Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ei ole kuulunut juuri mitään. Ainoastaan Uudenmaan erillisratkaisu nosti hieman kierroksia.

Jotakin toki tapahtuu. Tässä yksinkertaistus, missä sote-urakoinnissa nyt mennään.

1. Kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista – vastuu siirtyy 21 alueelle ja Helsingille, jos eduskunta niin päättää

Hallitusohjelman mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään pois kunnilta itsehallinnollisille maakunnille. Hallitusohjelman mukaan niitä piti olla 18.

Pääkaupunkiseudun kunnat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniainen vastustivat Sipilän hallituksen aikana raivokkaasti sote-uudistusta ja yhtä Uudenmaan maakuntaa. Rinteen hallitusohjelmassa asia luvattiin selvittää, jälleen kerran.

Selvitys valmistui joulukuussa 2019. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla pääkaupunkiseudun kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen, että Uudellemaalle tulee viisi aluetta: Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava yhdessä ja Helsinki.

Tämä tarkoittaa, että sote-palveluja järjestäviä alueita tulee olemaan yhteensä 22.

2. Millä sote-palvelujen järjestäjiä pitää kutsua? Muuttuuko maakuntajako: Kuuluuko Itä-Savo Etelä-Savoon vai Pohjois-Savoon?

Hallitusohjelmassa tulevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät nimettiin maakunniksi, mutta hallitusohjelmassa ei otettu kantaa siihen, miksi kutsutaan nykyisiä maakuntia. Niitä on nämä 18 maakuntien liittojen toimialuetta.

Jatkossa molempia ei voi kutsua maakunniksi. Ministerien pitää päättää, miksi nimitetään sitä kokonaisuutta, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta, ja mikä taas annetaan nimeksi sille kokonaisuudelle, jota kutsutaan nykyisin maakunnaksi.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) suositti, että maakunta – landskap termiä käytetään alueista, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Lisäksi ministerien pitää päättää, pysyykö nykyinen maakuntajako ennallaan. Itä-Savo haluaa liittyä tulevan Pohjois-Savon sote-valmisteluun, vaikka se perinteisen maakuntajakonsa puolesta kuuluu Etelä-Savon maakuntaan.

Keskusta haluaa säilyttää maakuntajaon ennallaan, vaikka paikalliset keskustalaiset haluaisivat liittyä Pohjois-Savoon.

3. Rahojen jakautumisesta eri maakuntien välillä ei vielä tiedetä

Aivan olennaista uudistuksen toteutumisessa on, paljonko kukin maakunta saa rahaa käyttöönsä.

Jatkossa valtio antaa rahat sote-palvelujen tuottamiseen kunkin maakunnan tarpeeseen perustuen.

Tällä hetkellä kunnat ovat itse päättäneet, paljonko ne laittavat terveydenhuoltoon rahaa. Jatkossa summa voi olla pienempi, koska palvelut ovat voineet olla tositarpeeseen nähden kalliisti tuotettuja tai kunta on halunnut tehdä jostakin palvelusta erityisen laadukasta.

Vähäisempi rahamäärä voi osoittautua alueilla kivuliaaksi. Joka tapauksessa sitä pitää olla niin paljon, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Ministerien on mahdollisimman pian päästävä yhteisymmärrykseen, miten rahoja jaetaan.

Isoille kaupungeille, erityisesti pääkaupunkiseudulla, rahoitusratkaisun hyväksyminen voi olla vaikeaa.

4. Soten tekemisessä on jälleen kiire

Ministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi vastikään, että sote-lait on saatava eduskuntaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jos kaikki sujuu hyvin, sote-lait voisivat edetä seuraavalla aikataululla:

Virkamiehillä on valtava määrä työtä edessä, jotta satojen sivujen lakipaketti voisi lähteä tällä aikataululla lausuttavaksi. Siksi ministerien pitäisi tehdä päätöksiä nopeasti.

Viivästymisiin ei ole yhtään aikaa.

Lue myös:

Analyysi: Yhden sortin sote-soppa tämäkin, ministeriö pyysi kielenhuoltajien apua nimisotkuun – maakunta ei voi olla monen alueen nimi

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Juttua korjattu klo 22.24.Väliotsikossa väärin 22+Helisinki. Pitäisi tietysti olla 21 ja Helsinki.

Kiinan Wuhanissa olevien suomalaisten paluu kotimaahan alkaa mahdollisesti jo tällä viikolla. Pekingissä oleva Suomen suurlähetystö on tavoittanut Wuhanin kaupungissa tai Hubein maakunnassa olevista noin kymmenestä suomalaisesta suurimman osan.

Tavoitetuista suomalaisista osa on ilmoittanut halukkuudestaan palata Suomeen jonkun EU-maan järjestämällä lennolla, kertoo ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä vastuuvirkamies Raimo Pahkasalo. Ulkoministeriö pyrkii saamaan halukkaat kotiutuslennolle mahdollisimman pian.

– Toivomme, että ensimmäiset palaavat jo tällä viikolla.

Suomalaiset tulevat Eurooppaan jollakin EU-maan järjestämällä lennolla, sillä Suomi ei järjestä omia lentoja. Pohjoismaat eivät ainakaan toistaiseksi järjestä myöskään yhteistä paluukuljetusta. Wuhanin alueella on ulkoministeriön arvion mukaan 30–50 pohjoismaiden kansalaista.

Vaikka jokainen jäsenmaa järjestää lentonsa itse, lentoja tarjotaan muidenkin maiden kansalaisille, Pahkasalo sanoo.

– Lähtökohtaisesti lennoille pääsevät oireettomat ihmiset, Pahkasalo sanoo.

Tällä viikolla EU-lennoilla on tarkoitus tuoda Kiinasta 250 ranskalaista ja noin 100 muiden maiden kansalaista.

Paluuta voi hankaloittaa se, että Wuhan on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi suljettu kaupunki ja pääsy muualta Hubein maakunnasta Wuhaniin on vaikeaa.

Ainakin Australia ja Britannia aikovat asettaa Wuhanista palaavat kansalaisensa kahden viikon karanteeniin. Pahkasalon mukaan mahdollinen karanteeni on terveysviranomaisten, lähinnä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asia.

– Jokaisen maan terveysviranomaiset päättävät asiasta itsenäisesti.

Pahkasalon mukaan pohjoismaat pitävät jatkuvasti yhteyttä Wuhanin tilanteen vuoksi, koska tilanne elää koko ajan.

Turkulaisen Yli-Maarian koulun kakkosluokkalainen Martti Anttalainen kertoo, että hiljattain nettipelissä tuiki tuntematon henkilö alkoi lähettää hänelle viestejä.

– Sieltä tuli jotain kirosanoja myös. Kerroin heti äidille ja isälle. He sanoivat, että on tosi tyhmää, että joku kirjoittaa ja kiroilee.

Martti ei ole muulloin törmännyt netissä huijauksiin tai ahdisteluun. Koulutunnilla hän on päässyt pelaamaan Spoofy-mobiilipeliä, joka opettaa tietoturva-asioita – esimerkiksi juuri tuntemattomien henkilöiden kohtaamista. Ilmaiseksi ladattavassa pelissä liikutetaan hahmoa, joka ratkoo pulmia.

Suomessa ei ole aiemmin kehitetty Spoofyn kaltaista peliä. Se on suunnattu erityisesti ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkalaisille. Mukana kehitystyössä on useita kaupunkeja ja instansseja, kuten Opetushallitus ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Tietoturva-asioita syytä opettaa jo alakouluiässä

Lapset kohtaavat netin vaarat yleensä koulutien alkaessa, sillä silloin saadaan oma kännykkä.

Kakkosluokkalaisen Milka Saarion Spoofy-hahmolla on letit ja iloinen ilme. Hahmo astuu pelissä sisälle taloon, jossa on paljon ihmisiä.

– Olen pelannut aika paljon. Peli on tosi kiva, täällä on paljon tekemistä. Nytkin tuolla miehellä on jotain kysyttävää.

Martti Anttalaisen pelissä on menossa vaihe, jossa on kaupan erilaisia tuotteita. Hän ostaa kalleimman tuotteen.

– Siinä oli myös yksi ilmainen tavara, mutta sitä ei pystynyt ottamaan. Luin niitä ohjeita ja päättelin, että se oli joku huijaus.

Yli-Maarian koulun luokanopettaja Suvi Kallio kertoo, että luokan oppilaat saivat olla suunnittelemassa ja testaamassa peliä alusta loppuun saakka.

– Aluksi kävimme nettiturvallisuusasioita läpi luokassa. Sen jälkeen lapset saivat parin aamupäivän suunnitella, minkälaisia peliympäristöjä he haluaisivat. Pääsimme vielä testaamaan pilottiversiotakin ennen Spoofyn julkaisua.

Lasten ansiota, että pelistä tuli niin hyvä

Pelin on julkaissut it-yritys CGI. Sen kyberturvallisuusasiantuntija Pauliina Nikko-Takala sanoo, että lasten panos pelin kehittämisessä oli erittäin tärkeä. Oppilaiden ansiosta peliin lisättiin muun muassa keräilyominaisuus.

– Suunnittelussa oli mukana oppilaita Yli-Maariasta ja muutamasta muusta koulusta. Heiltä saimme ajatuksia pelin visuaalisesta ilmeestä, grafiikoista ja pelimekaniikasta. Lasten ansiosta pelistä tuli näin hyvä.

Viime marraskuussa julkaistu peli on Nikko-Takalan mukaan saanut tähän mennessä tuhansia latauksia.

Opettaja Suvi Kallio on positiivisesti yllättynyt pelin toimivuudesta ja siitä, miten hyvin lapset ovat ottaneet sen vastaan. Testiversiossa olleita ongelmia on korjattu: silti lasten alkuperäiset ideat on pystytty säilyttämään.

– Peli opettaa lapsille vastuullisuutta ja sitä, miten netissä kannattaa toimia. Aika moni lapsista on ladannut pelin omalle laitteelleen ja pelannut Spoofyä kotonaan.

Lapsia vaanii netissä moni vaara

Kyberturvallisuusasiantuntija Pauliina Nikko-Takalan mukaan aluksi suurimpia uhkia verkossa alakoululaisille ovat kiusaaminen ja huijaukset.

– Kun lapset vähän kasvavat, tulevat kuvaan myös omaa asemaansa hyväksikäyttämään pyrkivät aikuiset. Lapset saattavat kokea ahdistelua, pahimmassa tapauksessa seksuaalista ahdistelua.

Nikko-Takala vastaa työssään lähinnä yritysasiakkaiden turvallisuusasioista. Nuorten ja lasten nettiturvallisuudesta hän innostui oman tyttären ollessa alakouluikäinen.

– Usein aikuiset kuvittelevat lasten olevan taitavia myös tietoturva-asioissa, koska ovat niin käteviä käyttämään tietoteknisiä laitteita. Tämä on kuitenkin vakava harhaluulo ja näitä asioita pitää opettaa.

Tietoturva-asioita saatetaan pitää kouluissa tylsinä. Myös opettajilla on tekemistä, jotta he pysyvät mukana tietoteknisessä kehityksessä.

Luokanopettaja Suvi Kallion mukaan yksi hänen oppilaistaan on kertonut pelanneensa Spoofy-pelin jo loppuun. Pian tarvitaankin lisää sisältöä. CGI:n Pauliina Nikko-Takalan tiedostaa, että pelin tulee kehittyä ja uusiutua.

– Samalla kun peliä pyritään levittämään kaikkiin maan kouluihin, keräämme palautetta. Sen perusteella lähdemme miettimään, miten peliä voisi kehittää vielä eteenpäin.

Lue lisää:

Kännyköihin ladataan kouluissa sovelluksia, jotka äänittävät lasten puhetta – Isä vaatii: "Tällaisia tietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille"

Lasten houkuttelu seksitekoihin internetissä ei laannu – "Digielämän turvaohjeita kannattaa kerrata kotona"

Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa WC-tiloja salakuvannut mies on tuomittu viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi tänään antamassa tuomiossaan, että vuonna 1982 syntynyt lappeenrantalaismies on syyllistynyt salakatseluun ja salakuunteluun.

Syyttäjä vaati miehelle alun perin puolen vuoden ehdollista vankeustuomiota.

Tuomitun miehen kamera kuvasi ammattikorkeakoulun WC:ssä vajaan puolen vuoden ajan. WC-tiloihin piilotetulla laitteella hän sai kaikkiaan 443 videota, joissa näkyy yhteensä 478 henkilöä.

Salakuvaukset tapahtuivat huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2018.

Osassa videoissa esillä sukupuolielimiä

Haastehakemuksen mukaan reilussa 20 videossa on näkyvissä WC:ssä käyneiden henkilöiden sukupuolielimiä. Näissä videoissa ei kuitenkaan ole näkyvissä kuvattujen henkilöiden kasvoja.

Muutamassa videossa näkyy takapuoli ja vilahdus kasvoista.

Noin puolessa videoista on havaittavissa ainoastaan henkilön takapuoli.

Poliisi ei kuitenkaan saanut selville, keitä videoilla näkyneet henkilöt olivat. Näin ollen kuvatut henkilöt eivät ole pystyneet esittämään rangaistusvaatimuksia ja syyttämispyyntöjä.

Syyttäjä kuitenkin katsoi, että yleinen etu vaati syytteen nostamista. Syytteen nostamista puolsi se, että salakuvattuja henkilöitä on paljon ja kyseessä oli vakava sekä poikkeuksellinen rikos. Lisäksi salakuvauksen kohteeksi joutuneilla henkilöillä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta edes esittää syyttämispyyntöjä.

Syyte nostettiin myös siksi, että salakuvauspaikkana oli yleisen rakennuksen käymälä.

Kamera oli lavuaarin alla

Mies oli piilottanut kameran ammattikorkeakoulun vessoihin käsienpesualtaiden alle. Tarroilla kiinni ollut kamera osoitti kohti wc-pönttöä.

Kuvaamisen jälkeen mies oli siirtänyt videomateriaalin kameran muistikortista tietokoneilleen, joista hän on videoita katsellut.

Sama kamera oli ollut asennettuna eri aikoina yhteensä kolmessa Saimaan ammattikorkeakoulun vessassa.

Salakuvannut mies tunnusti salakatselun ja -kuuntelun. Puolustuksen mukaan mies ei halunnut tallentaa ääntä eikä hänen tarkoituksenaan ollut kuvata henkilöitä niin, että heidät olisi voinut tunnistaa. Hänen mielihalunsa oli vain katsella.

Vaasan ammattikorkeakoulusta on tullut myös ilmi vastaavanlainen salakuvausepäily käymälätiloissa. Siellä WC-tiloista löytyi alkuvuodesta salakameroita.

Tampereella murhasta epäilty henkilö on yhä kateissa. Poliisi varoitti tiistaina, että epäilty on loukkaantunut ja mahdollisesti vaarallinen sivullisille.

Poliisi on edistynyt tutkinnassa keskiviikkona. Poliisilla on ollut tutkinnassa useampia tutkintalinjoja. Osa on pystytty poissulkemaan.

Poliisi löysi tiistaina keski-ikäisen uhrin kuolleena Tampereelta.

Uhri löydettiin tiistaina aamulla kello 06.00–07.13 välisenä aikana Vasaratieltä Tampereelta.

Epäilty tekijä on loukkaantunut, ja hän on vuotanut tai vuotaa verta, poliisi kertoi tiistaina.

Poliisi pyytää kuitenkin edelleen havaintoja aiemmin kerrotusta nuoresta miehestä. Tuntomerkit löytyvät täältä.

Vihjeitä pyydetään myös autosta, joka pysäköitiin Vasarakadun kiinteistön pysäköintialueen vieraspaikalla aamulla kahdeksan aikaan, ja vähän sen jälkeen. Auto on noin vuosimallin 2010-ikäluokan musta Opel -henkilöauto.

Autoa on kuvattu ns. hatch back -malliksi. Autossa oli takaluukussa hopeanvärinen/krominen osa/lista ja takavalojen ympärillä hopeaa/valkoista väriä. Auto on seisonut paikalla moottori pysäytettynä, mutta musiikkilaitteet päällä.

Vihjeet voi edelleen lähettää sähköpostilla osoitteeseen keskitettytutkinta.sisa-suomi@poliisi.fi tai soittaa numeroon 050 399 8024.

Lue lisää:

Epäilty murhaaja yhä kateissa Tampereella: Nähty viimeksi eilen aamulla

Poliisi tutkii henkirikosta Tampereella: Paikalta paennut epäilty saattaa olla vaarallinen

Euroopan parlamentti on hyväksynyt sopimuksen Britannian EU-erosta äänin 621–49.

Äänestystulos oli odotettu: muuten Britannian ero olisi tapahtunut ilman sopimusta, mitä EU-maat eivät halua.

Britannia eroaa EU:sta tammikuun lopussa puoliltaöin Brysselin aikaa eli kello 1 Suomen aikaa perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Britannian ero tarkoittaa, että EU-parlamentin jäsenmäärä laskee 751:stä 705:een. Osa vapautuvista paikoista jaetaan aliedustetuille jäsenmaille, ja muun muassa Suomi saa yhden lisäpaikan. Parlamenttiin nousee vihreiden edustaja Alviina Alametsä.

Muuten monikaan asia ei muutu eropäivänä, sillä sen jälkeen alkaa vuoden loppuun asti kestävä siirtymäaika. Siirtymäaikana Britannian ja EU:n oikeudet ja velvollisuudet suhteessa toisiinsa pysyvät muuttumattomina sitä lukuun ottamatta, että britit eivät enää osallistu EU:n instituutioiden kokouksiin.

Britannia ja EU aloittavat helmikuussa neuvottelut tulevasta suhteestaan.

Lue lisää:

Ilmassa on surua ja iloa, kun britit valmistautuvat lähtöön Brysselistä

Savon ammattiopistossa autoalaa opiskeleva kuopiolainen Jetro Virta joutuu heräämään kouluaamuisin varhain. Usein hän venyttää heräämistä ja aamupala kotona saattaa jäädä syömättä.

Tämän vuoksi Virta käy mielellään syömässä oppilaitoksen tarjoaman ilmaisen aamupuuron.

– Sen jälkeen jaksaa paljon paremmin tulevan koulupäivän, hän toteaa.

Virta on yksi sadoista aamupuurolla kävijöistä Savon ammattiopistossa.

Ilmaista aamupuuroa tarjoaa jo kymmenet oppilaitokset. Määrä on kasvussa.

Savon ammattiopistossa pelkästään Kuopion keskustan lähettyvillä sijaitsevassa Presidentinkadun lounasravintolassa noin 300 opiskelijaa käy aamupurolla päivittäin. Se on kolmasosa ilmaisen lounaan kävijämääristä.

Näkyy selvästi opiskelijoiden jaksamisessa

Savon ammattiopistossa ryhdyttiin tarjoamaan ilmaista aamupuuroa syksyllä 2018.

Vaikutukset näkyivät nopeasti. Moni opiskelija innostui syömään aamupalaa.

Suosio on kasvanut puolentoista vuoden aikana.

– Opiskelijat on saatu syömään aamuisin. Se parantaa keskittymiskykyä ja opiskelijoiden jaksamista, kertoo Savon ammattiopiston ravintolapalvelupäällikkö Maritta Pakkanen tyytyväisenä.

Aamupuuroa tarjoillaan ilmaiseksi Savon ammattiopiston omissa ravintoloissa Kuopiossa kolmessa toimipisteessä, Toivalassa sekä varkaudessa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ammattiopisto Riveriassa opiskelijoiden ilmaisella aamupuurolla on jo pitkät perinteet.

– Aamupuuro on tarjottu joissain yksiköissä jo vuosituhannen alussa ellei jopa aiemminkin, kertoo opiskelijatoiminnan kehittäjä Janne Lilja Riveriasta.

Savon ammattiopistossa terveydenhoitajana työskentelevä Kirsi Santala muistuttaa, että yhdessä ilmaisen lounaan kanssa aamupuuro muodostaa opiskelijalle erittäin hyvän startin päivään.

Tällöin myös iltaruoan järjestäminen jää vähäisemmäksi.

– Tällä on todella suuri merkitys ravitsemuksen kokonaiskuvassa.

Aamupuurolla on myös sosiaalinen vaikutus

Ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Sakkin edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujulan mukaan opiskelijoilta on tullut runsaasti hyvää palautetta ilmaisesta aamupuurosta.

– Opetuksen vähentyessä ja päivien ollessa aiempaa rikkonaisempia se on varmasti yksi hyvistä tavoista houkutella opiskelijat kampuksille, Tujula pohtii.

Hän Tujula kertoo, että toimintatapaa on pyritty edistämään ammatillisissa oppilaitoksissa syksyisin järjestettävällä hyvinvointiteemaviikolla.

Aamupuuro on myös osa toisen asteen ruokailusuosituksia.

Aamupuuron hintalappu on Savon ammattiopistossa osa lounaan kustannuksia. Maritta Pakkalan mukaan kyse ei ole isosta kustannuskysymyksestä.

Terveydenhoitaja Kirsi Santala arvioi, että aamupuurolla on myös sosiaalinen vaikutus.

— Täällä on kivan leppoisaa ja tänne on mukava tulla ystävien kanssa hetkeksi istahtamaan kesken opintojen, kuvailee Santala.

Myös Jetro Virran mukaan aamupuuron ääressä voi keskustella ja myös tehdä tuttavuutta tuntemattomien kanssa.

Lue lisää:

Yli puolet opiskelijoista istui aamupäivän tunnit tyhjin vatsoin – oppilaitos päätti kokeilla ilmaisen aamiaisen jakamista

Keskustele aiheesta 30.1 klo 23 saakka

Hyvä asiakkaamme. Tallennamme puhelut asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi.

Tuttu loru jokaiselle, joka on soittanut yritysten asiakaspalveluun. Mutta mitä tallennetulla puhelulla todellisuudessa tehdään?

Esimerkiksi suuren pankin palvelupuhelimeen ja konttoreihin tulevista puheluista tallentuu yhteensä jopa 10 000 tuntia puhetta vuorokaudessa. Päivän tallenteiden kuunteluun menisi yhdeltä työntekijältä lähes kolme ja puoli vuotta. Käytännössä tehtävä on ihmiselle mahdoton.

Erityisesti suurissa yrityksissä asiakaspalautteen analysoinnin avuksi onkin otettu tekoäly.

Tieto pysähtyi ennen asiakaspalvelijaan

Fortumin asiakaspalveluun tulee vuodessa satoja tuhansia puheluita ja sen päälle noin sata tuhatta sähköpostia. Lisäksi palautetta tulvii sosiaalisen median kanavissa ja chattipalvelussa.

Jokaisen yksittäisen asiakkaan ongelma pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Aiemmin tieto usein myös pysähtyi tälle portille. Asiakaspalautteista kertyvää laajempaa kuvaa ei pystytty hyödyntämään koko yrityksen tasolla.

– Vaatii vähän kehittyneempiä teknologioita saada ymmärrys koko organisaatioon, eikä vain yksittäisen asiakasneuvojan käyttöön, sanoo Fortumin asiakaskokemuspäällikkö Sakari Forslund.

Fortum otti viime vuonna koekäyttöön tekoälypohjaisen ohjelmiston asiakaspalautteen analysointiin.

Aluksi se tutki vain tekstimuodossa tulleita palautteita. Nyt ohjelmiston rinnalle kokeillaan puheentunnistusta, jonka avulla myös asiakaspuhelut tulevat mukaan analyysiin.

– Aiemmin olisimme joutuneet kuuntelemaan puheluita tai lukemaan kaikki palautteet läpi tunnistaaksemme yhteneviä palautteita. Se olisi vienyt viikkotolkulla aikaa, Forslund kertoo.

Tekoälyn avulla tänään tulleiden palautteiden analysointi onnistuu saman päivän aikana.

Epäempaattinen, mutta puhuu johtajien kieltä

Tekoäly ei ole ihminen. Se voi kuulostaa pahalta, kun puhutaan ihmisten välisestä viestinnästä ja keskusteluista.

Mutta sen minkä tekoäly häviää empatiassa, se voittaa nopeudessa ja puolueettomuudessa. Tekoälyllä ei ole ennakkokäsityksiä siitä, miten asioiden pitäisi olla.

Sen sijaan tekoäly jaksaa lukea, kuunnella ja analysoida tuhansia ja taas tuhansia asiakaspalautteita nopeasti. Sama työ olisi ihmisvoimin tuhottoman hidasta ja niin kallista että se on jäänyt suurimmassa osassa yrityksiä tekemättä.

Yksittäisten ihmisten mielipiteistä tulee tekoälyn hampaissa kokonaisuuksia, jotka voivat paljastaa asiakkaiden ongelmista yleisempiä ilmiöitä tai yllättäviä asioiden välisiä riippuvuuksia. Niistä voidaan päätellä ongelmien perimmäisiä syitä, joihin yrityksen tulisi puuttua.

Konkreettinen esimerkki tekoälyn toiminnasta asiakaspalautteen perkaamisessa voi olla näinkin yksinkertainen: Tekoäly huomasi, että monet Fortumin tuhansista palautteista koskivat laskutusta. Kävi ilmi, että asiakkaat eivät ymmärtäneet yhtiön laskuissa käytettyjä termejä. Laskujen sisältöä on nyt ryhdytty muuttamaan ymmärrettävämmäksi.

Suuret linjat ja yleisemmät ongelmat kiinnostavat myös yritysten johtajia yksittäisen asiakkaan ongelmia enemmän. Etenkin jos tieto voidaan esittää selkeinä lukuina ja kustannuksina.

– Voidaan näyttää että yritykselle tulee tiettyyn aiheeseen liittyviä reklamaatioita x kappaletta ja jokaisen reklamaation käsittely vaatii näin paljon työtunteja. Lisäksi voidaan visualisoida paljonko se itse asiassa maksaa. Sitten yritys voi tehdä päätöksen, laitetaanko se juurisyy kuntoon vai hoidetaanko ongelmia vain asiakaspalvelussa, tiivistää Aiwo Digitalin toimitusjohtaja Atso Vesterinen yrityksensä toimintaperiaatetta.

Jyväskyläläisen Aiwo Digitalin kaltaisten tekoälypalveluntarjoajien määrä lisääntyy teknologian kehittyessä koko ajan. Myös monet markkinointitutkimusta tarjoavat yritykset ovat lisänneet tekoälyyn perustuvia puhe- ja tekstianalyyseja palveluihinsa.

Erityisesti suurilla yrityksillä on tarve saada asiakaspalautteesta tuleva tieto parempaan hyötykäyttöön.

Tiedolla johtamisesta tuli trendi

Digitalisaation myötä erilaista dataa on alkanut tulvia yritysten käyttöön ennennäkemättömiä määriä.

Aluksi yrityksissä innostuttiin tiedon keräämisen ja tallentamisen helppoudesta, mutta suuri osa tiedosta jäi hyödyntämättä. Datan analysointimenetelmien kehittyessä numerot on saatu palvelemaan paremmin arkista päätöksentekoa ja yritysten strategioiden laadintaa.

Tietotulvan hyödyntämisestä on tullut osa johtajuutta. Jo vähintään vuosikymmenen ajan johtoryhmissä on puhuttu kiihtyvällä tahdilla tiedolla johtamisesta.

– Nälkä kasvaa syödessä. Kun ensin nähdään mitä datan analysointi ja sen pohjalta päätelmien tekeminen oikeasti mahdollistaa, niin voidaan nostaa tavoitetasoa ja yhdistää esimerkiksi eri lähteistä tulevaa dataa, sanoo teollisen optimoinnin professori Kaisa Miettinen Jyväskylän yliopistosta.

Numeroiden tyranniasta ymmärtämiseen

Tiedolla johtamisen ongelmana on aiemmin ollut sen keskittyminen vain asioihin, jotka voidaan esittää numeroilla.

Jos esimerkiksi asiakkaan kokemus palveluista arvioidaan asteikolla yhdestä kymmeneen, ei päästä kysymään miksi asiakas antoi kympin – tai ykkösen.

– Numeroiden tyrannia johtaa meitä monesti väärään, Atso Vesterinen sanoo.

Tekstin ja puheen analysoimiseen keskittyvät tekoälyratkaisut voivat monipuolista tiedolla johtamisen kenttää.

– Pelkästään se tieto, oliko asiakkaan kokemus hyvä vai huono ei auta meitä muuttamaan toimintaa. Sen takia pyydetään yhä enemmän myös avointa palautetta ja sen analysoinnissa syntyy tekoälyn tarve, Fortumin asiakaskokemuspäällikkö Sakari Forslund kertoo.

Kuka jaksaa vastata asiakaskyselyihin?

Asiakaspalautetta pyydetään koko ajan enemmän. Verkkoasioinnin tai kivijalkakaupassa tehdyn ostoksen jälkeen asiakkaan älypuhelimeen kilahtaa hyvin usein kysely: Kuinka palvelimme sinua tänään?

Aiwo Digitalin Atso Vesterinen uskoo, että jatkuva palautteen pyytäminen voi johtaa siihen, että harva jaksaa vastata kyselyihin kaupassa käynnin jälkeen. Se lisää kehittämistarpeita viestinnän analysoinnille varsinaisen ostotapahtuman aikana.

– Asiointikokemus itsessään pitäisi olla se viesti. Eli ymmärretään asiakasviestintää sillä hetkellä kun se syntyy ilman että tarvitse erikseen lähteä keräämään dataa.

Tulevaisuuden näkymät tekoälyn ja asiakaspalvelun yhteistyöstä ovat vieläkin laajemmat.

Tekoäly voisi toimia asiakaspalvelussa niin reaaliaikaisesti, että se ehdottaa asiakasneuvojalle ratkaisuja erilaisiin ongelmiin aiempien kokemuksien perusteella. Yksinkertaisimmat tehtävät tekoäly voisi hoitaa itsenäisesti.

Johtaako tekoäly tulevaisuuden yrityksiä?

Myös tiedolla johtamisen tulevaisuus on nykyistä monipuolisempi.

Johtajatkin saavat jatkossa toimintaehdotuksia tekoälyltä.

Osassa yrityksiä tämä on jo arkea. Esimerkiksi it-yhtiö Tieto nimitti reilut kolme vuotta sitten tekoälyn johtoryhmänsä jäseneksi (IS, siirryt toiseen palveluun).

Dataraporttien tuijottaminen ei kuitenkaan saisi olla yksisilmäistä. Olennaista on pyrkiä tiedon avulla asiakkaiden ja yrityksen entistä monipuolisempaan ymmärtämiseen.

– Kun oikeita asiakaskokemuksia, henkilöstötyytyväisyyttä ja hiljaisia viestejä yhdistetään kovin numeroihin, siitä muodostuu kokonaisvaltaista tiedolla johtamista, Vesterinen sanoo.

Konsulttiyhtiö Innolink teki vuoden 2018 lopulla sadalle yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin päättäjälle suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisen tiedolla johtamisen tilaa.

Siitä selvisi, että yli puolet johtajista pitää kovaa dataa tärkeimpänä johtamisen tukipilarina. Esimerkiksi asiakastutkimuksista saatu kokemuspohjainen tieto oli tärkeimmässä roolissa noin kolmanneksella johtajista. Yrityksen historiasta syntyvä hiljainen tieto oli tärkein johtamisen tuki vain 11 prosentille.

Lähes kaikki johtajat olivat myös yrittäneet yhdistellä eri tiedon muotoja päätöksentekonsa tueksi, mutta vain 15 % kertoi onnistuvansa siinä. Suurin osa johtajista koki, että juuri eri tietolähteiden yhdistämisessä on tulevaisuudessa parantamisen varaa.

Ihminen ja kone omilla vahvuusalueillaan

Teollisen optimoinnin professori Kaisa Miettisen mukaan ihmisten työpanosta tarvitaan jatkossa erityisesti inhimillistä ymmärrystä ja täydentäviä tietoja vaativien, monimutkaisten ja epäselvien asioiden ratkaisemiseen.

Työ muuttuu entistä enemmän yhteispeliksi teknologian kanssa.

– Siinä on paljon potentiaalia. Päätöksentekijät voivat tehdä paljon parempia päätöksiä, kun he ymmärtävät niiden kokonaisvaltaiset vaikutukset ja seuraamukset, Miettinen uskoo.

Asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun myös monissa isoissa maakuntakeskuksissa, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen PTT:n alueellisesta asuntomarkkinaennusteesta. Omakotitalojen hinnat ovat pudonneet enemmän kuin kerrostaloasuntojen.

PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen kertoo, että näin tapahtuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa.

– Muualla maakuntakeskuksissa on selkeästi havaittavissa se, että asuntomarkkina on menossa huonompaan suuntaan, Keskinen kertoo.

Hänen mukaansa iso trendi on kaikkialla sama, mutta aluekohtaiset tekijät vievät asuntomarkkinoita joko parempaan tai huonompaan suuntaan.

Kasvavissa maakunnissakin on alueita, joilla hinnat ovat laskussa. Esimerkiksi Pirkanmaan reuna-alueilla hinnat ovat pudonneet vuosikymmenen huippukohdasta vuoteen 2018 mennessä osakehuoneistoissa 7 prosenttia ja omakotitaloissa 10 prosenttia. Uudellamaallakaan pääkaupunkiseudun veto ei näy kaukaisemmilla alueilla.

Päijät-Hämeessä keskimääräisen omakotitalon hinta on laskenut 2010-luvun huippukohdasta vuoteen 2018 noin 12 prosenttia, Satakunnassa 10, Kanta-Hämeessä 8 ja Kymenlaaksossa 20 prosenttia. Keskimääräisen osakehuoneiston kohdalla laskua vuosikymmenen huipusta vuoteen 2018 oli Päijät-Hämeessä 3, Satakunnassa 4, Kanta-Hämeessä 7 ja Kymenlaaksossa 11 prosenttia.

– Huonokuntoisten asuntojen hinnat ovat voineet laskea enemmän kuin hinnat keskimäärin, Keskinen arvioi.

PTT:n ennusteessa asuntojen hintakehitystä ei kuitenkaan ole tutkittu kunnittain.

– Tärkeä kysymys on seuraavaksi, missä hintojen lasku on todellisuudessa tapahtunut ja mihin alueisiin meidän pitäisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota hintojen laskun suhteen.

Työllisyyden kehitys ja talokannan ikä vaikuttavat

Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo olevansa eri mieltä PTT:n tutkimuksen kanssa. Hänen mukaansa osakeasuntojen neliöhinnat voidaan arvioida suhteellisen luotettavasti Tilastokeskuksen aineiston perusteella, mutta se ei kerro, millaista asuntokantaa on myyty.

– Pitäisi huomioida se, minkä ikäisestä talokannasta käydään kauppaa alueittain, Mannerberg sanoo.

Niillä alueilla, joilla hintataso on laskenut, vanhenevan talokannan osuus on suuri. Hintatasoissa näkyy peruskorjausten tarve.

Mannerbergin mukaan vanhojen asuntojen kauppa kasvoi viime vuonna 4,5 prosenttia toissa vuodesta. Loivaa nousua on kestänyt 3–4 vuotta. Hiljaisinta asuntokauppa oli vuosina 2012–2014 muun muassa työttömyystilanteen vuoksi.

– Kaikista ennusteista puuttuu työllisyyden vaikutus alueen kysyntään ja sitä kautta hintoihin, hän huomauttaa.

Pitkän ajan ennusteissa on hänen mukaansa se vika, ettei ole mitään käsitystä siitä, mitä teollisuudessa tapahtuu paikkakunnittain.

Hänen mukaansa esimerkiksi pitkään hiljaiseloa elänyt Turku on hyvä esimerkki siitä, että kysyntä ja hinnat ovat nousseet telakkateollisuuden toipumisen myötä.

– Kasvukeskuksissakin yksi iso työantaja voi vaikuttaa koko alueen kehitykseen voimakkaasti.

Kasvavien maakuntien reuna-alueiden kehitykseen vaikuttaa Mannerbergin mukaan peruskorjattava talokanta. Pääkaupunkiseudulla liikenneyhteydet ovat puolestaan niin hitaita, että halutaan olla lähempänä työpaikkoja.

Kannattaako mennä vuokralle vai ei?

Keskisen mukaan taantuvilla alueilla kannattaa harkita asunnon vuokraamista omistamisen sijasta, koska omistusasunnon arvo laskee ja omistajan varallisuus supistuu.

– Tässä suhteessa kannattaa miettiä, ottaako riskiä asunnon hinnan laskusta vai haluaako mennä vuokralle ja sijoittaa rahat jonnekin muualle, vaikka osakemarkkinoille, hän ehdottaa.

Vuokrien pitäisi periaatteessa seurata asuntojen hintakehitystä. Keskisen mukaan hintakehitys on kuitenkin ollut vasta vähän aikaa negatiivista, joten se ei ole vielä heijastunut vuokratasoihin merkittävästi. Vuokrat saattavat olla myös joustamattomampia alaspäin kuin asuntojen hinnat.

Mannerberg arvioi kuitenkin, että asunnon omistaminen kannattaa, koska omistaminen on käytännössä puolet halvempaa kuin vuokraaminen.

Vuokramarkkinat ovat kuitenkin kasvaneet koko ajan muun muassa siksi, etteivät monet pääkaupunkiseudulle muuttavat pysty ostamaan asuntoa. Myös pätkätyöt ajavat ihmisiä vuokralle, koska heidän pitää olla valmiita muuttamaan työn perässä.

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat sekä ihmisillä että eläimillä tauteja aiheuttavia viruksia. Turun yliopiston virologian dosentti Matti Wariksen mukaan eläimien koronaviruksia tunnetaan paljon, mutta ihmisiin niitä on tarttunut vähemmän.

Mitä nyt leviävästä viruksesta tiedetään?

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkusen mukaan kyseessä on seitsemäs ihmisiin siirtynyt koronavirus nCoV-2019.

Kiinalaiset ovat analysoineet viisi virusta ja todenneet, että sen lähin tunnettu sukulaisvirus on lepakoista eristetty koronavirus (94% identtinen) ja SARS on n. 80% identtinen. MERS-CoV on geneettisesti kauempana.

Kiinalaisten tutkijoiden julkaisu löytyy myös bioRxivin sivuilta: Discovery of a novel coronavirus associated with the recent pneumonia outbreak in humans and its potential bat origin. Artikkelin mikroskooppikuvassa virus näkyy solun sisällä pyöreinä palloina.

Onko nyt löydetty koronavirus vaarallinen?

Yleensä eläimessä esiintyvä virus sopeutuu isäntäeläimeen, eikä tapa sitä, sillä korkea kuolleisuus estää viruksen leviämisen.

Ihmiseen siirtyessään eläimen virus voi kuitenkin olla ärhäkkä, sillä ihmisellä ei ole kehittynyt juuri tälle virukselle vastustuskykyä ja immuniteettia. Elimistö voi reagoida uuteen virukseen liian voimakkaasti.

Onko koronaviruksen aiheuttama keuhkokuume vaarallinen?

Kun ärhäkkä virus aiheuttaa keuhkoista alkavan infektion, niin se on usein vaarallisempi. Keuhkoihin kertyy silloin enemmän tulehdusreaktiota ja nestettä. Hapen siirto kärsii.

Jos virusinfektio alkaa ylähengitysteistä ja siirtyy myöhemmin keuhkoihin, niin elimistön oma puolustusmekanismit ovat jo heränneet ja keho pystyy torjumaan infektion helpommin.

Miten uutta koronaviruksen infektiota voidaan hoitaa?

Perjantaina tulleen tiedon mukaan uuden koronaviruksen nCoV-2019 reseptori on sama kuin SARS:lla, ACE2 (angiotensin converting enzyme 2).

SARS-CoV -virukseen ja/tai reseptoriin kohdentuvista lääkkeistä voi siis olla hyötyä.

Kuinka tappavasta epidemiasta on kyse?

Tämänhetkisen tiedon mukaan sairastuneita on 600–800 ja noin 20 kuollutta. Sairastuneista siis noin kolme prosenttia on menehtynyt ja heillä on ollut krooninen perussairaus taustalla. Vakava perussairaus lisää kuolleisuusriskiä kymmenkertaiseksi.

Esimerkiksi kameleista lähteneen MERS-viruksen aiheuttamaan epidemiaan menehtyi noin 35 prosenttia sairastuneista. Nyt arvioidaan tämän epidemian olevan lievempi, mutta tiedot tarkentuvat vähitellen.

Miten epidemia etenee?

Tämän viruksen tartuntapoja ei vielä tunneta. MERS-virus tarttui lähikontaktissa, mutta SARS-virus helpommin jopa ilmavälitteisesti.

Kiinalaiset viranomaiset ovat rajoittaneet liikkumista epidemian syntyseuduilla ja eristäneet miljoonakaupunkeja. Professori Julkusen mukaan rajoitukset voivat vaikuttaa ja Kiinassa on pystytty jäljittämään tartuntaketjua.

Samaan aikaan Kiinassa on liikkeellä myös muita virusepidemioita, joiden oireet voivat olla samanlaisia kuin uuden koronaviruksen aiheuttamissa infektioissa.

Lue myös:

Kiinalaisperheen koronavirusepäily osoittautui vääräksi – Yle seurasi hetki hetkeltä

Sars, sikainfluenssa, espanjantauti, hongkongilainen – näitä suomalaiset ovat pelänneet, osaa ihan syystä

Sairaalat ovat valmiita koronaviruksen varalle – toimitaan kuin muissakin hengitystieinfektioissa

THL:n ylilääkäri: maahantulotarkastuksiin koronaviruksen varalta ei olla ryhtymässä, Suomi on erittäin hyvin varautunut

Maailman terveysjärjestö WHO: Liian aikaista julistaa koronavirus uhaksi kansanterveydelle

Lapissa paljastui tiistaina toinen koronavirusepäily. Kiinalainen, Wuhanin alueelta Lappiin matkustanut 32-vuotias nainen tuli Lapin keskussairaalaan hengitystieinfektion vuoksi. Perjantaina Ivalon terveyskeskuksessa eristettiin kaksi kiinalaismatkailijaa aiheettomaksi osoittautuneen koronavirusepäilyn vuoksi.

Kysyimme ihmisiltä, pelottaako koronaviruksen tautiuhka ja mitä he tilanteesta ajattelevat.

Lue tästä, minkälaisiin toimiin Suomessa ryhdytään jos epäily osoittautuu aiheelliseksi:

Viruksen kantajan kulkureitit kartoitetaan bussimatkan tarkkuudella – Koronan takia ei tarvitse pelätä kauppakeskukseen astelemista

Eero Muotka, Rovaniemi.

– On se tietenkin vakavaa, mutta matkustuskielto tuntuu äkkiseltään liian voimakkaalta. Ei pelota, mutta harmittaa, kun ryhmämatkoja on peruttu. Siinä on isot tulonmenetykset joillekin. Nopeasti laskettuna noin 2500 euron menetykset on kärsitty siinä matkailuyrityksessä, jossa itse olen mukana.

Tarja Lahtinen, Espoo

– En todellakaan pelkää, enkä väistele kiinalaisia vaan moikkaan ja juttelen. Tulin junalla Helsingistä ja juttelin taiwanilaisten kanssa. Juna oli täynnä aasialaisia ja minusta se on hieno asia, että tulevat tänne. Jos se tauti tänne eksyy niin sitten se eksyy, sille ei voi mitään. Hyvä, että Kiina toimii. Se on kuitenkin hyvä, että ryhtyvät toimenpiteisiin, ja ettei piilotella vaan toimitaan avoimesti. Tietysti kaikki toimet leviämisen estämiseksi on hyvä asia.

Edmond Lai ja Kisto Law, Hongkong

– Juuri nyt yritämme ostaa kasvosuojia. Tilanne Kiinassa on kamala, koronavirusta on juuri nyt kaikkialla. Me vain yritämme pitää kädet puhtaina ja suojautua virukselta, sanoo Edmond Lai Hongkongista.

– Tilanne Kiinassa on vakava, koska koko kuukauden tapaukset ovat vain lisääntyneet, joka päivä. Se on hieman pelottavaa, varsinkin vanhemmilleni, koska on pulaa kasvosuojuksista, lisää Kisto Law.

Zhang Yi, Peking, Kiina

– Kyllä monet ovat huolissaan, koska asia on uusi. Tietoa on kuitenkin runsaasti tarjolla esimerkiksi tv:ssä ja internetissä. Uskon, että kun aika kuluu ja ihmiset saavat tietoa, he rauhoittuvat.

Gabi Sadleder, Wien, Itävalta

– Meillä oli matka Kiinaan varattuna, mutta peruimme sen jo puoli vuotta sitten ennen koronavirusta. Perumisella ei ollut mitään tekemistä viruksen kanssa, mutta nyt olemme kyllä iloisia ettemme lähteneet. Olisimme olleet siellä juuri nyt, tällä ja ensi viikolla. Peruimme sen, mutta en oikeastaan ole niin peloissani.

Suvi Jumisko, Rovaniemi.

– Meillä on seurattu koronavirusuutisointia ja ohjeistus on, että pitää pestä paljon käsiä ja käyttää desinfiointiaineita. Tietenkään emme tiedä, voiko se tarttua esimerkiksi rahan käsittelyn kautta. En ole osannut pelätä vielä virusta, mutta nyt kun täälläkin on taas yksi epäily, ja jos se vahvistuu koronavirukseksi, niin ehkä sitä pitäisi alkaa pelkäämään siinä vaiheessa.

Kalevi Romakkaniemi, Rovaniemi

– Kyllä se vähän huolettaa, kun sieltä Kiinasta tulee kuitenkin koko ajan väkeä tänne. Jos se sillä lailla tarttuu miten on kerrottu, niin kuin kävi sille saksalaiselle, että tartunta havaitaan vasta jälkikäteen, kun tartuttaja on jo mennyt pois. Se on hyvin huolestuttavaa. Sehän siinä pelottaa, kun siihen ei ole lääkettä keksitty vielä. On hyvä, että tiedotetaan hyvin.

Aili Riipi, Rovaniemi.

– Kun se lähelle tulee niin alkaa pelottamaan, kun vielä näkee kiinalaisia suojat kasvoillaan. Joka päivä olen lehden lukenut ja televisiosta seurannut tilannetta, miten se leviää milloinkin ja kuinka lähelle se tulee. Olen huolestunut kovasti tästä.

Lue myös:

Mitään riskejä ei haluttu ottaa: Kiinan alppihiihdon maailmancupin osakilpailut peruttiin koronaviruksen takia

Kiinassa koronavirukseen on kuollut jo 132 ihmistä, lähes 6 000 tartuntaa – WHO kertoi uudesta hätäkokouksesta

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta

Suomen ensimmäinen koronavirustartuntatapaus on varmistunut. Ivalossa päivystykseen hakeutuneella kiinalaisturistilla todettiin koronavirustartunta laboratoriotutkimuksissa keskiviikkona.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tapauksesta yksityiskohtia tiedotustilaisuudessaan keskiviikkoiltana.

Tartunnan saanut Kiinan Wuhanista kotoisin oleva turisti on eristyksessä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Sairastuneen tila on hyvä. Potilas pysyy eristyksessä ainakin oireiden keston ajan.

Kiinalaisnainen oli liikkunut Saariselän alueella. Oireilu oli alkanut viime sunnuntaina.

32-vuotias kiinalainen nainen tuotiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle eristykseen tiistaina.

Matkailija oli lähtenyt Wuhanista viisi vuorokautta aiemmin ja sairastanut kaksi vuorokautta hengitystieinfektiota ennen hoitoon hakeutumista.

Matkailija meni ensin tiistaina Ivalon terveyskeskuksen päivystykseen, josta hänet kuljetettiin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Hänen kuntoaan kuvailtiin kohtuullisen hyväksi.

Potilaasta otetut näytteet lähetettiin aamulla Helsinkiin THL:lle tutkittavaksi.

THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos piti tiedotustilaisuuden keskiviikkona Helsingissä. Yle seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä.

– Potilasta hoidetaan asianmukaisesti, varmistetaan ettei tauti leviä. Muita altistuneita seurataan aktiivisesti. Potilaan liikkeitä on seurattu tarkasti ja on päädytty viiteentoista altistuneeseen, sanoi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

– Oli odotettavissa, että matkailijoiden mukanaan tuomia tautitapauksia voi tulla ilmi myös Suomessa. Taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni, joten ei kannata huolestua, sanoi johtaja Mika Salminen THL:stä.

Viidentoista altistuneen terveydentilaa seurataan 14 vuorokauden ajan.

Lapin sairaanhoitopiiri ja paikalliset terveydenhuollon viranomaiset jatkavat tilanteen hoitamista yhdessä THL:n kanssa.

Suomen tartuntatapaus uutisoitiin myös maailmalla

Suomen ensimmäinen koronavirus on huomioitu myös maailmalla. Useat uutislähteet ovat kertoneet Suomen tartuntatapauksesta verkkosivuillaan.

Ruotsalaismedioiden verkkosivuilla se on nostettu pääuutiseksi. Muiden muassa SVT, Aftonbladet ja Expressen uutisoivat pääuutisessaan tänään löydetyn koronaviruksen olevan ensimmäinen tartuntatapaus Pohjoismaissa.

Näin ehkäiset koronatartuntaa

THL:n mukaan paras tapa suojautua koronavirukselta ja miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa. Kädet tulee pestä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon toimipisteiden henkilöstölle ja koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville. Tartunnan saaminen oireettomalta henkilöltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä.

Lue Ylen juttu aiheesta täältä.

WHO kutsuu hätäkokoukseen

Uuteen koronavirukseen on kuollut Kiinassa yli 130 ihmistä. Noin 6 000 ihmistä on toistaiseksi sairastunut tautiin Kiinassa. Tauti on levinnyt eri puolille maailmaa.

Maailman terveysjärjestö WHO kutsuu torstaina koolle uuden hätäkokouksen Wuhanin koronaviruksen vuoksi. Kokouksessa asiantuntijat päättävät, julistetaanko virus kansainväliseksi terveysuhkaksi.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kommentoi maltillisesti keskiviikon A-studiossa WHO:n torstain hätäkokousta. "Pandemiaksi tätä ei varmasti olla julistamassa. Terveysuhaksi se voidaan julistaa."

Katso ja lue myös:

Näin ehkäiset koronatartuntaa ja toimit, jos epäilet sairastuneesi

Ensimmäiset suomalaiset saattavat palata evakuointilennolla Kiinan Wuhanista jo tällä viikolla

Hyvätuloiset ovat alkaneet ottaa yhä enemmän pikavippejä, mikä näkyy nyt velkaneuvonnassa. Ilmiö on nähtävissä ainakin Helsingissä ja Kymenlaaksossa.

Talous- ja velkaneuvoja Kirsi Parikka Kymenlaakson oikeusaputoimistosta kertoo, että erityisesti hyvätuloisten velkaantuminen on yllättäen lisääntynyt.

– Pariskunnan yhteinen vuosiansio on 80 000 tai 90 000 ja silti asuntolaina on saattanut päätyä ulosottoon. Taustalla voi olla melkein mitä vaan. On ollut muun muassa peliongelmaa tai sitten yllättävä tilanne, kuten sairastuminen, sanoo Parikka.

Myös Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi kertoo, että hyvätuloiset asiakkaat ottavat yhä enemmän pikavippejä. Tarkkaa tilastoa ei kuitenkaan ole.

– Nähtävästi suuntaus on se, että isotuloisemmat ottavat pikavippejä.

Omat menot eivät ole tiedossa

Velkaantumisen taustalla on Kymenlaakson oikeusaputoimiston mukaan se, että omat menot eivät ole täysin tiedossa. Tämä käy ilmi talous- ja velkaneuvonnassa silloin, kun menoja kirjataan ylös.

Yksi syy velkaantumiseen on nykypäivän kulutushysteria.

– Siellä on joku syy, jota ei minulle kerrota tai se ei ole sen ihmisen omassa tiedossa suoraan. Tupakointi on yksi. Asiakas ei kiinnitä huomiota, paljonko yksi tupakka-aski päivässä tulee maksamaan vuodessa, toteaa Kirsi Parikka.

Hän uskoo, että hyvätuloisten velkaantuneiden määrä kasvaa myös tulevaisuudessa.

– He saavat luottoja helposti ja niillä on helppo elää sellaista elämää, jota sillä hetkellä haluaa elää. Lopulta velkaa on niin paljon, etteivät hyvätkään tulot riitä kuukausierien hoitamiseen.

Pikavippiongelmien laatua ja laajuutta tutkinut Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas kertoo, että joka kolmannella velkaantumisen on aiheuttanut kulutus. Toinen merkittävä syy velkaantumiselle on aiheutunut jostakin elämänmuutoksesta.

Kun pikavippejä ottaa muuta kautta kuin pankista, saatetaan tinkiä luottokelpoisuuden selvittämisestä.

– On paljon nähtävissä pikavippien ketjuttamista. Otetaan luottoa, kun ei ole varaa maksaa edellisiä luottoja. Elämänkriisi, yllättävä elämänmuutos, avioero tai muusta syystä johtuva äkillinen tulojen romahdus on taustalla.

Kymenlaakson oikeusaputoimiston Kirsi Parikan mukaan velkaantumisesta selviytyminen vaatii myös oman kuluttamisen muutosta.

– On tullut eteen myös asiakkaita, joilla velkajärjestely on läpikäyty ja sitten on velkaantunut uudestaan. Pahimmillaan jätetään asumiskuluja maksamatta ja sitten tulee vuokrarästejä tai muita laskuja.

Pikavippejä lähes kaikilla asiakkailla

Pikavippejä eli erilaisia kulutusluottoja on Kirsi Parikan mukaan lähes kaikilla Kymenlaakson oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvontaan päätyvillä asiakkailla. Asiakkaissa on miehiä ja naisia, vanhoja ja nuoria.

– Niitä saa nykypäivänä niin helposti, että moni yrittää parantaa niiden avulla omaa taloudellista tilannettaan.

Helsingin oikeusaputoimiston Ilkka Passi on samoilla linjoilla.

– Kyllähän ihmiset vaan ottavat niitä. Ei tarvitse mennä kasvotusten hoitamaan asiaa. Voi illalla sohvalla istuessa näpytellä ja ottaa pikavipin.

Parikka sanoo, että pikavippejä ottavien asiakkaiden määrä on pysynyt samana tai kasvanut. Isoin muutos on tapahtunut velkojen määrässä – nykyään kulutusluottoja otetaan vähemmän, mutta summat ovat suurempia.

– Muistan alkuajoilta, että oli kymmeniä pikavippejä ja silti kokonaisvelan suuruus oli 10 000. Nyt ei tarvitse olla kuin kymmenen kulutusluottoa ja puhutaan jopa kymmenistä tuhansista, Parikka kertoo.

Helsingin oikeusaputoimiston Ilkka Passi sanoo, että Helsingissä ihmiset ottavat suurempia pikavippejä kuin muualla maassa.

– Asuminen on selvästi kalliimpaa kuin muulla maassa ja siksi kuluja on hirveästi.

Viime syksynä voimaan tuli lakimuutos, joka asetti kaikille kulutusluotoille aiempaa tiukemman 20 prosentin korkokaton ja rajasi muut lainanhoitokulut enintään 150 euroon vuodessa. Sen vaikutukset eivät vielä näy Kymenlaakson oikeusaputoimistossa.

– Meillä yleensä kaikki näkyy viiveellä. Jos alueella jää paljon ihmisiä työttömäksi, se menee vähintään vuoden päähän. Ansiosidonnaisella pärjätään jonkin aikaa ja vasta kun tulot uhkaavat pienentyä entisestään, havahdutaan siihen, etteivät rahat riitä, Parikka sanoo.

Kierre jatkuu liian kauan

Parikka sanoo, että velkaantuminen jatkuu tyypillisesti liian kauan. Syynä on, että maksuhäiriömerkintää pelätään. Ennemmin otetaan lisää velkaa, jotta saadaan edellinen lasku maksettua.

– Ihmiset ajattelevat, että maksuhäiriömerkintä vaikuttaa elämään niin paljon, että on parempi yrittää selviytyä aiemmista laskuista velaksi. Moni myös uskaltaa luovuttaa ja antaa velkojen mennä ulosottoon viimeistään siinä vaiheessa, kun on ollut meihin yhteydessä.

Parikan mukaan ihmiset eivät ymmärrä sitä, kunka paljon korkoa ja kuluja erilaisiin kulutusluottoihin tulee. Esimerkiksi jos ottaa 40 000 euroa kulutusluottoa 15 vuoden maksuajalla, maksettavaa kertyy lähes 70 000 euroa.

Noloa ottaa yhteyttä

Parikan mukaan velkaantuneilla ei useinkaan ole tiedossa, että laskujen maksamisesta erissä voi neuvotella yritysten kanssa.

– Koetaan jotenkin noloksi ottaa yhteyttä. On helpompi kirjautua kulutusluottoyhtiön sivuille ja napata sieltä raha kuin soittaa velkojalle, että ei pysty maksamaan.

Viime syyskuun korkokaton tulon jälkeen yksi vaihtoehto velkojen hoitamiseen on Parikan mukaan yhdistää vanhat korkeakorkoiset lainat yhdeksi isommaksi kulutusluotoksi, jolloin kuukausimaksu on todennäköisesti pienempi kuin monessa pienessä lainassa yhteensä.

– Kaikissa tilanteissa kannattaa kuitenkin olla talous- ja velkaneuvontaan yhteydessä, niin voimme yhdessä miettiä, mikä on paras vaihtoehto velkaongelmasta selviytymiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston Anu Raijas sanoo, että esteenä avun hakemiseen tai laskujen selvittämiseen on usein henkilökohtainen häpeä. Toisaalta moni ei edes tiedä ottavansa pikavippejä, koska niitä markkinoidaan erilaisina luottotuotteina.

Raijas näkee kaksi hälytysmerkkiä, jolloin kannattaa hakea ulkopuolista apua velkaantumiseen.

– Jos henkilö hakee kulutusluottoa pankista, eikä sitä saa, se on yksi hälytysmerkki. Pankit ovat velvollisia selvittämään luottokelpoisuuden. Toinen on se, että luottoa ei pitäisi ikinä maksaa luotolla, Raijas sanoo.

Oletko velkaantunut pikavipeistä? Kerro kokemuksestasi ja laita sähköpostia tanja.kroger@yle.fi – teemme aiheesta juttua. Voit myös keskustella aiheesta alla 30.1. klo 23 asti.

Lue myös:

Pikavipeille on ollut joulun alla enemmän kysyntää kuin viime vuosina – "Veronpalautuksien ajankohdalla on vaikutusta"

Jo useat pikavippifirmat ovat ilmoittaneet, etteivät enää myönnä uusia lainoja – syynä kulutusluottojen korkokaton madaltaminen 20 prosenttiin

"Velkamme menivät kulissien ylläpitämiseen" – 4 tarinaa siitä, miten työssäkäyvä ajautuu häijyyn velkakierteeseen

Kaksi pikavippiyhtiötä nostetaan tikun nokkaan esimerkiksi poskettomista lainoista – Suomen ensimmäisen ryhmäkanteen taakse haetaan lainaehdoista kärsiviä

Läheiset häpeävät talousongelmiin joutunutta ja kärsivät mukana: "Mistään hauskasta ei keskustella kuten joskus ennen"

Tartuntataudit muhivat erityisesti päiväkodeissa, koska lapset kokoontuvat yhteen sisätiloihin. Jos hygieniaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota, tartuntariski kasvaa ja taudit leviävät.

Epidemiat ovat lähtöisin pääosin päiväkodeista, toteaa pitkän linjan tartuntatautien erikoislääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän kutsuu Suomen päiväkoteja epidemiahautomoiksi.

– Alkuvuonna, kun päiväkodit aloittavat toimintansa, terveyskeskukset saavat kerättyä tietoa liikkeellä olevista tarttuvista taudeista.

Tartunnat leviävät päiväkodeista koteihin

Päiväkodeista lähtevät liikkeelle täiden ja kihomatojen lisäksi erilaiset virustaudit, kuten norovirus. Taudit siirtyvät päiväkodeista lasten vanhemmille ja vanhusväestöön.

– On tutkittu, vaikuttavatko viileät ilmat virusten tarttumiseen. Siitä ei ole mitään vakuuttavaa näyttöä, sanoo Valtonen.

Hygianiaohjeita ei noudateta

Syy epidemian puhkeamiselle päiväkodeissa johtuu usein hygieniaohjeiden laiminlyömisestä.

– Kun ongelmat nousevat esille, niin päiväkodeissa käydään viimeistään läpi terveyskeskuksen laatimat suositukset.

Silloin voi nousta esiin yllättäviä puutteita.

– Kuulin juuri päiväkodista, missä lapsilla ei ollut käytössään käsisaippuaa. Vastaan on tullut myös päiväkoteja, joissa lasten käsien kuivaamiseen tarkoitettuja käsipapereita on puolitettu säästösyistä, sanoo Valtonen.

Kun epidemia on puhjennut, jäljelle jää tilanteen rauhoittaminen päiväkodissa.

Infektioita voidaan vähentää merkittävästi näillä viidellä ohjeella, kertoo Valtonen.

1. Jokaiselle lapselle oma potta

Monissa päiväkodeissa pottia on vain muutama ja ne saatetaan huuhdella nopeasti seuraavalle lapselle. Jos pottaa ei puhdista kunnolla, se muuttuu tartuntalähteeksi. Jokaisen lapsen ulosteessa on omat bakteerit.

– Jos potalla käy useampi lapsi, niin se pitäisi putsata todella hyvin.

Potan puhdistamisen merkitys on vähäisempää, jos lapsi on tekemisissä vain omien pöpöjensä kanssa. Tämän vuoksi nimetty potta on tärkeä.

2. Satukirjojen lukeminen lopetetaan potalla

Päiväkodeissa ei saa käyttää pottakirjoja. Lapset laittavat potalla istuessaan helposti käsiä jalkojen väliin, jolloin bakteerit tarttuvat potasta satukirjojen sivuille.

– Kotioloissa kirjoja voi lukea potalla, koska lapsi on tekemisissä omien pöpöjensä kanssa.. Päiväkodissa satukirjan ottaa seuraava lapsi, joka saa leikkikaveriensa pöpöt käsiinsä.

3. Käsipapereiden puolittamisen sijaan käytetään kokonaisia käsipapereita

Lasten opettaminen käsienpesuun on tärkeää. Pesussa tulee käyttää aina saippuaa. Mielellään myös desifioivaa käsihuuhdetta.

– Lapsen käyttäessä huuhdetta, vierellä tulee olla aikuinen valvomassa sen käyttöä. Ymmärrän, että huuhteen käyttö voi olla tämän vuoksi arjessa haastavaa.

Vessoissa roikkuvat lasten henkilökohtaiset käsipyyhkeet ovat huono ratkaisu.

– Kun lapset tulevat ulkoleikeistä sisälle käsienpesuun, niin he saattavat kuivata kätensä kiireessä jonkin toisen lapsen pyyhkeeseen. Jos jollain lapsella on esimerkiksi flunssaa, niin tartuntataudit pääsevät leviämään.

Pyyheautomaateissa pyyhesilmukan pitää vaihtua automaattisesti seuraavalle lapselle, jotta se on hygieeninen. Jos päiväkodeilla ei ole tälläiseen mahdollisuutta, niin paperiset kertakäyttöpyyhkeet ovat paras ratkaisu.

4. Kakkavaipat heitetään erilliseen roskikseen

Vaipparoskakori ei saa olla päiväkodeissa avoin. Se täytyy olla hygieniasyistä johtuen suljettu. Jos pienet lapset yltävät vaipparoskikseen, bakteerit pääsevät leviämään.

– Avoin roskakori voi houkutelle lapsia katsomaan ja tutustumaan vaippoihin. Meillä oli vähän aikaa sitten päiväkodissa tästä johtuen suolistobakteeriepidemia, kertoo Valtonen.

Lisäksi päiväkodin työntekijöiden pitää käyttää lapsen alapääpesun yhteydessä suojakäsineitä. Kakkavaippa suljetaan muovipussiin ja laitetaan wc-tilassa olevaan erilliseen roskapönttöön.

5. Lapset opetetaan yskimään oikein

Monet virukset tarttuvat pisaratartuntana. Tämän vuoksi lapsille pitää opettaa, että yskiminen ei tapahdu kämmeniin vaan hihaan tai kainaloon. Räkä niistetään nenäliinaan, ja se heitetään heti niiston jälkeen roskikseen.

–Jos on isommin niistänyt, niin lapsen olisi hyvä käydä pesemässä kädet. Muuten pöpöt leviävät kämmenistä paikkoihin, johon kipeä lapsi koskettaa.

Jos päiväkotien henkilökuntaa vähennetään, hygieniaan liittyvät peruasiat pitäisi pitää muutoksesta huolimatta kunnossa. Siivouksen merkitys kasvaa entisestään lasten ryhmäkokojen suurentuessa, muistuttaa Valtonen.

Siivouksesta ei kannata tinkiä myöskään työmailla

Työnantaja voi säästää pitkän pennin, jos tehostaa influenssakauden aikana siivousta työpaikalla. Säästöä kertyy, jos sairaspoissaolot vähentyvät.

Terveystalon sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi muistuttaa kustannuksista, jonka heikko hygieniataso voi työpaikoilla aiheuttaa.

– Yhden sairauslomapäivän laskennallinen arvo työnantajalle on 350 euroa. Työntekijä voi olla influenssasta johtuen sairauslomalla kaksikin viikkoa.

Influenssa voi levitä pisaratartuntana kosketuspinnoilta. Tehostetun siivouksen aikana olisi hyvä pyyhkiä usein esimerkiksi ovien kahvat ja yleisessä käytössä olevat pöytätasot.

Katso hauska video siitä, mikä voisi auttaa työmaakonttoreiden virustorjunnassa:

Rytmihäiriöitä, kohonnutta sykettä, monikemikaaliherkkyyttä, neurologisia oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, muistin menetystä, kasvojen puutumista ja nykimistä, aivosumua.

Yli kaksi vuotta sitten homeongelmien takia suljetun Kätilöopiston kätilöillä oli tänään keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan merkittävästi enemmän oireita kuin verrokkiryhmässä, joka oli työskennellyt tilassa, jossa ei ollut havaittu kosteusvaurioita tai laajoja terveysongelmia. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus Kätilöopiston kätilöiden oireista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tietoinen artikkelin julkaisusta, mutta ei ole vielä ehtinyt kommentoimaan sitä Ylen pyynnöstä huolimatta.

Tutkimuksen päätekijä, työterveyslääkäri ja tutkija Saija Hyvönen on tullut tunnetuksi oululaisten poliisien tapauksessa, jossa 21 poliisia sai vaikean astmadiagnoosin muutaman kuukauden sisällä. Hyvönen työskenteli tuolloin poliisien työterveyslääkärinä.

Hyvösen tutkimus poliisien sairastumisiin johtaneista syistä julkaistiin joulukuussa.

Oirekysely tehtiin 90:lle Kätilöopistolla työskennelleelle kätilölle ja 45:lle verrokkiryhmän jäsenelle. Verrokkiryhmä työskenteli erään suuryrityksen toimitiloissa Helsingissä.

Kyselyt tehtiin heti Kätilöopiston sulkeuduttua vuoden 2018 alussa.

Tuolloin ei tutkimuksen tekijän mukaan enää ollut mahdollista tehdä oirekyselyä kaikille 700 kätilölle, koska heitä ei enää tavoitettu. He olivat jakaantuneet työskentelemään eri väistötiloihin.

– Jos olisimme saaneet isomman joukon vastaamaan kyselyyn, se olisi tietenkin ollut paras tapa tutkia asiaa, mutta saimme tilastollisia eroja tästä huolimatta, Hyvönen sanoo.

Artikkeli on julkaistu tänään kansainvälisessä Safety and Health at Work -nimisessä julkaisussa. Se on vertaisarvioitu eli tutkimusten laatu arvioidaan tieteellisesti ennen julkaisua.

Sydän hakkaa, muisti menee ja painomuste aiheuttaa oireita

Kätilöillä oli tuntemuksia sykkeen kohoamisesta ja sydämen hakkaamisesta vaikeissa olosuhteissa huomattavasti enemmän kuin verrokkiryhmällä.

Oireet olivat siis tuntemuksia, ei diagnosoituja sydänsairauksia.

– Harvoin tällaisista oireista kärsivillä todetaan lääkärissä sydänsairautta, sanoo Hyvönen.

Neurologisia oireita olivat muun muassa kasvojen puutumiset ja raajojen nykimiset. Samanlaisista oireista ovat Hyvösen mukaan tyypillisesti kertoneet vaikeissa kosteusvaurio-olosuhteissa eläneet ihmiset.

– Tällaiset oireet viittaavat myrkytysoireisiin. Oireet jäävät epäspesifeiksi, eli niille ei yleensä tule diagnoosia, mutta ne ovat hyvin hankalia ja haittaavia.

Neurologisiksi oireiksi lasketaan myös niin sanotut aivosumutyyppiset oireet, kuten se, että keskittymiskyky ja muisti menevät.

Monikemikaaliherkkyys ei ole virallisesti luokiteltu sairaus Suomessa, mutta mittari ja kriteerit sen tunnistamiseksi on kehitetty. Oirekyselyssä kysytään, mille aineille vastaaja on herkkä.

– Elinympäristössä on kymmeniä tuhansia eri kemikaaleja ja kaikkia ei voi tietenkään ottaa oirekyselyyn mukaan, mutta verrokkiryhmä vastasi saavansa hyvin paljon harvemmin oireita esimerkiksi kampaamotuotteista, tuulilasin pesunesteestä tai vaikkapa painotuotteista, Hyvönen kertoo.

Kymmenet kätilöt oireilevat yhä: "Oireet ovat todella pelottavia"

Vaikka Kätilöopiston sulkemisesta on kulunut jo kolme vuotta, kätilönä yli kymmenen vuotta Kätilöopistolla työskennellyt Terhi Tammilehto kertoo, että monenlaiset taudit ja oireet vaivaavat yhä kymmeniä kätilöitä, joiden kanssa hän on tekemisissä.

Hän arvioi, että vakavia oireita saattaa olla vielä useammalla, hänen mukaansa ehkä jopa yli sadalla.

Tammilehto on itse ollut puolitoista vuotta sairaslomalla. Hän työskenteli Kätilöopiston jälkeen vuoden Naistenklinikan perhepesähotellissa.

Tammilehdolla on itsellään vaikea astma, allergioita, monikemikaaliherkkyys, iho-oireita ja neurologisia oireita.

Hän luettelee lisäksi vanhoilta työtovereiden kertomia oireita ja sairauksia yksityiskohtaisemmin: rytmihäiriöitä, immuunipuolustusjärjestelmän puutoksia, syöpiä, anafylaksioita, nivelreumoja, lihasheikkousta ja harvinaista neurologista sairautta dystoniaa.

Neurologiset oireet pamahtavat päälle lyhyenkin oleskelun seurauksena sellaisessa paikassa, jossa on samaa myrkkyä kuin mistä on sairastunut.

Tammilehto ei esimerkiksi pysty käymään katsomassa äitiään sairaalassa Siuntiossa, jossa hänen äitinsä on pitkäaikaishoidossa.

– Kun olen sairaalassa, kasvojen nykiminen ja puutuminen alkaa viidessä tai kymmenessä minuutissa. Silloin tuntuu siltä, että aivot menevät ihan sekaisin. Oireet ovat todella pelottavia.

Neurologisten oireiden myötä tulee pelko siitä, että ne eivät koskaan lopu.

– Neurologiset oireet palaavat heti kun luulee olevansa vähän terveempi, ja se on kuin turpaan vetäisi. Kuin märkä rätti vasten kasvoja. Oireet alkavat lyhyessäkin altistuksessa.

Joissakin paikoissa iskevät tulee astmakohtauksia ja rytmihäiriöitä. Tammilehto reagoi myös iholla: iho turpoaa ja tulee näppyjä. Hänen ihoaan on oireiden takia leikattu kahteen otteeseen.

Sairastuminen vaikuttaa koko elämään: kodin pitää olla terve, tiettyjä kemikaaleilla sisältäviä huonekalut pitää vaihtaa, kirpputorilta ei voi hankkia mitään.

Tammilehtoa on tutkittu myös muun muassa pään magneettikuvauksilla muistihäiriöiden takia.

Tammilehdon mukaan astma on usein entisillä kätilöillä yskimisen lisäksi ahdistusta, puristusta ja se herättää keskellä yötä ja tuntuu kuin norsu istuisi rinnan päällä. Monella on keuhkoahtaumatautilääkkeet.

– Meidän kaikkien sosiaalinen elämä on muuttunut ja taloudelliset tappiot ovat olleet suuria, sillä useimmat meistä on ollut puolestatoista kahteen vuotta sairaslomalla, pois työelämästä.

Moni on lähtenyt pois hoitoalalta, aloittanut opiskelut, siirtynyt ihan toisella alalle, on edelleen sairaslomalla tai yrittää muuten vain sinnitellä kotona.

Kätilöt: Kukaan ei ole koskaan kysynyt mitä meille kuuluu

Terhi Tammilehdon mukaan kukaan ei välittänyt kätilöistä heidän vielä työskennellessään Kätilöopistolla, eikä kukaan ole vieläkään kysynyt mitä heille kuuluu, tai miten he voivat.

– Olemme kaikki yhä tosi sairaita, koska ehdimme päästä Kätilöopistolla tosi sairaiksi, koska se kaikki kesti niin kauan.

Kätilöt ovat kohdanneet oireiden ja sairauksien vähättelyä sekä henkilökohtaisesti esimerkiksi lääkärikäynneillä että seuratessaan julkisuudessa käytävää keskustelua sisäilmasta. Paljon on puhuttu muun muassa siitä, että elimistö voisi oppia pois oireista.

– Tuollaisen sanominen on rikollista, Tammilehto tuohtuu.

– Sehän on sama kuin sanoisi pähkinäallergikolle, että syö pähkinää. Hänhän kuolisi siihen, hän sanoo.

Tammilehto sai itse kohtauksen luennolla Naistenklinikalla, josta hänet kiidätettiin sairaalaan.

– Verenpaine oli pilvissä, pulssi oli pilvissä ja EKG:ssä oli muutoksia ja olin ihan umpiturvoksissa. Se ei ole mitään pientä silmien kirvelyä. Muistan 50 minuutin luennolta vain puolet.

Hän sanoo, että ehkä esimerkiksi hajuveden tuoksuun voi elimistöä yrittää alkaa totuttaa, mutta ei homeen aiheuttamiin myrkkyihin.

Kätilöt eivät tiedä kenen puoleen asioineen kääntyä: nyt kun kaikki eivät ole enää HUS:in kirjoilla, niin työterveyshuollosta tai työsuojelusta ei voi apua pyytää. Vantaalla asuva Terhi Tammilehto on löytänyt lääkärin Keski-Suomesta.

– Koko asiasta on jäänyt meille hirveät traumat. Mitään korvauksia me emme ei ole mistään saaneet. Pahinta on se, että miten meitä kohdeltiin ja kaikki se hirveä tappelu, taistelu ja uhkailu mitä silloin koimme, sanoo Tammilehto.

Tammilehto ihmettelee, miksi sisäilmaongelmista täytyy Suomessa niin kovasti kiistellä.

– Miksi kukaan ei herää ja nosta kissaa pöydälle? Jos kerran on selvästi olemassa sellaisia mikrobeja, joiden vaikutuksesta monilla alkaa neurologiset oireet välittömästi ja on sellaisia paikkoja, joissa tulee astmaoireet heti, niin miksi siitä ei välitetä, Tammilehto kysyy.

Lääkäri: Pysyvistä sairauksista pitää päästä eroon – ja se on viranomaisten vastuulla

Saija Hyvönen pitää kätilöitä koskevan tutkimuksensa tuloksia merkittävinä, mutta hänen mukaansa samanlaisia tutkimuksia täytyy toistaa. Häneltä itseltään on tulossa nyt julkaistun kätilöitä koskevan artikkelin kanssa samantyyppisiä artikkeleita lähiaikoina.

– Ongelmahan meillä Suomessa on se, että meillä ei tutkita näitä asioista. Vaikka meillä on vaikka kuinka paljon hyvin purkukuntoisia kiinteistöjä, niin meillä ei loppujen lopuksi kukaan tutki, mitä kaikkea siinä oleskelleet ihmiset sairastavat. Sehän tämä meidän järjestelmämme ongelma on, Hyvönen sanoo.

– Viranomaisten pitäisi selvittää sitä, mistä vakavia terveyshaittoja tulee ja mistä ne johtuvat.

Hytönen peräänkuuluttaa Kätilöopiston kaltaisissa tapauksissa viranomaisten vastuuta siitä, että sairastumisia ei unohdeta.

– Sairastumiset pitää ehdottomasti tilastoida niissä tilanteissa, kun selkeästi nähdään, että sairastumisia on ja kun nähdään, että on vakavasta asiasta kyse.

– Sairastumisen mekanismit ovat tiedossa, mutta on vaikeaa mitata sitä ihmisistä. Meidän pitäisi nyt opetella näkemään, mitkä ovat niin vakavia oireita, jotta voimme ennakoida milloin niistä tulee pysyvää haittaa. Niistähän meidän täytyy päästä eroon.

Lääkäri on itse kohdannut monenlaista vähättelyä myös viranomaisten taholta, kun hän puhuu sisäilmaoireista kärsivien puolesta

– Minulle kommentoidaan usein, että ihmisiä ei saa pelotella näillä asioilla, hän sanoo.

Hyvösen näkemyksen mukaan kukaan ei ole huolestunut esimerkiksi siitä, että 21 poliisilla diagnosoitiin muutaman kuukauden sisällä astma.

Kätilöopistosta Hyvönen ei ole aikaisemmin puhunut julkisuudessa, mutta hän on sitä mieltä, että kätilöiden asia pitää tuoda esiin.

Kolme kätilöä aikoo haastaa HUS:in oikeuteen

Kolme kätilöä ehti saada ammattitautidiagnoosin Työterveyslaitoksesta. Nyt he aikovat haastaa työnantajansa eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin oikeuteen siitä, että he ovat sairastuneet työpaikan huonosta sisäilmasta. Asianomistajina ovat kätilöt, mutta sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on sitoutunut maksamaan oikeudenkäyntikustannukset.

Yksi kätilöistä on Marja Lundahl. Hänen astmaoireitaan alettiin tutkia HUS:n työterveydessä vuonna 2012, astmadiagnoosin hän sai vuonna 2015 ja ammattitaudiksi se luokiteltiin vasta Kätilöopiston sulkemisen jälkeen vuonna 2018.

– Kätilöopistosta oli otettu mikrobinäytteitä jonkin verran vuosien varrella, mutta ei riittävästi, koska on hyvin tarkkaa millä perusteilla ammattitautiluokitus pystytään myöntämään. Kun Kätilöopisto suljettiin, sieltä otettiin mikrobinäytteet, joiden perusteella ammattitauti voitiin todeta takautuvasti, Lundahl kertoo.

Lundahl kertoo, että haastehakemusta ei ole vielä jätetty, vaan pari vuotta on mennyt erilaisten todistusten, sairaskertomusten, vakuutusasiakirjojen ja muiden dokumenttien hankkimiseen ja toimittamiseen asianajajalle.

– Me emme elä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa voitaisiin määrätä hintalappu työnantajalle menetetystä terveydestä, vaan kaikki pitää selvittää todella tarkkaan, hän kertoo.

Lundahl ehti työskennellä vuoden Naistenklinikalla, josta hän joutui lähtemään pahentuneen astman takia lääkärintodistus mukanaan. Nyt hän on opintovapaalla, joka loppuu kesällä. Lundahlin mukaan työnantaja eli HUS ei voi tarjota hänelle kätilön paikkaa ja on sanonut, ettei sillä ole tarjota hänelle puhtaita työtiloja. HUS ei kommentoi yksittäisen työntekijän asioita.

HUS ei Ylen pyynnöstä huolimatta kommentoi myöskään mahdollista oikeuskäsittelyä muutoin kuin vahvistamalla, että se ei ole saanut vielä haastetta kätilöiltä.

Aiemmin sairaanhoitopiiri on kommentoinut Ylelle, että se teki päätöksen sairaalan sulkemisesta heti kun sairaalan vakava terveysriski paljastui.

Juttua muokattu 29.1. 2020 kello 16.03.: Kätilöopisto suljettiin yli kaksi vuotta sitten, ei kolme vuotta sitten, kuten jutussa alun perin luki. Oirekysely tehtiin vuoden 2018 alussa, ei vuoden 2017 alussa, kuten jutussa alun perin luki.

Lue myös:

Sairastuneet kätilöt hakevat korvauksia käräjiltä – HUS:ia syytetään sisäilmaongelmien peittelystä Kätilöopistolla

Oulun poliisitalon joukkosairastumisen syistä valmistui tutkimus: kaikkien sairastuneiden työtiloista löytyi vahvoja myrkyntuottajia

MOT: Homehtuvat vauvatehtaat

HUS luopuu Kätilöopistosta kokonaan – sisäilmaongelmat sulkevat Suomen suurimman synnytyssairaalaan

Naistenklinikalla kiireellisiä sisäilmaongelmia – Henkilöstö syyttää HUSia tiedon pimittämisestä

Vauvoja pompotellaan kuin rantapalloja Naistenklinikan ja neuvoloiden välissä – kuka on vastuussa siitä, että vanhemmat osaavat ruokkia vauvojaan?

Kiinassa koronavirustartuntaan kuolleiden määrä on noussut 132:een, kertovat maan viranomaiset.

Hubein maakunnan terveysviranomaiset vahvistivat keskiviikkona 25 uutta kuolonuhria sekä 840 uutta tartuntatapausta.

Kiinan kansallinen terveyskomissio kertoi myöhemmin, että koronavirukseen sairastuneita on maassa vahvistetusti lähes 6 000. Kuolemantapauksia Kiinassa oli vielä tiistaina reilut 100 ja tartuntatapauksia yli 4 000.

Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut pitävänsä huomenna torstaina uuden hätäkokouksen koronaviruksen vuoksi. Kokouksessa asiantuntijat päättävät, julistetaanko koronavirus kansainväliseksi terveysuhkaksi.

Uuteen hätäkokoukseen päädyttiin, koska tartuntojen määrä on kasvanut ja koronavirus on vahvistetusti tarttunut ihmisestä toiseen Kiinan ulkopuolella.

– Koko maailman pitää olla nyt varuillaan, WHO:n terveysuhkaohjelman johtaja Mike Ryan sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kokosimme kartan tartuntatapauksista

Ensimmäiset evakuointilennot on tehty Japaniin ja Yhdysvaltoihin

Useat maat ovat kertoneet evakuoivansa kansalaisiaan Kiinasta alueilta, joille uusi virus on levinnyt.

EU:n komissio ilmoitti tiistai-iltana, että se aikoo lennättää kansalaisiaan Wuhanista viruksen vuoksi. Ensimmäisellä lennolla on noin 250 ranskalaista, ja toiselle lennolle osallistuu yli sata henkilöä muista Euroopan maista. Italia ilmoitti keskiviikkona järjestävänsä erikoislennon kansalaisilleen Wuhanista.

Noin 200 japanilaisen tilauslento on jo saapunut Japanin pääkaupunkiin Tokioon, ja toinen kone on lähetetty hakemaan lisää japanilaisia Wuhanista.

Japanin terveysviranomaisten mukaan yhdeksän evakuoiduista on viety sairaalaan kuumeen ja yskän takia. Heistä kahdella on havaittu keuhkokuume, mutta koronavirustartuntaa ei ole vahvistettu.

Myös Yhdysvallat on lennättänyt noin 200 kansalaistaan Wuhanista kotimaahan.

Lähteet Valkoisesta talosta ovat kertoneet uutistoimisto Reutersille, että Valkoinen talo harkitsee kokonaan keskeyttävänsä lennot Kiinasta Yhdysvaltoihin viruksen takia.

Lue lisää: Useat lentoyhtiöt, kuten British Airways ja Lufthansa, lakkauttavat lentojaan Kiinaan – Nämä lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet muutoksista

BBC: Wuhanista evakuoidut karanteeniin

Britannia aikoo laittaa satoja koronaviruksen takia Kiinasta evakuoituja kahden viikon karanteeniin, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Britit eivät vielä ole aloittaneet evakuointeja Wuhanista ja sitä ympäröivästä Hubein provinssista. Alueella on tällä hetkellä arviolta 300 Britannian kansalaista.

Ikea sulkee puolet Kiinan liikkeistään

Ruotsalainen huonekalujätti Ikea ilmoitti keskiviikkona sulkevansa lähes puolet 30:tä liikkeestään Kiinassa koronaviruksen takia.

Kahvilaketju Starbucks kertoo sulkeneensa kaikki Hubein provinssissa sijaitsevat toimipisteensä kiinalaisen uudenvuoden ajaksi. Yhtiön mukaan arviolta puolet sen myymälöistä kiinni Kiinassa.

Tauti puhkesi keskisessä Kiinassa

Tauti on lähtöisin Hubein maakunnan pääkaupungista Wuhanista. Suurin osa vahvistetuista kuolemantapauksista sekä tartunnoista on todettu Wuhanissa.

Tartuntoja on todettu myös muualla maailmassa, enimmäkseen muissa Aasian maissa. Kourallinen tapauksia on todettu Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

Tiistaina kerrottiin koronaviruksen tarttuneen ihmisestä toiseen ensimmäistä kertaa Euroopassa, kun Saksassa vahvistettiin neljän ihmisen sairastuneen tautiin samassa työpaikassa.

Suomen ensimmäinen tartunta varmistui

Epäilty koronavirustapaus Lapissa on varmistunut. Matkailija on kotoisin Kiinan Wuhanista. Kyseessä on ensimmäinen varmistettu tapaus Suomessa.

Lue lisää: Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui, THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton – Yle seurasi hetki hetkeltä

Asiantuntijat varoittavat, että virustartunnat saattavat jatkua vähintään kuukausia ja koskevat kymmeniätuhansia ihmisiä.

Ennestään tuntematon koronavirus aiheuttaa keuhkokuumeen kaltaisia oireita ja on geneettisesti samankaltainen kuin 2000-luvun alussa Kiinassa jyllännyt sars-virus. Tällä hetkellä koronavirustartuntojen määrä on ohittanut sars-epidempian tautitapaukset.

Aiheesta aiemmin:

Koronavirus tarttui Saksassa ihmisestä ihmiseen, yhteensä neljä on sairastunut – EU:n komissio lennättää kansalaisiaan pois Wuhanista viruksen vuoksi

Kiinan koronaviruksen oireet muistuttavat hyvin paljon SARS:ia – tutkijat julkaisivat kuvauksen oireista

Finnair peruu viisi viikoittaista lentoaan maaliskuun loppuun asti koronaviruksen takia

Suomessa varmistui keskiviikkona ensimmäinen koronavirustapaus, ja se käynnistää etukäteen suunnitellun salapoliisityön ja tiedonhankinnan.

Kun laboratoriokokeet vahvistavat johonkin epidemiaan liittyvän tartuntatapauksen, taudinkantajan viimeaikaiset liikkeet jäljitetään pikkutarkasti, viranomaisten harjoitteleman kaavan mukaisesti, kertoo THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.

Miten potilaan liikkeet selvitetään?

Hetki hetkeltä. Paikkakunnan terveydenhuoltohenkilöstö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat tutkivat muun muassa, miten potilas on majoittunut tai asunut, millä kulkuneuvoilla hän on liikkunut, kenen kanssa hän on ollut lähekkäin ja missä hän on ruokaillut.

Näin kertyy käsitys siitä, kenet potilaan kanssa lähikontaktissa olleet ihmiset viranomaisten pitää tavoittaa.

Missä menee lähikontaktin raja?

Lähikontakti, koronaviruksen kohdalla, tarkoittaa yhteisen hengitysilman jakamista aivan lähekkäin taudinkantajan kanssa. Se on tämänhetkinen tieto taudin tarttuvuudesta.

Mikäli henkilö on oleskellut samassa huoneessa taudinkantajan kanssa, mutta oleilujen välissä on pari tuntia, se ei suinkaan ole hengitysilman jakamista.

Toisin sanoen, jos taudinkantaja on kävellyt esimerkiksi kauppakeskuksen läpi, samassa keskuksessa käyneet eivät ole vaarassa.

Mitä lähikontaktissa olleille tapahtuu?

Kun potilaan reitti ja lähimmät yhteydet on selvitetty, viranomaiset ottavat altistuneisiin yhteyttä ja kysyvät, onko heillä oireita. Mikäli oireita ei ole, henkilöitä pyydetään pitämään kahden viikon ajan kirjaa omasta voinnistaan ja mahdollisista oireista sekä olemaan tarvittaessa yhteydessä puhelimitse terveydenhuoltoon.

Mikäli lähikontaktissa altistunut on matkailija, suomalaiset viranomaiset ottavat yhteyttä tämän kotimaahan ja pyytävät sikäläistä terveydenhuoltohenkilöstöä hoitamaan seurannan loppuun.

Eikö lähikontaktissa olleilta kerätä näytteitä?

Yleensä ei. Tämä riippuu siitä, kuinka suurena riskiä altistukselle pidetään. Toki näytteitä otetaan välillä varmuuden vuoksi ja oireiden ilmetessä.

Mutta esimerkiksi Suomessa vierailevan taudinkantajan hotellissa ei oteta näytteitä laajalta asiakaskunnalta.

Isomman joukon testaamista voisi tapahtua esimerkiksi pitkäkestoisen lentomatkan jälkeen. Tuolloin viranomaisia kiinnostaisi lähimmillä penkkiriveillä istuneiden kunto. Koko koneen väkeä ei testattaisi.

Kun löytyneen tartunnan paikkakunta on tiedossa, pitääkö lähistöllä liikkuneiden ilmoittautua?

Ei tarvitse. Taudinkantajien kulkureitit ja heidän kohtaamansa ihmiset selvitetään niin pikkutarkasti, että viranomaiset kyllä ottavat yhteyttä kaikkiin, joita asia koskee.

Hätääntyneitä yhteydenottoja tulee välillä sivullisilta, ja näin terveysviranomaiset aina vastaavat.

Miten selvitystyö poikkeaa esimerkiksi tuhkarokosta?

Tuhkarokon kohdalla osataan jo mallintaa, kuinka tauti voisi edetä. Koronaviruksen kohdalla terveysviranomaisilla ei ole vielä koossa kaikkea varmaa tietoa.

Itse epidemiaselvitys etenee kuitenkin varsin samalla kaavalla kaikkien tartuntatautien kohdalla.

Tärkeä ero vakavana tautina tunnettuun tuhkarokkoon on se, että valtaosalla altistuneista on sitä vastaan jo rokotteen antama suoja.

Osa näiden tautien torjuntaa on se, että tartuntaepäilyksiä aletaan tutkia hyvin matalalla kynnyksellä. Sitä valmiutta viranomaisilta vaaditaan. Ja silloin tulee tutkittua myös turhaksi osoittautuvia epäilyjä.

Missä koronavirukseen sairastuneita Suomessa hoidetaan?

Jos sairaalahoitoa vaativia koronatapauksia löytyy Suomessa, potilaista huolehditaan lähtökohtaisesti heidän kotiseuduillaan.

Hengitystieviruksen sairastuttamia ihmisiä on mahdollista hoitaa eristyksissä alipaineistetuissa huoneissa Suomen viidessä yliopistosairaalassa ja suurimmissa keskussairaaloissa.

Hoidon tarpeen arvioi ammattitaitoinen henkilökunta paikan päällä, kertoo lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lue lisää:

Australia aikoo eristää koronavirukselle altistuneet Joulusaarelle

Kiinassa koronavirukseen on kuollut jo 132 ihmistä, lähes 6 000 tartuntaa – WHO kertoi uudesta hätäkokouksesta

Kiinalainen matkailija tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – tutkimustulokset saadaan kello 18:aan mennessä

Useat lentoyhtiöt, kuten British Airways ja Lufthansa, lakkauttavat lentojaan Kiinaan – Nämä lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet muutoksista

Maapallon yllä lentää runsaasti erilaisia erilaisia satelliitteja, teleskooppeja ja isoimpana kaikista kansainvälinen avaruusasema ISS.

Joukossa on myös suuri määrä romunkappaleita: pienimmätkin mukaan lukien niitä on noin 166 miljoonaa kappaletta, arvioitiin kaksi vuotta sitten.

Ensi yönä romun määrä saattaa taas lisääntyä. Avaruusromua jäljittävän LeoLabs-yhtiön mukaan käytöstä poistettu avaruusteleskooppi IRAS ja tutkimussatelliitti GGSE-4 ohittavat toisensa vähintäänkin hyvin läheltä torstain vastaisena yönä.

Kello 1.39 Suomen aikaa tapahtuva törmäys olisi huomattavan voimakas. Kappaleiden törmäysnopeudeksi on laskettu 14,7 kilometriä sekunnissa.

Mahdollisen kolarin osapuolista avaruusteleskooppi IRAS on selvästi suurempi. Se painaa runsaan tonnin ja on kooltaan noin 3,6 x 3,24 x 2,05 metriä. GGSE-4 on on paljon pienempi ja painaakin vain 85 kiloa.

ScienceAlert-tiedesivuston haastatteleman australialaistutkijan Alice Gormanin mukaan törmäys hajottaisi täysin pienemmän satelliitin. Tuloksena olisi suoranainen romukappaleiden pilvi, hän sanoo. Avaruusteleskooppi kärsisi vaurioita ja synnyttäisi uutta romua, mutta säilyisi melko lailla ehjänä.

Kumpaakaan ei pysty ohjaamaan

IRAS laukaistiin Maata kiertävälle radalle vuonna 1983 ja GGSE-4 jo vuonna 1967. Molemmat ovat jo poistuneet käytöstä, eivätkä enää reagoi millään tavalla yrityksiin ohjailla niitä.

Yöllisessä kohtaamisessa ne ohittavat alkuperäisen arvion mukaan toisensa 15–30 metrin päästä noin 900 kilometrin korkeudessa.

Gormanin mukaan ohjailtavissa olevia kappaleita tavataan manöveerata turvalliseen suuntaan jo silloin, kun niiden etäisyydeksi lasketaan 60 kilometriä. Kyseessä onkin hänen mukaansa hyvin, hyvin läheinen kohtaaminen, elleivät laitteet sitten törmää toisiinsa.

– Sanoisin, että kyseessä on yksi vaarallisimmista mahdollisista törmäämisistä, mitä olemme nähneet hyvään aikaan, sanoo Gorman.

Avaruuskolarin todennäköisyys väheni

LeoLabs arvioi alun perin, että törmäämisen todennäköisyys olisi yksi sadasta. Tänään keskiviikkona se esitti kuitenkin uuden arvion, jonka perusteella todennäköisyys olisi enää yksi tuhannesta. Ohitusetäisyyden osalta arvio on muuttunut 13–87 metriin.

Tällä kertaa kolarilta ehkä säästytään, mutta mitä enemmän maapallon ympärille kertyy kiertolaisia, sitä todennäköisemmiksi tuhoisat törmäämiset käyvät.

Asiantuntijat puhuvat jo Kessler-efektistä, jollainen syntyisi, kun yksi avaruustörmäys synnyttäisi romua, joka ympäriinsä lentäessään aiheuttaisi sarjan uusia törmäyksiä.

Ääritapauksessa tuloksena olisi Maata ympäröivä romupilvi, joka peittäisi kotiplaneettaamme niin, että avaruusaluksen turvallinen laukaiseminen kävisi lähes mahdottomaksi.

Tutkijat muistuttavat vielä, että ihmiselle ensiöinen mahdollinen törmääminen ei olisi vaarallinen. Suomeen se ei edes näkyisi. Sen sijaan Pittsburgin seudulla Yhdysvalloissa asuvia avaruusharrastajia on kehotettu suuntaamaan teleskooppinsa taivaalle.

Törmäysuhasta kirjoittaa myös mm. CNN.

Lisää aiheesta:

Ratkaisu kiertoradalla kiitävfään avaruusromuun? Katso, miten satelliitista laukaistu verkko nappaa testimaalin

Euroopan avaruusjärjestö alkaa kerätä avaruusromua

Avaruusromu odottaa siivoojaa

Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

THL:n mukaan paras tapa suojautua koronavirukselta ja miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa. Kädet tulee pestä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon toimipisteiden henkilöstölle ja koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville. Tartunnan saaminen oireettomalta henkilöltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä

Suomen ulkoministeriö suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista Kiinan Hubein maakuntaan. Mikäli epidemia-alueelta saapuvilla vierailla ei ole hengitystieinfektion oireita kuten kuumetta, yskää ja hengenahdistusta, ei ole syytä toimenpiteisiin.

Yskää ja kuumetta

Wuhanin koronavirukseen sairastuneilla on todettu kuumetta, yskää ja hengenahdistusta sekä lihassärkyä ja/tai väsymystä. Oireet ovat olleet pääosin lieviä. Vakavia oireita saaneilla on yleensä ollut jokin pitkäaikaissairaus.

Jos sairastuu korkeaan kuumeeseen, johon liittyy hengitystieoireita, kuten yskää tai hengenahdistusta 14 vuorokauden kuluessa epidemia-alueelta poistumisen jälkeen tai on ollut läheisessä kontaktissa koronavirukseen sairastuneeseen henkilöön, tulee ottaa puhelimitse yhteyttä oman alueen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen ja hakeutua hoitoon sieltä annettujen ohjeiden mukaan.

Tautia hoidetaan taudinkuvasta riippuen joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa. Koronavirukseen tehoavaa viruslääkettä ei ole käytettävissä. Ennaltaehkäisevää rokotetta ei ole olemassa.

Lisää tietoa koronaviruksesta löytyy Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n nettisivuilta.

Lue myös:

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui, THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton – Yle seurasi hetki hetkeltä

Kiinassa koronavirukseen on kuollut jo 132 ihmistä, lähes 6 000 tartuntaa – WHO kertoi uudesta hätäkokouksesta

Ensimmäiset suomalaiset saattavat palata evakuointilennolla Kiinan Wuhanista jo tällä viikolla

Koronavirus täytti uutiset ja somen, mutta tavallista ihmistä ei juuri pelota – uusi epäily herättää silti huolta