiinan naisten jalkapallojoukkue eristetty hotelliin Brisbanessa

Australian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Brisbanessa viranomaiset ovat asettaneet koko Kiinan naisten jalkapallojoukkueen karanteeniin viruksen takia.

Kaikkiaan 32 henkilöä, eli joukkueen pelaajat ja henkilökunta, on asetettu hotellikaranteeniin, joka kestää ensi viikon keskiviikkoon saakka.

Tiettävästi yksikään joukkueen jäsenistä ei ole sairastunut virukseen tai kenelläkään ei ole havaittu oireita. Toimiin ryhdyttiin, sillä joukkue matkusti Kiinan Wuhanin kautta viikko sitten. Australian rajaviranomaiset eristivät joukkueen pian sen jälkeen kun kiinalaiset saapuivat maahan Shanghaista tiistaina.

Lue lisää:

Useat lentoyhtiöt, kuten British Airways ja Lufthansa, lakkauttavat lentojaan Kiinaan – Nämä lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet muutoksista

Koronavirus tarttui Saksassa ihmisestä ihmiseen, yhteensä neljä on sairastunut – EU:n komissio lennättää kansalaisiaan pois Wuhanista viruksen vuoksi

Viruksen kantajan kulkureitit kartoitetaan bussimatkan tarkkuudella – Koronan takia ei tarvitse pelätä kauppakeskukseen astelemista

Ski Saariselän operatiivisen johtajan Jarmo Katajamaan mukaan tieto kiinalaisnaisen vahvistetusta koronavirustartunnasta ei ole herättänyt matkailijoissa tai henkilökunnassa sanottavampaa levottomuutta.

– Silloin ensimmäisen epäilyn aikaan liikkui jo aika hyvin tietoa, että miten tältä voivat suojautua yksittäiset ihmiset tai yritykset. Oikeastaan minkäännäköistä hysteriaa ei ole näkyvissä.

Katajamaa kertoo, että henkilöstöä on kehotettu noudattamaan uudentyyppiseen koronavirukseen liittyviä THL:n ohjeistuksia jo ennen tartunnan vahvistumista.

– On ohjeistettu hieman pidättyväiseen asiakaskontaktiin eli vältetään fyysistä kontaktia ja desinfioidaan entistäkin tarkemmin sellaisiakin paikkoja, mitä ei ehkä normaalisti desinfioitaisi. Eli huolehditaan omastakin turvallisuudesta.

Saariselällä on puolenkymmentä hotellia tai majataloa sekä lisäksi suuri määrä mökkejä ja erilaisia lomailuun tarkoitettuja asuinhuoneistoja. Ravintoloitakin on toistakymmentä. Alueelta löytyy myös tukuittain muita palveluita.

Kiinalaisturistit ovat Katajamaan mukaan ainakin nyt sikäläisen lomasesongin aikana levittäytyneet koko Saariselän alueelle ja käyttävät kaikkia palveluita muiden turistien tapaan.

– Ei heillä ole mitään omia kohteita vaan he ovat kyllä kaikissa majoitusliikkeissä.

Lue myös:

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui, THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton – Yle seurasi hetki hetkeltä

Kiinassa koronavirukseen on kuollut jo 132 ihmistä, lähes 6 000 tartuntaa – WHO kertoi uudesta hätäkokouksesta

Ensimmäiset suomalaiset saattavat palata evakuointilennolla Kiinan Wuhanista jo tällä viikolla

Koronavirus täytti uutiset ja somen, mutta tavallista ihmistä ei juuri pelota – uusi epäily herättää silti huolta

Millainen Suomi on vuonna 2030? Millaisia muutoksia uusi teknologia tuo tullessaan arkeemme? Pyysimme Tampereella meneillään olevan Mindtrek-teknologiatapahtuman puhujilta esimerkkejä siitä, mikä on 10 vuoden kuluttua arjessamme erilaista kuin nyt.

1. Koti ennakoi asukkaan tarpeet ja ohjaa hätätilanteessa

"Tilat ja ympäristöt ennakoivat tilanteita paremmin. Kun tulen kotiin, ilmanvaihto, valaistus ja lämpötila ovat minulle sopivia. Rakennus on tunnistanut jo 15 minuuttia ennen kuin saavun, että olen tulossa ja ennakoinut toivomuksiani. Samaan aikaan energiaa kulutetaan vähemmän ja päästöt pienenevät.

Hätätilanteissa kuten tulipalossa tai myrskyissä rakennukset ja kadut ohjaavat meidät intuitiivisesti turvaan. Lisäksi talo tunnistaa, jos hätääntynyt lapsi tai huonokuntoinen vanhus on jäänyt palavaan rakennukseen ja osaa kohdentaa evakuoinnin nopeasti oikeaan paikkaan."

Toimitusjohtaja Miimu Airaksinen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

2. Ruokapöytä näyttää kullekin perheenjäsenelle sopivaa viihdettä

"Kotimme tietää, missä kukin perheenjäsen on. Se tarjoaa tietoa ja viihdettä heidän mieltymystensä mukaan pöytäpintojen, näyttöjen ja mobiililaitteiden kautta. Kodin käyttöliittymänä toimiva tekoäly vastaa pyyntöihin kaikissa huoneissa. Se myös hakee ennakoivasti mahdollisesti tarvittavaa uutta tietoa silloin, kun tärkeämpää tekemistä ei ole."

Tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, Tampereen yliopisto

3. On noloa rakentaa talo vain uusista materiaaleista

"Vuonna 2030 rakennuksista on hiljalleen tulossa arvokkaita hiili- ja materiaalipankkeja. Niihin varastoidaan hiiltä pois ilmakehää lämmittämästä puuhun ja uusiin betonia ja muovia korvaaviin tuotteisiin. Rakennusmateriaalien kierrätys on muuttunut arkkitehtuuria leimaavaksi trendiksi ja on vähän noloa tehdä talo vain uusista materiaaleista, uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä puhumattakaan."

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö

4. Puu on suosittua rakentamisessa ja energiantuotannossa

"Fossiilisten, ehtyvien ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi maailmassa ympäristösyistä. Uusiutuvat ja ekologiset raaka-aineet, kuten puu, tulee olemaan yhä suositumpi ja hyväksyttävämpi raaka-aine sekä energiantuotannossa että rakennusmateriaalina. Suomi on tässä kehityksessä johtavassa asemassa maailmassa omien hyvien ja kestävästi hoidettujen metsävarojensa ansiosta."

Rakennusopin professori, arkkitehti Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto

5. Terveyttä vaalitaan mittaamalla, tekoäly auttaa diagnooseissa

"Terveydentilan monitorointi on jokaiselle nykyistä helpompaa ja informaation tarkkuus parempaa. Erilaisten analytiikkaratkaisujen myötä meillä on terveydentilamme kehitystä koskevia ennusteita, jotka ohjaavat tekemään parempia valintoja arjessa.

Tekoäly mahdollistaa suuremman tehokkuuden diagnostiikassa, jos oireita ilmenee. Myös monien nyt tunnettujen sairauksien hoitoon on nykyistä tehokkaammat hoito- ja ehkäisykeinot."

Johtaja Harri Ojala, Business Tampere

6. Kunta palvelee virtuaalisesti ympäri vuorokauden

"Vuonna 2030 asioidaan virtuaalisessa kunnantalossa. Tällä vuosikymmenellä aika ja paikka menettävät merkityksensä. Palvelut on saatavilla koska vaan."

Tietojohtaja Tom Holmroos, Suomen kuntaliitto

7. Katumainos näyttää ohikulkijan mainoksen vaate yllään

"Veikkaisin, että lisätty todellisuus tulee helposti laseihin. Voimme nähdä katumainoksessa itsemme mainoksen vaate päällä, voimme ostaa sen suoraan silmiä liikuttamalla tai eleellä. Näyteikkunat tunnistavat meidät ja tarjoavat meille tuotteita, joista olemme kiinnostuneita.

Henkilön tunnistamisen perusteella personoitu sisältö ja personoidut palvelut tulevat yleistymään ja niitä voidaan tuoda uudella tavalla esille virtuaalisilla esittelytavoilla ja heijasteilla, mahdollisesti jopa hologrammein. "

Toimitusjohtaja Pihla Rostedt, Stellarion Oy

8. Yksityisyyden ja tiedon suojaaminen on keskeistä

"Arjen muuttaminen lähtee liikkeelle ongelmasta tai haasteesta, ei teknologiasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupunkiympäristössä hyödynnetään informaatioteknologiaa ja analytiikkaa yhä laajemmin älykkään valaistuksen, liikennesuunnittelun ja -ohjauksen tarpeisiin, kaavoitus- ja rakennesuunnitteluprosessien kehittämiseen, turvallisuussuunnitteluun ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Haasteena on erillisten ratkaisujen järkevä linkittäminen. Toinen haaste liittyy tietoturvaan ja yksityisyyteen: mitä enemmän toimijoita, toimintoja ja toimintarajapintoja, sitä enemmän on tarvetta tiedon eheyden ja muuttumattomuuden varmistamiseen."

Johtava konsultti Sari Mäenpää, Insta Group Oy

9. Kuka vain osaa ja ymmärtää teknologiaa

"Tällä hetkellä hienoa teknologiaa on jokaisella taskussa, mutta aika monet kokevat, etteivät silti ole teknologisia tyyppejä, kehittäjähenkisiä tai koodariainesta. Tulevaisuudessa teknologia ei enää ole identiteettijuttu, vaan työkalu. Teknologiaosaaminen arkipäiväistyy.

Yhä useampi meistä ymmärtää, millaisista palikoista käyttämämme laitteet ja sovellukset koostuvat. Osaamme vaikuttaa siihen, miten ne toimivat. Ennen kaikkea meillä on ymmärrystä ottaa kantaa ja vaikuttaa siihen, miten teknologiaa kehitetään. Ymmärrystä tarvitaan, jotta tulevaisuuden teknologia todella palvelee tarpeitamme sekä tukee hyvinvointia ja turvallisuutta."

Tekninen johtaja Sanna Reponen, Mehackit Oy

10. Uusia asioita opetetaan vasta, kun oppija on toipunut edellisistä rasituksista

"2030-luvulla elämme Suomessa, jossa yhtenäinen oppimisen polku alkaa 6-vuotiaana ja jatkuu oppivelvollisuutena 18-vuotiaaksi saakka. Oppivelvollisuuden loppuessa nuorella on hyvät elämänhallintataidot ja hän on ylpeä omasta osaamisestaan. Koulun tärkein tehtävä on kasvattaa hyvinvoivia, aktiivisia kansalaisia.

Teknologia mahdollistaa tarvittavan tiedon keräämisen ja kerääntymisen. Teknologiaa käytetään muun muassa seuraamaan oppijan palautumista. Uusien asioiden oppimista rytmitetään saadun palautteen perusteella."

Kustannusjohtaja Teuvo Sankila, Otava Oppimisen palvelut

11. Ammattitaitoinen opettaja on yhä paras opetussovellus

"Opettajan työajasta vain puolet kuluu vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Opettajat tekevät keskimäärin päivän viikossa sellaista hallintoon, suunnitteluun ja arviointiin liittyvää työtä, joka voidaan automatisoida. Onnistuessaan teknologia mahdollistaa enemmän inhimillistä kohtaamista oppilaiden ja opettajien välillä.

Tulevaisuuden koulu näyttääkin samalta kuin nyt, mutta on olennaisesti kansainvälisempi ja yksilöllisempi. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ammattitaitoinen opettaja on edelleen paras opetussovellus oppilaille."

Toimitusjohtaja Heikki Rusama, opettajien yhteisöpalvelu Freeed.com

12. Ammatit muuttuvat, opetuksen pitää olla yksilöllistä

"2030-luvulla tulee olemaan paljon ammatteja, joissa tarvitaan osaamista ja taitoja, joista emme vielä voi kaikista varmuudella sanoa mitä ne ovat. Tämän takia tänä päivänä kouluissa tulee kasvattaa lapsia ja nuoria heidän omaa tulevaisuuttaan varten.

Tässä apuun tulevat tukemaan opettajien pedagogista osaamista oppimateriaalien digitaalisuus ja tekoäly, jotka mahdollistavat oppilaiden yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen tukemisen."

Liiketoimintajohtaja Tomi-Pekka Niukkanen, Edita Publishing

13. Koneet tekevät tarkat työt, eettisissä ongelmissa riittää ratkottavaa

"Koneet ottavat yhä enemmän tarkkuutta ja analyysia vaativia tehtäviä hoitaakseen ja tämä yhdistyy osaksi asiantuntija-ammatteja. Käytännön esimerkkinä koneet analysoivat röntgen- ja magneettikuvia nopeasti ja luotettavasti, jolloin hoitohenkilökunta voi käyttää aikaa enemmän potilaiden hoitoon.

Teknologia vaikuttaa suoraan esimerkiksi potilaiden terveyteen. Tästä syystä eettiset ja sosiologiset kysymykset ovat mielestäni vaikeampia ja tärkeämpiä ratkottavaksi kuin itse teknologinen kehitys. Uskon, että pääomat suuntautuvat enemmän yhteiskunnallisesti vaikuttavaan teknologian hyödyntämiseen puhtaasti kaupallisten ratkaisujen sijaan."

Liiketoiminnan muotoilija Juha Vaaraniemi, Solita Oy

14. Vain autoharrastajilla on oma auto

"Vuonna 2030 me emme omista autoa muuta kuin harrastusmielessä. Liikkuminen on helpompaa, mukavampaa ja turvallisempaa. Tieruuhkat ovat menneisyyttä monessa paikassa. Kaupunkirakenteet muuttuvat enemmän yksityisautoilua hylkiväksi."

Teknologiajohtaja Mikko Hurskainen, Roboride Oy

15. Sovellus valitsee reitin ja kulkuvälineen liikuntatarpeen mukaan

"Liikkuminen tapahtuu palveluna sovelluksen avulla. Jos annat henkilökohtaiset tietosi käyttöön, se valitsee sinulle ihanteellisen reitin paikasta A paikkaan B. Se ottaa huomioon muun muassa sen hetken liikunnan tarpeesi, ja valitsee reitityksen kävelyn, kaupunkipyörän, sähkölaudan, ratikan, bussin tai auton yhdistelmänä. Se hoitaa myös kaikki maksut ilman, että sinun tarvitsee erikseen sitä miettiä."

Elinvoiman ja kilpailukyvyn johtaja Teppo Rantanen, Tampereen kaupunki

16. Robottibussi vie ratikkapysäkille Tampereella

"Raitiotieliikenne on vuonna 2030 joukkoliikenteen runko Tampereella. Liittymäliikenne raitiotielle tapahtuu autonomisilla ajoneuvoilla eli automaattibusseilla, kaupunkipyörillä, sähköpotkulaudoilla ja muilla uusilla liikkumisvälineillä ja -tavoilla. Kaupungin keskustassa ei enää ajeta yksityisautoilla, vaan keskusta on rahoitettu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. "

Johtava konsultti Pekka Eloranta, Sitowise Oy

Lue myös:

Heikki Valkama: Luulimme saavamme lentävät autot, mutta saimme sähköpotkulaudat

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan kokoomuksen Eija-Riitta Korhola sai viime kevään eurovaaleissa rahoitusta, jota vaalirahoituslain mukaan ei olisi saanut ottaa vastaan.

Kyseessä on 1 500 euron tuki norjalaiselta autoalan yritykseltä. Vaalirahoituslain mukaan ulkomaisten yksityishenkilöiden maksamat tuet ovat sallittuja, yritysten maksamat eivät. Korhola kertoo STT:lle, että tämä rajoitus tuli hänelle yllätyksenä. Hän ei ollut myöskään tiennyt, että tukija aikoi hoitaa tuen yrityksensä kautta.

VTV kertoo, että vaalirahoitusilmoituksista löytyi myös toinen tapaus, jossa tuki ei ollut sääntöjen mukaista. Se jäi kuitenkin ilmoitusrajan alle, joten tuen saaja ja antaja eivät tule julkisiksi.

Eerika Niemelle tuli lukion viimeisenä vuonna innostus ja halu lähteä opiskelemaan konservointia eli taide- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen tähtäävää poikkitieteellistä alaa.

Konservointiopinnot kotimaassa tyssäsivät kuitenkin siihen, että haku Metropolia Ammattikorkeakouluun oli mahdollista vain neljän vuoden välein. Ruotsin ja Tanskan oppilaitoksissa oli vastaava ongelma. Ykkösvaihtoehto Skotlannissa taas konservoinnin opiskelu olisi ollut ilmaista, mutta itse opiskeluun liittyvä informaatio turhan vähäistä.

– Ajattelin tuolloin, että miksei sitten Viro – eihän se edes ole kovin kaukana. Olen kotoisin Vantaalta, josta ei ole matkaa Tallinnaan kuin satakunta kilometriä, Niemi muistelee.

Viron taideakatemian konservointilinjan eli muinsuskaitse ja konserveerimine osakondin kandidaattiopintoja ei kuitenkaan pääse aloittamaan jos ei osaa viroa, joten Niemi otti kielen haltuun ja muutti Tallinnaan.

– Opiskelu täällä Viron taideakatemiassa on ollut melko laaja-alaista, ja etenkin kandissa voi kokeilla ensimmäisen vuoden aikana melkeinpä ihan mitä vaan. Sen jälkeen pitää erikoistua joko esineisiin tai arkkitehtuuriin, joista voi etsiä itselleen oman erikoisalan.

Niemi erikoistui maalaustaiteeseen ja nimenomaan liikuteltavien maalausten restaurointiin ja konservointiin.

– Minulla on korkean paikan kammo, joten seinä- ja kattomaalaukset voisivat omalla kohdallani olla hieman haasteellisia.

Englanninkielinen opetus herättänyt keskustelua

Tällä hetkellä Viron taideakatemian eli Eesti Kunstiakadeemian (EKA) 1200 opiskelijasta kuusi prosenttia on ulkomaalaisia. Kun mukaan lasketaan myös vaihdossa olevat, päästään hieman alle kymmeneen prosenttiin. Suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista suorittaa maksullista englanninkielistä maisterintutkintoa, jollaista oppilaitos tarjoaa muun muassa designin, nykytaiteen ja animaation kohdalla.

Viron taideakatemiassa on myös mahdollista suorittaa Art and Design -nimellä kulkeva kansainvälinen tohtoriohjelma ja mediapainotteisen graafisen suunnittelun venäjänkielinen kanditutkinto.

Vertailun vuoksi, ulkomaalaisten kandi- ja maisteriopiskelijoiden osuus Taideyliopistossa on 15 ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa 18 prosenttia. Tähän lukuun ei ole laskettu mukaan vaihdossa opiskelevia.

Korkeatasoinen virolainen animaatio on saanut kansainvälistä suitsutusta jo vuosikymmenien ajan, joten ei ole ihme, että nimenomaan Viron taideakatemian animaatio-osaston maisteritutkinnon 17 opiskelijasta 90 prosenttia tulee ulkomailta.

– Tähän löytyy kaksi syytä. Virolainen animaatio tiedetään maailmalla ja sillä on oma, erottuva tyylinsä. Toisekseen, virolaiset eivät ole tottuneet maksamaan opiskelusta, kun taas esimerkiksi 2 300 euron vuosimaksu on monesta muusta maasta tulevalle opiskelijalle pieni summa, Viron taideakatemian animaatio-osaston johtaja Priit Tender kertoo.

Animaatiotaiteen maisterintutkintoa ei ole tarjolla viroksi. Tenderin mukaan julkisin varoin toimivan taidekorkeakoulun englanninkielinen opetus on aiheuttanut Virossa jonkin verran keskustelua.

– Tässä on herännyt kysymys siitä, missä määrin englanninkielistä opetusta tulisi tukea. Viro on kielialueena hyvin pieni, ja tietenkin viron kieltä tulisi puolustaa, jotta se säilyisi hengissä jatkossakin.

– Toisaalta taas, jos opettaisimme animaatiotaidetta pelkästään viroksi, meillä ei todennäköisesti olisi riittävästi opiskelijoita, emmekä pystyisi takaamaan opetuksen korkeaa tasoa– kyse on myös rahasta. Asiaa tulisi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Minun mielestäni esimerkiksi animaatio-opetuksen englanninkielinen versio on hyvä ja toimiva kompromissi, Tender toteaa.

Opiskelu on ollut täynnä iloisia yllätyksiä

Animaatio-osastolla löytyy opiskelijoita niin Venäjältä, Kreikasta, Yhdysvalloista kuin Australiastakin. Melbournesta kotoisin oleva Milly Yencken löysi itsensä monen mutkan kautta Tallinnasta.

– Alunperin minulla oli stipendi pariisilaiseen taiteilijaresidenssiin, jossa kävin lyhyen animaatiokurssin. Se sai minut ymmärtämään, että animointi ja etenkin itse piirretyt kuvat olivat minulle uusi asia, josta en tiennyt oikeastaan mitään. Lähdin jatkamaan opintoja Kanadaan ja sitten muutin tänne, koska halusin oppia animaatiotaidetta vielä syvällisemmin, Yencken kertoo.

Hänen mukaansa opiskelu on 2300 euron vuosimaksusta huolimatta Virossa huomattavasti halvempaa kuin esimerkiksi Australiassa.

– Täällä Tallinnassa on muun muassa ilmainen julkinen liikenne, eikä opiskelussa käytettävistä taiteilijatarvikkeista tarvitse maksaa mitään. Lisäksi opiskelu on ollut hurmaavan ei-ennustettavaa ja täynnä iloisia yllätyksiä. Täällä on kylmempää kuin mitä odotin, mutta ympäröivät maisemat inspiroivat minua – olen lumoutunut kaikesta ja haluaisin koko ajan maalata ja piirtää näkemääni.

Niin ikään animaatio-osastolla opiskeleva John Quirk taas on kotoisin Bostonista. Hänet houkutteli Tallinnaan nimenomaan virolainen animaatiotaide, jota hän luonnehtii adjektiivilla lumoava.

– Suurena toiveenani oli, että saisin työskennellä virolaisten animaattoreiden kanssa ja että voisin opiskella narratiivia. Aiemmat animaatio-opintoni olivat hyvin tekniikkapainotteisia ja halusin lisäoppia dramaturgiasta. Mielestäni virolaisessa animaatiolla on aivan erityinen lähestymistapa tarinankerrontaan, ja juuri sitä ihailen.

Tallinnan ja Viron taideakatemian suhteen Quirkilla ei ollut etukäteen oikeastaan minkäänlaisia odotuksia.

– Kouluyhteisö ja täällä tapaamani ihmiset ovat kuitenkin ylittäneet odotukseni. Yhdysvalloista kylläkin löytyy taideoppilaitoksia, jotka rahoittavat ihmisten maisteriopintoja, mutta koska olen päässyt työskentelemään sellaisten tekijöiden kuten Priit Pärnin ja Priit Tenderin kanssa, on kaikki ollut sen arvoista. Lisäksi opiskelijayhteisö täällä animaatio-osastolla on hyvin kansainvälinen.

Ensimmäisenä vuonna Quirk yllättyi oppituntien suuresta määrästä. Kritisoitavaa hän löytää lähinnä koulun tekniseltä puolelta.

– Muutamia animaatio-ohjelmia voisi olla enemmän. Esimerkiksi After Effects löytyy vain parista tietokoneesta.

Tallinnaan Quirk on kotoutunut varsin vaivattomasti.

– Pidän enemmän Tallinnasta, jos sitä verrataan kokonsa puolesta vaikkapa Bostoniin tai New Haveniin. Tämä lienee liukuhihnavastaus, mutta pimeys on täällä erilaista ja olihan se ensimmäinen talvi aika vaikea.

Kulttuurierot ovat pieniä

Myös Eerika Niemelle opiskelu Viron taideakatemiassa on vastannut kaikin puolin ennakko-odotuksia. Tästä kertoo sekin, että hän aloitti viime syksynä maisteriopinnot, jotka kestävät vielä kaksi vuotta. Niemi on myös osallistunut arkkitehtuurin täydennyskoulutukseen.

Sen suurempaa kritisoitavaa hänellä ei Viron taideakatemiasta ole.

– Täällä on ollut pääsääntöisesti mukavaa. Tosin alkuaikoina asioista ilmoitettiin liian viime tingassa – saatettiin sanoa hyvin lyhyellä varoitusajalla keskellä kesää, että ensi viikolla alkaa sitten harjoittelujakso Saarenmaalla. Tämä puoli on kylläkin parantunut. Toissavuotinen muutto uuteen päärakennukseen on tuonut toivottuja lisätiloja.

Vironkielisen korkeakoulututkinnon suorittaminen ei taideakatemiassa maksa mitään, mutta koulussa käytetään kannustinsysteemiä. Jos opintopisteitä puuttuu liikaa, niistä pitää maksaa 60 euroa per piste. Esimerkiksi konservointiosastolla opiskelijaa ryhdytään rokottamaan kuuden puuttuvan pisteen jälkeen.

Vaikka Tallinnan on Viron kaupungeista kallein, asuminen siellä on edelleen halvempaa kuin esimerkiksi Suomen pääkaupunkiseudulla.

– Ruoka on täällä edullisempaa, mutta vaatteet ja yleistavarat samanhintaisia kuin Suomessa. Yleisesti ottaen pärjään opintotuella ihan kohtuullisesti, jos verrataan vaikkapa Suomessa asuviin ja opiskeleviin ihmisiin, Eerika Niemi toteaa.

Opiskelujen sujumista on helpottanut sekin, että suomalaisessa ja virolaisessa kulttuurissa ei valtavia eroja ole.

– Suurin yllätys on ehkä ollut se, että maito ja kermaviili tulevat muovipussissa. Pidän myös paljon aasialaisesta ruoasta, mutta valikoima on täällä rajoittuneempaa kuin Suomessa. Hapukooria eli smetanan ja kermaviilin välimuotoa käytetään paljon ja siitä saa tehtyä kastikkeen ihan mihin vaan – ja lisäksi se on halpaa.

– En vielä osaa sanoa, palaanko opintojen jälkeen Suomeen, vai lähdenkö mahdollisesti jonnekin muualle. Voisin aivan hyvin kuvitella jääväni myös Viroon.

Myöskään Milly Yenckenillä ei ainakaan toistaiseksi ole tarvetta lähteä Tallinnasta minnekään.

– Älkää ainakaan lähettäkö minua takaisin Melbourneen, vihaan koko kaupunkia!

John Quirk taas ikävöi Yhdysvalloista etenkin yhtä kovin periamerikkalaista asiaa.

– Kaipaan kovasti New York -tyylistä pizzaa. Tuntuu siltä, että puolet ajatuksistani on edelleen Yhdysvalloissa ja puolet täällä, ja tietenkin minulla on ikävä joitakin jenkeissä asuvia ystäviäni. Mutta isoon mittakaavaan suhteutettuna, vietän täällä vain muutaman vuoden ja life is long, kuten sanotaan.

Klo 17:50 korjattu konservointilinjan vironkielinen nimi oikeaan muotoon.

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut neljä miestä törkeästä rahanpesusta ja yhden heistä myös avunannosta törkeään rahanpesuun.

Päätekijä sai 2 vuotta ja 10 kuukautta vankeutta. Siihen sisältyy jäännösrangaistus, sillä mies oli tekohetkellä ehdonalaisessa. Hänet on tuomittu aiemminkin talousrikoksista. Käräjäoikeus katsoi miehen roolin olleen tapauksessa muita määräävämpi ja menettelynsä siksi moitittavampaa.

Kaksi toholampilaista miestä saivat 2 vuoden ehdolliset tuomiot ja lisäksi yhdyskuntapalvelua maksimimäärän eli 120 tuntia.

Neljäs miehistä sai 5 kuukautta ehdollista.

Lisäksi tuomitut joutuvat korvaamaan rikoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset.

Suomen mittakaavassa laajaa rahanpesujuttua käsiteltiin oikeudessa tammikuun puolivälissä. Neljää miestä syytettiin 4,3 miljoonan euron siirtämisestä ulkomaisilta tileiltä Suomeen ja edelleen ulkomaille.

Kaikki kiistivät syytteen törkeästä rahanpesusta. He sanoivat olleensa siinä uskossa, että rahojen alkuperä on ollut laillinen.

Miehet ovat eri puolilta Suomea, kaksi heistä Toholammilta. Päätekijä on tuomittu aiemmin talousrikoksista, hän vastasi syytteisiin vangittuna. Yksi syytetyistä on kunnanvaltuutettu Toholammilla Keski-Pohjanmaalla.

Syyttäjä vaati miehille rangaistuksia, joiden haarukka ulottui vuoden ehdollisesta muutamaan vuoteen ehdotonta. Lisäksi asianomistajat eli alkurikoksen kohteeksi joutuneet yritykset vaativat saataviaan takaisin korkojen kera.

Neljä miljoonaa pikkupankin tilille

Kyseessä on kaksi rikosta, joista pienempi paljastui suuremman tutkinnan yhteydessä. Rikokset tapahtuivat vuoden 2019 keväällä ja kesällä.

Banque de Luxembourgia harhautettiin siirtämään asiakkaansa tililtä toholampilaisen yrityksen tilille neljä miljoonaa euroa. Yrityksen omistaja on nyt tuomittu kunnanvaltuutettu.

Rahoista 800 000 euroa siirrettiin Singaporeen ja Hongkongiin ennen kuin tili jäädytettiin.

Syytetyt väittivät oikeudessa, että heille asia oli esitelty lainajärjestelynä: toholampilaisyrityksen piti olla välikäsi, joka lainaa 400 000 euroa kiinalaisfirmalle, sillä suora laina osapuolten välillä ei olisi onnistunut poliittisten jännitteiden vuoksi. Syytettyjen mukaan kymmenen kertaa suurempi summa oli täysi yllätys.

Käräjäoikeus piti uskottavana sitä, että miehet olivat odottaneet 400 000 euron tai korkeintaan miljoonan siirtoa.

Toisessa tapauksessa rahaa liikkui helsinkiläisen yrityksen kautta runsaat 300 000 euroa. Niiden väitettiin olevan pelivoittoja, jotka piti siirtää toisen tilin kautta.

Törkeästä rahanpesusta vaaditaan vuosia vankeutta – syytetyt sanovat, että 4 miljoonan tulo tilille oli täysi yllätys